Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 |
|
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
|
| |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
Kokousaika | 03.04.2013 16:00 - 17:54 |
|
|
Kokouspaikka | Kaupungintalo aulakabinetti 4 |
Läsnä
Jäsenet
Karhu, Jessica | puheenjohtaja |
Koskinen, Kauko | varapuheenjohtaja |
Koskela, Antti |
|
Louekari, Turkka |
|
Kuisma, Konsta | varajäsen |
Muut
Nyyssölä, Markku | vs. toimitusjohtaja |
Mykkänen, Risto | rakennuttamisjohtaja |
Penttilä, Hannu | apulaiskaupunginjohtaja |
Tuuttila, Juhani | osastopäällikkö |
Veltheim, Olavi | asemakaavapäällikkö |
Åhlgren, Harry | johtava kaupunginasiamies |
Ahonen, Riikka | asiantuntija |
Byman, Jan | asiantuntija |
Fleming, Jonathan | asiantuntija |
Hamström, Klaus | asiantuntija |
Kupari, Tuula | asiantuntija |
Liuska, Jarkko | asiantuntija |
Viita, Petri | asiantuntija |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 |
|
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
|
| |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
37 | Tj/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
38 | Tj/2 | Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
39 | Tj/3 | Ilmoitusasiat |
40 | Tj/4 | Heka Vuosaari Rastilansivun luonnospiirustusten hyväksyminen |
41 | Tj/5 | Heka Jakomäki Jakomäentie 8 abd peruskorjauksen luonnospiirustusten hyväksyminen |
42 | Tj/6 | Asunto Oy Pieni Villasaarentie 2 peruskorjauksen luonnospiirustusten hyväksyminen |
43 | Tj/7 | Asuntotuotantotoimikunnan lausunto Kauko Koskisen ym. aloitteesta aravavuokra-asuntojen korkeiden rakennuskustannusten selvittämisestä |
44 | Tj/8 | Osallistuminen XXXV valtakunnalliseen asunto- ja yhdyskuntapäivään |
45 | Tj/9 | Hallituksen kehysriihen asuntopoliittiset päätökset |
46 | Tj/10 | Asuntotuotantotoimiston ja –toimikunnan toimintakertomus vuodelta 2012 |
47 | Tj/11 | Eräiden korkotukilainojen kilpailuttaminen |
48 | Tj/12 | Heka Myllypuro Alakiventie 5 peruskorjauksen kokonaisurakkatarjoukset ja urakkasopimuksen tekeminen |
49 | Tj/13 | Heka Puotinharju Korsholmantie 9 rakennusurakan lisätyöt |
50 | Tj/14 | Kokouksessa esille tulevat muut asiat |
51 | Tj/15 | Seuraava kokous |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/1 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 37
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Turkka Louekarin (varsinainen) ja Konsta Kuisman (varalla) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/2 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 38
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/3 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 39
Ilmoitusasiat
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti merkitä tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat:
1. Ote kaupunginvaltuusto 13.2.2013 § 32:
"Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
1. merkitä keskustelun tiedoksi ja
2. todeta, että asiasta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä."
Liite, keskustelupöytäkirja.
2. Ote kiinteistölautakunta 7.3.2913 § 98:
"Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien varausehtojen muuttaminen hallintamuotojen osalta
A
Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus
muuttaisi asuntotuotantotoimikunnalle varatun asuinkerrostalotontin
20007/15 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuodot
muutetaan välimallin tuotannosta (Hitas) valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.
B
Lautakunta päätti muuttaa asuntotuotantotoimikunnalle varattujen
tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 varausehtoja siten, että rahoitus- ja
hallintamuotoa muutetaan välimuodon tuotannosta sääntelemättömään
tuotantoon, sekä tontin 45146/6 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja
hallintamuoto muuttuu Hitaksesta asumisoikeustuotantoon.
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistötoimi on
selvittänyt kaupunginhallituksen kehotuksen perusteella
mahdollisuuksia lisätä asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoa
muuttamalla olemassa olevia tontinvarausten hallintamuotoja.
Kiinteistövirasto on yhteistyössä asuntotuotantotoimiston, talous- ja
suunnittelukeskuksen asuntotuotantotiimin ja aluerakentamisprojektien
kanssa käynyt läpi ne mahdolliset tontit, joiden rahoitus- ja
hallintamuodon muuttaminen valtion tukemaan vuokratuotantoon on
mahdollista asumiselle ja maankäytölle asetettujen tavoitteiden
mukaisesti sekä teknistaloudelliset seikat huomioiden. Lisäksi on
arvioitu kahden asuntotuotantotoimikunnalle varatun Hitas-tontin
muuttamista sääntelemättömään tuotantoon.
Käytyjen neuvotteluiden perusteella sekä kaupungin asuntopoliittiset
tavoitteet huomioiden asuntotuotantotoimiston tontinvarauksien
mahdollisia hallintamuodon muutoskohteita valtion tukemaan vuokra-
asuntotuotantoon olisi Jätkäsaaren projektialueella sijaitseva tontti
20007/15. Muutoksen jälkeen korttelikohtainen asuntokannan
hallintamuotojakauma painottuisi säänneltyyn vuokratuotantoon, mutta
Jätkäsaaren alueen asuntokanta pysyisi yhä monipuolisena. Lisäksi
mahdollista on tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 rahoitus- ja
hallintamuodon muuttaminen sääntelemättömään vapaarahoitteiseen
asuntotuotantoon."
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Liitteet
1 | Liite, Kvsto keskustelupöytäkirja 13.2.2013 |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee merkitä tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat:
1. Ote kaupunginvaltuusto 13.2.2013 § 32:
"Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
1. merkitä keskustelun tiedoksi ja
2. todeta, että asiasta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä."
Liite, keskustelupöytäkirja.
2. Ote kiinteistölautakunta 7.3.2913 § 98:
"Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien varausehtojen muuttaminen hallintamuotojen osalta
A
Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus
muuttaisi asuntotuotantotoimikunnalle varatun asuinkerrostalotontin
20007/15 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuodot
muutetaan välimallin tuotannosta (Hitas) valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.
B
Lautakunta päätti muuttaa asuntotuotantotoimikunnalle varattujen
tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 varausehtoja siten, että rahoitus- ja
hallintamuotoa muutetaan välimuodon tuotannosta sääntelemättömään
tuotantoon, sekä tontin 45146/6 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja
hallintamuoto muuttuu Hitaksesta asumisoikeustuotantoon.
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistötoimi on
selvittänyt kaupunginhallituksen kehotuksen perusteella
mahdollisuuksia lisätä asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoa
muuttamalla olemassa olevia tontinvarausten hallintamuotoja.
Kiinteistövirasto on yhteistyössä asuntotuotantotoimiston, talous- ja
suunnittelukeskuksen asuntotuotantotiimin ja aluerakentamisprojektien
kanssa käynyt läpi ne mahdolliset tontit, joiden rahoitus- ja
hallintamuodon muuttaminen valtion tukemaan vuokratuotantoon on
mahdollista asumiselle ja maankäytölle asetettujen tavoitteiden
mukaisesti sekä teknistaloudelliset seikat huomioiden. Lisäksi on
arvioitu kahden asuntotuotantotoimikunnalle varatun Hitas-tontin
muuttamista sääntelemättömään tuotantoon.
Käytyjen neuvotteluiden perusteella sekä kaupungin asuntopoliittiset
tavoitteet huomioiden asuntotuotantotoimiston tontinvarauksien
mahdollisia hallintamuodon muutoskohteita valtion tukemaan vuokra-
asuntotuotantoon olisi Jätkäsaaren projektialueella sijaitseva tontti
20007/15. Muutoksen jälkeen korttelikohtainen asuntokannan
hallintamuotojakauma painottuisi säänneltyyn vuokratuotantoon, mutta
Jätkäsaaren alueen asuntokanta pysyisi yhä monipuolisena. Lisäksi
mahdollista on tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 rahoitus- ja
hallintamuodon muuttaminen sääntelemättömään vapaarahoitteiseen
asuntotuotantoon."
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Liitteet
1 | Liite, Kvsto keskustelupöytäkirja 13.2.2013 |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/4 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 40
Heka Vuosaari Rastilansivun luonnospiirustusten hyväksyminen
HEL 2013-004216 T 10 06 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti hyväksyä ArkOpen Oy:n laatimat Heka Vuosaari Rastilansivun luonnospiirustukset.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jarkko Liuska, projektipäällikkö, puhelin: 310 76432
jarkko.liuska(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Hankeselostus |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee hyväksyä ArkOpen Oy:n laatimat Heka Vuosaari Rastilansivun luonnospiirustukset.
Esittelijä
Heka Vuosaari Rastilansivu rakennetaan Helsingin kaupungin 54. kaupunginosaan tonteille 54033/9 ja LPA 12, osoitteeseen Rastilantie 5. Uudisrakennuksen autopaikoitus toteutetaan kattamattomana maantasopysäköintinä tontille LPA 12. Kohteen rakennusurakan yhteydessä puretaan kiinteistöhuollon varasto sekä rakennetaan korvaavat autopaikat tontille LPA 13. Tontin LPA 13 rakennuskustannukset katetaan urakkakilpailun jälkeen anottavalla täydennysrakentamiskorvauksella.
Tontin rakennusoikeus on 2650 kem². Luonnossuunnitelmien mukaan hankkeeseen rakennetaan 34 vuokra-asuntoa (2291,5 asm2). Asuntojen keskipinta-ala on 67,4 asm2.
Toimikunta on 20.6.2012 valinnut kohteen arkkitehtisuunnittelijaksi ArkOpen Oy:n.
Rakennusosa-arviomenettelyllä luonnoksista lasketut rakennuskustannukset ovat 3.390 e/asm2 ja alittavat tavoitehinnan 1,1 % (38 e/htm2, kustannustaso 2/2013, RI = 106,6). Luonnosten rakennuskustannuksista on vähennetty tontin LPA 13 kustannukset.
Arkkitehti Petri Viita esittelee luonnokset kokouksessa.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jarkko Liuska, projektipäällikkö, puhelin: 310 76432
jarkko.liuska(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Hankeselostus |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/5 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 41
Heka Jakomäki Jakomäentie 8 abd peruskorjauksen luonnospiirustusten hyväksyminen
HEL 2013-003557 T 10 06 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti hyväksyä Arkkitehdit 1:1 Oy:n laatimat Heka Jakomäki Jakomäentie 8 abd:n peruskorjauksen luonnospiirustukset.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jan Byman, projektipäällikkö, puhelin: 310 32348
jan.byman(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Hankeselostus |
2 | Kustannusten erittely ja energiatehokkuus |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee hyväksyä Arkkitehdit 1:1 Oy:n laatimat Heka Jakomäki Jakomäentie 8 abd:n peruskorjauksen luonnospiirustukset.
Esittelijä
Kohde on valmistunut vuonna 1968 ja sijaitsee Jakomäessä, tontilla 41201/14, osoitteessa Jakomäentie 8 a, b, d. Kohteessa on 117 vuokra-asuntoa (6474 asm2). Alkuperäiset suunnitelmat on laatinut arkkitehti Erkki Helamaa.
Toimitusjohtaja on 5.5.2009 valinnut kohteen arkkitehtisuunnittelijaksi Arkkitehdit 1:1 Oy:n.
Hankesuunnitelma on laadittu alunperin vuonna 2009, jonka jälkeen suunnittelu on ollut pysähdyksissä. Suunnittelu on käynnistetty uudestaan 9/2012, jolloin hankesuunnitelma on päivitetty nykyiseen muotoonsa.
Helsingin kaupungin asunnot on hyväksynyt asuntotuotantotoimiston teettämän hankesuunnitelman 5.3.2013. Luonnospiirustukset on laadittu hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.
Korjaustyöt on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2014. Asukkaat muuttavat korjaustöiden ajaksi sijaisasuntoihin.
Peruskorjaus sisältää hissien lisäämisen b- ja d-talojen porrashuoneisiin. Uusia hissitorneja rakennetaan yhteensä 9 kpl. Sisäpuolisten tilojen osalta peruskorjaus sisältää täydellisen LVIS-tekniikan uusimisen ja nykyaikaistamisen. Ilmastointi toteutetaan tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä varustettuna lämmöntalteenotolla (LTO). Korjauksessa vanhat kylpyhuoneet peruskorjataan ja lisätään vesikiertoinen lattialämmitys. Asuntojen kalusteet, varusteet ja laitteet uusitaan ja pinnat korjataan. Ikkunat ja parvekeovet kunnostetaan sisäpuolisin osin. Yläpohjan lämmöneristävyyttä ja parvekkeiden vedenpoistoa parannetaan.
Yhteisten tilojen saunaosastot uusitaan ja muutetaan perhesaunoiksi. Taloon a lisätään yksi perhesauna. Nykyiset talouskellarit muutetaan varastoiksi ja muut yhteistilat kunnostetaan.
Piha-alueelle rakennetaan uudet pelastusreitit. Jätekatokset muutetaan syväkeräysastioiksi ja piha-alueen istutukset uusitaan osittain.
Hankesuunnittelun yhteydessä on tutkittu hissien rakentamisen osalta erilaisia vaihtoehtoja yhteistyössä Helsingin kaupungin hissiasiamiehen kanssa ja päädytty vaihtoehtoon, jossa taloihin b ja d rakennetaan hissit ns. hissitorniratkaisuna. Taloon a ei tule hissejä. Heka-Jakomäki Oy päätyi tähän vaihtoehtoon, koska eivät näe hissien rakentamista a-taloon tarpeellisena maaston muodot ja hissien heikon syötön huomioiden.
Luonnoksista rakennusosa-arviomenettelyllä lasketut peruskorjauskustannukset ovat 13.876.000 euroa (2.143 e/asm2). Kustannukset ovat hankesuunnitelman mukaiset (kustannustaso 1/2013, RI = 106,4).
Korjausaste on 58 %.
Kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan seuraavasti:
- normaalista ikääntymisestä ja käytöstä aiheutuvat kustannukset (1.170 e/asm2),
- teknisen ja / tai toiminnallisen laatutason parantamisesta aiheutuvat kustannukset (973 e/asm2).
Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavien toimenpiteiden osuus kustannuksista on 9,2 % (198 e/asm2). Energialuokka ennen korjausta on E (a = 207, b = 196, d = 210 kWh/brm2/vuosi) ja korjausten jälkeen D (a = 163, b = 155, d = 171 kWh/brm2/vuosi).
Kustannukset sisältävät alv 24 %.
Rahoitussuunnitelma:
- yhtiön hankkima rahoitus | 2.775.500 e |
- korkotukilaina | 11.100.500 e |
Yhteensä | 13.876.000 e |
Kohteelle haetaan korkotukivaraus ja kohteelle on haettu energia- ja korjausavustusta. Lisäksi kohteelle haetaan hissiavustusta.
Peruskorjauksen vuokravaikutuksen, pelkästään korjattavalle kiinteistölle kohdistettuna, on arvioitu nykyisellä korkotasolla 1,226 % olevan 3,21 e/asm2/kk. Omavastuukorolla 3,4 % laskien vuokravaikutus olisi 6,30 e/asm2/kk. Yhtiön ilmoittama vuokra korjauksen jälkeen, tasaus huomioon ottaen, on 10,90 e/asm2/kk. Nykyinen tasattu vuokra on 10,54 e/asm2/kk, johon sisältyvät hoitomenot 5,28 e/asm2/kk ja tontinvuokra 0,86 e/asm2/kk.
Arkkitehti Jonathan Fleming esittelee luonnokset kokouksessa.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jan Byman, projektipäällikkö, puhelin: 310 32348
jan.byman(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Hankeselostus |
2 | Kustannusten erittely ja energiatehokkuus |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/6 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 42
Asunto Oy Pieni Villasaarentie 2 peruskorjauksen luonnospiirustusten hyväksyminen
HEL 2012-016167 T 10 06 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti merkitä tiedoksi, että esittelijä täydensi päätösehdotuksen perusteluosaa toteamalla, että kaupunki on ostanut kohteen viereisen tontin osoitteesta Pieni Villasaarentie 4. Tontilla oleva rakennus on suunniteltu purettavaksi ja tontille on tarkoitus laatia uusi asemakaava. Ennen lopullista As. Oy Pieni Villasaarentie 2 suunnittelua päätetään, onko yhtiön pysäköintialueen ja autokatoksen kunnostaminen syytä jättää tehtäväksi viereisen tontin rakentamisen yhteydessä.
Asuntotuotantotoimikunta päätti hyväksyä Oy Helsingin Asuntohankinta Ab / Asunto Oy Pieni Villasaarentie 2 Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky:n laatimat peruskorjauksen luonnospiirustukset.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jarkko Heinonen, projektipäällikkö, puhelin: 310 32338
jarkko.heinonen(a)att.hel.fi
Risto Mykkänen, rakennuttamisjohtaja, puhelin: 310 32312
risto.mykkanen(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Hankeselostus |
2 | Kustannusten vertailu |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee hyväksyä Oy Helsingin Asuntohankinta Ab / Asunto Oy Pieni Villasaarentie 2 Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky:n laatimat peruskorjauksen luonnospiirustukset.
Esittelijä
Kohde on valmistunut vuonna 1965 ja sijaitsee Vuosaaressa, tontilla 54063/2, osoitteessa Pienen Villasaaren tie 2 ja 6. Kohteessa on 80 vuokra-asuntoa (4194 asm2). Alkuperäiset suunnitelmat on laatinut Pentti Syväoja.
Toimikunta on 20.6.2012 valinnut kohteen kokonaissuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky:n.
Toimikunta on hyväksynyt hankesuunnitelman 7.3.2012. Luonnoksissa lämmitysverkosto on suunniteltu uusittavaksi laajemmalta osalta, kuin hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelmaan verrattuna myös rakennusten kattomuoto on muuttunut kaupunkikuvaneuvottelukunnan suosituksesta. Luonnospiirustukset on laadittu muuten hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.
Korjaustyöt on suunniteltu aloitettavaksi tammikuussa 2014. Asukkaat muuttavat korjaustöiden ajaksi sijaisasuntoihin.
Julkisivujen peruskorjaus on tehty vuonna 1996, jolloin rakennusten julkisivu verhoiltiin kuitusementtilevytyksellä. Samalla lisättiin ulkoseinien lämmöneristystä. Nyt suunnitellussa korjauksessa julkisivuihin ei kohdistu merkittäviä toimenpiteitä.
Peruskorjaus sisältää kaikkien asuntojen täydellisen sisäpuolisen kunnostuksen. Kellarissa sijaitsevat saunaosastot uusitaan ja löylyhuoneita lisätään. Vanhat talouskellaritilat muutetaan löylyhuoneeksi, talopesulaksi, kuivaushuoneeksi, ulkoiluvälinevarastoksi ja irtaimistovarastoiksi. Väestönsuoja kunnostetaan ja varusteet uusitaan määräykset täyttäviksi. Porrashuoneet kunnostetaan.
Vesikatto uusitaan kantavaan betonirakenteeseen saakka. Katon lämmöneristystä parannetaan. Vesikatolle rakennetaan uudet ilmanvaihtokonehuoneet. Parvekkeet kunnostetaan ja kaidelevyt vaihdetaan. Ikkunat, ikkunaovet ja ovet uusitaan. Kellarit vesieristetään, salaojat uusitaan, katto- ja hulevedet viemäröidään hallitusti. Pihat ja leikkialueet kunnostetaan.
Painovoimainen ilmanvaihto uusitaan koneellisena, lämmöntalteenotolla varustetulla tulo-poisto-järjestelmällä. Vesi- ja viemärijohdot uusitaan kauttaaltaan kalusteineen. Vanhat öljysäiliöt ja
-polttimet puretaan putkistoineen. Sähkö- ja telejärjestelmät uusitaan nykyaikaiselle tasolle.
Luonnoksista rakennusosa-arviomenettelyllä lasketut peruskorjauskustannukset ovat 9.685.000 euroa (2.309 e/asm2). Kustannukset ylittävät hankesuunnitelmasta lasketut kustannukset 5,7 %:lla (125 e/asm2, kustannustaso 1/2013, RI = 121,5). Ero aiheutuu lämmitysverkoston laajemmasta kunnostuksesta, vesikaton muutoksista sekä suunnitelmien ja detaljien tarkentumisesta.
Korjausaste on 62 %.
Kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan seuraavasti;
- normaalista ikääntymisestä ja käytöstä aiheutuvat kustannukset (1.787 e/htm2),
- teknisen ja / tai toiminnallisen laatutason parantamisesta aiheutuvat kustannukset (522 e/htm2).
Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavien toimenpiteiden osuus kustannuksista on 7,4 % (170 e/htm2). Energialuokka ennen korjausta on E (ET-luku 216). Energialuokka laskettuna rakennusvalvontaviraston energialaskurilla (versio 5.4.2011) on korjausten jälkeen D (ET-luku 175).
Kustannukset sisältävät alv 24 %.
Peruskorjauksen rahoituksen hoitaa täysimääräisesti yhtiö.
Kohteelle haetaan energia- ja kuntotutkimusavustusta.
Yhtiön ilmoittama nykyinen vuokra on 12,44 e/asm2/kk, josta hoitomenojen osuus 6,06 e/asm2/kk. Vuokra on määräytynyt alueen vapaarahoitteisten kaksioiden keskivuokran perusteella. 1.1.2013 lukien vuokrien korotus määräytyy kaupunginhallituksen konsernijaoston 12.11.2012 hyväksymien Kiinteistö Oy Auroranlinnan ja Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n vapaarahoitteisia asuntoja koskevien vuokranmäärityksen periaatteiden mukaan. Peruskorjauksen jälkeen vuokrataso säilyy samana.
Arkkitehti Riikka Ahonen esittelee luonnokset kokouksessa.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jarkko Heinonen, projektipäällikkö, puhelin: 310 32338
jarkko.heinonen(a)att.hel.fi
Risto Mykkänen, rakennuttamisjohtaja, puhelin: 310 32312
risto.mykkanen(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Hankeselostus |
2 | Kustannusten vertailu |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/7 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 43
Asuntotuotantotoimikunnan lausunto Kauko Koskisen ym. aloitteesta aravavuokra-asuntojen korkeiden rakennuskustannusten selvittämisestä
HEL 2012-013814 T 00 00 03
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Asuntototuotantotoimikunta pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi Helsingissä. Kesällä 2012 allekirjoitetun Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen yhtenä tavoitteena on kohtuuhintainen asuntotuotanto. Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, rakennuskustannukset ovat Helsingissä korkeammat kuin muualla Suomessa. Kustannusten eron voi todeta myös Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) raporteista. Luotettavaa ja vertailukelpoista selvitystä eri puolelle Suomea rakennettujen asuntojen rakennuskustannusten eroavuuksien syistä ja yksittäisten seikkojen kustannusvaikutuksista ei tiettävästi ole tehty, vaikkakin monia kustannuksia nostavia syitä on yleisesti tiedossa.
Tilastokeskuksen julkaisema rakennuskustannusindeksi kuvaa rakentamisen tuotantopanosten, tarvikkeiden, palkkojen ja muiden panosten hintojen kehitystä suhteessa indeksille määritellyn perusvuoden hintatasoon nähden. Rakennuskustannusten eroja eri puolella Suomea kuvaa laajaan tutkimus- ja kehitystyöhön perustuva Haahtela-yhtymän julkaisema Haahtela-hintaindeksi. Haahtela-indeksin avulla rakennuskustannusindeksin lukemat on pyritty muuttamaan reaalimaailmaan soveltuviksi, koska rakennuskustannusindeksi ei kuvaa kattavasti rakentamisen hinnan muodostumista eikä etenkään sen muutoksia. Haahtela-indeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen hintaindeksi, joka kuvaa eri alueiden tarjoushintatason kehittymistä eri puolilla Suomea. Suomi on jaettu kunnittain kuuteen eri indeksialueeseen alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Indeksiä käytetään yleisesti uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa ja myös asuntotuotantotoimiston rakennushankkeiden kustannusohjaus perustuu tähän. Tällä hetkellä eri alueiden kalleusero on Haahtela-indeksillä mitaten 12 prosenttia.
Kustannuksiin vaikuttaa markkinatilanne
Rakennuskustannukset muodostuvat urakkakustannuksista, suunnittelukustannuksista, rakennuttajan kustannuksista ja rahoituskustannuksista. Tontin hinta ei sisälly rakennuskustannuksiin. Urakkakustannukset muodostuvat hankkeen rakentamiseen tarvittavien materiaalien hinnoista sekä työn hinnoista ja työmenekeistä. Materiaalien hinta ei ole yhtä aluesidonnaista kuin työn hinta. Resurssien hintojen ero eri puolella Suomea muodostuukin lähes kokonaan työn hinnan ja työmenekin eroista. Halvan työvoiman alueella saman tuotteen tekeminen on kallista aluetta halvempaa. Korkeasuhdanteessa alueelliset erot korostuvat ja matalasuhdanteessa kaventuvat.
Rakennuskustannukset ovat riippuvaisia vallitsevasta kilpailutilanteesta, mikä taas on riippuvainen rakentamisen määrästä ja talouden yleisestä tilanteesta. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen ei heilahtele suhdanteiden mukaan aivan yhtä voimakkaasti kuin muualla Suomessa, koska muuttoliikkeen ansiosta asunnoista on kova kysyntä. Korkeasuhdanteessa monet rakennusliikkeet rakentavat mieluummin omia vapaarahoitteisia myyntikohteitaan kuin osallistuvat ara-tuotannon urakkakilpailuihin. Rakentamisen kapasiteetin ylikuormittuminen johtaa katteiden nostamiseen ja työn hinta nousee. Kun töitä on vähän, kilpailu hillitsee urakoitsijoiden kateodotuksia.
Tuotteet ovat erilaisia
Puhuttaessa rakennushankkeiden kalleudesta tai edullisuudesta ja vertailtaessa eri puolille Suomea rakennettujen asuntojen hintoja, tulee ymmärtää kustannusten lisäksi myös millainen rakennus on kyseessä.
Helsinki on Suomen metropolialuetta ja sitä halutaan kehittää kilpailukykyisenä tieteen, taiteen ja hyvien palvelujen vetovoimaan perustuvana maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksena. Tavoite luo haastetta myös asuntorakentamiselle. Turvallisuus, terveellisyys, toimivuus, viihtyisyys ja esteettisyys olivat ympäristöominaisuuksien ohella merkittäviä laatumuutoksia VTT:n vuosien 1994-2005 välisen tuotannon laadun kehittymistä selvittäneiden tutkimusten mukaan. Viranomaisvaatimusten ohella tutkimukset osoittivat, että rakentajien vapaaehtoinen panostus laatuun oli ajanjaksolla todella merkittävää (Vainio, Terttu et. al. Asuntotuotannon laatukustannukset 1994-2005, VTT 2006 ja Vainio, Terttu et al. Kohti yksiköllisempää – Asuntotuotannon laatumuutokset 1990–2005, VTT 2008). Asuinrakennusten ulkonäölle ja asuin- ja yhteistiloille asetettu vaatimustaso on Helsingissä kasvanut muuta maata voimakkaammin. Nämä vaatimukset kohdistuvat yhtäläisinä kaikelle asuntotuotannolle hallintamuodosta riippumatta.
Helsingissä on viime vuosina kaavoitettu laadukkaita, korkeatasoisia asemakaavoja, joissa edellytetään monimuotoisia rakennuksia. Saman kerrosalan voi monissa osin Suomea massoitella yksinkertaisemmin. Helsingissä rakennusten julkisivuja on usein määrätty toteutettavaksi paikalla muuraten ja toisinaan myös rapaten. Muualla Suomessa elementtirakenteiset julkisivut ovat edelleen olleet paljon käytetty ratkaisu. Toisaalta Helsingissä tavanomainen välipohjarakenne on elementtirakenteinen välipohja, kun taas mm. Tampereella paikallisten urakoitsijoiden yleisesti käyttämä ratkaisu on paikalla valettu välipohja. Eri alueilla on siten erilaisille toteutusratkaisuille omat markkinat ja siten oma hinta.
Monilla Helsingin uusilla kaava-alueilla tulee ylimpien kerrosten olla vajaita, parvekkeiden sisäänvedettyjä tai ripustettuja, porrashuoneiden läpikuljettavia ja kattojen liikennöityjä terassikattoja. Lisävaatimuksia rakentamiselle on asetettu myös alueellisissa rakentamistapaohjeissa. Kaikilla edellä mainituilla kaupunkikuvaa ja asumisen viihtyisyyttä parantavilla vaatimuksilla on kustannuksia nostava vaikutus.
Rakentamispaikasta ja maankäytön tehokkuudesta merkittävä kustannusvaikutus
Helsingin hyvät asuinrakentamistontit on pääsääntöisesti jo rakennettu. Pääkaupungissa onkin viime vuosina laadittu asemakaavoja ja rakennettu asuinrakennuksia pohjarakennusolosuhteiltaan aiempaa huomattavasti vaikeammille alueille, kuten savikkoalueille, entisille satama-alueille, teollisuuden jättömaille ja liikennealueille. Tämä on edellyttänyt rakennusten ja putkilinjojen paaluttamista pitkillä paaluilla, usein on myös jouduttu käyttämään erittäin kalliita teräsporapaaluja. Muualla Suomessa tontit ovat suurempia ja väljemmillä tonteilla rakennuksen toiminnot voidaan usein sijoittaa siten, että pohjanvahvistus jää mahdollisimman vähäiseksi, eikä esimerkiksi kellaria rakenneta. Pohja- ja tulvaveteen liittyvät lisähaasteet ovat myös olleet Helsingissä tyypillisiä kustannuksia nostavia asioita. Täyttömailla maaperä on usein saastunutta, jolloin pilaantuneen maan poiskuljetus ja kaatopaikkamaksut nostavat kustannuksia. Liikennealueiden läheisyydessä melulta suojautuminen edellyttää raskaampaa ja tiiviimpää vaipparakennetta ja ikkunoita sekä parvekkeiden lasitusta.
Helsingin uusilla aluerakentamisalueilla aluetehokkuudelle asetetut tavoitteet estävät maantasopysäköinnin ja yleisin pysäköintiratkaisu on kustannuksiltaan korkea korttelikohtainen pihakansien alle sijoitettu pysäköintilaitos. Muualla Suomessa yleisin pysäköintiratkaisu, maantasopysäköinti, tarkoittaisi pienempää kerrosalaa ja tehottomuutta maankäytön kokonaistaloudellisuudessa. Pysäköintiratkaisun kustannusvaikutus onkin yksi suurimpia kustannuksia asuinrakentamisessa. Pihakansi tai rakennusten kellareihin sijoitetut autopaikat nostavat asuntojen kustannuksia merkittävästi etenkin Helsingin huonon maaperän tonteilla.
Asuntotuotantotoimisto rakentaa kestävää laatua kaikille
Helsingin asuntorakentamisen yhtenä tavoitteena on segregaation ehkäisy. Asuinrakentamisessa tämä tarkoittaa, että hallintomuodoiltaan erilaiset asuinrakennukset eivät katukuvassa erotu toisistaan. Vuokratalon tulee olla yhtä korkealuokkainen kuin naapurissa sijaitseva omistusasuntorakennus.
Asuntotuotantotoimisto on panostanut tietoisesti asuntojen laatuun mm. käyttämällä Suomen parhaita asuntosuunnittelijoita ja asettamalla tavoitteeksi laadukkaat ja aikaa kestävät suunnitteluratkaisut myös vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannossa. Investointikustannuksiltaan kalliimpi rakenne, järjestelmä tai materiaali on yleensä elinkaarikustannuksiltaan taloudellisempi ja näin ollen järkevämpi valinta.
Täydennysrakentamisella pyritään tasapainottamaan vanhojen alueiden eriarvoistumista. Hiipuvilla alueilla asuntojen laatutasoa nostamalla voidaan nostaa myös alueen yleistä imagoa, parantaa viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa. Valmiiksi rakennetussa ympäristössä rakentaminen on kuitenkin usein logistisesti vaikeaa ja pieni hankekoko nostaa jo sinänsä rakentamisen kustannuksia.
Rakentamismääräykset ja esteettömyysmääräykset ovat samanlaiset joka puolella Suomea, mutta tiiviisti rakennettavilla Helsingin tonteilla maasto-olosuhteista johtuen esteettömyyskustannuksetkin nousevat usein korkeammiksi kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella väljemmillä tonteilla.
Asumista palvelevien tilojen vaatimuksissa eroja
Määräysten ja säädösten tulkinnoissa saattaa myös olla edelleen eroja eri puolella Suomea esim. esteettömyyteen ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Yhteisten tulkintojen rakentamiseksi on toisaalta tehty paljon yhteistyötä aluekeskuksissa ja myös pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontaviranomaiset ovat pyrkineet ottamaan käyttöön yhtenäiset käytännöt asuinrakennusten aputilojen mitoitusohjeissa. Siitäkin huolimatta yhteistilojen osuus on Helsingissä suurempi kuin muissa kaupungeissa. Helsingin ara-vuokratuotannossa asumista palvelevia toimintoja toteutetaan yhteistiloihin sellaisille toiminnoille, jotka muualla Suomessa ja Helsingissäkin omistustuotannossa toteutetaan asunnon sisään. Tällaisia ovat mm. saunat ja vaatehuoltotilat. ARA:n tilastojen mukaan Helsinkiin vuosina 2008-2012 rahoituspäätöksen saaneissa ara-vuokra-asuntohankkeissa oli yhteistiloja keskimäärin 11,42 prosenttia hankkeen asuntojen alasta, kun se muualla Suomessa oli vastaavana aikana 10,36 prosenttia. Yhteistilojen määrän trendi on ollut kasvava. Lisääntyneet yhteistilat ovat nostaneet asumisen tasoa, mutta samalla päällekkäistoiminnot hyvin varusteltujen asuntojen kanssa ovat lisääntyneet ja asuntojen kustannukset nousseet.
Lopuksi
Edellä on esitetty useita tekijöitä, jotka johtavat Helsingin korkeampiin rakennuskustannuksiin. Varsinaisen selvityksen teettäminen on haasteellista, koska luotettavan hintatiedon saaminen urakoitsijoilta on vaikeaa. Mikäli perusteellisempi selvitys katsotaan tarpeelliseksi, on se tehtävä ammattitaitoisesti ja kustannusten erojen syyt analysoitava tarkoin, jotta tuloksesta voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Ifa Kytösaho, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 32293
ifa.kytosaho(a)hel.fi
Riitta Eloranta, kustannuspäällikkö, puhelin: 310 32311
riitta.eloranta(a)att.hel.fi
Markku Nyyssölä, vs. toimitusjohtaja, puhelin: 310 32297
markku.nyyssola(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Valtuustoaloite.pdf |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Asuntototuotantotoimikunta pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi Helsingissä. Kesällä 2012 allekirjoitetun Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen yhtenä tavoitteena on kohtuuhintainen asuntotuotanto. Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, rakennuskustannukset ovat Helsingissä korkeammat kuin muualla Suomessa. Kustannusten eron voi todeta myös Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) raporteista. Luotettavaa ja vertailukelpoista selvitystä eri puolelle Suomea rakennettujen asuntojen rakennuskustannusten eroavuuksien syistä ja yksittäisten seikkojen kustannusvaikutuksista ei tiettävästi ole tehty, vaikkakin monia kustannuksia nostavia syitä on yleisesti tiedossa.
Tilastokeskuksen julkaisema rakennuskustannusindeksi kuvaa rakentamisen tuotantopanosten, tarvikkeiden, palkkojen ja muiden panosten hintojen kehitystä suhteessa indeksille määritellyn perusvuoden hintatasoon nähden. Rakennuskustannusten eroja eri puolella Suomea kuvaa laajaan tutkimus- ja kehitystyöhön perustuva Haahtela-yhtymän julkaisema Haahtela-hintaindeksi. Haahtela-indeksin avulla rakennuskustannusindeksin lukemat on pyritty muuttamaan reaalimaailmaan soveltuviksi, koska rakennuskustannusindeksi ei kuvaa kattavasti rakentamisen hinnan muodostumista eikä etenkään sen muutoksia. Haahtela-indeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen hintaindeksi, joka kuvaa eri alueiden tarjoushintatason kehittymistä eri puolilla Suomea. Suomi on jaettu kunnittain kuuteen eri indeksialueeseen alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Indeksiä käytetään yleisesti uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa ja myös asuntotuotantotoimiston rakennushankkeiden kustannusohjaus perustuu tähän. Tällä hetkellä eri alueiden kalleusero on Haahtela-indeksillä mitaten 12 prosenttia.
Kustannuksiin vaikuttaa markkinatilanne
Rakennuskustannukset muodostuvat urakkakustannuksista, suunnittelukustannuksista, rakennuttajan kustannuksista ja rahoituskustannuksista. Tontin hinta ei sisälly rakennuskustannuksiin. Urakkakustannukset muodostuvat hankkeen rakentamiseen tarvittavien materiaalien hinnoista sekä työn hinnoista ja työmenekeistä. Materiaalien hinta ei ole yhtä aluesidonnaista kuin työn hinta. Resurssien hintojen ero eri puolella Suomea muodostuukin lähes kokonaan työn hinnan ja työmenekin eroista. Halvan työvoiman alueella saman tuotteen tekeminen on kallista aluetta halvempaa. Korkeasuhdanteessa alueelliset erot korostuvat ja matalasuhdanteessa kaventuvat.
Rakennuskustannukset ovat riippuvaisia vallitsevasta kilpailutilanteesta, mikä taas on riippuvainen rakentamisen määrästä ja talouden yleisestä tilanteesta. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen ei heilahtele suhdanteiden mukaan aivan yhtä voimakkaasti kuin muualla Suomessa, koska muuttoliikkeen ansiosta asunnoista on kova kysyntä. Korkeasuhdanteessa monet rakennusliikkeet rakentavat mieluummin omia vapaarahoitteisia myyntikohteitaan kuin osallistuvat ara-tuotannon urakkakilpailuihin. Rakentamisen kapasiteetin ylikuormittuminen johtaa katteiden nostamiseen ja työn hinta nousee. Kun töitä on vähän, kilpailu hillitsee urakoitsijoiden kateodotuksia.
Tuotteet ovat erilaisia
Puhuttaessa rakennushankkeiden kalleudesta tai edullisuudesta ja vertailtaessa eri puolille Suomea rakennettujen asuntojen hintoja, tulee ymmärtää kustannusten lisäksi myös millainen rakennus on kyseessä.
Helsinki on Suomen metropolialuetta ja sitä halutaan kehittää kilpailukykyisenä tieteen, taiteen ja hyvien palvelujen vetovoimaan perustuvana maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksena. Tavoite luo haastetta myös asuntorakentamiselle. Turvallisuus, terveellisyys, toimivuus, viihtyisyys ja esteettisyys olivat ympäristöominaisuuksien ohella merkittäviä laatumuutoksia VTT:n vuosien 1994-2005 välisen tuotannon laadun kehittymistä selvittäneiden tutkimusten mukaan. Viranomaisvaatimusten ohella tutkimukset osoittivat, että rakentajien vapaaehtoinen panostus laatuun oli ajanjaksolla todella merkittävää (Vainio, Terttu et. al. Asuntotuotannon laatukustannukset 1994-2005, VTT 2006 ja Vainio, Terttu et al. Kohti yksiköllisempää – Asuntotuotannon laatumuutokset 1990–2005, VTT 2008). Asuinrakennusten ulkonäölle ja asuin- ja yhteistiloille asetettu vaatimustaso on Helsingissä kasvanut muuta maata voimakkaammin. Nämä vaatimukset kohdistuvat yhtäläisinä kaikelle asuntotuotannolle hallintamuodosta riippumatta.
Helsingissä on viime vuosina kaavoitettu laadukkaita, korkeatasoisia asemakaavoja, joissa edellytetään monimuotoisia rakennuksia. Saman kerrosalan voi monissa osin Suomea massoitella yksinkertaisemmin. Helsingissä rakennusten julkisivuja on usein määrätty toteutettavaksi paikalla muuraten ja toisinaan myös rapaten. Muualla Suomessa elementtirakenteiset julkisivut ovat edelleen olleet paljon käytetty ratkaisu. Toisaalta Helsingissä tavanomainen välipohjarakenne on elementtirakenteinen välipohja, kun taas mm. Tampereella paikallisten urakoitsijoiden yleisesti käyttämä ratkaisu on paikalla valettu välipohja. Eri alueilla on siten erilaisille toteutusratkaisuille omat markkinat ja siten oma hinta.
Monilla Helsingin uusilla kaava-alueilla tulee ylimpien kerrosten olla vajaita, parvekkeiden sisäänvedettyjä tai ripustettuja, porrashuoneiden läpikuljettavia ja kattojen liikennöityjä terassikattoja. Lisävaatimuksia rakentamiselle on asetettu myös alueellisissa rakentamistapaohjeissa. Kaikilla edellä mainituilla kaupunkikuvaa ja asumisen viihtyisyyttä parantavilla vaatimuksilla on kustannuksia nostava vaikutus.
Rakentamispaikasta ja maankäytön tehokkuudesta merkittävä kustannusvaikutus
Helsingin hyvät asuinrakentamistontit on pääsääntöisesti jo rakennettu. Pääkaupungissa onkin viime vuosina laadittu asemakaavoja ja rakennettu asuinrakennuksia pohjarakennusolosuhteiltaan aiempaa huomattavasti vaikeammille alueille, kuten savikkoalueille, entisille satama-alueille, teollisuuden jättömaille ja liikennealueille. Tämä on edellyttänyt rakennusten ja putkilinjojen paaluttamista pitkillä paaluilla, usein on myös jouduttu käyttämään erittäin kalliita teräsporapaaluja. Muualla Suomessa tontit ovat suurempia ja väljemmillä tonteilla rakennuksen toiminnot voidaan usein sijoittaa siten, että pohjanvahvistus jää mahdollisimman vähäiseksi, eikä esimerkiksi kellaria rakenneta. Pohja- ja tulvaveteen liittyvät lisähaasteet ovat myös olleet Helsingissä tyypillisiä kustannuksia nostavia asioita. Täyttömailla maaperä on usein saastunutta, jolloin pilaantuneen maan poiskuljetus ja kaatopaikkamaksut nostavat kustannuksia. Liikennealueiden läheisyydessä melulta suojautuminen edellyttää raskaampaa ja tiiviimpää vaipparakennetta ja ikkunoita sekä parvekkeiden lasitusta.
Helsingin uusilla aluerakentamisalueilla aluetehokkuudelle asetetut tavoitteet estävät maantasopysäköinnin ja yleisin pysäköintiratkaisu on kustannuksiltaan korkea korttelikohtainen pihakansien alle sijoitettu pysäköintilaitos. Muualla Suomessa yleisin pysäköintiratkaisu, maantasopysäköinti, tarkoittaisi pienempää kerrosalaa ja tehottomuutta maankäytön kokonaistaloudellisuudessa. Pysäköintiratkaisun kustannusvaikutus onkin yksi suurimpia kustannuksia asuinrakentamisessa. Pihakansi tai rakennusten kellareihin sijoitetut autopaikat nostavat asuntojen kustannuksia merkittävästi etenkin Helsingin huonon maaperän tonteilla.
Asuntotuotantotoimisto rakentaa kestävää laatua kaikille
Helsingin asuntorakentamisen yhtenä tavoitteena on segregaation ehkäisy. Asuinrakentamisessa tämä tarkoittaa, että hallintomuodoiltaan erilaiset asuinrakennukset eivät katukuvassa erotu toisistaan. Vuokratalon tulee olla yhtä korkealuokkainen kuin naapurissa sijaitseva omistusasuntorakennus.
Asuntotuotantotoimisto on panostanut tietoisesti asuntojen laatuun mm. käyttämällä Suomen parhaita asuntosuunnittelijoita ja asettamalla tavoitteeksi laadukkaat ja aikaa kestävät suunnitteluratkaisut myös vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannossa. Investointikustannuksiltaan kalliimpi rakenne, järjestelmä tai materiaali on yleensä elinkaarikustannuksiltaan taloudellisempi ja näin ollen järkevämpi valinta.
Täydennysrakentamisella pyritään tasapainottamaan vanhojen alueiden eriarvoistumista. Hiipuvilla alueilla asuntojen laatutasoa nostamalla voidaan nostaa myös alueen yleistä imagoa, parantaa viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa. Valmiiksi rakennetussa ympäristössä rakentaminen on kuitenkin usein logistisesti vaikeaa ja pieni hankekoko nostaa jo sinänsä rakentamisen kustannuksia.
Rakentamismääräykset ja esteettömyysmääräykset ovat samanlaiset joka puolella Suomea, mutta tiiviisti rakennettavilla Helsingin tonteilla maasto-olosuhteista johtuen esteettömyyskustannuksetkin nousevat usein korkeammiksi kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella väljemmillä tonteilla.
Asumista palvelevien tilojen vaatimuksissa eroja
Määräysten ja säädösten tulkinnoissa saattaa myös olla edelleen eroja eri puolella Suomea esim. esteettömyyteen ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Yhteisten tulkintojen rakentamiseksi on toisaalta tehty paljon yhteistyötä aluekeskuksissa ja myös pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontaviranomaiset ovat pyrkineet ottamaan käyttöön yhtenäiset käytännöt asuinrakennusten aputilojen mitoitusohjeissa. Siitäkin huolimatta yhteistilojen osuus on Helsingissä suurempi kuin muissa kaupungeissa. Helsingin ara-vuokratuotannossa asumista palvelevia toimintoja toteutetaan yhteistiloihin sellaisille toiminnoille, jotka muualla Suomessa ja Helsingissäkin omistustuotannossa toteutetaan asunnon sisään. Tällaisia ovat mm. saunat ja vaatehuoltotilat. ARA:n tilastojen mukaan Helsinkiin vuosina 2008-2012 rahoituspäätöksen saaneissa ara-vuokra-asuntohankkeissa oli yhteistiloja keskimäärin 11,42 prosenttia hankkeen asuntojen alasta, kun se muualla Suomessa oli vastaavana aikana 10,36 prosenttia. Yhteistilojen määrän trendi on ollut kasvava. Lisääntyneet yhteistilat ovat nostaneet asumisen tasoa, mutta samalla päällekkäistoiminnot hyvin varusteltujen asuntojen kanssa ovat lisääntyneet ja asuntojen kustannukset nousseet.
Lopuksi
Edellä on esitetty useita tekijöitä, jotka johtavat Helsingin korkeampiin rakennuskustannuksiin. Varsinaisen selvityksen teettäminen on haasteellista, koska luotettavan hintatiedon saaminen urakoitsijoilta on vaikeaa. Mikäli perusteellisempi selvitys katsotaan tarpeelliseksi, on se tehtävä ammattitaitoisesti ja kustannusten erojen syyt analysoitava tarkoin, jotta tuloksesta voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Esittelijä
Hallintokeskus pyytää lausuntoa Kauko Koskisen ym. valtuustoaloitteesta koskien Helsingin aravavuokra-asuntojen muuta maata korkeampien rakennuskustannusten selvittämistä.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Ifa Kytösaho, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 32293
ifa.kytosaho(a)hel.fi
Riitta Eloranta, kustannuspäällikkö, puhelin: 310 32311
riitta.eloranta(a)att.hel.fi
Markku Nyyssölä, vs. toimitusjohtaja, puhelin: 310 32297
markku.nyyssola(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Valtuustoaloite.pdf |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/8 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 44
Osallistuminen XXXV valtakunnalliseen asunto- ja yhdyskuntapäivään
HEL 2013-004553 T 01 02 02 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti, että toimikunnan jäsenet, tai varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa hänen varajäsenensä, voivat osallistua XXXV valtakunnalliseen asunto- ja yhdyskuntapäivään 16.5.2013 Helsingissä, ja että päivästä aiheutuvat kustannukset maksetaan asuntotuotantotoimiston koulutukseen varatuista määrärahoista.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Markku Nyyssölä, vs. toimitusjohtaja, puhelin: 310 32297
markku.nyyssola(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Ohjelma |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee, että toimikunnan jäsenet, tai varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa hänen varajäsenensä, voivat osallistua XXXV valtakunnalliseen asunto- ja yhdyskuntapäivään 16.5.2013 Helsingissä, ja että päivästä aiheutuvat kustannukset maksetaan asuntotuotantotoimiston koulutukseen varatuista määrärahoista.
Esittelijä
SFHP ry järjestää XXXV valtakunnallisen asunto- ja yhdyskuntapäivän torstaina 16.5.2013 Helsingin yliopiston Päärakennuksessa.
Osallistumismaksu on 295 euroa, joka sisältää alv:n, ohjelman ja tarjoilut sekä illallisen.
Ilmoittautuminen 29.4.2013 mennessä: Ulla Kauppinen 310 32316 tai sähköpostilla ulla.kauppinen@att.hel.fi. Ilmoittautuneille ei lähetetä erillistä vahvistuskutsua.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Markku Nyyssölä, vs. toimitusjohtaja, puhelin: 310 32297
markku.nyyssola(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Ohjelma |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/9 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 45
Hallituksen kehysriihen asuntopoliittiset päätökset
HEL 2013-004605 T 10 07 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti merkitä hallituksen kehysriihen asuntopoliittiset päätökset tiedoksi.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Sirpa Sekki, toimistosihteeri, puhelin: 310 32326
sirpa.sekki(a)att.hel.fi
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee merkitä hallituksen kehysriihen asuntopoliittiset päätökset tiedoksi.
Esittelijä
Hallitus on päättänyt kehysriihessään asuntopoliittisesta uudistuspaketista, jolla vastataan vuokra-asuntopulaan erityisesti Helsingin seudulla ja kasvukeskuksissa ja jolla tuetaan työvoiman alueellista liikkuvuutta. Paketti sisältää erilaisia toimia koko asuntotuotantoketjun kehittämiseksi. Asuntorakentamisen vauhdittamiseksi nykyisin käytössä olevia työkaluja, mm. lainajärjestelmiä parannetaan sekä tuodaan uusia ratkaisuja asuntopulan helpottamiseksi.
Uudistuspaketti sisältää seuraavat keskeiset elementit:
Valtion omistama Kruunuasunnot ryhtyy rakennuttamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulle. Valtio ja sen omistamat yhtiöt osoittavat sille tontteja kohtuuhintaan. Maapolitiikan hoitoa kehitetään ja käytäntöjä yhtenäistetään Helsingin seudulla. Keskeisenä työkaluna on valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus. Sen toimeenpanossa varmistetaan kaavatuotannon riittävyys ja se, että kunnat tuottavat alueelleen kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa sopimuksen mukaisesti. Riittävän tonttivarannon varmistamiseksi maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään kunnille velvoite lisätä tonttivarantoa, mikäli asumiseen varattujen tonttien määrä ei riitä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tuotannon rahoitusedellytyksiä parannetaan ottamalla käyttöön käynnistysavustus Helsingin seudulla vuosina 2013 - 2015. Sen suuruus on 10.000 euroa asuntoa kohden, kuitenkin kuntien omistamille yhtiöille 5.000 euroa. Korkotukilainoituksen kilpailukyvystä huolehditaan alentamalla omavastuukorkoa nykyisestä 1,7 prosentista yhteen prosenttiin vuosina 2013 - 2015. Nykyisen korkotukilainoituksen rinnalle luodaan uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi. Voimassaolevan asuntokannan kohtuuhintaisuutta edistetään alentamalla perusparannuksen korkotukilainoituksen omavastuukorko määräaikaisesti 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin.
Investointiavustuksen ja korkotukilainoituksen myöntämisvaltuutta lisätään. Samalla arvioidaan investointiavustuksen avustusprosenttien taso. Lisäksi hissi- ja korjausavustusten myöntämisvaltuuksia korotetaan ja arvioidaan hissiavustuksen avustusprosentin suuruus.
Normitalkoita jatketaan rakennuskustannusten alentamiseksi. Käyttöön otetaan mm. määräaikainen vuoden 2015 loppuun kestävä kokeilu, jossa puretaan uusien kerrostalojen esteettömyysmääräyksiä muiden kuin ensimmäisen ja toisen kerroksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain autopaikkanormeja tarkistetaan sekä käynnistetään vuoden 2015 loppuun kestävä kokeilu, jossa ARA-tuetussa vuokra-asuntotuotannossa autopaikkakustannukset erotetaan asunnon hinnasta.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Markku Nyyssölä, vs. toimitusjohtaja, puhelin: 310 32297
markku.nyyssola(a)att.hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/10 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 46
Asuntotuotantotoimiston ja –toimikunnan toimintakertomus vuodelta 2012
HEL 2013-004437 T 00 01 01
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti hyväksyä toimintakertomuksen vuodelta 2012 ja lähettää toimintakertomuksen kaupunginhallitukselle, tarkastusvirastolle ja tietokeskukselle sen valmistuttua painosta.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Ifa Kytösaho, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 32293
ifa.kytosaho(a)hel.fi
Liitteet
1 | Toimintakertomus vuodelta 2012, luonnos |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee hyväksyä toimintakertomuksen vuodelta 2012 ja lähettää toimintakertomuksen kaupunginhallitukselle, tarkastusvirastolle ja tietokeskukselle sen valmistuttua painosta.
Esittelijä
Asuntotuotantotoimiston ja -toimikunnan toiminnasta vuodelta 2012 on valmistunut toimintakertomus.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Ifa Kytösaho, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 32293
ifa.kytosaho(a)hel.fi
Liitteet
1 | Toimintakertomus vuodelta 2012, luonnos |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/11 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 47
Eräiden korkotukilainojen kilpailuttaminen
HEL 2013-003252 T 02 08 02 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti merkitä rahoituskilpailun tulokset tiedoksi ja esittää Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle ja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle lainojen ottamista käydyn kilpailutuksen perusteella.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Elina Kotiranta, talouspäällikkö, puhelin: 310 78027
elina.kotiranta(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Vertailumalli |
2 | Avauspöytäkirja |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee merkitä rahoituskilpailun tulokset tiedoksi ja esittää Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle ja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle lainojen ottamista käydyn kilpailutuksen perusteella.
Esittelijä
Asuntotuotantotoimiston 4.3.2013 päättyneessä lainakilpailutuksessa korkotukilainatarjoukset pyydettiin seuraaville kohteille:
Heka Viikinmäki Henrik Lättiläisen katu 12
alustava hankinta-arvo | 10.622.546 e |
asuntoja | 50 kpl |
korkotukilainamäärä | 10.091.410 e |
tertiäärilainamäärä | 531.136 e |
Heka Viikinmäki Harjannetie 13
alustava hankinta-arvo | 10.202.400 e |
asuntoja | 39 kpl |
korkotukilainamäärä | 9.692.280 e |
tertiäärilainamäärä | 510.120 e |
Heka Vallila Mäkelänkatu 37-43 peruskorjaus
alustava hankinta-arvo | 9.957.335 e |
asuntoja | 86 kpl |
korkotukilainamäärä | 9.052.000 e |
tertiäärilainamäärä | 905.335 e |
Helsingin Asumisoikeus Oy/Alppikylänpuisto
alustava hankinta-arvo | 13.792.500 e |
asuntoja | 59 kpl |
korkotukilainamäärä | 11.723.600 e |
asumisoikeusmaksut | 2.068.900 e |
Helsingin Asumisoikeus Oy /Sprintti
alustava hankinta-arvo | 12.005.300 e |
asuntoja | 41 kpl |
korkotukilainamäärä | 10.204.505 e |
asumisoikeusmaksut | 1.800.795 e |
Uudiskohteiden korkotukilainatarjoukset pyydettiin Kuntarahoitus Oyj:ltä, Sampo Pankki Oyj:ltä, Pohjola Pankki Oyj:ltä ja Nordea Pankki Oyj:ltä. Tarjoukset avattiin 4.3.2013. Nordea Pankki Oyj ja Sampo Pankki Oyj eivät jättäneet lainatarjouksia.
Kilpailun tulos: Edullisin oli Kuntarahoitus Oyj:n lainatarjous euribor 6 kk + marginaali 0,9 % - yksikköä.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Elina Kotiranta, talouspäällikkö, puhelin: 310 78027
elina.kotiranta(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Vertailumalli |
2 | Avauspöytäkirja |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/12 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 48
Heka Myllypuro Alakiventie 5 peruskorjauksen kokonaisurakkatarjoukset ja urakkasopimuksen tekeminen
HEL 2013-004255 T 02 08 03 00
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti oikeuttaa toimiston tekemään Heka Myllypuro Alakiventie 5 peruskorjauksen urakkasopimuksen Lujatalo Oy:n kanssa arvonlisäverolliseen hintaan 13.341.667 euroa, kuitenkin enintään Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymän urakkahinnan mukaisena.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jarkko Heinonen, projektipäällikkö, puhelin: 310 32338
jarkko.heinonen(a)att.hel.fi
Risto Mykkänen, rakennuttamisjohtaja, puhelin: 310 32312
risto.mykkanen(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Avauspöytäkirja |
2 | Urakkatarjousten vertailu |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tarjouskilpailuun ilmoittautuneet | Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kaupunginhallitus |
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee oikeuttaa toimiston tekemään Heka Myllypuro Alakiventie 5 peruskorjauksen urakkasopimuksen Lujatalo Oy:n kanssa arvonlisäverolliseen hintaan 13.341.667 euroa, kuitenkin enintään Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymän urakkahinnan mukaisena.
Esittelijä
Kohde on valmistunut vuosina 1975-1976 ja sijaitsee Vartiokylän alueella, tontilla 45145/5, osoitteessa Alakiventie 5. Kohteessa on 156 vuokra-asuntoa (8935,5asm2), päivätoimintakeskus (617 htm2) ja huoltokeskus (558 htm2) sekä isännöitsijätoimisto (431,5 htm2).
Asuntotuotantotoimikunta on hyväksynyt Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky:n luonnospiirustukset 19.9.2012.
Hankintalain mukaisella rajoitetulla menettelyllä pyydetyt urakkatarjoukset on avattu 19.3.2013.
Tarjoukset pyydettiin seuraavilta urakoitsijoilta:
- Lemminkäinen Talo Oy
- Rakennus- ja Insinööritoimisto Tricon Oy
- Consti Julkisivut Oy
- YIT Rakennus Oy
- Lujatalo Oy
- Rakennustuote Oy
- Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Tarjous saatiin Lujatalo Oy:ltä, YIT Rakennus Oy:ltä, Consti Julkisivut Oy:ltä ja Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy:ltä. Muut eivät vastanneet.
Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antoi Lujatalo Oy.
Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella lasketut, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle hyväksyttäväksi esitettävät peruskorjauskustannukset ovat 14.817.266 euroa(1.406 e/htm2 ). Kustannukset jakautuvat asunnoille 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2), isännöitsijätoimistolle 459.336 euroa (1.065/htm2), päivätoimintakeskukselle 770.495 euroa (1.249 e/htm2) ja huoltokeskukselle 29.633 euroa (53 e/htm2).
Urakkatarjouksen perusteella lasketut peruskorjauskustannukset alittavat luonnospiirustuksista lasketun rakennusosa-arvion mukaiset kustannukset 12,1 %:lla (194 e/htm2, kustannustaso , RI = 121,8).
Peruskorjauskustannukset jaetaan kahteen luokkaan seuraavasti:
- käytöstä ja ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset 1.023 e/htm2 (72,8 %)
- teknisen ja/tai toiminnallisen laatutason nostamisesta aiheutuvat kustannukset 383 e/htm2 (27,2 %).
Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavien toimenpiteiden osuus peruskorjauskustannuksista on 206 e/asm2 (14,6 %).
Kun laatutason parantamisesta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon, on korjausaste 44 %.
Rahoitussuunnitelma: |
|
- korkotukilaina | 10.846.000 e |
- omarahoitusosuus | 3.971.266 e |
Rahoitus yhteensä | 14.817.266 e |
Kustannukset sisältävät alv:n 24 %.
Peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi toukokuussa 2013.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Jarkko Heinonen, projektipäällikkö, puhelin: 310 32338
jarkko.heinonen(a)att.hel.fi
Risto Mykkänen, rakennuttamisjohtaja, puhelin: 310 32312
risto.mykkanen(a)att.hel.fi
Liitteet
1 | Avauspöytäkirja |
2 | Urakkatarjousten vertailu |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tarjouskilpailuun ilmoittautuneet | Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kaupunginhallitus |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/13 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 49
Heka Puotinharju Korsholmantie 9 rakennusurakan lisätyöt
HEL 2012-016863 T 02 08 02 01
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Klaus Hamström, projektipäällikkö, puhelin: 310 32307
klaus.hamstrom(a)att.hel.fi
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee oikeuttaa toimiston tilaamaan Heka Puotinharju Korsholmantie 9 rakennusurakan lisätöitä YIT Rakennus Oy:ltä 656.004,16 eurolla (sis. alv 24 %) siten, etteivät ne vaikuta toimitusjohtajan tilausvaltuuteen.
Lisäksi toimikunta päättänee oikeuttaa toimiston tilaamaan keskeneräiset parveke-, asfaltti- ja istutustyöt enintään 150.000 euron lisähintaan (sis. alv 24 %).
Esittelijä
Kohde sijaitsee Puotilassa, korttelissa 45076 tontilla 1, osoitteessa Korsholmantie 9. Urakkasopimus on allekirjoitettu 6.5.2011. Kokonaisurakoitsija on YIT Rakennus Oy.
Kohteen urakkasumma on 4.697.000 euroa.
Nyt tilattavien lisätöiden (tarjoukset nrot 58B, 59B, 73A, 78, 83, 87, 92A, 93, 96A, 97, 99A, 101, 102, 103A, 104) kustannukset ovat yhteensä 656.004,16 euroa.
Kohteen muutostöitä käsiteltiin 19.12.2012, jolloin toimisto sai oikeuden tilata muutostöitä 450.237,72 eurolla. Aikaisemmin muutostöitä oli tilattu 502.256,80 eurolla. Nyt tilattavaksi esitettyjen muutostöiden ja aiemmin tilattujen muutostöiden yhteissummaksi muodostuu 1.758.498,68 euroa.
Lisätöiden kustannukset ovat aiheutuneet pääosin siitä, että suunniteltujen, uusien parvekkeiden kannatusratkaisu on jouduttu muuttamaan urakan aikana, ennen kuin parvekkeiden asennustyö oli suunniteltu aloitettavaksi.
Urakkasopimuksen mukaisesti parvekkeet oli suunniteltu ripustetuiksi parvekkeiksi. Ennen parvekkeiden asennustyön aloittamista tuotantopiirustuksien suunnittelija ilmoitti, että parvekkeiden tuentatapaan sisältyy riskejä. Asiasta saatujen selvityksen perusteella rakennuttaja muutti parvekkeet alhaalta pilareilla tuetuiksi.
Työt parvekkeiden osalta valmistuvat huhtikuun aikana ja pihan asfaltti- ja istutustyöt toukokuun aikana. Em. töistä aiheutuu vielä n. 100.000 euron kustannus, mikä esitetään hyväksyttäväksi tässä yhteydessä.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Lisätiedot
Klaus Hamström, projektipäällikkö, puhelin: 310 32307
klaus.hamstrom(a)att.hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/14 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 50
Kokouksessa esille tulevat muut asiat
Päätös
Asuntotuotantotoimisto esittelee seuraavassa kokouksessa tarkemmin hankintaprosessia erityisesti rajoitetun menettelyn osalta.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Päätösehdotus
Käsitellään mahdolliset muut asiat.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
| Tj/15 | |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 51
Seuraava kokous
Päätös
Asuntotuotantotoimikunta päätti pitää seuraavan kokouksensa keskiviikkona 17.4.2013 klo 16.00 Kaupungintalolla, aulakabinetti 4.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
Päätösehdotus
Asuntotuotantotoimikunta päättänee pitää seuraavan kokouksensa keskiviikkona 17.4.2013 klo 16.00 Kaupungintalolla, aulakabinetti 4.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Markku Nyyssölä
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 4/2013 | (43) |
Asuntotuotantotoimikunta |
|
| |
|
|
| |
| 03.04.2013 |
| |
|
|
|
Asuntotuotantotoimikunta
|
|
Jessica Karhu puheenjohtaja |
|
|
|
Harry Åhlgren pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Turkka Louekari | Konsta Kuisma |
|
|
|
|
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 11.04.2013 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.
Oikaisuvaatimusaika
Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.
Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla
- hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.
Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE
Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.
Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Sähköpostiosoite: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Faksinumero: | 029 56 43314 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 43300 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.
Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Odotusaika
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.
Oikeudenkäyntimaksu
Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2000 | Junailijankuja 3 | +358 9 310 1672 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 52 | Faksi |
| Alvnro |
asiakaspalvelu.att@att.hel.fi | www.hel.fi/att | +358 9 310 32337 |
| F102012566 |
|
|