Läsnä

Jäsenet

Muut

Puheenjohtaja

Esittelijät

Pöytäkirjanpitäjä

§ 28

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Samalla elinkeinojaosto päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Fatim Diarran ja Mai Kivelän sekä varatarkastajiksi Jenni Pajusen ja Ozan Yanarin.

Käsittely

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta valita pöytäkirjantarkastajaksi Suldaan Said Ahmedin sijasta Mai Kivelän.

Esittelijä

pormestari

Jan Vapaavuori

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Samalla elinkeinojaosto päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Fatim Diarran ja Suldaan Said Ahmedin sekä varatarkastajiksi Jenni Pajusen ja Ozan Yanarin.

Esittelijä

pormestari

Jan Vapaavuori

Muutoksenhaku

§ 29

NewCo Accelerator 2.0 hautomo- ja kiihdytyspalvelut -hankkeen rahoitushakemus innovaatiorahastolle

HEL 2019-009964 T 02 05 01 05

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto myönsi kaupunginkanslian elinkeino-osaston uudet yritykset -yksikölle innovaatiorahastosta rahoitusta NewCo Accelerator 2.0 hautomo- ja kiihdytyspalvelut -hankkeen toteuttamiseen 83 400 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja sitoo 426 500 euroa käytettäväksi vuonna 2021.

Rahoituspäätös on ehdollinen ja edellyttää seurantajärjestelmän käyttöönottoa hankkeen asiakkaiden tulovirrasta ja tuloksista.

Esittelijä

elinkeinojohtaja

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Ida Björkbacka, erityissuunnittelija, puhelin: 25281

ida.bjorkbacka(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tiivistelmä

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston uudet yritykset -yksikkö on kesäkuussa 2020 jättänyt innovaatiorahastolle rahoitushakemuksen NewCo Accelerator 2.0 hautomo- ja kiihdytyspalvelut -hankkeen toteuttamiselle vuosina 2020–2023. Hanke toteuttaa kaupungin koronapalautumisohjelman tavoitteita ja se esitetään rahoitettavaksi vuosina 2020–2021, koska sen arvioidaan edistävän Helsingin elinkeinoperustan vahvistumista sekä tukevan uusien yritysten syntyä ja kasvumahdollisuuksia. Vuoden 2021 lopussa hankkeen tarpeellisuutta tulee arvioida uudelleen suhteessa hankkeen tuloksiin ja koronakriisin seurauksena syntyneeseen tilanteeseen. Hakemuksen arvioinnin tulos on perustelumuistiossa, liite 1.

Esittelijän perustelut

NewCo Accelerator 2.0 hautomo- ja kiihdytyspalvelut -hanke

Hankkeessa palvellaan nuoria kasvuyrityksiä ja –tiimejä, jotka eivät ole toimialakohtaisesti fokusoituneiden hautomoiden tai kiihdyttämöiden ydinkohderyhmää. Hankkeen odotetaan vuositasolla saavan kiihdytysvaiheeseen 25-30 menestyskelpoista yritystä.

Hankkeen pääkohderyhmät ovat 1) ulkopuolisen rahoituksen näkökulmasta pidemmälle ehtineet korkean kasvupotentiaalin startupit/tiimit, jotka eivät markkinapuutteen vuoksi löydä heille sopivaa palveluntarjoajaa tilanteessa, jossa rahoittajien kriteerit ovat koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena koventuneet. 2) koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena työmarkkinoille yrityksistä vapautuneet/vapautuvat ammattilaiset, joiden perustamat tiimit pystyvät saavuttamaan palvelun avulla nopeasti rahoituskelpoisuuden.

Hankkeella pyritään myös reagoimaan koronakriisiin tukemalla työmarkkinoille vapautuvien eri ammattilaisten yrittäjyyttä. Lisäksi Accelerator voi tukea alueen hautomoissa työskenteleviä tiimejä sekä ulkomaisten tiimien sijoittumista alueelle. (Arvion mukaan hanke tuottaa vuositasolla 100-200 kpl uutta asiakasvirtaa NewCon vakiintuneisiin startup-palveluihin, joissa tiimi tavataan 1-3 kertaa ja ohjataan sen jälkeen paikalliseen kumppaniverkostoon)

Hanke luo uuden palvelukokokonaisuuden NewCon vakiintuneiden palveluiden rinnalle. Startup-tiimit ovat yksi NewCo Helsingin neljästä asiakassegmentistä. Nykyisessä toimintamallissa startup-asiakkaat ohjataan alkuvaiheen tuen jälkeen eteenpäin muille palvelutarjoajille. Näitä kontakteja on vuodessa useita tuhansia. Nykyinen toimintamalli ei mahdollista valikoitujen yksittäisten asiakkaiden pitkäkestoista tukemista. Lisäksi nykytilanteessa Helsingin alueella on markkinakatve pitkäkestoisessa ammattimaisessa startuppien neuvontapalvelussa.

NewCo Accelerator 2.0 -hankkeen kiihdytyspalveluasiakkaat tekevät ensivaiheessa 6–12 kuukauden kirjallisen valmennussopimuksen, josta veloitetaan sitoutumisen varmistamiseksi noin 70 euron kuukausimaksu. Työtä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa pääsääntöisesti viikoittain. Innovaatiorahaston rahoituksella palkattavat viisi asiantuntijaa pystyvät palvelemaan kerrallaan yhteensä noin 30 sopimusasiakasta.

Yrityskohtaisen kiihdytysvalmennuksen runko muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: liiketoimintamallin luonti, liikeidean validointi, markkinoinnin ja myynnin käynnistäminen, tiimin ja kasvusuunnitelman rakentaminen sekä rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen ja valmistautuminen ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. Tavoitteena on, että valmennuksen päättyessä asiakasyrityksellä on validoitu tiimi, businessmalli, tuotteistus ja markkinointisuunnitelma sekä skaalautuva myyntiprosessi ja ulkopuolisen rahoituksen edellyttämä due diligence -valmius.

NewCo toteutti vuosina 2013–2017 kasvuyritysten kiihdytyspalvelun (NewCo Accelerator) reagointina pääkaupunkiseudun voimakkaaseen rakennemuutokseen ja kasvavaan työttömyyteen erityisesti ict-alalla. Tuolloin tavoitteena oli nopeuttaa ja tehostaa kasvuyritysaihioiden ja -yritysten kehitystä. Kiihdyttämön pitkäaikaiseen valmennukseen sitoutuneiden startup-yritysten liikevaihto vuosina 2014–2019 oli noin 125 miljoonaa euroa. Nordic Startup Awards -äänestyksessä kiihdyttämö valittiin ”Finland’s Best Service Provider 2014”. NewCo Acceleratorin toiminta lopetettiin vuonna 2017 sillä perusteella, että muut kuin Helsingin kaupunki hoitavat kyseiset palvelut. Tämä peruste on nyt vanhentunut samalla, kun asiakastarpeen arvioidaan koronakriisin myötä kasvavan. Hanke pystyy jalostamaan ja jatkokehittämään aikaisempia kokemuksia ja nopeasti sovittamaan ne nykyisen tilanteen mahdollistamalle tasolle.

NewCo Accelerator 2.0 hanke on monessa suhteessa uusi toimintamalli, joka toki ottaa edellisestä hankkeesta tehokkaimmiksi havaitut toimintamallit mutta lisäksi rakentaa niiden päälle uusia palvelun osia. Toimintaympäristö on oleellisesti erilainen kuin vuonna 2013 ja tämä on huomioitu hankkeen valmisteluvaiheessa. Erityisesti NewCon aikaisempaa laajempi kumppaniverkosto ja kokonaisvaltainen ymmärrys alueen startup-ekosysteemistä antaa mahdollisuuden tarjota asiakkaille tuloksiin johtava palvelutaso. Hankkeelle luodaan oma digitaalinen ympäristö, jossa jokaisen asiakkaan edistymistä seurataan ja mitataan yksityiskohtaisella tarkkuustasolla.

Hankkeen rahoittaminen innovaatiorahastosta

Koronakriisin myötä aikaisen vaiheen startup-tiimien lukumäärän arvioidaan pienenevän Helsingissä. Nopeasti käynnistettävät ammatti maiset pitkäkestoiset neuvonta- ja valmennuspalvelut voivat edistää uusien startuppien syntymistä ja tukea niiden kasvumahdollisuuksia. Hankkeen arvioidaan vahvistavan Helsingin elinkeinoperustaa ja sille esitetään rahoitusta innovaatiorahastosta. NewCo Accelerator 2.0 -hanke toteuttaa kaupungin korona-palautumisohjelman tavoitteita ja paikkaa Helsingin kasvuyritys-ekosysteemin palveluvajetta sekä täydentää kaupungin muita hautomohankkeita.

Rahoitus esitetään hankkeelle ehdollisena edellyttäen seurantajärjestelmän käyttöönottoa hankkeen asiakkaiden tulovirrasta ja tuloksista. Rahaa esitetään aluksi vuosille 2020–2021, jonka jälkeen hankkeen tarpeellisuutta tulee arvioida uudelleen suhteessa hankkeen tuloksiin ja koronakriisin aikaansaamaan tilanteeseen.

Hankkeen pääpanos on oltava alkuvaiheen yrityksissä ja tiimeissä. Hankkeen mittareihin tulee lisätä myös laadullista seurantaa ja hankkeen tulee esimerkiksi mitata, kuinka hyödyllisenä valmennuspalvelua ja neuvontaa saaneet asiakkaat ja muu ekosysteemi näkevät hankkeen ja sen kehittämiä toimintoja. Tulee selvittää mahdollisuudet kutsua hankkeen ohjausryhmään korkeakoulu- ja startup-toimijoiden edustajia.

NewCo hoitaa vakiintuneita yritysneuvonta- ja startuppalvelujaan omalla budjettirahoituksellaan. Inkubaatio- ja hautomopalvelun tuottaminen ei kuulu NewCo:n perustoimintaan, joten sen rahoittaminen innovaatiorahastosta on perusteltua. NewCo ohjaa hankkeeseen omia resurssejaan perusneuvonnan tarjoamisen lisäksi.

Yritysneuvonnan tuottaminen voidaan nähdä NewCo Helsingin perustehtävänä ja olemassa olevaa budjettirahoitteista toimintaa ei voida laajentaa rahasto-rahoitteisesti. NewCo hoitaa vakiintuneita startup-palvelujaan omalla budjettirahoituksellaan. Inkubaatio- ja hautomopalvelun tuottaminen ei kuulu NewCo:n perustoimintaan, joten sen rahoittaminen innovaatiorahastosta on perusteltua. NewCo ohjaa hankkeeseen omia resurssejaan perusneuvonnan tarjoamisen lisäksi.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.

Hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Elinkeinojaosto päätti 25.9.2017 § 6 innovaatiorahaston käytön periaatteista ja jatkuvan rahoitushaun avaamisesta.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi rahaston tarkoituksenmukaisiin projekteihin ja investointihankkeisiin. Rahaston käytön periaatteiden mukaan varoja voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.

Elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. NewCo Accelerator 2.0 hautomo- ja kiihdytyspalvelut -hankkeen hakemusta käsitellään normaalin innovaatiorahaston käsittelyaikataulun ulkopuolella, sillä hanke nähdään kapupungin korona-palautumisohjelman merkittävänä toimenpiteenä. Lisäksi hankkeen nopea käynnistyminen mahdollistaa yhteistyön tiivistämistä Slush Oy:n kanssa osana Slushin ja kaupungin välistä yhteistyösopimusta.

Hakemuksen arviointi

Kaupunginkanslian ja kaupunginhallinnon toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian edustajista koostuva valmistelusihteeristö ovat arvioineet hakemuksia. Yhteenveto hakemuksen mukaisesta hankekuvauksesta, sekä hakemuksen arvioinnin tulos on perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa sekä siihen, miten hanke edistää Helsingin yritysekosysteemien kehittymistä, kokeilualustojen luomista, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Hankkeen toteutettavuus (hankesuunnitelman selkeys, kokonaisrahoituksen ja budjetin perusteltavuus, relevanttien yhteistyötahojen mukanaolo) ja hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös otettu huomioon. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitu.

Toimeenpano ja seuranta

Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista toimitetaan väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista. Hankkeen päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuuden kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella.

Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa. Hankerahoituksen palauttamista vaaditaan tapauksissa, joissa hakija ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut rahoituspäätöksen ehtoja tai innovaatiorahaston ohjeita. Hankkeella tulee olla oma erillinen kirjanpito.

Esittelijä

elinkeinojohtaja

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Ida Björkbacka, erityissuunnittelija, puhelin: 25281

ida.bjorkbacka(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Innovaatiorahaston ohjausryhmä

Kaupunginkanslia

Taloushallintopalvelu

Päätöshistoria

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto 08.06.2020 § 20

HEL 2019-009964 T 02 05 01 05

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto myönsi innovaatiorahastosta rahoitusta yhteensä 77 400 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja sitoi yhteensä 1 540 894 euroa käytettäväksi vuosina 2021–2023 seuraavasti:

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto ei myöntänyt rahoitusta seuraaville hankkeille:

Käsittely

08.06.2020 Ehdotuksen mukaan

Esteelliset: Santtu von Bruun

Asian aikana kysymyksiin oli vastaamassa erityissuunnittelija Ida Björkbacka. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

23.03.2020 Ehdotuksen mukaan

09.12.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

elinkeinojohtaja

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Ida Björkbacka, erityissuunnittelija, puhelin: 25281

ida.bjorkbacka(a)hel.fi

§ 30

Osaavan työvoiman houkuttelu – tilannekatsaus

HEL 2018-010057 T 01 00 02 00

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen osaavan kansainvälisen työvoiman houkutteluun ja asettautumiseen liittyvistä merkittävimmistä toimenpiteistä Helsingissä sekä suositti seuraavaa:

-Kaupunki käynnistää yhteistyössä yritysten ja keskeisimpien sidosryhmien kanssa Helsingin kansainvälisen osaajatoiminnan tiekartan laatimisen. Tiekarttatyön tavoitteena on määrittää kaupungin kansainvälisten osaajien houkuttelua ja alueelle sitouttamista koskeva pidemmän aikavälin tahtotila sekä täsmentää toiminnan keskeiset tavoitteet ja niiden mittarit, pääkohderyhmät ja vastuutahot.

Käsittely

Asian käsittelyn aikana kuultavana oli maahanmuuttopäällikkö Elina Nurmi. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Esittelijä

elinkeinojohtaja

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Elina Nurmi, johtava asiantuntija, puhelin: 310 36400

elina.nurmi(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kansainvälisten osaajien houkuttelun lähtökohdat: Suomi tarvitsee edelleen osaajia ulkomailta

Suomeen ja Helsinkiin suuntautuva työperusteinen maahanmuutto oli alkuvuoteen 2020 asti (ts. koronaviruksen Suomeen leviämiseen asti) selvästi aiempia vuosia vilkkaampaa. Vuonna 2019 työperusteisia ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin koko maassa yhteensä noin 9 500, mikä oli lähes 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luvista yli puolet (5400) myönnettiin suorittavan työn perusteella ja lähes 1900 erityisasiantuntijatyön perusteella. Kasvua erityisasiantuntijan lupakategoriassa oli edellisvuodesta yli 30 prosenttia. Yrittäjän ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin vuoden aikana yhteensä 128 ja startup-yrittäjän oleskelulupia 54 kappaletta.

Vaikka työperusteinen maahanmuutto Suomeen ja Helsinkiin onkin viime vuosina selvästi vilkastunut, on sen kokonaisvolyymi edelleen pieni ja kasvuvauhti riittämätön yritysten työvoiman saantiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Helmikuussa 2020 julkaistusta pk-yritysbarometrista käy ilmi, että lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin yrityksen kasvua. Haasteellisin tilanne on alkuvuoden tietojen mukaan terveydenhuolto-, sosiaali- ja kasvatusaloilla, mutta työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat merkittävästi myös kasvualojen, kuten data-analytiikan ja ohjelmistoalan, kehitystä. ICT-alan etuja valvova toimialajärjestö FiCom arvioi viime vuoden lopulla, että pelkästään ohjelmistoalan osaajavaje lähentelee nykyisellään noin 5000–6000 työntekijää vuosittain. Viidessä vuodessa osaajavaje koko toimialalla voi kasvaa jopa 40 000 työntekijään työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisestä heikosta kohtaannosta johtuen.

Jotta osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuus voitaisiin jatkossakin normaalioloissa turvata, tulee ulkomaisen työvoiman määrää Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kasvattaa. Helmikuussa Suomeen levinnyt koronapandemia ei ole olennaisesti muuttanut tilannekuvaa tältä osin. Vaikka pandemia ja sen liikkeelle laittama talouden taantuma ovatkin hetkellisesti vähentäneet työvoimapulaa keskimäärin, on pula yritysten tarpeita vastaavasta osaavasta työvoimasta yhä monilla aloilla joko yhtä laajaa tai laajempaa kuin alkuvuonna. Talouden ja yritystoiminnan toipumisen kannalta onkin jatkossa entistä tärkeämpää, että panostuksia työvoiman saatavuuden ja osaamisen kehittämiseksi jatketaan ja kestävää väestökehitystä edistetään pitkäjänteisesti uuden kasvun ja toimeliaisuuden tukemiseksi.

Kansainvälisten osaajien houkuttelua edistävät toimenpiteet

Helsingin kaupunki on käynnistänyt kaupunkistrategian (2017–2021) ja siitä johdettujen elinkeinopolitiikan painopisteiden 2018–2021 mukaisesti joukon toimenpiteitä, joilla se pyrkii houkuttelemaan osaavaa työvoimaa sekä helpottamaan alueelle saapuvien kansainvälisten osaajien yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Lisäksi kaupunki on joko mukana tai tukena lukuisissa verkostoyhteistyönä toteutettavissa hankkeissa, joilla edesautetaan muun muassa kansainvälisen osaamisen tehokkaampaa tunnistamista ja hyödyntämistä työmarkkinoilla. Toimenpiteistä keskeisimmät on kuvattu lyhyesti alla.

(i) CaaS – World’s first City as a Service -kampanjapilotti

Helsingin operatiivisesta kaupunkimarkkinoinnista vastaava Helsinki Marketing ja joukko ICT- ja teknologia-alan yrityksiä ovat käynnistäneet yhteistyön kaupungin kansainvälisen maineen vahvistamiseksi ja yritysten kansainvälisten rekrytointien tukemiseksi. Ensimmäisenä yhteistyöpilottina toteutettiin syksyn 2019 aikana CaaS – World’s first City as a Service -markkinointikampanja. Kampanjan konseptina oli nimensä mukaisesti kaupunki palveluna. Kansainvälisiä teknologia-alan asiantuntijoita kutsuttiin testikäyttäjiksi kaupunkiin, jossa kaikki toimii ja elämä on laadukasta ja hyvin järjestettyä. Kampanja herätti laajaa kiinnostusta, ja hakemuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä lähes 6500 (joista tähän mennessä yksi on johtanut rekrytointiin). Kampanjan yhteenlaskettu media-arvo oli 950 000€.

Uuden kampanjasisällön tuottamista jatketaan syksyllä 2020 tai välittömästi koronatilanteen niin salliessa.

(ii) MyHelsinki.fi -sivusto osaajamarkkinoinnin kanavana

Kansainvälisten osaajien houkuttelun onnistumisessa Helsingin kansainvälisen maineen rakentumisella ja sitä tukevalla markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli. Kesästä 2017 alkaen kaupungin digitaalisen kv-markkinointiviestinnän pääkanavana on toiminut MyHelsinki.fi-sivusto. MyHelsinki.fi on Helsinki Marketingin ylläpitämä englanninkielinen palvelusivusto, johon on koottu kansainvälisiä osaajia kiinnostavia työtä, opiskelua ja helsinkiläistä elämäntapaa koskevia sisältöjä. Sivustolle sisältyvään work & study -osioon rakennettiin vuoden 2019 alussa kaksi uutta kansainvälisten osaajien ja perheiden houkuttelua tukevaa sisältökokonaisuutta. Sisältökokonaisuuksissa kerrotaan Helsingissä työskentelystä ja asumisesta sekä kaupunkiin integroitumisesta.

MyHelsinki.fi -sivusto on osa Helsingin kaupunkimarkkinoinnin laajempaa uudistusta, jonka tavoitteena on lisätä Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaa sekä parantaa kaupungin palvelu- ja elämystarjonnan löydettävyyttä.

(iii) Startup-tiimien houkuttelu

Helsinki haluaa strategiansa mukaisesti toimia alustana innovaatioille ja uudelle kasvavalle liiketoiminnalle, joiden syntymistä se pyrkii edesauttamaan muun muassa kansainvälisiä startup-yrityksiä ja niissä toimivia avainhenkilöitä alueelle houkuttelemalla. Päävastuu startupeihin kohdistuvista houkuttelutoimista on kaupungin yksiköistä NewCo Helsingillä.

NewCo Helsinki tiivisti vuonna 2019 yhteistyötään Pietarin Helsinki-keskuksen kanssa venäläisten startup-yritysten ja -tiimien Helsinkiin houkuttelemiseksi. Helsinki-keskus toimii tukikohtana 2–3 kertaa vuodessa järjestettäville yhteistyövierailuille, joiden aikana haastatellaan ja mentoroidaan yhteensä noin 30:tä Helsingistä sijoituspaikkana kiinnostunutta venäläistä yritystiimiä. Osana Helsinki-keskuksen kanssa tehtävää yhteistyötä järjestetään vuoden aikana lisäksi sarja valmennus- ja verkostoitumistapahtumia Helsingissä, Pietarissa ja/tai Moskovassa. Vuosina 2019–2020 venäläisille startupeille järjestettiin myös kaksi kiihdytysohjelmaa, joiden tuloksena on tähän mennessä syntynyt ainakin kaksi uutta yritystä.

Kansainvälisten osaajien asettautumista edistävät toimenpiteet

Sujuvilla työvoiman maahantulo- ja asettautumispalveluilla on keskeinen rooli Helsingin vetovoimaisuuden lisäämisessä ja yritysten tarvitsemien ulkomaisten asiantuntijoiden ja ammattiosaajien alueelle saamisessa ja sitouttamisessa. Asettautumisprosessin helppous ja ennakoitavuus ovat kilpailutekijöitä myös ulkomaisten yritysten ja investointien houkuttelussa.

(iv) International House Helsinki

Helsinkiin saapuvien kansainvälisten osaajien ja perheiden asettautumista tukeva palveluntarjonta on ollut vuodesta 2017 alkaen keskitettynä International House Helsinkiin. International House Helsinki (lyh. IHH) tarjoaa valtaosan maahanmuuttajien tarvitsemista alkuvaiheen neuvonta- ja viranomaispalveluista saman katon alta. Lisäksi se palvelee yrityksiä ja työnantajia ulkomaiseen työvoimaan ja sen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä.

IHH-palvelu muutti huhtikuussa 2019 uusiin toimitiloihin Helsingin Sörnäisiin, jolloin myös IHH:n palveluvalikoimaa ja kohderyhmää laajennettiin. Palvelussa asioi ennen koronapandemian alkua keskimäärin 7000-9000 henkilöasiakasta ja 20–30 työnantajaa kuukaudessa. Syyskaudella 2020 IHH-toiminnan kehittämistä tullaan jatkamaan uusia neuvontapalveluita pilotoimalla sekä toiminnan strategista ohjausta kehittämällä. IHH:n palveluvalikoimaan integroidaan syksyn alussa myös uusi, kansainvälisten osaajien puolisoille suunnattu palvelukokonaisuus (puoliso-ohjelma).

(v) Puoliso-ohjelma

Toukokuussa uutena palveluna käynnistynyt puoliso-ohjelma (Helsinki Spouse Program) pyrkii edistämään Helsinkiin hiljattain muuttaneiden kansainvälisten osaajien puolisoiden ja heidän perheidensä kotiutumista ja alueella viihtymistä. Ohjelma tarjoaa puolisoille ja heidän perheenjäsenilleen tukea uuteen kotikaupunkiin asettautumisessa sekä konkreettista apua ja sparrausta (erityisesti ensimmäisen) työ- tai opiskelupaikan löytämisessä.

Ohjelma pilotoidaan vuosien 2020–2021 aikana, jonka jälkeen toiminnan vaikuttavuus ja jatkoedellykset arvioidaan. Ohjelmaa koordinoi Helsingin kaupunki ja sen toteutukseen osallistuvat Uudenmaan TE-toimisto, Espoon ja Vantaan kaupungit, Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelu sekä alueella toimivat, kansainvälisiä rekrytointeja tekevät yritykset.

(vi) Englanninkielisten palveluiden kehittämisohjelma

Kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja alueelle sitouttamisessa myös palveluiden saavutettavuudella ja niistä tehokkaasti viestimisellä on todennetusti suuri merkitys. Kaupunginkanslian elinkeino-osasto yhteistyössä toimialojen kanssa käynnistivät keväällä 2019 valmistelutyön Helsingin englanninkielisten palveluiden kehittämisohjelman laatimiseksi. Lokakuussa 2019 julkistetussa ohjelmassa esitetään yli 20 toimenpidesuositusta, joilla parannetaan Helsingissä asuvien ja englannin kieltä arjessaan käyttävien kansainvälisten osaajien tiedonsaantia sekä helpotetaan kaupungin palveluissa asioimista.

Kehittämisohjelman toimenpano käynnistyi maaliskuussa 2020 ja jatkuu kaikilla toimialoilla vuoden 2021 loppuun.

Kansainvälisten osaajien työmarkkinoille siirtymistä edistävät toimenpiteet

Osaajien maahanmuutosta Suomelle ja Helsingille koituva taloudellinen hyöty riippuu pitkälti siitä kuinka hyvin muuttajat ja heidän jälkeläisensä työllistyvät. Hyöty voi olla merkittävä, mikäli Suomeen muutetaan nuorina aikuisina ja muuttajien jälkeläiset työllistyvät kantaväestön tavoin. Kaupunki pyrkii tehostamaan Helsingissä asuvien kansainvälisten osaajien yrittäjyyteen, työhön ja koulutukseen ohjautumista muun muassa seuraavin keinoin:

(vii) Stadin osaamiskeskus

Kesäkuussa 2016 toimintansa aloittanut Stadin osaamiskeskus tarjoaa koulutus-, työllistymis- ja kuntoutuspalveluita koulutetuille, aikuisille maahanmuuttajille. Osaamiskeskuksessa asiakkaan ammatillinen osaaminen, koulutus ja kielitaito kartoitetaan, ja hänet ohjataan tarkoituksenmukaiselle koulutuspolulle, työelämävalmennukseen tai suoraan työhön. Osaamiskeskuksen toimintaa koordinoi kaupungin opetusvirasto yhteistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopiston, elinkeino-osaston, sosiaali- ja terveysviraston sekä Uudenmaan TE-toimiston kanssa.

Osaamiskeskuksessa asioi vuoden 2019 aikana lähes 900 asiakasta, joista noin 750 osallistui koulutuksiin ja 150 työelämävalmennuksiin. Asiakkuuden vuoden aikana päättäneistä henkilöistä lähes 15 prosenttia työllistyi ja 40 prosenttia jatkoi koulutukseen.

(viii) NewCo Helsingin palvelut maahanmuuttajayrittäjille

NewCo Helsinki palvelee Helsinkiin muuttavia kansainvälisiä osaajia yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Osana NewCo:n peruspalvelua asiakkaille tarjotaan maksuttomia yritysinfoja englanniksi, venäjäksi, viroksi ja arabiaksi sekä yritysneuvontaa noin kahdeksalla eri kielellä. Tarjolla on lisäksi laaja kirjo erilaisia verkostoitumista edistäviä tapahtumia sekä koulutustilaisuuksia esimerkiksi myynti-, markkinointi- ja lakiasioista. Kasvuhakuisille yrittäjille NewCo tarjoaa myös räätälöityjä kasvuvalmennus- ja ohjauspalveluilta sekä co-working työtiloja.

Vuoden 2019 aikana NewCo:n vieraskieliset asiakkaat perustivat Helsinkiin yhteensä 280 uutta yritystä. Vielä tämän vuoden alkupuolella yrityksiä perustettiin likimain aiemman vuoden tahtiin, mutta maalis-huhtikuun jälkeen perustettujen yritysten määrä on pudonnut poikkeusoloista johtuen noin puoleen normaalista. Myös toiminnan painopiste on siirtynyt väliaikaisesti perustamis- ja kasvuneuvonnasta kriisitukeen ja yksinyrittäjien etuuskäsittelyn. Yritysneuvonnan kysyntä on 05/2020 jälkeen osoittanut uudelleen piristymisen merkkejä.

(ix) International Talent -ohjelmat kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille

Jo ennen koronapandemian puhkeamista ja sitä seurannutta talousnäkymien merkittävää heikkenemistä pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistyminen paikallisille työmarkkinoille oli tilastojen valossa selvästi suomalaisopiskelijoita vaikeampaa. Ero ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeisessä työllisyysasteessa oli vuonna 2017 yli 40 prosenttiyksikköä (vuoden kuluttua valmistumisesta). Vaikeudet työllistyä heikentävät koulutusinvestoinnin vaikuttavuutta ja heijastuvat muun muassa korkeahkona valmistumisen jälkeisenä maastamuuttoprosenttina.

Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden ammatillisten valmiuksien ja työurien kehittämiseksi. Keväästä 2019 alkaen käynnissä on ollut seudullinen Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina -kehittämishanke (2019–21), jonka yhtenä tavoitteena on luoda kolmeen alueen yliopistoon – Helsingin yliopistoon, Aalto-yliopistoon ja Hankeniin – ns. International Talent (IT) -toimintamalli. Toimintamallissa yritysyhteistyö on integroitu osaksi kansainvälisen tutkinto-opiskelijan opintopolkua heti opintojen käynnistymisestä lähtien. Toimintamallin ansiosta opiskelijan kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään alkaa jo opintouran alkumetreiltä, mikä tukee opiskelijan työurakehitystä ja vastaavasti vähentää valmistumisen jälkeisen maastamuuton todennäköisyyttä.

Toimintamalli pilotoidaan vuosien 2020–21 aikana, ja se on tarkoitus vakiinnuttaa hankekauden päätyttyä pysyväksi osaksi yhteistyöyliopistojen englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

(x) Kaupunki kansainvälisten osaajien työnantajana ja osaamisen kehittäjänä

Helsingillä on Suomen suurimpana työnantajana myös itsellä tärkeä rooli kansainvälisten osaajien työllistäjänä ja urapolkujen kehittäjänä. Kaupunki voi omalla työnantajapolitiikallaan lisätä kansainvälisen työvoiman kysyntää ja käyttöastetta alueella sekä aktiivisesti edesauttaa osaamista vastaaviin työtehtäviin ohjautumista.

Koska kaupungilla on työnantajana myös pulaa osaavasta työvoimasta useilla eri toimialoilla, on sen lähivuosina panostettava entistä voimakkaammin erityisesti osaamisen tunnistamista ja täydentämistä edistävien käytänteiden kehittämiseen. Kaupunki on ollut vuodesta 2018 alkaen mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun johtamassa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa (2018–2020), jonka tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudulle korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä edistävä palvelumalli (”korkeakoulutettujen osaamiskeskus”). Hanke päättyy vuoden 2020 aikana, jonka jälkeen palvelumallin kehittämistä ja pilotoimista jatketaan osana Helsingin työllisyyden kuntakokeilua.

Valtiohallinnon toimenpiteet kansainvälisten osaajien houkuttelun ja työmarkkinoille siirtymisen edistämiseksi

Valtionhallinnon kv-osaajatoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä kuntien kanssa ohjaa hallituksen Talent Boost -toimenpideohjelma. Päävastuu ohjelman toimeenpanosta valtionhallinnossa on ollut vuodesta 2018 alkaen Business Finlandilla.

Business Finland on lanseerannut vuosien 2018–2019 aikana kaksi uutta kv-osaajille ja heitä rekrytoiville yrityksille suunnattua tuotetta: startup-yrittäjän oleskeluvan sekä Talent Explorer -avustuksen. Startup-yrittäjän oleskelulupa on keväällä 2018 käyttöön otettu uusi lupatyyppi, joka voidaan myöntää EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille startup-perustajille, jotka aikovat perustaa yrityksen Suomeen. Startup-yrittäjän oleskelulupia myönnettiin ensimmäisenä hakuvuonna vain 18 mutta seuraavana vuonna jo 54. Talent Explorer -avustusta on myönnetty tähän mennessä yli 50 yritykselle. Rahoitus on tarkoitettu pk- ja midcap-yrityksille ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamiseen. Sen enimmäismäärä on 20 000€.

Talent Boost -toimenpideohjelman kautta myönnetään vuosittain rahoitusta myös kunnille ohjelman tavoitteita tukevien kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Helsingille myönnetty tukiosuus vuosina 2019-2021 on yhteensä 1,7 miljoonaa.

Kansainvälisten osaajien houkuttelua tukevat jatkotoimenpiteet ja toimintasuositukset

Koronapandemian heikentämistä talousnäkymistä huolimatta kaupungin tulee jatkaa panostuksia osaavan työvoiman maahanmuuton ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen yhteistyössä yritysten, pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien, valtion, alueen korkeakoulujen sekä työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Edunvalvontatyössään kaupungin tulee proaktiivisesti vaikuttaa siihen, että maahantuloa säätelevää lainsäädäntöä ja lupakäsittelyprosesseja sujuvoitetaan osaajien maahantulon helpottamiseksi. Toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta oleellista on myös se, että valtio tarjoaa jatkossa pysyviä rahoituslähteitä kansainvälisen työvoiman houkutteluun liittyvien palveluiden kehittämiseen erityisesti kasvukeskuksissa lyhytkestoisen ja organisaatioita hallinnollisesti kuormittavan hankerahoituksen sijaan.

Kaupungin oman kv-osaajatoiminnan suunnitelmallisuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi tulee käynnistää kaupunkitasoinen työskentely Helsingin kansainvälisen osaajatoiminnan tiekartan laatimiseksi. Tiekarttatyön tavoitteena on määrittää kaupungin kansainvälisten osaajien houkuttelua ja alueelle sitouttamista koskeva pidemmän aikavälin tahtotila sekä täsmentää toiminnan keskeiset tavoitteet ja niiden mittarit, pääkohderyhmät ja vastuutahot.

Kansainvälisten osaajien työllisyysasteen nostamiseksi ja yritysten kansainvälisten rekrytointien tukemiseksi käynnistetään lisäksi kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin kehittäminen osana tammikuussa 2021 alkavaa työllisyyden kuntakokeilua. Kuntakokeilussa päävastuu helsinkiläisten työnhakijoiden asiakaspalveluprosesseista ja TE-palvelujen tarjoamisesta siirtyy 1.1.2021 alkaen valtiolta kunnalle. Helsingin kokeiluun siirtyvistä asiakkaista noin 15 000 on vieraskielisiä (ja heistä arviolta 3000 korkeakoulutettuja). Onnistuessaan kuntakokeilu edistää nykyistä tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin Helsingissä asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömien kotoutumista ja työhön ja koulutukseen ohjautumista sekä parantaa osaajapulan kanssa kamppailevien yritysten tarpeita vastaavan työvoiman saantia.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää kaupungin työllisyyden hoitoa ja maahanmuuttoa koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelee maahanmuuttopäällikkö Elina Nurmi.

Esittelijä

elinkeinojohtaja

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Elina Nurmi, johtava asiantuntija, puhelin: 310 36400

elina.nurmi(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto 08.10.2018 § 47

HEL 2018-010057 T 01 00 02 00

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen osaavan kansainvälisen työvoiman houkutteluun ja asettautumiseen liittyvistä merkittävimmistä toimenpiteistä Helsingissä sekä suosittaa seuraavaa:

        Kaupunki sitoutuu edistämään pitkäjänteisesti kansainvälisten osaajien houkuttelua ja alueelle sitouttamista yhteistyössä valtion, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kaupunkikonsernin sisällä monialaista yhteistyötä tiivistetään, ja osaajien houkutteluun liittyviä toiminnan eri osa-alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti, koordinoidusti ja tietopohjaisesti.

        Osaavan työvoiman houkutteluun liittyviä alueellisia kokeiluja jatketaan ja Helsingin kaupungin roolia kokeilujen ohjauksessa sekä alueellisen kv-osaajatoiminnan ekosysteemin koordinoinnissa ja kehittämisessä (ns. Talent Hubiksi) vahvistetaan.

        Osaajille suunnattuja englanninkielisiä palveluita ja viestintää lisätään.

Käsittely

08.10.2018 Ehdotuksen mukaan

Asian käsittelyn aikana kuultavana oli Elina Nurmi.

Esittelijä

elinkeinojohtaja

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Elina Nurmi, projektipäällikkö, puhelin: 310 36400

elina.nurmi(a)hel.fi

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 28 ja 30 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

2

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 29 §.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

        se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

        kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

        päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

        miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

        millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

        oikaisuvaatimuksen tekijä

        millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

        oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Pöytäkirja tarkastettu

Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.

Pöytäkirja on pidetty nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi 26.08.2020.