Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 |
|
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
|
| |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Kokousaika | 05.10.2015 16:00 - 17:39, keskeytetty 16:26 - 16:39 |
|
|
Kokouspaikka | Kaupunginhallituksen istuntosali |
Läsnä
Jäsenet
Rauhamäki, Tatu | kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
Pajamäki, Osku | 1. varapuheenjohtaja |
Kivekäs, Otso | 2. varapuheenjohtaja |
Karhuvaara, Arja | poistui 17:11, poissa: osa 951 §:ää |
Modig, Silvia |
|
Männistö, Lasse |
|
Oskala, Hannu |
|
Peltokorpi, Terhi |
|
Raatikainen, Mika |
|
Rantala, Marcus |
|
Rissanen, Laura | poistui 16:39, poissa: 951 § |
Torsti, Pilvi |
|
Vainikka, Mirka |
|
Vesikansa, Sanna |
|
Kousa, Tuuli | varajäsen |
Nyholm, Henrik | varajäsen |
Muut
Puoskari, Mari | kaupunginvaltuuston puheenjohtaja |
Bogomoloff, Harry | kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja |
Paavolainen, Sara | kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja |
Pajunen, Jussi | kaupunginjohtaja |
Sauri, Pekka | apulaiskaupunginjohtaja |
Saxholm, Tuula | vs. kansliapäällikkö |
Malinen, Matti | vs. rahoitusjohtaja |
Pohjaniemi, Marju | henkilöstöjohtaja |
Summanen, Juha | hallintojohtaja |
Sarvilinna, Sami | kaupunginlakimies |
Kari, Tapio | viestintäpäällikkö |
Peltonen, Antti | hallintopäällikkö |
Andersson, Victor | kaupunginsihteeri |
Erroll, Katri | hallintoasiantuntija |
Härmälä, Timo | kaupunginsihteeri |
Matikainen, Kristiina | kaupunginsihteeri |
Mickwitz, Leena | kaupunginsihteeri |
Nyfors, Maria | kaupunginsihteeri |
Rautanen, Marja-Liisa | kaupunginsihteeri |
Sippola-Alho, Tanja | kaupunginsihteeri |
Thodén, Annikki | vs. kaupunginsihteeri |
Vallittu, Anja | kaupunginsihteeri |
Lindén, Timo | vs. apulaiskaupunginsihteeri |
Menna, Lauri | hallintoasiantuntija |
Jaakko, Salavuo | tietotekniikka- ja viestintäjohtaja |
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja |
Puheenjohtaja
Tatu Rauhamäki | kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
Esittelijät
Jussi Pajunen | kaupunginjohtaja |
Pekka Sauri | apulaiskaupunginjohtaja |
Pöytäkirjanpitäjä
Lauri Menna | hallintoasiantuntija |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 |
|
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
|
| |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
931 | Kj/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
932 | Kj/2 | Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
933 | Kj/1 | V 21.10.2015, Kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2016 |
934 | Kj/2 | V 21.10.2015, Eläintarhan johtokunnan jäsenen valinta |
935 | Kj/3 | V 21.10.2015, Kaupunginhallituksen kahden varajäsenen valinta |
936 | Kj/4 | V 21.10.2015, Ennakkosuostumuksen antaminen Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan omistusjärjestelyyn |
937 | Kj/3 | Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajan virkamatka Madridiin, Espanjaan 2. - 4.11.2015 |
938 | Kj/4 | Kaupungin henkilöstön polkupyöräetu |
939 | Kj/5 | Kaupunginhallituksen edustajan valinta liikennelaitos-liikelaitoksen (HKL) johtokuntaan |
940 | Kj/6 | Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen valinta |
941 | Kj/7 | Kaksikielisyystoimikunnan asettaminen |
941 | Kj/7 | Tillsättande av en tvåspråkighetskommitté |
942 | Kj/8 | Jäsenen ehdottaminen Verotuksen oikaisulautakunnan 5. jaostoon |
943 | Kj/10 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
944 | Kj/11 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
945 | Ryj/1 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
946 | Stj/1 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
947 | Sj/1 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
948 | Kaj/1 | Asemakaavan muutoshakemus Oulunkylän tontille 28075/18 |
949 | Kaj/2 | Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksyminen |
950 | Kaj/3 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
951 | Kj/9 | Iltakouluasia: Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/1 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 931
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Pajamäen ja Peltokorven sekä varatarkastajiksi jäsenet Rissasen ja Modigin.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/2 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 932
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/1 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 933
V 21.10.2015, Kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2016
HEL 2015-010422 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää pitää kokouksensa vuonna 2016 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta:
nro | viikko | päivä |
| klo | |
|
|
|
|
| |
1 | 3 | 20.1.2016 |
| 18 |
|
2 | 5 | 3.2.2016 |
| 18 | kyselytunti |
3 | 7 | 17.2.2016 |
| 18 | talousarvion lähetekeskustelu |
4 | 9 | 2.3.2016 |
| 18 | aloitekäsittely |
5 | 11 | 16.3.2016 |
| 18 | kyselytunti |
6 | 13 | 30.3.2016 |
| 18 |
|
7 | 15 | 13.4.2016 |
| 18 | kyselytunti |
8 | 17 | 27.4.2016 |
| 18 |
|
9 | 19 | 11.5.2016 |
| 18 | kyselytunti |
10 | 21 | 25.5.2016 |
| 18 | aloitekäsittely |
11 | 23 | 8.6.2016 |
| 18 |
|
12 | 25 | 22.6.2016 |
| 16 | tilinpäätös |
13 | 35 | 31.8.2016 |
| 18 |
|
14 | 37 | 14.9.2016 |
| 18 | kyselytunti |
15 | 39 | 28.9.2016 |
| 18 | aloitekäsittely |
16 | 41 | 12.10.2016 |
| 18 | kyselytunti |
17 | 43 | 26.10.2016 |
| 18 |
|
18 | 45 | 9.11.2016 |
| 16 | talousarvio |
19 | 46 | 16.11.2016 |
| 18 | talousarvio, kyselytunti |
20 | 48 | 30.11.2016 |
| 18 | aloitekäsittely |
21 | 50 | 14.12.2016 |
| 16 |
|
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Mari Tammisto, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 76004
mari.tammisto(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kuntalain (365/1995) 54 §:n 1 momentin mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Mari Tammisto, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 76004
mari.tammisto(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/2 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 934
V 21.10.2015, Eläintarhan johtokunnan jäsenen valinta
HEL 2014-011265 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää
1. myöntää Annemari Rautiolle eron eläintarhan johtokunnan jäsenen luottamustoimesta sekä
2. valita ______________ uudeksi jäseneksi eläintarhan johtokuntaan vuoden 2017 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen on Joonas Turunen.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Annemari Raution eronpyyntö |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainitut | Kunnallisvalitus, valtuusto |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunginvaltuusto valitsi Annemari Raution (ent. Kivelä) (Kok.) 16.1.2013 (§ 5) eläintarhan johtokunnan jäseneksi vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Annemari Rautio pyytää 19.9.2015 eroa eläintarhan johtokunnan jäsenen luottamustoimesta.
Kunnan luottamustoimeen on vaalikelpoinen henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on luottamushenkilön valinneen toimielimen todettava luottamustoimi päättyneeksi.
Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi uusi luottamushenkilö. Valittavan henkilön tulee olla vaalikelpoinen johtokuntaan kuntalain 33 ja 36 §:n (365/1995) mukaisesti.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Annemari Raution eronpyyntö |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainitut | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia
Eläintarhan johtokunta
Taloushallintopalvelu -liikelaitos
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/3 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 935
V 21.10.2015, Kaupunginhallituksen kahden varajäsenen valinta
HEL 2015-010578 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää
1. myöntää Paavo Arhinmäelle eron Silvia Modigin henkilökohtaisen varajäsenen luottamustoimesta ja valita Silvia Modigin henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunginhallitukseen Henrik Nyholmin sekä
2. myöntää Henrik Nyholmille eron Veronika Honkasalon henkilökohtaisen varajäsenen luottamustoimesta ja valita Veronika Honkasalon henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunginhallitukseen Paavo Arhinmäen vuoden 2016 lopussa päättyväksi kaupunginhallituksen toimikaudeksi.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Paavo Arhinmäen ja Henrik Nyholmin eronpyynnöt |
2 | Täydennykset eronpyyntöihin |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainitut | Kunnallisvalitus, valtuusto |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Paavo Arhinmäki (Vas.) ja Henrik Nyholm (Vas.) pyytävät 14.9.2015 eroa kaupunginhallituksen varajäsenen luottamustoimista. Kaupunginvaltuusto valitsi edellä mainitut 14.1.2015 (§ 5) kaupunginhallituksen varajäseniksi.
Perusteluksi varajäsenten paikkojen vaihtamiselle on ilmoitettu Vasemmistoliiton toisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä kansanedustajan tehtävistä johtuvat aikataululliset haasteet. Päällekkäisten aikataulujen vuoksi on toivottu mahdollisuutta vaihtaa varajäseniä siten, että Paavo Arhinmäki toimisi jatkossa Veronika Honkasalon varajäsenenä ja Henrik Nyholm Silvia Modigin varajäsenenä.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Paavo Arhinmäen ja Henrik Nyholmin eronpyynnöt |
2 | Täydennykset eronpyyntöihin |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainitut | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/4 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 936
V 21.10.2015, Ennakkosuostumuksen antaminen Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan omistusjärjestelyyn
HEL 2014-014339 T 00 01 05
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472
atte.malmstrom(a)hel.fi
Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 36277
matti.malinen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
A
Kaupunginvaltuusto päättää antaa ennakkosuostumuksen Helsingin Bussiliikenne Oy:n koko liiketoiminnan myyntiä koskevan asian tuomiseen yhtiön yhtiökokouksen päätettäväksi perustuen Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Viikin Linja Oy:n tekemään tarjoukseen ja käytyihin neuvotteluihin.
B
Samalla kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä, että kaupunki ottaa vastattavakseen liiketoiminnan myymisen yhteydessä Helsingin Bussiliikenne Oy:lle jäävien osamaksuvelkojen määrän, yhteensä enintään viisitoista (15) miljoonaa euroa.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen ja kaupunginkanslian ylittämään vuoden 2015 talousarviomäärärahoja seuraavasti:
- talousarviokohta 7 02 02 05, Muu rahoitus, Arvonalentumiset (uusi alakohta), kaupunginkanslian käytettäväksi, 11 000 000 euroa Helsingin Bussiliikenne Oy:lle myönnetyn ns. kalustolainan tasearvon kuluksi kirjaamista varten,
- talousarviokohta 8 22 19, Arvopaperit, Khn käytettäväksi, muut kohteet 45 000 000 euroa Helsingin Bussiliikenne Oy:lle myönnettyjen pääomalainojen muuttamiseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi (enintään 30 000 000 euroa) ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n osamaksuvelkojen määrän kirjaamiseksi yhtiön osakkeiden hankintamenoon (enintään 15 000 000 euroa),
- talousarviokohta 1 10 05, Eläkkeet, 5 000 000 euroa liiketoiminnan ostavan yhtiön palvelukseen siirtyvän Helsingin Bussiliikenne Oy:n henkilöstön lisäeläketurvan maksamiseen.
Tiivistelmä
Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminnan omistusjärjestelyjä koskeva selvitys käynnistettiin helmikuussa 2015. Selvityksessä tarkasteltiin yhtiön tai sen liiketoiminnan myyntiä (kokonaan/osittain). Vaihtoehtona yhtiön/liiketoiminnan myymiselle selvitettiin edellytyksiä toiminnan jatkamiselle, toiminnan alasajoa, konkurssia sekä mahdollisuutta toimia ns. in house -yhtiönä.
Selvityksen tuloksena saatiin yksi Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan ostamista koskeva tarjous. Tarjouksen teki Koiviston Auto -konserniin kuuluva Viikin Linja Oy.
Helsingin Bussiliikenne Oy:n omistusjärjestelyjä koskevassa selvityksessä on päädytty siihen, että kaupunkikonsernin edun mukaista olisi myydä yhtiön koko liiketoiminta saadun markkinaehtoisen tarjouksen ja käytyjen neuvottelujen perusteella Viikin Linja Oy:lle.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) toteaa antamassaan lausunnossa, että se ei pidä mahdollisena Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimimista HSL:n sidosyrityksenä.
Muihin järjestelyn aikana tarkasteltuihin vaihtoehtoihin liittyy merkittäviä käytännön haasteita ja riskejä yhtiön toiminnan taloudellisen kannattavuuden, kassavarojen riittävyyden, taseen oman pääoman säilyttämisen, Euroopan komission kantelupäätöksen sekä henkilöstön työsuhteiden jatkuvuuden osalta.
Liiketoimintakaupan kohteena on Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autoliikennetoiminta. Kauppahinta ostajalle siirtyvät vastuut huomioon ottaen on yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Ostajan kanssa on lisäksi neuvoteltu järjestelyn yhteydessä ehto, jonka mukaan ostaja maksaa sovittujen edellytysten täyttyessä lisäkauppahintaa vuosien 2016–2020 käyttökatteiden perusteella.
Nettokauppahinta ja mahdolliset tulevat lisäkauppahintasuoritukset maksetaan ns. sulkutilille, josta ne vapautuvat ehtojen täyttyessä Helsingin Bussiliikenne Oy:lle. Sulkutilille tehtävät suoritukset ovat vakuutena mahdollisille maksuille, joita Helsingin Bussiliikenne Oy:n täytyisi liiketoimintakaupan yhteydessä ostajalle sopimuksen mukaan suorittaa.
Liiketoimintakaupan toteuttaminen edellyttää, että järjestelyn yhteydessä Helsingin Bussiliikenne Oy:n vanhaan linja-autokalustoon liittyvät osamaksuvelat, yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, joko muutetaan kaupungin vastuulle tulevaksi rahalaitoslainaksi/-lainoiksi tai maksetaan kaupungin toimesta kokonaan pois. Menettely tarkentuu velkojan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jos liiketoiminnan myynti päätetään toteuttaa.
Liiketoimintakauppaan liittyy kaupungin kirjanpidossa tehtäviä kulukirjauksia yhteensä enintään 70 miljoonaa euroa.
Liiketoimintakaupan ehtojen mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n henkilöstö siirtyy ostajan palvelukseen työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä eli liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti.
Selvityksen aikana Helsingin Bussiliikenne Oy:lle tai sen liiketoiminnalle on haettu ostajaa markkinaehtoisella ja järjestelyn luonne huomioon ottaen mahdollisimman avoimella tavalla pyrkien saamaan aikaan kaupungin ja yhtiön kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Menettely ja sen tuloksena saatu ostotarjous on katsottava EU-oikeudellisten periaatteiden mukaisesti markkinaehtoiseksi.
Esittelijän perustelut
Taustaa
Helsingin Bussiliikenne Oy on kaupungin kokonaan omistama bussiyhtiö, jonka markkinaosuus pääkaupunkiseudun linjaliikenteessä on noin 23 %.
Kaupunginhallitus päätti 25.6.2012, 772 § hyväksyä Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan omistajapoliittisen linjauksen tarkistamisen siten, että se käsittää myös omistusjärjestelyjen selvittämisen (omistuspohjaa laajennetaan / luovutaan kun perusteltua / yhdistäminen).
Syksyn 2012 aikana kartoitettiin mahdollisia ostajaehdokkaita, käytiin neuvotteluja Helsingin Bussiliikenne Oy:n (toiminnan) myyntiin liittyen sekä laadittiin joukkoliikenteen operointipalvelujen organisointia koskeva kokonaisselvitys. Neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, ja konsernijaosto merkitsi 17.12.2012, § 186 tiedoksi työryhmän laatiman selvityksen sekä suullisesti annetun selvityksen yhtiön ja/tai sen toiminnan myyntiin liittyneistä neuvotteluista ja niiden päättymisestä.
Konsernijaosto päätti 15.12.2014, § 185, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminnan omistusjärjestelyistä käynnistetään selvitys, ja että omistusjärjestelyselvityksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuus Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimimisesta in house -yhtiönä.
Omistusjärjestelyjä koskeva selvitys
Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminnan omistusjärjestelyjä koskeva selvitys käynnistettiin helmikuussa 2015. Selvityksessä on kaupunginkanslian voimassa olevan puitesopimuksen mukaisesti toteutetun minikilpailutuksen perusteella käytetty apuna Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n ja Revico Grant Thornton Oy:n muodostaman työyhteenliittymän konsultteja.
Selvityksessä on kartoitettu ja kontaktoitu potentiaalisten Helsingin Bussiliikenne Oy:n tai sen koko liiketoiminnan tai osan siitä ostamisesta kiinnostuneiden koti- ja ulkomaisten tahojen joukkoa mahdollisimman laajasti (4 koti-maista ja 5 ulkomaista tahoa), jotta on saatu markkinaehtoisella ja järjestelyn luonne huomioon ottaen avoimella tavalla kartoitettua mahdollisuudet omistusjärjestelyille.
Lisäksi on selvitetty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa mahdollisuutta Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimimiselle ns. in house -yhtiönä.
Liiketoimintakauppa
Toteutetun selvityksen tuloksena saatiin yksi Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan ostamista koskeva tarjous. Tarjouksen teki Koiviston Auto -konserniin kuuluva Viikin Linja Oy.
Koiviston Auto -konserni on kotimainen linja-autoliikenteessä toimiva perheyhtiö. Konserni on Suomessa toimialallaan suurin. Sen palveluksessa on 1 400 työntekijää, sen liikevaihto vuonna 2014 oli 110 miljoonaa euroa ja sillä on 700 linja-autoa. Koiviston Auto -konserni ei tällä hetkellä harjoita kaupunkiliikennettä pääkaupunkiseudulla, mutta konserni on suurin toimija Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun kaupunkiliikenteessä.
Liiketoimintakaupan kohde ja kauppahinta
Liiketoimintakaupan kohteena on Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autoliikennetoiminta. Tämä pitää sisällään Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autokaluston, liikennesopimukset, henkilöstön, liiketoiminnan muun käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä yhtiön toiminimen. Lisäksi ostaja ottaa vastattavakseen Helsingin Bussiliikenne Oy:lle ennen liiketoimintakaupan täytäntöönpanoa hankittavien uusien linja-autojen (55 kpl) osamaksuvelat, noin 13 miljoonaa euroa sekä Helsingin Bussiliikenne Oy:n noin miljoonan euron suuruiset leasing-vastuut.
Kaupan ulkopuolelle jäävät Helsingin Bussiliikenne Oy:n kaupantekohetken mukaiset lyhytaikaiset saamiset ja käteisvarat (pl. kuljettajien käteiskassat) sekä edellä mainittua osamaksuvelkaa ja leasing-vastuita lukuun ottamatta kaupan täytäntöönpanohetken mukaiset osto- ja muut velat.
Käteiskauppahinta Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autoliikennetoiminnasta on 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon, että tarjoukseen sisältyy vastuun ottaminen noin miljoonan euron leasing-vastuista ja uusien linja-autojen hankintaan liittyvästä noin 13 miljoonan euron osamaksuvelasta, tarjottu käteiskauppahinta vastaa noin 24 miljoonan euron suuruista velatonta kauppahintaa. Esityslistan liitteenä on ulkopuolisten asiantuntijoiden laatima tarkastelu kauppahinnan tasosta. Tarkastelun perusteella kauppahinta on kaupan markkinaehtoisuuden arvioimisen kannalta hyväksyttävissä olevassa suhteessa kaupan kohteen arvoon.
Liiketoimintakaupan ehtojen mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy vastaa ennen liiketoiminnan siirtoa syntyneistä siirtyvän henkilöstön palkkaveloista sosiaalikuluineen. Arvio näiden velkojen määrästä kaupan täytäntöönpanohetkellä on noin 8 miljoonaa euroa. Käytännössä vastuu veloista siirtyy kaupan yhteydessä ostajalle, mikä tarkoittaa sitä, että palkkavelat otetaan huomioon vähentämällä niiden määrä kauppahinnasta. Kauppahintaa tarkistetaan tältä osin jälkikäteen palkkavelkojen tarkan määrän selvittyä.
Koska Helsingin Bussiliikenne Oy -toiminimi siirtyy ostajalle kaupan yhteydessä, tulee yhtiön muuttaa toiminimensä ennen kaupan täytäntöönpanoa. Nimenmuutoksesta päätetään yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa samassa yhteydessä, kun päätetään liiketoiminnan myymisestä.
Lisäkauppahintaa koskeva ehto
Ostajan tarjoama kauppahinta perustuu luonnollisesti ostajan omiin arvioihin yhtiön toiminnan tulevasta kehityksestä. Mahdollisen arviota paremman tuloskehityksen huomioon ottamiseksi kokonaiskauppahinnassa ostajan kanssa on neuvoteltu järjestelyn yhteydessä lisäkauppahintaa koskeva ehto. Ehdon mukaan ostaja suorittaa Helsingin Bussiliikenne Oy:lle lisäkauppahintaa, mikäli vuosilta 2016–2020 määräytyvien vertailukelpoisten 12 kuukauden mittaisten tilikausien käyttökate (EBITDA) ylittää sovitun tason (à 4,2 miljoonaa euroa). Vuosittain määräytyvänä lisäkauppahintana suoritetaan kyseisiltä tilikausilta summa, joka vastaa puolta edellä todetun käyttökatetason ylityksestä.
Käyttökatteen määräytymisessä sovelletaan vertailukelpoisia kirjanpidollisia tuotto- ja kulurakenteita sekä laskenta- ja arvostusperiaatteita siten, että kunkin tilikauden käyttökate on johdettavissa ja määritettävissä mahdollisimman vertailukelpoisena vastaten Helsingin Bussiliikenne Oy:n aiemmin noudattamia periaatteita.
Kauppahinnan maksaminen
Jäljempänä kuvattuun EU-komissiossa (Komissio) vireillä olevaan kanteluasiaan liittyen liiketoimintakauppaneuvotteluissa on sovittu, että nettokauppahinta ja mahdolliset tulevat lisäkauppahinnat suoritetaan escrow- eli ns. sulkutilille.
Sulkutili on myyjän nimissä avattu korollinen pankkitili, jolle tehdyt suoritukset voidaan vapauttaa vain sulkutilisopimuksessa sovittujen ehtojen täyttyessä. Ehtojen täytyttyä tilillä olevat varat korkoineen vapautuvat Helsingin Bussiliikenne Oy:lle. Solmittavan sulkutilisopimuksen mukaan palvelun tarjoava pankki pitää kauppahintasuoritukset sulkutilillä, kunnes Komissiossa käsittelyssä olevaan kanteluun liittyvät seikat on lainvoimaisesti loppuun käsitelty, kuitenkin enintään 31.12.2022 saakka.
Sulkutilille tehtävät suoritukset ovat vakuutena mahdollisille maksuille, joita Helsingin Bussiliikenne Oy:n täytyisi tämän liiketoimintakaupan yhteydessä ostajalle sopimuksen mukaan suorittaa. Jos ostajalle kanavoituisi liiketoimintakaupan toteuttamisen vuoksi Komissiossa olevaan kanteluasiaan perustuvia välttämättömiä ja kohtuullisia asiantuntija- tms. kustannuksia taikka lainvoimaiseen ratkaisuun perustuvia maksu- tai muita velvoitteita, ostajalla olisi oikeus saada niille korvaus sulkutilillä olevista varoista.
Helsingin Bussiliikenne Oy ja ostaja maksavat sulkutilijärjestelystä aiheutuvan kertaluonteisen palkkion sekä mahdolliset vuotuiset maksut ja veloitukset tasaosuuksin puoliksi. Kertapalkkio ja mahdolliset muut maksut tarkentuvat erikseen pankkien kanssa käytävissä neuvotteluissa, jos liiketoimintakauppa päätetään toteuttaa.
Nykyistä linja-autokalustoa koskevat osamaksuvelat
Helsingin Bussiliikenne Oy:llä on aiemmin hankittuun linja-autokalustoon kohdistuvia osamaksuvelkoja Nordea Rahoitus Suomi Oy:lle yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Kaupan ehtojen mukaan kyseiset velat eivät siirry ostajalle vanhan linja-autokaluston mukana.
Vanha linja-autokalusto on osamaksuvelkojen vakuutena. Linja-autokaluston myynti ja siirto ostajalle ilman kalustoon kohdistuvia velkoja edellyttää velkojan suostumusta. Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa käytyjen alustavien keskustelujen perusteella yhtiö suostuu linja-autojen myyntiin ostajalle ilman niihin kohdistuvia velkoja edellyttäen, että osamaksuvelat järjestelyn yhteydessä joko muutetaan kaupungin vastuulle tulevaksi rahalaitoslainaksi/-lainoiksi tai maksetaan kokonaan pois. Menettely tarkentuu Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen, jos liiketoiminnan myynti päätetään toteuttaa.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 15 §:n mukaan kaupunginjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle tai ellei toisin ole määrätty muun muassa päättää kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa talousarvio- ja tilapäislainojen ottamisesta.
Lisäeläkkeet
Osa Helsingin Bussiliikenne Oy:n pitkäaikaisista työntekijöistä kuuluu ns. lisäeläkejärjestelmän piiriin. Lisäeläkejärjestelmä liittyy Helsingin Bussiliikenne Oy:n edeltäjän Suomen Turistiauto Oy:n aikaisiin järjestelyihin. Järjestelmä on alun perin lähtöisin vuodelta 1973, jolloin kaupunki osti Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n osake-enemmistön. Tässä yhteydessä sovittiin työntekijöiden lisäeläketurvan järjestämisestä tuolloin voimassa olleen Kunnallisen eläkelaitoksen II eläkesäännön mukaisesti työntekijöiden eläke-etujen yhtenäisyyden saavuttamiseksi.
Palvelussuhteessa oleva henkilö oli oikeutettu lisäeläkkeeseen 1.7.1973 jälkeen suoritetun palvelun osalta. Vuonna 1983 kaupunki teki päätöksen, että tämä omistajan päätöksestä johtuva lisärasite korvataan yhtiölle vuosittain kaupungin varoista. Päätöksessä katsottiin, että korvaus ei aseta yhtiötä kilpailijoitaan parempaan asemaan, sillä se ei vaikuttanut yhtiön tulokseen, muilla yhtiöillä ei ollut vastaavaa rasitetta eikä lisäeläkevastuuta otettu huomioon määrättäessä liikenteen suoritehinnoista.
Työntekijöiden lisäeläkeoikeudesta luovuttiin kunnallisen yleisen eläkejärjestelmän uudistuksen yhteydessä pääosin 1.1.1993. Kaupungin korvaama lisäeläkekustannus koskee vain niitä yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä, jotka olivat Helsingin Bussiliikenne Oy:n edeltäjien palveluksessa vuosina 1983–1993.
Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden eläke-etuuksien välisten erojen tasoittamista koskeva järjestely toteutetaan työntekijäkohtaisesti. Se perustuu eläkkeellä olevien työntekijöiden eläkkeiden suuruuteen ja henkilökohtaisesti palvelusvuosien mukaan kertyneisiin eläkemaksuihin. Keva laskuttaa Helsingin Bussiliikenne Oy:tä maksettujen lisäosuuksien mukaan kuukausittain. Kaupunki korvaa Kevan laskuttaman summan vuosittain Helsingin Bussiliikenne Oy:lle. Vuonna 2014 kaupungin yhtiölle maksama lisäeläkesuoritus oli noin 1,35 miljoonaa euroa.
Lisäeläkeoikeus edellyttää yhdenjaksoista palvelussuhdetta yhtiössä eläkeikään saakka, joten se lakkaa työntekijän siirtyessä pois yhtiön palveluksesta ennen eläkeikää. Näin ollen sekä myyjän että ostajan näkökulmasta on tarpeen varmistaa se, että liiketoiminnan kauppa ei heikennä ostajalle siirtyvän henkilöstön etuja myöskään lisäeläkkeiden osalta.
Lisäeläkkeiden järjestäminen nykyiseen tapaan Kevan kautta ei ole enää liiketoimintakaupan toteutuessa mahdollista, koska ostajayhtiö ei täytä Kevan jäsenyyden lakisääteisiä edellytyksiä. Nykyisen lisäeläkeoikeuden päättyminen pystytään kuitenkin kompensoimaan lisäeläkkeen piirissä oleville Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöille yksityisen henkivakuutusyhtiön kautta. Jo eläkkeelle jääneiden Helsingin Bussiliikenne Oy:n entisten työntekijöiden mahdollisiin lisäeläkkeisiin liiketoimintakaupalla ei ole vaikutusta.
Kaupan ehtojen mukaan ostajayhtiö ei vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat lisäeläkeoikeuden menettämisen kompensoimisesta ryhmäeläkevakuutuksella. Helsingin Bussiliikenne Oy maksaa ryhmäeläkevakuutuksen kustannuksen vakuutusyhtiölle. Koska lisäeläketurvan kustannuksia käsitellään vuonna 1983 tehdyn päätöksen mukaisesti yhtiön osalta läpikulkueränä, josta kaupunki vastaa, laskuttaa Helsingin Bussiliikenne Oy ryhmäeläkevakuutuksen kustannuksen kaupungilta.
Yksityisiltä henkivakuutusyhtiöiltä on pyydetty tarjouksia ryhmäeläkevakuutuksen järjestämisestä. Tarjouslaskenta ei ole valmistunut, mutta ryhmäeläkevakuutuksen pääomitetun kustannuksen arvioidaan Kevalta saadun suuntaa-antavan arvion perusteella olevan suuruusluokaltaan 3–5 miljoonaa euroa.
Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa ei ole määrärahaa tavanomaista vuotuista lisäeläkekustannusta suuremmalle kertasuoritteiselle lisäeläkekustannukselle. Kaupunginvaltuuston tulisi oikeuttaa kaupunginhallitus ylittämään vuoden 2015 talousarvioon merkittyä määrärahaa tältä osin. Ryhmäeläkevakuutuksen pääomitetun kustannuksen määrää vastaavaa suoritusta varten tarvittava enintään 5 miljoonan euron ylitysoikeus tulisi myöntää talousarviokohdalle 1 10 05, Eläkkeet. Vuoden 2015 talousarviossa Helsingin Bussiliikenne Oy:n lisäeläkkeisiin on varattu 1,4 miljoonaa euroa.
IT-järjestelmät
Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL) tuottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:lle 7.12.2009 solmitun ATK-palvelusopimuksen perusteella tietotekniikkapalveluja: palvelinten käyttö ja ylläpito, tietokantojen ylläpito, tietoliikenneinfrastruktuurin käyttöoikeus ja ylläpito, ohjelmistojen käyttöpalvelut, työasemien ylläpito- ja tukipalvelut sekä tietotekniset asiantuntija- ja tukipalvelut.
Liiketoimintakaupan ehtojen mukaan ennen kaupan täytäntöönpanoa ostajan kanssa tehdään sopimus toiminnan kannalta välttämättömien järjestelmien toiminnan turvaamisesta siirtymäajan aikana. Alustavan arvion mukaan siirtymäaika kestää 1–2 vuotta. Siirtymäajan pituudesta ja siirtymäajan aikana ostajayhtiölle tarjottavista palveluista sovitaan tarkemmin HKL:n ja Viikin Linja Oy:n välisissä neuvotteluissa sen jälkeen, kun liiketoimintakaupasta on tehty tarvittavat päätökset.
Muita ehtoja
Kaupan ehtona on, että HSL suostuu siihen, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n liikennöintisopimukset siirtyvät ostajalle. Osapuolten käsitys on, että liikennöintisopimusten siirto on mahdollinen, jos ostajayhtiöllä on edellytykset täyttää sille siirtyvät sopimukset. Näiden edellytysten täyttymisen osoittamiseksi ostajayhtiö hakee erikseen joukkoliikenneluvan tarvittavalle automäärälle.
Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallinnassa olevien varikoiden käyttömahdollisuuden turvaaminen on ostajalle välttämätön osa järjestelyä. Ruskeasuon ja Vartiokylän varikkoja koskevat vuokrasopimukset siirtyvät kaupan yhteydessä Helsingin Bussiliikenne Oy:ltä ostajalle. Kaupan yhteydessä vuokrasopimukset on tarpeen uusia muun muassa Vartiokylän varikon vuokra-alueen muutoksista sekä Ruskeasuon varikon vuokra-ajan pidentämisestä johtuen. Uudet vuokrasopimukset on tarkoitus solmia viideksi vuodeksi viiden vuoden optiolla. HKL:n johtokunta käsittelee uusien vuokrasopimusten solmimista kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen.
Kaupan ehtojen mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy vastaa mahdollisista liiketoimintaan liittyvistä ympäristöoikeudellisista vastuista, jotka ovat syntyneet tai joiden peruste on syntynyt ennen liiketoiminnan siirtoa. Lisäksi kaupan kohteena olevaa liiketoimintaa tulee hoitaa kauppakirjan allekirjoituspäivän ja liiketoiminnan siirtopäivän välisenä aikana normaalisti Helsingin Bussiliikenne Oy:n voimassa olevien liikkeenjohdollisten periaatteiden mukaisesti.
Sulkutilijärjestelyyn ja Komissiossa vireillä olevaan kanteluasiaan liittyen liiketoimintakaupan yhteydessä sitoudutaan siihen, että Helsingin Bussiliikenne Oy:tä ei pureta ennen kuin kanteluasia on lainvoimaisesti käsitelty loppuun.
Liiketoimintakaupan taloudelliset vaikutukset
Kalustolaina
Liiketoimintakaupan yhteydessä koko Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminta myydään, joten yhtiö ei tulevaisuudessa pysty kerryttämään uutta tulorahoitusta velkojensa maksamiseksi. Näin ollen kaupunki joutuu kirjaamaan yhtiölle myöntämänsä noin 11 miljoonan euron suuruisen kalustolainan kuluksi vuonna 2015.
Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa ei ole määrärahaa kalustolainaan kohdistuvaa kulukirjausta varten. Kaupunginvaltuuston tulisi oikeuttaa kaupunginhallitus ylittämään talousarvioon merkittyjä määrärahoja enintään 11 miljoonaa euroa talousarviokohdalta 7 02 02 05, Muu rahoitus, kaupunginkanslian käytettäväksi, (uusi alakohta) Arvonalentumiset.
Pääomalainojen muuttaminen oman pääoman ehtoiseksi eräksi
Jos liiketoimintakauppa toteutetaan, Helsingin Bussiliikenne Oy:lle myönnetyt yhteensä noin 30 miljoonan euron suuruiset pääomalainat muunnetaan kaupungin ja yhtiön tilintarkastajan suosituksesta yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi. Pääomalainojen muuttamisessa yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi on kyse lähinnä teknisestä toimenpiteestä, joka johtuu yhtiön liiketoiminnan päättymisestä liiketoimintakaupan myötä. Pääomalainojen muuttamisella pääomasijoituksiksi yhtiöön ei ole vaikutusta kaupungin taloudelliseen asemaan.
Pääomalainojen muuttaminen oman pääoman sijoitukseksi edellyttää enintään 30 miljoonaan euron suuruista ylitysoikeutta talousarviokohdalle 8 22 19, Arvopaperit, Khn käytettäväksi, muut kohteet.
Helsingin Bussiliikenne Oy:lle annettujen pääomalainojen muuttaminen sijoitetun vapaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi ei vääristä kilpailua pääkaupunkiseudun linja-autoliikennemarkkinoilla, koska yhtiö ei liiketoimintakaupan toteuduttua enää lainkaan toimi markkinoilla. Kyseessä ei siten ole valtiontuki, jota olisi tarpeen enemmälti arvioida tukitoimenpiteiden sallittavuuden näkökulmasta.
Osamaksuvelat
Liiketoimintakaupan toteutuessa kaupungin tulee ottaa vastattavakseen Nordea Rahoitus Suomi Oy:n Helsingin Bussiliikenne Oy:lle myöntämien kaluston hankintaan kohdistuvien osamaksuvelkojen yhteismäärä, noin 15 miljoonaa euroa. Tämä tulee kirjattavaksi kaupungin taseessa Helsingin Bussiliikenne Oy:n osakkeiden hankintamenoon ja edellyttää enintään 15 miljoonan euron suuruista ylitysoikeutta talousarviokohdalle 8 22 19, Arvopaperit, Khn käytettäväksi, muut kohteet.
Liiketoimintakaupan taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että käytännössä kaupungin Helsingin Bussiliikenne Oy:lle antamat pääomalainat, ns. kalustolaina sekä osakkeiden hankintameno, yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, joudutaan yhtiön talouden pitkäaikainen kehitys huomioon ottaen lähitulevaisuudessa kirjaamaan kuluksi kaupungin taseessa, vaikka liiketoimintaa ei myytäisi saadun tarjouksen perusteella. Yhtiön omapääoma oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä noin 23 miljoonaa euroa negatiivinen.
Osakkeiden hankintameno
Yhtiön osakkeiden hankintameno kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 9 miljoonaa euroa. Jos järjestely toteutetaan, hankintamenon määrä lisääntyy sijoitetun vapaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi muutettavien pääomalainojen (noin 30 miljoonaa euroa) sekä kaupungin vastattavakseen ottaman yhtiön velan (noin 15 miljoonaa euroa) määrällä. Järjestelyn jälkeen yhtiön osakkeiden hankintameno kaupungin taseessa on siten noin 54 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan myynnin jälkeen jäljelle jäävän, liiketoimintaa harjoittamattoman yhtiön osakkeilla ei ole suurta taloudellista arvoa, joten osakkeiden koko hankintameno poistetaan kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksessä arvonalentumisena.
Kulukirjaukset kaupungin kirjanpidossa
Kaupungin tuloslaskelmaan tehtävien kulukirjausten yhteismäärä on noin 70 miljoonaa euroa. Yhteissumma muodostuu edellä mainituista eristä:
- kalustolaina 11 miljoonaa euroa,
- pääomalainat 30 miljoonaa euroa,
- osamaksuvelat 15 miljoonaa euroa,
- lisäeläkekustannus 5 miljoonaa euroa sekä
- Helsingin Bussiliikenne Oy:n osakkeiden nykyinen hankintameno 9 miljoonaa euroa.
Luovutustappio
Helsingin Bussiliikenne Oy:lle syntyy liiketoimintakaupan yhteydessä yhteensä noin 23 miljoonan euron luovutustappio. Tappio syntyy, koska luovutettavan liiketoimintakokonaisuuden arvo yhtiön kirjanpidossa on yhteensä noin 47 miljoonaa euroa ja kokonaisuudesta saatava kauppahinta (ilman mahdollisia lisäkauppahintaeriä) on ostajan vastuulle siirtyvät velat huomioon ottaen noin 24 miljoonaa euroa.
Liiketoimintakaupan vaikutukset henkilöstöön
Helsingin Bussiliikenne Oy:n palveluksessa on per 14.9.2015 yhteensä 918 henkilöä, joista 47 hallinnossa, 51 korjaamossa ja 820 kuljettajina.
Liiketoimintakaupan ehtojen mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n henkilöstö siirtyy ostajan palvelukseen työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä eli liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti.
Niille lisäeläkeoikeuden omaaville henkilöille, jotka ovat kaupan toteuttamishetkellä Helsingin Bussiliikenne Oy:n palveluksessa, kompensoidaan lisäeläkeoikeuden menettäminen hankkimalla lisäeläketurva yksityiseltä henkivakuutusyhtiöltä. Lisäeläkeoikeuden piirissä olevan henkilöstön etuudet eivät siten heikkene myöskään lisäeläkkeiden osalta liiketoimintakaupan yhteydessä.
Jo eläkkeelle jääneisiin lisäeläkeoikeuden omaaviin henkilöihin liiketoimintakaupalla ei ole vaikutusta, heidän lisäeläkkeensä säilyy järjestelyn toteuttamisesta riippumatta entisellään. Ko. henkilöiden lisäeläkkeisiin liittyvät kustannukset laskutetaan jatkossakin Helsingin Bussiliikenne Oy:ltä ja edelleen kaupungilta.
Helsingin Bussiliikenne Oy:n henkilökuntaa on informoitu Viikin Linja Oy:n tekemästä ostotarjouksesta ja mahdollisesta liiketoimintakaupasta 1.10.2015.
Liiketoimintakaupan toteuttamisaikataulu
Neuvottelujen yhteydessä on sovittu, että Helsingin Bussiliikenne Oy allekirjoittaa kauppakirjan sen jälkeen, kun kaupunki ja yhtiö ovat tehneet tarvittavat päätökset. Ostaja sen sijaan on omalta osaltaan jo allekirjoittanut kauppakirjan ja siten sitoutunut kaupan toteuttamiseen kauppakirjassa määriteltyjen ehtojen toteutuessa.
Kaupan ehtojen mukaan liiketoimintakokonaisuus siirtyy ostajalle viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua siitä, kun myyjäyhtiö on allekirjoittanut kauppakirjan. Liiketoimintakaupan täytäntöönpanon takaraja on 31.12.2015, ellei osapuolten kesken erikseen toisin sovita.
Valtiontukitutkinta
Nobina Finland Oy ja Nobina Sverige Ab ovat jättäneet lokakuussa 2011 Komissiolle kantelun, joka koski mahdollista perusteetonta valtiontukea Helsingin Bussiliikenne Oy:lle. Nobina Finland Oy kilpailee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä Helsingin Bussiliikenne Oy:n kanssa.
Komissio teki 16.1.2015 päätöksen aloittaa valtiontukea koskeva muodollinen tutkintamenettely asiassa. Komission alustavan näkemyksen mukaan kaupungin Helsingin Bussiliikenne Oy:lle ja sitä ennen HKL-Bussiliikenteelle vuosina 2002–2012 antamat lainat eivät ole olleet markkinaperusteisia vaan sitä edullisempia, ja niihin on siten sisältynyt perusteetonta etua Helsingin Bussiliikenne Oy:lle. Samoin Komissio epäilee, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n käytössä olevan Ruskeasuon bussivarikon vuokraehdot eivät ole olleet markkinaperusteisia.
Kaupungin käsityksen mukaan kyseessä ei ole ollut perusteeton valtiontuki. Markkinatilanne huomioon ottaen lainojen ehdot eivät ole olleet poikkeuksellisia ja Ruskeasuon varikon vuokra on vastannut samankaltaisista tiloista muualla Helsingissä maksettuja vuokria.
Komissio tekee päätöksensä Helsingin Bussiliikenne Oy:lle annettujen lainojen ja varikon hallintajärjestelyjen luonteesta muodollisen tutkintamenettelyn päätteeksi. Jos Komissio katsoo, että kyseessä on ollut perusteeton valtiontuki, se antaa myös määräykset toimenpiteistä, joita se edellyttää tilanteen korjaamiseksi. Yhtenä mahdollisena toimenpiteenä on kaupungin velvoittaminen perimään kielletyksi katsottu tuki takaisin yhtiöltä.
Liiketoimintakaupan kannalta on merkityksellistä se, mikä vaikutus mahdollisilla Komission määräämillä toimenpiteillä voi olla kaupalle. Jos julkisyhteisön todetaan antaneen yritykselle EU-lainsäädännön mukaan kiellettyä valtiontukea ja jos valvontaviranomainen velvoittaa julkisyhteisön perimään tuen takaisin, ja jos yrityksen liiketoiminta on myyty kolmannelle osapuolelle, mahdollisuutta kohdistaa takaisinperintätoimet liiketoimintakaupassa ostajana olevaan kolmanteen osapuoleen määrittävät esityslistan liitteenä olevassa muistiossa kuvatut EU-oikeudelliset periaatteet.
Kyseessä olevassa tapauksessa Helsingin Bussiliikenne Oy:lle tai sen liiketoiminnalle on haettu ostajaa markkinaehtoisella ja järjestelyn luonne huomioon ottaen mahdollisimman avoimella tavalla pyrkien saamaan aikaan kaupungin ja yhtiön kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Omistusjärjestelyjä koskeneen selvityksen aikana on oltu yhteydessä useisiin joukkoliikennealalla toimiviin koti- ja ulkomaisiin tahoihin heidän ostokiinnostuksensa selvittämiseksi. Menettely ja sen tuloksena saatu ostotarjous on siten katsottava muistiossa kuvattujen EU-oikeudellisten periaatteiden mukaisesti markkinaehtoiseksi.
In house -yhtiöasema
Konsernijaosto päätti 15.12.2014, § 185, että käynnistettävän omistus-järjestelyselvityksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuus Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimimisesta ns. in house -yhtiönä.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämistapa huomioon ottaen, in house -yhtiönä eli vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) mukaisena sidosyrityksenä toimiminen olisi käytännössä mahdollista vain siten, että Helsingin Bussiliikenne Oy olisi HSL:n tytäryhteisö.
Asian selvittämiseksi on neuvoteltu HSL:n kanssa. HSL on antanut asiaan liittyen 14.9.2015 päivätyn lausunnon, joka on esityslistan liitteenä. Lausunnossaan HSL toteaa, että se ei pidä mahdollisena Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimimista HSL:n sidosyrityksenä.
HSL toteaa lausunnossaan, että se on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja toimii joukkoliikenteen tilaajana vastaten joukkoliikenteen suunnittelusta ja liikennepalveluiden tilaamisesta. Tässä toimintatavassa HSL ei itse tuota joukkoliikennepalveluita, vaan tilaa ne tuottajilta. Bussiliikenteessä kaikki palvelut hankitaan kilpailuttaen liikennöitsijöiltä ja tämä hankintatapa on pitänyt kustannukset erittäin hyvin kurissa.
Mikäli Helsingin Bussiliikenne Oy siirrettäisiin HSL:n sidosyritykseksi, merkitsisi se HSL:n käsityksen mukaan sitä, ettei yhtiö voisi enää juurikaan toimia markkinoilla. Tämä taas ei olisi tarkoituksenmukaista, koska se saattaisi nostaa HSL:n maksettavaksi tulevia bussiliikenteen kustannuksia. Helsingin Bussiliikenne Oy:llä on tällä hetkellä noin 23 %:n markkinaosuus HSL:n tilaamassa liikenteessä.
Vaikea kysymys sidosyritysmallissa olisi se, millä hinnalla Helsingin Bussiliikenne Oy:n tuottamia liikennepalveluita hankittaisiin ja miten hankinnat rahoitettaisiin. HSL:llä ei ole varaa suurempiin bussiliikenteen kustannuksiin kuin mitä kilpailutetuista palveluista maksetaan. Tästä syystä HSL saattaisi joutua HSL:n ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n välisten sopimusten voimassaolon päättyessä muun muassa käymään yt-neuvotteluja bussiliikenteen kustannusten nousun estämiseksi.
Muut vaihtoehdot
Jos Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintaa ei myydä saadun tarjouksen perusteella, jää jäljelle alla kuvattuja vaihtoehtoja. Näihin vaihtoehtoihin liittyy merkittäviä käytännön haasteita ja riskejä yhtiön toiminnan taloudellisen kannattavuuden, kassavarojen riittävyyden, taseen oman pääoman säilyttämisen, Komission kantelupäätöksen sekä henkilöstön työsuhteiden jatkuvuuden osalta.
Alla mainittuja vaihtoehtoja on tarkasteltu tarkemmin päätösmateriaaliin sisältyvässä salassa pidettävässä muistiossa.
Linja-autoliikennetoiminnan alasajo
Liiketoiminnan myymisen sijaan yhtenä vaihtoehtona on toiminnan alasajaminen. Alasajo voidaan tehdä joko hitaasti, jolloin uusiin kilpailutuksiin ei enää osallistuta, mutta nykyiset liikennöintisopimukset suoritetaan loppuun taikka nopeasti pyrkien myymään yhtiön liikennöintisopimukset ja kalusto.
Hitaaseen alasajoon liittyy muun muassa kassa- ja taseriskejä. Yhtiön tulisi pystyä kattamaan toiminnan alasajon aikaiset kustannukset (palkkakustannukset, velkojen lyhennykset jne.) kassavaroillaan, jotta se ei ajaudu konkurssiin. Taseriski liittyy vanhojen linja-autojen tasearvoon lähitulevaisuudessa. Hitaan alasajon vaihtoehdossa yhtiö voi joutua liikennöintisopimusten päättymisen myötä tekemään linja-autokaluston arvoon liittyviä kulukirjauksia, jotka voivat johtaa siihen, että yhtiön oma pääoma painuu kaupungin myöntämät pääomalainatkin huomioon ottaen negatiiviseksi.
Lisäksi toiminnan jatkuminen häiriöittä ja taloudellisesti kannattavasti alasajon aikana on epätodennäköistä. Liiketoiminnan alasajo tarkoittaa todennäköisesti lisäkustannuksia supistuvan toiminnan aiheuttamien tappioiden muodossa.
Vastaavasti nopean alasajon vaihtoehtoon sisältyy erityisesti yhtiön kassariski. Lisäksi nopean alasajon toteuttaminen edellyttäisi sitä, että yhtiön liikennöintisopimukset niihin liittyvine linja-autoineen saataisiin realisoitua. On kuitenkin epätodennäköistä, että ainakaan kaikille liikennöintisopimuksille linja-autoineen löytyisi ostaja käypään hintaan. Liikennöintisopimuksia luovutettaessa on myös epävarmaa, jatkuisiko kaikkien Helsingin Bussiliikenne Oy:n palveluksessa olevien kuljettajien työ ostajan tai ostajien palveluksessa, ja mikä olisi yhtiön muun henkilöstön asema.
Nopean alasajon tapauksessa kriittiseksi asiaksi voisi muodostua myös Helsingin Bussiliikenne Oy:n varikkotilanne. Pääkaupunkiseudun linjaliikenteessä liikennöintisopimusten kannattavuuden kannalta keskeistä on se, missä varikko sijaitsee. Liikennöintisopimusten myynti edellyttäisi todennäköisesti varikkokapasiteetin luovuttamista ostajille, jolloin Helsingin Bussiliikenne Oy:n edellytykset ylläpitää sillä olevaa tai sille jäävää linja-autoliikennetuotantoa taloudellisesti kestävällä tavalla voisivat merkittävästi vaarantua.
Käytettyjen linja-autojen arvo on pääkaupunkiseudun linjaliikenteessä vahvasti sidoksissa liikennöintisopimuksiin. Linja-autoille ilman liikennöintisopimusta, jonka tuotannossa niitä voidaan käyttää, ei ole toimivia markkinoita. Helsingin Bussiliikenne Oy:n omaisuus muodostuu käytännössä kokonaan linja-autoista, joten yhtiön omaisuuden käypä arvo on merkittävästi alhaisempi kuin sen tasearvo. Näin ollen yhtiö joutuisi sekä hitaan että nopean alasajon vaihtoehdoissa tekemään taseeseensa merkittävät kulukirjaukset toiminnan päättyessä.
Konkurssi
Alasajovaihtoehtojen rinnalla tai niiden seurauksena on olemassa myös konkurssivaihtoehto. Vaihtoehto voi realisoitua, jos Helsingin Bussiliikenne Oy on muuten kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Konkurssi voi käytännössä toteutua, jos esimerkiksi hitaan alasajon aikana yhtiön rahat loppuvat, eikä se pysty enää suoriutumaan velvoitteistaan tai jos kaupunki velvoitetaan Komission valtiontukitutkintaan liittyen perimään takaisin esimerkiksi yhtiölle myöntämiään pääomalainoja.
Konkurssissa pesänhoitaja tekee konkurssipesää koskevat päätökset, muun muassa päätöksen siitä, jatketaanko liiketoimintaa ja irtisanotaanko henkilöstö vai ei. Näin ollen konkurssitilanteessa henkilöstön työsuhteiden jatkuvuus ja esimerkiksi lisäeläkeoikeuden säilyminen olisi hyvin epävarmaa.
Yhtiön suurimmat kaupunkikonsernin ulkopuoliset velat ovat Nordea Rahoitus Suomi Oy:n linja-autojen hankintaan liittyvät osamaksuvelat, joiden vakuutena hankitut linja-autot ovat. Konkurssissa yhtiön omaisuus realisoidaan. Käytännössä vakuudellisista veloista ja yhtiön omaisuuden käyvän arvon alhaisuudesta seuraisi se, että kaupungille ei riittäisi konkurssissa jako-osuutta yhtiön varoista. Näin ollen kaupunki joutuisi tekemään konkurssivaihtoehdossa pääomalainoihin, kalustolainaan sekä osakkeiden hankintamenoon liittyvät kulukirjaukset. Kaupungilla ei olisi konkurssitilanteessa juridista vastuuta Helsingin Bussiliikenne Oy:n veloista (mm. osamaksuvelat).
Konkurssivaihtoehdon vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että tytäryhteisön konkurssi olisi merkittävä poikkeus kaupungin vakiintuneesta toimintalinjasta ja sillä voisi olla hallitsemattomia vaikutuksia muun muassa kaupunkikonsernin rahoituskustannuksiin tulevaisuudessa.
Toiminnan jatkaminen nykyisellään
Vaihtoehtona linja-autoliiketoiminnan myymiselle on periaatteessa toiminnan jatkaminen nykyiseen tapaan. Tässä vaihtoehdossa Helsingin Bussiliikenne Oy osallistuisi jatkossakin HSL:n kilpailutuksiin liikevaihtonsa ylläpitämiseksi tai kasvattamiseksi.
Käytännössä toiminnan jatkaminen nykyiseen tapaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Yhtiön toiminnan jatkamiseen liittyy edellä kuvatut olennaiset kassa- ja taseriskit, eikä kaupunki voi Komission vireillä oleva kantelututkinta huomioon ottaen pääomittaa yhtiötä tarvittaessa. Toiminnan jatkamisen kannalta merkittävä riski on se, että yhtiön saatetaan kanteluun liittyvässä tutkinnassa todeta saaneen kiellettyä tukea kaupungilta. Tällöin kaupunki saatetaan velvoittaa perimään kielletyksi katsottu tuki takaisin yhtiöltä, mikä johtaisi käytännössä yhtiön konkurssiin.
Koska toimintaa ei todennäköisesti olisi mahdollista jatkaa pitkäaikaisesti nykyisillä reunaehdoilla, tähänkin vaihtoehtoon liittyy edellä ostotarjouksen yhteydessä kuvatut merkittävät kulukirjaukset (pääomalainat, kalustolaina, osakkeiden hankintameno).
Päätöksenteko ja ennakkosuostumusmenettely
Koska esillä olevassa järjestelyssä on kyse liiketoimintakaupasta, tekee muodollisen päätöksen kaupasta Helsingin Bussiliikenne Oy. Liiketoimintakaupasta päättäminen kuuluu lähtökohtaisesti yhtiön hallituksen yleistoimivaltaan, mutta osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 7 §:n mukaan hallitus voi saattaa sen yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi.
Ottaen huomioon järjestelyn taloudellinen merkittävyys ja periaatteellinen laajakantoisuus, on perusteltua, että muodollinen päätös tehdään Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallituksen sijaan yhtiön yhtiökokouksessa.
Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitus on kokouksessaan 22.9.2015 päättänyt pyytää kaupungin konsernijohdolta kaupungin konserniohjeen mukaista ennakkosuostumusta siihen, että yhtiön koko linja-autoliiketoiminnan myynti tuodaan yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen päätettäväksi perustuen Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Viikin Linja Oy:n tekemään tarjoukseen ja käytyihin neuvotteluihin.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 a §:n mukaan konsernijaoston tehtävänä on muun muassa antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin silloin, kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia. Konsernijaosto antaa siten johtosääntöjen perusteella liiketoimintakauppaa koskevat toimintaohjeet kaupunkia Helsingin Bussiliikenne Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa edustavalle henkilölle.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n mukaan kaupunginvaltuusto päättää muun muassa merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista. Ottaen huomioon liiketoimintakaupan merkittävyys koko kaupunkikonsernin kannalta, kauppaa koskeva asia on käsiteltävä kaupunginvaltuustossa ennakkosuostumusasiana ennen kuin konsernijaosto antaa toimintaohjeet kaupungin yhtiökokousedustajalle liiketoimintakauppaa koskevaan päätöksentekoon liittyen. Lisäksi kaupunginvaltuusto tekee joka tapauksessa päätökset talousarviomäärärahojen ylittämistä koskevissa asioissa.
Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitus tulee kutsumaan yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen koolle käsittelemään liiketoimintakauppaa, jos kaupunginvaltuusto päättää antaa siihen ennakkosuostumuksen.
Täytäntöönpano
Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy sille tehdyn esityksen, konsernijaosto tulee antamaan kaupungin yhtiökokousedustajalle Helsingin Bussiliikenne Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen toimintaohjeeksi hyväksyä yhtiön koko liiketoiminnan myyminen perustuen Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Viikin Linja Oy:n tekemään tarjoukseen ja käytyihin neuvotteluihin. Lisäksi konsernijaosto tulee antamaan toimintaohjeeksi hyväksyä Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminimen muuttamisen, koska toiminimi siirtyy liiketoimintakaupan yhteydessä ostajalle.
Lisäksi kaupunginhallitus tulee kehottamaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalvelut -osaston kanssa huolehtimaan toimenpiteistä, joilla liiketoiminnan myymisen yhteydessä Helsingin Bussiliikenne Oy:lle jäävät yhteensä enintään 15 miljoonan euron suuruiset Nordea Rahoitus Suomi Oy:n osamaksuvelat muutetaan kaupungin vastuulle tulevaksi lainaksi/lainoiksi tai maksetaan kaupungin varoista pois. Kaupunginhallitus tulee myöntämään tätä varten kaupunginkanslian käytettäväksi 15 000 000 euroa talousarvion tililtä 8 22 19 arvopaperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet.
Edelleen kaupunginhallitus tulee kehottamaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalvelut -osaston kanssa huolehtimaan toimenpiteistä, joilla kaupungin Helsingin Bussiliikenne Oy:lle myöntämät yhteensä noin 30 miljoonan euron suuruiset pääomalainat muutetaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi, ja myöntämään tätä varten kaupunginkanslian käytettäväksi 30 000 000 euroa talousarvion tililtä 8 22 19 arvopaperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet.
Kaupunginhallitus tulee myös kehottamaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa huolehtimaan lisäeläkejärjestelmän piirissä olevien ostajan palvelukseen siirtyvien työntekijöiden lisäeläketurvan/-oikeuden jatkumiseen liittyvän kustannuksen maksamisesta Helsingin Bussiliikenne Oy:lle.
Lopuksi
Helsingin Bussiliikenne Oy:n omistusjärjestelyjä koskevassa selvityksessä on päädytty siihen, että kaupunkikonsernin edun mukaista olisi myydä yhtiön koko liiketoiminta saadun markkinaehtoisen tarjouksen ja käytyjen neuvottelujen perusteella Viikin Linja Oy:lle.
Liiketoimintakokonaisuudesta tarjottua kauppahintaa ostajalle siirtyvine vastuineen voidaan pitää kaupungin näkökulmasta hyväksyttävissä olevana ottaen huomioon yleisimmin käytettyjen arvonmääritysmenetelmien avulla määritelty Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan arvo, yhtiön nykymuotoisen toiminnan jatkamiseen liittyvät kassa- ja taseriskit sekä muun muassa se, että Helsingin Bussiliikenne -konsernin viimeisen neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on -12,6 miljoonaa euroa.
Liiketoimintakaupan myötä Helsingin Bussiliikenne Oy:n harjoittama linja-autoliiketoiminta ja yhtiön henkilöstön työsuhteet jatkuvat.
Liiketoimintakaupalla on kaupungin kannalta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta pääosaltaan negatiiviset vaikutukset toteutuvat siinäkin tapauksessa, että liiketoimintaa ei myydä. Yhtiölle myönnettyjen pääomalainojen, ns. kalustolainan sekä yhtiön osakkeiden hankintamenon kirjaaminen kuluksi kaupungin kirjanpidossa tulisi käytännössä tehtäväksi muissakin selvityksen aikana tarkastelluissa vaihtoehdoissa.
Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista antaa Helsingin Bussiliikenne Oy:lle konserniohjeen mukainen ennakkosuostumus liiketoimintakaupan tuomisesta yhtiön ylimääräiseen yhtiökokoukseen omistajan päätettäväksi Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Viikin Linja Oy:n tekemän tarjouksen ja käytyjen neuvottelujen perusteella.
Liiketoimintakaupan vaikutukset ja tarvittavat kulukirjaukset on käyty asian valmistelun yhteydessä läpi kaupungin tilintarkastajan kanssa.
Päätösesitys perusteluineen on konsernijaoston käsittelemän esityksen mukainen.
Asiaan liittyvä viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain 24 §:n 1 momentin 17- ja 20-kohtien perusteella salassa pidettävä materiaali on nähtävissä ennen kaupunginvaltuuston kokousta Apteekintalon 3. kerroksen huoneessa 305 ja kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä asian esittelijällä.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472
atte.malmstrom(a)hel.fi
Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 36277
matti.malinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Helsingin Bussiliikenne Oy:n ennakkosuostumuspyyntö |
2 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § 1 mom 17 k.) |
3 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § 1 mom 17 k.) |
4 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § 1 mom 17 k.) |
5 | Muistio_Liiketoimintakauppa ja takaisinperintä |
6 | HSL:n lausunto 14.9.2015 |
7 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § 1 mom 17 k.) |
Muutoksenhaku
A | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
B | Kunnallisvalitus, valtuusto |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Helsingin Bussiliikenne Oy | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Viikin Linja Oy | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia
Taloushallintopalvelu-liikelaitos
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28.09.2015 § 133
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § k 17)
21.09.2015 Ehdotuksen mukaan
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § k 17)
24.08.2015 Ehdotuksen mukaan
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k., JulkL 24 § k 17)
15.12.2014 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 17 k.)
08.12.2014 Pöydälle
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 17 k.)
2.2.2015 Lausunto annettu
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 17 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/3 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 937
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajan virkamatka Madridiin, Espanjaan 2. - 4.11.2015
HEL 2015-010025 T 01 02 02 00
Esitys
Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajan tekemään 2.–4.11.2015 matkoineen kolmen päivän virkamatkan Madridiin, Espanjaan. Matkan tarkoituksena on osallistua kutsuttuna vieraana Espanjan koulutus-, kulttuuri- ja urheiluministeriön kirjastoyksikön järjestämään 6th Conference on Libraries and their Municipalities -tilaisuuteen.
Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupunginjohtajan virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina.
Matkakustannusten korvausten saamista varten virkamatkalla olleen on esitettävä matkalaskulomakkeen Lv 227 mukainen lasku välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on saatavissa.
Virkamatkasta kaupungille aiheutuneet kustannukset, niiltä osin mitä tilaisuuteen kutsuja ei korvaa matkakustannuksia, sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan kaupunginkirjaston käyttövaroista.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | 6th Conference on Libraries and their Municipalities, ohjelma |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainittu | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Esitysehdotus
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunginjohtajan päätöksen 11.2.2014, 32 § mukaisesti annetun virka- ja työtehtävien hoitamiseen liittyvän matkustamisen ja kuljettamisen ohjeen kohdan 5.2 mukaisesti kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden, asettamiensa tilapäisten toimikuntien, komiteoiden ja neuvottelukuntien sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja teknillisen neuvottelukunnan jäsenten virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjällä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.
Espanjan opetus-, kulttuuri- ja urheiluministeriö on kutsunut kirjastotoimenjohtajan ja yhden poliitikon osallistumaan 3.11.2015 järjestettävään 6th Conference on Libraries and their Municipalities -konferenssiin Madridiin. Tilaisuuden teemana on "urban networks of libraries".
Tilaisuuteen odotetaan noin 200 osallistujaa, jotka ovat poliitikkoja ja kirjastoammattilaisia. Konferenssiin kutsutaan vuosittain yksi kirjastoammattilainen ja poliitikko tilaisuuteen sopivasta kaupungista. Kaupunginkirjastosta matkalle osallistuvat kirjastotoimenjohtaja sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, jotka pitävät tilaisuuden teemaan liittyvän esityksen ja osallistuvat tilaisuuden yhteydessä järjestettävään paneelikeskusteluun.
Kutsuja on ilmoittanut korvaavansa molempien osallistujien lento- ja hotellikulut. Kaupungin maksettavaksi jää luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset korvaukset ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaiset päivärahat.
Kaupunginjohtajan 2.1.2013 (§ 2) antaman ohjeen mukaisesti virastojen ja laitosten tulee lähtökohtaisesti suunnitella toimintansa siten, että tehtävien ja toiminnan kannalta tarpeelliset ja välttämättömät virkamatkat voidaan suorittaa hallintokunnan omin varoin. Viranomaisten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien matkojen kustannuksia voidaan kuitenkin maksaa muistakin kuin kaupungin varoista. Viranomaisten kustantamiin matkoihin liittyy harvoin luottamusta vaarantavia tekijöitä, minkä vuoksi ne ovat lähtökohtaisesti sallittuja.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | 6th Conference on Libraries and their Municipalities, ohjelma |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainittu | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Tiedoksi
Kaupunginkirjasto
Päätöshistoria
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 22.09.2015 § 110
HEL 2015-010025 T 01 02 02 00
Esitys
Kulttuuri ja kirjastolautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajan tekemään 2.–4.11.2015 matkoineen kolmen päivän virkamatkan Madridiin, Espanjaan. Matkan tarkoituksena on osallistua kutsuttuna vieraana Espanjan koulutus-, kulttuuri- ja urheiluministeriön kirjastoyksikön järjestämään tilaisuuteen 6th Conference on Libraries and their Municipalities. Tilaisuuteen odotetaan noin 200 osallistujaa, jotka ovat poliitikkoja ja kirjastoammattilaisia. Konferenssiin kutsutaan joka vuosi yksi poliitikko ja yksi kirjastoammattilainen jostain kaupungista. Kaupunginkirjastosta matkalle osallistuu kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto. Molemmille osallistujille maksetaan lento- ja hotellikulut.
Lisäksi lautakunta esittää, että matkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan, niiltä osin mitä kutsuja ei kustanna, enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupunginjohtajan virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina.
Esittelijä
kirjastotoimen johtaja
Tuula Haavisto
Lisätiedot
Helena Pättiniemi, hallintosihteeri, puhelin: 310 85516
helena.pattiniemi(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/4 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 938
Kaupungin henkilöstön polkupyöräetu
HEL 2015-010508 T 01 01 03 01
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki tukee henkilöstön työmatkapyöräilyä siten, että henkilöstö voi vaihtaa työmatkaseteleitä rahalliseen tukeen polkupyörän hankkimista varten seuraavin edellytyksin:
- polkupyörä on tarkoitettu henkilölle itselleen työmatkapyöräilyä varten
- työmatkaseteleitä voidaan vaihtaa 1-2 vuoden ajalta
- edun soveltamispiiri määritellään samoilla periaatteilla kuin työsuhdematkalipuissa kuitenkin siten, että etuuden saamiseksi henkilöltä edellytetään yhtäjaksoista vähintään vuoden pituista palvelussuhdetta lippujen vaihtohetkestä lukien.
Polkupyöräetu astuu voimaan 1.1.2016.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Juha Rosvall, työmarkkina-asiantuntija, puhelin: 310 29143
juha.rosvall(a)hel.fi
Asta Enroos, yksikön päällikkö, työnantajapolitiikka, puhelin: 310 36420
asta.enroos(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu_Straniuksen_aloite_tyosuhdepo.pdf |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunginvaltuusto käsitteli 20.5.2015 (§ 136) työsuhdepolkupyöriin liittyvää valtuustoaloitetta.
Päätöksessä edellytettiin, että kaupunginkanslia valmistelee työmatkapyöräilyn tukemiseksi ratkaisumallin, joka on kustannuksiltaan kohtuullinen sekä kaupungille että työntekijälle. Päätöksessä todettiin lisäksi, että työntekijälle tarjotaan vaihtoehto, jonka mukaan hän voisi vaihtaa työmatkaseteleitä rahalliseen tukeen polkupyörän hankkimista varten. Tällä tavoin työmatkapyöräilyä voitaisiin tukea kaupungin menoja olennaisesti lisäämättä. Etuus asettaa samalla polkupyöräilijät tasa-arvoiseen asemaan julkisen liikenteen käyttäjiin nähden.
Polkupyöräetu annetaan niille henkilöille, jotka ilmoittavat käyttävänsä pyörää asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten. Myös henkilöt, joilla on käytössä työasioissa liikkumista varten asiointilippu kuuluvat etuuden soveltamispiiriin.
Polkupyöräedun soveltamispiiri määritellään samoilla periaatteilla kuin työsuhdematkalipuissa kuitenkin siten, että etuuden saamiseksi henkilöltä edellytetään yhtäjaksoista vähintään vuoden pituista palvelussuhdetta lippujen vaihtohetkestä lukien. Edun saamiseksi henkilön säännöllisen viikkotyöajan tulee olla vähintään 14 tuntia tai opettajilla 10 tuntia.
Työsuhdematkalippujen vaihto olisi mahdollista 1–2 vuoden ajalta. Tällä hetkellä matkalipun arvo on 10 euroa/kuukaudessa. Rahallinen tuki on saajalleen verotettavaa tuloa ja työantaja maksaa siitä henkilösivukulut.
Polkupyöräetu voidaan myöntää uudelleen samalle henkilölle seitsemän vuoden kuluttua etuuden myöntämishetkestä lukien.
Pyörän voi hankkia mistä tahansa pyöräliikkeestä, myös käytettynä, mutta ei yksityiseltä myyjältä.
Työmatkapyöräilyn tukemisesta ei aiheudu kaupungille suuria ylimääräisiä kustannuksia, koska tuki maksetaan työsuhdematkalippua varten varatuista määrärahoista. Lisäkustannus tulee työnantajan maksamista henkilösivukuluista, joita ei makseta työsuhdematkalipusta.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Juha Rosvall, työmarkkina-asiantuntija, puhelin: 310 29143
juha.rosvall(a)hel.fi
Asta Enroos, yksikön päällikkö, työnantajapolitiikka, puhelin: 310 36420
asta.enroos(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu_Straniuksen_aloite_tyosuhdepo.pdf |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia, henkilöstöosasto
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/5 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 939
Kaupunginhallituksen edustajan valinta liikennelaitos-liikelaitoksen (HKL) johtokuntaan
HEL 2014-012537 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus päätti
- myöntää Jarmo Niemiselle vapautuksen liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan kaupunginhallituksen edustajan tehtävästä ja
- valita Hannele Luukkaisen uudeksi edustajakseen liikennelaitos-liikelaitoksen johtokuntaan.
Samalla kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Jarmo Niemisen eronpyyntö |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainitut | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää
- myöntää Jarmo Niemiselle vapautuksen liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan kaupunginhallituksen edustajan tehtävästä ja
- valita _____________ uudeksi edustajakseen liikennelaitos-liikelaitoksen johtokuntaan.
Samalla kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Esittelijän perustelut
Jarmo Nieminen pyytää 8.9.2015 eroa liikennelaitos-liikelaitoksen (HKL) johtokunnan kaupunginhallituksen edustajan tehtävästä. Kaupunginhallitus valitsi 19.1.2015 (§ 67) Jarmo Niemisen edellä mainittuun tehtävään.
Hallintosäännön (11.12.2013) § 7 mukaan kaupunginhallitus määrää toimikautensa alussa edustajakseen ja varaedustajakseen jäsenensä tai varajäsenensä lautakuntiin ja kaupunginhallituksen alaisiin johtokuntiin.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Jarmo Niemisen eronpyyntö |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainitut | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 21.09.2015 § 887
HEL 2014-012537 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.
14.09.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.01.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/6 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 940
Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen valinta
HEL 2013-011635 T 00 01 06
Päätös
Kaupunginhallitus päätti
1. myöntää Jarmo Niemiselle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja
2. valita Timo Raittisen maakuntavaltuuston jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Jarmo Niemisen eronpyyntö |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainittu | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Uudenmaan liitto | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää
1. myöntää Jarmo Niemiselle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja
2. valita _______________ maakuntavaltuuston jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Esittelijän perustelut
Jarmo Nieminen pyytää 7.9.2015 eroa Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen luottamustoimesta.
Uudenmaan liiton perussopimuksen (4.3.2013) 12 §:n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja valtuustossa edustettuina olevien poliittisten ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
Liitteet
1 | Jarmo Niemisen eronpyyntö |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Päätöksessä mainittu | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Uudenmaan liitto | Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 21.09.2015 § 888
HEL 2013-011635 T 00 01 06
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.
08.09.2014 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
01.09.2014 Pöydälle
30.09.2013 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36012
lauri.menna(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/7 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 941
Kaksikielisyystoimikunnan asettaminen
HEL 2013-013987 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Juha Summanen, hallintojohtaja, puhelin: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää asettaa jäljellä olevaksi toimikaudekseen 9-jäsenisen kaksikielisyystoimikunnan, jonka tehtävänä on
- seurata ja arvioida kaksikielisyyden toteutumista kaupungin tarjoamien palvelujen osalta sekä kaupungin henkilöstön piirissä
- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä kaksikielisyyden suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa kielilain ja kaupunginvaltuuston päättämien tavoitteiden pohjalta
- tehdä esityksiä kaksikielisyyden edistämiseksi ja toteuttamiseksi
- raportoida kaksikielisyyden toteutumisesta ja kaupungin palveluiden ja henkilöstön kielivarannon kehittämistyöstä toimikunnan määrittelemillä kohdealueilla.
Samalla kaupunginhallitus päättää nimetä kaksikielisyystoimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseniksi sekä henkilökohtaisiksi varajäseniksi
1 |
|
|
2 |
|
|
3 |
|
|
4 |
|
|
5 |
|
|
6 |
|
|
7 |
|
|
8 | Mikael Holma | Moa Thors |
9 | Anja Vallittu | Victor Andersson |
Edelleen kaupunginhallitus päättää kehottaa kaupunginkansliaa huolehtimaan kaksikielisyystoimikunnan sihteerin tehtävistä sekä muista hallintotehtävistä. Esittelijänä toimii hallintopäällikkö Antti Peltonen.
Esittelijän perustelut
Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä ja tiedottamisessa on hallintosäännön 24 §:n mukaan otettava huomioon suomen ja ruotsinkielisten kieliryhmien tarpeet. Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita voidaan palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla.
Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman 2013−2016 mukaan Helsinki on vahvasti kaksikielinen. Kaupunginjohtaja asetti vuoden 2014 alussa työryhmän, jonka tehtävänä on ollut vuoden 2014 aikana kartoittaa kaksikielisyyden edistämistarpeita strategiaohjelman mukaisesti henkilöstön ruotsin kielen osaamisen ja ruotsinkielisten palvelujen näkökulmasta ja tehdä kartoituksen pohjalta niitä koskevia kehittämisehdotuksia.
Toimikunnan asettaminen päätösehdotuksessa ehdotetulla tavalla perustuu kaupunginhallituksen päätökseen vuoden 2016 talousarvioehdotuksen raamista ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2016−2018 laatimisohjeista 16.3.2015 (269 §), jota käsitellessään kaupunginhallitus päätti, että kaupungin kaksikielisyyden kehittämisen toimenpideohjelman toteuttamiseksi asetetaan kaupunginkanslian alainen pysyvä toimikunta. Toimikunnan asettaminen sisältyy myös Kaksikielinen Helsinki -työryhmän loppuraportin ehdotuksiin.
Toimikunnan toimikausi vastaa kaupunginhallituksen jäljellä olevaa toimikautta.
Toimikuntaan ehdotetaan nimettäväksi sekä luottamushenkilö- että viranhaltijajäseniä.
Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Kuntalain 30 §:n mukaan kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunnan toiminnassa noudatetaan kaupunginhallituksen 10.5.2010 antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Juha Summanen, hallintojohtaja, puhelin: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kaksikielinen Helsinki -työryhmän ehdotukset 8.1.2015 |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote |
|
Toimikunta |
|
Tiedoksi
Kaupunginkanslia
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 21.09.2015 § 894
HEL 2013-013987 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Juha Summanen, hallintojohtaja, puhelin: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Kaupunginjohtaja/J 18.12.2013 § 113
HEL 2013-013987 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa kaksikielisyyden edistämistä kaupungin hallinnossa ja palveluissa kartoittavan työryhmän seuraavasti:
Työryhmän nimi on Kaksikielinen Helsinki -työryhmä.
Työryhmän tehtävä on kartoittaa kaksikielisyyden edistämistarpeita kaupungin hallinnossa ja palveluissa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman 2013 - 2016 mukaisesti henkilöstön ruotsin kielen osaamisen ja ruotsinkielisten palvelujen näkökulmasta ja tehdä kartoituksen pohjalta niitä koskevia kehittämisehdotuksia.
Työryhmän jäsenet ovat:
rehtori Gunborg Gayer ruotsinkielisestä työväenopistosta, puheenjohtaja
kaupunginsihteeri Anja Vallittu hallintokeskuksesta (1.1.2014 alkaen kaupunginkanslia)
erityissuunnittelija Ida Björkbacka talous- ja suunnittelukeskuksesta (1.1.2014 alkaen kaupunginkanslia)
työmarkkina-asiantuntija Juha Rosvall henkilöstökeskuksesta (1.1.2014 alkaen kaupunginkanslia)
erikoistutkija Stina Högnabba tietokeskuksesta
ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen sosiaali- ja terveysvirastosta
kotihoitopäällikkö Pia-Maria Grönqvist sosiaali- ja terveysvirastosta
hallintopäällikkö Kati Takanen varhaiskasvatusvirastosta
henkilöstölakimies Aira Saarni opetusvirastosta
erityissuunnittelija Nina Gran kulttuurikeskuksesta
informaatikko Cecilia Eriksson kaupunginkirjastosta
nuorisosihteeri Sonja Witting nuorisoasiainkeskuksesta
viestintäpäällikkö Maria von Knorring rakennusvirastosta
controller Anna Tarkkala-Hellström Oiva Akatemiasta
Työryhmän sihteeriksi nimetään ruotsinkielisten palveluiden koordinaattori Säde Pitkänen sosiaali- ja terveysvirastosta ja julkaisupäällikkö Rita Ekelund hallintokeskuksesta (1.1.2014 alkaen kaupunginkanslia).
Työryhmä voi kuulla tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita.
Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.10.2014 mennessä.
Työryhmän toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 10.5.2010 antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä.
Työryhmän kokoonpanossa ei ole voitu noudattaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain mukaisia periaatteita, koska työ painottuu ao. henkilöiden erityisasiantuntemukseen ja -tehtäviin työryhmän toimialalla.
Työryhmän työskentelystä aiheutuvat mahdolliset kustannukset voidaan maksaa talousarvion kohdalta 10401 Khs, yritystunnus 1000, projektilta 1040100101.
Lisätiedot
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/7 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 941
Tillsättande av en tvåspråkighetskommitté
HEL 2013-013987 T 00 00 02
Beslut
Stadsstyrelse beslutade bordlägga ärendet.
Föredragande
stadsdirektör
Jussi Pajunen
Upplysningar
Juha Summanen, förvaltningsdirektör, telefon: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Beslutsförslag
Stadsstyrelsen beslutar för sin återstående mandattid tillsätta en tvåspråkighetskommitté med 9 ledamöter, som har till uppgift
- att följa och bedöma hur tvåspråkigheten genomförs i de tjänster som staden erbjuder och bland stadens anställda
- att samarbeta med förvaltningarna genom att behandla ett planmässigt främjande av tvåspråkigheten i deras verksamhet utifrån språklagen och de av stadsfullmäktige bestämda målen
- att komma med framställningar om främjande och genomförande av tvåspråkigheten
- att rapportera om hur tvåspråkigheten genomförts och om arbetet på att utveckla stadens tjänster och personalens språkresurser inom de målområden som kommittén bestämt.
Stadsstyrelsen beslutar samtidigt utse följande ordförande och ledamöter med personliga ersättare i tvåspråkighetskommittén:
|
|
Stadsstyrelsen beslutar dessutom uppmana stadskansliet att sköta tvåspråkighetskommitténs sekreterargöromål och andra förvaltningsuppgifter. Föredragande är förvaltningschef Antti Peltonen.
Föredragandens motiveringar
Enligt 24 § i förvaltningsstadgan ska förvaltningen, verksamheten och informationen organiseras med beaktande av den finska och den svenska språkgruppens behov. Stadens service ska ordnas så att invånarna kan få service på vartdera språket inom stadens alla arbetsfält.
Enligt det av stadsfullmäktige godkända strategiprogrammet 2013–2016 är Helsingfors starkt tvåspråkigt. Stadsdirektören tillsatte i början av år 2014 en arbetsgrupp med uppgift att under år 2014
i enlighet med strategiprogrammet kartlägga behovet att främja tvåspråkigheten med avseende på kunskaperna i svenska och tjänsterna på svenska, och att på basis av kartläggningen framställa utvecklingsförslag i dessa frågor.
Tillsättandet av en kommitté på det sätt som föreslås i beslutsförslaget baserar sig på stadsstyrelsens beslut 16.3.2015 (269 §) om ramen för förslaget till budget för år 2016 och om anvisningarna för arbetet på förslaget till budget och till ekonomiplan 2016–2018. Stadsstyrelsen beslutade under behandlingen av detta att det för genomförande av åtgärdsprogrammet för utveckling av stadens tvåspråkighet tillsätts en permanent kommitté som lyder under stadskansliet. Tillsättandet av en kommitté ingår också i förslagen i slutrapporten från arbetsgruppen för ett tvåspråkigt Helsingfors.
Kommitténs mandattid motsvarar stadsstyrelsens återstående mandattid.
Det föreslås att såväl förtroendevalda som tjänsteinnehavare ska utses till ledamöter i kommittén.
Enligt 4 a § i lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män ska i kommunala organ, med undantag för kommunfullmäktige, kvinnor och män vara representerade till minst 40 procent vardera, om inte särskilda skäl talar för något annat.
Enligt 30 § i kommunallagen kan kommunstyrelsen, och med stöd av ett fullmäktigebeslut även andra organ, tillsätta en kommitté för att sköta en viss uppgift. För kommitténs verksamhet gäller de av stadsstyrelsen 10.5.2010 utfärdade anvisningarna om tillfälliga organ.
Föredragande
stadsdirektör
Jussi Pajunen
Upplysningar
Juha Summanen, förvaltningsdirektör, telefon: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Bilagor
1 | Förslag från arbetsgruppen för ett tvåspråkigt Helsingfors 8.1.2015 |
Sökande av ändring
Omprövning |
Utdrag
Utdrag |
|
Toimikunta |
|
För kännedom
Kaupunginkanslia
Beslutshistoria
Stadsstyrelse 21.09.2015 § 894
HEL 2013-013987 T 00 00 02
Beslut
Stadsstyrelsen beslutade bordlägga ärendet för två veckor.
Föredragande
stadsdirektör
Jussi Pajunen
Upplysningar
Juha Summanen, förvaltningsdirektör, telefon: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Kaupunginjohtaja/J 18.12.2013 § 113
HEL 2013-013987 T 00 00 02
Beslut
Stadsdirektören beslutade vid behandlingen i direktörskollegiet tillsätta en arbetsgrupp för att kartlägga behovet att främja tvåspråkigheten inom stadens förvaltning och tjänster enligt följande:
Arbetsgruppens namn är arbetsgruppen för ett tvåspråkigt Helsingfors.
Arbetsgruppen har till uppgift att i enlighet med strategiprogrammet 2013–2016 godkänt av stadsfullmäktige kartlägga behovet att främja tvåspråkigheten inom stadens förvaltning och tjänster med avseende på kunskaperna i svenska och tjänsterna på svenska, och att på basis av kartläggningen framställa utvecklingsförslag i dessa frågor.
Arbetsgruppens medlemmar är:
- rektor Gunborg Gayer, svenska arbetarinstitutet, ordförande
- stadssekreterare Anja Vallittu, förvaltningscentralen (räknat från 1.1.2014 stadskansliet)
- specialplanerare Ida Björkbacka, ekonomi- och planeringscentralen (räknat från 1.1.2014 stadskansliet)
- arbetsmarknadsexpert Juha Rosvall, personalcentralen (räknat från 1.1.2014 stadskansliet)
- specialforskare Stina Högnabba, faktacentralen
- överskötare Nina Ahlblad-Mäkinen, social- och hälsovårdsverket
- hemvårdschef Pia-Maria Grönqvist, social- och hälsovårdsverket
- förvaltningschef Kati Takanen, barnomsorgsverket
- personaljurist Aira Saarni, utbildningsverket
- specialplanerare Nina Gran, kulturcentralen
- informatiker Cecilia Eriksson, stadsbiblioteket
- ungdomssekreterare Sonja Witting, ungdomscentralen
- informationschef Maria von Knorring, byggnadskontoret
- controller Anna Tarkkala-Hellström, Oiva Akatemia
Till arbetsgruppens sekreterare utses koordinatorn för svensk service vid social- och hälsovårdsverket Säde Pitkänen och publikationschefen vid förvaltningscentralen (räknat från 1.1.2014 stadskansliet) Rita Ekelund.
Arbetsgruppen kan vid behov höra sakkunniga.
Arbetsgruppen ska slutföra sitt arbete före 31.10.2014.
Arbetsgruppen ska i sin verksamhet följa stadsstyrelsens anvisningar om tillfälliga organ, utfärdade 10.5.2010.
Det har inte varit möjligt att i sammansättningen av arbetsgruppen följa principerna i lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män eftersom arbetet bygger på de ovannämnda personernas särskilda sakkunskap och specialuppdrag inom arbetsgruppens verksamhetsområde.
De kostnader som arbetsgruppens arbete eventuellt medför kan betalas ur budgetmomentet 1 04 01 Stn, företagsnummer 1000, projekt 1040100101.
Upplysningar
Anja Vallittu, stadssekreterare, telefon: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/8 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 942
Jäsenen ehdottaminen Verotuksen oikaisulautakunnan 5. jaostoon
HEL 2015-009406 T 00 01 06
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, että verotuksen oikaisulautakunnan 5. jaostoon ei ehdoteta jäsentä.
Käsittely
Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että verotuksen oikaisulautakunnan 5. jaostoon ei ehdoteta jäsentä.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Tiina Teppo, johtava asiantuntija, puhelin: 310 36289
tiina.teppo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Verohallinnon kirje |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote |
|
Verohallinto |
|
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää ehdottaa Verohallinnolle, että verotuksen oikaisulautakunnan 5. jaostoon valittaisiin toimikaudeksi 1.1.2013-31.12.2017 jäseneksi ________________________ .
Esittelijän perustelut
Verotuksen oikaisulautakunta on Verohallinnon yhteydessä toimiva valtakunnallinen toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä tuloverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen sekä kiinteistöverotukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia. Lautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Jaostoja on yhteensä 18, jotka toimivat 10 paikkakunnalla.
Uudenmaan kuntia pyydetään ehdottamaan jäsentä oikaisulautakunnan 5. jaostoon (henkilöverotus/Vantaa).
Jaostossa on puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Verohallinto määrää jäsenet, joista yksi on Verohallinnon, yksi kuntien ja kaksi eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamaa.
Oikaisulautakunnan jäsenen tulee olla perehtynyt verotukseen. Tällä tarkoitetaan erityistä verotuksen asiantuntemusta. Ennen ehdotuksen tekemistä on syytä sopivalla tavalla varmistua siitä, että ehdotettavaa henkilöä voidaan pitää siten verotukseen perehtyneenä, että hänen voidaan katsoa omaavan erityistä verotuksen asiantuntemusta. Oikaisulautakunnan jäseniin sovelletaan hallintolain 28 §.ssä mainittuja esteellisyysperusteita. Lautakunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiota ja matkakustannusten korvausta Verohallinnon palkkiopäätöksen mukaan. Ehdotuksen mukaan tulee liittää tarvittava selvitys ehdotetun jäsenen perehtyneisyydestä verotukseen ja jäsenen kirjallinen suostumus tehtävään.
Verohallinto pyytää kuntia tekemään ehdotuksen viimeistään 9.10.2015. Ehdotuksen mukana tulee toimittaa suostumukset ja selvitykset perehtyneisyydestä verotukseen.
Verohallinnosta annetun lain (11.6.2010/503) 19 §:n 2 momentin mukaan Verohallinto pyytää muun muassa kunnilta ehdotuksen verotuksen oikaisulautakunnan jäseniksi. Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle. Kaupunginhallitus on näin toimivaltainen tekemään ehdotuksen jäsenestä.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Tiina Teppo, johtava asiantuntija, puhelin: 310 36289
tiina.teppo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Verohallinnon kirje |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote |
|
Verohallinto |
|
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 28.09.2015 § 916
HEL 2015-009406 T 00 01 06
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Tiina Teppo, johtava asiantuntija, puhelin: 310 36289
tiina.teppo(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/10 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 943
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 40 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Khn puheenjohtaja | 28.9.2015 |
|
|
jaostot |
|
- konserni | 28.9.2015 |
- johtamisen |
|
- tietotekniikka |
|
|
|
tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta |
|
|
|
johtokunnat |
|
- Taloushallintopalvelu | 30.9.2015 |
|
|
keskusvaalilautakunta yleishallinnon osalta |
|
|
|
apulaiskaupunginjohtajat |
|
- rakennus- ja ympäristötointa johtava |
|
- sosiaali- ja terveystointa johtava |
|
- sivistystointa johtava |
|
- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava |
|
|
|
kaupunginkanslia |
|
- kansliapäällikkö |
|
- elinkeinojohtaja |
|
- hallintojohtaja |
|
- henkilöstöjohtaja |
|
- kaupunginlakimies |
|
- rahoitusjohtaja |
|
- tietotekniikka- ja viestintäjohtaja |
|
- tietotekniikkapäällikkö |
|
- viestintäpäällikkö |
|
|
|
Taloushallintopalvelu -liikelaitos |
|
- toimitusjohtaja |
|
|
|
henkilöstökassatoimikunta |
|
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/11 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 944
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 40 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginjohtaja |
|
- johtajiston asiat |
|
- muut asiat |
|
Esittelijä
vs. kaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
vs. kaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Ryj/1 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 945
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 40 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
yleisten töiden lautakunta | 29.9.2015 |
ympäristölautakunta | 29.9.2015 |
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035
kristiina.matikainen(a)hel.fi
Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
timo.linden(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035
kristiina.matikainen(a)hel.fi
Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
timo.linden(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Stj/1 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 946
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 40 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
sosiaali- ja terveyslautakunta | 29.9.2015 |
- toinen jaosto | 1.10.2015 |
|
|
varhaiskasvatuslautakunta | 29.9.2015 |
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184
marja-liisa.rautanen(a)hel.fi
Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048
annikki.thoden(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184
marja-liisa.rautanen(a)hel.fi
Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048
annikki.thoden(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Sj/1 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 947
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 40 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
eläintarhan johtokunta |
|
kaupunginmuseon johtokunta | 29.9.2015 |
kaupunginorkesterin johtokunta |
|
kulttuuri- ja kirjastolautakunta |
|
liikuntalautakunta |
|
nuorisolautakunta |
|
opetuslautakunta |
|
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto | 1.10.2015 |
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto |
|
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta |
|
suomenkielisen työväenopiston johtokunta |
|
taidemuseon johtokunta |
|
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta |
|
eläintarhan johtaja |
|
museojohtaja |
|
kaupunginorkesterin intendentti |
|
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori |
|
suomenkielinen työväenopisto: |
|
- rehtori |
|
- apulaisrehtori |
|
- osastopäällikkö (asiakaspalveluosasto) |
|
- osastopäällikkö (hallinto-osasto) |
|
taidemuseon johtaja |
|
tietokeskus: |
|
- johtaja |
|
- tutkimuspäällikkö |
|
- tietohuoltopäällikkö |
|
- kehittämispäällikkö |
|
työterveysjohtaja |
|
Henkilöstön kehittämispalvelut |
|
- toimitusjohtaja |
|
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054
leena.mickwitz(a)hel.fi
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683
maria.nyfors(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054
leena.mickwitz(a)hel.fi
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683
maria.nyfors(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kaj/1 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 948
Asemakaavan muutoshakemus Oulunkylän tontille 28075/18
HEL 2015-000757 T 10 03 03
Esitys
Kaupunginhallitus päätti hylätä ********** asemakaavan muutoshakemuksen.
Tontin 28075/18 asemakaavan muuttamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaista tarvetta. Hakijan toivomaa uutta tonttiliittymää Käskynhaltijantieltä ei ole turvallisuussyistä perusteltua sallia.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
katri.erroll(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Ote ajantasa-asemakaavasta |
3 | Asemakaavan muutoshakemus ja tonttikorkeusilmoitus |
4 | Hakijan vastine kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä 19.5.2015 § 161 |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakijat | Esitysteksti |
Esitysehdotus
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Asemakaavan muutoshakemus
Hakemus koskee asemakaavan nro 11235 muuttamista Oulunkylän tontilla 28075/18 (osoitteessa Kinkeripolku 10) siten, että ajo tontille olisi mahdollista Käskynhaltijantieltä liikennevirran suuntaisesti (vain oikealle kääntyminen mahdollista).
********** perustelevat hakemustaan seuraavasti:
- Tontille 28075/18 ei pääse eikä sieltä pääse pois talviaikaan virallista tietä.
- Tontilla on haasteellinen muoto. Z-mallisen virallisen tieyhteyden alussa on 2,6 m korkeuseroa ylöspäin muutaman metrin matkalla, minkä jälkeen yhteys kääntyy 90 astetta alaspäin, korkeuseroa 7 m. Tavarantoimittajat tai maantuojat eivät ole suostuneet käyttämään tätä reittiä edes kesällä.
- Käskynhaltijantien varrella muilla tonteilla ei ole korkeusero-ongelmaa.
- Pelastusajoneuvo tai ambulanssi ei pääse asuinrakennuksen lähelle.
- Liikenteellisesti vähäisestä muutoksesta ei aiheudu suurta haittaa.
- Käskynhaltijantien nopeusrajoitus on 40 km/h.
- Vastapäätä tonttia Liikuntapuiston pysäköintialueelle saa ajaa kummastakin suunnasta.
- Hakija on valmis sulkemaan puomilla pääsyn Kinkeripolun puoleiselle ajoyhteydelle, ettei tontin läpi kuljeta.
- Noin viisi vuotta käytössä ollut työmaatie ei ole aiheuttanut ongelmia eikä vaaratilanteita.
- Hakija ei ole voinut muuttaa tontin korkeusolosuhteita, jottei naapuritalo tipahda kuiluun eikä heidän kaukolämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköyhteytensä häiriinny.
Kannanotto asemakaavan muutoshakemukseen
Asemakaavassa nro 11235 (vahvistettu 1.9.2004) on Kinkerinpolun ja Käskynhaltijantien väliin osoitettu kolme pientalotonttia. Asemakaavassa on kaikkien tonttien kohdalla ajoneuvoliittymän kieltävä merkintä. Ajo tonteille on järjestetty Kinkeripolulta. Asuinrakennusten rakennusalat on merkitty Käskynhaltijantien varteen kadun suuntaisesti melusuojaksi. Lisäksi tonteille on merkitty erilliset rakennusalat talousrakennuksia ja autosuojia varten.
Käskynhaltijantie on alueellinen kokoojakatu. Sen kumpaankin reunaan on tarkoitus rakentaa pyörätie tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kadun etelälaidassa, hakijan tontin kohdalla, ei ole pyörätietä ja pohjoispuolen pyörätie kulkee Oulunkylän liikuntapuistossa. Ambulanssi voi hätätilanteessa ajaa Käskynhaltijantien varren tulevalle pyörätielle tai ennen sitä ajoradan laitaan ja hakea apua tarvitsevan henkilön rakennuksesta jalankulkuportin kautta, jos se ei ole tontin kautta mahdollista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaavan laatimistarve tai sen ajan tasalla pitäminen on sidottu kunnan kehitykseen ja maankäytön ohjaustarpeeseen ja tarveharkinta on kunnalla.
Hakijan tontti on lohkottu isommasta tontista asemakaavan laatimisen jälkeen. Tasoeroa tontilla on yhteensä n. 7 m ja pituutta n. 50 m. Hakija on rakentanut tontilleen ajoyhteyden kaavan mukaisesti Kinkeripolulta. Yhteys on jyrkkyyden vuoksi hankala, mutta ei mahdoton. Tontin maasto- ja tasoerot ovat olleet hakijan tiedossa jo tontin hankintavaiheessa.
Hakija on rakentanut autotallin asunnon kellariin tontin alimpaan kohtaan. Asemakaavan tavoitteiden mukaisesti hakijan olisi ollut mahdollista rakentaa autosuoja ylemmäs rinteeseen asemakaavassa osoitetulle autosuojan rakennusalalle, jolloin tasoero olisi ollut n. kaksi metriä vähemmän.
Hakijan kanssa on keskusteltu ajoyhteydestä muutama vuosi sitten. Siinä yhteydessä kaupunkisuunnitteluviraston asiantuntijat kävivät tontilla katsomassa tilannetta. Tuolloin todettiin, ettei ajoyhteys ole turvallisuussyistä mahdollinen.
Alueellisille kokoojakaduille ei lähtökohtaisesti ole sallittu tonttiliittymiä, kuin aivan erityisissä poikkeustapauksissa. Sekä autoliikenteen että pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus ovat perusteena sille, ettei yksittäisten omakotitalotonttien liittymiä osoiteta alueellisille kokoojakaduille. Oulunkylän liikuntapuisto julkisena palveluna on tällainen poikkeustapaus ja sen liittymä on rakennettu katuliittymän kaltaiseksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 19.5.2015 esittää kaupunginhallitukselle, että
**********
in asemakaavan muutoshakemus ei anna aihetta asemakaavan muuttamiseen. Tontin 28075/18 asemakaavan muuttamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaista tarvetta. Hakijan toivomaa uutta tonttiliittymää Käskynhaltijantieltä ei ole turvallisuussyistä perusteltua sallia.
Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti varata hakijalle hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuuden antaa vastine kielteisen esityksen johdosta kaupunginhallitukselle.
Hakijan vastine
Lautakunnan päätökseen antamassaan vastineessa hakijat toteavat, että kansalaisia tulisi kohdella tasavertaisesti ja jokaiselle tontille tulisi olla kulku kaikissa sää- ja keliolosuhteissa. Lisäksi he toteavat, ettei yksikään tavarantoimittaja ole suostunut viiden vuoden rakennusaikana toimittamaan tavaraa virallista ajoreittiä pitkin tontille. Koska talossa on jatkuvia korjaustarpeita, tulisi jatkossakin voida saada rakennustarvikkeet tontille. Ilman ajoyhtyettä Käskynhaltijantielle se on mahdotonta. Hakijoiden mielestä nykyinen kaava aiheuttaa kohtuutonta haittaa, kun pelastusajoneuvot ja tavarantoimittajat eivät pääse paikalle ja vain nelivetoautolla pääsee tontille talvisin.
Vastine on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
Kaupunkisuunnitteluviraston vastine
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.8.2015), Käskynhaltijantie on alueellinen kokoojakatu. Sekä autoliikenteen että pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus ovat perusteena sille, ettei yksittäisten omakotitalotonttien liittymiä osoiteta alueellisille kokoojakaduille.
Hakijoilla on ollut tontin hankintavaiheessa tiedossa tontin maasto-olosuhteet ja asemakaavamääräykset. Talon rakentamisen ajan hakijoilla on ollut viiden vuoden väliaikainen lupa ajoon tontille Käskynhaltijantieltä. Jatkossa tavaran kuljettaminen tontilla voi olla hankalaa mutta ei mahdotonta.
Pelastuslaitoksen laatiman pelastustien suunnitteluohjeen (36/16/RIHOS: Pelastustien suunnittelu ja toteutus) mukaan pelastusyksikön tulee päästä yleensä pientaloalueella vähintään 50 metrin etäisyydelle kohteesta. Sairaankuljetusyksikön tulee päästä yleensä pientaloalueella vähintään 25 metrin etäisyydelle kohteesta.
Tälle etäisyydelle tulee yleensä vähintään päästä ajoneuvolla ja loppumatkan pelastus- ja sairaankuljetushenkilöstö voi kulkea kävellen. Onnettomuustilanteessa tässä kohteessa hälytysajoneuvot on mahdollista jättää Käskynhaltijantien varteen ja pelastus- ja sairaankuljetushenkilöstön on mahdollista päästä kohteeseen jalankulkuportin kautta. Tällöin pelastus- tai sairaankuljetusyksikön saa alle 10 merin päähän kohteesta.
Pelastuslaitoksen edustajaa on kuultu pelastuslaitoksen laatiman pelastustien suunnitteluohjeen tulkinnasta. Pelastuslaitoksen edustajan mukaan kohteeseen voidaan tulla Käskynhaltijantien puolelta kävelyporttia käyttäen, jolloin etäisyys kohteeseen ei ole liian pitkä. Pelastuslaitoksen edustaja totesi, etteivät pelastuslaitoksen tarpeet ole peruste uudelle tonttiliittymälle.
Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo edelleen, ettei tontin 28075/18 asemakaavan muuttamiselle ole maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaista tarvetta. Hakijan toivomaa uutta tonttiliittymää Käskynhaltijantieltä ei ole turvallisuussyistä perusteltua sallia.
Lopuksi
Kaupunginhallitus viittaa edellä mainittuun ja toteaa, ettei hakemus anna aihetta toimenpiteisiin.
Kaj toteaa vielä, että aiemmin maanomistajien kielteiset kaavanmuutoshakemukset on käsitellyt valtuusto korkeimman hallinto-oikeuden 1983 antaman päätöksen perusteella. Myöhemmin KHO on ottanut toisessa tapauksessa kannan, jonka mukaisesti maanomistajalla on ensinnäkin oikeus saada ratkaisu hakemukseensa ja lausunut lisäksi, että oikaisuvaatimuksen jälkeen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksin. Kyseiset päätökset ovat keskenään hieman lähtökohtiin perustuvia eikä oikeuskirjallisuuskaan anna asiaan selkeää lisävalaistusta. Esittelijä katsoo oikeuspalvelujen kannanoton perusteella, että kaupungin on tarkoituksenmukaista alkaa päättää asiasta kaupunginhallitustasolla ja noudattaa KHO:n viimeisintä kantaa valitustiestä.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
katri.erroll(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Ote ajantasa-asemakaavasta |
3 | Asemakaavan muutoshakemus ja tonttikorkeusilmoitus |
4 | Hakijan vastine kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä 19.5.2015 § 161 |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakijat | Esitysteksti |
Tiedoksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kiinteistölautakunta
Rakennuslautakunta
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnitteluvirasto 14.8.2015
HEL 2015-000757 T 10 03 03
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 19.5.2015 kielteisen lausunnon ********** asemakaavan muutoshakemuksesta Oulunkylän tontille 28075/18 (Kinkeripolku 10). Lausunnon mukaan hakemus ei anna aihetta asemakaavan muuttamiseen.
Hakemus koskee asemakaavan nro 11235 muuttamista Oulunkylän tontilla 28075/18 (osoitteessa Kinkeripolku 10) siten, että ajo tontille olisi mahdollista Käskynhaltijantieltä liikennevirran suuntaisesti (vain oikealle kääntyminen mahdollista).
********** ovat antaneet vastineensa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä. Siinä he toteavat, että kansalaisia tulisi kohdella tasavertaisesti ja jokaiselle tontille tulisi olla kulku kaikissa sää- ja keliolosuhteissa. Lisäksi he toteavat, ettei yksikään tavarantoimittaja ole suostunut viiden vuoden rakennusaikana toimittamaan tavaraa virallista ajoreittiä pitkin tontille. Koska talossa on jatkuvia korjaustarpeita, tulisi jatkossakin voida saada rakennustarvikkeet tontille. Ilman ajoyhtyettä Käskynhaltijantielle se on mahdotonta. Hakijat ovat myös huolissaan ambulanssin ja paloauton pääsystä tontille.
Käskynhaltijantie on alueellinen kokoojakatu. Sekä autoliikenteen että pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus ovat perusteena sille, ettei yksittäisten omakotitalotonttien liittymiä osoiteta alueellisille kokoojakaduille.
Hakijoilla on ollut tontin hankintavaiheessa tiedossa tontin maasto-olosuhteet ja asemakaavamääräykset. Talon rakentamisen ajan hakijoilla on ollut viiden vuoden väliaikainen lupa ajoon tontille Käskynhaltijantieltä. Jatkossa tavaran kuljettaminen tontilla voi olla hankalaa mutta ei mahdotonta.
Pelastuslaitoksen laatiman pelastustien suunnitteluohjeen (36/16/RIHOS: Pelastustien suunnittelu ja toteutus) mukaan pelastusyksikön tulee päästä yleensä pientaloalueella vähintään 50 metrin etäisyydelle kohteesta. Sairaankuljetusyksikön tulee päästä yleensä pientaloalueella vähintään 25 metrin etäisyydelle kohteesta. Tälle etäisyydelle tulee yleensä vähintään päästä ajoneuvolla ja loppumatkan pelastus- ja sairaankuljetushenkilöstö voi kulkea kävellen. Onnettomuustilanteessa tässä kohteessa hälytysajoneuvot on mahdollista jättää Käskynhaltijantien varteen ja pelastus- ja sairaankuljetushenkilöstön on mahdollista päästä kohteeseen jalankulkuportin kautta. Tällöin pelastus- tai sairaankuljetusyksikön saa alle 10 merin päähän kohteesta.
Pelastuslaitoksen edustajaa on kuultu pelastuslaitoksen laatiman pelastustien suunnitteluohjeen tulkinnasta. Pelastuslaitoksen edustajan mukaan kohteeseen voidaan tulla Käskynhaltijantien puolelta kävelyporttia käyttäen, jolloin etäisyys kohteeseen ei ole liian pitkä. Pelastuslaitoksen edustaja totesi, etteivät pelastuslaitoksen tarpeet ole peruste uudelle tonttiliittymälle.
Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, ettei tontin 28075/18 asemakaavan muuttamiselle ole maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaista tarvetta. Hakijan toivomaa uutta tonttiliittymää Käskynhaltijantieltä ei ole turvallisuussyistä perusteltua sallia.
Lisätiedot
Sari Ruotsalainen, arkkitehti, puhelin: 310 37373
sari.ruotsalainen(a)hel.fi
Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132
kari.tenkanen(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.05.2015 § 161
HEL 2015-000757 T 10 03 03
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että ********** asemakaavan muutoshakemus ei anna aihetta asemakaavan muuttamiseen. Tontin 28075/18 asemakaavan muuttamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaista tarvetta. Hakijan toivomaa uutta tonttiliittymää Käskynhaltijantieltä ei ole turvallisuussyistä perusteltua sallia.
Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti varata hakijalle hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuuden antaa vastine kielteisen esityksen johdosta kaupunginhallitukselle.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Sari Ruotsalainen, arkkitehti, puhelin: 310 37373
sari.ruotsalainen(a)hel.fi
Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132
kari.tenkanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kaj/2 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 949
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksyminen
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi liitteestä 1 ilmenevän Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman ja kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan talousarvioidensa määrittelemissä rajoissa.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa ryhtymään toimenpiteisiin kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoivan työryhmän perustamiseksi.
Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään Mechelininkadun nopeusrajoituksen alentamisen määräaikaisesti 30:een km/h tai liikennesuunnitteluvirastoa muilla keinoin alentamaan nopeuksia kadun remontin alkamiseen saakka, siten että samalla parannetaan valvontaa. Mahdollisen määräaikaisen nopeusrajoituksen alentamisen jälkeen arvioidaan nopeusrajoituksen muutoksen vaikuttavuutta liikenneturvallisuuteen ja liikenneruuhkiin.
Samalla selvitetään kaupungin mahdollisuudet säädellä kaupunkiin tulevien ajoneuvojen teknisiä ominaisuuksia esimerkiksi raskaan kaluston panoraamapeilien osalta.
Vielä kaupunginhallitus päätti, että pääväylien varrella olevien koulujen ja leikkipuistojen sekä muiden keskusta-alueen vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella sijaitsevien koulujen ja leikkipuistojen kanssa toteutetaan liikenneturvallisuuskampanja. Kampanja toteutetaan yhdessä opetusviraston ja koulujen kanssa. Kampanjan yhteydessä koulut ja leikkipuistot tehdään paremmin huomattaviksi kaduilla liikennöivien näkökulmasta. Osana kampanjaa kuullaan koulujen ja leikkipuistojen omia näkemyksiä turvallisuuden parantamistarpeista. Kampanja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Muiden viranomaisten kanssa pyritään tekemään yhteistyötä niin, että liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten valvonta koulujen ja leikkipuistojen läheisyydessä on osa kampanjaa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Pilvi Torsti: Osana liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymistä kaupunginhallitus päättää, että pääväylien varrella olevien koulujen ja leikkipuistojen sekä muiden keskusta-alueen vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella sijaitsevien koulujen ja leikkipuistojen kanssa toteutetaan liikenneturvallisuuskampanja. Kampanja toteutetaan yhdessä opetusviraston ja koulujen kanssa. Kampanjan yhteydessä koulut ja leikkipuistot tehdään paremmin huomattaviksi kaduilla liikennöivien näkökulmasta. Osana kampanjaa kuullaan koulujen ja leikkipuistojen omia näkemyksiä turvallisuuden parantamistarpeista. Kampanja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Muiden viranomaisten kanssa pyritään tekemään yhteistyötä niin, että liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten valvonta koulujen ja leikkipuistojen läheisyydessä on osa kampanjaa.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus:
Pilvi Torsti: Osana liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymistä kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään Mechelininkadun nopeusrajoituksen alentamisen määräaikaisesti 30:een km/h tai liikennesuunnitteluvirastoa muilla keinoin alentamaan nopeuksia kadun remontin alkamiseen saakka, siten että samalla parannetaan valvontaa. Mahdollisen määräaikaisen nopeusrajoituksen alentamisen jälkeen arvioidaan nopeusrajoituksen muutoksen vaikuttavuutta liikenneturvallisuuteen ja liikenneruuhkiin.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus:
Hannu Oskala: Selvitetään kaupungin mahdollisuudet säädellä kaupunkiin tulevien ajoneuvojen teknisiä ominaisuuksia esim. raskaan kaluston panoraamapeilien osalta.
Kannattaja: Pilvi Torsti
1. äänestys:
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Osana liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymistä kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään Mechelininkadun nopeusrajoituksen alentamisen määräaikaisesti 30:een km/h tai liikennesuunnitteluvirastoa muilla keinoin alentamaan nopeuksia kadun remontin alkamiseen saakka, siten että samalla parannetaan valvontaa. Mahdollisen määräaikaisen nopeusrajoituksen alentamisen jälkeen arvioidaan nopeusrajoituksen muutoksen vaikuttavuutta liikenneturvallisuuteen ja liikenneruuhkiin.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 13
Otso Kivekäs, Silvia Modig, Lasse Männistö, Henrik Nyholm, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 2
Arja Karhuvaara, Mika Raatikainen
Poissa: 0
Äänin 0 - 13 (2 tyhjää) kaupunginhallitus hyväksyi Pilvi Torstin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
2. äänestys:
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Osana liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymistä kaupunginhallitus päättää, että pääväylien varrella olevien koulujen ja leikkipuistojen sekä muiden keskusta-alueen vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella sijaitsevien koulujen ja leikkipuistojen kanssa toteutetaan liikenneturvallisuuskampanja. Kampanja toteutetaan yhdessä opetusviraston ja koulujen kanssa. Kampanjan yhteydessä koulut ja leikkipuistot tehdään paremmin huomattaviksi kaduilla liikennöivien näkökulmasta. Osana kampanjaa kuullaan koulujen ja leikkipuistojen omia näkemyksiä turvallisuuden parantamistarpeista. Kampanja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Muiden viranomaisten kanssa pyritään tekemään yhteistyötä niin, että liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten valvonta koulujen ja leikkipuistojen läheisyydessä on osa kampanjaa.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 15
Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Silvia Modig, Lasse Männistö, Henrik Nyholm, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Äänin 0 - 15 kaupunginhallitus hyväksyi Pilvi Torstin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
3. äänestys:
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Selvitetään kaupungin mahdollisuudet säädellä kaupunkiin tulevien ajoneuvojen teknisiä ominaisuuksia esim. raskaan kaluston panoraamapeilien osalta.
Jaa-äänet: 2
Arja Karhuvaara, Mika Raatikainen
Ei-äänet: 13
Otso Kivekäs, Silvia Modig, Lasse Männistö, Henrik Nyholm, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Äänin 2 - 13 kaupunginhallitus hyväksyi Hannu Oskalan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
Kaupunginhallitus hyväksyi äänestysten jälkeen Pilvi Torstin kahden vastaehdotuksen ja Hannu Oskalan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Liitteet
1 | Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma |
2 | Lausunnot |
3 | Yhteenveto ja vastineet |
4 | Selvitys Mechelininkadun turvallisuudesta |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi liitteestä 1 ilmenevän Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman ja kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan talousarvioidensa määrittelemissä rajoissa.
Samalla kaupunginhallitus päättää kehottaa kaupunginkansliaa ryhtymään toimenpiteisiin kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoivan työryhmän perustamiseksi.
Tiivistelmä
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaa on valmisteltu kaupunkisuunnitteluviraston johdolla eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä loppuvuodesta 2013 alkaen. Turvallisuus on yksi Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2013–2016 arvoista. Turvallisuus vaikuttaa vahvasti kaupungin viihtyisyyteen ja vetovoimaisuuteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin. Helsingin liikenneturvallisuuden pitkäjänteinen parantaminen ja hyvän turvallisuustason ylläpitäminen vaativat kaupungin liikenneturvallisuustyön entistä vaikuttavampaa keskittämistä tehokkaisiin toimenpiteisiin sekä toiminnan koordinoinnin tehostamista kaupungin omassa organisaatiossa ja seudullisessa yhteistyössä. Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma on laadittu vastaamaan näihin haasteisiin.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa on nykytilakatsauksen ja asiantuntijatyöpajojen tulosten perusteella asetettu Helsingin liikenneturvallisuustyölle neljä painopistettä:
Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen liikkuminen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus ja omatoiminen liikkuminen (erityisesti lapset ja ikäihmiset), nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen sekä yhteistyö, koordinointi ja viestintä.
Esittelijän perustelut
Ohjelman tavoitteet ja mittarit sekä laadinnan vaiheet
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa on sitouduttu valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneturvallisuuden nk. nollavisioon, jonka mukaan liikennejärjestelmä on kaikille liikkujaryhmille niin turvallinen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu, että vuonna 2020 Helsingin liikenteessä kuolisi enää enintään 4 ja loukkaantuisi enintään 490 henkeä. Vuosina 2008–2010 Helsingissä kuoli liikenteessä keskimäärin 8 ja loukkaantui yli 650 henkeä vuosittain.
Kullekin painopisteelle on esitetty ohjelmassa omat osatavoitteensa, niiden seurantamittarit sekä toimenpiteet.
Liikenneturvallisuusohjelman laadinnasta on vastannut kaupunkisuunnitteluvirasto. Työtä on ohjannut eri hallinnonalojen edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjelmaa laadittaessa järjestettiin työpajoja eri hallintokuntien kesken. Asukkaille järjestettiin kansalaistyöpaja Laiturilla. Blogisivulle laadittiin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta kirjoituksia, joita oli mahdollisuus kommentoida.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi lokakuussa 2014 ohjelman luonnoksen ja lähetti sen laajalle lausuntokierrokselle.
Pidennettyyn määräaikaan 3.3.2015 mennessä lausunnot saatiin opetusvirastolta, nuorisoasiainkeskukselta, pelastuslaitokselta, kiinteistöviraston tilakeskukselta, rakennusvirastolta, sosiaali- ja terveysvirastolta, ympäristökeskukselta, Helsingin poliisilaitokselta, Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry:ltä, Liikenneturvalta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL) ja Enemmistö ry:ltä. Kaupungin sisäiset lausunnot ilmenevät pääosin päätöshistoriasta ja muut liitteestä.
Lausunnot olivat pääosin myönteisiä. Lausunnoissa nostettiin esiin kunkin lausunnonantajan erityisen tärkeinä pitämiä seikkoja. Koordinaatioryhmän perustamisen tärkeys nousi esiin useissa lausunnoissa. Koordinaatioryhmää pidetään liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toteuttamisen, resurssien tehokkaan ohjaamisen ja hyvän yhteistyön edellytyksenä.
Lautakunta ei kuitenkaan muuttanut lausuntojen johdosta kehittämisohjelman tavoitteita, painopisteitä tai toimenpiteitä mutta teki joitakin korjauksia vastuu- ja yhteistyötahojen suhteen ja tarkistuksia ehdotetun koordinaatioryhmän toimenkuvaan.
Ohjelman keskeiset esitykset ja aikataulu
Ohjelma korostaa erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen turvallisuuden parantamista. Lasten ja nuorten pääasialliset liikkumismuodot ovat kävely ja pyöräily. Turvallisuuteen vaikuttavat suuresti katuympäristön rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut, ajonopeuksien säätely ja tiedon tason nostaminen liikenneturvallisuudesta.
Lasten ja nuorten vastuullinen liikkuminen -kokonaisuuden aikataulutus on seuraava: Liikenneturvallisuuden teemaviikoista luodaan jatkuva käytäntö. Ensimmäinen teemaviikko järjestetään syksyllä 2015. Varhaisen puuttumisen mallia kehitetään pitkäjänteisenä jatkuvana työnä.
Opettajien liikenneturvallisuuskoulutus toteutetaan jatkuvana ja nuorisoasiainkeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa aloitetaan koulutuksen järjestelyt. Ensimmäiset koulutukset pidetään vuonna 2016. Tarveselvitys liikennekaupungista laaditaan 2017. Myös mopoilun turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kansallisen suunnitteluohjeen soveltamisperiaatteet Helsingissä määritetään vuonna 2016. Moporeittien jatkuvuustarkistukset tehdään vuonna 2017. Nuorison liikkumisen ohjaukseen paneudutaan myös Helsingin seudun liikenne -liikelaitoksen ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Nuoria kannustetaan joukkoliikenteen käyttämiseen ja ohjelmassa otetaan esille tavoite nostaa lasten lipun yläikärajaa vähitellen jopa 20:een ikävuoteen.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta aiotaan parantaa siten, että suojateiden suunnitteluohjeiden tarkistus ja pää- ja kokoojakatujen suojateiden arviointi käynnistetään vuonna 2015. Suojateiden parannussuunnitelmat laaditaan vuosina 2016–2017. Valvontateema toteutetaan jatkuvana vuosittain.
Turvalliset ja jatkuvat kävely- ja pyöräilyreitit toimenpidekokonaisuutta edistetään siten, että kävelyreittien suunnitteluohjeiden tarkistus käynnistetään vuonna 2016. Tilannekartoitukset tehdään alueellisten liikenneturvallisuussuunnitelmien ja kävelyn edistämissuunnitelmien laadinnan yhteydessä.
Saattoliikenteen suunnitteluperiaatteet tarkistetaan vuonna 2017.
Liikenneturvallisuustoimenpiteiden kartoitus ja priorisointi -toimenpidekokonaisuuden juoksutus on seuraava: Ohjeistuksen päivitys käynnistyy suojatieohjeistuksen laadinnalla vuonna 2015. Vuonna 2016 tarkistetaan kävelyreittien suunnitteluohjeistus ja vuonna 2017 saattoliikenteen ohjeistus. Muun ohjeistuksen päivitystarve arvioidaan vuonna 2016. Alueellisten liikenneturvallisuussuunnitelmien
laadintaperiaatteet laaditaan vuonna 2017. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden lista kootaan vuonna 2016. Priorisointikriteerit kehitetään vuonna 2017.
Yhteistyön parantaminen julkisten palveluiden sijoittumispäätöksissä: Yhteistyöprosessin kehittäminen käynnistetään vuonna 2016.
Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen -toimenpidekokonaisuuden osalta järjestelmän kehittäminen käynnistetään vuonna 2015. Valvontateema toteutetaan jatkuvana vuosittain. Kuntien mahdollisuutta osallistua automaattiseen liikennevalvontaan edistetään osana vuonna 2014 käynnistynyttä tieliikennelain kokonaisuudistusta.
Ajonopeuksiin vaikuttaminen liikenneympäristön keinoin -kokonaisuuden nopeusrajoituksia tukevien toimenpiteiden toteuttamistarve ja -aikataulu suunnitellaan nopeusrajoitusjärjestelmän
kehittämisen yhteydessä vuosina 2015–2016. Pää- ja kokoojakatujen suunnitteluperiaatteiden arviointi ja päivitys käynnistetään vuonna 2017.
Yhteistyö, koordinointi ja viestintä -osiossa on todettu, että koordinointivastuullisesta tahosta sovitaan vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen voidaan perustaa liikenneturvallisuusryhmä tai -verkosto ja määritellä sen tehtävät ja resurssit. Nykyisten yhteistyömuotojen kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.
Helsingin imagon luominen turvallisen liikkumisen kaupungiksi -toimenpidekokonaisuuden osalta on todettu, että liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma käsitellään poliittisesti kevään 2015 aikana (ei toteutunut aivan ajatellussa aikataulussa). Edelleen on katsottu, että liikenneturvallisuuden sisällyttäminen ostopalveluihin voidaan ottaa huomioon uusien tarjouskierrosten käynnistyessä. Hallintokuntien liikenneturvallisuuskoulutusten periaatteista ja menettelyistä sovitaan eri hallintokuntien kanssa vuosien 2015–2016 aikana. Koulutukset käynnistetään sovittujen aikataulujen mukaisesti.
Ohjelmassa on ehdotettu erillisen koordinaatioryhmän perustamista, johon kuuluisi paitsi Helsingin kaupungin omia keskeisiä hallintokuntia, myös ulkopuolisia tahoja, kuten Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys r.y. ja liikenneturva. Samalla esitetään uuden keskustelufoorumin perustamista. Esittelijä pitää koordinaatioryhmän perustamista kannatettavana, mutta korostaa lisäksi, että työnkuvien täsmentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota etenkin suhteessa liikenneturvallisuusyhdistykseen. Sen toimenkuva eri tahoja kokoavana foorumina sivuaa uuden ryhmän ajateltua toimenkuvaa joiltain osin ja päällekkäisyyksiä on resurssien kohdentamisen näkökulmasta hyvä välttää. Kaupunginkanslian on määrä ryhtyä ryhmän kokoamiseen välittömästi sen jälkeen, kun kaupunginhallitus on käsitellyt liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman.
Tarkoitus on, että ohjelman toimenpiteistä vastuulliset tahot raportoivat koordinaatioryhmälle. Esittelijän mielestä on tarkoituksenmukaista, että myös kaupunginhallitus saa liikenneturvallisuuden kehittymisestä kaupungissa katsauksen määräajoin, esimerkiksi joka toinen vuosi.
Esittelijä katsoo, että työryhmä esittää koko joukon sellaisia toimenpiteitä, joiden voidaan toteutuessaan odottaa parantavan kaikkien liikenteessä kulkevien ja etenkin lasten ja nuorten liikkumisen turvallisuutta, mitä ei milloinkaan voi liikaa korostaa.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Liitteet
1 | Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma |
2 | Lausunnot |
3 | Yhteenveto ja vastineet |
4 | Selvitys Mechelininkadun turvallisuudesta |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Kaupungin virastot ja laitokset
Lauta- ja johtokunnat
Muut lausunnonantajat
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 28.09.2015 § 929
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Anni Sinnemäki
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.04.2015 § 124
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksyttäväksi ohjeellisena noudatettavaksi ja kaupunginkanslian velvoittamista neuvottelemaan liikenneturvallisuustyötä koordinoivan tahon asettamiseksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen vastineen Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman luonnoksesta saatuihin lausuntoihin.
04.11.2014 Ehdotuksen mukaan
28.10.2014 Pöydälle
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Reetta Putkonen
Lisätiedot
Hanna Strömmer, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106
hanna.strommer(a)hel.fi
Teknisen palvelun lautakunta 19.03.2015 § 66
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö
Lausunto
Teknisen palvelun lautakunta antoi seuraavan lausunnon Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta:
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa on kattavasti tarkasteltu liikennejärjestelmän turvallisuuden parantamista. Korkea liikenneturvallisuustaso on kaupungin kestävän toiminnan kannalta ydinasia. Kehittämisohjelman jaottelu eri painopisteisiin on toimiva ja sopivasti yksinkertaistettu. Lisäksi painopisteiden toimenpiteet ovat käytännössä toteutettavia.
Teknisen palvelun lautakunta lausuu esitettyihin painopisteisiin seuraavasti:
Painopiste - Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen liikkuminen
Vuosittaisessa liikenneturvallisuuden teemaviikossa tulisi olla poliisin mukana myös Staran työkoneita, joista kerrotaan lapsille ja nuorille, miten koneet voivat liikkua ja mitä työtä ne tekevät. Samalla lapset ja nuoret voisivat konkreettisesti kokeilla, miten koneesta näkee sen ympäristön. Tämä voisi ehkäistä työkoneiden liikennevahinkoja. Varsinkin kesäkaudella kaupunki on täynnä rakentamistyömaita ja tilapäisiä liikennejärjestelyitä ja lasten ja nuorten tietouden lisääminen näistä olisi myös oleellista huomioida liikenneturvallisuusopetuksessa.
Koulun liikenneympäristö on varsinkin talvikunnossapidossa haastava alue. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena esitetään selvitettäväksi, voitaisiinko kaduille asettaa liikennemerkkejä muistuttamaan koulun läheisyydestä. Vastaava käytäntö on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tämä ei käytännössä nostaisi kokonaiskustannuksia, mutta olisi vaikutuksiltaan merkittävä.
Painopiste – Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus ja omatoiminen liikkuminen
Suojateiden talvikunnossapito on erittäin haasteellista, koska ajoneuvoliikenne usein liukastuttaa suojatien tai poistaa suojatielle levitetyn liukkaudentorjuntamateriaalin. Suojateiden erityisliukkaudentorjunta on kallista. Varsinkin vilkkaiden suojateiden päällysteen kitka pitäisikin saada korotettua rakenteellisin ratkaisuin. Vilkkaiden suojateiden erityistä korostusvalaistusta voisi myös kokeilla. Tallinnassa on saatu korostusvalaistuksella hyviä tuloksia liikenneturvallisuuden kannalta.
Suojateiden merkintöihin on panostettu jo vuosien ajan. Suojateiden maali- ja massamerkinnät kuluvat talvella ja ne joudutaan uusimaan keväällä. Suojatiet maalataan uudelleen heti, kun kelit sen sallivat.
Turvallisten kävely- ja pyöräilyreittien laadun määritys kuuluu rakennusvirastolle. Stara vastaa noin 60 % kaupungin reittien hoidosta ja 95 % kunnossapidosta. Kehittämisohjelmassa esitetty aluekohtainen selvittäminen on tervetullut lisäys kunnossapitotoimien ohjelmointiin ja aluetasa-arvoon. Teknisen palvelun lautakunta toivoo, että Stara on mukana reittien määrittelyssä, koska se voi oleellisesti vaikuttaa ylläpitokustannuksiin.
Teknisen palvelun lautakunnan alaisten virastojen ja sitä kautta kaupungin imago kärsii jokainen kerta, kun sen henkilöstö käyttäytyy liikenteessä väärällä tavalla. Stara on kaupungin liikenteessä yksi näkyvimmistä virastoista, joten sen liikenneturvallisuuskäyttäytymiseen on syytä panostaa. Esimerkiksi työkoneiden ja ajoneuvojen kuljettajien sekä muiden kaupungin henkilöstön turvallisuutta huomioivaa käyttäytymistä suojatietä lähestyttäessä sekä jalankulun ja pyöräilyreittien käytössä tulee korostaa.
Kaupungin oman henkilöstön tulee olla etenkin työaikana liikkuessaan esimerkillisiä liikenneturvallisuuden huomioimisessa. Nykytekniikan avulla tieto väärinkäytöksistä saavuttaa nopeasti kyseisen viraston ja rikkomuksiin pitää uskaltaa puuttua työnjohdollisin keinoin, jotta virheelliset asenteet korjaantuvat. Lisäksi vaadittavien turvalaitteiden puutteellista käyttöä ei saa esiintyä.
Ulkona työskennellessä yksi suurimmista työtapaturmatyypeistä on liukastuminen. Olisi suositeltavaa, että talviaikana kaikki kaupungin työntekijät käyttäisivät ulkona työskennellessään nastoin varustettuja jalkineita tai liukuesteitä.
Painopiste – Yhteistyö, koordinointi ja viestintä
Stara järjestää ison osan kaupungin tavarakuljetuksista, joten kehittämisohjelmassa esitetty vaatimus kaupungin järjestämän liikenneturvallisuuskoulutuksen sisällyttämisestä alihankintaketjuun on huomioitava myös rahoituksessa. Joustava ajotapa -koulutus on myös yksi tärkeä osa liikenneturvallisuuskoulutuksessa. Myös tämä seikka pitäisi sisällyttää koulutukseen.
Muita huomioitavia seikkoja
Liikenteen turvallisuutta voidaan kehittää myös pehmentämällä liikenneympäristöä. Keinoja ovat mm. kiertoliittymät ja törmäysenergiaa sitovat pylväät. Esimerkiksi katupuut, joita on tuhansia katujen varrella, voivat olla törmäystilanteessa hengenvaarallisia jo alhaisissakin nopeuksissa. Tätä asiakokonaisuutta ei ollut tarkasteltu kehittämisohjelmassa, mikä on teknisen palvelun lautakunnan mielestä merkittävä puute.
Esittelijän perustelut
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman laadinnassa on Staran asiantuntijoita ollut mukana. Kehittämisohjelma painottuu:
1. lasten ja nuorten turvalliseen ja vastuulliseen liikkumiseen,
2. jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ja omatoimiseen liikkumiseen,
3. nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämiseen sekä
4. yhteistyöhön, koordinointiin ja viestintään.
Jokaisen painopisteen tavoitteen osalta on esitetty toimenpiteitä, joihin pyritään lausunnossa vastaamaan niitä osin, kun se kuuluu teknisen palvelun lautakunnan alaiseen toimintaan.
Käsittely
19.03.2015 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan päätettiin ehdotuksesta poistaa turhana 9. kappaleen ensimmäinen lause: "Kyseinen painopiste yhteisen toiminnan kannalta on elintärkeä."
Esittelijä
toimitusjohtaja
Timo Martiskainen
Lisätiedot
Ville Alatyppö, yksikönjohtaja, puhelin: 310 39943
ville.alatyppo(a)hel.fi
Pelastuslautakunta 24.02.2015 § 33
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta seuraavan lausunnon:
Pelastuslautakunta kokee Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman tärkeäksi ja puoltaa asioiden viemistä eteenpäin ohjelmassa mainitulla tavalla.
Pelastuslautakunta esittää, että liikenneturvallisuuden edelleen kehittämiseksi kaupungin liikenteenohjausjärjestelmään tehdään tulevaisuutta ajatellen varaus hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmää varten.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Markku Holopainen, palomestari, puhelin: 310 30224
markku.holopainen(a)hel.fi
Opetuslautakunta 24.02.2015 § 28
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Lausunto
Opetuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta:
Liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset ja liikennekasvatus on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Yhteistyössä kotien kanssa oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin. Helsingissä oppilaat kulkevat koulumatkat pääsääntöisesti itsenäisesti.
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman painopisteen yksi (1) tavoitteet sekä toimenpiteet lasten ja nuorten turvallisen ja vastuullisen liikkumisen edistämiseksi ovat konkreettisia ja ajankohtaisia. Nuoriin kohdistuvan liikennekasvatuksen tehostaminen ja panostaminen pitkäjänteiseen liikenneturvallisuustyöhön on perusteltua. Niin ikään opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle suunnattujen koulutusten järjestäminen on toimenpiteenä oikeansuuntainen.
Opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteita myös liikennekasvatukselle ja kouluissa on toteutettu erilaisia liikennekasvatukseen liittyviä tapahtumia ja opintokäyntejä esim. Lasten liikennekaupunkiin. Yhteistyö poliisin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tärkeää. Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2016 alkaen. Uusissa opetussuunnitelmissa liikennekasvatus on osa laaja-alaisen osaamisen taitotavoitteita. Helsingissä kiinnitetään erityisesti huomiota liikenneturvallisuuteen ja itsenäiseen liikkumiseen kaupunkiympäristössä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä.
Opetuslautakunta haluaa erityisesti kiinnittää kaupunkisuunnittelulautakunnan huomion ohjelman painopisteeseen nro 2. Lautakunta yhtyy arvioon siitä, että pyöräily tulee lisääntymään merkittävästi Helsingissä. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi olisi erittäin tärkeää, että jokaiseen kouluun ja päiväkotiin pääsisi turvallisesti ja sujuvasti polkupyörällä erillisiä pyöräreittejä pitkin. Tällä hetkellä merkittäviä puutteita on erityisesti kantakaupungissa. Opetuslautakunta toivoo, että pyöräverkoston kehittämiseksi päiväkotien ja koulujen näkökulmasta panostettaisiin nykyistä enemmän.
Käsittely
24.02.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Keskustelu.
Jäsen Nordman teki vastaehdotuksen, että lisätään seuraava uusi kappale lausuntoehdotuksen viimeiseksi kappaleeksi:
"Opetuslautakunta haluaa erityisesti kiinnittää kaupunkisuunnittelulautakunnan huomion ohjelman painopisteeseen nro 2. Lautakunta yhtyy arvioon siitä, että pyöräily tulee lisääntymään merkittävästi Helsingissä. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi olisi erittäin tärkeää, että jokaiseen kouluun ja päiväkotiin pääsisi turvallisesti ja sujuvasti polkupyörällä erillisiä pyöräreittejä pitkin. Tällä hetkellä merkittäviä puutteita on erityisesti kantakaupungissa. Opetuslautakunta toivoo, että pyöräverkoston kehittämiseksi päiväkotien ja koulujen näkökulmasta panostettaisiin nykyistä enemmän."
Kannattaja puheenjohtaja Krohn
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin vastaehdotus
Jaa-äänet: 1
jäsen Rydman
Ei-äänet: 9
jäsenet Ekman, Jalovaara, Korolainen, Leoni, Nordman, Nyman, Raittinen, Razmyar, puheenjohtaja Krohn
Tyhjä: 1
jäsen Palm
Hyväksyttiin jäsen Nordmanin ehdotus äänin 9-1 (1 tyhjä).
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Marjo Kyllönen, opetuspäällikkö, puhelin: 310 86208
marjo.kyllonen(a)hel.fi
Rakennusvirasto 24.2.2015
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa (LIIKE) on tarkasteltu liikkumisen ja liikenteen kokonaisuutta strategisella, koko kaupungin tasolla. Keväällä 2014 valmistuneessa ohjelmassa asetettiin Helsingin liikkumisen tavoitteet ja päätettiin toimintalinjauksista. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma on yksi LIIKE-ohjelman osastrategia ja sen laadinnasta on vastannut kaupunkisuunnitteluvirasto. Rakennusvirastosta on ollut edustus sekä kehittämisohjelman ohjausryhmässä että työpajoissa. Helsingin liikenneturvallisuusohjelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuustyön koordinointia, vahvistaa yhteisiä käytäntöjä, edistää eri osapuolien ja hallintokuntien sitoutumista sekä määritellä toimenpiteitä lähivuosille. Vision ja määrällisten tavoitteiden konkretisoimiseksi ohjelma on jaettu neljään painopisteeseen. Tavoitteita seurataan mittareilla, jotka kuvaavat eri näkökulmista liikenneturvallisuustyön edistymistä.
Rakennusvirasto pitää hyvänä, että liikenneturvallisuuden edistämiseen on paneuduttu konkreettisesti ja että toimenpiteille on esitetty painopisteet, aikataulut, vastuutahot sekä mittaristo edistymisen seurantaan. Liikenneturvallisuuden koordinoinnissa korostetaan yhteistyön tärkeyttä, mikä onkin avainasemassa muutoksen käynnistämiseksi. Liikenneturvallisuus on tärkeää paitsi onnettomuuksien vähentämiseksi myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta. Infraa ja kunnossapitoa tulisikin kehittää laadukkaaksi LIIKE-ohjelmassa esitetyn kulkumuotojen priorisoinnin järjestyksessä.
Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen liikkuminen
Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden edistäminen on tärkeä painopiste. Painopisteeseen on kirjattu mm. mopoilun turvallisuuden parantaminen suunnittelemalla uusi ajoharjoittelurata. Uuden paikan etsiminen onkin tärkeää sillä nykyinen harjoittelurata Tattarisuolla on merkitty yleiskaavassa asumiselle. Tarvittavat resurssit ja toteutusaikataulu tulisi huomioida myös rakennusviraston toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus ja omatoiminen liikkuminen, erityisesti lapset ja ikäihmiset
Suunnitteluohjeistusten tarkistaminen ja uusien suunnitelmien laatiminen on olennainen osa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden edistämistä. Suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutukset rakenteellisiin muutoksiin ja kunnossapitoon sekä muutosten toteutusaikataulu tulee myös suunnitella, jotta eri hallintokunnissa voidaan varautua vaadittaviin resursseihin. Rakennusvirastossa vuonna 2014 päivitetyt katualueita koskevat tyyppikuvat on laadittu juurikin turvallisuusnäkökulmasta eri käyttäjäryhmät, erityisesti pyöräilijät sekä liikunta- ja näköesteiset, huomioiden. Jatkuvien kävely- ja pyöräilyreittien määrittäminen ja niiden kehittämistoimenpiteiden ohjelmointi on merkittävä toimenpide. Samalla tulisi määrittää reittihierarkia sekä reittien tavoitteelliset kunnossapidon laatutasot ja niiden vaatimat resurssit. Kadunvarsipysäköinnistä aiheutuu merkittävää haittaa liikenneturvallisuudelle sekä kadun kunnossapidolle. Helsingin pysäköintistrategian toimenpiteet tulisi koordinoida mukaan uusiin suunnitteluohjeisiin. Rakennusvirastossa painotetaan liikenneturvallisuutta myös tilapäisten liikennejärjestelyiden ja työmaalupien valvonnassa ja hallinnassa. Vuoden 2015 alusta on astunut voimaan uusi haittojen hallintasuunnitelma, jossa tarkastellaan mm. liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Rakennusvirastossa on laadittu 2015 useiden hallintokuntien yhteistyönä Ulkovalaistuksen tarveselvitys, jonka tavoitteena on mm. turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä liikkumisen ja orientoinnin helpottaminen. Valaistusperiaatteet tulisi huomioida myös liikenneturvallisuusohjelman toimenpiteissä.
Suunnitteluohjeiden tarkistuessa, on ensisijaisen tärkeää huomioida uusien liikenneratkaisujen vaatimat tilat jo kaavoitusvaiheessa, jotta voidaan taata niiden toteutuskelpoisuus.
Nopeusjärjestelmän kehittäminen
Autoliikenteen nopeuksien alentaminen parantaisi yleistä liikenneturvallisuutta. Tämä tarkoittaa nopeusrajoitusten alentamisen ohella myös rakenteellisia muutoksia. Ajonopeuksien pieneneminen laskee liikenteen melutasoa ja vähentää kadun pölyämistä. Sivun 25 kuva 16. on epäselvä, eikä siitä käy ilmi, onko kartta Helsingistä ja mitä sillä halutaan kertoa? Liikenneturvallisuuden kannalta tulisi uusien asunto- ja työpaikkojen myötä kasvavaa autoliikennemäärää entistä tehokkaammin pyrkiä vähentämään ja ohjaamaan liikkumistarpeen kasvua kestäviin liikennemuotoihin.
Yhteistyö, koordinointi ja viestintä
On tärkeää, että eri hallintokunnat ja tarvittavat sidosryhmät tekevät yhteistyötä jotta liikenneturvallisuustyöllä on vaikutusta. Rakennusvirasto pitää hyvänä, että yhteistyö, koordinointi ja viestintä on nostettu omaksi painopistealueeksi sillä liikenneturvallisuustyötä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja suunnitellusti. Asukkaiden palautekanavien kehittäminen tulisi tuoda esiin ohjelmassa. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma haastaa hallintokuntia ja kaupungin työntekijöitä toteuttamaan toimenpideohjelman sisältöä omissa tehtävissään oman asiantuntemuksen pohjalta.
Seuranta ja mittarit
Ohjelman lopussa on lueteltu useita mittareita liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman tavoitteiden seuraamiseksi, mutta ei ole määritetty seurannasta vastaavaa tahoa tai seurantafrekvenssiä. Sivun 31 kuva 17 viittaisi siihen, että myös asukaspalautteet, jotka koskevat talvihoitoa, olisivat osa seurantaa, mutta tästä ei ole mainintaa mittareissa.
Lisätiedot
Penelope Sala-Sorsimo, projektipäällikkö, puhelin: 310 39395
penelope.sala-sorsimo(a)hel.fi
Ympäristölautakunta 10.02.2015 § 65
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma on erittäin tarpeellinen liikenneturvallisuuden edistämiseksi, painopisteiden ja resurssien suuntaamiseksi sekä turvallisuustyön koordinoimiseksi. Liikenneturvallisuus on tärkeää paitsi onnettomuuksien vähentämiseksi myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta. Jo pelkkä turvattomuuden tunne voi vähentää kestävien kulkumuotojen käyttämistä.
Turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä, joita ohjelmaan onkin ansiokkaasti listattu. Autoliikenteen määrät tulevat kuitenkin ennusteiden mukaan myös kantakaupungissa kasvamaan lähitulevaisuudessa uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä. Paitsi ympäristösyiden myös liikenneturvallisuuden edistämisen vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisikin pyrkiä nykyistä voimakkaammin vähentämään autoliikennemääriä ja ohjaamaan liikkumistarpeen kasvua kestäviin liikkumismuotoihin.
Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden edistäminen
Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden edistäminen on merkittävä painopiste. Yhtenä toimenpiteenä ohjelmaan on kirjattu nuoriin kohdistuvan liikennekasvatuksen tehostaminen ja vuosittaisen teemaviikon järjestäminen. Tässä yhteydessä olisi erittäin tärkeää korostaa kestävän liikkumisen merkitystä ja pyrkiä ohjamaan nuoria ympäristöystävällisiin kulkumuotoihin mopoilun ja yksityisautoilun sijasta. Nuorena opitut liikkumistavat vaikuttavat suuresti liikkumiseen myös aikuisiässä. Joukkoliikenteen lastenlipun ikärajan nostaminen pitkällä aikavälillä aina 20 ikävuoteen asti olisi erittäin kannatettava toimenpide.
Opetus- ja varhaiskasvatustyössä tulisi laajemminkin yhdistää liikenneturvallisuuskasvatukseen tiiviisti kestävien liikkumistapojen edistäminen. Näillä kokonaisuuksilla on voimakasta synergiahyötyä toisistaan. Koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmiin tulisi myös liittää turvallisuustavoitteiden rinnalle liikkumisvalintoja koskevia tavoitteita.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus
Kaupungin citylogistiikan toimivuudella on erittäin suuri vaikutus erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen. Kävely- ja pyöräteille sekä kävelyalueille ajava ja pysäköivä jakelu-, huolto- sekä kunnossapitoliikenne luovat paitsi estevaikutusta, viihtyisyyden heikentymistä ja turvattomuuden tunnetta myös konkreettisia vaaratilanteita erityisesti lapsille. Kaupungin citylogistiikan toimenpideohjelman luonnoksessa esitetään, että jokaiseen uuteen ja korjattavaan kiinteistöön, jossa on jakelu- tai huoltoliikennettä tarvitsevaa toimintaa, pitää laatia suunnitelma, mistä jakelu/huolto tapahtuu ja miten. Ensisijaisesti jakelun tulisi tapahtua tontilta tai toissijaisesti ajoradalta. Lisäksi ohjelmassa esitetään, että tieliikennelain uudistuksessa jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnistä tulisi kiellettyä, ellei liikennemerkillä toisin osoiteta. Ympäristölautakunta pitää näitä oleellisina toimenpiteinä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi sekä kestävien kulkumuotojen edistämiseksi. Kävelykeskustan ja - alueiden kehittäminen muutoinkin on hyvin tärkeää.
Helsingin valmisteilla olevan uuden yleiskaavan mukaisesti kaupungin sisääntuloväyliä suunnitellaan muutettavaksi bulevardeiksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että etenkin yksitasoratkaisuissa vilkkaan autoliikenteen aiheuttamat riskit ja haitat jäävät mahdollisimman pieniksi kävelijöille ja pyöräilijöille. Viihtyisän ja turvallisen katutilan aikaansaaminen jalankulkijoille ja pyöräilijöille on hyvin haastavaa, jollei liikennemääriä saada merkittävästi laskettua.
Liikkumisen bussi- ja raideliikenteen pysäkeille sekä niillä odottamisen tulisi olla turvallista ja turvallisen tuntuista kaikkialla kaupungissa.
Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidon parantaminen, esimerkkinä pyöräteiden aamuaurauksen nopeuttaminen talvisin on oleellisen tärkeää paitsi turvallisuuden lisäämiseksi myös kävelyn ja talvipyöräilyn edistämiseksi.
Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen
Autoliikenteen nopeusrajoitusten alentaminen parantaisi yleistä liikenneturvallisuutta. Myös melun ja katujen pölyämisen kannalta nopeuksien alentaminen olisi perusteltua: ajonopeuksien pieneneminen laskee liikenteen melutasoa hyvin merkittävästi, ja katupölymäärä vähenee suoraan suhteessa nopeuteen. On kuitenkin varmistettava, ettei nopeuden alentaminen johda ruuhkautumiseen. Ruuhkautuminen aiheuttaa ajoneuvojen kiihdytyksiä ja jarrutuksia, mitkä lisäävät merkittävästi autojen pakokaasupäästöjä. Autoliikenteen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt ovat alhaisimmillaan ajoneuvon optiminopeusalueella sujuvassa liikenteessä. Ilmansaasteet heikentävät ilmanlaatua erityisesti kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32061
suvi.haaparanta(a)hel.fi
Nuorisoasiainkeskus 10.2.2015
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset erityisesti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osalta ja helsinkiläisten lasten ja nuorten liikennetaitojen parantaminen, ovat olleet keskeisessä roolissa osana nuorisoasiainkeskuksen toimintaa sen olemassaolon ajan. Tänäkin päivänä toiminta tällä sektorilla on monipuolista ja vireää. Lasten liikennekaupungissa oli vuonna 2014 yli 24 000 käyntikertaa ja Tattarisuon liikennekoulutusalueen eri toiminnoissa kaikkiaan reilut 37 600 käyntikertaa. Edellä mainittujen lisäksi nuorisoasiainkeskuksen muilla moottori- ja mopohalleilla Pitäjänmäellä, Pukinmäessä ja Vuosaaressa oli tuhansia kävijöitä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että sekä koulutukselle että liikenteeseen liittyvälle mopo- ja moottoriharrastustoiminnalle on kysyntää ja se on nuorista kiinnostavaa.
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman painopisteen 1 osatavoite, nuorten (15-24 -vuotiaat) riski joutua liikenneonnettomuuksiin ei ole suurempi kuin muiden ikäryhmien, on haastava. Tässä ikäryhmässä alttius riskien ottamiseen on yleisesti suurempaa kuin muissa elämänvaiheissa, mikä näkyy selkeästi esimerkiksi nuorten miesten kuolleisuuslukuina ja rikostilastoissa. Valitettavasti se näyttää näkyvän myös liikenteessä. Sikäli tavoite on haastava ja siinä onnistuminen edellyttänee liikennekulttuurin muuttumista nimenomaan nuorten miesten kohdalla. Vaikeudesta huolimatta tämä on ehdottomasti tavoittelemisen arvoista.
Nuorten oma rooli ja osallisuus nuoriin kohdistuvan liikennekasvatuksen tehostamisen toimenpiteen osalta on hyvä ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun liikenneturvallisuuden teemaviikon suunnittelua aloitellaan. On tärkeää ottaa nuoret mukaan sisältöjen rakentamiseen. Tämä edistää nuorten mahdollisuutta vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä ja tuo ajan tasalla olevaa käyttäjänäkökulmaa toiminnan suunnittelun tueksi.
Yleisesti ottaen kehittämisohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja ja niiden määrä on kohtuullinen. Nuorisoasiainkeskus pitää erityisen hyvänä ajatusta varhaisen puuttumisen mallin kehittämisestä nuorten liikennerikkomuksiin. Helsingissä on käytössä nuorille rikoksentekijöille kohdistettu, sovittelulakiin pohjautuva sovittelutoiminta joka tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden käsitellä rikos- ja riita-asioita osapuolten välillä. Kokemukset tästä ovat rohkaisevia ja mallin kehittäminen liikennerikkomuksien osalta on kannatettava ajatus.
Ohjelmassa esitetään lasten ja nuorten kykyä toimia liikenteessä parantavana toimenpiteenä tarveselvitystä toisen liikennekaupungin rakentamiseksi Itä-Helsinkiin. Helsingissä on yksi nuorisoasiainkeskuksen ylläpitämä Lasten liikennekaupunki, joka toimii ympäri vuoden ja sijaitsee Auroran sairaalan viereisellä kentällä (Auroranportti 2). Toiminta on suunnattu erityisesti koululaisille, esikoululaisille ja yksittäisille ryhmille ja perheille. Tällä hetkellä nykyinen tila- ja henkilöstökapasiteetti ovat täydessä käytössä ja kysyntä ylittää tarjolla olevat mahdollisuudet. Nyt liikennekaupungin käyttäjät tulevat koko kaupungin alueelta, mutta toisen toimipisteen avaaminen lisäisi erityisesti idän alueella asuvien lasten mahdollisuuksia osallistua liikennekasvatustoimintaan ja olisi sijainniltaan luonteva ottaen huomioon Helsingin väestörakenteen. Tästä lähtökohdasta nuorisoasiainkeskus kannattaa lämpimästi tarveselvityksen tekemistä toisen liikennekaupungin perustamiseksi Itä-Helsinkiin.
Nuorten liikenneturvallisuuden lisäämiseksi erityisesti mopoilun turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Kulkuvälineen suosion ja sen riskialttiuden huomioon ottaen, oikein kohdistetuilla toimenpiteillä on mahdollista puuttua isoon ja merkittävään nuorten kuljettajien onnettomuustilastoja kasvattavaan tekijään. Liikenteessä liikkumista varten onkin hyvä, jos ohjelman mukaisesti nuorille saadaan ajoharjoittelupaikkoja. Tärkeää on myös mopoilijoiden käyttämien moporeittien kehittäminen niin, ettei erilaisten liikkumismuotojen keskinäisien erojen ja hyvin erilaisten tilannenopeuksien lisäksi synny sellaisia tieverkkoon ja ajoreitteihin liittyviä pulmakohtia, jotka saattaisivat lisätä turvallisen liikkumisen haastavuutta ja aiheuttaa tarpeettomia vaaratilanteita.
Liikenneturvallisuusohjelmassa on lukuisia indikaattoreita joilla ohjelman toteutumista mitataan. Osa näistä voisi olla myös vahvistamassa tietopohjaa helsinkiläisten lasten ja nuorten turvallisuudesta Helsingin kaupungin julkaisemassa Nuorten hyvinvointikertomuksessa.
Lisätiedot
Martti Poteri, toimistopäällikkö, puhelin: 310 71687
martti.poteri(a)hel.fi
Sosiaali- ja terveysvirasto 6.2.2015
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Pidämme hyvänä kehittämisohjelman tavoitteellisuutta ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Ohjelmassa korostetaan kaikkien osapuolten toimijuutta ja siinä määritellään kunkin painopisteen osatavoitteet sekä niiden seuranta.
Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on sosiaali- ja terveysviraston näkökulmasta tärkeä painopiste. Liikennekasvatuksen tehostaminen ja vuosittaiseen teemaviikkoon osallistuminen hyödyttäisi myös esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria. Autoliikenteen nopeusrajoitusten alentaminen vähentää myös auto- ja mopokolareita ja niistä aiheutuvia vammoja. Viraston näkökulmasta voisikin olla perusteltua liittyä liikennekasvatuksen tehostamiseen ja teemaviikon järjestämiseen omalta osaltaan.
Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ja omatoimiseen liikkumiseen panostamista erityisesti lasten ja ikäihmisten kohdalla. Mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen vaikuttaa suoraan elämänlaatuun ja terveyteen. Liikkuminen oman kodin ulkopuolella on tärkeää niin henkisen kuin fyysisenkin terveyden näkökulmasta.
Ns. vanhuspalvelulain mukaisessa kunnan hyvinvointisuunnitelman kuulemistilaisuuksissa ikääntyneet ihmiset nostivat esille turvallisen elinympäristön suuren merkityksen hitaammin ja apuvälineiden kanssa liikkuville. He toivoivat turvallisia jalkakäytäviä ja omia väyliä pyöräilijöille, jotta heidän ei tarvitsisi pelätä tapaturmia. Myös hyvää valaistusta, teiden kuntoa ja riittävän pitkiä liikennevalojen vaihtumisaikoja pidettiin tärkeinä. Katujen ja pysäkkien kunnossapito erityisesti talvisin lisää liikkumisen turvallisuutta ja mahdollisuutta arkiaktiivisuuteen.
Kehittämisohjelma tuo ansiokkaasti esiin sen, että puutteet liikkumisen turvallisuudessa voivat rajoittaa omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia ja siten lisätä kuljetus- ja saattoliikenteen tarvetta. Ikäihmisten ja vammaisten liikkumismahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi myös ympäristön esteettömyys.
Kehittämisohjelmassa ehdotetaan varhaisen yhteistyömallin kehittämistä julkisten palveluverkkojen suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysviraston palvelujen saavutettavuuden kannalta on keskeistä, että yhteistyöprosesseja eri hallintokuntien kanssa tehostetaan, jotta liikenteelliset vaikutukset ja turvallisuusnäkökulmat tulevat huomioitua palvelujen sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Tätä edellytetään jo olemassa olevien palvelujen kohdalla, mutta yhteistyön merkitys korostuu tulevia sosiaali- ja terveysviraston palvelukeskuksia suunniteltaessa. Monipuoliset uudet palvelukeskukset sijoitetaan helposti tavoitettaviin kaupungin rakenteellisiin kasvupisteisiin ja kaupunkiliikenteen solmukohtiin. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja turvallinen liikenne lisäävät kuntalaisten mahdollisuuksia valita heille sopivin palvelupiste.
On tärkeää, että eri hallintokunnat ja tarvittavat sidosryhmät tekevät yhteistyötä, jotta liikenneturvallisuustyö on vaikuttavaa. Pidämme hyvänä, että yhteistyö, koordinointi ja viestintä on nostettu omaksi kehittämistyön painopistealueeksi. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma haastaa hallintokuntia ja kaupungin työntekijöitä toteuttamaan toimenpideohjelman sisältöjä oman tehtävänsä ja asiantuntemuksensa pohjalta. Sosiaali- ja terveysviraston mielestä on hyvä, että kehittämisohjelman tavoitteet edellyttävät kunkin hallintokunnan mukaan ottamisen tähän yhteiseen kehittämistyöhön.
Lisätiedot
Anna-Kaisa Tukiala, johtava asiantuntija, puhelin: 310 46693
anna-kaisa.tukiala(a)hel.fi
Liikennesuunnittelupäällikkö/y 01.11.2013 § 28
HEL 2013-011803 T 02 08 02 00
Päätös
Liikennesuunnittelupäällikkö päätti tilata Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman laadintaa koskevat konsultintehtävät Destia Oy:ltä hintaan 57 000 euroa (+alv 24 %).
Hankinta on avoimen hankintamenettelyn mukainen. Liikennesuunnitteluosasto pyysi 27.9.2013 kansallisella hankintailmoituksella Hilma-palvelussa tarjousta Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman laatimisesta. Yhteenveto hankintaa koskevista tarkentavista kysymyksistä ja vastauksista julkaistiin kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivulla 10.10.2013. Tarjousten jättöaika päättyi 18.10.2013 klo 12.00.
Määräaikaan mennessä tarjoukset saatiin kolmelta tarjoajalta, jotka ovat Destia Oy, Linea Konsultit Oy ja Sito Oy. Kaikki tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia ja täyttivät vähimmäisvaatimukset.
Hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus tarjouspyynnössä osoitetuin painotuksin. Destia Oy:n tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin liitteenä olevan tarjousvertailun osoittamin perustein.
Kustannukset maksetaan kirjanpidon tililtä: 434100-7250008180-7200862_0141.
Laskutuksessa käytettävä viitettä: KONSU 13/L042/Strömmer.
Hankinnasta laaditaan erillinen sopimus Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja Destia Oy:n välille tarjouspyynnön mukaisin ehdoin. Sopijapuolia sitova sopimus syntyy, kun molemmat sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet.
Lisätiedot
Hanna Strömmer, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106
hanna.strommer(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kaj/3 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 950
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 39 ja 40 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunkisuunnittelulautakunta | 22.9.2015 |
rakennuslautakunta | 29.9.2015 |
asuntotuotantotoimisto |
|
- toimitusjohtaja | 29. ja 30.9.2015 |
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
katri.erroll(a)hel.fi
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
katri.erroll(a)hel.fi
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024
tanja.sippola-alho(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/9 | |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 951
Iltakouluasia: Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset
HEL 2015-009903 T 00 04 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Jaakko Salavuo, tietotekniikka- ja viestintäjohtaja, puhelin: 310 36073
jaakko.salavuo(a)hel.fi
Tapio Kari, viestintäpäällikkö, puhelin: 040 844 6015
tapio.kari(a)hel.fi
Maija-Liisa Kasurinen, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37956
maija-liisa.kasurinen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset ja kehottaa hallintokuntia ottamaan viestinnän linjaukset huomioon toiminnassaan.
Samalla kaupunginhallitus päättää, että Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet hyväksyy jatkossa kaupunginjohtaja.
Esittelijän perustelut
Viestinnän linjausten valmistelun taustalla on viime vuosina tapahtunut suuri muutos viestintä- ja mediakentässä ja tiedonvälityksen kanavissa. Muutos vaatii periaatteellista pohdintaa ja suunnantarkistusta myös Helsingin kaupungin viestinnässä.
Viestinnän rinnalla kaupunki kehittää kaupunkimarkkinointia ja brändiään. Tavoitteena on yhtenäinen ja vaikuttava tapa viestiä ja markkinoida kaupunkia ja sen palveluja sekä kaupunkiyhteisön entistä parempi palvelu.
Vastaavia viestinnän linjauksia kaupungilla ei ole aiemmin tehty. Kaupungilla on kaupunginhallituksen 7.9.2009 hyväksymät ja 7.6.2013 korjatut viestinnän ohjeet, joissa pääpaino on erilaisten viestintätoimenpiteiden käytännön ohjeistuksessa. Viestinnän linjaukset on periaatteellinen ja pidemmän tähtäimen strateginen ohjelma ja tahdonilmaus siitä, mihin suuntaan kaupungin viestintää halutaan kehittää.
Linjausten valmistelua on johtanut kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosasto, jonka tehtäviin kuuluu kaupungin viestinnän koordinointi. Työn pohjaksi toteutettiin syyskesällä 2014 auditointi, jossa kartoitettiin kaupungin viestinnän nykytilannetta. Sitä varten haastateltiin kaupungin luottamushenkilöitä, virkamiesjohtoa, viestinnän ammattilaisia ja kaupungin lähellä olevia toimijoita. Haastattelut toteutettiin yksilö- tai ryhmähaastatteluina, ja yhteensä mukana oli 32 haastateltua. Auditointiin kuului myös kaupungin viestintämateriaalien yleisluontoinen arviointi.
Selvityksen perusteella kaupungin viestintä koetaan pitkälti yhdensuuntaisena. Kaupungin palveluista on usein vaikea löytää tietoa, ja tapaa viestiä pidetään hajanaisena ja sekavana. Kaupungin viestinnältä puuttuvat myös yhtenäiset toimintamallit ja toiminnan vaikuttavuuden mittarit.
Auditoinnin pohjalta aloitettiin linjausten valmistelu. Syksyllä perustettiin linjausten ohjausryhmä, joka koostui kaupunginkanslian ja virastojen viestintäammattilaisista. Ohjausryhmän lisäksi valmistelua tehtiin seitsemässä teemaryhmässä, joihin osallistui kattavasti hallintokuntien viestijöitä. Linjauksia valmisteltiin ja niistä keskusteltiin myös kaupungin viestintäpäällikkö- ja tiedottajaverkoston kanssa niin tapaamisissa kuin Helmi-intran työtilassa ja sisäisen sosiaalisen median Yammer-ryhmässä.
Työn tuloksena valmistuneiden viestinnän linjausten on tarkoitus ohjata kaupungin viestinnän kehittämistä ja toteuttamista lähivuodet. Linjauksia toteutetaan yhteistyössä ja linjassa kaupungin markkinoinnin ja brändin kehittämisen kanssa.
Työ tiivistettiin seitsemään linjaukseen, joiden aiheet ovat yksi Helsinki, selkeä rooli ja yhteiset toimintamallit, kaikkien Helsinki, vaikuttavat kanavat, digitaalinen Helsinki, selkeä kieli ja hyvä tyyli sekä viestintäosaaminen.
Yksi Helsinki tarkoittaa, että kaupungin strategisista teemoista viestitään entistä yhdenmukaisemmin. Roolin selkeyttämisellä ja toimintamallien yhtenäistämisellä kaupungin viestintäverkosto tiivistää toimintaansa ja toimii aiempaa enemmän johdon ja asiantuntijoiden strategisena tukena.
Kaikkien Helsinki tarkoittaa, että viestintä on vuorovaikutteista: kaupunki viestii ja keskustelee kaupunkiyhteisön kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset tietävät hyvissä ajoin kaupungin suunnitelmista, toiminnasta ja palveluista ja että heille tarjotaan mahdollisuus osallistua kaupungin kehittämiseen.
Kaupungilla on runsaasti viestintäkanavia. Tarkoitus on keskittää voimavaroja kanaviin, joiden avulla kaupunkilaiset ja eri kohderyhmät parhaiten tavoitetaan. Digitaalinen Helsinki linkkiytyy tähän: digipalveluissa otetaan harppaus eteenpäin ja niistä muodostetaan hallittu kokonaisuus. Kärkitavoitteita on myös ymmärrettävä ja selkeä kieli ja hyvä tyyli. Tavoitteena on muuttaa viestinnän tyyliä inhimillisempään ja puhuttelevampaan suuntaan.
Viestinnän linjausten toteuttaminen edellyttää kaikilta hallintokunnilta linjausten mukaisia toimia. Linjausten toteuttamista seurataan vuosittain.
Helsingin kaupungin viestinnän ohjeet päivitetään siten, että ne yhdessä linjausten kanssa muodostavat luontevan kokonaisuuden.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Jaakko Salavuo, tietotekniikka- ja viestintäjohtaja, puhelin: 310 36073
jaakko.salavuo(a)hel.fi
Tapio Kari, viestintäpäällikkö, puhelin: 040 844 6015
tapio.kari(a)hel.fi
Maija-Liisa Kasurinen, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37956
maija-liisa.kasurinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset |
2 | Viestinnän linjaukset, tiivistelmä |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Kaupungin virastot ja liikelaitokset
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 34/2015 | (101) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
|
| |
| 05.10.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan 931, 932, 933, 934, 935, 936, 938, 941, 943, 944, 945, 946, 947, 949, 950 ja 951 §:t.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
2
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 937, 939, 940, 942 ja 948 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistystoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kaupunginhallitus
|
|
Tatu Rauhamäki puheenjohtaja |
|
|
|
Lauri Menna pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Terhi Peltokorpi | Silvia Modig |
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 13.10.2015.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginhallitus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|