Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | 1 (1) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/3 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 17
Lausunto kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä sekä kulttuuri-toimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan lukien säätiöt, museot ja teatterit
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä seuraavan, muutetun päätösehdotuksen mukaisen lausunnon:
Talous- ja suunnittelukeskuksen 24.102011 valmistuneessa kulttuuritoimen organisaatioselvityksessä tarkastellaan kaupungin kulttuurivirastojen lautakuntarakennetta sekä ydin- ja tukipalveluja.
Johtokunta pitää tärkeänä selvityksen havaintoa, että kaupunginkirjaston, kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin ydinpalvelut poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden jatkaminen erillisinä virastoina on perusteltua.
On esitetty Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Kaupunginmuseon johtokunnan, Taidemuseon johtokunnan ja Kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä yhteisen lautakunnan alaisuuteen.
Toiminnalliset yksiköt jäisivät sen sijaan tavallaan olemaan kuten tähän asti.
Organisaatiouudistusta valmisteltaessa on verrattu tilannetta kymmenen suurimman kaupungin kesken. Johtokunta ei voi kaikilta osin yhtyä tehtyihin esityksiin. Johtokunnan näkemyksen mukaan Helsinki väkimäärältään ylivertaisesti suurimpana kaupunkina muodostaa omanlaisensa muista kaupungeista monella tavalla poikkeavan kokonaisuuden. Helsinki on yhtä suuri kuin Espoo, Tampere ja Lahti yhteensä. Helsingin kulttuurihallintokuntien koot saattavat tällä hetkellä
luottamushenkilöhallintojen näkökulmasta olla itse asiassa optimaalisia.
Jos hallintokunnat yhdistettäisiin luottamusmieshallinnon osalta, olisi vaikeaa löytää ko.
lautakuntaan riittävän laaja-alaisesti erilaisia asioita hallitsevia jäseniä. Kun luottamushenkilöillä jo tänä päivänä on täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima.
Johtokunnan näkemyksen mukaan kulttuurihallintokuntien lauta- ja johtokunnat ovat merkittävä osa kunnallista kansanvaltaa. Erityisesti Helsingin kaltaisessa suuressa ja väkirikkaassa kaupunkikokonaisuudessa erilaisia kansalaispiirejä edustava lauta- ja johtokuntalaitos on tärkeä jo kansalaismielipiteen välittäjänäkin.
Lauta- ja johtokunnat ovat jo kuntalainkin perusteella kaupunginhallituksen valmistelullisia apuelimiä. Valmistelu on sitä parempaa mitä vahvemmalla ja asiantuntevammalla luottamusmiesjärjestelmällä se tehdään. Vahva luottamusmieshallinto on myös vankka tuki asiantuntevalle virkamieskunnalle. Ne yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden.
Tukipalveluiden osalta selvityksen esitykset eivät koske kaupunginmuseota. Johtokunta haluaa kuitenkin oikaista selvitykseen jääneet asiavirheet kaupunginmuseon tukipalveluiksi luokiteltujen kuvauksen osalta. Virheellistä asiasisältöä on selvityksen tukipalveluita käsittelevällä sivulla 7, kolmessa peräkkäisessä kappaleessa, joka alkaa ”Kaupunginmuseossa on kolmetoista museoemäntää/isäntää…”.
Oikeat tiedot ovat: Kaupunginmuseon yleisöpalveluyksikössä on kaksitoista museoemännän/-isännän vakanssia, jotka on sijoitettu hieman näyttelystä riippuen museon seitsemään eri toimipisteeseen, ja lisäksi vain yksi, Sofiankadun toimipisteeseen sijoitettu virastomestari, jonka toimenkuva vastaa suunnilleen museoemäntien/-isäntien tehtäviä. Museoemäntä/-isäntä vastaa näyttelyiden esineiden turvallisuudesta, asiakaspalvelusta ja -neuvonnasta sekä myynnistä ja tekee ennalta ehkäisevää konservointia eli huolehtii näyttelyesineiden puhtaudesta. Tehtäväkuvaan sisältyvät myös pienhankintojen tekoa. Lisäksi hallintoyksikössä työskentelee yksi virastomestari museokiinteistöihin ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Museolla on kaksi näyttelymuseomestaria, joilla näyttelyiden rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä kaksi kokoelmamuseomestaria, joiden työpaikat ja kokoelmavastuut ovat kokoelmakeskuksissa Honkanummella ja Malmilla. Museon näkökulmasta näissä toimenkuvissa ei ole kyse varsinaisista tukipalveluista, vaan museotyön ytimeen, yleisöjen kohtaamiseen ja esineiden säilymiseen liittyvistä tehtävistä.
Guggenheim-Helsinki museon mahdollinen perustamispäätös ja siihen liittyvä kaupungin taidemuseota koskeva organisaatiomuutos vaikuttaa myös kaupunginmuseoon ja päätettäneen erikseen tehtävän selvityksen pohjalta.
Yllä olevaan viitaten Helsingin kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että nykyinen kulttuurialan lauta- ja johtokuntajärjestelmä on edelleenkin säilytettävä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Simo Laaksovirta: Tämä vastaehdotus korvaa esittelijän päätösehdotuksen kappaleet 4,5,6 ja 11. Puheenjohtaja poistatti pöytäkirjasta myös esittelijän kappaleen 10, joka oli ristiriidassa johtokunnan muutetun lausunnon kanssa.
On esitetty Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Kaupunginmuseon johtokunnan, Taidemuseon johtokunnan ja Kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä yhteisen lautakunnan alaisuuteen.
Toiminnalliset yksiköt jäisivät sen sijaan tavallaan olemaan kuten tähän asti.
Organisaatiouudistusta valmisteltaessa on verrattu tilannetta kymmenen suurimman kaupungin kesken.
Johtokunta ei voi kaikilta osin yhtyä tehtyihin esityksiin. Johtokunnan näkemyksen mukaan Helsinki väkimäärältään ylivertaisesti suurimpana kaupunkina muodostaa omanlaisensa muista kaupungeista monella tavalla poikkeavan kokonaisuuden. Helsinki on yhtä suuri kuin Espoo, Tampere ja Lahti yhteensä. Helsingin kulttuurihallintokuntien koot saattavat tällä hetkellä
luottamushenkilöhallintojen näkökulmasta olla itse asiassa optimaalisia.
Jos hallintokunnat yhdistettäisiin luottamusmieshallinnon osalta, olisi vaikeaa löytää ko.
lautakuntaan riittävän laaja-alaisesti erilaisia asioita hallitsevia jäseniä. Kun luottamushenkilöillä jo tänä päivänä on täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima.
Johtokunnan näkemyksen mukaan kulttuurihallintokuntien lauta- ja johtokunnat ovat merkittävä osa kunnallista kansanvaltaa. Erityisesti Helsingin kaltaisessa suuressa ja väkirikkaassa kaupunkikokonaisuudessa erilaisia kansalaispiirejä edustava lauta- ja johtokuntalaitos on tärkeä jo kansalaismielipiteen välittäjänäkin.
Lauta- ja johtokunnat ovat jo kuntalainkin perusteella kaupunginhallituksen valmistelullisia apuelimiä. Valmistelu on sitä parempaa mitä vahvemmalla ja asiantuntevammalla luottamusmiesjärjestelmällä se tehdään. Vahva luottamusmieshallinto on myös vankka tuki asiantuntevalle virkamieskunnalle. Ne yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden.
Yllä olevaan viitaten Helsingin kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että nykyinen kulttuurialan lauta- ja johtokuntajärjestelmä on edelleenkin säilytettävä.
Kannattajat: Veli-Heikki Klemetti
1. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Tämä vastaehdotus korvaa esittelijän päätösehdotuksen kappaleet 4,5,6 ja 11. On esitetty Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Kaupunginmuseon johtokunnan, Taidemuseon johtokunnan ja Kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä yhteisen lautakunnan alaisuuteen.
Toiminnalliset yksiköt jäisivät sen sijaan tavallaan olemaan kuten tähän asti. Organisaatiouudistusta valmisteltaessa on verrattu tilannetta kymmenen suurimman kaupungin kesken. Johtokunta ei voi kaikilta osin yhtyä tehtyihin esityksiin. Johtokunnan näkemyksen mukaan Helsinki väkimäärältään ylivertaisesti suurimpana kaupunkina muodostaa omanlaisensa muista kaupungeista monella tavalla poikkeavan kokonaisuuden. Helsinki on yhtä suuri kuin Espoo, Tampere ja Lahti yhteensä. Helsingin kulttuurihallintokuntien koot saattavat tällä hetkellä
luottamushenkilöhallintojen näkökulmasta olla itse asiassa optimaalisia. Jos hallintokunnat yhdistettäisiin luottamusmieshallinnon osalta, olisi vaikeaa löytää ko.
lautakuntaan riittävän laaja-alaisesti erilaisia asioita hallitsevia jäseniä. Kun luottamushenkilöillä jo tänä päivänä on täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima. Johtokunnan näkemyksen mukaan kulttuurihallintokuntien lauta- ja johtokunnat ovat merkittävä osa kunnallista kansanvaltaa. Erityisesti Helsingin kaltaisessa suuressa ja väkirikkaassa kaupunkikokonaisuudessa erilaisia kansalaispiirejä edustava lauta- ja johtokuntalaitos on tärkeä jo kansalaismielipiteen välittäjänäkin. Lauta- ja johtokunnat ovat jo kuntalainkin perusteella kaupunginhallituksen valmistelullisia apuelimiä. Valmistelu on sitä parempaa mitä vahvemmalla ja asiantuntevammalla luottamusmiesjärjestelmällä se tehdään. Vahva luottamusmieshallinto on myös vankka tuki asiantuntevalle virkamieskunnalle. Ne yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden. Yllä olevaan viitaten Helsingin kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että nykyinen kulttuurialan lauta- ja johtokuntajärjestelmä on edelleenkin säilytettävä.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 8
Mirja Halonen, Laura Karhulahti, Veli-Heikki Klemetti, Leena Krohn, Simo Laaksovirta, Helmi Leinonen, Birgitta Myllymäki, Päivi Sillanpää
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 1
Martti Holmström
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kulttuuritoimen organisoinnista 24.10.2011.pdf |
2 | Kulttuuritoimi suurimmissa kaupungeissa 6 10 2011.pdf |
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä seuraavan lausunnon:
Talous- ja suunnittelukeskuksen 24.102011 valmistuneessa kulttuuritoimen organisaatioselvityksessä tarkastellaan kaupungin kulttuurivirastojen lautakuntarakennetta sekä ydin- ja tukipalveluja.
Johtokunta pitää tärkeänä selvityksen havaintoa, että kaupunginkirjaston, kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin ydinpalvelut poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden jatkaminen erillisinä virastoina on perusteltua.
Sen sijaan molempien museoiden johtokuntien ja kaupunginorkesterin johtokunnan sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yhteen liittämisellä voidaan saavuttaa joitakin yleisiä etuja. Sj-rootelin kulttuurivirastot olisivat yhtenäisessä poliittisessa ohjauksessa ja kaikki toimijat siten enemmän ”samalla viivalla”. Näin olisi mahdollista muodostaa kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta ja luoda yhteiselle lautakunnalle linjaavampi rooli nykyisen melko hajanaisen luottamuselinrakenteen sijaan. Uusi laajempi lautakunta saattaisi mahdollistaa siten myös valtuustostrategioiden tehokkaamman jalkautumisen eri virastoihin ja vastavuoroisesti edistää pienempien hallintokuntien asioiden näkyvyyttä.
Lautakuntauudistukseen liittyy myös johtosääntöuudistus. Kaupunginmuseo-maakuntamuseon museolakiin ja -asetukseen perustuvat erityistehtävät sekä Museoviraston kanssa solmittuun delegointisopimukseen pohjautuvan itsenäisen antikvaarisen viranomais- ja asiantuntijaroolin tulee näkyä uusittavassa johtosäännössä yhtenä museon keskeisenä tehtävänä. Johtokunnan päätettäviin asioihin on yhtenä asiaryhmänä kuulunut kaupunginhallitukselle annetut kulttuuriympäristöön liittyvät lausunnot kaavaehdotuksista ja muista kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista. Kaupunginmuseon johtokunnalla oli päättyneenä vuonna 2011 kaikkiaan 8 kokousta, joissa tehtyjä päätöksiä yhteensä 88. Johtokunta antoi kulttuuriympäristöön liittyviä lausuntoja v. 2011 yhteensä vain 13, kun samana vuonna viraston eri tahoille antamia asiantuntijalausuntoja kirjattiin yli 440.
Kulttuurihistoriallisten kohteiden historiaan, arkkitehtuuri- ja taidehistoriaan tai kulttuurimaisemaan liittyviä arvokysymyksiä eivät voi ohjata poliittiset mielipiteet, vaan niissä tulee antaa tilaa asiantuntijatyölle. Kaupunginmuseon johtokunta onkin kunnioittanut ja tukenut museon asiantuntijuutta. Poliittisen ja demokraattisen päätöksenteon paikka on paremminkin siellä missä punnitaan eri asiantuntijalausuntojen painoarvo ja päätetään kohteiden kaavoituksesta ja maankäytöstä yleensäkin (esim. kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa). Uudelle yhdistetylle lautakunnalle tätä lausunnonantajan roolia kulttuuriympäristöasioissa on vaikea perustella yksistään jo asioiden suuren määrän vuoksi. Johtokunta ei pidä hyvänä ratkaisuna myöskään jaostorakennetta, jolla luotaisiin uusia hallinnollisia väliportaita, vaan lautakuntarakenteessa tulisi pyrkiä selkeyteen.
Tukipalveluiden osalta selvityksen esitykset eivät koske kaupunginmuseota. Johtokunta haluaa kuitenkin oikaista selvitykseen jääneet asiavirheet kaupunginmuseon tukipalveluiksi luokiteltujen kuvauksen osalta. Virheellistä asiasisältöä on selvityksen tukipalveluita käsittelevällä sivulla 7, kolmessa peräkkäisessä kappaleessa, joka alkaa ”Kaupunginmuseossa on kolmetoista museoemäntää/isäntää…”.
Oikeat tiedot ovat: Kaupunginmuseon yleisöpalveluyksikössä on kaksitoista museoemännän/-isännän vakanssia, jotka on sijoitettu hieman näyttelystä riippuen museon seitsemään eri toimipisteeseen, ja lisäksi vain yksi, Sofiankadun toimipisteeseen sijoitettu virastomestari, jonka toimenkuva vastaa suunnilleen museoemäntien/-isäntien tehtäviä. Museoemäntä/-isäntä vastaa näyttelyiden esineiden turvallisuudesta, asiakaspalvelusta ja -neuvonnasta sekä myynnistä ja tekee ennalta ehkäisevää konservointia eli huolehtii näyttelyesineiden puhtaudesta. Tehtäväkuvaan sisältyvät myös pienhankintojen tekoa. Lisäksi hallintoyksikössä työskentelee yksi virastomestari museokiinteistöihin ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Museolla on kaksi näyttelymuseomestaria, joilla näyttelyiden rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä kaksi kokoelmamuseomestaria, joiden työpaikat ja kokoelmavastuut ovat kokoelmakeskuksissa Honkanummella ja Malmilla. Museon näkökulmasta näissä toimenkuvissa ei ole kyse varsinaisista tukipalveluista, vaan museotyön ytimeen, yleisöjen kohtaamiseen ja esineiden säilymiseen liittyvistä tehtävistä.
Guggenheim-Helsinki museon mahdollinen perustamispäätös ja siihen liittyvä kaupungin taidemuseota koskeva organisaatiomuutos vaikuttaa myös kaupunginmuseoon ja päätettäneen erikseen tehtävän selvityksen pohjalta.
Selvityksessä todetaan, että lautakuntatyön tekninen valmistelu kaikkien viiden viraston osalta siirtyisi kulttuurikeskukseen. Johtokunta korostaa, että sisällöllisen valmistelun tulee edelleenkin säilyä virastoissa ja se luonnollisesti edellyttää yhteisissä asioissa hyvää valmisteluyhteistyötä ja prosessin koordinointia.
Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa edellä mainituin huomautuksin selvityksen esitystä kulttuuritoimen lautakuntarakenteen tiivistämisestä siten, että keskeiset kulttuuria tuottavat tai kulttuuria tukevat virastot ovat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.
Esittelijä
Kaupunginhallitus on käsitellyt talous- ja suunnittelukeskuksen 24.10.2011 tekemää kulttuuritoimen organisaatioselvitystä ja päätti 21.11.2011 merkitä sen tiedoksi sekä kehotti ao. lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus pyytää lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit
Selvitystyön taustalla on 10.11.2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn vuoden 2011 talousarvion täytäntöönpanopäätös, jonka perusteella kaupunginhallitus 15.11.2010 kehotti talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan, että koko kaupungin kulttuuritoimen organisointia koskevat selvitykset sisällytetään valmisteilla olevaan kulttuuristrategiaan.
Tehdyssä selvityksessä ehdotetaan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan, taidemuseon johtokunnan sekä kaupunginorkesterin johtokuntien yhdistämistä. Uuden laajan lautakunnan alaiset virastot säilyisivät kuitenkin erillisinä virastoina. Uudelle kulttuuri-, kirjasto- ja museolautakunnalle muodostuisi linjaavampi rooli ja kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta. Joitain tukipalveluja ehdotetaan keskitettäväksi. Yhdistetyn lautakunnan ehdotetaan aloittavan toimintansa seuraavan valtuustokauden alussa vuonna 2013.
Selvityksessä tarkastellaan kulttuuritointa siten, että mukana ovat kaupunginkirjasto, kulttuurikeskus, kaupunginmuseo, taidemuseo ja kaupunginorkesteri. Tukipalvelujen osalta sivutaan myös suomenkielis-
tä työväenopistoa.
Mikäli kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan ja kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin johtokunnat yhdistettäisiin, niin lautakuntatyön tekninen valmistelu kaikkien viiden viraston osalta siirtyisi kulttuurikeskukseen.
Esittelijä esittää, että johtokunta antaisi asiasta päätösehdotuksenmukaisen lausunnon.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kulttuuritoimen organisoinnista 24.10.2011.pdf |
2 | Kulttuuritoimi suurimmissa kaupungeissa 6 10 2011.pdf |
Päätöshistoria
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 14.02.2012 § 22
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Selvityksessä tarkastellaan kaupungin kulttuurivirastojen ydin- ja tukipalvelujen organisoimista sekä lautakuntarakennetta kulttuuripoliittisen valmistelun näkökannalta.
Ydin- ja tukipalvelut
Tehdyn selvityksen mukaan tarkasteltavien lauta- ja johtokuntien alaisuudessa toimivien virastojen ydinpalvelut poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden jatkaminen erillisinä virastoina on perusteltua.
Lautakunta on samaa mieltä tästä asiasta.
Tukipalvelujen osalta selvitys tarkastelee ensisijaisesti vahtimestaripalveluja ja painottuu nykytilanteen kuvailemiseen. Linjauksena todetaan, että vahtimestaripalvelujen keskittäminen toisi mittakaavaetuja, toimintavarmuutta, asiantuntemusta sekä parantaisi yhteiskäyttöä. Selvityksessä ehdotetaan kulttuurikeskuksen hallinnoimien kulttuuritalojen vahtimestaripalvelujen keskittämistä Palmiaan.
Lautakunta toteaa, että kulttuurikeskuksen osalta vahtimestaripalvelut on jo nyt keskitetty Palmiaan, ja että tätä keskittämistä voidaan jatkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kuitenkin johdonmukaisuuden vuoksi esimerkiksi työväenopiston opistoisäntien tehtävien arviointia, koska heidän ja vahtimestarien toimenkuvat ovat monilta osin päällekkäiset.
Kaupunginkirjastossa vahtimestaripalveluja hoidetaan joko oppisopimuskoulutettavien toimesta, osa-aikaisesti tai kirjastoammatillisen työn ohella. Silloin kun kirjaston vahtimestaripalveluja tarjotaan kirjastoa suuremmalle kokonaisuudelle, kuten Vuotalossa, on keskittäminen Palmiaan järkevää. Palmia tuottaa jo nyt kirjastojen vartijapalvelut.
Järjestyshäiriöt kirjastoissa ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Keskittämisen mahdollisesti tuomia mittakaavaetuja on kirjastojen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen turvaamiseksi syytä ensisijaisesti käyttää vahtimestari- ja vartiointipalvelujen lisäämiseen, ei niinkään kustannusten karsimiseen.
Lautakuntarakenteen tiivistäminen
Selvityksessä ehdotetaan lautakuntarakenteen tiivistämistä siten, että keskeiset kulttuuria tuottavat tai kulttuuria tukevat virastot toimisivat saman lautakunnan alaisuudessa. Näin tavoitteena on, että uudelle lautakunnalle muodostuisi linjaavampi rooli ja kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta. Lautakuntatyön tekninen valmistelu kaikkien viiden viraston osalta siirtyisi kulttuurikeskukseen.
Lautakunta toteaa, että nykyinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta hoitaa käytännössä kahden erillisen viraston asialistaa ja tämä järjestely on toiminut hyvin. Kaikki luottamuselimet vaativat kuitenkin oman hallintonsa, on se sitten organisoitu keskitetysti tai hajautetusti.
Nykyisen lautakuntarakenteen eduiksi voidaan katsoa lautakunnan jäsenten laaja asiantuntemus, mahdollisuus perehtyä johdettavan viraston erilliskysymyksiin sekä toiminnan joustavuus. Mitä useampi lautakunta- tai johtokuntapaikka, sitä enemmän luottamushenkilöitä osallistuu kulttuurin alueen päätöksentekoon.
Nykyisen jossain määrin hajautuneen lautakuntarakenteen haasteina on nähty tietty pirstaleisuus, jonka vuoksi kulttuuripoliittisen ohjauksen kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Pienemmissä lautakunnissa saatetaan myös käsitellä sellaisia asioita, jotka olisivat luontevasti osa viraston toimintaa, ei niinkään lautakunnalle kuuluvaa linjaavaa päätöksentekoa.
Lisäksi voidaan todeta, että kun virastot pysyvät itsenäisinä ja muuttumattomina, saattaa tavoiteltu ohjausvaikutus jäädä toivottua vähäisemmäksi.
Lähettäessään asian lisävalmisteluun lautakunta esitti joukon lisäkysymyksiä, joihin seuraavassa vastataan.
Lautakunnan koko
Jos esitetyt johtokunnat lakkautetaan, kuinka suureksi uuden lautakunnan kokoa pitää kasvattaa nykyisen yhdeksän jäsenen sijasta, jotta asiantuntemus erillisaloilta tulee poliittisessa päätöksenteossa otetuksi huomioon? Opetuslautakunnassa on 11, vuoden 2013 alussa tulevassa uudessa sosiaali- ja terveyslautakunnassa 13 jäsentä.
Lautakunnan jäsenyydet jakautuvat demokraattisesti poliittisten voimasuhteiden mukaisesti ja tätä kautta myös erilaiset yhteiskunnalliset arvot ja edustuksellisuus ilmenevät kaikkien lautakuntien kokoonpanoissa. Kussakin virastossa on laaja oman toimialueensa osaaminen, jota lautakunnat voivat työssään hyödyntää linjaavissa päätöksissään. Sitä mukaa kun lautakunnan kokonaisjäsenmäärä laajenee, heikkenee lautakunnan johtamis- ja strategiarooli. Mikäli esitetty muutos tehtäisiin, olisi kuitenkin perusteltua arvioida lautakunnan jäsenmäärää.
Lautakunta esittää harkittavaksi uuden lautakunnan kooksi 13 jäsentä.
Jaostot ja niiden tehtävät
Tarvitaanko sosiaali- ja terveyspuolen sekä toisaalta opetustoimen mallin mukaisia erillisiä museo- ja orkesterijaostoja lisäjäsenineen, jotka kaupunginhallituksen sijasta olisivat uuden lautakunnan alla?
Jaostojen perustamista puoltavia keskeisiä argumentteja ovat asiantuntemus ja demokraattisen osallistumisen vahvistaminen – jaostoissa olisi tällöin laaja erilliskysymysten asiantuntijuus ja laajempi osallistujapiiri. Lisäksi jo nyt lautakunnalla on avustuksia käsittelevä jaosto, jonka valmistelu on koettu tarpeelliseksi.
Vaikka jaostojen perustamisessa voi nähdä etuja, voi jaostorakenne johtaa vain siihen, että uudistuksen kulttuuripoliittiset tavoitteet eivät toteutuisi ja asioiden valmistelussa ei käytännössä tapahtuisin mitään muutoksia, eikä lautakunnan kokonaislinjaava rooli kehittyisi. Tosiasiassa luotaisiin vain uusia hallinnollisia väliportaita. Mikäli muutoksella tavoitellaan valmistelu- ja päätöksentekoroolien selkiyttämistä ja parempaa ohjausotetta, ei jaostorakenne välttämättä tuo tavoiteltua vaikutusta.
Lautakunta suosittelee erillisten jaostojen perustamisen selvittämistä, mikäli itsenäiset johtokunnat lakkautetaan ja uusi lautakunta niin hyväksi harkitsee. Nykyisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan johtosäännön mallin mukaan uudistettavissa johtosäännöissä voi jatkossakin harkita mahdollisuutta tilapäisten jaostojen perustamiseen.
Asioiden esittely
Voidaanko nykyistä asioiden esittelymallia, jossa yhdellä lautakunnalla on kaksi esittelijää, pitää toimivana suuressa lautakunnassa?
Kun esityksen lähtökohtana on, että virastot säilyvät itsenäisinä, on nykyisen esittelymenettelyn laajentaminen samalla periaatteella tarkoituksenmukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunnan kokouksissa kukin virastopäällikkö esittelisi oman toimialansa asiat. Näin esittelijöiden lukumäärä kasvaisi. Kaikki esittelijät eivät välttämättä olisi kokouksessa läsnä kaikkien asioiden käsittelyn aikana.
Asiantuntemus ja demokraattinen päätöksenteko
Miten huolehditaan siitä, että laajassa lautakunnassa säilyy asiantuntemus ja demokraattinen päätöksenteko? Erityisenä huolenaiheena on muutoksesta mahdollisesti seuraava ison lautakunnan etääntyminen päätösten muodolliseksi vahvistajaksi, eräänlaiseksi kumileimasimeksi.
Tähänkään kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Vahvemmalla lautakunnalla on mahdollisuus käsitellä kokonaisuuksia, tehdä strategisia linjauksia ja nostaa kulttuuriasioiden painoarvoa kaupungin kokonaisuudessa. Eri kulttuurialojen aiempaa yhtenäisempi kohtelu ja kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja ohjaus voisivat myös toteutua nykyistä paremmin ison lautakunnan kautta. Isollakin lautakunnalla säilyy tosiasiassa linjaamis- ja päätösvalta asioihin. Lisäksi jaostorakenteen voi yhtäältä nähdä heikentävän demokraattista päätöksentekoa tai toisaalta vahvistavan sitä, tarkastelukulmasta riippuen.
Uusi luottamushallintoelin ei saisi olla enenevästi virkamiesvalmistelun varassa. Esimerkiksi molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, jossa nk. hiljainen tieto kasvaa ajan myötä omalta erikoisalalta. Lausuntojen määrän lisäksi myös niiden laatu ja tärkeys on otettava huomioon.
Lainsäädännöstä johtuvat erillistehtävät
Miten järjestetään käytännössä esimerkiksi kaupunginmuseon lainsäädännöstä tulevien erityistehtävien hoito, jos museolla ei olisi omaa johtokuntaa?
Lautakuntauudistukseen liittyy myös johtosääntöjen uudistamisen tarve. Kaupunginmuseo-maakuntamuseon museolakiin ja -asetukseen perustuvat erityistehtävät sekä Museoviraston kanssa solmittuun delegointisopimukseen pohjautuvan itsenäisen antikvaarisen viranomais- ja asiantuntijaroolin tulee näkyä uusittavassa johtosäännössä yhtenä museon keskeisenä tehtävänä. Nykyisen museon johtokunnan päätettäviin asioihin on yhtenä asiaryhmänä kuulunut kaupunginhallitukselle annetut kulttuuriympäristöön liittyvät lausunnot kaavaehdotuksista ja muista kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista.
Museon johtokunta antoi niitä v. 2011 yhteensä 13, kun samana vuonna viraston eri tahoille antamia asiantuntijalausuntoja kirjattiin noin 440. Kulttuurihistoriallisten kohteiden historiaan, arkkitehtuuri- ja taidehistoriaan tai kulttuurimaisemaan liittyvissä arvokysymyksissä tulee antaa tilaa asiantuntijatyölle. Tämä on jo ollutkin pääasiallinen käytäntö. Näiden asioiden osalta demokraattinen päätöksenteko toteutuu niissä elimissä, joissa punnitaan eri asiantuntijalausuntojen painoarvo ja päätetään kohteiden kaavoituksesta ja maankäytöstä yleensäkin, esim. kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Uudelle yhdistetylle lautakunnalle lausunnonantajan roolia kulttuuriympäristöasioissa on vaikea perustella asioiden suuren määrän ja ristiinohjauksen välttämisen vuoksi.
Pääkaupungin lautakuntien toiminnassa nähdään lisäksi valtakunnallista merkitystä ja roolia, koska täällä tehtävillä linjauksilla on valtakunnallista painoarvoa ja näkyvyyttä. Helsinki on maan pääkaupunki ja Suomen mitassa suuri kaupunki liitteessä vertailtuihin muihin isompiin kaupunkeihin ja niiden kulttuurihallintoon. Väkirikkaassa kaupungissa erilaisia kansalaistahoja edustavat lauta- ja johtokunnat ovat tärkeä tuki asioita valmistelevalle virkamieskunnalle.
Edellisen lisäksi lautakunta toteaa, että mahdollisesta lautakuntarakenteen tiivistämisestä huolimatta osa kulttuuripoliittisesta ohjauksesta olisi uudessakin järjestelmässä erillään kulttuurilautakunnasta.
Osakeyhtiömuotoiset kulttuuritoiminnot, kuten Finlandia-talo, Kaapelitalo ja Musiikkitalo ovat kaupungin konserniohjauksessa. Säätiömuotoisilla Suomen kansallisoopperalla ja Helsingin kaupunginteatterilla on oma erillinen talousarviomomenttinsa. Suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen johtokunnat eivät ole mukana ehdotetussa yhdistämisessä.
Konserniohjauksen tavoitteena on ohjata kaupungin konsernipolitiikkaa kokonaisuutena ilman sisäistä ristiinohjausta. Muun muassa tätä on käytetty perusteluna sille, että nämä eivät ole kulttuurilautakunnan suorassa ohjauksessa.
Myös Guggenheim-säätiön mahdollinen perustaminen ja kaupungin taidemuseon mahdollinen uudelleen organisointi vaikuttavat asiaan. Taidemuseo on omassa lausunnossaan vastustanut lautakuntien yhdistämistä tässä tilanteessa, jossa uuden museohankkeen kokonaisuudesta ei vielä ole ratkaisua.
Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo, että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin tulevaisuudessa osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.
Lautakunta toteaa, että sekä kaupunginmuseo että kaupunginorkesteri ovat aiemminkin toimineet omine johtokuntineen kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Lisäksi kaupungin taidemuseo on toiminut osana kulttuurikeskusta siten, että sen asioiden valmistelusta vastasi lautakunnan kuvataidejaosto.
Edelleen lautakunta toteaa, että esitetty lautakuntatyön teknisen siirtäminen kulttuurikeskukseen on mahdollista, mutta kyse on laajemmasta kuin teknisestä valmistelusta. Yhteisellä lautakunnan sihteerillä olisi nykyistä selvästi laajemmat koordinointitehtävät, jotka eivät ole yksinomaan teknisiä. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset yhteiset lausunnot. Kokoukset, joissa käsiteltäisiin viiden itsenäisen viraston talousarviot, tilinpäätökset ja neljännesvuosiseurannat olisivat varmastikin pitkiä.
Lautakuntatyön yhdistäminen on mahdollista, mutta valmisteluun tarvitaan lisää resursseja tai niiden keskittämistä kulttuurikeskukseen. Lopuksi lautakunta toteaa, että muutosten kaavailtu aikataulu on haastava, mutta mahdollinen.
Edellä esitetyt muutosehdotukset huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa lautakuntien yhdistämistä uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi.
Käsittely
14.02.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Veikko Kunnas: Kappale 32: viimeinen lause pois. Lautakunta hyväksyi muutoksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 2 lautakunnan koko viim. virke:
Lautakunta esittää harkittavaksi uuden lautakunnan kooksi 13 jäsentä.
Kannattajat: Jaana Alaja
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 3 jaostot ja niiden tehtävät uusi versio
Lautakunta suosittelee erillisten jaostojen perustamisen selvittämistä, mikäli itsenäiset johtokunnat lakkautetaan ja uusi lautakunta niin hyväksi harkitsee. Nykyisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan johtokunnan...(kuten nykyinen esitys)
Kannattajat: Jaana Alaja. Lautakunta hyväksyi muutoksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 3 Asioiden esittely, viim. virke poistetaan:
"Lautakunnille esitettävien asioiden asialistaa tulisi käytännössä tiivistää"
Kannattajat: Jaana Alaja. Lautakunta hyväksyi poiston yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: Uusi kappale 26:
Uusi luottamushallintoelin ei saisi olla enenevästi virkamiesvalmistelun varassa. Esim. molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, jossa nk. hiljainen tieto kasvaa ajan myötä omalta erikoisalalta. Lausuntojen määrän lisäksi myös niiden laatu ja tärkeys on otettava huomioon.
Kannattajat: Jaana Alaja
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 4 Lisäys:
Helsinki on maan pääkaupunki ja Suomen mitassa suuri kaupunki liitteessä vertailtuihin muihin isompiin kaupunkeihin ja niiden kulttuurihallintoon. Väkirikkaassa kaupungissa erilaisia kansalaistahoja edustavat lauta- ja johtokunnat ovat tärkeä tuki asioita valmistelevalle virkamieskunnalle.
Kannattajat: Jaana Alaja. Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Hannu Oskala: Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin tulevaisuudessa osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.
Kannattajat: Juha Levo. Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 4 kpl Guggenheim..:
Lautakunta yhtyy taidemuseon johtokunnan 24.1. yksimielisesti perusteltuun kantaan, että taidemuseon johtokunta jätettäisiin kulttuuritoimen uudelleenorganisoinnissa lautakuntien keskittämistoimenpiteen ulkopuolelle ainakin 2013 alkavaksi valtuustokaudeksi ja asiaan palattaisiin alkavan valtuustokauden aikana, kun Helsingin taidemuseon tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat päätökset on tehty.
Kannattajat: Jaana Alaja
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 5 johtopäätös loppu:
Edellä esitetyt, osin keskenään ristiriitaiset, muutosperustelut huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä nykyistä isompaan kulttuurilautakuntaan. Taidemuseon johtokunnan osalta lautakunta suosittaa lisäaikaa valtuustokaudelle 2013-2016 taidemuseon itsenäisen tulevaisuuden arvioimiseksi. Kaupunginmuseon johtokunnan osalta lautakunta pitää sen itsenäisyyttä valtiollisten ja aluemuseotehtävien kannalta suotavana. Jos kaupunginmuseon yhdistäminen tapahtuu, jaostomallia on silloin järkevää käyttää.
Kannattajat: Jaana Alaja
1. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: s. 2 lautakunnan koko viim. virke:
Lautakunta esittää harkittavaksi uuden lautakunnan kooksi 13 jäsentä.
Jaa-äänet: 4
Heidi Ekholm-Talas, Lasse Liemola, Hannu Oskala, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 5
Jaana Alaja, Risto Kolanen, Juha Levo, Alina Mänttäri-Buttler, Anni Sinnemäki
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
2. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Uusi kappale 26:
Uusi luottamushallintoelin ei saisi enenevästi virkamiesvalmistelun varassa. Esim. molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, jossa nk. hiljainen tieto kasvaa ajan myötä omalta erikoisalalta. Lausuntojen määrän lisäksi myös niiden laatu ja tärkeys on otettava huomioon.
Jaa-äänet: 3
Heidi Ekholm-Talas, Hannu Oskala, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 6
Jaana Alaja, Risto Kolanen, Juha Levo, Lasse Liemola, Alina Mänttäri-Buttler, Anni Sinnemäki
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
3. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: s. 4 kpl Guggenheim..:
Lautakunta yhtyy taidemuseon johtokunnan 24.1. yksimielisesti perusteltuun kantaan, että taidemuseon johtokunta jätettäisiin kulttuuritoimen uudelleenorganisoinnissa lautakuntien keskittämistoimenpiteen ulkopuolelle ainakin 2013 alkavaksi valtuustokaudeksi ja asiaan palattaisiin alkavan valtuustokauden aikana, kun Helsingin taidemuseon tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat päätökset on tehty.
Jaa-äänet: 7
Heidi Ekholm-Talas, Juha Levo, Lasse Liemola, Alina Mänttäri-Buttler, Hannu Oskala, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 2
Jaana Alaja, Risto Kolanen
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
4. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: s. 5 johtopäätös loppu:
Edellä esitetyt, osin keskenään ristiriitaiset, muutosperustelut huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä nykyistä isompaan kulttuurilautakuntaan. Taidemuseon johtokunnan osalta lautakunta suosittaa lisäaikaa valtuustokaudelle 2013-2016 taidemuseon itsenäisen tulevaisuuden arvioimiseksi. Kaupunginmuseon johtokunnan osalta lautakunta pitää sen itsenäisyyttä valtiollisten ja aluemuseotehtävien kannalta suotavana. Jos kaupunginmuseon yhdistäminen tapahtuu, jaostomallia on silloin järkevää käyttää.
Jaa-äänet: 7
Heidi Ekholm-Talas, Juha Levo, Lasse Liemola, Alina Mänttäri-Buttler, Hannu Oskala, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 2
Jaana Alaja, Risto Kolanen
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
Risto Kolanen: Kirjallinen lausuma pöytäkirjaan
Taidemuseon johtokunnan roolia voidaan kulttuurihallintokuntien lautakuntakokonaisuudessa arvioida kunnolla vasta sen jälkeen, kun taidemuseon kohtalo ja itsenäinen rooli valtuuston tekemän mahdollisen Guggenheim-päätöksen jälkeen on selvillä.
Mielestäni kaupunginmuseon johtokunnan itsenäisyys mm. sen valtiollisten ja aluemuseotehtävien kannalta on hyvin suotavaa. Jos yhdistäminen tapahtuu, jaostomallia on silloin järkevää luovasti käyttää.
24.01.2012 Palautettiin
Esittelijä
vs. kulttuurijohtaja
Veikko Kunnas
Lisätiedot
Veikko Kunnas, vs. kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000
veikko.kunnas(a)hel.fi
Kaupunginmuseon johtokunta 24.01.2012 § 7
Pöydälle 24.01.2012
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen asti.
Käsittely
24.01.2012 Ehdotuksen mukaan
Pöydällepanoehdotus:
Veli-Heikki Klemetti: Esitän, että asia jätetään pöydälle johtokunnan seuraavaan kokoukseen asti.
Kannattajat: Helmi Leinonen
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Taidemuseon johtokunta 24.01.2012 § 2
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Taidemuseon johtokunta päätti antaa asiasta alla olevan lausunnon:
Helsingin kaupungin Solomon R. Guggenheim-säätiöltä tilaama konsepti- ja kehitysselvitys, jossa kartoitetaan mahdollisuudet perustaa Suomeen Guggenheim-museo, on nyt valmistunut. Selvitys on julkaistu 10.1.2012. Selvityksessä on ehdotettu Guggenheim-museon perustamista, tehty esitys museon sijaintipaikasta, tarkoituksesta, rahoituksesta ja hallintomallista ja suositeltu etenemistä arkkitehtuurikilpailuun.
Selvityksessä suositellaan, että uusi museo ottaisi hoitaakseen osan Helsingin taidemuseon nykyisistä tehtävistä. Taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisen taiteen tehtäviä sekä Kluuvin gallerian toimintaa kehittäisi jokin toinen kaupungin hallintokunta, jonka tehtäväksi se annettaisiin. Taidemuseon nykyisiä näyttely- ja taidekasvatustehtäviä taas kehitettäisiin osana uuden Guggenheim-museon toimintaa ja missiota.
Suunnitellun hankkeen etenemismallin mukaisesti selvitys on kaupunginhallituksen käsittelyssä 30.1.2012. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 15.2.2012. Tätä lausuntoa kirjoitettaessa asiasta ei ole tehty päätöksiä.
Guggenheim-hankkeesta tehtävien päätösten myötä on siksi mahdollista, että Helsingin taidemuseon rooli toimijana kaupungin kulttuuriorganisaatiossa täsmentyy ja muuttuu.
Helsingin taidemuseon kannalta kulttuuritoimen organisaatioselvityksen mukaiset ehdotukset, joihin nyt pyydetään lausuntoa johtokunnalta sijoittuvat ajallisesti vaiheeseen, jossa
1. koko taidemuseon toiminnan uudelleen arviointi Guggenheim-hankkeen johdosta on täysin kesken
2. taidemuseo on suurten muutosten edessä, kun ratkaistaan näyttely- ja kokoelmatoimintaan liittyviä tilakysymyksiä.
Taidemuseon kannalta esityksessä esitetty aikataulu yhdistetystä kulttuurilautakunnasta sijoittuu pahimpaan mahdolliseen hetkeen.
Superlautakunnan riskinä on, että asioihin perehtyminen jää vähemmälle, mikä ei tässä tilanteessa ole kuntalaisten tai viraston edun mukaista. Johtokunta toteuttaa kuntalaisten näkökulmasta viraston toiminnan valvontaa. Henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta liian monta yhtäaikaista muutosta lisää epävarmuuden tunteita. Johtokunta, joka voi keskittyä vain taidemuseon asioihin, pystyy perehtyneisyytensä pohjalta tukemaan virastoa ja ottamaan asioihin nopeasti kantaa, mitä muutostilanne saattaa vaatia. Vuosittaiset johtokunnalle maksetut palkkiot ovat noin 17 000 euroa. Muutostilanteessa hyödyt pienestä johtokunnasta ovat kustannuksia suuremmat.
Edellä esille tuodun johdosta taidemuseon johtokunta esittää, että taidemuseon johtokunta jätettäisiin kulttuuritoimen uudelleenorganisoinnissa lautakuntien keskittämistoimenpiteen ulkopuolelle ainakin 2013 alkavaksi valtuustokaudeksi ja asiaan palattaisiin alkavan valtuustokauden aikana kun Helsingin taidemuseon tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat päätökset on tehty.
Esittelijä
taidemuseon johtaja
Janne Gallen-Kallela-Sirén
Lisätiedot
Pia Uljas, hallintopäällikkö, puhelin: 310 87042
pia.uljas(a)hel.fi
Kaupunginhallitus 21.11.2011 § 1055
Pöydälle 7.11.2011 ja 14.11.2011
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kulttuuritoimen organisaatioselvityksen tilanteesta.
Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Palmiaa ja sen henkilöstöä koskevat toimenpiteet käsitellään Palmian organisaatiomuutosten yhteydessä.
Käsittely
21.11.2011 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä muutti esitystään siten, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kulttuuritoimen organisaatioselvityksen tilanteesta.
Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Palmiaa ja sen henkilöstöä koskevat toimenpiteet käsitellään Palmian organisaatiomuutosten yhteydessä.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
14.11.2011 Pöydälle
07.11.2011 Pöydälle
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Terttu Holstila, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36357
terttu.holstila(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|