Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 |
|
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
|
| |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
Kokousaika | 28.02.2012 16:00 - 18:40 |
|
|
Kokouspaikka | Sofiankatu 4, 00170 Helsinki |
Läsnä
Jäsenet
Laaksovirta, Simo | puheenjohtaja |
Halonen, Mirja | jäsen |
Klemetti, Veli-Heikki | Roolijäsen |
Krohn, Leena | jäsen |
Myllymäki, Birgitta | jäsen |
Karhulahti, Laura | varajäsen |
Leinonen, Helmi | varajäsen |
Muut
Elonen, Päivi | hallintopäällikkö |
Asko-Seljavaara, Sirpa | kaupunginhallituksen edustaja |
Karhu, Jari | yksikön päällikkö |
Merisalo, Tiina | museonjohtaja |
Mäkinen, Anne | yksikön päällikkö |
Pakarinen, Riitta | yksikön päällikkö |
Sarantola-Weiss, Minna | yksikön päällikkö |
Jääskeläinen, Petra | varajäsen |
Kaukomaa, Tuomas | it-suunnittelija |
§ | Asia |
|
15 | MJ/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
16 | MJ/2 | Ilmoitusasiat |
17 | MJ/3 | Lausunto kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä sekä kulttuuri-toimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan lukien säätiöt, museot ja teatterit |
18 | Ypkyy/1 | Museon toimintaa koskevat ilmoitusasiat |
19 | Ypkyy/2 | Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Lampan talon, Kruununhaka tontti 4/4, Pohjoisesplanadi 5, asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12094 |
20 | MJ/4 | Kaupunginmuseon vuoden 2011 toimintakertomus |
21 | HP/1 | Kaupunginmuseon vuoden 2011 määrärahojen käyttö ja toteutuneet tunnusluvut |
22 | MJ/5 | Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto valtuutettu Johanna Sumuvuoren ym. aloitteesta koskien järjestöportaalin perustamista |
23 | MJ/6 | Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Demokratia-ryhmän loppuraportista |
24 | MJ/7 | Muut asiat |
25 | MJ/8 | Seuraava kokous |
26 | MJ/9 | Kokouksen päättäminen |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/1 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 15
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Mirja Halosen (varalla Veli-Heikki Klemetti) ja Petra Jääskeläisen (varalla Helmi Leinonen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Birgitta Myllymäen (varalla Veli-Heikki Klemetti) ja Päivi Sillanpään (varalla Vesa Virri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/2 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 16
Ilmoitusasiat
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti merkitä asiat tiedoksi.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee merkitä tiedoksi
Esittelijä
1. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2011 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 142 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.4.2011 päivätyn ja 13.9.2011 muutetun piirustuksen nro 12048 mukaisena.
2. Kaupunginvaltuusto on 16.11.2011 hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) kortteleiden nro 49271–49276 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan nro 12010. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 5.1.2012, jolloin kaava on tullut voimaan.
3. Kaupunginvaltuusto on 14.12.2011 hyväksynyt 22. kaupunginosan (Vallila) siirtolapuutarha-alueen ja katualueen asemakaavan sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen nro 11990. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 27.1.2012, jolloin kaava on tullut voimaan.
4. Kaupunginvaltuusto päätti 18.1.2012 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) katualueen ja katuaukion (tason - 11.0 yläpuolinen tila) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.10.2010 päivätyn ja 26.5.2011 muutetun piirustuksen nro 11982 mukaisena.
5. Kaupunginvaltuusto päätti 1.2.2012 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki, Malminkartano, Hakuninmaa) puisto-, lähivirkistys-, vesi-, urheilu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.10.2010 päivätyn ja 14.12.2011 muutetun piirustuksen nro 11995 mukaisena.
6. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-johtaja päätti 13.2.2012 merkitä tiedoksi Kaupunginvaltuuston päätöksen 16.6.2010, Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 28.4.2011 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 30.12.2011 asemakaava-asiassa (nro 11905 A - D; Keskuspuiston pohjoisosa) ja todeta, että kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 10.2.2012, jolloin kaava on tullut voimaan.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/3 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 17
Lausunto kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä sekä kulttuuri-toimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan lukien säätiöt, museot ja teatterit
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä seuraavan, muutetun päätösehdotuksen mukaisen lausunnon:
Talous- ja suunnittelukeskuksen 24.102011 valmistuneessa kulttuuritoimen organisaatioselvityksessä tarkastellaan kaupungin kulttuurivirastojen lautakuntarakennetta sekä ydin- ja tukipalveluja.
Johtokunta pitää tärkeänä selvityksen havaintoa, että kaupunginkirjaston, kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin ydinpalvelut poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden jatkaminen erillisinä virastoina on perusteltua.
On esitetty Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Kaupunginmuseon johtokunnan, Taidemuseon johtokunnan ja Kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä yhteisen lautakunnan alaisuuteen.
Toiminnalliset yksiköt jäisivät sen sijaan tavallaan olemaan kuten tähän asti.
Organisaatiouudistusta valmisteltaessa on verrattu tilannetta kymmenen suurimman kaupungin kesken. Johtokunta ei voi kaikilta osin yhtyä tehtyihin esityksiin. Johtokunnan näkemyksen mukaan Helsinki väkimäärältään ylivertaisesti suurimpana kaupunkina muodostaa omanlaisensa muista kaupungeista monella tavalla poikkeavan kokonaisuuden. Helsinki on yhtä suuri kuin Espoo, Tampere ja Lahti yhteensä. Helsingin kulttuurihallintokuntien koot saattavat tällä hetkellä
luottamushenkilöhallintojen näkökulmasta olla itse asiassa optimaalisia.
Jos hallintokunnat yhdistettäisiin luottamusmieshallinnon osalta, olisi vaikeaa löytää ko.
lautakuntaan riittävän laaja-alaisesti erilaisia asioita hallitsevia jäseniä. Kun luottamushenkilöillä jo tänä päivänä on täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima.
Johtokunnan näkemyksen mukaan kulttuurihallintokuntien lauta- ja johtokunnat ovat merkittävä osa kunnallista kansanvaltaa. Erityisesti Helsingin kaltaisessa suuressa ja väkirikkaassa kaupunkikokonaisuudessa erilaisia kansalaispiirejä edustava lauta- ja johtokuntalaitos on tärkeä jo kansalaismielipiteen välittäjänäkin.
Lauta- ja johtokunnat ovat jo kuntalainkin perusteella kaupunginhallituksen valmistelullisia apuelimiä. Valmistelu on sitä parempaa mitä vahvemmalla ja asiantuntevammalla luottamusmiesjärjestelmällä se tehdään. Vahva luottamusmieshallinto on myös vankka tuki asiantuntevalle virkamieskunnalle. Ne yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden.
Tukipalveluiden osalta selvityksen esitykset eivät koske kaupunginmuseota. Johtokunta haluaa kuitenkin oikaista selvitykseen jääneet asiavirheet kaupunginmuseon tukipalveluiksi luokiteltujen kuvauksen osalta. Virheellistä asiasisältöä on selvityksen tukipalveluita käsittelevällä sivulla 7, kolmessa peräkkäisessä kappaleessa, joka alkaa ”Kaupunginmuseossa on kolmetoista museoemäntää/isäntää…”.
Oikeat tiedot ovat: Kaupunginmuseon yleisöpalveluyksikössä on kaksitoista museoemännän/-isännän vakanssia, jotka on sijoitettu hieman näyttelystä riippuen museon seitsemään eri toimipisteeseen, ja lisäksi vain yksi, Sofiankadun toimipisteeseen sijoitettu virastomestari, jonka toimenkuva vastaa suunnilleen museoemäntien/-isäntien tehtäviä. Museoemäntä/-isäntä vastaa näyttelyiden esineiden turvallisuudesta, asiakaspalvelusta ja -neuvonnasta sekä myynnistä ja tekee ennalta ehkäisevää konservointia eli huolehtii näyttelyesineiden puhtaudesta. Tehtäväkuvaan sisältyvät myös pienhankintojen tekoa. Lisäksi hallintoyksikössä työskentelee yksi virastomestari museokiinteistöihin ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Museolla on kaksi näyttelymuseomestaria, joilla näyttelyiden rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä kaksi kokoelmamuseomestaria, joiden työpaikat ja kokoelmavastuut ovat kokoelmakeskuksissa Honkanummella ja Malmilla. Museon näkökulmasta näissä toimenkuvissa ei ole kyse varsinaisista tukipalveluista, vaan museotyön ytimeen, yleisöjen kohtaamiseen ja esineiden säilymiseen liittyvistä tehtävistä.
Guggenheim-Helsinki museon mahdollinen perustamispäätös ja siihen liittyvä kaupungin taidemuseota koskeva organisaatiomuutos vaikuttaa myös kaupunginmuseoon ja päätettäneen erikseen tehtävän selvityksen pohjalta.
Yllä olevaan viitaten Helsingin kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että nykyinen kulttuurialan lauta- ja johtokuntajärjestelmä on edelleenkin säilytettävä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Simo Laaksovirta: Tämä vastaehdotus korvaa esittelijän päätösehdotuksen kappaleet 4,5,6 ja 11. Puheenjohtaja poistatti pöytäkirjasta myös esittelijän kappaleen 10, joka oli ristiriidassa johtokunnan muutetun lausunnon kanssa.
On esitetty Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Kaupunginmuseon johtokunnan, Taidemuseon johtokunnan ja Kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä yhteisen lautakunnan alaisuuteen.
Toiminnalliset yksiköt jäisivät sen sijaan tavallaan olemaan kuten tähän asti.
Organisaatiouudistusta valmisteltaessa on verrattu tilannetta kymmenen suurimman kaupungin kesken.
Johtokunta ei voi kaikilta osin yhtyä tehtyihin esityksiin. Johtokunnan näkemyksen mukaan Helsinki väkimäärältään ylivertaisesti suurimpana kaupunkina muodostaa omanlaisensa muista kaupungeista monella tavalla poikkeavan kokonaisuuden. Helsinki on yhtä suuri kuin Espoo, Tampere ja Lahti yhteensä. Helsingin kulttuurihallintokuntien koot saattavat tällä hetkellä
luottamushenkilöhallintojen näkökulmasta olla itse asiassa optimaalisia.
Jos hallintokunnat yhdistettäisiin luottamusmieshallinnon osalta, olisi vaikeaa löytää ko.
lautakuntaan riittävän laaja-alaisesti erilaisia asioita hallitsevia jäseniä. Kun luottamushenkilöillä jo tänä päivänä on täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima.
Johtokunnan näkemyksen mukaan kulttuurihallintokuntien lauta- ja johtokunnat ovat merkittävä osa kunnallista kansanvaltaa. Erityisesti Helsingin kaltaisessa suuressa ja väkirikkaassa kaupunkikokonaisuudessa erilaisia kansalaispiirejä edustava lauta- ja johtokuntalaitos on tärkeä jo kansalaismielipiteen välittäjänäkin.
Lauta- ja johtokunnat ovat jo kuntalainkin perusteella kaupunginhallituksen valmistelullisia apuelimiä. Valmistelu on sitä parempaa mitä vahvemmalla ja asiantuntevammalla luottamusmiesjärjestelmällä se tehdään. Vahva luottamusmieshallinto on myös vankka tuki asiantuntevalle virkamieskunnalle. Ne yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden.
Yllä olevaan viitaten Helsingin kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että nykyinen kulttuurialan lauta- ja johtokuntajärjestelmä on edelleenkin säilytettävä.
Kannattajat: Veli-Heikki Klemetti
1. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Tämä vastaehdotus korvaa esittelijän päätösehdotuksen kappaleet 4,5,6 ja 11. On esitetty Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, Kaupunginmuseon johtokunnan, Taidemuseon johtokunnan ja Kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä yhteisen lautakunnan alaisuuteen.
Toiminnalliset yksiköt jäisivät sen sijaan tavallaan olemaan kuten tähän asti. Organisaatiouudistusta valmisteltaessa on verrattu tilannetta kymmenen suurimman kaupungin kesken. Johtokunta ei voi kaikilta osin yhtyä tehtyihin esityksiin. Johtokunnan näkemyksen mukaan Helsinki väkimäärältään ylivertaisesti suurimpana kaupunkina muodostaa omanlaisensa muista kaupungeista monella tavalla poikkeavan kokonaisuuden. Helsinki on yhtä suuri kuin Espoo, Tampere ja Lahti yhteensä. Helsingin kulttuurihallintokuntien koot saattavat tällä hetkellä
luottamushenkilöhallintojen näkökulmasta olla itse asiassa optimaalisia. Jos hallintokunnat yhdistettäisiin luottamusmieshallinnon osalta, olisi vaikeaa löytää ko.
lautakuntaan riittävän laaja-alaisesti erilaisia asioita hallitsevia jäseniä. Kun luottamushenkilöillä jo tänä päivänä on täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima. Johtokunnan näkemyksen mukaan kulttuurihallintokuntien lauta- ja johtokunnat ovat merkittävä osa kunnallista kansanvaltaa. Erityisesti Helsingin kaltaisessa suuressa ja väkirikkaassa kaupunkikokonaisuudessa erilaisia kansalaispiirejä edustava lauta- ja johtokuntalaitos on tärkeä jo kansalaismielipiteen välittäjänäkin. Lauta- ja johtokunnat ovat jo kuntalainkin perusteella kaupunginhallituksen valmistelullisia apuelimiä. Valmistelu on sitä parempaa mitä vahvemmalla ja asiantuntevammalla luottamusmiesjärjestelmällä se tehdään. Vahva luottamusmieshallinto on myös vankka tuki asiantuntevalle virkamieskunnalle. Ne yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden. Yllä olevaan viitaten Helsingin kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että nykyinen kulttuurialan lauta- ja johtokuntajärjestelmä on edelleenkin säilytettävä.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 8
Mirja Halonen, Laura Karhulahti, Veli-Heikki Klemetti, Leena Krohn, Simo Laaksovirta, Helmi Leinonen, Birgitta Myllymäki, Päivi Sillanpää
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 1
Martti Holmström
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kulttuuritoimen organisoinnista 24.10.2011.pdf |
2 | Kulttuuritoimi suurimmissa kaupungeissa 6 10 2011.pdf |
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä seuraavan lausunnon:
Talous- ja suunnittelukeskuksen 24.102011 valmistuneessa kulttuuritoimen organisaatioselvityksessä tarkastellaan kaupungin kulttuurivirastojen lautakuntarakennetta sekä ydin- ja tukipalveluja.
Johtokunta pitää tärkeänä selvityksen havaintoa, että kaupunginkirjaston, kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin ydinpalvelut poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden jatkaminen erillisinä virastoina on perusteltua.
Sen sijaan molempien museoiden johtokuntien ja kaupunginorkesterin johtokunnan sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yhteen liittämisellä voidaan saavuttaa joitakin yleisiä etuja. Sj-rootelin kulttuurivirastot olisivat yhtenäisessä poliittisessa ohjauksessa ja kaikki toimijat siten enemmän ”samalla viivalla”. Näin olisi mahdollista muodostaa kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta ja luoda yhteiselle lautakunnalle linjaavampi rooli nykyisen melko hajanaisen luottamuselinrakenteen sijaan. Uusi laajempi lautakunta saattaisi mahdollistaa siten myös valtuustostrategioiden tehokkaamman jalkautumisen eri virastoihin ja vastavuoroisesti edistää pienempien hallintokuntien asioiden näkyvyyttä.
Lautakuntauudistukseen liittyy myös johtosääntöuudistus. Kaupunginmuseo-maakuntamuseon museolakiin ja -asetukseen perustuvat erityistehtävät sekä Museoviraston kanssa solmittuun delegointisopimukseen pohjautuvan itsenäisen antikvaarisen viranomais- ja asiantuntijaroolin tulee näkyä uusittavassa johtosäännössä yhtenä museon keskeisenä tehtävänä. Johtokunnan päätettäviin asioihin on yhtenä asiaryhmänä kuulunut kaupunginhallitukselle annetut kulttuuriympäristöön liittyvät lausunnot kaavaehdotuksista ja muista kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista. Kaupunginmuseon johtokunnalla oli päättyneenä vuonna 2011 kaikkiaan 8 kokousta, joissa tehtyjä päätöksiä yhteensä 88. Johtokunta antoi kulttuuriympäristöön liittyviä lausuntoja v. 2011 yhteensä vain 13, kun samana vuonna viraston eri tahoille antamia asiantuntijalausuntoja kirjattiin yli 440.
Kulttuurihistoriallisten kohteiden historiaan, arkkitehtuuri- ja taidehistoriaan tai kulttuurimaisemaan liittyviä arvokysymyksiä eivät voi ohjata poliittiset mielipiteet, vaan niissä tulee antaa tilaa asiantuntijatyölle. Kaupunginmuseon johtokunta onkin kunnioittanut ja tukenut museon asiantuntijuutta. Poliittisen ja demokraattisen päätöksenteon paikka on paremminkin siellä missä punnitaan eri asiantuntijalausuntojen painoarvo ja päätetään kohteiden kaavoituksesta ja maankäytöstä yleensäkin (esim. kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa). Uudelle yhdistetylle lautakunnalle tätä lausunnonantajan roolia kulttuuriympäristöasioissa on vaikea perustella yksistään jo asioiden suuren määrän vuoksi. Johtokunta ei pidä hyvänä ratkaisuna myöskään jaostorakennetta, jolla luotaisiin uusia hallinnollisia väliportaita, vaan lautakuntarakenteessa tulisi pyrkiä selkeyteen.
Tukipalveluiden osalta selvityksen esitykset eivät koske kaupunginmuseota. Johtokunta haluaa kuitenkin oikaista selvitykseen jääneet asiavirheet kaupunginmuseon tukipalveluiksi luokiteltujen kuvauksen osalta. Virheellistä asiasisältöä on selvityksen tukipalveluita käsittelevällä sivulla 7, kolmessa peräkkäisessä kappaleessa, joka alkaa ”Kaupunginmuseossa on kolmetoista museoemäntää/isäntää…”.
Oikeat tiedot ovat: Kaupunginmuseon yleisöpalveluyksikössä on kaksitoista museoemännän/-isännän vakanssia, jotka on sijoitettu hieman näyttelystä riippuen museon seitsemään eri toimipisteeseen, ja lisäksi vain yksi, Sofiankadun toimipisteeseen sijoitettu virastomestari, jonka toimenkuva vastaa suunnilleen museoemäntien/-isäntien tehtäviä. Museoemäntä/-isäntä vastaa näyttelyiden esineiden turvallisuudesta, asiakaspalvelusta ja -neuvonnasta sekä myynnistä ja tekee ennalta ehkäisevää konservointia eli huolehtii näyttelyesineiden puhtaudesta. Tehtäväkuvaan sisältyvät myös pienhankintojen tekoa. Lisäksi hallintoyksikössä työskentelee yksi virastomestari museokiinteistöihin ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Museolla on kaksi näyttelymuseomestaria, joilla näyttelyiden rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä kaksi kokoelmamuseomestaria, joiden työpaikat ja kokoelmavastuut ovat kokoelmakeskuksissa Honkanummella ja Malmilla. Museon näkökulmasta näissä toimenkuvissa ei ole kyse varsinaisista tukipalveluista, vaan museotyön ytimeen, yleisöjen kohtaamiseen ja esineiden säilymiseen liittyvistä tehtävistä.
Guggenheim-Helsinki museon mahdollinen perustamispäätös ja siihen liittyvä kaupungin taidemuseota koskeva organisaatiomuutos vaikuttaa myös kaupunginmuseoon ja päätettäneen erikseen tehtävän selvityksen pohjalta.
Selvityksessä todetaan, että lautakuntatyön tekninen valmistelu kaikkien viiden viraston osalta siirtyisi kulttuurikeskukseen. Johtokunta korostaa, että sisällöllisen valmistelun tulee edelleenkin säilyä virastoissa ja se luonnollisesti edellyttää yhteisissä asioissa hyvää valmisteluyhteistyötä ja prosessin koordinointia.
Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa edellä mainituin huomautuksin selvityksen esitystä kulttuuritoimen lautakuntarakenteen tiivistämisestä siten, että keskeiset kulttuuria tuottavat tai kulttuuria tukevat virastot ovat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.
Esittelijä
Kaupunginhallitus on käsitellyt talous- ja suunnittelukeskuksen 24.10.2011 tekemää kulttuuritoimen organisaatioselvitystä ja päätti 21.11.2011 merkitä sen tiedoksi sekä kehotti ao. lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus pyytää lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit
Selvitystyön taustalla on 10.11.2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn vuoden 2011 talousarvion täytäntöönpanopäätös, jonka perusteella kaupunginhallitus 15.11.2010 kehotti talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan, että koko kaupungin kulttuuritoimen organisointia koskevat selvitykset sisällytetään valmisteilla olevaan kulttuuristrategiaan.
Tehdyssä selvityksessä ehdotetaan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan, taidemuseon johtokunnan sekä kaupunginorkesterin johtokuntien yhdistämistä. Uuden laajan lautakunnan alaiset virastot säilyisivät kuitenkin erillisinä virastoina. Uudelle kulttuuri-, kirjasto- ja museolautakunnalle muodostuisi linjaavampi rooli ja kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta. Joitain tukipalveluja ehdotetaan keskitettäväksi. Yhdistetyn lautakunnan ehdotetaan aloittavan toimintansa seuraavan valtuustokauden alussa vuonna 2013.
Selvityksessä tarkastellaan kulttuuritointa siten, että mukana ovat kaupunginkirjasto, kulttuurikeskus, kaupunginmuseo, taidemuseo ja kaupunginorkesteri. Tukipalvelujen osalta sivutaan myös suomenkielis-
tä työväenopistoa.
Mikäli kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan ja kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin johtokunnat yhdistettäisiin, niin lautakuntatyön tekninen valmistelu kaikkien viiden viraston osalta siirtyisi kulttuurikeskukseen.
Esittelijä esittää, että johtokunta antaisi asiasta päätösehdotuksenmukaisen lausunnon.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kulttuuritoimen organisoinnista 24.10.2011.pdf |
2 | Kulttuuritoimi suurimmissa kaupungeissa 6 10 2011.pdf |
Päätöshistoria
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 14.02.2012 § 22
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Selvityksessä tarkastellaan kaupungin kulttuurivirastojen ydin- ja tukipalvelujen organisoimista sekä lautakuntarakennetta kulttuuripoliittisen valmistelun näkökannalta.
Ydin- ja tukipalvelut
Tehdyn selvityksen mukaan tarkasteltavien lauta- ja johtokuntien alaisuudessa toimivien virastojen ydinpalvelut poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden jatkaminen erillisinä virastoina on perusteltua.
Lautakunta on samaa mieltä tästä asiasta.
Tukipalvelujen osalta selvitys tarkastelee ensisijaisesti vahtimestaripalveluja ja painottuu nykytilanteen kuvailemiseen. Linjauksena todetaan, että vahtimestaripalvelujen keskittäminen toisi mittakaavaetuja, toimintavarmuutta, asiantuntemusta sekä parantaisi yhteiskäyttöä. Selvityksessä ehdotetaan kulttuurikeskuksen hallinnoimien kulttuuritalojen vahtimestaripalvelujen keskittämistä Palmiaan.
Lautakunta toteaa, että kulttuurikeskuksen osalta vahtimestaripalvelut on jo nyt keskitetty Palmiaan, ja että tätä keskittämistä voidaan jatkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kuitenkin johdonmukaisuuden vuoksi esimerkiksi työväenopiston opistoisäntien tehtävien arviointia, koska heidän ja vahtimestarien toimenkuvat ovat monilta osin päällekkäiset.
Kaupunginkirjastossa vahtimestaripalveluja hoidetaan joko oppisopimuskoulutettavien toimesta, osa-aikaisesti tai kirjastoammatillisen työn ohella. Silloin kun kirjaston vahtimestaripalveluja tarjotaan kirjastoa suuremmalle kokonaisuudelle, kuten Vuotalossa, on keskittäminen Palmiaan järkevää. Palmia tuottaa jo nyt kirjastojen vartijapalvelut.
Järjestyshäiriöt kirjastoissa ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Keskittämisen mahdollisesti tuomia mittakaavaetuja on kirjastojen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen turvaamiseksi syytä ensisijaisesti käyttää vahtimestari- ja vartiointipalvelujen lisäämiseen, ei niinkään kustannusten karsimiseen.
Lautakuntarakenteen tiivistäminen
Selvityksessä ehdotetaan lautakuntarakenteen tiivistämistä siten, että keskeiset kulttuuria tuottavat tai kulttuuria tukevat virastot toimisivat saman lautakunnan alaisuudessa. Näin tavoitteena on, että uudelle lautakunnalle muodostuisi linjaavampi rooli ja kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta. Lautakuntatyön tekninen valmistelu kaikkien viiden viraston osalta siirtyisi kulttuurikeskukseen.
Lautakunta toteaa, että nykyinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta hoitaa käytännössä kahden erillisen viraston asialistaa ja tämä järjestely on toiminut hyvin. Kaikki luottamuselimet vaativat kuitenkin oman hallintonsa, on se sitten organisoitu keskitetysti tai hajautetusti.
Nykyisen lautakuntarakenteen eduiksi voidaan katsoa lautakunnan jäsenten laaja asiantuntemus, mahdollisuus perehtyä johdettavan viraston erilliskysymyksiin sekä toiminnan joustavuus. Mitä useampi lautakunta- tai johtokuntapaikka, sitä enemmän luottamushenkilöitä osallistuu kulttuurin alueen päätöksentekoon.
Nykyisen jossain määrin hajautuneen lautakuntarakenteen haasteina on nähty tietty pirstaleisuus, jonka vuoksi kulttuuripoliittisen ohjauksen kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Pienemmissä lautakunnissa saatetaan myös käsitellä sellaisia asioita, jotka olisivat luontevasti osa viraston toimintaa, ei niinkään lautakunnalle kuuluvaa linjaavaa päätöksentekoa.
Lisäksi voidaan todeta, että kun virastot pysyvät itsenäisinä ja muuttumattomina, saattaa tavoiteltu ohjausvaikutus jäädä toivottua vähäisemmäksi.
Lähettäessään asian lisävalmisteluun lautakunta esitti joukon lisäkysymyksiä, joihin seuraavassa vastataan.
Lautakunnan koko
Jos esitetyt johtokunnat lakkautetaan, kuinka suureksi uuden lautakunnan kokoa pitää kasvattaa nykyisen yhdeksän jäsenen sijasta, jotta asiantuntemus erillisaloilta tulee poliittisessa päätöksenteossa otetuksi huomioon? Opetuslautakunnassa on 11, vuoden 2013 alussa tulevassa uudessa sosiaali- ja terveyslautakunnassa 13 jäsentä.
Lautakunnan jäsenyydet jakautuvat demokraattisesti poliittisten voimasuhteiden mukaisesti ja tätä kautta myös erilaiset yhteiskunnalliset arvot ja edustuksellisuus ilmenevät kaikkien lautakuntien kokoonpanoissa. Kussakin virastossa on laaja oman toimialueensa osaaminen, jota lautakunnat voivat työssään hyödyntää linjaavissa päätöksissään. Sitä mukaa kun lautakunnan kokonaisjäsenmäärä laajenee, heikkenee lautakunnan johtamis- ja strategiarooli. Mikäli esitetty muutos tehtäisiin, olisi kuitenkin perusteltua arvioida lautakunnan jäsenmäärää.
Lautakunta esittää harkittavaksi uuden lautakunnan kooksi 13 jäsentä.
Jaostot ja niiden tehtävät
Tarvitaanko sosiaali- ja terveyspuolen sekä toisaalta opetustoimen mallin mukaisia erillisiä museo- ja orkesterijaostoja lisäjäsenineen, jotka kaupunginhallituksen sijasta olisivat uuden lautakunnan alla?
Jaostojen perustamista puoltavia keskeisiä argumentteja ovat asiantuntemus ja demokraattisen osallistumisen vahvistaminen – jaostoissa olisi tällöin laaja erilliskysymysten asiantuntijuus ja laajempi osallistujapiiri. Lisäksi jo nyt lautakunnalla on avustuksia käsittelevä jaosto, jonka valmistelu on koettu tarpeelliseksi.
Vaikka jaostojen perustamisessa voi nähdä etuja, voi jaostorakenne johtaa vain siihen, että uudistuksen kulttuuripoliittiset tavoitteet eivät toteutuisi ja asioiden valmistelussa ei käytännössä tapahtuisin mitään muutoksia, eikä lautakunnan kokonaislinjaava rooli kehittyisi. Tosiasiassa luotaisiin vain uusia hallinnollisia väliportaita. Mikäli muutoksella tavoitellaan valmistelu- ja päätöksentekoroolien selkiyttämistä ja parempaa ohjausotetta, ei jaostorakenne välttämättä tuo tavoiteltua vaikutusta.
Lautakunta suosittelee erillisten jaostojen perustamisen selvittämistä, mikäli itsenäiset johtokunnat lakkautetaan ja uusi lautakunta niin hyväksi harkitsee. Nykyisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan johtosäännön mallin mukaan uudistettavissa johtosäännöissä voi jatkossakin harkita mahdollisuutta tilapäisten jaostojen perustamiseen.
Asioiden esittely
Voidaanko nykyistä asioiden esittelymallia, jossa yhdellä lautakunnalla on kaksi esittelijää, pitää toimivana suuressa lautakunnassa?
Kun esityksen lähtökohtana on, että virastot säilyvät itsenäisinä, on nykyisen esittelymenettelyn laajentaminen samalla periaatteella tarkoituksenmukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunnan kokouksissa kukin virastopäällikkö esittelisi oman toimialansa asiat. Näin esittelijöiden lukumäärä kasvaisi. Kaikki esittelijät eivät välttämättä olisi kokouksessa läsnä kaikkien asioiden käsittelyn aikana.
Asiantuntemus ja demokraattinen päätöksenteko
Miten huolehditaan siitä, että laajassa lautakunnassa säilyy asiantuntemus ja demokraattinen päätöksenteko? Erityisenä huolenaiheena on muutoksesta mahdollisesti seuraava ison lautakunnan etääntyminen päätösten muodolliseksi vahvistajaksi, eräänlaiseksi kumileimasimeksi.
Tähänkään kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Vahvemmalla lautakunnalla on mahdollisuus käsitellä kokonaisuuksia, tehdä strategisia linjauksia ja nostaa kulttuuriasioiden painoarvoa kaupungin kokonaisuudessa. Eri kulttuurialojen aiempaa yhtenäisempi kohtelu ja kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja ohjaus voisivat myös toteutua nykyistä paremmin ison lautakunnan kautta. Isollakin lautakunnalla säilyy tosiasiassa linjaamis- ja päätösvalta asioihin. Lisäksi jaostorakenteen voi yhtäältä nähdä heikentävän demokraattista päätöksentekoa tai toisaalta vahvistavan sitä, tarkastelukulmasta riippuen.
Uusi luottamushallintoelin ei saisi olla enenevästi virkamiesvalmistelun varassa. Esimerkiksi molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, jossa nk. hiljainen tieto kasvaa ajan myötä omalta erikoisalalta. Lausuntojen määrän lisäksi myös niiden laatu ja tärkeys on otettava huomioon.
Lainsäädännöstä johtuvat erillistehtävät
Miten järjestetään käytännössä esimerkiksi kaupunginmuseon lainsäädännöstä tulevien erityistehtävien hoito, jos museolla ei olisi omaa johtokuntaa?
Lautakuntauudistukseen liittyy myös johtosääntöjen uudistamisen tarve. Kaupunginmuseo-maakuntamuseon museolakiin ja -asetukseen perustuvat erityistehtävät sekä Museoviraston kanssa solmittuun delegointisopimukseen pohjautuvan itsenäisen antikvaarisen viranomais- ja asiantuntijaroolin tulee näkyä uusittavassa johtosäännössä yhtenä museon keskeisenä tehtävänä. Nykyisen museon johtokunnan päätettäviin asioihin on yhtenä asiaryhmänä kuulunut kaupunginhallitukselle annetut kulttuuriympäristöön liittyvät lausunnot kaavaehdotuksista ja muista kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista.
Museon johtokunta antoi niitä v. 2011 yhteensä 13, kun samana vuonna viraston eri tahoille antamia asiantuntijalausuntoja kirjattiin noin 440. Kulttuurihistoriallisten kohteiden historiaan, arkkitehtuuri- ja taidehistoriaan tai kulttuurimaisemaan liittyvissä arvokysymyksissä tulee antaa tilaa asiantuntijatyölle. Tämä on jo ollutkin pääasiallinen käytäntö. Näiden asioiden osalta demokraattinen päätöksenteko toteutuu niissä elimissä, joissa punnitaan eri asiantuntijalausuntojen painoarvo ja päätetään kohteiden kaavoituksesta ja maankäytöstä yleensäkin, esim. kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Uudelle yhdistetylle lautakunnalle lausunnonantajan roolia kulttuuriympäristöasioissa on vaikea perustella asioiden suuren määrän ja ristiinohjauksen välttämisen vuoksi.
Pääkaupungin lautakuntien toiminnassa nähdään lisäksi valtakunnallista merkitystä ja roolia, koska täällä tehtävillä linjauksilla on valtakunnallista painoarvoa ja näkyvyyttä. Helsinki on maan pääkaupunki ja Suomen mitassa suuri kaupunki liitteessä vertailtuihin muihin isompiin kaupunkeihin ja niiden kulttuurihallintoon. Väkirikkaassa kaupungissa erilaisia kansalaistahoja edustavat lauta- ja johtokunnat ovat tärkeä tuki asioita valmistelevalle virkamieskunnalle.
Edellisen lisäksi lautakunta toteaa, että mahdollisesta lautakuntarakenteen tiivistämisestä huolimatta osa kulttuuripoliittisesta ohjauksesta olisi uudessakin järjestelmässä erillään kulttuurilautakunnasta.
Osakeyhtiömuotoiset kulttuuritoiminnot, kuten Finlandia-talo, Kaapelitalo ja Musiikkitalo ovat kaupungin konserniohjauksessa. Säätiömuotoisilla Suomen kansallisoopperalla ja Helsingin kaupunginteatterilla on oma erillinen talousarviomomenttinsa. Suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen johtokunnat eivät ole mukana ehdotetussa yhdistämisessä.
Konserniohjauksen tavoitteena on ohjata kaupungin konsernipolitiikkaa kokonaisuutena ilman sisäistä ristiinohjausta. Muun muassa tätä on käytetty perusteluna sille, että nämä eivät ole kulttuurilautakunnan suorassa ohjauksessa.
Myös Guggenheim-säätiön mahdollinen perustaminen ja kaupungin taidemuseon mahdollinen uudelleen organisointi vaikuttavat asiaan. Taidemuseo on omassa lausunnossaan vastustanut lautakuntien yhdistämistä tässä tilanteessa, jossa uuden museohankkeen kokonaisuudesta ei vielä ole ratkaisua.
Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo, että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin tulevaisuudessa osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.
Lautakunta toteaa, että sekä kaupunginmuseo että kaupunginorkesteri ovat aiemminkin toimineet omine johtokuntineen kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Lisäksi kaupungin taidemuseo on toiminut osana kulttuurikeskusta siten, että sen asioiden valmistelusta vastasi lautakunnan kuvataidejaosto.
Edelleen lautakunta toteaa, että esitetty lautakuntatyön teknisen siirtäminen kulttuurikeskukseen on mahdollista, mutta kyse on laajemmasta kuin teknisestä valmistelusta. Yhteisellä lautakunnan sihteerillä olisi nykyistä selvästi laajemmat koordinointitehtävät, jotka eivät ole yksinomaan teknisiä. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset yhteiset lausunnot. Kokoukset, joissa käsiteltäisiin viiden itsenäisen viraston talousarviot, tilinpäätökset ja neljännesvuosiseurannat olisivat varmastikin pitkiä.
Lautakuntatyön yhdistäminen on mahdollista, mutta valmisteluun tarvitaan lisää resursseja tai niiden keskittämistä kulttuurikeskukseen. Lopuksi lautakunta toteaa, että muutosten kaavailtu aikataulu on haastava, mutta mahdollinen.
Edellä esitetyt muutosehdotukset huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa lautakuntien yhdistämistä uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi.
Käsittely
14.02.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Veikko Kunnas: Kappale 32: viimeinen lause pois. Lautakunta hyväksyi muutoksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 2 lautakunnan koko viim. virke:
Lautakunta esittää harkittavaksi uuden lautakunnan kooksi 13 jäsentä.
Kannattajat: Jaana Alaja
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 3 jaostot ja niiden tehtävät uusi versio
Lautakunta suosittelee erillisten jaostojen perustamisen selvittämistä, mikäli itsenäiset johtokunnat lakkautetaan ja uusi lautakunta niin hyväksi harkitsee. Nykyisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan johtokunnan...(kuten nykyinen esitys)
Kannattajat: Jaana Alaja. Lautakunta hyväksyi muutoksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 3 Asioiden esittely, viim. virke poistetaan:
"Lautakunnille esitettävien asioiden asialistaa tulisi käytännössä tiivistää"
Kannattajat: Jaana Alaja. Lautakunta hyväksyi poiston yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: Uusi kappale 26:
Uusi luottamushallintoelin ei saisi olla enenevästi virkamiesvalmistelun varassa. Esim. molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, jossa nk. hiljainen tieto kasvaa ajan myötä omalta erikoisalalta. Lausuntojen määrän lisäksi myös niiden laatu ja tärkeys on otettava huomioon.
Kannattajat: Jaana Alaja
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 4 Lisäys:
Helsinki on maan pääkaupunki ja Suomen mitassa suuri kaupunki liitteessä vertailtuihin muihin isompiin kaupunkeihin ja niiden kulttuurihallintoon. Väkirikkaassa kaupungissa erilaisia kansalaistahoja edustavat lauta- ja johtokunnat ovat tärkeä tuki asioita valmistelevalle virkamieskunnalle.
Kannattajat: Jaana Alaja. Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Hannu Oskala: Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin tulevaisuudessa osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.
Kannattajat: Juha Levo. Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 4 kpl Guggenheim..:
Lautakunta yhtyy taidemuseon johtokunnan 24.1. yksimielisesti perusteltuun kantaan, että taidemuseon johtokunta jätettäisiin kulttuuritoimen uudelleenorganisoinnissa lautakuntien keskittämistoimenpiteen ulkopuolelle ainakin 2013 alkavaksi valtuustokaudeksi ja asiaan palattaisiin alkavan valtuustokauden aikana, kun Helsingin taidemuseon tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat päätökset on tehty.
Kannattajat: Jaana Alaja
Vastaehdotus:
Risto Kolanen: s. 5 johtopäätös loppu:
Edellä esitetyt, osin keskenään ristiriitaiset, muutosperustelut huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä nykyistä isompaan kulttuurilautakuntaan. Taidemuseon johtokunnan osalta lautakunta suosittaa lisäaikaa valtuustokaudelle 2013-2016 taidemuseon itsenäisen tulevaisuuden arvioimiseksi. Kaupunginmuseon johtokunnan osalta lautakunta pitää sen itsenäisyyttä valtiollisten ja aluemuseotehtävien kannalta suotavana. Jos kaupunginmuseon yhdistäminen tapahtuu, jaostomallia on silloin järkevää käyttää.
Kannattajat: Jaana Alaja
1. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: s. 2 lautakunnan koko viim. virke:
Lautakunta esittää harkittavaksi uuden lautakunnan kooksi 13 jäsentä.
Jaa-äänet: 4
Heidi Ekholm-Talas, Lasse Liemola, Hannu Oskala, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 5
Jaana Alaja, Risto Kolanen, Juha Levo, Alina Mänttäri-Buttler, Anni Sinnemäki
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
2. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Uusi kappale 26:
Uusi luottamushallintoelin ei saisi enenevästi virkamiesvalmistelun varassa. Esim. molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, jossa nk. hiljainen tieto kasvaa ajan myötä omalta erikoisalalta. Lausuntojen määrän lisäksi myös niiden laatu ja tärkeys on otettava huomioon.
Jaa-äänet: 3
Heidi Ekholm-Talas, Hannu Oskala, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 6
Jaana Alaja, Risto Kolanen, Juha Levo, Lasse Liemola, Alina Mänttäri-Buttler, Anni Sinnemäki
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
3. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: s. 4 kpl Guggenheim..:
Lautakunta yhtyy taidemuseon johtokunnan 24.1. yksimielisesti perusteltuun kantaan, että taidemuseon johtokunta jätettäisiin kulttuuritoimen uudelleenorganisoinnissa lautakuntien keskittämistoimenpiteen ulkopuolelle ainakin 2013 alkavaksi valtuustokaudeksi ja asiaan palattaisiin alkavan valtuustokauden aikana, kun Helsingin taidemuseon tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat päätökset on tehty.
Jaa-äänet: 7
Heidi Ekholm-Talas, Juha Levo, Lasse Liemola, Alina Mänttäri-Buttler, Hannu Oskala, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 2
Jaana Alaja, Risto Kolanen
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
4. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: s. 5 johtopäätös loppu:
Edellä esitetyt, osin keskenään ristiriitaiset, muutosperustelut huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa kaupunginorkesterin johtokunnan yhdistämistä nykyistä isompaan kulttuurilautakuntaan. Taidemuseon johtokunnan osalta lautakunta suosittaa lisäaikaa valtuustokaudelle 2013-2016 taidemuseon itsenäisen tulevaisuuden arvioimiseksi. Kaupunginmuseon johtokunnan osalta lautakunta pitää sen itsenäisyyttä valtiollisten ja aluemuseotehtävien kannalta suotavana. Jos kaupunginmuseon yhdistäminen tapahtuu, jaostomallia on silloin järkevää käyttää.
Jaa-äänet: 7
Heidi Ekholm-Talas, Juha Levo, Lasse Liemola, Alina Mänttäri-Buttler, Hannu Oskala, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa
Ei-äänet: 2
Jaana Alaja, Risto Kolanen
Tyhjä-äänet: 0
Poissa-äänet: 0
Risto Kolanen: Kirjallinen lausuma pöytäkirjaan
Taidemuseon johtokunnan roolia voidaan kulttuurihallintokuntien lautakuntakokonaisuudessa arvioida kunnolla vasta sen jälkeen, kun taidemuseon kohtalo ja itsenäinen rooli valtuuston tekemän mahdollisen Guggenheim-päätöksen jälkeen on selvillä.
Mielestäni kaupunginmuseon johtokunnan itsenäisyys mm. sen valtiollisten ja aluemuseotehtävien kannalta on hyvin suotavaa. Jos yhdistäminen tapahtuu, jaostomallia on silloin järkevää luovasti käyttää.
24.01.2012 Palautettiin
Esittelijä
vs. kulttuurijohtaja
Veikko Kunnas
Lisätiedot
Veikko Kunnas, vs. kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000
veikko.kunnas(a)hel.fi
Kaupunginmuseon johtokunta 24.01.2012 § 7
Pöydälle 24.01.2012
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen asti.
Käsittely
24.01.2012 Ehdotuksen mukaan
Pöydällepanoehdotus:
Veli-Heikki Klemetti: Esitän, että asia jätetään pöydälle johtokunnan seuraavaan kokoukseen asti.
Kannattajat: Helmi Leinonen
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Taidemuseon johtokunta 24.01.2012 § 2
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Taidemuseon johtokunta päätti antaa asiasta alla olevan lausunnon:
Helsingin kaupungin Solomon R. Guggenheim-säätiöltä tilaama konsepti- ja kehitysselvitys, jossa kartoitetaan mahdollisuudet perustaa Suomeen Guggenheim-museo, on nyt valmistunut. Selvitys on julkaistu 10.1.2012. Selvityksessä on ehdotettu Guggenheim-museon perustamista, tehty esitys museon sijaintipaikasta, tarkoituksesta, rahoituksesta ja hallintomallista ja suositeltu etenemistä arkkitehtuurikilpailuun.
Selvityksessä suositellaan, että uusi museo ottaisi hoitaakseen osan Helsingin taidemuseon nykyisistä tehtävistä. Taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisen taiteen tehtäviä sekä Kluuvin gallerian toimintaa kehittäisi jokin toinen kaupungin hallintokunta, jonka tehtäväksi se annettaisiin. Taidemuseon nykyisiä näyttely- ja taidekasvatustehtäviä taas kehitettäisiin osana uuden Guggenheim-museon toimintaa ja missiota.
Suunnitellun hankkeen etenemismallin mukaisesti selvitys on kaupunginhallituksen käsittelyssä 30.1.2012. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 15.2.2012. Tätä lausuntoa kirjoitettaessa asiasta ei ole tehty päätöksiä.
Guggenheim-hankkeesta tehtävien päätösten myötä on siksi mahdollista, että Helsingin taidemuseon rooli toimijana kaupungin kulttuuriorganisaatiossa täsmentyy ja muuttuu.
Helsingin taidemuseon kannalta kulttuuritoimen organisaatioselvityksen mukaiset ehdotukset, joihin nyt pyydetään lausuntoa johtokunnalta sijoittuvat ajallisesti vaiheeseen, jossa
1. koko taidemuseon toiminnan uudelleen arviointi Guggenheim-hankkeen johdosta on täysin kesken
2. taidemuseo on suurten muutosten edessä, kun ratkaistaan näyttely- ja kokoelmatoimintaan liittyviä tilakysymyksiä.
Taidemuseon kannalta esityksessä esitetty aikataulu yhdistetystä kulttuurilautakunnasta sijoittuu pahimpaan mahdolliseen hetkeen.
Superlautakunnan riskinä on, että asioihin perehtyminen jää vähemmälle, mikä ei tässä tilanteessa ole kuntalaisten tai viraston edun mukaista. Johtokunta toteuttaa kuntalaisten näkökulmasta viraston toiminnan valvontaa. Henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta liian monta yhtäaikaista muutosta lisää epävarmuuden tunteita. Johtokunta, joka voi keskittyä vain taidemuseon asioihin, pystyy perehtyneisyytensä pohjalta tukemaan virastoa ja ottamaan asioihin nopeasti kantaa, mitä muutostilanne saattaa vaatia. Vuosittaiset johtokunnalle maksetut palkkiot ovat noin 17 000 euroa. Muutostilanteessa hyödyt pienestä johtokunnasta ovat kustannuksia suuremmat.
Edellä esille tuodun johdosta taidemuseon johtokunta esittää, että taidemuseon johtokunta jätettäisiin kulttuuritoimen uudelleenorganisoinnissa lautakuntien keskittämistoimenpiteen ulkopuolelle ainakin 2013 alkavaksi valtuustokaudeksi ja asiaan palattaisiin alkavan valtuustokauden aikana kun Helsingin taidemuseon tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat päätökset on tehty.
Esittelijä
taidemuseon johtaja
Janne Gallen-Kallela-Sirén
Lisätiedot
Pia Uljas, hallintopäällikkö, puhelin: 310 87042
pia.uljas(a)hel.fi
Kaupunginhallitus 21.11.2011 § 1055
Pöydälle 7.11.2011 ja 14.11.2011
HEL 2011-006819 T 00 01 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kulttuuritoimen organisaatioselvityksen tilanteesta.
Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Palmiaa ja sen henkilöstöä koskevat toimenpiteet käsitellään Palmian organisaatiomuutosten yhteydessä.
Käsittely
21.11.2011 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä muutti esitystään siten, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kulttuuritoimen organisaatioselvityksen tilanteesta.
Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Palmiaa ja sen henkilöstöä koskevat toimenpiteet käsitellään Palmian organisaatiomuutosten yhteydessä.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
14.11.2011 Pöydälle
07.11.2011 Pöydälle
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Terttu Holstila, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36357
terttu.holstila(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| Ypkyy/1 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 18
Museon toimintaa koskevat ilmoitusasiat
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti merkitä tiedoksi museon toimintaa koskevat ilmoitusasiat.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Mäkinen
Lisätiedot
Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486
anne.makinen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee merkitä tiedoksi museon toimintaa koskevat ilmoitusasiat:
Esittelijä
1. Järvenpään kaupungille annettu lausunto 13.1.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Lepola III – asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
2. Rakennusvalvontavirastolle annettu lausunto 17.1.2012 Bockin talon, Aleksanterinkatu 20, Läntiseen pihasiipeen rakennettavasta yleisö-WC:stä (1/30/1).
3. Tuusulan kunnalle annettu lausunto 17.1.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Sulan osayleiskaavaluonnoksesta, Tuusula.
4. Tuusulan kunnalle annettu lausunto 18.1.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona poikkeamishakemuksesta, joka koskee kiinteistöä osoitteessa Jokelantie 919, Jokela, Tuusula.
5. Hyvinkään kaupungille annettu lausunto 18.1.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksesta.
6. Rakennusvalvontavirastolle annettu lausunto 19.1.2012 Kiinteistö Oy Helsingin sähkötalon käyttötarkoituksen muutoksesta, Kampin tontti 216/1, Kampinkuja 2
7. Järvenpään kaupungille annettu lausunto 20.1.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Haarajoen uuden patosillan rakentamisesta.
8. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto 23.1.2012 Koksikadun asemakaavan muutoksesta.
9. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle annettu lausunto 26.1.2012 Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
10. Hyvinkään kaupungille annettu lausunto 2.2.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Riihimäenkatu 3:ssa sijaitsevan ns. Koritsoonin mäellä sijaitsevan asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta.
11. Kaupunkisuunnitteluvirastolla annettu lausunto 6.2.2012 Käpylän Olympiakylän asemakaavan muutosluonnoksesta.
12. Nurmijärven kunnalle annettu lausunto 7.2.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Nurmijärven Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaavanmuutoksesta.
13. Kaupunginhallitukselle annettu lausunto 13.2.2012 suojelumääräysten antamisesta eräille Helsingin Yliopiston rakennuksille.
14. Järvenpään kaupungille annettu lausunto 13.2.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Suomen kirkon seura-kuntaopiston säätiön hallintorakennuksen muutoksista (Järvenpääntie 640, Järvenpää).
15. Uudenmaan ELY-keskukselle annettu lausunto 16.2.2012 Uuden-maan ELY-keskuksen entistämisavustuksista rakennusperinnön hoitoon vuonna 2012.
16. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto 14.2.2012 Kaartin-kaupungin korttelin 50 tontin 10 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12082.
17. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto 15.2.2012 Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
18. Hyvinkään kaupungin rakennusvalvonnalle annettu lausunto 16.2.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Kiinteistö Oy Hyvinkään Wanha Villatehdas Oy:n käyttötarkoituksen muutosluvasta.
19. Tuusulan kunnalle annettu lausunto 17.2.2012 Keski-Uudenmaan maakuntalausuntona Tuusulan kunnan rakennusjärjestysluonnoksesta.
20. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettu lausunto 21.2.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntona Nurmijärven Myllysillasta.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Mäkinen
Lisätiedot
Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486
anne.makinen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| Ypkyy/2 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 19
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Lampan talon, Kruununhaka tontti 4/4, Pohjoisesplanadi 5, asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12094
HEL 2011-001780 T 10 03 03
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Pohjoisesplanadi 5:ssä sijaitsevan Lampan talon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12094 seuraavan lausunnon:
Lampan talo sijaitsee ns. vanhassa kaupunginosassa, joka suojeltiin jo 1952 Muinaistieteellisen toimikunnan aloitteesta. Asemakaavan muutosalue on osa valtakunnallisesti merkittävää Kauppatorin ja siihen rajautuvien rakennusten muodostamaa rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Vuonna 1817 valmistuneella Pehr Granstedtin suunnittelemalla Lampan talolla on aivan poikkeuksellista arvoa ns. Torikortteleiden rakennusten joukossa. Lampan talo ei ole kokenut perusteellisia sisätiloihin ja rakenteisiin kohdistuneita muutoksia 1960-luvulla, kuten esimerkiksi sen pariksi suunniteltu ja 1819 valmistunut Goviniuksen talo Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa.
Nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa on edellistä asemakaavaa muutettu toimistokäytön mahdollistavalla merkinnällä ja ullakkotilaan sijoitettavien pääkäyttötarkoitusta palvelevien tilojen rakennusoikeuden lisäyksellä, 199 k-m². Muutoin asemakaavamääräykset ovat pysyneet ennallaan mukaan lukien suojelumääräykset.
Kaupunginmuseon johtokunta on lausunut Lampan talon edellisestä asemakaavan muutoksesta vuonna 2007. Tässä lausunnossa museo ei ole puoltanut lasikaton rakentamista tontin pihalle. Pihan kattamisen salliva asemakaava hyväksyttiin 2008 ja rakennuslupa myönnettiin asemakaavasta poiketen siten, että ullakolle oli mahdollista sijoittaa käyttötiloja. Rakennustyöt alkoivat, mutta jäivät kesken omistajan konkurssin vuoksi.
Kaupunginmuseon johtokunnalla ei ole huomautettavaa nyt esillä olevan asemakaavan muutosehdotuksessa esitettyyn toimistokäytön mahdollistavaan käyttötarkoituksen lisäykseen. Kaupunginmuseon johtokunta pitää kuitenkin edelleen rakennuksen säilymisen kannalta huonona ratkaisuna pihan kattamisen mahdollistavaa merkintää ”v”. Käytännössä tämä asemakaavamääräys johti edellisen omistajan hotellihankkeessa erittäin raskaisiin paloteknisiin vaatimuksiin. Pihalle kaivetun poistumistietunnelin töiden seurauksena pihasiiven perustukset pääsivät retkahtamaan ja rakennukselle koitui huomattavia vaurioita. Lisäksi hotellihankkeen kesken jäänyt työmaa, jossa oli tehty mittavia purkutöitä mm. ullakolla, ja rakennuksen lämmittämättömyys ovat aiheuttaneet kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaalle rakennukselle huomattavia vaurioita.
Nyt esillä oleva toimistokäyttö on aiemmin suunniteltua hotellia rakennukseen paremmin sopiva käyttö ja määräykset ovat kevyempiä rakennuksen kannalta. Kaupunginmuseon johtokunta katsookin, että uuden omistajan suunnittelemat rakennustyöt pitäisi saada mahdollisimman pian käyntiin, jotta Helsingin arvorakennuksiin kuuluvalle Lampan talolle ei koituisi enää lisää vaurioita. Näin ollen kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, mutta korostaa ettei pihan kattaminen saa aiheuttaa arvokkaalle rakennukselle minkäänlaisia vaurioita.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Mäkinen
Lisätiedot
Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486
anne.makinen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa Pohjoisesplanadi 5:ssä sijaitsevan Lampan talon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12094 seuraavan lausunnon:
Lampan talo sijaitsee ns. vanhassa kaupunginosassa, joka suojeltiin jo 1952 Muinaistieteellisen toimikunnan aloitteesta. Asemakaavan muutosalue on osa valtakunnallisesti merkittävää Kauppatorin ja siihen rajautuvien rakennusten muodostamaa rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Vuonna 1817 valmistuneella Pehr Granstedtin suunnittelemalla Lampan talolla on aivan poikkeuksellista arvoa ns. Torikortteleiden rakennusten joukossa. Lampan talo ei ole kokenut perusteellisia sisätiloihin ja rakenteisiin kohdistuneita muutoksia 1960-luvulla, kuten esimerkiksi sen pariksi suunniteltu ja 1819 valmistunut Goviniuksen talo Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa.
Nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa on edellistä asemakaavaa muutettu toimistokäytön mahdollistavalla merkinnällä ja ullakkotilaan sijoitettavien pääkäyttötarkoitusta palvelevien tilojen rakennusoikeuden lisäyksellä, 199 k-m². Muutoin asemakaavamääräykset ovat pysyneet ennallaan mukaan lukien suojelumääräykset.
Kaupunginmuseon johtokunta on lausunut Lampan talon edellisestä asemakaavan muutoksesta vuonna 2007. Tässä lausunnossa museo ei ole puoltanut lasikaton rakentamista tontin pihalle. Pihan kattamisen salliva asemakaava hyväksyttiin 2008 ja rakennuslupa myönnettiin asemakaavasta poiketen siten, että ullakolle oli mahdollista sijoittaa käyttötiloja. Rakennustyöt alkoivat, mutta jäivät kesken omistajan konkurssin vuoksi.
Kaupunginmuseon johtokunnalla ei ole huomautettavaa nyt esillä olevan asemakaavan muutosehdotuksessa esitettyyn toimistokäytön mahdollistavaan käyttötarkoituksen lisäykseen. Kaupunginmuseon johtokunta pitää kuitenkin edelleen rakennuksen säilymisen kannalta huonona ratkaisuna pihan kattamisen mahdollistavaa merkintää ”v”. Käytännössä tämä asemakaavamääräys johti edellisen omistajan hotellihankkeessa erittäin raskaisiin paloteknisiin vaatimuksiin. Pihalle kaivetun poistumistietunnelin töiden seurauksena pihasiiven perustukset pääsivät retkahtamaan ja rakennukselle koitui huomattavia vaurioita. Lisäksi hotellihankkeen kesken jäänyt työmaa, jossa oli tehty mittavia purkutöitä mm. ullakolla, ja rakennuksen lämmittämättömyys ovat aiheuttaneet kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaalle rakennukselle huomattavia vaurioita.
Nyt esillä oleva toimistokäyttö on aiemmin suunniteltua hotellia rakennukseen paremmin sopiva käyttö ja määräykset ovat kevyempiä rakennuksen kannalta. Kaupunginmuseon johtokunta katsookin, että uuden omistajan suunnittelemat rakennustyöt pitäisi saada mahdollisimman pian käyntiin, jotta Helsingin arvorakennuksiin kuuluvalle Lampan talolle ei koituisi enää lisää vaurioita. Näin ollen kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, mutta korostaa ettei pihan kattaminen saa aiheuttaa arvokkaalle rakennukselle minkäänlaisia vaurioita.
Tiivistelmä
Asemakaavan muutos mahdollistaa toimitilakäytössä (voimassa olevassa asemakaavassa KTY) olevan tontin käyttötarkoituksen laajentamisen siten, että se sallii myös toimistokäytön. Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 1 986 + 199 k-m². Rakennusoikeuden ilmaisevassa lukusarjassa ensimmäinen luku 1 986 ilmaisee rakennuksen varsinaisiin kerroksiin sijoitettavan rakennusoikeuden ja jälkimmäinen luku 199 ilmaisee pääkäyttötarkoitusta palvelevien kokous- ja edustustilojen rakennusoikeuden, joka saadaan sijoittaa kadunvarsirakennuksen varsinaisten kerrosten yläpuoliseen ullakkotilaan sen estämättä, mitä asemakaavassa on muutoin määrätty rakennuksen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta. Tonttitehokkuus on e = 2,28. Tontilla saa olla julkisia palvelutiloja, myymälä-, hotelli-, koulutus- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja, vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja sekä toimistotiloja. Katuun rajoittuvat ensimmäisen kerroksen tilat tulee varata pääosin myymälä- ja/ tai ravintolatiloiksi.
Pihan saa kattaa kevyellä lasikatteella rakennusoikeuden lisäksi edellyttäen, että rakennussuojelu- ja paloturvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Pihan ja sen lasikatetun osan tulee olla yleisölle avointa tilaa. Rakennus kuuluu historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Se on nykyisessäkin kaavassa suojeltu sr-1-merkinnällä. Lisäksi ns. vanha kaupunginosa on nykyisessäkin kaavassa suojeltu s-merkinnällä alueena, joka historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Tämä suojelumerkintä säilyy.
Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet:
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti kehottaa kiinteistövirastoa vapauttamaan Pohjoisesplanadi 5:ssä sijaitsevan kiinteistön katutasosta riittävät tilat viinituvan perustamista varten. Samalla hän päätti kehottaa kiinteistövirastoa tutkimaan mahdollisuuksia koko viraston siirtämiseksi Itä-Helsinkiin. Kiinteistövirasto esitti kaupunkisuunnitteluvirastolle, että kaupungintalokortteleille laadittaisiin suunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos, jossa osoitetaan ne rakennukset, joihin on mahdollista sijoittaa muutakin kuin julkista palvelua ja hallintoa.
Kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston yhteisestä toimeksiannosta on laadittu konsulttityö Elämää kaupungintalokortteleihin – viitesuunnitelma ja konsepti kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi 2006. Suunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto K2S Oy ja työryhmä.
Kaupunginhallitus päätti 11.12.2006 varata tarjouskilpailun nojalla Lampan kiinteistön tarjouskilpailun voittaneelle eräin jatkosuunnittelua ja toteuttamista koskevin ehdoin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan varaajan luonnossuunnitelman toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan muutosehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 14.12.2006 Lampan taloa koskevaa asemakaavan muutosehdotusta nro 11623, joka mahdollisti entisen hallinto- ja virastotontin muuttamisen toimitilakäyttöön. Kaava on tullut voimaan 11.1.2008.
Kari Management Company Oy on perustettavan Hotelli Helena Oy:n lukuun tehnyt maanvuokrasopimuksen ja ostanut vuokra-alueen rakennuksen Helsingin kaupungilta 16.4.2008. Hotelli Helena Oy:n ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin yhtiön velkojat ovat jättäneet konkurssihakemuksen 1.6.2010. Kaupunginhallitus päätti 13.6.2011 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan tontin asemakaavan muutosehdotuksen siten, että rakennuksen käyttötarkoitus voi olla myös toimistokäyttö, katuun rajoittuvia ensimmäisen kerroksen tiloja lukuun ottamatta. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa lautakuntaa harkitsemaan myös asumiskäyttöä ylimmän kerroksen osalta.
Suojelukohteet:
Tontin rakennukset on suojeltu sr-1-merkinnällä. Ne ovat historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksen nykyinen ulkoasu materiaaleineen, alkuperäiset tai niihin verrattavissa olevat tilakokonaisuudet, rakenteet ja kiinteä sisustus tulee säilyttää. Rakennukset on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjattava rakennuksen historialliset arvot säilyttävällä ja arkkitehtuurin ominaispiirteet palautavalla tavalla.
Alue on osa korttelikokonaisuutta, joka on asemakaavassa määritelty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tällä alueella ei suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää, niin että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen.
Esittelijä
Kaupunginmuseo on selvittänyt Lampan talon rakennushistoriaa ja säilyneisyyttä ja asettanut niiden perusteella suojelutavoitteet vuonna 2006.
Kauppias Johan Lampa hankki tontin omistukseensa vuosina 1813 ja 1814. Ruotsalaissyntyisen linnoituskonduktööri Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus valmistui 1817. Tontin eteläreunalle sijoitetussa kolmikerroksisessa päärakennuksessa oli keskellä leveä, päätykolmioon päättyvä risaliitti ja rustikoidut pohjakerroksen ulkoseinät.
Lampan päärakennukseen liittyvä taloussiipi Helenankadun puolella oli kaksikerroksinen ja päärakennusta vaatimattomampi. Tontin luoteiskulmaan valmistui vuonna 1835 talousrakennus, jonka alakerrokseen oli sijoitettu kaksi vaunuvajaa, kaksi tallia ja kaksi makasiinia sekä navetta ja jätehuoneita. Toisessa kerroksessa oli kolme kamaria, heinäparvia ja käymälätiloja. Piharakennuksen suunnittelijaa ei tiedetä. Vuonna 1843 palovakuutuskirjoissa kaikki Lampan kiinteistön rakennukset ilmoitetaan väriltään keltaisiksi.
Alkuaan torisiiven asuintiloina oli ensimmäisessä kerroksessa sali ja kolme asuinhuonetta. Lisäksi siinä toimi neljän huoneen kauppapuoti, jonka sisäänkäynti oli sijoitettu talon pyöristettyyn kulmaukseen. Siinä toimi vuodesta 1859 lähtien Nuutajärven lasitehtaan myymälä, jota johti G. F. Stockmann. Hän otti liikkeen haltuunsa 1862, jolloin yrityksen toiminnan katsotaan alkaneen. Yritys toimi Lampan talossa vuoteen 1880. Toisessa kerroksessa oli sali ja kuusi huonetta, kolmannessa kuusi nuorenmiehen huonetta ja kolme renkien huonetta. Keittiöt, ruokahuoneet ja muut taloustilat oli sijoitettu Helenankadun siipirakennukseen.
Rakennuksen nykyinen ulkoasu on pääosin vuoden 1889 korjauksista, jotka suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtööri Odert Sebastian Gripenberg. Päärakennuksen sisäinen portaikko ja siihen rajoittuvat väliseinät purettiin ja tilalle rakennettiin uusi, U-muotoisesti talon pihajulkisivusta ulkoneva porrastorni. Torisiiven kolmas kerros muutettiin sisätiloiltaan aikaisempaa edustavammaksi. Koska se oli alempia kerroksia huomattavasti matalampi, oli torisiiven ylin välipohja purettava ja rakennettava uudelleen. Tämän vuoksi torifasadin suuri päätykolmio jouduttiin purkamaan ja ulkoseiniä korottamaan n. 1,2 m. Fasadit saivat muutenkin alkuperäisestä poikkeavan asun. Kaikki ikkunat vaihdettiin puitejaoltaan T- ja I-mallisiksi, katukerroksen kulmaovi muutettiin jälleen ikkunaksi ja kerroksen muut torin puoleiset ikkunat keskimmäistä lukuun ottamatta oviksi. Pääsiiven kaikki ovi- ja ikkuna-aukot sekä räystäsfriisi koristeltiin kadun puolelta listoituksin ja runsain kipsikoristein ja girlandein. Torifasadin toisen ja kolmannen kerroksen tasolle lisättiin kaksi pientä rautakaiteista parveketta ja katolle entisen päätykolmion sijaan balusterikaide ja neljä kaksikorvaista koristemaljaa. Helenankadun puoleinen sivusiipi korotettiin kauttaaltaan kerroksella ja sen sisälle siiven molempiin päihin rakennettiin portaikko.
Sisätiloissa päärakennuksen suurimpien huoneiden lankkulattiat vaihdettiin tammiparkettiin, ovet ja niiden kehyslistat muutettiin muodikkaan uusrenessanssityylisiksi. Vanhojen empireuunien tilalle hankittiin suurikokoiset, eri väriset uusrenessanssiuunit. Kolmannen kerroksen juhlahuoneiston katot koristeltiin kipsirosetein ja munasauva- sekä akanthusaiheisin listoituksin. Seinät jaettiin listoituksin kenttiin ja peiliovien yläpuolelle lisättiin kipsiset runsaudensarvet.
Seuraava merkittävä korjausvaihe tehtiin rakennuksessa 1920-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin suunnittelijana oli arkkitehti Lars Sonck. Alempi torifasadin parvekkeista poistettiin ja alimman kerroksen kaikki ovet toiseksi läntisintä lukuun ottamatta muutettiin jälleen ikkunoiksi. Sisällä tehtiin vesijohtokorjauksia ja rakennettiin lisää saniteettitiloja. Osan näistä töistä lienee aiheuttanut päärakennuksessa 1910- ja 1920-luvulla toiminut hotelli, ”Hotel Continental”.
Vuonna 1935 kiinteistö siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Seuraavan vuoden kuluessa rakennukset otettiin suurimmaksi osaksi kaupungin eri virastojen käyttöön. Tätä edelsi kiinteistön huonejaon muuttaminen paremmin toimistotarpeisiin soveltuvaksi uusia väliseiniä ja läpikulkukäytäviä rakentamalla sekä tarpeettomia oviyhteyksiä sulkemalla. Merkittävimpiä tuolloin suoritetuista töistä oli koko kiinteistön muuttaminen keskuslämmitteiseksi, jolloin suurin osa rakennusten kaakeliuuneista purettiin. Suunnitelmat kaikkiin vuoden 1936 muutoksiin laati Helsingin kaupungin rakennuskonttorin huonerakennusosasto kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin johdolla.
Lampan kiinteistö on säilynyt varsin hyvin vuoden 1889 asussa. Nykyinen ulkoasu edustaa runsasta uusrenessanssia. Päärakennuksen koristelu on yksityiskohdissaan rikasta ja hyvin säilynyttä. Helenankadun puoleinen sivusiipi on alun perinkin ollut vaatimattomampi koristelultaan. Sisätiloissa myöhäisemmät muutokset ovat vähäisiä, lähinnä huonetilojen jakamisia kevyillä väliseinillä ja puulattioiden peittämistä muovimatoilla. Ikkunat ovat vuoden 1889 korjauksen ajalta.
Torifasadin kolmannen kerroksen huonetilat on alun perin suunniteltu edustaviksi ja niissä on uusrenessanssin tapaan runsas kipsidekoraatio ja tammiparketit. Pääportaikko samoin kuin pohjoinen portaikko on koristeltu seinä- ja kattomaalauksin. Pääportaikon askelmat ovat räävelinkiveä ja niissä on uurteet.
Porttikäytävän portin on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck vuonna 1920. Porttikäytävässä on lisäksi 1700-luvulta peräisin oleva kellarin ovi. Se ja kellarit ovat muistuma paikalla ennen Lampan taloa sijainneesta rakennuksesta. Porttikäytävä on ennen Ehrenströmin asemakaavaa paikalla kulkeneen Strandgatanin kohdalla.
Kaupunginmuseon johtokunta on lausunut Lampan talon edellisestä asemakaavan muutosehdotuksesta vuonna 2007. Tässä lausunnossa ei puolettu lasikaton rakentamista tontin pihalle eikä ullakkotilan käyttöönottoa. Kaupunginmuseo on tuonut esiin näkemyksensä myös asemakaavan aikaisemmissa käsittelyissä kuten myös nyt esillä olevan kaavaehdotuksen eri vaiheissa.
Aikaisemmassa hotellihankkeessa ullakko oltiin ottamassa käyttöön ja rakennustoimenpiteitä kuten purkamista ja betonointia oli ehditty jo tehdä. Lasikatteen rakentamisen salliva asemakaavamääräys toi mukanaan hotellikäyttöön liittyvät erittäin tiukat poistumistiemääräykset, joita toteutettaessa pihasiivelle koitui suuria vaurioita.
Nyt esillä oleva toimistokäyttö on rakennukseen aikaisempaa paremmin sopiva käyttö ja palomääräykset ovat kevyempiä rakennuksen kannalta katsoen.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Mäkinen
Lisätiedot
Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486
anne.makinen(a)hel.fi
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2011 § 407
HEL 2011-001780 T 10 03 03
Ksv 0807_2, Pohjoisesplanadi 5, karttaruutu H3/P2
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- lähettää esittelijän kokouksessa muuttaman 13.12.2011 päivätyn 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 4 tontin 4 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12094 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä
- antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.
Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Kaj:n rooteli ************
Käsittely
13.12.2011 Ehdotuksen mukaan
Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään seuraavasti:
Kaavakartaan, -merkintöihin ja -määräyksiin tehdään seuraavat muutokset:
Rakennusoikeus kaavakartalla:
1 986 + 199 (Lisätty + 199)
Merkinnät ja määräykset:
1 986 + 199 (Lisätty + 199)
Poistetaan: "Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä"
Korvataan:
"Lukusarja yhteenlaskettuna ilmoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Ensimmäinen luku osoittaa rakennusoikeuden, joka saadaan sijoittaa rakennuksen varsinaisiin kerroksiin. Toinen luku osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien kokous- ja edustustilojen rakennusoikeuden, joka saadaan sijoittaa kadunvarsirakennuksen varsinaisten kerrosten yläpuoliseen ullakkotilaan sen estämättä, mitä asemakaavassa on muutoin määrätty rakennuksen suurimasta sallitusta kerrosluvusta. "
Sisällöllisesti vastaavat muutokset tehdään esityslistatekstiin ja kaavaselostukseen.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Pia Kilpinen, arkkitehti, puhelin: 310 37349
pia.kilpinen(a)hel.fi
Rahoitusjohtaja 9.11.2011
HEL 2011-001780 T 10 03 03
Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä Pohjoisesplanadi 5:n, ns. Lampan taloa koskevan asemakaavan muuttaminen esitetyllä tavalla on tarkoituksenmukaista. Vaikka Helsingissä on yleisesti ottaen tarvetta hotellikapasiteetin lisäämiselle, kyseisen kohteen asemakaavan muutosta voidaan pitää perusteltuna. Esitetty muutos mahdollistaa rakennuksen monipuolisemman ja joustavamman käytön sallimalla tarvittaessa myös toimistotilojen sijoittamisen rakennukseen. Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus kiirehtii kaavamuutosta Lampan talon käyttöönoton mahdollistamiseksi kortteleiden elävöittämissuunnitelman mukaisesti.
Kaupunginjohtajan 12.10.2011 johtajistokäsittelyssä hyväksymän Helsingin elinkeinopolitiikan kehittämisvalintojen mukaan ”kaupunki jatkaa toimenpiteitä yhteistyössä elinkeinoelämän ja alueen muiden toimijoiden kanssa Torikortteleiden ja Eteläsataman alueen kehittämiseksi palvelemaan paremmin kaupunkilaisten ja matkailijoiden tarpeita”. Talous- ja suunnittelukeskus pitääkin toivottavana, että Lampan talon toiminnot täydentäisivät omalta osaltaan Torikortteleiden palvelutarjontaa.
Luonnoksen mukaan katuun rajoittuvat ensimmäisen kerroksen tilat tulee varata myymälä- ja/tai ravintolakäyttöön ja lasikatetun pihan tulee olla yleisölle avoin. Rakennus sijaitsee kuitenkin ao. kortteleiden syrjäisimmässä kulmassa kaukana pääasiallisista jalankuluvirroista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön kohdistuu lisäksi huomattavia kustannuksia aiheuttavia ja aikaa vieviä vaatimuksia, jotka johtuvat mm. tiukoista suojelumääräyksistä ja arkeologisten kaivausten suorittamisesta. Lampan talon ympäristöä on tarkoitus kehittää huomattavasti lähivuosien aikana ja esimerkiksi ohi kulkeva jalankulkuliikenne tullee lisääntymään. Kaavamääräysten tulisikin olla riittävän joustavat, jotta ne jatkossakin sallisivat Lampan talon tarkoituksenmukaisen käytön osana kehittyvää Eteläsataman aluetta.
Lisätiedot
Marja-Leena Rinkineva, Elinkeinojohtaja, puhelin: 36141
marja-leena.rinkineva(a)hel.fi
Hallintojohtaja 3.11.2011
HEL 2011-001780 T 10 03 03
Hallintokeskuksella ei ole huomautettavaa asiassa.
Lisätiedot
Summanen Juha, osastopäällikkö, puhelin: 310 64032
juha.summanen(a)hel.fi
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin: 310 36060
eila.ratasvuori(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/4 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 20
Kaupunginmuseon vuoden 2011 toimintakertomus
HEL 2012-002938 T 00 01 01
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti hyväksyä liitteenä olevan kaupunginmuseon toimintakertomuksen vuodelta 2011.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kaupunginmuseon toimintakertomus 2011.pdf |
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee hyväksyä liitteenä olevan kaupunginmuseon toimintakertomuksen vuodelta 2011
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kaupunginmuseon toimintakertomus 2011.pdf |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| HP/1 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 21
Kaupunginmuseon vuoden 2011 määrärahojen käyttö ja toteutuneet tunnusluvut
HEL 2012-002592 T 02 02 02
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti merkitä tiedoksi vuoden 2011 määrärahojen käytön ja toteutuneet tunnusluvut sekä liitteet tilinpäätöskertomukseen.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Päivi Elonen, hallintopäällikkö, puhelin: +358931036487
paivi.elonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Määrärahojen käyttö ja toteutuneet tunnusluvut 2011.pdf |
2 | toimintakertomus_tunnusluvut_selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja sitovien tavoitteiden toteutumisen dokumentointi.pdf |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Talous- ja suunnittelukeskus |
|
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2011 määrärahojen käytön ja toteutuneet tunnusluvut sekä liitteet tilinpäätöskertomukseen.
Esittelijä
Esityslistan liitteenä jaetaan johtokunnan jäsenille yhteenvedot kaupunginmuseon määrärahojen käytöstä ja toteutuneista tunnusluvuista vuodelta 2011. Kaupungin tilinpäätösohjeen mukaan kaikki talouspalvelukeskuksen eli Talpan kirjanpidolle tilinpäätöksen kokoamiseksi annettavat tiedot käsitellään virastojen ja laitosten lauta- ja johtokunnissa.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Päivi Elonen, hallintopäällikkö, puhelin: +358931036487
paivi.elonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Määrärahojen käyttö ja toteutuneet tunnusluvut 2011.pdf |
2 | toimintakertomus_tunnusluvut_selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja sitovien tavoitteiden toteutumisen dokumentointi.pdf |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Talous- ja suunnittelukeskus |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/5 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 22
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto valtuutettu Johanna Sumuvuoren ym. aloitteesta koskien järjestöportaalin perustamista
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon Johanna Sumuvuoren ym. aloitteesta järjestöportaalin perustamiseksi:
Kaupunginmuseolla ei ole tällä hetkellä erikseen järjestöille suunnattuja palveluita tai palvelukokonaisuuksia. Museon palvelut ja tuotteet ovat eri järjestöille saatavilla aivan kuten muillekin asiakkaille. Mm. museon tiloihin kohdistuvat vuokraus- ja juhlapalvelut on nykyisin ulkoistettu Palmialle ja niistä on saatavilla tietoa museon verkkosivuilta, kuten muistakin palveluista. Avustuksia museo ei jaa.
Kaupunginmuseo tekee ja kehittää toki yhteistyötä eri järjestöjen (mm. kaupunginosayhdistysten kanssa) ja muiden toimijoiden kanssa, mutta tällainen yhteistoiminta on resursseista, tarpeista ja tavoitteista riippuen hyvin vaihtelevaa ja pitkäaikaiseen toiminnan suunnitteluun liittyvää kehittämistä, aivan kuten muidenkin potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa.
Kaupunginmuseon johtokunta pitää kiinnostavana kaavaillun portaalin tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, mutta toteaa, että nykytilanteessa museolla ei ole järjestöportaaliin sopivia palvelukokonaisuuksia tarjolla. Tietoa kaupunginmuseon toiminnasta on luonnollisesti mahdollista jakaa myös ehdotetun portaalin kautta. Johtokunta esittää että kaupungin nykyisiä verkkosivuja kehitetään palvelemaan paremmin järjestöjä ja muuta kansalaistoimintaa.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | HEL 2011-005299 Johanna Sumuvuoren valtuustoaloite Kvsto 28.9.2011 asia 17 |
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa seuraavan lausunnon Johanna Sumuvuoren ym. aloitteesta järjestöportaalin perustamiseksi:
Kaupunginmuseolla ei ole tällä hetkellä erikseen järjestöille suunnattuja palveluita tai palvelukokonaisuuksia. Museon palvelut ja tuotteet ovat eri järjestöille saatavilla aivan kuten muillekin asiakkaille. Mm. museon tiloihin kohdistuvat vuokraus- ja juhlapalvelut on nykyisin ulkoistettu Palmialle ja niistä on saatavilla tietoa museon verkkosivuilta, kuten muistakin palveluista. Avustuksia museo ei jaa.
Kaupunginmuseo tekee ja kehittää toki yhteistyötä eri järjestöjen (mm. kaupunginosayhdistysten kanssa) ja muiden toimijoiden kanssa, mutta tällainen yhteistoiminta on resursseista, tarpeista ja tavoitteista riippuen hyvin vaihtelevaa ja pitkäaikaiseen toiminnan suunnitteluun liittyvää kehittämistä, aivan kuten muidenkin potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa.
Kaupunginmuseon johtokunta pitää kiinnostavana kaavaillun portaalin tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, mutta toteaa, että nykytilanteessa museolla ei ole järjestöportaaliin sopivia palvelukokonaisuuksia tarjolla. Tietoa kaupunginmuseon toiminnasta on luonnollisesti mahdollista jakaa myös ehdotetun portaalin kautta. Johtokunta pohtii kuitenkin, voitaisiinko kaupungin nykyisiä verkkosivuja kehittää palvelemaan paremmin järjestöjä ja muuta kansalaistoimintaa.
Esittelijä
Kaupunginvaltuutettu Johanna Sumuvuoren ym. tekemässä aloitteessa esitetään perustettavaksi järjestöille oma palveluportaali, joka tarjoaisi kaikki kaupungin järjestöille suuntaamat palvelut yhdessä paikassa. Kaupunki tarjoaa erilaisille järjestöille monenlaisia palveluita aina avustuksista toimitilojen vuokraukseen. Aloitteen mukaan palveluiden saatavuudesta on hankalaa saada tietoa tai vaikea verrata eri hallintokuntien käytäntöjä ja avustusperiaatteita. Aloitteessa edellytetään käytäntöjen läpinäkyvyyttä ja palveluiden helppoa saavutettavuutta.
Esittelijä esittää, että johtokunta antaisi asiassa päätösehdotuksen mukaisen lausunnon.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | HEL 2011-005299 Johanna Sumuvuoren valtuustoaloite Kvsto 28.9.2011 asia 17 |
Päätöshistoria
Kulttuurijohtaja 27.2.2012
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Päätös
Helsingin kulttuurikeskus pitää kannatettavana järjestöille suunnatun tiedon kokoamista yhteen paikkaan sekä järjestöyhteistyön periaatteiden yhteistä linjaamista. Kulttuurikeskus ei sen sijaan kannata kaupungin nykyisistä verkkopalveluista irrallisen järjestöportaalin perustamista.
Kaupungin haasteena on tällä hetkellä se, että hel.fi-portaalin viestintä on enimmäkseen virastolähtöistä. Palvelut on pääosin paketoitu virastoittain ja kohderyhmiltä edellytetään kaupungin virastojen hyvää tuntemusta, jotta tarvittavat palvelut löytyvät. Hel.fi-portaalin lisäksi kaupungilla on myös asiointiportaali (asiointi.hel.fi), johon on koottu vetuma-tunnistautumista vaativat palvelut. Näiden lisäksi käytössä on muun muassa nuorisoasiainkeskuksen harrastehaku, jonka kautta järjestöt voivat ilmoittaa järjestämistään kursseista ja tapahtukmista. Kaupungin ja koko pääkaupunkiseudun palveluita löytyy laajasti myös Palvelukartasta.
Helsingin kaupunki on parhaillaan uudistamassa hel.fi-portaalia. Portaaliuudistuksessa korostunee kohderyhmälähtöinen suunnittelu. Näin ollen paras ratkaisu valtuustoaloitteessa kuvatun ongelman ratkaisemiseksi on huomioida järjestöt yhtenä kohderyhmänä uudessa hel.fi-portaalissa.
Tärkeintä olisikin koota kaikki kaupungin järjestöille tarjoamat palvelut yhteen paikkaan hel.fi-portaaliin, jotta palveluiden käyttäjät löytäisivät ne helposti ja jotta kaikilla järjestöillä olisi yhtäläinen mahdollisuus niitä hyödyntää.
Hyvänä esimerkkinä oikeansuuntaisesta kohderyhmäajattelusta on kaupungin elinkeinopalvelun kokoama ja ylläpitämä sivusto tapahtumanjärjestäjille osoitteessa:
http://www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/Tapahtumakaupunki/Ohjeita%20tapahtumanj_rjest_j_lle
Lisätiedot
Sopanen Terttu, viestintäpäällikkö, puhelin: +3589310
terttu.forsstrom(a)hel.fi
Veikko Kunnas |
|
vs. kulttuurijohtaja |
|
Kirjastotoimen johtaja 27.2.2012
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Päätös
Kaupunginkirjasto tarjoaa palveluja hyvin erilaisille järjestöille. Yhteistyötä tehdään sekä kau-punginosakirjastoissa mm. asukasyhdistysten, urheiluseurojen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa että koko kaupunginkirjaston tasolla mm. erilaisten kulttuuri- ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa.
Kaupunginkirjasto tarjoaa järjestöille tiloja: sekä kokoontumistiloja että tiloja tapahtumien ja näyttelyiden järjestämiseen. Tiloista peritään pientä vuokraa, paitsi silloin kun kyse on yhteistyöhankkeista kirjaston kanssa. Tapahtumia järjestetään pääasiassa yhteistyöhankkeina.
Käpylän kirjastossa on kokeilussa myös tilojen tarjoaminen paikallisille yhteistyöjärjestöille kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Lasipalatsin kohtaamispaikalla on Urban Office –palvelu, jossa toimistotyyppisen tilan lisäksi on saatavilla myös kokouksiin tarvittavaa tekniikkaa ja asiantuntijapalvelua. Palvelua voivat käyttää niin pienyritykset, yhteisöt kuin yksittäiset kuntalaisetkin.
Kohtaamispaikan lisäksi järjestöt voivat hyötyä myös Myllypuron mediakirjaston studiosta ja muusta tekniikasta, jolla voi tuottaa sisältöä erilaisiin medioihin. Myös mediakirjastossa asiantuntijat auttavat laitteiden käytössä.
Kaikissa kaupunginkirjaston palvelupisteissä on saatavilla neuvontapalveluja, myös järjestöjen käyttöön.
Kaupunginkirjaston varattavat tilat löytyvät kirjaston internetsivuilta: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tilat/ Siellä on myös tilojen hinnasto ja näyttelyvarauslomake. Tila- ja näyttelyvaraukset tehdään suoraan asianomaiseen kirjastoon.
Kaupunginkirjasto on mukana työryhmässä, joka selvittämää mahdollisuuksia yhtenäistää kaupungin erilaisia tilanvarausjärjestelmiä. Tavoitteena on, että vapaana olevat tilat ovat jatkuvasti näkyvillä netissä ja tilattavissa yhden varausjärjestelmän kautta.
Lisätiedot
Soininvaara Anna-Maria, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: 310 85400
anna-maria.soininvaara(a)hel.fi
Maija Berndtson |
|
kirjastotoimen johtaja |
|
Satamajohtaja 21.2.2012
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Helsingin Satama ei tarjoa erityisesti järjestöille suunnattua palvelua. Helsingin Satama avustaa vuosittain neljää meripelastus- ja merimiespalvelujärjestöä, joiden osalta toiminta on vakiintunutta. Helsingin Sataman edustajat käyvät myös vuosittain sataman lähistöllä toimivien asukasyhdistysten tilaisuuksissa kertomassa sataman ajankohtaisista asioista.
Helsingin Satamalla ei edellä mainitun lisäksi ole muuta palvelua, jota voitaisiin mahdollisen järjestöportaalin kautta tarjota.
Lisätiedot
Tuomola Eve, Toimistopäällikkö, puhelin: +358931033551
eve.tuomola(a)hel.fi
Tauno Sieranoja |
|
Talousjohtaja |
|
Toimitusjohtaja 17.2.2012
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Lausunto
Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos on kaupunkikonsernin sisäinen liikelaitos ja tarjoaa palveluitaan ainoastaan virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille. Henkilöstön kehittämispalvelut liikelaitoksella ei toistaiseksi ole yhteistyötä järjestöjen kanssa eikä hallintokunta myöskään tarjoa mitään palveluita järjestöille. Hallintokunnalla ei näin ollen ole mitään tarpeita järjestöportaalin suhteen.
Lisätiedot
Mirja Heiskari, Toimitusjohtaja, puhelin
mirja.heiskari(a)hel.fi
Palmia-liikelaitoksen jk 16.02.2012 § 13
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Päätös
Johtokunta päätti antaa asiassa seuraavan sisältöisen lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että tieto järjestöille tarjottavista kaupungin palveluista ja yhteistyömuodoista kerätään yhteen paikkaan ja niistä muodostetaan järjestöille oma palveluportaali.
Palmia myy myös järjestöille palvelujaan, kuten kokous- ja juhlapalveluja, tilojen vuokrausta, siivouspalveluja ja vartiointipalveluja sekä tarjoaa neuvontaa palvelujen valinnasta ja tehokkaasta hyödyntämisestä. Palmian Internet-sivuilla on tiedot tarjottavista palveluista ja yhteystiedot lisätietojen saantia ja tarjouspyyntöjä varten. Eri palveluillamme on sivuillaan omat strukturoidut tarjouspyyntö- tai yhteydenottolomakkeensa. Suurin osa palveluistamme edellyttää kuitenkin sähköpostitse, puhelimitse tai henkilökohtaisesti tapahtuvaa palvelun suunnittelua ennen sopimusta.
Jos aloitteessa esitetty järjestöportaali muodostetaan, Palmia on mielellään mukana esimerkiksi Palmian palveluihin vievien linkkien muodossa.
Esittelijä
toimitusjohtaja
Antti Värtelä
Lisätiedot
Sinikka Hukari, laatukoordinaattori, puhelin: 310 27210
sinikka.hukari(a)palmia.fi
Hankintajohtaja 8.2.2012
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Hallintokeskuksen lausuntopyyntö vt. Johanna Sumuvuoren ym. valtuustoaloitteesta (28.9.2011)
Helsingin kaupungin hallintokeskus pyytää Helsingin kaupungin hankintakeskukselta lausuntoa valtuutettu Johanna Sumuvuoren ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee järjestöportaalin perustamista. Aloitteen mukaan kaupungin tulisi perustaa palveluportaali, joka sisältäisi kootusti kaikki kaupungin järjestöjä varten tarjoamat palvelut ja yhteistyömuodot asiakirjoineen. Aloitteessa todetaan, että nykyisin järjestöyhteistyön muodot ja käytänteet vaihtelevat hallintokunnittain. Sen vuoksi palveluiden saatavuudesta on hankala saada tietoa. Portaalin perustaminen lisäisi läpinäkyvyyttä ja helpottaisi tietojen löytymistä.
Hankintakeskuksen mielestä valtuustoaloite on kannatettava. Hankintakeskuksen näkökulmasta portaalin perustamiselle ei ole estettä. Jos portaalin perustaminen tehdään julkisena hankintana, tulee noudattaa hankintalakia.
Lisätiedot
Sarmela Marja, hankintalakimies, puhelin: 310 31651
marja.sarmela(a)hel.fi
Pelastuskomentaja 07.02.2012
HEL 2011-005299 T 07 02 00
Päätös
Va. pelastuskomentaja ilmoittaa, että pelastuslaitoksen ja järjestöjen välinen yhteistoiminta liittyy ennen kaikkea sopimuksiin, joilla vapaaehtoiset palokunnat sopimuspalokunnan roolissa tuottavat pelastustoimen palveluita Helsingin kaupungissa. Yhteistyö on monimuotoista ja perustuu sopimuksiin.
Sopimuspalokuntia rahoitetaan osana pelastuslaitoksen talousarviota ns. sopimuspalokuntakorvauksen muodossa, joka on vuonna 2012 noin 400 000 euroa. Sen lisäksi pelastuslaitos hankkii sopimuspalokunnille vastikkeetta pelastuskalustoa, kuten paineilmalaitteita, sammutusasuja ja viranomaisradioita. Lisäksi pelastuslaitos maksaa 75% kaupungin sopimuspalokunnilta veloittamista tonttivuokrista.
Pelastuslaitos katsoo, että erityisten ehtojensa ja palveluntuotannollisen luonteensa vuoksi sopimuspalokuntayhteistyö on parhaiten toteutettavissa nykyisellä sopimusneuvottelukäytännöllä eikä portaalista siinä ole hyötyä.
Muutoin pelastuslaitos myöntää vuosittain avustuksia järjestöille, joiden toiminta liittyy pelastuslaitoksen toimialaan. Avustusten saajia on ollut vuosittain noin viisi ja avustusmäärä yhteensä noin 125 000 euroa. Tästä merkittävä osa on kohdistunut Helsingin pelastusliitolle. Avustusten myöntäminen tapahtuu hakemuksesta ja jatkossa kaupungin sähköistä avustushakemusjärjestelmää käyttäen. Hakijoiden vähäisestä määrästä ja vakiintuneesta joukosta johtuen portaalilla ei ole saatavissa olennaista lisähyötyä nykyiseen menettelyyn.
Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos vuokraa tiloja liikuntaan ja muuhun tarkoituksiin sekä järjestöille että yksityisille yrityksille ja henkilöille. Vuokraustoiminnassa yhteisestä portaalista voisi olla hyötyä edellyttäen, että se ei ole pelkästään järjestöjen käytössä.
Muutoin pelastuslaitos katsoo, että olisi kaupungin edun mukaista kerätä yhteen tietojärjestelmään tieto eri järjestöjen saamista tuista ja avustuksista, jotta monen luukun rahastaminen voidaan välttää
Päätöksen perustelut
Hallintokeskus on pyytänyt pelastuslaitokselta lausuntoa valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloitteesta (Kvsto 28.9.2011 asia 17) ns. järjestöportaalin perustamisesta. Hallintokeskus pyytää tietoja siitä, millaisia erilaisia palveluja ja yhteistyömuotoja hallintokunta tarjoaa järjestöille, millaisin periaattein sekä miten nämä palvelut ja yhteistyömuodot ovat järjestöjen saavutettavissa. Lausunnossa pyydetään lisäksi ilmoittamaan, millaisia viestintämuotoja tai niihin kohdistuvia tarpeita hallintokunnalla on järjestöyhteistyöhön liittyen.
Lisätiedot
Nordenswan Henri, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/6 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 23
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Demokratia-ryhmän loppuraportista
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Demokratia-ryhmän 1.11.2011 valmistuneesta loppuraportista seuraavan lausunnon:
Demokratia-ryhmän loppuraportti sisältää useita hyviä ehdotuksia kaupunkilaisten demokraattisten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi ja laajentamiseksi vastaten siten valtuuston hyväksymän strategiaohjelman 2009-2012 tavoitteita.
Johtokunta pitää hyvänä mm. toimenpiteen 2 (alueellisen osallistumisen parantaminen) kohdalla esitettyä kokeellista toimintatapaa, jossa pilottien ja kokeilujen kautta voidaan etsiä toimivia menettelyjä. Johtokunta pitää tärkeänä, että jatkoselvityksissä myöskään vakiintuneita ja hyviksi havaittuja alueellisia vuorovaikutusfoorumeita, kuten vaikkapa ylipormestarin asukasillat, ei hylätä vaan pyritään kehittämään edelleen asukkaiden kuulemiseksi.
Useisiin toimenpide-esityksiin liittyy toimintatapojen uudistamista hallintokunnissa. Tämä näkyy mm. toimenpide 4:ssä, jonka mukaan ”Kehitetään verkkopalveluja ja lisätään vuorovaikutusta sekä valmistelun avoimuutta, jotta --- asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä.” Toimenpide edellyttää myös hallintokuntien asukas- ja yhteisöosaamisen edelleen kehittämistä, jota ei raportissa ole nostettu erityisesti esille, vaikka raportin s. 6 todetaankin ”henkilöstöä kannustetaan vuoropuheluun asukkaiden kanssa”. Vuorovaikutus- ja osallistamisosaaminen tulee ottaa huomioon jatkossa entistä vahvemmin henkilöstön toimenkuvissa, koulutuksessa ja rekrytoinnissa, mikäli tässä halutaan aidosti onnistua.
Kaupunginmuseon rooli demokratian vahvistamisessa liittyy erityisesti periaatteeseen demokraattisesta oikeudesta kulttuuriperintöön, ja kulttuuriperinnön saavutettavuuteen sekä saatavuuteen. Vapaa pääsy museoiden näyttelyihin, kulttuuriperinnön äärelle, on yksi keskeinen keino turvata tämän periaatteen toteutumista. Kaupunginmuseo tuottaa ja jakaa tietoa kulttuuriperinnöstä eri keinoin ja tarjoaa strategiaohjelman tavoitteiden mukaisesti kaupunkilaisille alueellisen identiteetin rakennusaineita sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Kaupunkilaisten kuulemista, osallisuutta pyritään museon eri toiminnoissa edistämään ja toimintoja jalkauttamaan myös museon toimipisteiden ulkopuolelle, eri kaupunginosiin liittyvien hankkeiden kautta. Etsitään uusia yhteistyömuotoja kansalaisjärjestöjen kanssa. Useita demokratian vahvistamiseen liittyviä tavoitteita on mukana myös vuoden 2011 lopulla hyväksytyssä kulttuuristrategiassa.
Toimenpide 4:n mukaan kootaan läpileikkaus kaikista verkkopalveluhankkeista ja suunnitelmista, joita hallintokunnat kehittävät tällä hetkellä. Kaupunginmuseolla on suunnittelu- ja toteutusvaiheessa oleva Kokoelmat verkkoon -hanke, jossa museon kokoelma- ja kulttuuriympäristötietokantoja avataan asiakasliittymän kautta verkkoon ja mahdollistetaan myös pilottivaiheessa valokuvien verkkokauppa. Jo nykyisin museon verkkosivuilla on avoin pääsy useisiin kaupunginosien kulttuuriympäristön inventointeihin ja monipuolisiin verkkonäyttelyihin, joilla edistetään kulttuuriperinnön saavutettavuutta.
Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa Demokratia-ryhmän esittämien toimenpiteiden toteuttamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Demokratia-ryhmän loppuraportti 1.11.2011.pdf |
2 | Khs 09012012 18§ tarkastamaton.pdf |
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa Demokratia-ryhmän 1.11.2011 valmistuneesta loppuraportista seuraavan lausunnon:
Demokratia-ryhmän loppuraportti sisältää useita hyviä ehdotuksia kaupunkilaisten demokraattisten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi ja laajentamiseksi vastaten siten valtuuston hyväksymän strategiaohjelman 2009-2012 tavoitteita.
Johtokunta pitää hyvänä mm. toimenpiteen 2 (alueellisen osallistumisen parantaminen) kohdalla esitettyä kokeellista toimintatapaa, jossa pilottien ja kokeilujen kautta voidaan etsiä toimivia menettelyjä. Johtokunta pitää tärkeänä, että jatkoselvityksissä myöskään vakiintuneita ja hyviksi havaittuja alueellisia vuorovaikutusfoorumeita, kuten vaikkapa ylipormestarin asukasillat, ei hylätä vaan pyritään kehittämään edelleen asukkaiden kuulemiseksi.
Useisiin toimenpide-esityksiin liittyy toimintatapojen uudistamista hallintokunnissa. Tämä näkyy mm. toimenpide 4:ssä, jonka mukaan ”Kehitetään verkkopalveluja ja lisätään vuorovaikutusta sekä valmistelun avoimuutta, jotta --- asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä.” Toimenpide edellyttää myös hallintokuntien asukas- ja yhteisöosaamisen edelleen kehittämistä, jota ei raportissa ole nostettu erityisesti esille, vaikka raportin s. 6 todetaankin ”henkilöstöä kannustetaan vuoropuheluun asukkaiden kanssa”. Vuorovaikutus- ja osallistamisosaaminen tulee ottaa huomioon jatkossa entistä vahvemmin henkilöstön toimenkuvissa, koulutuksessa ja rekrytoinnissa, mikäli tässä halutaan aidosti onnistua.
Kaupunginmuseon rooli demokratian vahvistamisessa liittyy erityisesti periaatteeseen demokraattisesta oikeudesta kulttuuriperintöön, ja kulttuuriperinnön saavutettavuuteen sekä saatavuuteen. Vapaa pääsy museoiden näyttelyihin, kulttuuriperinnön äärelle, on yksi keskeinen keino turvata tämän periaatteen toteutumista. Kaupunginmuseo tuottaa ja jakaa tietoa kulttuuriperinnöstä eri keinoin ja tarjoaa strategiaohjelman tavoitteiden mukaisesti kaupunkilaisille alueellisen identiteetin rakennusaineita sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Kaupunkilaisten kuulemista, osallisuutta pyritään museon eri toiminnoissa edistämään ja toimintoja jalkauttamaan myös museon toimipisteiden ulkopuolelle, eri kaupunginosiin liittyvien hankkeiden kautta. Niin ikään yhteistyötä kaupunginosa- ja asukasyhdistysten kanssa kehitetään. Useita demokratian vahvistamiseen liittyviä tavoitteita on mukana myös vuoden 2011 lopulla hyväksytyssä kulttuuristrategiassa.
Toimenpide 4:n mukaan kootaan läpileikkaus kaikista verkkopalveluhankkeista ja suunnitelmista, joita hallintokunnat kehittävät tällä hetkellä. Kaupunginmuseolla on suunnittelu- ja toteutusvaiheessa oleva Kokoelmat verkkoon -hanke, jossa museon kokoelma- ja kulttuuriympäristötietokantoja avataan asiakasliittymän kautta verkkoon ja mahdollistetaan myös pilottivaiheessa valokuvien verkkokauppa. Jo nykyisin museon verkkosivuilla on avoin pääsy useisiin kaupunginosien kulttuuriympäristön inventointeihin ja monipuolisiin verkkonäyttelyihin, joilla edistetään kulttuuriperinnön saavutettavuutta.
Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa Demokratia-ryhmän esittämien toimenpiteiden toteuttamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti.
Tiivistelmä
Kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy kokonaisuus Demokratia ja vaikuttaminen, jonka mukaan kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi.
Kaupunginhallitus asetti 4.4.2011 (§ 349) ajalle 1.4.-31.10.2011 Demokratia-ryhmän ohjaamaan ja seuraamaan kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi koottavien toimenpiteiden valmistelua kansanvaltahankkeeksi kaupunginvaltuuston strategiaohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Demokratia-ryhmän toimenpide-esitykset
Ryhmä esittää kaupunginhallitukselle raportissaan seuraavia toimenpiteitä:
Toimenpide 1: Laaditaan selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan esitys osallistuvan budjetoinnin kokeilusta.
Toimenpide 2: Laaditaan selvitys alueellisen osallistumisen parantamisen mahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan vaihtoehtoisia esityksiä alueellisen osallistumisen hankkeista
Toimenpide 3: Tehdään toimintamalli kansanäänestysten käyttöön ottamiseksi Helsingissä
Toimenpide 4: Kehitetään verkkopalveluja ja lisätään vuorovaikutusta sekä valmistelun avoimuutta, jotta kaupungin tuottama asiakirja- ja muu tietoaineisto on helposti ja esteettömästi kaupunkilaisten avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä.
Toimenpide 5: Kaupunki tuottaa verkossa ja myös paperiversiona saatavilla olevan kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen oppaan. Oppaasta tehdään kerran vuodessa uudistuva versio sekä wiki-alueella jatkuvan keskustelun kautta uudistuva versio.
Toimenpide 6: Laaditaan selvitys koulujen sähköisten palveluiden tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista koulutyöskentelyssä.
Toimenpide 7: Laaditaan selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista.
Toimenpide 8: Selvitetään samanaikaisesti vireillä olevan valtakunnallisen kuntauudistuksen kanssa kaupungin edustuksellisen demokratian mallia osana kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2013-2016 valmistelua.
Toimenpide 9: Laaditaan selvitys poliittisen johdon ja virkamiesjohdon työnjaon uudistamisesta. Tavoitteena on mm. vahvistaa kaupunginvaltuuston roolia kaupungin kehittämisessä ja johtamisessa.
Toimenpide 10: Toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan kaupunginhallitukselle 30.4.2012 mennessä. Kaupunginhallitus päättää tämän pohjalta jatkovalmistelusta ja seurannasta.
Demokratia-ryhmä esittää, että kaupunginhallitus vie toimenpidesuunnitelman kaupunginvaltuuston lähetekeskusteluun.
Demokratia-ryhmä esittää, että kaupunginhallitus valmistelee toimenpiteet, joilla kaupunkilaiset voivat osallistua mahdollisimman laajasti ja aktiivisesti demokratia-prosessin jatkotyöhön.
Esittelijä
Kaupunginhallitus päätti 9.1.2012 merkitä tiedoksi demokratia-ryhmän loppuraportin ja lähettää sen kaikille lauta- ja johtokunnille lausunnon antamista varten
Samalla kaupunginhallitus päätti käynnistää demokratia-ryhmän esitysten pohjalta jatkotoimenpiteinä seuraavien selvitysten ja suunnitelmien laatimisen alueellisen demokratian kehittämiseksi, suoran demokratian edistämiseksi ja valmistelun avoimuuden lisäämiseksi:
1. selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä,
2. selvitys alueellisen osallistumisen kokeilua varten laadittavaa pilottisuunnitelmaa varten, johon sisällytetään alueellisten kokeilujen aihepiirit ja kohteet, kohdentuminen kaupungin eri toimialoille sekä eri alueellisen osallistumisen eri mallit ja uuden teknologian hyväksikäytön mahdollisuudet,
3. periaatteet ja menettelytavat kansanäänestysten järjestämiseksi,
4. selvitys kaupungin hallintokuntien verkkopalveluhankkeista ja suunnitelmista asukasosallistumista tukevaa sähköisten vuorovaikutuskanavien, verkkopalvelujen ja neuvontaa koskevan kehittämissuunnitelman laatimista varten,
5. selvitys koulujen sähköisten palveluiden tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista koulutyöskentelyssä,
6. selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista.
Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan em. toimenpiteistä ja raportoimaan niiden etenemisestä 30.4.2012 mennessä, jonka jälkeen päätetään jatkovalmistelusta ja seurannasta.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että edustuksellisen demokratian toimintaedellytysten parantamista koskevat toimenpide-ehdotukset valmistellaan erikseen osana kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2013 -2016 valmistelua
Kaupunginhallitus edellyttää, että valmistelun yhteydessä selvitetään erilaisten mallien soveltuvuutta Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseksi. Selvityksessä otetaan huomioon kuntauudistuksen mahdollisesti tuomat muutokset. Selvityksestä laaditaan raportti kaupunginhallitukselle 30.11.2012 mennessä.
Demokratia-ryhmän loppuraportti on esityslistan liitteenä.
Esittelijä tarkastelee raporttia erityisesti kaupunginmuseon toimialan näkökulmasta ja esittää, että johtokunta antaa raportista päätösehdotuksen mukaisen lausunnon.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Lisätiedot
Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: +358 9 310 36485
tiina.merisalo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Demokratia-ryhmän loppuraportti 1.11.2011.pdf |
2 | Khs 09012012 18§ tarkastamaton.pdf |
Päätöshistoria
Yleisten töiden lautakunta 21.02.2012 § 90
Pöydälle 21.02.2012
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Yleisten töiden lautakunta päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
kaupungininsinööri
Raimo K Saarinen
Lisätiedot
Silja Hyvärinen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 38619
silja.hyvarinen(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.02.2012 § 64
Pöydälle 21.02.2012
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
Lisätiedot
Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37368
heikki.mantymaki(a)hel.fi
Tero Santaoja, lähiöprojektin projektipäällikkö, puhelin: 310 37155
tero.santaoja(a)hel.fi
Palmia-liikelaitoksen jk 16.02.2012 § 12
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Johtokunta päätti antaa asiassa seuraavan sisältöisen lausunnon:
Terveyslautakunta 14.02.2012 § 32
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Terveyslautakunta päätti antaa Demokratia-ryhmän loppuraportista seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Demokratia-ryhmän loppuraportissa esitetään useita hyviä ehdotuksia alueellisen demokratian kehittämiseksi, suoran demokratian edistämiseksi, valmistelun avoimuuden lisäämiseksi ja edustuksellisen demokratian toimintaedellytysten parantamiseksi.
Helsinki on suuri kaupunki, jossa alueellisen demokratian ja asukkaiden osallisuuden mahdollistaminen asettaa hallintokunnille haasteita. Edustuksellisen demokratian lisäksi tarvitaan sen vuoksi suoran demokratian ja uudenlaisten osallisuusratkaisujen käyttöä. Uudenlaisten ratkaisujen ei tarvitse merkitä uusia hallinnollisia ratkaisuja, vaan nykyisten informaatio-, kuulemis-, osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien kehittämistä ja selkeyttämistä.
Tärkeätä myös on, että asukkaat tietävät, mistä he löytävät halutessaan tietoa osallistumismahdollisuuksistaan. Tämän vuoksi Demokratia-ryhmän esittämä ehdotus, että kaupunki tuottaisi verkkoon ja myös paperiversiona saatavilla olevan kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen oppaan, on kannatettava.
Lisäksi kaupungin valitsema linja, että kaupungin osallistumisjärjestelmää kehitetään vaiheittain kohti yleistä osallistumisportaalia, on hyvä. Tämä linjaus tuleekin ottaa huomioon parhaillaan käynnissä olevassa hel.fi-sivuston uudistamistyössä.
Demokratia-ryhmä esittää yhtenä toimenpiteenä, että kaupunki kehittää verkkopalveluja ja lisää vuorovaikutusta ja valmistelun avoimuutta. Terveyskeskuksen strategisena tavoitteena on lisätä terveydenhuollon sähköisiä palveluja. Tällä hetkellä sähköisiä palveluja on tarjolla suun terveydenhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa. Seuraavassa vaiheessa sähköisiä palveluja on tarkoitus laajentaa terveysasemien, neuvoloiden ja kaupunginsairaalan asiakkaiden käyttöön. Kaikki terveyskeskuksen tarjoamat sähköisen asioinnin palvelut on koottu kaupunkiyhteiselle asiointi.hel.fi-alustalle, jotta asukkaat löytävät nämä palvelut yhdestä paikasta.
Demokratia-ryhmän loppuraportissa todetaan, että kaupungin verkkopalveluja kehitettäessä tulee tehdä yhteistyötä muiden julkisten palvelun tuottajien kanssa ja esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä mainitaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Palveluvaaka-verkkopalvelu (www.palveluvaaka.fi).
Palveluvaaka-verkkopalvelun tavoitteena on tarjota tietoa kansalaisille siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Sen tarkoituksena on mahdollistaa asukkaille eri toimipaikkojen vertailu, sosiaali- ja terveysalan tilastotietojen tarkastelu sekä palvelujen arviointi.
Tässä vaiheessa palvelu ei vielä sisällä kattavia tietoja. Tiedot perustuvat kansallisesti kerättyihin rajallisiin tietoihin. Jatkossa palvelun tietoja on kuitenkin tarkoitus täydentää, kun vertailukelpoista tietoa on saatavilla. Kansallisten verkkopalvelujen haasteena on kattavien tietojen keruu ja niiden ylläpito. Kansallisen avohoidon tilastotietojen uudistuksen myötä tämä tilanne mahdollisesti parantuu, kun tiedot toimitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle automaattisesti suoraan salattuina tietoina potilastietojärjestelmistä.
Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia pohdittaessa kannattaa myös arvioida, voitaisiinko sosiaalisen median välineitä hyödyntää hallinnon, suunnittelun ja kehittämistyön tarvitseman tiedon luomisessa ja jakamisessa. Kuten Demokratia-ryhmän loppuraportissa todetaan, pääkaupunkiseudulla Helsinki Region Infoshare www.hri.fi-verkkopalvelu on hyvä esimerkki palvelusta, jossa avoin tieto antaa halukkaille mahdollisuuden tehdä tiedon perusteella omia analyyseja ja laatia sen perusteella vaihtoehtoisia esityksiä kaupungille.
Demokratia-ryhmän loppuraportissa esitetään, että Helsingissä kokeillaan osallistuvaa budjetointia ja valmistellaan vaihtoehtoisia esityksiä alueellisen osallistumisen hankkeista. Kokeilujen kautta eteneminen on hyvä vaihtoehto, koska tällöin on mahdollista löytää sellaiset valmistelun ja päätöksenteon menetelmät, joilla parhaiten tavoitetaan ja välitetään asukkaiden näkemyksiä.
Alueellisen osallisuuden kehittämisen rinnalla tulee kuitenkin aina varmistaa, että kaikilla kaupungin alueilla on yhdenvertaiset ja yhtä kattavat aloite-, palaute- ja vaikuttamisjärjestelmät. Parhaiten tämä taataan kehittämällä ja ottamalla käyttöön kaupunkiyhteisiä sähköisiä järjestelmiä, kuten kaupungin suunnittelema palautejärjestelmä, jota terveyskeskus pilotoi syksyllä 2012.
Terveyslautakunta korostaa, että kaikessa kaupungin hallinnossa, myös terveyskeskuksen, tulee olla lähtökohtana asukasvaikuttamiseen panostaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys ja terveyspalvelujen kehittämisen lähtökohtana asukaslähtöisyys.
Terveysvaikutusten arviointi
Alueellisen demokratian ja osallisuuden vahvistaminen saa aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia parantamalla alueellisten terveystarpeiden huomioon ottamista terveyspalvelujen suunnittelussa ja kohdentamisessa. Erityisesti tulee varmistaa syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja siten turvata osallisuus ja myönteiset terveysvaikutukset myös tälle väestönosalle. "
Esittelijä
toimitusjohtaja
Matti Toivola
Lisätiedot
Jaana Juutilainen-Saari, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 42240
jaana.juutilainen-saari(a)hel.fi
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 14.02.2012 § 24
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus asetti 4.4.2011 Demokratia –ryhmän, jonka tehtävänä on ollut valmistella toimenpiteitä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi . Ryhmän työn pohjana on kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Tämän valtuustokauden aikana on tarkoitus kehittää sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja ja luoda alueellisia asukaspaneeleja. Lisäksi halutaan parantaa edustuksellisen demokratian toimintaedellytyksiä ja tehdä suoran demokratian toteuttaminen mahdolliseksi.
Ryhmä esittää kymmentä toimenpidettä, joiden pohjalta käynnistetään jatkotoimenpiteinä selvityksiä ja esitetään suunnitelmia. Näitä ovat osallistuva budjetointi, pilottisuunnitelma alueellista osallistumista varten, periaatteet kansanäänestyksen järjestämistä varten, hallintokuntien verkkohankkeet, koulujen sähköiset palvelut ja ns demokratiatilojen käyttö ja kustannukset
Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että edustuksellisen demokratian toimintaedellytysten parantamista koskevat toimenpide-ehdotukset valmistelaan erikseen osana kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2013-2016 valmistelua.
Edellytys yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle ja osallistumiselle mahdollisuus ja taito käyttää digitaalisia viestimiä. Kulttuurikeskuksen Kontulan ostoskeskuksella ylläpitämä Kontupiste perustettiin Urban II –yhteisöaloiteohjelman resursseilla vuonna 2002. Kontupisteen yhtenä tehtävänä on ollut tarjota Internet – yhteyksiä ja koulutusta. Koulutus on yhdistetty kulttuurisiin sovelluksiin ja alueellisesti vaikuttaviin sisältöihin. Esimerkiksi Albumit Auki – verkkosivustoon tallennettiin asukkaiden valokuvia ja rakennettiin kollektiivisten muistojen kautta kuvaa kaupunginosasta.
Mellunkylä on yksi aktiivisimmista Helsingin kaupunginosista, jossa vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitys näkyy paikallisessa kehittämisessä. Alueen toimintaverkostot ovat tiheät kuten Mellunkylä-lehti, radio Kontula ja oma alueportaali. Nämä ovat välttämättömiä asukkaiden vetämiseksi mukaan paikalliseen vaikuttamiseen ja toimintaan. Paikallistiedotuksessa asukkaiden rooli on ratkaiseva.
Toiminta on johtanut Kontulatalon perustamiseen, jossa sosiaaliviraston Symppis, kulttuurikeskuksen Kontupiste ja asukastilat toimivat yhdessä. Tässä ”osallistumisympäristössä” paikallisesti syntyneitä ideoita voidaan työstää eteenpäin. Monipuoliset asukastilat ovat ehdoton edellytys osallisuutta edistävälle toiminnalle. Kontulatalo, joka pohjautuu hallintokuntien sekä asukas- ja yrittäjäyhteisöjen kumppanuuteen on toimiva malli, joka kuitenkin taloudellisista syistä ollut vaarassa päättyä.
Kulttuurikeskuksen jakamat lähikulttuuriavustukset mahdollistavat vuosittain lukuisia ruohonjuuritason tapahtumia ja toimivat matalan kynnyksen tukena kansalaisten oma-aloitteeseen kulttuuritoimintaan. Hyvänä esimerkkinä mm. erilaiset kaupunginosajuhlat.
Kulttuuri on hyvä kansalaisten aktivoinnin väline. Esimerkkinä tästä on kulttuurikeskuksen selvittämä Lyonin kaupungin kulttuurihallinnon soveltama yhteisöllisyyteen tähtäävä malli. Siellä kulttuurilaitokset jalkautuvat haasteellisiin kaupunginosiin erilaisilla vuorovaikutteisilla hankkeilla. Asukkaat saavat kosketuksen uuteen tapaan hahmottaa maailmaa ja laitokset uusia yleisöjä.
Kaupunginkirjaston 37 kirjaston verkko on kokonaisuudessaan muistiossa mainittua demokratiatilaa, sillä se on kaikille avointa. Lisäksi lähes jokaisessa kirjastossa on varattavissa ilmaista tai huokeaa tilaa erilaisille kokouksille ja koulutuksille. Tätä käyttävät niin puolueet, ja aatteelliset kuin muutkin yhdistykset hyväkseen. Tilojen käytölle on olemassa selkeät ohjeet ja säännöt. Tiloja voidaan käyttää myös monenlaiseen näyttelytoimintaan, mm. kaavamuutosten yms. asioiden esittelyyn. Useita kirjastotiloja käytetään myös ennakkoäänestys- ja äänestyspaikkoina.
Tiloissaan kirjasto tarjoaa kuntalaisten käyttöön n. 450 internet-yhteydellä, tekstin- ja kuvan käsittelyohjelmilla ja oheislaitteilla varustettua tietokonetta kaikissa toimipisteissään. Kirjasto tarjoaa näihin liittyvää henkilökohtaista tai ryhmissä tapahtuvaa opastusta ja koulutusta maksutta. Kirjaston toiminta tähtää siihen, että kaikilla väestöryhmillä olisi mahdollisuus ja taito saada tietoa sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan myös tietoverkkojen kautta. Tämän toiminnan kärkihankkeita ovat Lasipalatsin Kohtaamispaikka ja joulukuussa 2011 avattu Myllypuron mediakirjasto.
On tärkeää ettei asukkaiden osallistumista typistetä vain mielipiteiden kuulemiseksi. Arabianranta-Toukolassa ja Maunulassa on onnistuttu rakentamaan luovia osallistumisympäristöjä, joissa paikallisia ideoita on jalostettu muun muassa liikenne- ja palvelusuunnittelun sekä kulttuuritoiminnan tarpeisiin.
Käsittely
14.02.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Vastaehdotus:
Hannu Oskala: Kulttuurikeskuksen jakamat lähikulttuuriavustukset mahdollistavat vuosittain lukuisia ruohonjuuritason tapahtumia ja toimivat matalan kynnyksen tukena kansalaisten oma-aloitteeseen kulttuuritoimintaan. Hyvänä esimerkkinä mm. erilaiset kaupunginosajuhlat.
Kannattajat: Johanna Sydänmaa. Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimieleisesti.
Esittelijä
vs. kulttuurijohtaja
Veikko Kunnas
Lisätiedot
Marianna Kajantie, osastopäällikkö, puhelin: 310 37002
marianna.kajantie(a)hel.fi
Ari Tolvanen, suunnittelija, puhelin: 310 37008
ari.tolvanen(a)hel.fi
Mikko Vainio, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: 310 85538
mikko.vainio(a)hel.fi
Pelastuslautakunta 14.02.2012 § 31
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Pelastuslautakunta päätti antaa Demokratia-ryhmän loppuraportista seuraavan lausunnon:
Pelastuslautakunta pitää erinomaisena, että Helsingin kaupunki pyrkii kehittämään kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia osallistua kaupungin kehittämiseen ja toiminnan ohjaamiseen nykyistä alueellisemmin ja monikanavaisemmin.
Osallistumismahdollisuuksia lisättäessä on tärkeää, että uudet järjestelmät ovat kokonaisuutena kustannustehokkaita, helposti lähestyttäviä ja riittävän kuntalaismassan saavuttavia, jotta paikallisdemokratiaan osallistuminen käytännön tasolla saavuttaa sille suunnitellut osallistumistavoitteet.
Turvallisuusnäkökulmasta on huomioitava, että mm. pelastuslaitos ja eräät muut kaupungin virastoista hoitavat tehtäviä, joiden toimintaedellytysten tulee säilyä myös yhteiskunnallisissa poikkeusoloissa ja kriiseissä. Kaikkea kaupungin toimintaan liittyvää tietoa ei ole syytä saattaa vapaasti saataville avoimiin verkkoihin, jotta voidaan välttää erilaisten tietojen yhdistäminen kaupungin turvallisuutta mahdollisesti heikentävällä tavalla.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska asia koskee valmistelua (KL 91 §).
Esittelijä
va pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Teknisen palvelun lautakunta 09.02.2012 § 12
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Teknisen palvelun lautakunta päätti antaa esityksen mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle koskien demokratia-ryhmän loppuraporttia 1.11.2011.
Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Kirsi Remes
Lisätiedot
Kirsi Remes, yksikönjohtaja, puhelin: 310 39270
kirsi.remes(a)hel.fi
Taidemuseon johtokunta 07.02.2012 § 8
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Päätös
Taidemuseon johtokunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Demokratia-ryhmän loppuraportissa on kiitettävästi käsitelty erilaisia tapoja ja keinoja, joilla kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia kunnalliseen päätöksentekoon voidaan parantaa.
Avoimuuden ja varhaisen vaikuttamisen kehittämistoimenpiteitä varten tehdyt ehdotukset ja suunnitelmat ovat demokratian lisäämisen kannalta merkittäviä. Sähköisen viestinnän vahvistaminen ja verkossa julkaistun tiedon merkitys tässä prosessissa on oleellinen.
Alueellisten paneelien ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen tukee pyrkimyksiä kansanvallan lisäämiseen kaupungin ja sen eri alueiden kehittämiseksi. Katu- ja puistoalueiden suunnittelussa taidemuseo tekee tiivistä yhteistyötä rakennusviraston kanssa julkisen taiteen hankkeissaan. Hankkeet ovat siten luontevasti osana rakennusviraston toteuttamaa aluesuunnittelua ja siihen liittyviä käytäntöjä jatkossakin.
Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto olisi paikallishallinnon toimivuuden parantamisessa merkittävä uudistus. Neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestäminen on kannatettavaa asukkaiden elinympäristöön merkittävästi vaikuttavissa asioissa.
Sähköisen tiedonhaun ja verkkopalvelujen kautta jaettavan informaation lisääminen ja näiden palvelujen helppokäyttöisyys ovat nyky-yhteiskunnan perusvaatimuksia. Kaikki toimenpiteet näiden vaikuttamiskanavien parantamiseksi ja kehittämiseksi ovat äärimmäisen tärkeitä. Raportissa on kiitettävällä tavalla huomioitu nuorten ottaminen mukaan jo valmisteluvaiheessa heitä itseään koskevissa päätöksissä, tästä esimerkkinä RuutiExpo, jonka avulla kouluikäisiä voidaan lähestyä heidän omalla kielellään. Raportissa on edelleen kiinnitetty hienosti huomiota sähköisen viestinnän kehittämiseen koulujen opetuksessa.
Selvityksen tekeminen eri hallintokuntien verkkopalveluista ja -suunnitelmista sekä kärkihankkeiden valitseminen niiden joukosta on tärkeää. Kaupungin omien toimitilojen aktiivinen ja tehokas käyttö kaupunkilaisten kokoontumispaikkoina on hyvä selvittää, kuten raportissa todetaan.
Kuntauudistukseen liittyvistä erittäin laajoista kysymyksistä taidemuseon johtokunta voi lausua kantansa suunnitelmien edistyttyä pidemmälle. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on kulttuurin alalla ollut jo nyt merkittävää; taidemuseon on Uudenmaan aluetaidemuseo ja on siinä roolissa kehittänyt omalta osaltaan jo kuntien välistä tiedonjakoa ja päätöksentekoa.
Esittelijä
hallintopäällikkö, vs. taidemuseon johtaja
Pia Uljas
Lisätiedot
Erja Pusa, intendentti, puhelin: 310 87006
erja.pusa(a)hel.fi
Kaupunginhallitus 09.01.2012 § 18
HEL 2011-002909 T 00 00 02
Khs 2011-207
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi demokratia-ryhmän loppuraportin ja lähettää sen kaikille lauta- ja johtokunnille 29.2.2012 mennessä annettavia lausuntoja varten.
Samalla kaupunginhallitus päätti käynnistää demokratia-ryhmän esitysten pohjalta jatkotoimenpiteinä seuraavien selvitysten ja suunnitelmien laatimisen alueellisen demokratian kehittämiseksi, suoran demokratian edistämiseksi ja valmistelun avoimuuden lisäämiseksi:
1. selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä,
2. selvitys alueellisen osallistumisen kokeilua varten laadittavaa pilottisuunnitelmaa varten, johon sisällytetään alueellisten kokeilujen aihepiirit ja kohteet, kohdentuminen kaupungin eri toimialoille sekä eri alueellisen osallistumisen eri mallit ja uuden teknologian hyväksikäytön mahdollisuudet,
3. periaatteet ja menettelytavat kansanäänestysten järjestämiseksi,
4. selvitys kaupungin hallintokuntien verkkopalveluhankkeista ja -suunnitelmista asukasosallistumista tukevaa sähköisten vuorovaikutuskanavien, verkkopalvelujen ja neuvontaa koskevan kehittämissuunnitelman laatimista varten,
5. selvitys koulujen sähköisten palveluiden tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista koulutyöskentelyssä,
6. selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista.
Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan em. toimenpiteistä ja raportoimaan niiden etenemisestä 30.4.2012 mennessä, jonka jälkeen päätetään jatkovalmistelusta ja seurannasta.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että edustuksellisen demokratian toimintaedellytysten parantamista koskevat toimenpide-ehdotukset valmistellaan erikseen osana kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2013 - 2016 valmistelua.
Kaupunginhallitus edellyttää, että valmistelun yhteydessä selvitetään erilaisten mallien soveltuvuutta Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseksi. Selvityksessä otetaan huomioon kuntauudistuksen mahdollisesti tuomat muutokset. Selvityksestä laaditaan raportti kaupunginhallitukselle 30.11.2012 mennessä.
Käsittely
09.01.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä muutti esitystään siten, että päätösehdotuksen neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että edustuksellisen demokratian toimintaedellytysten parantamista koskevat toimenpide-ehdotukset valmistellaan erikseen osana kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2013 - 2016 valmistelua.
Lisäksi esittelijä muutti esitystään siten, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kappale:
Kaupunginhallitus edellyttää, että valmistelun yhteydessä selvitetään erilaisten mallien soveltuvuutta Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseksi. Selvityksessä otetaan huomioon kuntauudistuksen mahdollisesti tuomat muutokset. Selvityksestä laaditaan raportti kaupunginhallitukselle 30.11.2012 mennessä.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Eija Loukoila: Lisäys: Kaupunginhallitus päättänee, että asukkaille järjestetään välittömästi tilaisuuksia esittää omia ehdotuksiaan demokratiaprosessin jatkamiseksi.
Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
12.12.2011 Pöydälle
07.12.2011 Pöydälle
19.09.2011 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046
anja.vallittu(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/7 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 24
Muut asiat
Päätös
Museo järjestää Helsinki City-seminaarin 20.3. klo 13-16 Kino Engelissä.
Museon tuoreimmat julkaisut "Made in Helsinki" ja "Näköalapaikka Kertomuksia Pihlajamäestä" jaettiin johtokunnalle.
"Helsinki Photography Biennale"n avajaiset on 1.3. Hakasalmen huvilassa klo 18.
Veli-Heikki Klemetti antoi kiittävää palautetta "Enemmän funkista, Reino" -näyttelyn ulkoasusta ja tilaratkaisuista. Todettiin että näyttelyn toinen sali jouduttiin sulkemaan viikko avajaisten jälkeen kosteusvaurion vuoksi. Tämä saattaa aiheuttaa budjettiin ylitystarpeen näyttelyn osittaisen uudelleenrakennuksen vuoksi.
Kuvalaboratoriossa on jälleen ilmennyt suuri kosteusongelma ja talon kummassakin päädyssä on ollut viikon sisällä putkivaurioita.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/8 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 25
Seuraava kokous
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti pitää strategiaseminaarin 27.3.2012 klo 9.00 - 14.00 ja kokouksen klo 14.00 alkaen kaupunginmuseon neuvotteluhuoneessa, osoitteessa Sofiankatu 4.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Päätösehdotus
Kaupunginmuseon johtokunta päättänee pitää strategiaseminaarin 27.3.2012 klo 9.00 - 14.00 ja kokouksen klo 14.00 alkaen kaupunginmuseon neuvotteluhuoneessa, osoitteessa Sofiankatu 4.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
| MJ/9 | |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
§ 26
Kokouksen päättäminen
Päätös
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 18:39.
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
Päätösehdotus
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello
Esittelijä
museonjohtaja
Tiina Merisalo
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | (71) |
Kaupunginmuseon johtokunta |
|
| |
|
|
| |
| 28.02.2012 |
| |
|
|
|
Kaupunginmuseon johtokunta
|
|
Simo Laaksovirta puheenjohtaja 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26 |
|
|
|
Päivi Elonen pöytäkirjanpitäjä 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26 |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Simo Laaksovirta | Päivi Elonen |
|
|
Mirja Halonen | Petra Jääskeläinen |
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 06.03.2012 ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.
Päivi Elonen
hallintopäällikkö
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 4300 | Sofiankatu 4 | +358 9 310 36630 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 Helsingin kaupunki | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunginmuseo@hel.fi | http://www.hel.fi/helsinginkaupunginmuseo | +358 9 310 36664 |
|
|
|
|