Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

 

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

 

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

HELSINGFORS Stadsfullmäktige

FÖREDRAGNINGSLISTA

10 - 2021

 

 

KALLELSE TILL SAMMANTRÄDE

 

 

 

Tid

2.6.2021 kl. 18

Plats

Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20

Ärenden

Enligt denna föredragningslista

 

 

 

Stadsfullmäktiges ordförande

 

 

 

 

 


Ärende

 

Sid

 

1

Namnupprop, laglighet och beslutsförhet

1

2

Val av protokolljusterare

2

3

Val av ordförande och vice ordförande för stadsfullmäktige

3

4

Arrendeprinciper för vissa tomter (Västra hamnen, Busholmen tomterna 20017/16 och 20082/3)

4

5

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Emma Kari väckta motionen om ekologisk kompensation för att Centralparken blir smalare

11

6

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Sinikka Vepsä väckta motionen om justering av stadens kostnader för grundberedning i Malms flygplatsområde

15

7

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Seija Muurinen väckta motionen om en vinterbadplats på Degerö

26

8

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Jussi Chydenius väckta motionen om konstgräsplaner för stadsinvånarnas fria bruk

32

9

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Amanda Pasanen väckta motionen om avgiftsfria menstruationsskydd för unga och mindre bemedlade

40

10

Bordlades 19.05.2021
Den av Sannfinländska fullmäktigegruppen väckta motionen om tryggande av säkerheten vid och kvaliteten hos Helsingfors taxistationer

50

11

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Katju Aro väckta motionen om nödinkvartering året runt för EU-medborgare

54

12

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Jape Lovén väckta motionen om tryggande av Rastböle campingområde

62

13

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen om öppna och avgiftsfria invånarlokaler

73

14

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Sami Muttilainen väckta motionen om namngivning av ett park- eller gatuområde efter Johan Knut Harju

86

15

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Dan Koivulaakso väckta motionen om rätt till småbarnspedagogik för asylsökandes barn

91

16

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Jenni Pajunen väckta motionen om en gång- och cykelbro från Knekten till Tjärholmen

98

17

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Mai Kivelä väckta motionen om ett stadsrum fritt från klimatskadlig utomhusreklam

105

18

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Mia Haglund väckta motionen om lättare tillgång till bostad efter en skyddshemsperiod

115

19

Bordlades 19.05.2021
Den av ledamoten Eva Biaudet väckta motionen om utveckling av tjänsterna till offer för människohandel

126

20

Den av ledamoten Petra Malin väckta motionen om åtgärder av Helsingfors stad som arbetsgivare i syfte att minska utmattningen bland föräldrar

133

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/1

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Namnupprop, laglighet och beslutsförhet

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige konstaterar vilka ledamöter som anmält förhinder och vilka ersättare som inträder i deras ställe, förrättar namnupprop och konstaterar att sammanträdet är lagligt och beslutsfört.

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/2

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Val av protokolljusterare

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige väljer två ledamöter till protokolljusterare och två ledamöter till ersättare för dessa.

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/3

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Val av ordförande och vice ordförande för stadsfullmäktige

HEL 2021-003669 T 00 00 02

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige väljer ordförande samt första och andra vice ordförande för fullmäktiges återstående mandattid.

Stadsfullmäktige justerar samtidigt protokollet omedelbart på denna punkt.

Föredragandens motiveringar

Det anges i 18 § i kommunallagen att fullmäktige bland sina ledamöter väljer en ordförande och ett behövligt antal vice ordförande för fullmäktiges mandattid, om inte fullmäktige har beslutat att de ska ha en kortare mandattid än fullmäktiges mandattid. Ordföranden och vice ordförandena väljs vid samma valförrättning.

Det anges i 29 kap. 5 § 1 mom. i förvaltningsstadgan att stadsfullmäktige vid det första sammanträdet i juni varje år bland sina ledamöter väljer en ordförande och en första och en andra vice ordförande för en mandattid på ett år.

Enligt lagen om senareläggning av 2021 års kommunalval (256/2021) fortsätter mandattiden för de fullmäktige som valts vid 2017 års kommunalval till utgången av juli 2021.

Valet av ordförande och vice ordförande för stadsfullmäktige gäller med avvikelse från förvaltningsstadgan enbart fullmäktiges återstående mandattid.

Föredragande

Stadsfullmäktiges ordförande

Upplysningar

Pilvi Ainola, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 33128

pilvi.ainola(a)hel.fi

Sökande av ändring

Kommunalbesvär, fullmäktige

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/4

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Arrendeprinciper för vissa tomter (Västra hamnen, Busholmen tomterna 20017/16 och 20082/3)

HEL 2021-004023 T 10 01 01 02

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige fastställer arrendeprinciper för tomten för specialboende (AKS) 20017/16 som ingår i detaljplaneändring nr 12272 och flervåningshustomten (AK) 20082/3 som ingår i detaljplaneändring nr 12500 i Västra hamnen (Busholmen) i enlighet med bilaga 1.

Föredragandens motiveringar

Detaljplane- och tomtuppgifter

Detaljplaneändringen nr 12272 för Busholmen i Västra hamnen (Terrasshuskvarteret) godkändes av stadsfullmäktige 26.8.2015 (§ 195) och vann laga kraft 12.8.2016.

I detaljplaneområdet finns tomten för specialboende (AKS) 20017/16. Byggrätten för tomten uppgår till sammanlagt 2 900 m² vy varav minst 50 m² vy ska förverkligas på första våningen som affärslokaler i gatunivå. Tomtens yta är 834 m² och adress Medelhavsgatan.

Detaljplaneändringen nr 12500 för Busholmen i Västra hamnen (Melkökajen) godkändes av stadsfullmäktige 16.1.2019 (§ 10) och vann laga kraft 12.3.2019.

I detaljplaneområdet finns flervåningshustomten (AK) 20082/3. Tomten har byggrätt på sammanlagt 3 900 m² vy. Tomtens yta är 1 861 m² och adress Tongagränden.

Utdrag ur detaljplanen finns i bilagorna 2 och 3.

Beslut om reservering

Stadsstyrelsen beslutade 5.11.2018 (§ 691 ) reservera tomten för specialboende (AKS) 20017/16 för Varsinaissuomalainen Ylioppilashuonesäätiö sr för planering av hyresbostäder med statligt stöd (långt räntestöd) åt studenter fram till 31.12.2020. Reserveringen har genom tomtchefens beslut 3.2.2021 (§ 5) förlängts till utgången av år 2021.

Stadsstyrelsen beslutade 10.6.2019 (§ 446) reservera flervåningshustomten (AK) 20082/3 för Asunto-osuuskunta Kotihelmi och Lakea Oy för planering av bostäder i form av bostadsandelslag med borgenslån på 20 av Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA) och för organisering av ett konsultdrivet projekt för gruppbyggande på villkor att bostäderna som byggs i form av bostadsandelslag förverkligas enligt Lakeas s.k. Omaksi-modell. Reserveringen gäller fram till 31.12.2021. I tomtreserveringsvillkoren har sedermera gjorts smärre justeringar enligt ett beslut av chefen för teamet bostadstomter 12.12.2019 (§ 354) samt ett beslut av chefen för teamet tomter 12.10.2020 (§ 240), varvid villkoren för det konsultdrivna gruppbyggandet har strukits.

Projektens nuläge

Planeringen av genomförandet av bostadsprojekten har avancerat. Bostadsprojektet på AKS-tomten 20017/16 är i bygglovsfasen och bostadsprojektet på AK-tomten 20082/3 håller på att nå bygglovsfasen, varför det är behövligt att fastställa arrendeprinciper för tomterna.

Uppgifter om marken

Enligt utredningar som staden låtit göra har det på tomterna bedrivits verksamhet som kan ha orsakat förorening av marken. Marken på tomterna saneras av byggherrarna i samband med byggandet. Staden ersätter byggherrarna för de utgifter för marksanering som överskrider de sedvanliga kostnaderna för markbyggnad.

Arrendeprinciper

Tomten (AKS) 20017/16

AKS-tomten 16 i kvarteret 20017 överlåts för hyresbostadsproduktion med statligt stöd (långt räntestöd) genom långfristig utarrendering. Arrendeprinciperna har bestämts med beaktande av ARA:s förhandsavgörande om maximipriset på tomten, arrendeprinciper som tidigare fastställts på Busholmen samt tomtens läge. Härigenom har en så enhetlig och konsekvent prissättning som möjligt eftersträvats.

Jämförelseuppgifter

Stadsfullmäktige fastställde 17.2.2021 (§ 30) arrendegrunder för tomterna för bostads-, affärs-, kontors- och servicebyggnader (ALP-1) 20833/2 och 4 samt 20834/3 på Busholmen i Västra hamnen enligt följande:

        Årsarrendet för tomterna för bostads-, affärs-, kontors- och servicebyggnader (ALP-1) bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av minimipriset 40 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta för produktion av hyres-, ungdoms- och bostadsrättsbostäder med statligt stöd.

        Affärslokaler i gatunivå och lokaler för butiker, utställningar, kontor eller andra motsvarande lokaler som eventuellt byggs på tomterna beaktas på samma sätt som bostäder då arrendet bestäms.

        Med anledning av begynnelseårsnedsättningen tas 70 % av årsarrendet för tomterna ut för tomter med statligt stöd eller den andel av bostadsbyggrätten som motsvarar bostadsproduktionen i fråga till 31.12.2026.

        Därefter tas 80 % av årsarrendet för tomten ut i fråga om bostadsproduktionen med statligt stöd så länge som statligt bostadslån för bostadsproduktionen på tomten återstår att amortera eller så länge som staten betalar räntegottgörelse (räntestöd) på lån som beviljats för bostadsproduktionen.

Stadsfullmäktige fastställde 16.1.2019 (§ 7) arrendeprinciper för tomterna för flervåningshus (AK) 20075/1–3 och 20830/2 på Busholmen i Västra hamnen enligt följande:

        Årsarrendet för tomterna för flervåningshus (AK) bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av minimipriset 40 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta för produktion av hyres- och bostadsrättsbostäder med statligt stöd.

        Lokaler för s.k. kvartersbutiker, affärer, utställningar, kontor eller andra motsvarande lokaler som eventuellt byggs på tomterna beaktas på samma sätt som bostäder då arrendet bestäms.

        Med anledning av begynnelseårsnedsättningen tas 70 % av årsarrendet för tomterna ut för tomter med statligt stöd eller den andel av bostadsbyggrätten som motsvarar bostadsproduktionen i fråga till 31.12.2023.

        Därefter tas 80 % av årsarrendet för bostadstomterna ut i fråga om bostadsproduktionen med statligt stöd så länge som statligt bostadslån för bostadsproduktionen på tomten återstår att amortera eller så länge som staten betalar räntegottgörelse (räntestöd) på lån som beviljats för bostadsproduktionen.

Årsarrende

Årsarrendet för tomten för specialboende (AKS) 20017/16 eller tomterna som bildas av den, bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av minimipriset 40 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta för produktion av hyresbostäder med statligt stöd (långt räntestöd).

Affärslokaler på gatuplanet, butiker, utställningslokaler, kontor eller andra motsvarande utrymmen som eventuellt byggs på tomterna beaktas på samma sätt som bostäder då arrendet bestäms.

I första fasen beviljas en begynnelseårsnedsättning på 30 % av det ursprungliga arrendet för tomten till 31.12.2026. Begynnelseårsnedsättningen beviljas utgående från att byggarbetet i området inte är fullbordat och med anledning av detta tas 70 % av tomtarrendet för tomten som byggs med statligt stöd (långt räntestöd) ut till utgången av år 2026.

Då begynnelseårsnedsättningen upphör tas 80 % av årsarrendet för tomten med statligt stöd (långt räntestöd) ut så länge som statligt bostadslån för bostadsproduktionen på tomten återstår att amortera eller så länge som staten betalar räntegottgörelse (räntestöd) på lån som beviljats för bostadsproduktionen.

Bostadskomplement som byggs utöver den våningsyta som anges i detaljplanen beaktas inte då arrendet bestäms.

Det kalkylmässiga priset per kvadratmeter våningsyta för AKS-tomten 20017/16 är enligt förslaget cirka 798 euro utan den s.k. ARA-nedsättningen och cirka 638 euro med ARA-nedsättningen beaktad i prisnivån 2/2021 (index 19,94). Arrendets teoretiska effekt på boendekostnaderna uppgår då i den angivna prisnivån och med beaktande av ARA-nedsättningen till cirka 2,55 euro/m² bostadsyta i månaden. Den nämnda prisberäkningen innefattar inte den ovan föreslagna begynnelseårsnedsättningen.

Enligt stadsfullmäktiges beslut 1.10.1980 (ärende 18) ska årsarrendet för bostadstomter motsvara 4 % och årsarrendet för andra tomter 5 % av det kalkylmässiga tomtpriset baserat på tomtens huvudsakliga användningsändamål.

Tomten (AK) 20082/3

AK-tomten 3 i kvarteret 20082 överlåts för bostadsproduktion i form av bostadsandelslag med ARA:s borgenslån på 20 år och enligt Lakeas s.k. Omaksi-modell genom långfristig utarrendering. Tomten utarrenderas till marknadspris. I prissättningen har man beaktat att det är fråga om ARA:s utvecklingsprojekt för sociala bostadsandelslag, där man för att finansiera projektet utöver borgenslån och samarbetspartner Lakea Oy:s finansiering i projektutvecklingsskedet även använder sig av kommunfinansiering. Av projektet förutsätter helheten som gäller den här finansieringsmodellen vissa prisregleringsmässiga drag under borgenslånets giltighetstid.

För att fastställa arrendepriset för tomten har man erhållit bedömningsutlåtanden från två utomstående sakkunniga (Catella Property Oy och GEM Valuation Oy) om marknadsvärdet på tomtens bostadsbyggrätt. Det föreslagna arrendepriset motsvarar det gängse marknadspriset. Värderingsutlåtandena finns i bilagematerialet.

Årsarrende

Årsarrendet för tomten för flervåningshus (AK) 20082/3 eller tomterna som bildas av den bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av minimipriset 60 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta för bostadsproduktion i form av bostadsandelslag med ARA:s borgenslån på 20 år och enligt den s.k. Omaksi-modellen.

Affärslokaler på gatuplanet, butiker, utställningslokaler, kontor eller andra motsvarande utrymmen som eventuellt byggs på tomterna beaktas på samma sätt som bostäder då arrendet bestäms.

I första fasen beviljas en begynnelseårsnedsättning på 20 % av det ursprungliga arrendet för tomten till 31.12.2026. Begynnelseårsnedsättningen beviljas utgående från att byggarbetet i området inte är fullbordat och med anledning av detta tas 80 % av tomtarrendet för tomten som byggs med ARA:s borgenslån på 20 år ut till utgången av år 2026.

Bostadskomplement som byggs utöver den våningsyta som anges i detaljplanen beaktas inte då arrendet bestäms.

Det kalkylmässiga priset per kvadratmeter våningsyta för AK-tomten 20082/3 blir enligt förslaget ca 1 196 euro i prisnivån 2/2021 (index 19,94). Arrendets teoretiska effekt på boendekostnaderna uppgår då i den angivna prisnivån till ca 4,78 euro/m² bostadsyta i månaden. Den nämnda prisberäkningen innefattar inte den ovan föreslagna begynnelseårsnedsättningen för tomten.

Enligt stadsfullmäktiges beslut 1.10.1980 (ärende 18) ska årsarrendet för bostadstomter motsvara 4 % och årsarrendet för andra tomter 5 % av det kalkylmässiga tomtpriset baserat på tomtens huvudsakliga användningsändamål.

Arrendetid

Arrendetiden för båda tomterna är cirka 60 år, så att arrendetiden börjar från ett datum som bestäms senare och går ut 31.12.2080. Tomterna på Busholmen har utarrenderats för ca 60 år i enlighet med vedertagen praxis.

Befogenheter

Enligt 7 kap. 1 § 8 punkten i förvaltningsstadgan fastställer stadsfullmäktige allmänna arrendeprinciper för arrendeavtal på över 30 år.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nelskylä, stadssekreterare, telefon: 310 25251

maria.nelskyla(a)hel.fi

Bilagor

1

Vuokrausperiaatteet

2

Asemakaavan muutoksen nro 12272 kaavakartta

3

Asemakaavan muutoksen nro 12500 kaavakartta

Bilagematerial

1

Sekretessbelagd (MyndOffL (621/1999) 24.1 § 17 p)

2

Sekretessbelagd (MyndOffL (621/1999) 24.1 § 17 p)

Sökande av ändring

Kommunalbesvär, fullmäktige

För kännedom

Stadsmiljönämnden

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 17.05.2021 § 377

HEL 2021-004023 T 10 01 01 02

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto vahvistaa Länsisatamassa (Jätkäsaari) sijaitsevan asemakaavan muutokseen nro 12272 sisältyvän erityisasumisen tontin (AKS) 20017/16 ja asemakaavan muutokseen nro 12500 sisältyvän asuinkerrostalotontin (AK) 20082/3 vuokrausperiaatteet liitteen 1 mukaisesti.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

maria.nelskyla(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 13.04.2021 § 182

HEL 2021-004023 T 10 01 01 02

Välimerenkatu ja Tongankuja

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että:

        Kaupunki vahvistaa Helsingin Länsisatamassa (Jätkäsaari) sijaitsevan asemakaavan muutokseen nro 12272 sisältyvän erityisasumisen tontin (AKS) 20017/16 ja asemakaavan muutokseen nro 12500 sisältyvän asuinkerrostalotontin (AK) 20082/3 vuokrausperiaatteet liitteen 1 mukaisesti.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Kristian Berlin, kiinteistölakimies, puhelin: 09 310 36438

kristian.berlin(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/5

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Den av ledamoten Emma Kari väckta motionen om ekologisk kompensation för att Centralparken blir smalare

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-012447 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Emma Kari och 16 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden ska kompensera den ekologiska skada som den gröna kilen Centralparken orsakats i samband med byggarbetena vid Britas idrottshall genom att beskoga ett lika stort område på ett sådant ställe där dess betydelse för Helsingfors gröna kilar motsvarar den orsakade skadan och stärker Centralparken.

Det saknas finländsk lagstiftning som styr ekologisk kompensation utom i fråga om nätverket Natura 2000. Staden har för närvarande ingen etablerad metod eller praxis för att vidta ekologiska kompensationsåtgärder. Målet är dock att för staden utveckla en egen modell för ekologisk kompensation. Arbetet utförs som en del av Helsingfors verksamhetsprogram för tryggande av naturens mångfald 2020–2028. En åtgärd i utkastet till programmet är att i Helsingfors utveckla en modell för ekologisk bokföring och för kompensation av försvinnande natur. Projektet är förlagt till åren 2021–2022. För närvarande bereds dessutom en ändring av naturvårdslagen, och i samband med den granskas också ekologisk kompensation och genomförande av sådan. I fortsättningen kan det vara möjligt att hitta objekt förenliga med modellen för ekologisk kompensation också inom Centralparken.

Uppsättningen metoder för ekologisk kompensation i planläggningen av staden bygger för tillfället i hög grad på de nuvarande verksamhetssätten med utredningar, planläggningskartor och anknytande bestämmelser. Åtgärder för ekologisk kompensation efter stadens planläggnings- och beslutsprocess skulle vara ekonomiskt och administrativt svåra att genomföra, och de skulle inte främja bilden av staden som en principfast aktör.

I Centralparken bevaras och stärks naturvärdena långsiktigt i enlighet med stadens mål. Nya naturskyddsområden inrättas i enlighet med naturskyddsprogrammet, hotade naturtyper kartläggs, slitaget och utnyttjandet styrs, och skogen sköts med hänsyn till naturvärdena.

Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande om motionen. Svaret stämmer överens med utlåtandet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Emma Karin aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 141

HEL 2020-012447 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Stadsfullmäktige 05.05.2021 § 116

HEL 2020-012447 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 19.04.2021 § 277

HEL 2020-012447 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 02.03.2021 § 87

HEL 2020-012447 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Ekologinen kompensaatio

Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan sitä, että ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Kompensaatiotoimien hyväksyttävyys edellyttää toiminnallista korvaavuutta, mikä tarkoittaa, että toimien riittävyys ei määrity pinta-alallisesti vaan vaikuttavuuden mukaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset kriittiset tekijät koskevat kohteiden ekologista korvattavuutta, hyvityksen ajoittumista ja aikaviivettä sekä epävarmuutta ekologisen tilan parannustoimien biodiversiteettihyödyistä.

Pirkkolan uusi monitoimiliikuntahalli

Voittoa tavoittelemattomalle Pirkkolan liikuntahalli Oy:lle on tehty päätös 19.5.2020 aluevuokrasta toteuttaa monitoimiliikuntahalli Pirkkolan liikuntapuistoon. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi kaupunginhallituksen 3.2.2020 toimeenpanopäätöksen nojalla solmia vuokrasopimuksen, joka on viimeinen kaupungin päätös ennen rakennustöiden aloittamista. Tämä päätös pohjaa vuonna 2014 hyväksyttyyn Keskuspuiston keskiosan asemakaavaan, jossa on esitetty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

Ekologinen kompensaatio Pirkkolan liikuntahallin tapauksessa

Ekologiseen kompensaatioon ohjaava lainsäädäntö puuttuu Suomesta Natura 2000 –verkostoa lukuun ottamatta. Helsingin kaupungilla ei tällä hetkellä ole vakiintunutta menetelmää tai käytäntöä ekologisten kompensaatiotoimenpiteiden tekemiselle. Kaavoituksessa ekologisen kompensaation keinovalikoima nojaa pitkälti nykyisiin toimintatapoihin selvityksineen, kaavakarttoineen ja siihen liittyvine määräyksineen. Kaupungin kaavoitus- ja päätöksentekoprosessin jälkeen käynnistettävä ekologinen kompensaatio on taloudellisesti ja hallinnollisesti vaikeaa, eikä edistä kuvaa kaupungista johdonmukaisena toimijana.

Keskuspuisto on keskisen ja läntisen Helsingin merkittävin metsäalue, pääosin ydinmetsistä koostuva vihersormi.  Pirkkolan urheilupuiston alue ei ole Keskuspuiston kapein kohta, vaikkakin uusi liikuntahalli metsäistä yhteyttä tällä kohtaa kaventaakin. Esimerkiksi Laakson ratsastuskentän alueella Keskuspuisto ja sen metsäpeite on vieläkin kapeampi. Kaupungin tavoitteiden mukaista Keskuspuiston luonnonarvojen säilyttämistä ja vahvistamista tehdään pitkäjänteisesti. Luonnonsuojeluohjelman mukaisia uusia luonnonsuojelualueita perustetaan, uhanalaisia luontotyyppejä kartoitetaan, kulutusta ja käyttöä ohjataan, metsää hoidetaan luonnonarvot huomioiden.

Kaupungilla on tavoitteena kehittää omaa kompensaatiomalliaan, tavoite on esitetty Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2020–2028 –luonnoksessa (toimenpide: Kehitämme Helsingille mallin ekologisesta tilinpidosta ja häviävän luonnon kompensoimisesta. Hanke: 2021–2022). Parhaillaan on myös käynnissä luonnonsuojelulain muutoksen valmistelu. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös ekologista kompensaatiota ja sen toteuttamista. Jatkossa ekologisen kompensaatiomallin mukaisia kohteita on mahdollisesti löydettävissä Keskuspuistonkin alueelta.

16.02.2021 Pöydälle

09.02.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Anna Böhling, tiimipäällikkö: 310 37211

anna.bohling(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/6

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Den av ledamoten Sinikka Vepsä väckta motionen om justering av stadens kostnader för grundberedning i Malms flygplatsområde

Bordlades 19.05.2021

HEL 2021-000698 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Sinikka Vepsä och 16 andra ledamöter föreslår i sin motion att stadens kostnader för grundberedning i Malms flygplatsområde justeras så att de motsvarar nuläget och att bostadsbyggandets ekonomiska lönsamhet i det ifrågavarande området omvärderas då flyttningsrörelsen avtar.

Stadsstyrelsen konstaterar med hänvisning till stadsmiljösektorns utlåtande att utredningarna om grundberedning i Malms före detta flygplatsområde som togs fram under arbetet med dispositionsplanen har preciserats och att de preciseras vidare då planeringen och byggandet av området avancerar.

Markundersökningar

Marken i Malms före detta flygplatsområde är lermark, inte myrmark. Sammanlagt cirka en tredjedel av Helsingfors markareal är lermark. Byggande i områden med svag mark förutsätter grundförstärkning i gatu-, park- och gårdsområden och grundläggning av byggnader med pålar. Markens krav beaktas i byggandet.

Staden har systematiskt utrett marken i Malms före detta flygplatsområde i åratal på sammanlagt 3 000 punkter. Eventuella föroreningar i områdets mark, grundvatten och markens porgaser har utretts med tanke på planeringen av markanvändningen. Ytterligare undersökningar utförs utgående från behoven som uppstår i planeringen av markanvändningen och planeringen och genomförandet av saneringen i området.

Förorenad mark har i utredningarna hittills konstaterats endast på några ställen, där det har förekommit hantering av bränslen eller andra kemikalier som hänför sig till flygplatsverksamheten. De förorenade ställena är till ytan tämligen små och för det mesta nära markytan. De kan saneras med hjälp av sedvanliga metoder, såsom att gräva bort det förorenade jordmaterialet och ersätta det med rent jordmaterial.

Den senaste preliminära grundberedningsplanen som omfattar hela området är från år 2017. Grundberedningsplanen grundar sig på dispositionsplanen för Malms flygplatsområde och markanvändningens illustration som bygger på dispositionsplanen. Planen har preciserats år 2019 och preciseringarna grundar sig på behoven i de utarbetade detaljplanerna för Nallebranten och Flygplatskvarteret. En utredning om möjligheterna kring kolsnål grundberedning som gäller hela området pågår och den rapporteras under år 2021. Grundberedningsmetoderna preciseras då planeringen av markanvändningen och genomförandeplaneringen av grundberedningen avancerar.

Flygekorre- och naturutredningar

Staden granskar årligen flygekorrens utbredning och beaktar då också observationer gjorda av andra. Med stöd av utredningarna bestäms de fortsatta åtgärderna för att en tillräcklig skyddsnivå för arten ska bibehållas. Åtgärderna och planerna för området diskuteras med miljömyndigheterna. I 2020 års utredning hittades inga nya kärnområden eller boträd kring Malms före detta flygplats. Flygekorrarnas kärnområde på båda sidorna om Storskogsvägen har utvidgats några ar mot nordväst. Förekomsterna som hittats under de tidigare åren, dvs. föröknings- och rastområden, har beaktats i planläggningen så att de har lämnats på grönområden.

I Helsingfors utredning om flygekorrens habitatnätverk (Flygekorrens habitatnätverk i Helsingfors 2019, Helsingfors stad, stadsmiljösektorns publikationer 2020:2) identifieras flygekorrens viktiga områden och rutter. I nätverksplaneringen samordnas planeringen av markanvändningen och skyddet av flygekorrarna på ett långsiktigt sätt. I Malmområdet har man för särskild utveckling identifierat rutter för flygekorrar från Stickelbackabäckens dal, där det behövs förbindelser mellan kärnområdena. Dessutom har ett behov av att utveckla förbindelserna över Lahtisleden identifierats. Flygekorrens aktivitetsområde förändras årligen och arten sprider sig till nya områden. Därför har det ansetts vara ändamålsenligt att redan i förväg utreda flygekorrens potentiella möjligheter att ta sig fram i det område som ingår i dispositionsplanen för Malms före detta flygplatsområde. För att artens gynnsamma skyddsnivå ska bevaras bör det finnas förbindelser i trädkronorna och lämpliga möjligheter för flygekorren att ta sig från området till mer vidsträckta omgivande grönområden.

Områdets naturvärden har kartlagts både under arbetet med dispositionsplanen och de aktuella detaljplaneprojekten. Separata utredningar har gjorts bland annat om förekomsten av anmärkningsvärda fjärilsarter, fågelbeståndet, fladdermöss, växtligheten och vattendragen under åren 2015-2020. Vattendragens värden har utretts bland annat i samband med utredningar och planer som hänför sig till vattenförsörjningen. Utredningarna uppdateras och preciseras regelbundet. Växtlighetsutredningarna fortsätter under växtperioden år 2021. År 2021 har staden också för avsikt att uppdatera fjärilsutredningen och vid behov även fladdermusutredningen. I fråga om aktuella och framtida detaljplaneområden planeras utredningar om bäckarnas organismer och naturtillstånd. I kommande utredningar som gäller marken och dagvattnen beaktas dessutom uppföljningen av vattenkvaliteten i grundvattnet och i Stickelbackabäcken.

Beräknade byggnadskostnader och precisering av dem

Byggandets stadsekonomiska verkningar är mycket betydande. De budgetfinansierade investeringskostnaderna för dispositionsplaneområdets grundberedning, gatu- och parkbyggande samt servicebyggnadernhar beräknats vara i storleksklassen 500 miljoner euro. Enligt erfarenhet från stadens verksamhet i områdesbyggnadsprojekt genererar en euro som staden investerar med budgetmedel cirka 4-8 euro i privata investeringar, beroende på områdets egenskaper, utgångsläge och målsättningar. I byggandet av Malms före detta flygfält beräknas andelen privata investeringar vara cirka 3 000 miljoner euro, enligt en moderat uppskattning enligt vilken en euro som staden investerar med budgetmedel genererar cirka sex euro i privata investeringar.

Enligt grundberedningsalternativet i planen som utarbetades 2017 är de beräknade grundberedningskostnaderna som riktas till staden cirka 300 miljoner euro för hela dispositionsplaneområdet. Kostnaderna presenteras per delområde och byggnadsdel i rapporten om Malms grundberedningsplan (Destia Oy, 25.9.2017). Kostnaderna för sanering av förorenad mark beräknas uppgå till cirka 8 miljoner euro (Ramboll Finland Oy, 15.11.2019).

Planerna och därmed kostnadsberäkningarna och riskbedömningarna preciseras hela tiden då projektet avancerar mot förverkligandet av byggandet. För närvarande utarbetas en utredning om metoderna för kolsnål grundberedning i området, vars utgångspunkt är utsläppsberäkning för grundberedning med traditionell teknik (Ramboll Finland Oy, 10.2.2020). Målet är att i fortsättningen finna alternativa grundberedningslösningar med vilka det är möjligt att minska utsläppen och kostnaderna i fråga om de delområden i dispositionsplanen som upptas för detaljplanläggning. Arbetet rapporteras under år 2021.

Utredningarna som har tagits fram under arbetet med dispositionsplanen har preciserats och preciseras då detaljplanläggningen avancerar. Områdets planering uppdelas i flera detaljplaneprojekt. Utredningar görs som grund för planeringsarbetet per detaljplaneprojekt och för den övriga planeringens behov.

Befolkningstillväxten i Helsingfors

Den senaste befolkningsprognosen för Helsingfors och Helsingforsregionen har utarbetats för åren 2019–2060 (Helsingfors stad, Statistisk 2020:11). I prognosen beaktas coronaepidemins verkningar. På grund av coronaepidemin avtog Helsingfors tillväxt något år 2020, men tillväxten väntas återhämta sig till den vanliga nivån redan under år 2021. Under åren 2021-2030 beräknas Helsingfors genomsnittliga befolkningstillväxt vara 6 250 invånare per år.

I stadsstrategin och i genomförandeprogrammet för boende och härmed sammanhängande markanvändning ställs målet att det under åren 2021-2023 byggs sammanlagt 7 000 bostäder per år och att antalet höjs till 8 000 bostäder från och med år 2023.

Helsingfors växer snabbt och i Generalplan 2016 är Malms före detta flygplatsområde det viktigaste nya byggnadsområdet, som planeras och byggs till en ny stadsdel med 25 000 invånare. I genomförandeprogrammet för generalplanen ingår Malms flygplatsområde i generalplanens första genomförandefas. Staden har som mål att inleda bostadsbyggandet på 2020-talet så snabbt som möjligt. Investeringsanslag har reserverats för inledningen av byggandet av Malm i budgeten 2021 och i dess 10-åriga investeringsplan.

Avslutningsvis

Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Svaret stämmer överens med utlåtandet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nelskylä, stadssekreterare, telefon: 310 25251

maria.nelskyla(a)hel.fi

Bilagor

1

Kaupunkiympäristölautakunta 30.3.2021 § 155

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 142

HEL 2021-000698 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

05.05.2021 Bordlades

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nelskylä, stadssekreterare, telefon: 310 25251

maria.nelskyla(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 19.04.2021 § 278

HEL 2021-000698 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

maria.nelskyla(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 30.03.2021 § 155

HEL 2021-000698 T 00 00 03

Hankenumero 5264_199

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Malmin entisen lentokentän maaperä

Entisen lentokentän alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille: pohjamaa on savea, jonka paksuus vaihtelee noin 0−17 m välillä. Kiitoteiden kohdalla ja muilla asfalttipäällysteisillä alueilla saven päällä on täyttökerroksia. Saven alla ovat siltti-, hiekka- ja moreenikerrokset ennen kallion pintaa. Turvetta alueella on vain sen itäisimmässä osassa lähellä Tattarisuota. Malmin entisen lentokentän alue ei siis ole suota, vaan savikkoa, jota on yhteensä noin kolmannes Helsingin maapinta-alasta.

Rakentaminen pehmeikköalueella edellyttää pohjanvahvistusta katu-, puisto- ja piha-alueilla sekä rakennusten perustamista paaluilla. Maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa.

Maaperätutkimukset

Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen maaperää vuosia suunnitelmallisesti yhteensä liki 3 000 pisteestä ja suunnittelun edetessä tutkimuksia tehdään lisää. Alueen maaperän, pohjavesien ja maaperän huokoskaasujen mahdollista pilaantumista on selvitetty maankäytön suunnittelua varten. Keskeiset tutkimustulokset on esitetty tutkimusraportissa Malmin lentoaseman kaavarungon alue, Maaperän pilaantuneisuuden tutkimus ja sulfidimaakartoitus (Ramboll Oy, 15.11.2019) sekä Malmin lentoaseman kaavarungon alue, pilaantuneisuuden seurantatutkimus (Ramboll Oy, 28.8.2018).

Pilaantuneet maat

Pilaantuneisuutta on tähänastisissa tutkimuksissa todettu vain muutamissa paikoissa, joissa on käsitelty polttoaineita tai muita lentokenttätoimintaan liittyneitä kemikaaleja. Todetut pilaantuneet kohdat ovat varsin pienialaisia ja sijaitsevat enimmäkseen lähellä maan pintaa.  Ne ovat puhdistettavissa tavanomaisin keinoin, kuten kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja korvaamalla se puhtaalla maalla.

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia tehdään lisää alueen maankäytön suunnittelun sekä puhdistamisen suunnittelun ja toteuttamisen tarpeisiin. 

Sulfidisavet ja esirakentamisen suunnittelu

Alueelta on tehty Geologisen tutkimuskeskuksen selvitys Hienorakeisten maalajien kerrosjärjestys ja ominaisuudet Helsingin Malmin lentokentän kaava-alueella (2017), jossa selvitettiin mm. sulfidisavien esiintymistä lentokentän alueella. Sulfidisavia on selvitetty lisää myös pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä.

Sulfidisavea ei pääsääntöisesti ole tarkoitus kaivaa pois, vaan alueen luonnonsavet pääosin jäävät alueelle. Alueilla, joilla esiintyy potentiaalisesti hapanta sulfidisavea, on erityisen tärkeää rakentamisen aikana hallita työmaavesiä, massojen hapettumisen estämistä ja valuntaa ympäröiviin vesistöihin. Rakentaminen suunnitellaan niin, että mahdollisimman suuri osa alueen nykyisistä savista, ml. sulfidisaviesiintymät jäävät paikoilleen.

Malmin lentokentän alueelle on tehty koko alueen kattava alustava esirakentamissuunnitelma viimeksi vuonna 2017. Esirakentamissuunnitelma perustuu Malmin lentokenttäalueen kaavarunkoon ja siitä laadittuun maankäytön havainnekuvaan. Suunnitelmaa on tarkennettu laadittujen Nallenrinteen ja Lentoasemakorttelin tarpeisiin (Sitowise 2019). Koko aluetta koskeva selvitys vähähiilisen esirakentamisen mahdollisuuksista on käynnissä ja raportoidaan vuoden 2021 aikana. Esirakentamistavat tarkentuvat maankäytön suunnittelun ja esirakentamisen toteutussuunnittelun edetessä.

Esirakentamisen kustannusarviot

Kaupungille kohdistuviksi esirakentamisen kustannuksiksi on v. 2017 laaditun suunnitelman mukaiselle esirakentamisvaihtoehdolle arvioitu noin 300 miljoonaa euroa koko kaavarungon alueelta. Kustannukset on esitetty osa-alueittain ja rakennusosittain Malmin esirakentamissuunnitelman raportissa (Destia Oy, 25.9.2017). Pilaantuneen maan puhdistamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 8 milj. euroa (Ramboll Finland Oy, 15.11.2019).

Arviointien tarkentuminen

Suunnitelmat ja sitä myöten kustannusarviot ja riskiarvioinnit täsmentyvät jatkuvasti kohti rakentamisen toteuttamista. Tällä hetkellä on valmisteilla selvitys alueen vähähiilisen esirakentamisen menetelmistä, jonka lähtökohtana on päästölaskelma esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla (Ramboll Finland Oy, 10.2.2020). Tavoitteena on löytää jatkossa kaavoitettaville kaavarungon osa-alueille vaihtoehtoisia esirakentamisratkaisuja, joilla pienennetään päästöjä sekä kustannuksia. Työ raportoidaan 2021 kuluessa.

Kaavarunkovaiheessa tehtyjä selvityksiä on tarkennettu ja tarkennetaan asemakaavoituksen edetessä. Alueen suunnittelu jakautuu useaan asemakaavahankkeeseen. Selvityksiä tehdään suunnittelutyön pohjaksi kaavahankekohtaisesti ja muun suunnittelun tarpeisiin.

Luontoselvitykset ja liito-oravat

Kaupunki tarkastelee liito-oravan levinneisyyttä vuosittain ja ottaa myös huomioon muiden tahojen tekemät havainnot. Liito-oravien esiintymistä selvitetään vuosittain Malmin entisen lentokentän ympäristössä. Laaditut raportit ovat vuosilta 2016, 2018, 2019 ja 2020. Selvitysten perusteella määritellään jatkotoimenpiteet lajin riittävän suojelutason säilyttämiseksi. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista neuvotellaan ympäristöviranomaisten kanssa.

Uusia ydinalueita tai pesäpuita ei ole löytynyt entisen lentokentän ympäriltä vuoden 2020 selvityksessä. Liito-oravien ydinalue Suurmetsäntien kahden puolen on laajentunut muutaman aarin luoteen suuntaan. Aikaisempina vuosina löydetyt esiintymät, eli lisääntymis- ja levähdysalueet, on huomioitu kaavoituksessa jättämällä ne viheralueille. Esimerkiksi Nallenrinteen asemakaavahankkeessa liito-oravahavainnot ja niihin liittyvät arvioinnit on kuvattu suunnitteluaineistossa ja suunnitteluratkaisut on laadittu siten, että liito-oraville tärkeät alueet säilyvät. Kaavahankkeissa arvioidaan vaikutukset liito-oravien elinoloihin maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain mukaisesti. Mikäli uusia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löytyisi kaavoitetuilta alueilta, voidaan liito-oravan suojelusta hakea poikkeamista. Suojelusta on mahdollista poiketa vain ELY:n luvalla (LSL 49 §), mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja poikkeus ei haittaa lajin kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä, ja on olemassa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy.

Helsingin liito-oravaverkostoselvityksessä (Helsingin liito-oravaverkosto 2019. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:2) on tunnistettu liito-oraville tärkeät alueet ja reitit. Verkostosuunnittelussa sovitetaan yhteen maankäytön suunnittelu ja liito-oravien suojelu pitkäjänteisellä tavalla. Malmin alueelta on tunnistettu erityisesti kehitettäviä liito-oravien reittejä Longinojan laaksosta, jossa tarvitaan yhteyksiä ydinalueiden välille. Sen lisäksi on tunnistettu tarve kehittää yhteyksiä Lahdenväylän yli.

Liito-oravan elinpiirit muuttuvat vuosittain ja laji leviää uusille alueille, minkä vuoksi Malmin lentoaseman alueen kaavarungon alueella on katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvittää liito-oravan potentiaalisia liikkumismahdollisuuksia jo ennakolta. Lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi alueelta tulee olla latvusyhteys ja liito-oravalle soveltuva liikkumisyhteys ympäröiville laajemmille viheralueille.

Luontoselvitykset

Malmin lentokentän alueen luontoarvoja on kartoitettu sekä kaavarunkotyön että vireillä olevien asemakaavahankkeiden aikana. Huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä on selvitetty vuosina 2016, 2017 ja 2019, linnustoa on selvitetty vuosina 2015, 2016 ja 2017, lepakoita on selvitetty vuonna 2016 ja 2020 sekä kasvillisuutta 2020. Vesistöön liittyviä arvoja on selvitetty muun muassa vesihuoltoon liittyvien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä. Selvityksiä päivitetään ja tarkennetaan säännöllisesti. Vuoden 2021 kasvukaudella päästään jatkamaan kasvillisuusselvitystä. Vuonna 2021 on tarkoitus päivittää perhosselvitys sekä tarpeen mukaan lepakkoselvitys. Vireillä olevien ja ennakoitujen asemakaava-alueiden osalta on tarkoitus selvittää purojen eliöstöä ja luonnontilaisuutta. Tulevissa maaperää ja hulevesiä koskevissa selvityksissä huomioidaan pohjaveden ja Longinojan vedenlaadun seuranta.

Aluerakentamisen kaupunkitaloudelliset vaikutukset

Malmin entisen lentokentän rakentamisen kaupunkitaloudelliset vaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Kaavarunkoalueen esi-, katu- ja puistorakentamisen sekä palvelurakennusten budjettirahoitteisten investointikustannusten on arvioitu olevan suuruusluokkaa 500 milj. euroa. Kaupungin aluerakentamisprojektitoiminnasta saaman 40-vuotisen kokemuspohjan perusteella yksi kaupungin budjettivaroilla investoima euro käynnistää 4−8 euron edestä yksityisiä investointeja, riippuen alueiden erilaisista ominaisuuksista, lähtötilanteesta ja tavoitteista. Malmin entisen lentokentän alueen rakentamisessa yksityisten investointien osuus on suuruusluokkaa 3 000 milj. euroa (3 Mrd€), jos oletetaan maltillisesti, että yhdellä kaupungin budjettivaroin investoimalla eurolla alueelle saadaan liikkeelle kuuden euron edestä yksityisiä investointeja.

Väestönkasvu Helsingissä

Helsingin ja Helsingin seudun tuorein väestöennuste on laadittu vuosille 2019–2060 (Helsingin kaupunki, Tilastoja 2020:11) ja ennusteessa on huomioitu koronaepidemian vaikutus. Koronaepidemian vuoksi Helsingin kasvu jäi hieman jälkeen vuonna 2020, mutta kasvun oletetaan palautuvan jo kuluvana vuonna lähelle tavanomaista. Vuosina 2021–2030 Helsingin keskimääräiseksi vuosikasvuksi ennustetaan 6 250 asukasta, 0,9 %.

Rakennusmaan tarve

HSY:n ylläpitämän pääkaupunkiseudun tonttivaranto -tilaston mukaan Helsingissä oli tammikuussa 2019 laskennallista asemakaavavarantoa kerrostalotonteilla 2,16 milj. kerrosneliömetriä. Kun tämä jaetaan vuoden 2019 talousarvion mukaisella asuinrakennusten sitovalla luovutustavoitteella (400 000 k-m²), voidaan arvioida asemakaavoitetun kerrostalotonttimaan riittävän Helsingissä n. 5,4 vuoden asuntorakentamisen tarpeisiin, ei vuosikymmeniksi. Tonttimaavarannon tilasto ei huomioi onko asemakaavoitettu tontti heti rakentamiskelpoinen (esirakennettu, kunnallistekniikkavalmius) vai ei. Heti rakentamiskelpoisia asuntokerrostalotontteja on huomattavasti alle viiden vuoden tarpeisiin.

Helsinki kasvaa nopeasti ja Malmin lentokentän alue on Helsingin yleiskaavan (2016) tärkein uusi rakentamisalue, josta suunnitellaan ja rakennetaan 25 000 asukkaan uusi kaupunginosa. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa (kaupunginhallitus 4.6.2018) Malmin lentokentän alue kuuluu yleiskaavan ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

Kaupunkistrategiassa 2017−21 ja nykyisessä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma / Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma, kaupunginvaltuusto 11.11.2020) on asetettu tavoitteeksi vuosina 2021−2023 rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, ja 2023 alkaen 8 000 asuntoa vuodessa. Korkein hallinto-oikeus kumosi joitakin osia yleiskaavan hyväksymistä koskevasta Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikä lisää Malmin entisen lentokentän alueen merkitystä kaupungin asuntorakentamisessa. Kaupungin tavoitteena on aloittaa asuntorakentaminen Malmin entisen lentokentän alueella 2020-luvulla niin nopeasti kuin mahdollista. Investointimäärärahaa on varattu Malmin rakentamisen käynnistämiselle talousarviossa 2021 ja siihen liittyvässä 10-investointiohjelmassa.

Käsittely

30.03.2021 Ehdotuksen mukaan

Palautusehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Lausunto palautetaan, koska siinä ei ole tarpeeksi huomioitu sitä, miten paljon rakentamisesta syntyvä hiilijalanjälki ja kustannukset lisääntyvät paalutuksen ja vesistöjen suojelun vuoksi. Longinoja alkaa Malmin lentokentän alueelta. Puron ennallistamiseksi on vapaaehtoisvoimin tehty työtä useita vuosia ja saatu taimenkanta lisääntymään purossa. Longinoja on palkittu Paras Luontoteko palkinnolla 2019. Rakentamisen seurauksena happamat sulfaattimassat hajoavat ja muodostuu rikkihappoa, jolloin veden pH laskee alle 5,5. Se aiheuttaa kalakuolemia. Longinojan suojeleminen rakentamisen aikaiselta vesien valumalta on kallis ja pitkäkestoinen prosessi. Se tulee huomioida paremmin kustannuksissa ja päästöissä.

Kannattaja: Nuutti Hyttinen

Asian käsittelyn palauttamisesta äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Lausunto palautetaan, koska siinä ei ole tarpeeksi huomioitu sitä, miten paljon rakentamisesta syntyvä hiilijalanjälki ja kustannukset lisääntyvät paalutuksen ja vesistöjen suojelun vuoksi. Longinoja alkaa Malmin lentokentän alueelta. Puron ennallistamiseksi on vapaaehtoisvoimin tehty työtä useita vuosia ja saatu taimenkanta lisääntymään purossa. Longinoja on palkittu Paras Luontoteko palkinnolla 2019.
Rakentamisen seurauksena happamat sulfaattimassat hajoavat ja muodostuu rikkihappoa, jolloin veden pH laskee alle 5,5. Se aiheuttaa kalakuolemia. Longinojan suojeleminen rakentamisen aikaiselta vesien valumalta on kallis ja pitkäkestoinen prosessi. Se tulee huomioida paremmin kustannuksissa ja päästöissä.

Jaa-äänet: 10
Mia Haglund, Antti Koskela, Noora Laak, Jape Lovén, Antti Möller, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara

Ei-äänet: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva

Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 10 - 3.

23.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 310 22980

kaisa.jama(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/7

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Den av ledamoten Seija Muurinen väckta motionen om en vinterbadplats på Degerö

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-011660 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Seija Muurinen och 15 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder möjligheten att anlägga en ny vinterbadplats på Degerö med en brygga, omklädningshytter och teknik för en vak.

I kultur- och fritidssektorn pågår ett servicestrategiskt arbete för att slå fast vilka tjänster staden producerar själv, i vilka fall den fungerar som partner och vilken tjänsteproduktion den inte deltar i. Detta arbete gäller också vinterbad. Förslaget i motionen kan bedömas närmare därefter.

Vinterbadplatser upprätthålls i huvudsak av företag, föreningar och idrottsföreningar inom områden utarrenderade av idrottsservicen. I staden finns för närvarande tolv vinterbadplatser som föreningar upprätthåller, men på Degerö finns det inte någon sådan. På badstranden vid Villa Furuvik har en privat tjänsteproducent en strandbastu med möjlighet till vinterbad.

I sin enklaste form omfattar en vinterbadplats ett varmt omklädningsrum, en vak och trappor till vaken. Upprätthållaren svarar för säkerheten på badplatsen och för servicen och underhållet av byggnaderna, anläggningarna, gångvägarna och utrustningen.

Av de alternativ som föreslås i motionen är platsen vid den nya badstranden i Kronbergsstranden lättast att genomföra. Där kan de krav som vinterbadet ställer beaktas redan under planeringen. Den allmänna badstrand som ska anläggas i Kronbergsstranden är belägen nära Stansvik och genomförandet är planerat till åren 2024–2025.

Väster om Stansviks badstrand har det också planlagts en tomt för en bastuby. Kronbergsstrandens servicebolag har för avsikt att bygga bastur för invånarnas bruk, och det kan eventuellt också hyra ut lokaler till utomstående, exempelvis idrottsföreningar. Där går det likaså att anlägga en vinterbadplats. Också för Stansviks gårds område har det planlagts en småskalig bastuby. Om det hittas en förening eller ett företag som kan driva verksamheten där, är det möjligt att anlägga en vinterbadplats på platsen.

Det skulle också gå att anlägga en vinterbadplats på den nuvarande badstranden i Uppby på Degerö. Omklädningsrummen där är dock inte planerade för vinterbruk, de har ingen uppvärmning och ingen vintervattenledning. En brygga som är lämplig för vinterbad skulle kunna placeras i badstrandens norra hörn, och då blir avståndet från omklädningsrummen till bryggan ungefär 50–60 meter. En försiktig kostnadskalkyl för bryggan med alla upphandlingar som hänför sig till vinterbadet är 70 000–100 000 euro. Utöver bryggan och de varma omklädningsrummen bör det på stranden anläggas en räddningsväg med vinterunderhåll för utryckningsfordon. För detta finns i detta nu inget reserverat anslag.

De övriga alternativ som föreslås i motionen innebär helt klart utmaningar. Det är inte särskilt lätt att ta sig till Jollas från andra delar av Degerö. I Turholm och Hästnässund är det svårt att bygga den tillgängliga räddningsväg med vinterunderhåll som en vinterbadplats kräver. Staden har skidspår i Turholm som blir svårare att upprätthålla om där anläggs en vinterbadplats. Friluftsstråken i Hästnässund är i sin tur så smala att det skulle bli nödvändigt att bredda dem.

Svaret överensstämmer med utlåtandena från kultur- och fritidsnämnden och stadsmiljönämnden.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Seija Muurisen aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 143

HEL 2020-011660 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

05.05.2021 Bordlades

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 19.04.2021 § 281

HEL 2020-011660 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 02.02.2021 § 43

HEL 2020-011660 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa liikuntapalvelujen järjestämisestä. Nykyisiä talviuintipaikkoja Helsingissä ylläpitävät pääasiassa yritykset, yhdistykset tai urheiluseurat yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kanssa. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa liikuntapalveluiden kaavoittamisesta sekä yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Laajasaloon Stansvikiin, Kruunuvuorenrannan läheisyyteen, on kaavoitettu saunakyliä, jotka mahdollistavat  tulevaisuudessa myös talviuintipaikan varustamisen laitureilla, pukutiloilla ja avantotekniikalla.

Stansvikinrannan uimarannan länsipuolelle on kaavoitettu tontti saunakylää varten. Tarkoitus on, että Kruunuvuorenrannan palveluyhtiö rakentaa saunat asukkaiden käyttöön. Palveluyhtiö voi mahdollisesti vuokrata tilaa myös ulkopuolisten käyttöön esimerkiksi kaupungin liikuntapalveluille tai urheiluseuroille. Tähän toimintaan on mahdollista liittää talviuintipaikka.

Stansvikin kartanon alueelle on kaavoitettu myös pienimuotoinen saunakylä. Jos saunakylälle löytyy toimintaa pyörittävä yritys, yhdistys tai urheiluseura, on saunakylän yhteyteen mahdollista perustaa varustettu talviuintipaikka.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, tiimipäällikkö: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 02.02.2021 § 11

HEL 2020-011660 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan avantouinti on kannatettavaa virkistystoimintaa. Helsingissä on 12 seurojen ylläpitämää talviuintipaikkaa. Kaupunki toimii mahdollistajan roolissa ja vuokraa paikat talviuintiseuroille, jotka järjestävät talviuintitoimintaa jäsenilleen. Sopimuksista 11 on liikuntapalvelukokonaisuuden ja yksi kaupunkiympäristön toimialan hallinnoima. Talviuintitoimintaa on esitelty lautakunnan kokouksessa 17.12.2019.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on määrittelemässä vuoden 2021 aikana palvelustrategiatyön yhteydessä mitä palveluja tuotetaan itse, missä palveluissa toimitaan kumppanina ja mahdollistajana sekä minkä palveluiden tuottamiseen kaupunki ei osallistu. Yksi palvelu, joka tullaan arvioimaan liikuntapalvelukokonaisuuden palveluista, on talviuinti ja miten kaupunki osallistuu sen mahdollistamiseen. Lautakunta katsoo, että tämän arvioinnin jälkeen aloitteeseen voidaan ottaa kantaa.

Yksinkertaisimmillaan talviuintipaikka sisältää lämpimän pukusuojan, avannon ja avantoon johtavat portaat. Talviuintipaikan ylläpitäjä, eli palveluntarjoaja, vastaa talviuintipaikan turvallisuudesta. Palveluntarjoaja voi olla esimerkiksi kunta, seurakunta, yhdistys tai yritys. Palveluntarjoaja vastaa talviuintipaikan rakennusten, laitteiden, kulkureittien ja varusteiden huollosta ja kunnossapidosta. 

Laajasalossa ei ole tällä hetkellä seurojen ylläpitämää talviuintipaikkaa. Virkistyspalveluita tarjoavan Villa Furuvikin uimarannan kupeessa on mahdollista harrastaa talviuintia.

Liikuntapalvelukokonisuuden näkemyksen mukaan Tullisaareen ja Hevossalmeen esitetyissä vaihtoehdoissa on selkeitä haasteita. Talviuintipaikalle tulee toteuttaa esteetön kulku hälytysajoneuvoille, mikä tarkoittaa, että paikalle tulee järjestää talvikunnossapidettävä reitti.

Tullisaaressa on liikuntapalvelukokonaisuuden ylläpitämiä hiihtolatuja, joiden ylläpito vaikeutuu, mikäli sinne perustetaan talviuintipaikka. Lupa pukutilan sijoittamiseksi Tullisaaren arvokkaaseen kartanomiljöömaiseen ympäristöön voi myös olla haasteellista saada.

Hevossalmessa sijaitsevat ulkoilureitit ovat suurelta osin niin kapeita, että niitä tulisi leventää hälytysajoneuvoja varten. Jollaksen saavutettavuus eri puolilta Laajasaloa ei ole erityisen hyvä.

Esitetyistä vaihtoehdoista Laajasalon uimarannalle voisi perustaa talviuintipaikan, mutta toteuttamiskelpoisin paikka talviuinnille on Kruunuvuorenrannassa, uuden tulevan uimarannan yhteyteen, jolloin talviuinnin vaatimukset voidaan ottaa huomioon jo suunnittelussa.

Laajasalon uimarannalla sijaitsevia pukutiloja ei ole suunniteltu talvikäyttöön, eikä pukutiloissa ole lämmitystä. Pukutiloihin ei myöskään tule vettä talviaikaan. Rannalle tulisi toteuttaa talvikunnossapidettävä reitti hälytysajoneuvoja varten. Uimarannan viereisellä kuntoradalla on liikuntapalvelukokonaisuuden ylläpitämä latu, joten talvikunnossapidettävä reitti rannalle tulisi suunnitella tämä huomioiden. Talviuinnille soveltuvan laiturin voisi sijoittaa uimarannan pohjoiskulmaan, jolloin matkaa pukutiloista laiturille tulisi noin 50–60 metriä. Varovainen kustannusarvio laiturille kaikkine talviuintiin liittyvine hankintoineen on noin 70 000 – 100 000 euroa.

Kruunuvuoreen rakennettava uimaranta sijaitsee Stansvikin alueen läheisyydessä, ja sen toteutus on aikataulutettu vuosille 2024–2025.

Käsittely

02.02.2021 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti esitystään siten, että viides kappale kuuluu seuraavasti:

Laajasalossa ei ole tällä hetkellä seurojen ylläpitämää talviuintipaikkaa. Virkistyspalveluita tarjoavan Villa Furuvikin uimarannan kupeessa on mahdollista harrastaa talviuintia.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen

Lisätiedot

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 310 87901

stefan.froberg(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/8

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Den av ledamoten Jussi Chydenius väckta motionen om konstgräsplaner för stadsinvånarnas fria bruk

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-012443 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Jussi Chydenius och 17 andra ledamöter föreslår i sin motion att man ska lägga konstgräs på mindre planer, t.ex. intill skolorna, och fritt låta stadsborna använda dem, utan reservering.

På femton konstgräsplaner som staden förvaltar har man reserverat planen för allmänheten vardagar kl. 16–18 och veckoslut kl. 10–12. Det finns lediga tider två eller tre dagar i veckan, på olika planer olika dagar. Utöver de tider som är avsedda för allmänheten kan man fritt använda planerna även då där inte pågår annan verksamhet.

När konstgräsplanerna är öppna för allmänheten har de vanligtvis utnyttjats tämligen sparsamt, med undantag av Tölö bollplan. Förutom att bygga nya konstgräsplaner bör man fundera på hur allmänheten skulle kunna anlita planerna mer effektivt. I nuläget anlitar allmänheten inte planerna i så stor utsträckning att det skulle vara motiverat att anlägga fler planer för allmänt bruk.

Om man anlägger fler konstgräsplaner inskränker det på nätverket av naturliga isbanor, som har en stor efterfrågan. I synnerhet fotbollsplaner med gummigranulat lämpar sig sämre för vintersport än konstgräsplaner med sand eller stenmjöl. Det krävs betydligt mer arbete för att islägga konstgräsplaner som har gummigranulat.

Det kostar ungefär 70 000–200 000 euro att anlägga en mindre konstgräsplan, beroende på planens storlek, läge och typ av konstgräs. En konstgräsplan med sand är något billigare och passar bättre för olika friluftsändamål, medan sådana med gummigranulat passar bäst för fotboll.

Man bör inte flytta gamla konstgräsmattor till nya planer eftersom mattorna kan rivas i flytten. Mattornas livslängd är sju till tio år, varefter de måste bytas ut på grund av slitage, och de kan inte flyttas till mindre populära ställen.

Större planer på allmänna områden administreras vanligen av kultur- och fritidssektorn, medan planerna på skolgårdarna hör till fostrans- och utbildningssektorn. Då en sektor konstaterar att en sandplan ska göras om till konstgräs är det stadsmiljösektorn som utför ändringen, inom ramen för disponibla anslag. För att anlägga konstgräsplaner krävs sektorsövergripande samarbete, och det är viktigt att detta blir mer smidigt. Det ska vara alla sektorers gemensamma mål att främja motionering.

I rörlighetsprogrammet, som är ett av stadsstrategins spetsprojekt, har man ställt upp ett mål om att öka möjligheten att motionera på skolgårdar. Man har gjort en omfattande utredning om i vilket skick redskap och utrustning på skolgårdarna är, och omständigheterna för motion har med ett särskilt anslag förbättrats på tio skolgårdar åren 2019–2020. En plan för att upprätthålla och förbättra gårdarna mer långsiktigt är under beredning.

Svaret stämmer överens med utlåtandena från kultur- och fritidsnämnden och stadsmiljönämnden.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Jussi Chydeniuksen aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 144

HEL 2020-012443 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

05.05.2021 Bordlades

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 26.04.2021 § 302

HEL 2020-012443 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

19.04.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristön toimiala Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus 4.3.2021

HEL 2020-012443 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet-palvelukokokonaisuus antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Hiekkakenttien muuttaminen tekonurmikentiksi

Rakennukset ja yleiset alueet-palvelukokokonaisuus toteuttaa toiminnallisia hankkeita, kuten hiekkakenttien muuttaminen tekonurmikentiksi, käyttäjätoimialojen ilmaiseman tarpeen perusteella. Tekonurmikenttien tarpeen määrittely tapahtuu kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen toimesta. 

Toimialojen näkökulmia tekonurmikenttiin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on käsitellyt 02.02.2021 pitämässään kokouksessa valtuutettu Jussi Chydeniuksen ym. valtuustoaloitetta tekonurmien rakentamiseksi kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.

Tällä hetkellä tekonurmikenttien tarpeesta käydään kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan (KUVAn) sisäistä keskustelua. Kaikkien kenttien käyttöaste ei ole niin korkea, että uusien kenttien rakentaminen olisi välttämättä perusteltua. Tekonurmikentän rakentaminen kaventaa helposti potentiaalista luonnonjääkenttäverkkoa, jolle varsinkin taas kuluvana talvena on ollut merkittävää kysyntää. Lisäksi tekonurmikentät lisäävät painetta liikunnan ja ulkoilun investointi- sekä käyttömäärärahojen kasvattamista kohtaan.

Tekonurmikenttiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon jo olemassa olevan kentän käyttäjien tarpeet ja punnita sitä, että lisääkö tekonurmen asentaminen ihmisten liikkumista vai käykö peräti päinvastoin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (KASKOn) näkökulmasta koulupihojen kenttä voidaan toteuttaa, jos:

        oppilaat ovat toivoneet tätä pihavarusteiden määrittelyä koskevassa osallistumismenettelyssä

        toivotut toiminnalliset elementit sekä kenttä mahtuvat - oppilaiden ja toiminnan tavoitteita priorisoidaan

        kenttä mahtuu pihalle

        koulun välittömässä läheisyydessä ei ole kenttää

        rakennushistorialliset arvot sallivat sen myös (kaupunginmuseo puoltaa)

        kenttä voidaan toteuttaa turvallisesti (ei synny katvealueita tai alueita, joissa esim. kiusaaminen on mahdollista)

        maasto-olosuhteet sallivat

        toteutus on kustannustehokasta ekologista (linjassa kaupungin ympäristötavoitteiden kanssa)

 

Mikäli tekonurmeen päädytään, tulee määritellä, tehdäänkö hiekka- vai kumirouhetekonurmea. Alusta ratkaisee, millaiseen urheiluun kenttää voidaan käyttää. Alustaratkaisua ei näiden kahden välillä voi tehdä ns. monilajiperiaatteella, vaan kumirouhe on jalkapalloilun alusta ja hiekkatekonurmi soveltuu vapaa-ajankäyttöön. Hiekkatekonurmi on alustaksi asennettuna n. 15 % edullisempi vaihtoehto. Kumirouhekentän vuosittaiset huoltokustannukset ovat kaksinkertaiset hiekkatekonurmeen verrattuna.

Molemmat alustaratkaisut ovat kiinteistön ylläpidon ja siivoamisen kannalta haasteellisia kantautuvuutensa vuoksi, mutta kumirouhe on todettu huomattavasti kantautuvammaksi. Kumirouheeseen liittyy sisätiloihin kantautuessaan myös ominaishajua, mikä saatetaan kokea häiritseväksi. Kumirouheen voimakas kantautuvuus aiheuttaa myös itse alustalle suurempia muutoksia, minkä johdosta alusta tarvitsee tiheämmällä välillä huoltoa ja täyttöä.

Yhteenveto

Kun kyseessä on yleisellä, esimerkiksi puistoalueella oleva kenttä, KUVA määrittelee muutoksen tarpeen edellä mainittuihin näkökulmiin nojaten. Kun kyseessä on koulukiinteistöllä oleva kenttä, Kasko määrittelee muutoksen tarpeen edellä mainittuihin näkökulmiin nojaten.  Mikäli käyttäjätoimialat toteavat hiekkakentän muutoksen tekonurmikentäksi tarpeelliseksi ja ilmaisevat tarpeen kaupunkiympäristön toimialalle sovittujen menettelyjen mukaisesti, kaupunkiympäristön toimiala käynnistää hankkeen käytettävissä olevan määrärahojen puitteissa.

Lisätiedot

Sanna Rautajärvi, asiakaspäällikkö, puhelin: 310 32554

sanna.rautajarvi(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 16.02.2021 § 16

HEL 2020-012443 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että tekonurmialueiden ja -kenttien rakentaminen on lähtökohtaisesti positiivinen ja kannatettava asia. Paremmat fasiliteetit kannustavat kaupunkilaisia liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia urheilulajeja, tekonurmet ehkä ennen kaikkea pelaamaan jalka- ja pesäpalloa.

Helsingin kaupunki hallinnoi tällä hetkellä yhteensä 30 tekonurmikenttää, jotka ovat varsin suosittuja. Suurin osa tekonurmikenttien käyttövuoroista on jaettu kaupungin urheiluseuroille, jotka käyttävät kenttien tehokkaasti. Seuroihin kuulumattomille kuntalaisille on puolestaan varattu 15:ltä kaupungin hallinnoimalta tekonurmikentältä matalankynnyksen ja vapaaseen käyttöön tarkoitettuja yleisövuoroja arkisin klo 16─18 ja viikonloppuisin klo 10─12. Niitä on noin 2─3 päivänä viikossa, ajoitettuna eri viikonpäiville. Silloin kun tekonurmikentillä ei ole muuta toimintaa ne ovat myös vapaasti käytettävissä. Yleisövuorojen aikana kentät ovat kuitenkin olleet pääosin varsin matalalla käytöllä Töölön Pallokenttää lukuun ottamatta. Uusien tekonurmikenttien rakentamisen rinnalla tulisi pohti keinoja yleisövuorojen käytön tehostamiseksi.

Tekonurmialueiden lisäämiseen liittyy lisäksi haasteita. Ensinnäkin pienten tekonurmikenttien rakentamiskustannukset ovat noin 70 000─200 000 euroa kentän koosta ja sijainnista riippuen. Tällaisten kenttien ylläpitämisestä syntyy käyttökustannuksia noin 1 000─2 000 euroa/vuosi.

Toiseksi vanhojen tekonurmimattojen siirtäminen toisilta kentiltä ei ole lähtökohtaisesti kannatettava ajatus. Mattojen käyttöikä on keskimäärin seitsemästä kymmeneen vuotta, jonka jälkeen ne tulisi kulumisesta johtuen uusia, eikä siirtää vähemmän tärkeinä pidetyille alueille. Lisäksi mattojen siirtämisessä merkittävänä käytännön riskinä on niiden repeäminen ja tätä kautta muuttuminen käyttäjille vaarallisiksi.

Kolmanneksi varsinkin jalkapallon tarpeisiin viime vuosina rakennetut kumirouhetekonurmikentät sopivat hiekkatekonurmi- ja kivituhkakenttiä heikommin talviurheilun tarpeisiin. Näiden jäädyttäminen esimerkiksi vaatii runsaasti enemmän työtunteja. 

Pienempiä kenttiä koulujen läheisyydessä ja puistoalueilla hallinnoivat pääasiassa kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimiala. Kaupunkistrategian kärkihankkeena toteutettavassa liikkumisohjelmassa on asetettu tavoite koulupihojen liikunnallisuuden lisäämisestä. Koulupihojen ja pihoilla olevien välineiden ja varusteiden kunto on selvitetty kattavasti eri tietolähteitä hyödyntäen. Vuosina 2019─2020 kymmenen koulupihan liikkumisolosuhteita parannettiin erillismäärärahalla. Valmistelussa on pitkäjänteisempi suunnitelma pihojen kunnon ja ylläpidon parantamiseksi. Asian eteenpäin viemiseksi on tärkeää parantaa yhteistyötä kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä. Tämä on välttämätöntä, koska kenttien maa-alueet ovat eri toimialojen hallinnoimia ja myös toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen. Liikunnallisuuden edistämisen tulee myös olla kaikkien hallintokuntien yhteinen tavoite.

Liikunta-alueiden ja -puistojen investointisuunnitelmassa ei ole varauduttu esitettyyn koulujen kenttien uusimiseen. Näiden investointimäärärahojen viime vuosien niukkuuden vuoksi, liikuntapalvelukokonaisuuden omia tekonurmikenttiä ei ole pystytty uusimaan sillä aikataululla kuin olisi ollut niiden käyttökunto huomioon ottaen tarpeellista. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että vuodelle 2022 liikunnan investointimäärärahoja lisätään.

Käsittely

16.02.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asian aikana kuultavana oli liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre.

Vastaehdotus 1:
Jussi Chydenius: Poistetaan kappaleen 7 lopusta virke:

"Tätä edesauttaisi entistä toimivampi yhteistyö kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä.”

ja korvataan seuraavalla:

"Asian eteenpäin viemiseksi on tärkeää parantaa yhteistyötä kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä. Tämä on välttämätöntä, koska kenttien maa-alueet ovat eri toimialojen hallinnoimia ja myös toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen. Liikunnallisuuden edistämisen tulee myös olla kaikkien hallintokuntien yhteinen tavoite."

Kannattaja: Sami Muttilainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Jussi Chydeniuksen vastaehdotuksen 1 yksimielisesti.

Vastaehdotus 2:
Jussi Chydenius: Lisätään kappaleen 8 loppuun virke:

"Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että vuodelle 2022 liikunnan investointimäärärahoja lisätään.”

Kannattaja: Sami Muttilainen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jussi Chydeniuksen vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Mika Ebeling, Arja Karhuvaara, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari

Ei-äänet: 7
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Sami Muttilainen, Terhi Peltokorpi, Pauliina Saares, Johanna Sydänmaa, Niilo Toivonen

Tyhjä: 1
Nasima Razmyar

Poissa: 0
 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Jussi Chydeniuksen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 5–7 (1 tyhjä).

02.02.2021 Pöydälle

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen

Lisätiedot

Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 310 87791

petteri.huurre(a)hel.fi

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 310 32342

kimmo.isotalo(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/9

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Den av ledamoten Amanda Pasanen väckta motionen om avgiftsfria menstruationsskydd för unga och mindre bemedlade

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-010631 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Amanda Pasanen och 23 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder möjligheterna att erbjuda avgiftsfria menstruationsskydd för unga och mindre bemedlade.

Stadsstyrelsen konstaterar att det inte är ändamålsenligt att erbjuda avgiftsfria hygienartiklar i enlighet med förslaget i motionen. I lagen om utkomststöd (1412/1997) föreskrivs om förutsättningarna för beviljande av grundläggande utkomststöd. Rätten till utkomststöd fastställs utgående från vistelsen i Finland och gäller var och en som är i behov av stöd och inte kan få sin utkomst genom förvärvsarbete, verksamhet som företagare, med hjälp av andra förmåner som tryggar utkomsten, genom andra inkomster eller tillgångar, genom omvårdnad från en sådan persons sida som är försörjningspliktig gentemot den som saken gäller eller på något annat sätt. Kostnaderna för hygienartiklar, bl.a. menstruationsskydd, ingår i utkomststödet som beviljas av Folkpensionsanstalten (FPA).

Enligt vedertagen praxis inom skol- och studerandehälsovården delas enstaka menstruationsskydd ut till studerande i akuta situationer.

Social- och hälsovårdsnämnden, fostrans- och utbildningsnämnden samt ungdomsrådet har gett utlåtanden i ärendet. Svaret är samstämmigt med social- och hälsovårdsnämndens utlåtande. Fostrans- och utbildningsnämnden har med rösterna 6-0, 7 blanka, uppmanat sektorn att omedelbart starta ett begränsat försök med utdelning av avgiftsfria menstruationsskydd i grundläggande utbildningen, gymnasierna och läroanstalterna på andra stadiet. Det är dock inte ändamålsenligt att starta försök i fråga om förmånerna som ingår i det grundläggande utkomststödet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Amanda Pasasen aloite

2

Lausunto, Nuorisoneuvosto, 21.12.2020

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 146

HEL 2020-010631 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

05.05.2021 Bordlades

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 26.04.2021 § 303

HEL 2020-010631 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

26.04.2021 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Vastaehdotus:
Reetta Vanhanen: Poistetaan seuraavat kohdat:
“Kaupunginhallitus toteaa, että aloitteessa ehdotettu hygieniatarvikkeiden tarjoaminen maksutta ei ole tarkoituksenmukaista.”
“Perustoimeentulotukeen sisältyvien etuuksien osalta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista aloittaa kokeiluja.”

Kappaleen 6 jälkeen lisäys:

"Kaupunginhallitus kannattaa maksuttomien kuukautisvälineiden erilaisten jakelumahdollisuuksien kartoittamista nuorille ja vähävaraisille. Kaupunginhallitus kannattaa rajatun kokeilun käynnistämistä maksuttomien kuukautisvälineiden jakamisesta perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa vuoden 2022 talousarvion puitteissa.”

Kannattaja: Anna Vuorjoki

äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Reetta Vanhasen vastaehdotus

Jaa-äänet: 7
Otto Meri, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Jan Vapaavuori

Ei-äänet: 7
Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Tyhjä: 1
Tomi Sevander

Kaupunginhallitus päätti hylätä ehdotuksen äänin 7 – 7 (1 tyhjä). Puheenjohtajan ääni ratkaisi päätökseksi tulleen ehdotuksen.

19.04.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 09.02.2021 § 22

HEL 2020-010631 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Amanda Pasasen valtuustoaloitteesta maksuttomien kuukautisvälineiden tarjoamisesta nuorille ja vähävaraisille. Tämän lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta kehoittaa toimialaa käynnistämään välittömästi rajatun kokeilun maksuttomien kuukautisvälineiden jakamisesta perusopetuksessa, lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Aloitteessa on tartuttu tärkeään asiaan tyttöjen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla käsitellään perusopetuksessa ja toisella asteella opetussuunnitelmien mukaisesti mm. terveystiedon ja biologian tunneilla ikäkauteen liittyvää kasvua, terveyden osa-alueiden ja arjen terveystottumuksien tuntemusta ja niiden merkityksen pohtimista sekä seksuaalikasvatusta. Lisäksi opetuksessa perehdytään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin ja tarkastellaan yhteiskuntaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmista. Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteissa korostetaan aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja opetuksessa pyritään vahvistamaan havaittuihin epäkohtiin puuttumista. Vaikka kuukautisköyhyyteen ratkaisun tarjoaminen ei kuulu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tehtäviin, paneudutaan opetuksessa naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnan toimintaan. Oppijoita ohjataan tarttumaan epäkohtiin, tekemään aloitteita ja kehittämään toimintaa yhteiskunnassa tasa-arvoisempaan suuntaan.

Aloitteessa kuvattu huoli kuukautisköyhyydestä on aiheellinen. Osalla oppilaista ja opiskelijoista ei ole varaa hankkia sellaisia kuukautisvälineitä, joita he haluaisivat käyttää. Aloitteessa ehdotetaan, että maksuttomia kuukautisvälineitä jaettaisiin nuorille ja vähävaraisille. Aloitteen mukaan kuukautisvälineiden tarjoamisessa tulisi huomioida käyttäjien henkilökohtaiset valinnat. Helsingissä oli 13−29-vuotiaita nuoria naisia vuonna 2019 lähes 80 000. Mikäli ilmaisia kuukautisvälineitä jaettaisiin kaikille heille, olisivat vuosikustannukset useamman miljoonaa euroa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan mielestä ilmaisten kuukautisvälineiden jakaminen kaikille nuorille ei ole tarkoituksenmukaista. Lautakunnan mielestä mahdolliset ilmaiset kuukautisvälineet tulisi kohdentaa vain vähävaraisille nuorille.

Ilmaisten kuukautisvälineiden jakaminen nuorille ja vähävaraisille vähentäisi kuukautisköyhyyttä, mutta edellyttäisi resursointia monipuolisten kuukautisvälineiden hankinnan, varastoinnin ja jakelun suhteen. Ilmaisten kuukautisvälineiden jakaminen edellyttäisi myös henkilöresursseja. Jakelun järjestämisessä tulisi huomioida asian henkilökohtaisuus ja jakelu tulisi järjestää riittävän yksityisessä tilassa.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jaetaan opiskelijoille äkillisissä, akuuteissa tilanteissa yksittäisiä kuukautisvälineitä, mutta säännöllinen kuukautisvälineiden jakaminen edellyttäisi suurempaa resursointia ja koordinointia. Vaihtoehtona voisi olla jakaa kuukautisvälineitä automaatista, jolloin voi olla haastavaa varmistaa kuukautisvälineiden riittävä valikoima automaatissa sekä automaatin ylläpito. Mikäli kuukautisvälineitä jaettaisiin kouluissa tai oppilaitoksissa, jakelu tulisi turvallisuussyistä kohdentaa ainoastaan koulun tai oppilaitoksen omille oppijoille. Lisäksi tulisi päättää, jaetaanko kuukautisvälineitä kotikunnan vai opiskelupaikan perusteella. Ilmaisia kuukautisvälineitä tulisi joka tapauksessa jakaa muuallakin kuin kouluissa ja oppilaitoksissa, koska jakelun tulisi tavoittaa kaikki kaupungin nuoret ja vähävaraiset. Jakelun järjestäminen usean tahon toimesta vaikeuttaisi jakeluun liittyvää kokonaiskoordinointia.

Koulujen ja oppilaitosten sijaan kuukautisvälineitä voisi jakaa Skotlannin tavoin esimerkiksi apteekeissa, joista välineiden saanti hoituisi vaivattomasti. Yksi vaihtoehto kuukautisköyhyyden kitkemiseksi olisi myös monien muiden maiden tavoin siirtää kuukautisvälineet farmakologisten tuotteiden kategoriaan ja näin muuttaa 24 prosentin arvonlisävero alennettuun kymmenen prosentin verokantaan. Tämä edellyttäisi kuitenkin lakialoitetta arvonlisäveron alentamisesta ja kannatusta aloitteelle.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ilmaisten kuukautisvälineiden jakaminen kouluissa ja oppilaitoksissa edellyttäisi kuukautisvälineiden hankintaan, varastointiin ja jakeluun liittyvää resursointia sekä tarkoituksenmukaisia tiloja. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan mielestä ilmaisten kuukautisvälineiden jakaminen olisi tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa esimerkiksi apteekeissa.

Käsittely

09.02.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Fatim Diarra: Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Amanda Pasasen valtuustoaloitteesta maksuttomien kuukautisvälineiden tarjoamisesta nuorille ja vähävaraisille. Tämän lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta kehoittaa toimialaa käynnistämään välittömästi rajatun kokeilun maksuttomien kuukautisvälineiden jakamisesta perusopetuksessa, lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Kannattaja: Kirsi Pihlaja

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Amanda Pasasen valtuustoaloitteesta maksuttomien kuukautisvälineiden tarjoamisesta nuorille ja vähävaraisille. Tämän lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta kehoittaa toimialaa käynnistämään välittömästi rajatun kokeilun maksuttomien kuukautisvälineiden jakamisesta perusopetuksessa, lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 6
Samuel Adouchief, Fatim Diarra, Emma Kari, Johanna Laisaari, Hannu Oskala, Kirsi Pihlaja

Tyhjä: 7
Ted Apter, Martina Harms-Aalto, Ville Jalovaara, Pia Kopra, Dani Niskanen, Matias Pajula, Pia Pakarinen

Poissa: 0

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Fatim Diarran vastaehdotuksen äänin 6–0. Tyhjää äänesti 7.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Heidi Halkilahti, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 22889

heidi.halkilahti(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.01.2021 § 13

HEL 2020-010631 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Amanda Pasasen ja 23 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien maksuttomien kuukautisvälineiden tarjoamista nuorille ja vähävaraisille:

"Valtuustoaloitteessa vaaditaan, että Helsinki selvittää mahdollisuutta tarjota maksuttomia kuukautisvälineitä nuorille sekä kaikille itsensä vähävaraisiksi kokeville. Aloitteen mukaan kuukautisiin liittyvään kuukautisköyhyyteen ja taloudelliseen epätasa-arvoon on tärkeää puuttua. Ilmaisia kuukautisvälineitä tulisi olla tarjolla kouluissa ja terveyskeskuksissa.

Kuukautisköyhyydestä puhuttaessa (englanniksi period poverty) viitataan tilanteeseen, jossa terveyssiteiden ja tamponien osto voi lohkaista suuren osan viikon käyttövaroista, varsinkin jos samassa taloudessa asuu useampi nainen.

Skotlanti on ensimmäinen kansakunta, jossa jaetaan kaikille naisille ilmaisia kuukautissiteitä ja tamponeja. Skotlannissa ilmaiset kuukautisvälineet ovat haettavissa apteekeista, monitoimitaloista tai nuorisokerhoista.

Eduskunnassa tehtiin vuonna 2017 lakialoite kuukautisvälineiden arvonlisäveron alentamisesta, mutta lakialoite ei edennyt. Suomessa kuukautisvälineet kuuluvat 24 prosentin arvonlisäverokantaan. Esimerkiksi lääkkeet kuuluvat alennettuun kymmenen prosentin verokantaan. EU:n arvonlisäverodirektiivi mahdollistaa kuukautisvälineiden verottamisen alennetussa farmakologisten tuotteiden kategoriassa. Kuukautisvälineet on siirretty alennettuun arvonlisäverokantaan ainakin Ranskassa ja Isossa-Britanniassa.

Kuukautisvälineiden hinnat vaihtelevat tuotteesta ja kaupasta riippuen. Kahdenkymmenen tamponin paketti maksaa kahdesta viiteen euroa, ja paketti kuukautissiteitä noin saman verran. Kuukuppi maksaa noin 25 euroa, ja sitä voi käyttää useamman vuoden. Karkeana arviona voidaan edellä mainitun perusteella käyttää noin viiden euron kustannusta kuukausittain per henkilö. Vuonna 2019 Helsingissä oli 12–25-vuotiaita naisia 52 229. Mikäli kaikille helsinkiläisille 12−25-vuotiaille naisille jaettaisiin maksuttomia kuukautissiteitä ja tamponeja edellä mainitulla kuukausikululla, kustannukset olisivat vuodessa yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Kustannusarvio ei sisällä kuukupin käytön kustannusarviota eikä itsensä vähävaraiseksi kokevien yli 25-vuotiaiden naisten kuukautisvälineiden kustannusarviota.

Helsingin kaupungin kaikilla toimialoilla on mahdollisuus tilata arvolisäverottomia terveyssiteitä sekä tamponeja HUS Logistiikan kautta. Varastotilausjärjestelmästä tilattuna hinnat ovat seuraavat: kuukuppia ei ole valikoimassa, terveyssidepakkaus (halvin) 1,04 euroa (sisältää 20 kappaletta siteitä) ja tamponipakkaus 1,10 euroa pakkaus (sisältää 16 kappaletta tamponeja). Mikäli kaikille helsinkiläisille 12−25-vuotiaille naisille jaettaisiin maksuttomia kuukautisvälineitä edellä mainitulla kuukausikululla, kustannukset olisivat vuodessa yhteensä noin 690 000 euroa. Tämä kustannusarvio ei sisällä itsensä vähävaraiseksi kokevien yli 25-vuotiaiden naisten kuukautisvälineiden kustannusarviota eikä kuukautisvälineiden jakeluun liittyviä henkilöresurssi- ja tilakustannuksia. Vuoden 2021 talousarviossa ei ole varattu rahaa ilmaisten kuukautisvälineiden jakamiselle.

Toimeentulotukilaissa (1426/1997) säädetään perustoimeentulotuen myöntämisen edellytykset ja oikeus siihen määräytyy Suomessa oleskelun perusteella. Perustoimeentulotuki koskee jokaista tuen tarpeessa olevaa, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavilla muilla etuuksilla, muilla tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Kansaneläkelaitoksen (Kela) myöntämään perustoimeentulotukeen sisältyy hygieniatarvikkeiden kustannukset, joten Kelasta ja kunnista ei erikseen myönnetä vähävaraisille toimeentulotukea kuukautisvälineisiin.

Terveysasemien perustehtävänä on huolehtia kiireellisestä ja kiireettömästä avosairaanhoidosta ja siihen liittyvästä terveyden edistämisestä samoin kuin aikuisten terveysneuvonnasta, perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä ja opiskelijoiden sairaanhoidosta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaiden terveydenhoito, terveysneuvonta, lakisääteisiin ja tarpeellisiin erikoistutkimuksiin ohjaaminen, koulujen terveydellisten olojen valvonta sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010.)

Kouluissa ja oppilaitoksissa on yksittäisiä kuukautisvälineitä annettavana äkillisissä tilanteissa oppilaille, joilla ei ole mukana omia kuukautisvälineitä ja kuukautiset alkavat kesken koulupäivän. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä ei ole maksuttomien kuukautisvälineiden tarvikejakelu, eikä sitä ole mahdollista terveydenhoitajan kautta toteuttaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että ilmaisten kuukautisvälineiden jakaminen terveysasemilla ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa nuorille ja vähävaraisille ei kuulu terveydenhuoltolain mukaisiin terveysasemien ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon perustehtäviin. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kansallinen päätös eduskunnassa kuukautisvälineiden arvolisäveron alentamisesta parantaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun kuukautisvälineiden hinnan laskiessa naisille ja tytöille kohdistuva kustannusrasite pienentyisi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kuukautisvälineiden kustannusten alentaminen mahdollisesti vähentäisi niin sanottua kuukautisköyhyyttä. Kuukautisvälineiden käyttö ja niiden riittävä vaihtaminen puhtaisiin, yhdistettynä hyvään intiimihygieniaan kuukautisten aikana, edistää terveyttä ja vahvistaa sosiaalista sekä psyykkistä hyvinvointia."

Käsittely

19.01.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Touko Niinimäki: Lisätään seuraava muotoilu ennen Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi -otsikkoa olevan kappaleen loppuun: "Lautakunta toteaa kuitenkin samalla myös, että aihe on tärkeä sukupuolien tasa-arvon sekä sosioekonomisen oikeudenmukaisuuden kannalta, ja toivoo Helsingin kaupungin kartoittavan vuonna 2021 tapoja toteuttaa esimerkiksi koulu- ja/tai terveysasemakohtaista pilottia, jota kokeiltaisiin vuoden 2022 talousarvioesityksen puitteissa."

Kannattaja: jäsen Katju Aro

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Touko Niinimäki)

Jaa-äänet: 7
Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Seija Muurinen, Karita Toijonen

Ei-äänet: 5
Katju Aro, Kati Juva, Touko Niinimäki, Reko Ravela, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 1
Aleksi Niskanen

Poissa: 0

Jäsen Touko Niinimäen vastaehdotus hävisi esittelijän ehdotukselle äänin 5 - 7.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Leena Turpeinen, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja, puhelin: 310 52481

leena.turpeinen(a)hel.fi

Maarit Sulavuori, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 310 62401

maarit.sulavuori(a)hel.fi

Mervi Korpela, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 42683

mervi.korpela(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/10

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Den av Sannfinländska fullmäktigegruppen väckta motionen om tryggande av säkerheten vid och kvaliteten hos Helsingfors taxistationer

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-011659 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Sannfinländska fullmäktigegruppen föreslår i sin motion att Helsingfors snabbt vidtar åtgärder för att trygga säkerheten vid och kvaliteten på taxitjänsterna vid Helsingfors taxistationer och -områden. Bland annat vissa taxichaufförer på Stationsplatsen har med sitt ljudliga och aggressiva uppförande orsakat otrygghet bland kunderna. Det har förekommit flera gräl- och till och med brottningssituationer mellan chaufförerna, vilket är ogynnsamt med tanke på Helsingfors rykte bland människor som besöker staden.

Taxistationerna som Helsingfors stad förvaltar över ligger på gatuområden som avses för allmän trafik. Taxistationer i allmänna områden är jämlikt användbara för alla som har beviljats taxitrafiktillstånd.

Finavia och Helsingfors Hamn har ingått ett avtal med ett privat företag om taxitrafikarrangemangen i områden som de förvaltar över. Det privata företaget har under en längre tid ansvarat för koordineringen och det tekniska genomförandet av flygplatsens taxitrafik. Helsingfors Hamns avtal har tecknats från och med 1.7.2020 och det omfattar Skatuddens terminal och terminal T2 i Västra Hamnen. För att få trafikera från de här taxistationerna måste taxiföretagaren ingå ett trafikeringsavtal med företagaren som förvaltar över taxistationerna. För tillträde till taxistationen måste taxiföretagaren köpa en detektor till bilen och detektorn måste förses med en avgiftsbelagt separat körrätt. Verksamhetsmodellen förutsätter en bom med passerkontrollanordningar.

Olika slags port- och passerkontrollsystem lämpar sig dåligt för stationer som ligger bredvid körbanan. Detsamma gäller den i motionen nämnda taxistationen på Stationsplatsen. Den trafikerade delen av Stationsplatsen har flera användningssyften. Via den löper bl.a. trafiken ut ur Eliels parkeringsanläggning. Stationsplatsen är också område för stationens angöringstrafik och tillåten också för andra bilar än taxibilar.

Taxistationernas problem har tillspetsats under de senaste åren i och med revideringen av taxilagstiftningen. Stadsmiljösektorn har på hösten deltagit i en av polisen sammankallad samordningsgrupp för att lösa de praktiska problemen. Samordningsgruppen har bekantat sig med några utmanande taxistationer i Helsingfors centrum. För att underlätta problemen har trafik- och gatuplaneringstjänsten utarbetat bl.a. alternativa planeringslösningar för Stationsplatsen, som samordningsgruppen har kommenterat. Utgående från kommentarerna och med den gemensamma uppfattningen som utgångspunkt utarbetas en plan för Stationsplatsens trafikarrangemang under år 2021. I den täta stadsmiljön har man inte hittat någon snabb lösning på problemet. Lösningar utreds per fall och alltid då det sker ändringar i trafikmiljön eller markanvändningen.

Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Svaret stämmer överens med utlåtandet.

Enligt 30 kap. 12 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en gruppmotion som undertecknats av mer än hälften av fullmäktigegruppens medlemmar och som har rubriken gruppmotion.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Bilagor

1

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäaloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 147

HEL 2020-011659 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 321

HEL 2020-011659 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 09.02.2021 § 62

HEL 2020-011659 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Finavia ja Helsingin Satama ovat tehneet sopimuksen hallinnoimiensa alueiden taksiliikennejärjestelyistä yksityisen yrityksen kanssa. Yksityinen yritys on vastannut lentoaseman taksiliikenteen koordinoinnista ja teknisestä toteutuksesta jo pitkään. Helsingin Sataman kanssa sopimus on tehty 1.7.2020 alkaen ja se käsittää Katajanokan sekä Länsisataman terminaalin T2. Voidakseen operoida näiden taksiasemilta on taksiyrittäjän tehtävä liikennöintisopimus taksiasemia hallinnoivan yrittäjän kanssa. Taksiyrittäjän on ostettava autoon asennettava tunnistin ja tunnistimessa pitää olla ostettuna erillinen ajo-oikeus taksiasemalle päästäkseen. Toimintamalli edellyttää puomia kulunvalvontalaitteineen.

Helsingin kaupungin päätäntävallassa olevat taksiasemat sijaitsevat yleiselle liikenteelle tarkoitetuilla katualueilla. Yleisen alueen periaatteen mukaisesti taksiasemien on tällöin katsottu olevan kaikkien taksiliikenneluvan saaneiden käytettävissä tasapuolisesti. Yleisen alueen luovuttaminen rajoitetulle yksityiselle toiminnalla edellyttänee lainopillista selvittämistä ja yleisten alueiden käyttöperiaatteiden luomista tämän kaltaiseen toimintaan.

Katualueet ovat lähtökohtaisesti haastavia yksityisen toiminnan kannalta. Etenkin ajoradan vieressä sijaitseville asemille erilaiset portti- ja kulunvalvontajärjestelmät sopivat huonosti, jos ollenkaan. Sama pätee ryhmäaloitteessa mainittuun Asema-aukion taksiasemaan. Asema-aukion liikennöitävällä osalla on useampi käyttötarkoitus. Sen kautta kulkee mm. Elielin pysäköintilaitoksesta poistuva liikenne. Samoin ns. saattoliikenne on mahdollista Asema-aukiolla kaikille muillekin autoille kuin takseille.

Taksiasemien ongelmat ovat kärjistyneet viime vuosina taksilainsäädännön uudistuksen myötä. Kaupunkiympäristön toimiala on osallistunut viime syksynä poliisin koolle kutsumaan yhteistyöryhmään käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyöryhmä on käynyt tutustumassa erikseen muutamiin Helsingin keskustan haastavimpiin taksiasemiin. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu on tehnyt ongelmien helpottamiseksi mm. Asema-aukiolle vaihtoehtoisia suunnitelmaratkaisuja, joita yhteistyöryhmä on kommentoinut. Kommenttien pohjalta viimeistellään yhteiseen näkemykseen perustuva suunnitelma Asema-aukion liikennejärjestelyiksi alkuvuoden 2021 aikana. Taksiasemien aiheuttamiin haasteisiin ei ole tiiviissä kaupunkiympäristössä yhtä pikaista ratkaisua. Ratkaisuja selvitetään tapauskohtaisesti ja aina, kun liikenneympäristössä tai maankäytössä tapahtuu muutoksia.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Jouni Korhonen, johtava liikenneasiantuntija: 310 37080

jouni.korhonen(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/11

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Den av ledamoten Katju Aro väckta motionen om nödinkvartering året runt för EU-medborgare

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-010626 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Katju Aro och 19 andra ledamöter föreslår i sin fullmäktigemotion att Helsingfors utvidgar sin nödinkvarteringstjänst så att den året runt och likvärdigt gäller också EU-medborgare. I motionen föreslås dessutom att nödinkvarteringstjänsten utvecklas så att organisationer och staden i samverkan försöker hitta lösningar med vilka de som är villiga kan hjälpas vidare i sin situation.

Stadsstyrelsen hänvisar till social- och hälsovårdsnämndens utlåtande och konstaterar att det i 12 § i socialvårdslagen sägs att alla som vistas i en kommun har rätt att i brådskande fall få socialservice som baserar sig på hans eller hennes individuella behov, så att hans eller hennes rätt till nödvändig omsorg och försörjning inte äventyras. Stadsstyrelsen framhåller att nödinkvartering är avsedd som en temporär lösning i sista hand. En utländsk person som kommer till Finland bör i regel själv sköta om sin inkvartering.

Social- och hälsovårdssektorn ordnar nödinkvartering året runt i form av köpta tjänster producerade av Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Denna nödinkvartering är avsedd för papperslösa personer, som söker sig dit via social- och hälsovårdssektorns tjänst för papperslösa. Med papperslösa avses i detta sammanhang också EU-medborgare som har laglig rätt att vistas i Finland, men som i sitt hemland inte omfattas av socialskyddet (Utredning 2018 av en arbetsgrupp inom Helsingfors stad om utmaningar, servicebehov och åtgärder som hänför sig till papperslösa personer).

Social- och hälsovårdssektorn har ordnat inkvartering för den rörliga EU-befolkningen med hjälp av årliga understöd sedan 2016. Nödinkvartering har ordnats ungefär sex månader om året, från hösten till våren. Den har huvudsakligen organiserats av Stiftelsen Diakonissanstalten i Helsingfors sr. När väderförhållandena så kräver, har verksamheten beviljats tilläggsunderstöd för förlängning av nödinkvarteringsperioden. För 2020 beviljades tilläggsunderstöd för verksamhet också på sommaren på grund av Covid 19-pandemiläget. Med hjälp av understöden och tilläggsunderstöden har det gått att flexibelt reagera på förändrade situationer.

I motionen föreslås tjänster för att de som har möjlighet att arbeta ska bli sysselssatta och få fäste i samhället. EU-medborgare kan registrera sig som arbetssökande och har i princip rätt till offentlig arbetskraftsservice med stöd av 2 kap. 2 § 1 mom. i lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice. EU-medborgarna har då möjlighet att få rådgivnings- och handledningstjänster med anknytning till utbildning och jobbsökning. Staden står för dessa tjänster på främmande språk, sedan kommunförsöket inleddes 1.3.2021.

Diakonissanstalten i Helsingfors upprätthåller dagcentret Hirundo för den rörliga befolkningen, som social- och hälsovårdsnämnden sedan 2012 har stött med årliga organisationsunderstöd. På Hirundo kan man duscha, tvätta kläder, använda internet och äta i lugn och ro. Utöver att dagliga akuta behov tillgodoses ger centret handledning och rådgivning om social- och hälsovårdstjänster och stöder sysselsättningsförutsättningar och jobbsökning.

I motionen föreslås tjänster med sikte på frivillig understödd återresa för dem som vill åka tillbaka till sitt ursprungsland, men som inte kan få sina problem lösta då de har en rättslös ställning. Det lagstadgade bidraget för frivillig återresa gäller dock i regel inte EU-medborgare som kommer från ett annat EU/EES-land. Bidrag för frivillig återresa kan beviljas av en förläggning eller av Migrationsverket till en person som har fått ett negativt asylbeslut, som har återtagit sin asylansökan, som är offer för människohandel utan hemkommun i Finland, som har fått tillfälligt skydd, som har fått tillfälligt uppehållstillstånd på grund av hinder för avlägsnande ur landet men inte har hemkommun i Finland, vars ställning med internationellt skydd i Finland har annullerats eller upphävts och det har beslutats att personen ska avvisas och till en person som har fått humanitärt skydd, men vars uppehållstillstånd håller på att gå ut eller har gått ut.

Stadsstyrelsen konstaterar att utvecklingen i fråga om behovet av platser för nödinkvartering året runt följs och nödinkvarteringskapaciteten ökas om det behövs.

Social- och hälsovårdsnämnden har gett ett utlåtande om motionen. Social- och hälsovårdsnämnden föreslår att nödinkvarteringen ska utvecklas i den riktningen att alla som vistas i Helsingfors oberoende av medborgarskap och status likvärdigt får nödinkvartering efter behov året runt. Social- och hälsovårdsnämnden anser det vara viktigt att nödinkvartering under coronapandemin är tillgänglig också på sommaren enligt individuell prövning för dem som behöver det, oberoende av medborgarskap och grunderna för vistelsen.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Miia Koivu, specialplanerare, telefon: 310 34334

miia.koivu(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuustoaloite 23.09.2020 Aro Katju Aloite ympärivuotisesta hätämajoituksesta EU-kansalaisille

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 148

HEL 2020-010626 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Miia Koivu, specialplanerare, telefon: 310 34334

miia.koivu(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 10.05.2021 § 353

HEL 2020-010626 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

03.05.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Miia Koivu, erityissuunnittelija, puhelin: 310 34334

miia.koivu(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 02.03.2021 § 42

HEL 2020-010626 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Katju Aron ja 19 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien ympärivuotista hätämajoitusta EU-kansalaisille.

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki laajentaa hätämajoituspalvelunsa koskemaan ympärivuotisesti ja yhdenvertaisesti myös EU:n kansalaisia. Lisäksi aloitteessa esitetään, että hätämajoituspalvelua kehitetään niin, että järjestöjen ja kaupungin yhteistyönä pyritään löytämään ratkaisuja, joilla halukkaita voidaan auttaa eteenpäin tilanteessaan.

Perustuslain 19 §:ssä säädetään oikeudesta sosiaaliturvaan. Tämän mukaisesti jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalihuoltolain 12 §:n mukaan jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies (AOA) on päätöksessään 30.5.2017 (EOAK/2834/2016) todennut paperittomien hätämajoituksen osalta, että Helsingin kaupunki on luonut järjestelmän paperittomien henkilöiden perustarpeiden täyttämiseksi. AOA ei voinut katsoa, että Helsingin kaupungin toimielimet tai kaupungin viranhaltijat olisivat jättäytyneet passiivisiksi tai toimettomiksi hädänalaisten ihmisten välttämättömän huolenpidon tarpeeseen vastaamisessa. Lisäksi AOA ei ole voinut laillisuusvalvojana ottaa kantaa toiminnan lähempään sisältöön, organisointiin tai resursointiin liittyviin kysymyksiin.

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen on hätämajoituspaikkojen määrää lisätty esiintyneen tarpeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimiala järjestää ympärivuotista hätämajoitusta Hietaniemen palvelukeskuksessa sekä ostopalveluna Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:ltä. Ostopalveluina tuotettavissa palveluissa on huomioitu myös päihteettömien sekä paperittomien henkilöiden hätämajoituksen tarve. Hätämajoitukseen voivat hakeutua myös kiireellistä apua tarvitsevat EU-kansalaiset.

Hätämajoitusta tarvitseva helsinkiläinen voi hakeutua suoraan Hietaniemen palvelukeskuksen kautta majoitukseen. Hätämajoituksen tarvitsija voi hakeutua myös virka-aikana sosiaalityön ja -ohjauksen palvelupisteisiin. Virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystys auttaa ennakoimattomissa kriisitilanteissa. Myös paperittomien henkilöiden on akuutissa ilta-ajan tilanteessa mahdollista hakeutua itse majoitukseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että liikkuvan väestön hätämajoituksen, työllistymisen tuen ja neuvonnan palveluja on pitkään järjestetty myös järjestöyhteistyönä ja vuosittain myönnettävien avustusten turvin. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan järjestöille kohdennettuja avustusvaroja on myönnetty vuodesta 2016 alkaen vuosittain niin kutsutun EU:n liikkuvan väestön hätämajoitukseen. Tällä tarkoitetaan pääasiassa Itä-Euroopasta Suomeen tulleita romaneja, jotka etsivät täältä toimeentuloa.

Tilanne on vuosien varrella vaihdellut ja avustusten ja lisäavustusten myöntämisellä on voitu joustavasti ja viiveettä reagoida muuttuneisiin tilanteisiin. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön monivuotinen kokemus ja asiantuntemus on helpottanut liikkuvan väestön tilannetta.

Liikkuvan väestön yöaikainen hätämajoitus on luonteeltaan tilapäistä ja yöpyville tarjotaan samalla tukea ja neuvontaa. Hätämajoitusta järjestetään noin kuusi kuukautta vuodessa, syksystä kevääseen. Pääasiallisena järjestäjänä toimii Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Vuodelle 2021 sille myönnettiin avustusta tähän tarkoitukseen 435 000 euroa. Sääolosuhteiden niin vaatiessa, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle on myönnetty joinakin vuosina lisäavustusta hätämajoituskauden pidentämiseksi.

Covid-19-pandemiatilanteen vuoksi vuodelle 2020 lisäavustus myönnettiin hätämajoituksen järjestämiseen myös kesäaikana. Liikkuvan väestön tilanne oli vaikeutunut, koska pandemian vuoksi majoittuminen yksityisten luona ei entiseen tapaan onnistunut ja mahdollisuutta palata kotimaahan ei käytännössä ollut. Hätämajoituksen järjestäminen kesäaikaan oli perusteltua myös tartuntojen torjunnan näkökulmasta.

Vuodesta 2012 alkaen sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittaisilla järjestöavustuksilla on tuettu myös Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön ylläpitämää EU:n liikkuvalle väestölle tarkoitettua palvelukeskusta Hirundoa. Siellä voi käydä kahvilla, suihkussa ja pestä pyykkiä sekä käyttää internetiä ja syödä omia eväitä turvassa. Keskuksessa tarjotaan tukea päivittäisten asioiden hoitamiseen, annetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä apua arjen asioiden selvittelyyn kuten työlupaan liittyviin asioihin.

Hätämajoitus on tarkoitettu väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi ratkaisuksi. Suomeen saapuvan ulkomaalaisen henkilön tulee pääsääntöisesti huolehtia majoittumisestaan itse. Ympärivuotisen hätämajoituksen paikkamäärän tarpeen kehitystä seurataan ja tarvittaessa hätämajoituksen kapasiteettia lisätään.

Vapaaehtoisen paluun tukea voi myöntää vastaanottokeskus tai Maahanmuuttovirasto henkilölle, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, on peruuttanut turvapaikkahakemuksensa, on ihmiskaupan uhri, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, on saanut tilapäistä suojelua, on saanut tilapäisen oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen vuoksi, mutta ei ole kotikuntaa Suomessa, jonka kansainvälisen suojelun asema Suomessa on peruutettu tai lakkautettu ja henkilö on päätetty karkottaa sekä henkilö, joka on saanut humanitääristä suojelua, mutta oleskelulupa on päättymässä tai päättynyt.

Lakisääteinen vapaaehtoisen paluun tuki ei pääsääntöisesti koske EU-kansalaista, joka tulee toisesta EU-tai /Eta-maasta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää hätämajoitusta kehitettävän siihen suuntaan, että kaikki Helsingissä oleskelevat kansalaisuudesta ja statuksesta riippumatta saavat tarpeen mukaisen hätämajoituksen yhdenvertaisesti ympäri vuoden.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä sitä, että koronapandemian aikaiseen hätämajoitukseen pääsevät myös kesäaikaan yksilöllisen harkinnan perusteella sitä tarvitsevat ihmiset kansalaisuudesta ja oleskelun perusteesta riippumatta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta sekä turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet. Kunnan järjestämä hätämajoitus tukee näitä periaatteita auttamalla henkilöä, jolla ei ole mahdollista järjestää itse omaa majoittumistaan."

Käsittely

02.03.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Katju Aro: Poistetaan virke: "Toimintamallin muuttamiselle ei näin ollen ole ajankohtaisia perusteita."

Ja lisätään loppuun seuraava kappale: "Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää hätämajoitusta kehitettävän siihen suuntaan, että kaikki Helsingissä oleskelevat kansalaisuudesta ja statuksesta riippumatta saavat tarpeen mukaisen hätämajoituksen yhdenvertaisesti ympäri vuoden."

Kannattaja: jäsen Touko Niinimäki

Vastaehdotus 2:
Jäsen Katju Aro: Lisätään loppuun virke: "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä sitä, että koronapandemian aikaiseen hätämajoitukseen pääsevät myös kesäaikaan yksilöllisen harkinnan perusteella sitä tarvitsevat ihmiset kansalaisuudesta ja oleskelun perusteesta riippumatta."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Vastaehdotus 3:
Jäsen Aleksi Niskanen: Lautakunta ei kannata Katju Aron yms. valtuustoaloitetta, jossa vaaditaan ympärivuorokautista hätämajoitusta EU-kansalaisille. Lisäksi lautakunta korostaa sitä, että niin sanotun liikkuvan väestön hätämajoitus ei kuulu Helsingin kaupungin ydintoimintoihin ja kaupungin ei ylipäätään tulisi tarjota näitä hätämajoituspalveluita niin kauan, kun kotimaisille kodittomille ei ole vastaavia palveluita tarjolla.

Jäsen Aleksi Niskasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestyksien tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Katju Aro)

Jaa-äänet: 4
Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Seija Muurinen, Aleksi Niskanen

Ei-äänet: 9
Katju Aro, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Touko Niinimäki, Reko Ravela, Karita Toijonen, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Katju Aron vastaehdotuksen äänin 9 - 4.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Katju Aro)

Jaa-äänet: 2
Tapio Bergholm, Aleksi Niskanen

Ei-äänet: 11
Katju Aro, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Seija Muurinen, Touko Niinimäki, Reko Ravela, Karita Toijonen, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Katju Aron vastaehdotuksen äänin 11 - 2.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.

Jäsen Aleksi Niskanen jätti sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnosta vastaehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

16.02.2021 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305

jukka.pellinen(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/12

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12

Den av ledamoten Jape Lovén väckta motionen om tryggande av Rastböle campingområde

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-011650 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Jape Lovén och 22 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden tryggar kontinuiteten i verksamheten på Rastböle campingområde i Helsingfors, i stället för att planlägga området för bostadsbyggande. Motionen motiveras med campingområdets turist- och näringspolitiska betydelse för staden.

Stadsmiljönämnden godkände planeringsprinciperna för Botbyviken 20.10.2020. Utifrån de här principerna utvecklas Rastböle campingområde både som ett område för hållbar turism i förbindelse till herrgården och i framtiden som ett bostadsområde för cirka 2 000 invånare. Campingområdets detaljplaneläggning som ett bostadsområde inleds enligt beslutet inte förrän en ersättande plats för det har hittats i Helsingfors.

Betydelsen av Rastböle campingområde som en del av turismen i Helsingfors

Enligt en bedömning av konsekvenserna av Rastböle campingområde för företag och turism 2020 var antalet övernattningsdygn på Rastböle campingområde år 2019 sammanlagt 110 881, vilket är cirka 2,5 % av alla övernattningar i Helsingfors år 2019.

År 2019 var kapacitetsutnyttjandet av rummen i Rastböle 53,8 % i stugorna, 50,1 % på platserna för campingfordon och 13,5 % på tältplatserna. Jämfört med kapacitetsutnyttjandet året innan ökade utnyttjandet i fråga om stugorna (50% år 2018), minskade utnyttjandet i fråga om platserna för campingfordon (53,8% år 2018) och förblev utnyttjandet nästan oförändrat i fråga om tältplatserna (13,8% år 2018).

Rastböle campingområdes andel av inkvarteringsförsäljningen, de direkta turisminkomsterna och den direkta turismsysselsättningen i Helsingfors var cirka en procent. Kvantitativt är andelen liten, men Rastböle campingområde kan dock anses vara betydelsefull för mångsidigheten i turismen i Helsingfors.

Ekonomiska konsekvenser av ändringarna i campingområdet

Rastböle campingområde har varit föremål för en bedömning av företags- och turismkonsekvenserna, i vilken man utredde konsekvenserna för stadens ekonomi i en situation där campingområdet omdisponeras delvis eller helt och hållet för boende. Ur ett områdesekonomiskt perspektiv är betydelsen av de nya invånarnas konsumtion i euro till och med större än turisminkomsterna som campingturisterna genererar. Enligt beräkningarna i bedömningsarbetet kommer nybyggandet på 125 000 m² vy som anvisas för Rastböle campingområde att generera betydande försäljningsinkomster av engångskaraktär för byggrätten och fastighetsskatteinkomster till staden.

Ur ett stadsekonomiskt perspektiv måste man dock beakta det nya campingområdets investeringskostnader. Ett beaktansvärt genomförandealternativ enligt konsekvensbedömningen är att planera bostadsbyggande och tjänster i Rastböleområdet, men att också lämna en del av campingsområdesfunktionerna i området, t.ex. stugområdet och/eller campingfordonsområdet, medan en del av campingområdesfunktionerna placeras på ett annat ställe. Staden får då betydande försäljningsinkomster från byggrätten och verksamhetsinkomster från campingområdet, men samtidigt bevaras de för företagen och näringsverksamheten i Nordsjö viktiga inkomstströmmarna och företagens synergieffekter då campingverksamheten fortsätter.

Alternativa lokaliseringar för campingområdet

Alternativa lokaliseringar för Rastböle campingområde har utretts i enlighet med hemställningsklämmarna som godkändes i samband med godkännandet av generalplan 2016. I klämmarna yttrades att innan beslutet att flytta Rastböle campingområde fattas ska användbarheten av det nuvarande campingområdet och den planerade platsen för det nya campingområdet utredas. Dessutom utarbetas en mera detaljerad plan för det nya området. Stenudden visade sig i lokaliseringsplatsgranskningen vara ett till tillgängligheten och användbarheten väl lämpat område för campingområdet. I Stenuddens område är det dock inte möjligt att göra en områdesreservering som till storleken motsvarar området för campingfordon på Rastböle campingområde. Detaljplaneläggningen av Stenudden till ett rekreationsområde är på gång och i detaljplanen föreslås att Brändö gårds område utvecklas som ett område för maritim rekreation och turism, i enlighet med generalplanen.

I framtiden är det möjligt att campingområdet har verksamhet i stadsområdet och betjänar tältare och dem som övernattar i campingstugor både på Stenudden och i Rastböle. I Rastböle kan verksamheten utvecklas aktivt genom att öka bl.a. hållbar turism både med kortvariga försök och permanent. I badstrandens omgivning och på campingområdet är det möjligt att öka bl.a. antalet naturturismstugor och tältningsmöjligheterna och stärka campingområdets verksamhet genom företagardrivna samarbetsprojekt som betjänar både områdets invånare och övernattare. Om en del av campingområdets funktioner stannar i Rastböle är det ändamålsenligt att de bildar en kommersiellt och funktionellt lämplig helhet som omfattar ett utbud av tjänster för campingfordon.

Det är dessutom möjligt att utreda anläggandet av en mera omfattande campingområdeshelhet i Östersundom. Området kan också betjäna kunder med campingfordon. I jämförbara städer i Nordeuropa, såsom Stockholm, Oslo, Köpenhamn och Berlin, finns i varje stad flera, till profilen olika slags campingområden.

Enligt stadsmiljösektorn är Helsingfors läge i skärgården dess viktigaste trumfkort inom turismen och i Helsingfors har man utvecklat nya slags turismkoncept i enlighet med Helsingfors havsstrategi. I utvecklingen av Helsingfors markanvändning strävar man också att finna de bästa möjliga lokaliseringarna för naturturism och därtill hörande tjänster. Av skärgårdens detaljplaner möjliggör detaljplanerna för Östra skärgården samt Skanslandet och Kungsholmen byggande av omfattande turismtjänster också på öarna då de har vunnit laga kraft.

Utöver de ovannämnda mera omfattande helheterna utvecklas i skärgården dessutom lokala och självförsörjande s.k. offgrid-lösningar för att möta den nuvarande efterfrågan. Av dessa har exempelvis majamaja- och nollastugor redan uppförts på Helsingfors stränder och öar.

Kultur- och fritidsnämnden framför i sitt utlåtande att fortsättningen av campingområdets verksamhet ska lösas i den närmaste framtiden, så att det ska vara möjligt att förbereda sig på investeringarna som den förutsätter på ett ändamålsenligt sätt. Nämnden konstaterar i sitt utlåtande bl.a. att fastigheterna på campingområdet i Rastböle för tillfället är i ett hyfsat skick, men att exempelvis alla timmerstugor som används för inkvartering är i behov av grundliga renoveringar.

Stadsmiljönämnden och kultur- och fritidsnämnden har gett utlåtande i ärendet. Svaret är förenligt med utlåtandena.

Helsingin Yrittäjät ry har 8.3.2021 med anledning av motionen formulerat ett ställningstagande till stadsmiljönämnden. Ställningstagandet ingår bilagematerialet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Jape Lovénin aloite

Bilagematerial

1

Helsingin Yrittäjät ry:n kannanotto 8.3.2021

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 149

HEL 2020-011650 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 323

HEL 2020-011650 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 09.03.2021 § 110

HEL 2020-011650 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Rastilan leirintäalue

Yleiskaava 2016 mahdollistaa lisärakentamista Rastilan asemanseudulle.

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin
kaupunkiympäristölautakunnassa 20.10.2020. Niiden pohjalta Rastilan leirintäaluetta kehitetään sekä kartanoon kytkeytyvänä kestävän matkailun alueena, että tulevaisuudessa asuinalueena noin 2000 asukkaalle. Leirintäalueen asemakaavoitus asuntoalueeksi ei päätöksen mukaisesti ala ennen kuin sille on löytynyt korvaava paikka Helsingissä.

Rastilan leirintäalueen merkitys osana Helsingin matkailua

Rastilan leirintäalueen yritys- ja matkailuvaikutusten arvioinnin 2020 mukaan Helsingissä rekisteröitiin vuonna 2019 yhteensä noin 4,5 miljoonaa yöpymistä, joista noin 2,1 miljoonaa (46 %) oli kotimaisia ja noin 2,4 miljoonaa (54 %) ulkomaisia yöpymisiä. Koko maassa kirjattiin vuonna 2019 noin 23,1 miljoonaa yöpymistä, joten Helsingin markkinaosuus koko maan yöpymisistä oli noin viidennes (19 %). Rastilan leirintäalueella yövyttiin vuonna 2019 yhteensä 110 881 yöpymisvuorokautta, joka on noin 2,5 % Helsingin vuoden 2019 kaikista yöpymisistä.

Helsingin majoitusmyynti oli vuonna 2019 yhteensä noin 351,7 milj.€, joka oli noin 25,6 % koko maan majoitusmyynnistä. Rastilan majoitusmyynti oli vuonna 2019 yhteensä noin 1,3 milj.€, joka on alle prosentin Helsingin koko majoitusmyynnistä. Rastilan leirintäalueen osuus Helsingin majoitusmyynnistä, välittömästä matkailutulosta ja välittömästä matkailutyöllisyydestä on noin prosentin luokkaa. Määrällisesti osuus on pieni, mutta Rastilan leirintäalueella voi katsoa olevan kuitenkin merkitystä Helsingin matkailun monipuolisuuden kannalta.

Leirintäalueen muutosten taloudellisia vaikutuksia

Rastilan leirintäalueen yritys- ja matkailuvaikutusten arvioinnissa selvitettiin myös vaikutuksia kaupungin talouteen tilanteessa, jossa leirintäalue muuttuu asumiseen joko osittain tai kokonaan. Aluetalouden näkökulmasta uusien asukkaiden kulutuksen merkitys on euromääräisesti jopa suurempi kuin leirintämatkailijoiden aikaansaama matkailutulo. Arviointityön laskelmien mukaan Rastilan alueelle osoitettava 125 000 k-m²:n uudisrakentaminen toisi kaupungille merkittävät kertaluonteiset rakennusoikeuden myyntitulot (noin 69 milj.€) ja kiinteistöverotulot (30 vuoden ajanjaksolla noin 3,9 milj.€).

Kaupunkitalouden näkökulmasta pitää kuitenkin ottaa huomioon uuden leirintäalueen investointikustannukset. Harkinnan arvoinen
toteutusvaihtoehto on vaikutusten arvioinnin perusteella tällöin
vaihtoehto, jossa Rastilan alueelle suunnitellaan asuntorakentamista ja palveluja, mutta alueelle jää myös osa leirintäaluetoiminnoista, esim. mökkialue ja/tai matkailuajoneuvoalue ja osa leirintäaluetoiminnoista sijoittuu muualle. Tällöin kaupunki saa merkittävät rakennusoikeuden
myyntitulot ja leirintäalueen toimintatuotot, mutta samalla myös
Vuosaaren yritysten ja elinkeinotoiminnan kannalta tärkeät tulovirrat ja yritysten synergiaedut säilyvät leirintäaluetoiminnan jatkuessa.

Leirintäalueen vaihtoehtoiset sijaintipaikat

Yleiskaavan 2016 toivomusponsissa lausuttiin, että ennen Rastilan leirintäalueen siirtopäätöstä tullaan selvittämään leirintäalueen nykyisen ja suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyys. Lisäksi tullaan laatimaan yksityiskohtaisempi suunnitelma uudelle alueelle.

Kivinokka osoittautui sijaintipaikkatarkasteluissa saavutettavuudeltaan ja käytettävyydeltään leirintäalueelle hyvin soveltuvaksi alueeksi. Kivinokan alue ei kuitenkaan mahdollista Rastilan leirintäalueen matkailuautoille varatun alueen kokoista tilavarausta. Maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuudessa on käynnistetty Kivinokan asemakaavoitus. Kivinokka kaavoitetaan virkistysalueeksi, ja asemakaavassa esitetään Kulosaaren kartanon alueen kehittämistä merellisen virkistyksen ja matkailun alueena yleiskaavan mukaisesti. Kartanoympäristöön osoitetaan telttailijoille varattu alue sekä vuokrattavia leirintämökkejä. Lisäksi Kivinokassa on mm. uimapaikkoja, kesäteatteri, kahvila ja pallokenttiä, jotka luovat alueesta houkuttelevan matkailukohteen. Ranta-alueelle osoitettaisiin asemakaavassa myös venesatama-alue, laituri rakennuksineen, vesiliikenteen yhteyspiste ja kanoottivuokraamo. Kivinokan sijainti on Helsingissä erittäin keskeinen, ja sillä on potentiaalia kehittyä suosituksi ulkoilu- ja virkistyskeitaaksi.

Tulevaisuudessa olisi mahdollista, että leirintäalue toimisi
kaupunkialueella palvelemassa telttailijoita ja leirintämökeissä yöpyviä sekä Kivinokassa että Rastilassa. Rastilassa voidaan kehittää toimintaa aktiivisesti lisäämällä mm. kestävää matkailua sekä lyhytaikaisilla kokeiluilla että pysyvästi. Uimarannan ympäristössä ja leirintäalueella on mahdollista lisätä mm. luontomatkailumökkejä ja telttailumahdollisuuksia ja vahvistaa leirintäalueen toimintaa yrittäjävetoisilla yhteistyöhankkeilla, jotka palvelevat sekä alueen asukkaita että yöpyjiä.

Lisäksi on mahdollista tutkia laajemman leirintäaluekokonaisuuden sijoittumista Östersundomiin. Alue voisi palvella myös matkailuautoilijoita. Pohjois-Euroopan verrokkikaupungeissa, kuten Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä, on kussakin useita, profiililtaan erilaisia leirintäalueita.

Helsingin tärkein matkailuvaltti on kaupungin sijainti saaristossa, ja Helsingissä on kehitelty uudenlaisia matkailukonsepteja merellisen Helsingin strategian mukaisesti. Kun Helsingin maankäyttöä kehitetään, niin myös luontomatkailulle ja siihen liittyville palveluille pyritään löytämään parhaat mahdolliset sijainnit. Saariston pitkät asemakaava-prosessit ovat nytkähtäneet eteenpäin ja mahdollistavat laajamittaista matkailupalveluiden rakentamista myös saariin:

        Itäisen saariston asemakaava / Loma-asuminen, matkailu ja
virkistys 61 240 k-m². Määrättiin osittain voimaan joulukuussa 2020.

        Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava / Matkailu ja
virkistys 23 010 k-m². Hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2020.

Edellä mainittujen laajempien kokonaisuuksien lisäksi saaristoon
kehitetään paikallisia ja omavaraisesti toimivia, ns. offgrid-ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan tämän hetken kysyntään. Näistä esimerkiksi majamaja- ja nolla-mökkejä on jo pystytetty Helsingin rannoille ja saariin.

Käsittely

09.03.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Rastilan leirintäalue

Yleiskaava 2016 mahdollistaa lisärakentamista Rastilan asemanseudulle.

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin
kaupunkiympäristölautakunnassa 20.10.2020. Niiden pohjalta Rastilan leirintäaluetta kehitetään sekä kartanoon kytkeytyvänä kestävän matkailun alueena, että tulevaisuudessa asuinalueena noin 2000 asukkaalle. Leirintäalueen asemakaavoitus asuntoalueeksi ei päätöksen mukaisesti ala ennen kuin sille on löytynyt korvaava paikka Helsingissä.

Rastilan leirintäalueen merkitys osana Helsingin matkailua

Rastilan leirintäalueen yritys- ja matkailuvaikutusten arvioinnin 2020 mukaan Helsingissä rekisteröitiin vuonna 2019 yhteensä noin 4,5 miljoonaa yöpymistä, joista noin 2,1 miljoonaa (46 %) oli kotimaisia ja noin 2,4 miljoonaa (54 %) ulkomaisia yöpymisiä. Koko maassa kirjattiin vuonna 2019 noin 23,1 miljoonaa yöpymistä, joten Helsingin markkinaosuus koko maan yöpymisistä oli noin viidennes (19 %). Rastilan leirintäalueella yövyttiin vuonna 2019 yhteensä 110 881 yöpymisvuorokautta, joka on noin 2,5 % Helsingin vuoden 2019 kaikista yöpymisistä.

Helsingin majoitusmyynti oli vuonna 2019 yhteensä noin 351,7 milj.€, joka oli noin 25,6 % koko maan majoitusmyynnistä. Rastilan majoitusmyynti oli vuonna 2019 yhteensä noin 1,3 milj.€, joka on alle prosentin Helsingin koko majoitusmyynnistä. Rastilan leirintäalueen osuus Helsingin majoitusmyynnistä, välittömästä matkailutulosta ja välittömästä matkailutyöllisyydestä on noin prosentin luokkaa. Määrällisesti osuus on pieni, mutta Rastilan leirintäalueella voi katsoa olevan kuitenkin merkitystä Helsingin matkailun monipuolisuuden kannalta.

Leirintäalueen muutosten taloudellisia vaikutuksia

Rastilan leirintäalueen yritys- ja matkailuvaikutusten arvioinnissa
selvitettiin myös vaikutuksia kaupungin talouteen tilanteessa, jossa leirintäalue muuttuu asumiseen joko osittain tai kokonaan. Aluetalouden näkökulmasta uusien asukkaiden kulutuksen merkitys on euromääräisesti jopa suurempi kuin leirintämatkailijoiden aikaansaama matkailutulo. Arviointityön laskelmien mukaan Rastilan alueelle osoitettava 125 000 k-m²:n uudisrakentaminen toisi kaupungille merkittävät kertaluonteiset rakennusoikeuden myyntitulot (noin 69 milj.€) ja kiinteistöverotulot (30 vuoden ajanjaksolla noin 3,9 milj.€).

Kaupunkitalouden näkökulmasta pitää kuitenkin ottaa huomioon uuden leirintäalueen investointikustannukset. Harkinnan arvoinen
toteutusvaihtoehto on vaikutusten arvioinnin perusteella tällöin
vaihtoehto, jossa Rastilan alueelle suunnitellaan asuntorakentamista ja palveluja, mutta alueelle jää myös osa leirintäaluetoiminnoista, esim. mökkialue ja/tai matkailuajoneuvoalue ja osa leirintäaluetoiminnoista sijoittuu muualle. Tällöin kaupunki saa merkittävät rakennusoikeuden
myyntitulot ja leirintäalueen toimintatuotot, mutta samalla myös
Vuosaaren yritysten ja elinkeinotoiminnan kannalta tärkeät tulovirrat ja yritysten synergiaedut säilyvät leirintäaluetoiminnan jatkuessa.

Leirintäalueen vaihtoehtoiset sijaintipaikat

Yleiskaavan 2016 toivomusponsissa lausuttiin, että ennen Rastilan leirintäalueen siirtopäätöstä tullaan selvittämään leirintäalueen nykyisen ja suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyys. Lisäksi tullaan laatimaan yksityiskohtaisempi suunnitelma uudelle alueelle.

Kivinokka osoittautui sijaintipaikkatarkasteluissa saavutettavuudeltaan ja käytettävyydeltään leirintäalueelle hyvin soveltuvaksi alueeksi. Kivinokan alue ei kuitenkaan mahdollista Rastilan leirintäalueen matkailuautoille varatun alueen kokoista tilavarausta. Maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuudessa on käynnistetty Kivinokan asemakaavoitus. Kivinokka kaavoitetaan virkistysalueeksi, ja asemakaavassa esitetään Kulosaaren kartanon alueen kehittämistä merellisen virkistyksen ja matkailun alueena yleiskaavan mukaisesti. Kartanoympäristöön osoitetaan telttailijoille varattu alue sekä vuokrattavia leirintämökkejä. Lisäksi Kivinokassa on mm. uimapaikkoja, kesäteatteri, kahvila ja pallokenttiä, jotka luovat alueesta houkuttelevan matkailukohteen. Ranta-alueelle osoitettaisiin asemakaavassa myös venesatama-alue, laituri rakennuksineen, vesiliikenteen yhteyspiste ja kanoottivuokraamo. Kivinokan sijainti on Helsingissä erittäin keskeinen, ja sillä on potentiaalia kehittyä suosituksi ulkoilu- ja virkistyskeitaaksi.

Tulevaisuudessa olisi mahdollista, että leirintäalue toimisi
kaupunkialueella palvelemassa telttailijoita ja leirintämökeissä yöpyviä sekä Kivinokassa että Rastilassa. Rastilassa voidaan kehittää toimintaa aktiivisesti lisäämällä mm. kestävää matkailua sekä lyhytaikaisilla kokeiluilla että pysyvästi. Uimarannan ympäristössä ja leirintäalueella on mahdollista lisätä mm. luontomatkailumökkejä ja telttailumahdollisuuksia ja vahvistaa leirintäalueen toimintaa yrittäjävetoisilla yhteistyöhankkeilla, jotka palvelevat sekä alueen asukkaita että yöpyjiä.

Lisäksi on mahdollista tutkia laajemman leirintäaluekokonaisuuden sijoittumista Östersundomiin. Alue voisi palvella myös matkailuautoilijoita. Pohjois-Euroopan verrokkikaupungeissa, kuten Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä, on kussakin useita, profiililtaan erilaisia leirintäalueita.

Helsingin tärkein matkailuvaltti on kaupungin sijainti saaristossa, ja Helsingissä on kehitelty uudenlaisia matkailukonsepteja merellisen Helsingin strategian mukaisesti. Kun Helsingin maankäyttöä kehitetään, niin myös luontomatkailulle ja siihen liittyville palveluille pyritään löytämään parhaat mahdolliset sijainnit. Saariston pitkät asemakaava-prosessit ovat nytkähtäneet eteenpäin ja mahdollistavat laajamittaista matkailupalveluiden rakentamista myös saariin:

        Itäisen saariston asemakaava / Loma-asuminen, matkailu ja
virkistys 61 240 k-m². Määrättiin osittain voimaan joulukuussa 2020.

        Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava / Matkailu ja
virkistys 23 010 k-m². Hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2020.

Edellä mainittujen laajempien kokonaisuuksien lisäksi saaristoon
kehitetään paikallisia ja omavaraisesti toimivia, ns. offgrid-ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan tämän hetken kysyntään. Näistä esimerkiksi majamaja- ja nolla-mökkejä on jo pystytetty Helsingin rannoille ja saariin.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jape Lovénin vastaehdotuksen.

02.03.2021 Pöydälle

16.02.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Satu Tarula, va. tiimipäällikkö: 310 37164

satu.tarula(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 02.02.2021 § 13

HEL 2020-011650 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan päätös Rastilan leirintäalueen toiminnan jatkamisesta on ensisijaisesti tehtävä elinkeino- ja matkailupoliittisin perustein huomioiden kaupungin kehittyminen ja aluerakentaminen. Leirintäpalvelut eivät ole liikuntapalvelujen ydintoimintaa, joten leirintätoiminnan jatkuvuutta ei voida perustella liikuntapoliittisilla näkökulmilla. Rastilan leirintäalueella on kuitenkin vaikutusta liikuntapalvelukokonaisuuden investointitarpeisiin ja kaupunkiympäristön toimialan investointiohjelmaan, joten päätökset leirintäalueen toiminnan jatkamisesta tulee tehdä lähitulevaisuudessa.

Helsingin hyvän matkailukaupunki-imagon yhtenä edellytyksenä ovat monipuoliset majoitusvaihtoehdot. Leirintä- ja lähimatkailun suosio kasvaa koko ajan muun muassa ilmastonmuutoksen myötä. Rastila on kiistatta valtakunnallisesti tärkein leirintäalue ja toimii veturina Suomen leirintämatkailulle.

Rastilan alueelle on kaavailtu rakentamista ja leirintätoiminnalle on haettu uutta sijoituspaikkaa. Liikuntapalvelukokonaisuuden edustajat ovat osallistuneet moniin kokouksiin, joissa asiaa on käsitelty, mutta uudesta leirintäalueen sijainnista ei ole tehty päätöstä.

Liikuntapalvelukokonaisuuden näkemyksen mukaan uuden sijoituspaikan haussa on huomioitava Rastilan poikkeuksellisen hyvä ja ainutlaatuinen sijainti. Rastilan saavutettavuus metroradan varrella, sataman läheisyydessä, meren ja palveluiden äärellä on alueen suurin valtti. Vastaavaa kohdetta ei löydy muista Euroopan pääkaupungeista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasäännön mukaan liikuntapalvelukokonaisuus vastaa Rastilan leirintäalueen ylläpidosta. Liikuntapalvelukokonaisuuden toive on, että alueen tulevaisuus ratkaistaan pysyvästi lähitulevaisuudessa, jotta alueen ylläpitämiseen vaadittavat investoinnit voidaan aikatauluttaa.

Leirintäalueen kiinteistöt ovat tällä hetkellä kohtalaisessa kunnossa, mutta esimerkiksi kaikki majoituskäytössä olevat hirsimökit kaipaavat vähintään pikaista peruskunnostusta vuonna 2019 teetetyn kuntoarvion perusteella. Kaupunkiympäristön toimialan oman arvion mukaan mökkeihin ei kuitenkaan kannata tehdä suurta peruskorjausta, vaan ne kannattaa uusia kokonaisuudessaan. Kustannusarvio uusille mökeille on noin 700 000 euroa.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen

Lisätiedot

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 310 87901

stefan.froberg(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/13

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen om öppna och avgiftsfria invånarlokaler

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Mari Holopainen och 14 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden genom sin verksamhet säkerställer att det finns öppna och avgiftsfria lokaler att tillgå för stadsborna, både på gamla och på nya bostadsområden.

Stadsstyrelsen anser att det är viktigt att tillgången till lokaler förbättras genom stadens egen verksamhet. I avsikt att skapa likvärdiga möjligheter säkerställer staden enligt stadsstrategin att stadens lokaler är enkla och trygga att använda för utbildnings-, medborgar- och kulturverksamhet. Det görs lättare att tillfälligt använda offentliga områden och tomma lokaler för kultur- och medborgarverksamhet, och staden strävar efter att främja användningen av även andra underutnyttjade lokaler än dem som är i stadens ägo.

Riktlinjerna som gäller invånaranvändningen genomförs vid sektorerna utifrån de principer för invånaranvändning som stadsstyrelsen godkände 20.8.2018. Med hjälp av principerna underlättas användningen av stadens lokaler för invånarnas kultur- och medborgarverksamhet. Huvudregeln i principerna är att lokalerna utanför den egentliga användningstiden står till medborgarsamhällets och den tredje sektorns förfogande. Möjliggörandet av invånaranvändning tas i beaktande i tillämpliga delar på det sätt som stadsstyrelsen rekommenderat i alla ny- och ombyggnadsprojekt. Dessutom ansvarar sektorerna för att tillägga de lokaler som de förvaltar och som lämpar sig för invånaranvändning i det elektroniska bokningssystemet.

För verkställandet av principerna för invånaranvändning, främjandet av en stadsgemensam granskning och förvaltandet av lokalbokningshelheten har stadens ledningsgrupp beslutat skapa en stadsgemensam förvaltningsmodell som genomskär alla sektorer. En sektorsöverskridande styrningsgrupp har inlett sin verksamhet i början av år 2021, och ansvarar för kritiska riktlinjer samt styr, stöder och följer utvecklandet av lokal- och resurstjänsterna. Servicen och processerna utvecklas under kultur- och fritidssektorns ledning.

Lokaler avsedda för invånaranvändning

För tillfället erbjuder staden mångsidiga lokaler för invånaranvändning runtom i staden genom Varaamo-tjänsten, och man ökar antalet lokaler ständigt. För närvarande finns det året om över trettio lokaler som kan bokas av kommunens invånare och som lämpar sig för möten eller grupparbete, samt tjugo små arbetsutrymmen och flera olika hobbyutrymmen. Det finns ungefär tjugo utrymmen som stöder olika hobbyer, som t.ex. att spela musik eller banda in ljud, matlagning, motion och spel.

Under sommarsäsongen finns det dessutom över femtio andra lokaler som kan bokas: 28 utomhusutrymmen, 18 tennisplaner samt två villor ute på öar, tre bastur och tre stugor. Under år 2020 tillades 51 nya lokaler som ligger runt om i staden och kan bokas via servicen. För tillfället erbjuder staden sammanlagt ca 130 lokaler som kan bokas av stadsbor i Varaamo-tjänsten. Av den nuvarande lokal- och resurskapaciteten som lämpar sig för invånaranvändning är det endast en liten del som kan bokas via Varaamo-tjänsten. Antalet lokaler som kan bokas kan tiofaldigas under de kommande åren genom att tjänsterna avstår från separata system och strukturer.

Varaamo.hel.fi utvecklar hittbarheten och tillgängligheten för utrymmena på ett mångsidigt sätt. Bokningen av stadens lokaler, bokningsbekräftelser som gäller användningen och upprättande av avtal centraliseras allt starkare till varaamo.hel.fi-tjänsten. För att erbjuda bättre hittbarhet för lokalerna och upplevelse för kommunens invånare samlas stadens lokal- och resursbokningssystem till en serviceplattform, och överlappande system läggs ner kontrollerat. Ersättningen av de nuvarande systemen kräver stadsgemensamt utvecklingsarbete och ny granskning av lokalbokningstjänsten och prissättningen. Möjliggörandet av invånaranvändning utanför den egentliga användningstiden, dvs. lokalanvändning med egenkontroll, förutsätter detaljerade, utförliga granskningar och förnyelser av lokaler och fastigheter samt mer omfattande riktlinjer på stadsnivå. Det säkerhetscentrerade arbetet är långsamt men konkretiseras så småningom som bokningsbara lokaler.

Bl.a. bibliotek och ungdomslokaler erbjuder avgiftsfria utrymmen för sina användare. Dessutom erbjuder staden nästan gratis lokaler som den subventionerar genom sina egna sektorer. Om subventionerandet av lokalanvändningen beslutar sektorerna i regel själva genom sina nämnder och på basis av sina budgeter.

Främjandet av tillgången till lokalerna

Staden har som mål att även i fortsättningen öka utbudet av öppna och avgiftsfria lokaler i stadsdelarna genom sektorernas samarbete och som en del av planeringen och genomförandet av olika om- och nybyggnadsobjekt. Utbudet av lokaler ökas inom ramen för de resurser och omständigheter som tjänsterna möjliggör, med hänsyn till att lokalerna i första hand används för de ändamål som de från början är avsedda för. I lokalplaneringen tar man i beaktande områdets invånares och intressentgruppers behov och lyssnar på och involverar olika intressentgrupper. Det är viktigt att man i fortsättningen beaktar behovet av öppna och avgiftsfria lokaler som en fastare del av hela stadens planering av servicenät och lokaler redan under detaljplaneläggningen. Fastställandet av planeringsprinciperna för dessa servicebehov främjas genom samarbete mellan sektorerna.

Stadsmiljönämnden, kultur- och fritidsnämnden, social- och hälsovårdsnämnden samt fostrans- och utbildningsnämnden har gett utlåtanden i ärendet. Stadsstyrelsens svar stämmer överens med utlåtandena.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 151

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 325

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 30.03.2021 § 72

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ja 14 muun valtuutetun avointa ja maksutonta tilaa jokaiseen kaupunginosaan koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että kaupunki varmistaa sekä olemassa olevien alueiden että uusien kaavoituksen yhteydessä riittävien avoimien tilojen saatavuuden.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kuntalaisten on mahdollista saada käyttöönsä sosiaali- ja terveystoimialan perhe- ja sosiaalipalvelujen ylläpitämien asukastalojen ja lähiöasemien tiloja joko maksuttomasti tai kohtuullista korvausta vastaan. Asukastaloja ja lähiöasemia on ympäri Helsinkiä (Pihlajamäki, Malmi, Maunula, Oulunkylä, Alppila, Punavuori, Vuosaari ja Kontula). Näiden tilojen käyttö on suunnattu alueen asukkaiden maksuttomaan tai hyvin edulliseen poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan päihteettömään toimintaan. Asukasosallisuusrahasta yhdistys voi hakea rahoitusta vuosittain tilojen vuokranmaksun tukemiseen Helsingin kaupungilta. Kuntalaisilla on mahdollisuus myös varata tai vuokrata tiloja seniorikeskuksista sekä matalan kynnyksen päivätoimintapaikoista.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että yleensä uusien sosiaali- ja terveydenhuollon keskusten (terveys- ja hyvinvointikeskukset, perhekeskukset, seniorikeskukset) suunnittelu edellyttää toimintaan soveltuvan tontin muodostamista ja asemakaavamuutosta. Keskukset toteutetaan toiminnan edellyttämän tilaohjelman mukaisesti, joissa ensisijaisena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotto- ja palvelutilat, seniorikeskuksissa asukastilat ja keskuksen asukkaiden toimintaan liittyvät palvelu- ja aputilat. Osa uusien keskusten toimintojen käyttöön tulevista tiloista on kaikille suunnattua soveltuvaa ja avointa tilaa, mutta suurin osa tiloista suunnitellaan tietyille asiakasryhmille ja on kohdennettua toimitilaa (esimerkiksi vastaanottohuoneet), jossa toimintaa toteutetaan. Esimerkkeinä avoimista ja kaikille soveltuvista tiloista ovat perhekeskusten perhekahvilat, terveys- ja hyvinvointikeskusten kahvila-ravintolat henkilökunnalle ja keskuksissa asioiville asiakkaille ja kaupunkilaisille sekä avoimet tapahtumatorit ja sosiaali- ja terveystoimen kolmannen sektorin yhteistyötahojen toiminnalle tarkoitetut varattavat tilat.

Sosiaali- ja terveystoimiala ei vastaa koko kaupungin asukastilojen suunnittelusta ja toteutuksesta, vaan eri toimialoilla on omia ratkaisuja asukastiloihin (esim. Maunula-talo), myös monihallintokuntaisesti. Lisäksi eri kaupunginosayhdistykset ylläpitävät asukkaille tarkoitettuja avoimia ja maksuttomia tiloja sekä eri alueilla sijaitsevat kiinteistö-osakeyhtiöt hallinnoivat taloyhtiöiden kerho- ja asukastiloja. Kaupungin osallistavan budjetoinnin rahoitusta voivat kaikki kuntalaiset hyödyntää mahdollisten uusien asukastilojen perustamiseen osallistumalla ideointiin ja tekemällä ehdotuksia. Sosiaali- ja terveystoimiala pyrkii omalta osaltaan varmistamaan asukastalojen ja lähiöasemien toimitilojen käyttöä avoimuusperiaatteella maksuttomina tai kohtuuhintaisina helsinkiläisille. Pandemian aikana asukastalojen ja lähiöasemien toiminta on ollut ohjeistuksen mukaan suljettuna, ainoastaan digineuvontaa on tarjottu asiakkaille ajanvarauksella. Pandemian väistyttyä toiminta ja palvelut sekä asukastalojen ja lähiöasemien aukioloajat palaavat normaaleiksi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Sosiaali- ja terveystoimialan ylläpitämä asukastalojen ja lähiöasemien toiminta, palvelut ja tilat ovat tarjolla kaikille kuntalaisille joko täysin maksuttomasti tai kohtuullista korvausta vastaan. Kaikille avoimella varausmahdollisuudella halutaan varmistaa, että alueilla on tiloja eri ryhmien tarpeisiin. Kaupunkilaisten osallisuutta, omaehtoista ryhmä- ja harrastustoimintaa, oppimista ja vertaisryhmätoimintaa voidaan tukea ja edistää tarjoamalla avoimia ja maksuttomia/kohtuuhintaisia tiloja erilaisten ryhmien käyttöön, jotta tilojen puute ei estä toiminnan aloittamista."

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Kati Hynninen, toimitila-asiantuntija, puhelin: 310 46701

kati.hynninen(a)hel.fi

Irene Pudassalo-Thurman, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 310 24323

irene.pudassalo-thurman(a)hel.fi

Pirjo Sipiläinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 30.03.2021 § 40

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki omilla toimillaan lisää tilojen saatavuutta eri alueilla. Kaupunkistrategian mukaisesti tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varmistaa, että sen omia tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pyrkii kaupungin strategian ja kaupunginhallituksen 20.8.2018 hyväksymien asukaskäytön periaatteiden mukaisesti osaltaan varmistamaan, että tilatarjontaa kasvatetaan kaupunginosissa palveluiden mahdollistamien resurssien ja olosuhteiden puitteissa, huomioiden, että tiloja käytetään ensisijaisesti siihen tarkoitukseen, johon tilat on alun perin osoitettu. Avointa ja maksutonta tilojen käyttöä edistetään jatkossakin osana toimialan peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeiden toteutusta, ja tilojen käyttötarkoitukset on määritelty kaavamääräyksin sekä rakennusluvissa. Tilasuunnittelussa huomioidaan alueen asukkaiden ja sidosryhmien tarpeita sekä kuullaan ja osallistetaan erilaisia sidosryhmiä.

Tällä hetkellä Helsingin kaupunki tarjoaa Varaamo-palvelun kautta asukaskäyttöön monipuolisia tiloja ympäri kaupunkia ja tilojen määrää lisätään jatkuvasti. Ympärivuotisesti kuntalaisten varattavissa ovat tällä hetkellä yli kolmekymmentä kokoustamiseen tai ryhmätyöskentelyyn soveltuvaa tilaa, kaksikymmentä pientä työskentelytilaa sekä useita erilaisia harrastustiloja. Harrastamista tukevia tiloja, kuten soittamiseen tai äänittämiseen, ruoanlaittoon, liikuntaan ja pelaamiseen soveltuvia tiloja on noin kaksikymmentä. Lisäksi kesäkaudella on varattavissa yli viisikymmentä muuta tilaa: 28 ulkotapahtumatilaa, 18 tenniskenttää sekä ulkoilusaarien kaksi kokoushuvilaa, kolme saunaa ja kolme mökkiä. Vuoden 2020 aikana palveluun tuotiin varattavaksi 51 uutta tilaa eri puolilta kaupunkia. Yhteensä Varaamo-palvelussa on kuntalaisten varattavissa tällä hetkellä noin 130 Helsingin kaupungin tilaa. Tämänhetkisestä asukaskäyttöön soveltuvasta tila- ja resurssikapasiteetista kuitenkin vasta pieni osa on saatavilla nykyisen Varaamo-palvelun kautta. Varattavien tilojen määrä voidaan kymmenkertaistaa seuraavien vuosien aikana, palvelujen luopuessa erillisjärjestelmistä ja rakenteista.

Varaamo.hel.fi kehittää monipuolisesti tilojen löydettävyyttä ja saatavuutta. Kaupungin tilojen varaaminen, käyttöön liittyvien varausvahvistusten ja sopimusten tekeminen keskitetään jatkossa entistä kiinteämmin varaamo.hel.fi -palveluun. Tilojen löydettävyyden ja paremman kuntalaiskokemuksen tarjoamiseksi kaupungin tila- ja resurssivarausjärjestelmät kootaan yhdeksi palvelualustaksi ja päällekkäisistä järjestelmistä luovutaan hallitusti. Nykyisten järjestelmien korvaaminen edellyttää kaupunkiyhteistä kehitystyötä sekä tilavarauspalvelun ja hinnoittelun uudelleentarkastelua. Asukaskäytön mahdollistaminen varsinaisen käyttöajan ulkopuolella, eli tilojen omavalvontakäyttö, edellyttää yksityiskohtaisia tarkkoja selvityksiä ja uudistuksia tila- ja kiinteistökohtaisesti sekä laajempia kaupunkitasoisia linjauksia. Turvallisuuskeskeinen työ on hidasta, mutta konkretisoituu varattaviksi tiloiksi vähitellen.

Asukaskäytön periaatteiden toimeenpanemiseksi, kaupunkiyhteisen tarkastelun edistämiseksi ja tilavarauskokonaisuuden hallinnoimiseksi on kaupungin johtoryhmässä päätetty muodostaa toimialat läpileikkaava kaupunkiyhteinen hallintamalli. Toimialat ylittävä ohjausryhmä on aloittanut toimintansa vuoden 2021 alussa ja vastaa kriittisistä linjauksista sekä ohjaa, tukee ja seuraa tila- ja resurssipalveluiden etenemistä. Ohjausryhmää johtaa kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Operatiivinen tiimi, joka koostuu eri toimialojen asiantuntijoista, tukee ohjausryhmän työskentelyä. Hallintamallin mukaisesti kaupunginkanslia vastaa järjestelmäkehityksestä sekä omistaa tila- ja resurssivarauspalvelualustan. Palvelua ja prosesseja kehitetään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johdolla. Kukin toimiala päättää palveluun liitettävistä tiloista ja niiden liittämisjärjestyksestä, tiloihin liittyvistä ohjeista ja rajoituksista sekä peruutusehdoista. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa tilateknisen kokonaisuuden koordinoinnista, pois lukien liikunnan fyysisten tilojen hallinta, sekä kaavoituksesta. Muut asukaskäyttöön liittyvät linjaukset toteutetaan toimialoilla kaupunginhallituksen 20.8.2018 hyväksymien asukaskäytön periaatteiden pohjalta.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on tähän mennessä pyritty edistämään tilojen asukaskäyttöä erityisesti kirjastopalvelukokonaisuudessa ja nuorisopalvelukokonaisuudessa tuomalla tiloja varattavaksi Varaamo-palvelun kautta. Kirjastojen ja nuorisopalveluiden tilat muodostavat merkittävimmän osan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tämänhetkisestä tilatarjonnasta Varaamo-palvelussa. Nuorisopalveluiden tilatarjontaa kasvatetaan vuoden 2021 aikana entisestään, kun järjestöjen vakiovuorojen haku siirtyy vaihteittain osaksi Varaamo-palvelua. Liikuntapalvelukokonaisuus on tuonut palveluun varattavaksi tenniskenttiä sekä merellisiä palveluita kuten saunoja, mökkejä ja kokoushuviloita vuonna 2020. Kulttuurinpalveluiden tilojen tarjoamista Varaamo-palvelun kautta on selvitetty vuosien 2019–2020 aikana, mutta nykyinen tilavarausjärjestelmä ei toistaiseksi ole mahdollistanut kulttuuripalveluiden hallinnoimien tapahtumatilojen tuomista varattavaksi Varaamo-palvelun kautta. Tilavarauskokonaisuuden tärkeimmäksi kehityskohteiksi vuodelle 2021 on asetettu säännöllisen varaamisen kehittäminen. Tapahtumatilojen ja -alueiden varaamisen kehitystyö käynnistetään loppuvuodesta 2021. Kehitystyössä ovat mukana kaikki toimialat.

Helsinki pyrkii jatkossa yhä enenevissä määrin mahdollistamaan avoimen ja maksuttoman tilan tarjontaa kaupunginosittain myös osana kaupungin uudiskohteiden suunnittelua. Esimerkkiä kaupunginosayhdistyksiä ja asukkaita osallistavasta tilojen suunnittelusta edustaa Jakomäen uusi palvelurakennus Jakomäen sydän. Jakomäen sydämeen sijoittuvat peruskoulun, päiväkodin, leikkipuiston ja nuorisotalon tilat. Uusi palvelurakennus on suunniteltu yhdessä talon tulevien käyttäjien kanssa asukastoimintaa ajatellen ja siinä on osallistettu asukkaita ja yhdistyksiä talon suunnitteluvaiheesta alkaen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkivät yhdessä edistämään ja kehittämään asukaskäytön yhteistyörakennetta. Ensimmäiset tilat on luovutettu käyttöön elokuussa 2020. Rakennuksen yhteydessä olevien liikuntasalitilojen peruskorjaus valmistuu maaliskuussa 2021, jolloin koko Jakomäen sydän -palvelurakennus on valmis. Tilojen hallinnointiin, luovuttamiseen ja käyttöön liittyvä työ on käynnissä. Jakomäen sydämen valmistuminen lisää Itä-Helsingissä alueellista tilatarjontaa ja toimii esimerkkinä tuleville osallistaville tilahankkeille.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tavoitteena on jatkossakin lisätä avointa ja maksutonta tilatarjontaa kaupunginosissa yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa osana erilaisten peruskorjaus- ja uudiskohteiden suunnittelua. On tärkeää, että jatkossa avoimen ja maksuttoman tilankäytön tarpeet huomioidaan entistä kiinteämmin osana koko kaupungin palveluverkko- ja tilasuunnittelua. Näiden palvelutarpeiden suunnitteluperiaatteiden määrittelyä toimiala edistää yhteistyössä muiden toimialojen kanssa.

Esittelijä

kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Tommi Laitio

Lisätiedot

Marika Westman, kehittämisasiantuntija, puhelin: 310 71574

marika.westman(a)hel.fi

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 23.03.2021 § 180

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mari Holopaisen valtuustoaloitteesta avoimesta ja maksuttomasta tilasta jokaiseen kaupunginosaan:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää kannatettavana, että toimialan käytössä olevien tilojen asukaskäyttöä lisätään edelleen. Kaupunginhallituksen vuonna 2020 hyväksymässä toimitilastrategiassa tavoitellaan sitä, että kaupungin tilat pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä  ja siten tilat tehdään mahdollisimman monikäyttöisiksi ja tilojen iltakäyttö mahdollistetaan.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala luovuttaa tällä hetkellä asukaskäyttöön laajasti hallinnassaan olevien toimipisteiden tiloja eri kaupunginosissa. Asukaskäyttöön voi varata leikkipuistojen ja päiväkotien tiloja, koulujen luokkahuoneita, aineopetustiloja, auditorioita, ruokasaleja ja muita erikoistiloja. Koulujen ja oppilaitosten liikuntatilojen asukaskäytön varaaminen tapahtuu kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kautta. Kouluja ja oppilaitoksia, joiden tiloja luovutetaan asukaskäyttöön on noin 140, leikkipuistoja noin 40 ja päiväkoteja arviolta 25–30. Tilat sijaitsevat eri puolilla kaupunkia.

Tilojen asukaskäyttö kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on turvallisuussyistä sekä tilojen korkean käyttöasteen vuoksi mahdollista vain varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella. Asukaskäytön aukioloajat ovat pääsääntöisesti arkisin klo 17.00–21.00, viikonloppuisin klo 9.00–21.00, varausaikoja on laajennettu tapauskohtaisesti erityisesti liikuntaharrastuksien järjestämiseksi.

Leikkipuistoissa voidaan pienimuotoisesti myös aamupäivisin käyttää tiloja pikkulapsiperheiden omaehtoiseen toimintaan tai järjestötoimintaan. Lisäksi leikkipuistot ovat kokoontumispaikkoja lapsiperheille, joissa arkipäivisin ulkoilun lisäksi voi mm. käyttää tiloja ruuan lämmittämiseen, kahvinkeittoon ja wc-käyttöön.

Kaupunki toteuttaa kaikissa uusissa rakennushankkeissaan mahdollisuuksia tilojen asukaskäytölle. Tähän varaudutaan muun muassa osoittamalla selkeästi tiettyjä tiloja asukaskäyttöön, jolloin voidaan varautua sisäänkäynneillä, kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelyillä siten, että tilojen varaaminen ja käyttö on kaikkien osapuolien kannalta turvallista. Myös vanhojen kiinteistöjen lukituksia uusitaan asukaskäytön lisäämiseksi.

Tiloista perittävät maksut

Osassa kouluja, leikkipuistoissa sekä päiväkodeissa, tiloja voi saada käyttöön siten, että käyttäjä huolehtii itse tilojen valvonnasta ja siistimisestä. Tällöin käyttäjältä peritään alhaisempi, niin kutsuttu omavalvontahinta. Mikäli tiloihin hankitaan iltavalvoja, tilojen käyttömaksu on korkeampi.

Asukaskäyttö on tietyille käyttäjäryhmille omavalvontaperiaatteella maksutonta siihen soveltuvissa kiinteistöissä. Omavalvontainen asukaskäyttö on maksutonta, mikäli kyseessä on kaupungin oma toiminta, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä luokkatoimikuntien, vanhempainyhdistysten ja vastaavien toiminta, yleishyödyllinen järjestö- ja kansalaistoiminta, aktivismi tapauskohtaisesti kaupungin arvojen mukaisesti, omaehtoinen järjestäytymätön harrastustoiminta sekä taiteen perusopetuksen ryhmä- ja yksilöopetus.

Maksullista käyttöä on toiminta, johon liittyy yritystoimintaa tai kilpailun vääristymisen mahdollisuus. Uskonnollinen toiminta on maksullista, mikäli tilaisuudessa ei ole avoimeen kutsuun pohjautuen edustettuna useampia uskonnollisia vakaumuksia. Yksittäisen puolueen tai ehdokkaan järjestämistä vaalitilaisuuksista peritään aina maksu. Lisäksi toiminta, joka on suunnattu pääasiassa muille kuin helsinkiläisille, on maksullista.

Toimialan tilojen asukaskäyttöä pyritään entisestään laajentamaan tilojen omavalvontaa lisäämällä. Tavoitteena on toimialan kaikkien tilojen varaamisen keskittäminen samaan varausjärjestelmään, lisäksi parhaillaan selvitetään myös kaupungin yhteistä tilavarausjärjestelmää.

Vaikutusten arviointi

Toimialan tilojen asukaskäytöllä on myönteisiä vaikutuksia alueiden asukkaiden arkeen. Tiloja käytetään muun muassa lasten- ja aikuisten monipuoliseen harrastustoimintaan, taloyhtiöiden kokoontumisiin, erilaisen vapaaehtoistoiminnan kokoustiloina lisäksi tiloissa järjestetään juhlia ja tapahtumia. Tilojen asukaskäyttö vahvistaa asukkaiden oma-aloitteellisuutta sekä yhteisöjen alueellista osallistamista ja yhteistoimintaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että asukaskäytön laajentuessa parannetaan edelleen tilojen kulunvalvontaa ja siihen liittyviä teknisiä järjestelmiä sekä kaupungin yhteistä tilavarausjärjestelmää. Tähän tulee osoittaa riittävät varat toimialoille. Sähköistä varausjärjestelmää tulee kehittää asukasystävällisemmäksi. Asukaskäytöstä aiheutuvat kustannukset eivät saa rasittaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perustehtävää.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Carola Harju, yksikön päällikkö, puhelin: 310 42542

carola.harju(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 16.03.2021 § 120

HEL 2020-012441 T 00 00 03

Hankenumero 5264_192

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ensimmäisen toimitilastrategian 22.6.2020 (§ 24). Strategiassa kiinteistöomaisuuden hallintaa ja hoitoa ohjataan aiempaa tavoitteellisempaan suuntaan niin, että tilat kestävät aikaa ja pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä. Strategian edellyttämän toimintatavan mukaisesti kaupungin tilat tehdään mahdollisimman monikäyttöisiksi ja tilojen iltakäyttö mahdollistetaan. Yhteistilojen keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi mahdollistaa tilojen paremman toiminnallisuuden ja joustavuuden. Kaupungin omistamia monikäyttötiloja ovat esimerkiksi nuorisotalot, koulut ja asukaspuistot. Keskitettyjä yhteistilahankkeita on toteutettu esimerkiksi Arabianrannassa, Kalasatamassa, Vuosaaressa ja Pasilan Postipuistossa.

Käyttäjilleen maksuttomia tiloja tarjoavat esimerkiksi kirjastot ja nuorisotilat. Näiden lisäksi kaupunki tarjoaa käyttäjille lähes maksuttomia tiloja, joita subventoidaan kaupungin omien toimialojen kautta. Tilakäytön subventoinnista päättävät pääsääntöisesti käyttäjätoimialat itse lautakuntiensa kautta ja talousarvioonsa perustuen. Kaupungin talousarviossa määritellään tilahankkeet aikatauluineen. Kaupungin omissa tilahankkeissa käyttäjätoimialoille, kuten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, sosiaali- ja terveystoimialalle ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle vuokrataan rakennus tai tilakokonaisuus, jonka yhteiskäytön mahdollistamisesta toimialat vastaavat itsenäisesti. Sisäisessä vuokrauksessa todelliset tilakustannukset kohdistetaan käyttäjätoimialan talouteen. Tiloille, joita kaupunki ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita, ei ole löytynyt kestävää talousarvion mahdollistamaa ratkaisua.

Kaupunkiympäristön toimialalla on parhaillaan käynnissä ydinprosessityö, jonka alueellisten tilaratkaisuiden suunnittelun pääprosessissa käsitellään palvelutilatarpeiden oikea-aikaista tunnistamista esimerkiksi kaavavarannon, rakennusoikeuden sekä talousarvioon sovittamisen osalta toimialojen yhteistyössä. Kaupungin omistamien tilojen osalta tilantarve suunnitellaan yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa jo asemakaavoituksen aikana. Kaavoituksen aikana voidaan määritellä esimerkiksi tilojen käyttötarkoitus, mutta ei niiden omistajaa tai rahoitusta. Esimerkiksi Vuosaaren uuden lukion kaavoituksessa on pyritty edistämään vahvasti ajatusta yhteiskäytön mahdollistamisesta jo suunnitteluvaiheen aikana. Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteiden (Kslk 15.11.2016, § 377) aikaisessa vuorovaikutuksessa nousi vahvasti esiin alueellisten toimijoiden huoli monitoimitilojen saatavuudesta Itä-Helsingissä. Tavoitteet ilta- ja viikonloppukäytöstä liitettiin hankkeen vaatimuksiin asemakaavassa ja sitä tarkentavassa korttelikortissa. Asemakaavan laatimisen rinnalla järjestettiin elinkaarikilpailutus kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja korttelikortissa kuvatut tavoitteet liitettiin kilpailutuksen arviointina toimivaan laatupisteytykseen. Tämän lisäksi suunnittelua ohjattiin asemakaavoituksen, tilaajan ja palvelutarjoajien välisissä neuvotteluissa. Arviointikriteerien kautta valikoitunut voittajaehdotus on rakenteilla ja aloittaa tavoitteellisesti toimintansa syyslukukaudeksi 2021.

Kaavoitus ei ota kantaa tilojen hintaan tai omistajuuteen, vaan tilojen maksuttomuuden mahdollistaminen tulee huomioida ensisijaisesti kaupungin talousarvioneuvotteluiden aikana. Kaupungin omistamien tilojen entistä aktiivisempi avaaminen ulkopuoliseen käyttöön vaatii uudenlaisia toimintamalleja esimerkiksi rahoituksen ja tilavarausten osalta. Kaupungin toimitilastrategian pohjalta erillisten monikäyttötilojen kaavoittamiseen, omistamiseen ja hallinnointiin ei ole perustetta.

09.03.2021 Pöydälle

02.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Susa Eräranta, tiimipäällikkö, puhelin: 310 32057

susa.eraranta(a)hel.fi

Pasi Lönnberg, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31851

pasi.lonnberg(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/14

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14

Den av ledamoten Sami Muttilainen väckta motionen om namngivning av ett park- eller gatuområde efter Johan Knut Harju

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-013053 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Sami Muttilainen och 27 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden ska uppkalla ett park- eller gatuområde efter Johan Knut Harju.

Stadsstyrelsen konstaterar med hänvisning till stadsmiljönämndens utlåtande att författaren och traditionsinsamlaren Johan Knut (J. K., Jukka) Harjus (1910–1976) banbrytande livsverk är förknippat med Helsingfors och speciellt dess östra innerstad och strandområden norr om Långa bron. J. K. Harju dokumenterade utslagna bostadslösas och alkoholisters minnen, urbana traditioner och stadshistoria också genom sina egna upplevelser. Harjus verksamhet uppskattades inte av hans samtida och fick inte den uppmärksamhet den förtjänar. Harju upplevde att han utan egennytta samlade in muntlig tradition för det framtida forskningsarbetets behov.

En eventuell plats uppkallad efter J. K. Harju kan bli aktuell kring Industrigatans axel i och med att detaljplanen för Tågvägen och Industrigatan ska ändras i stadsdelarna Sörnäs, Åshöjden, Hermanstad eller Vallgård, om där bildas nya platser som ska namnges. Också något annat objekt som ska namnges i östra innerstaden kan komma i fråga. Den här trakten hörde under många år till den livsmiljö där Harju kände sig som mest hemma. Att lyfta fram Harjus namn i en för honom själv viktig omgivning och på en plats med anknytning till honom skulle ge den brokiga mångfalden i helsingforsarnas leverne synlighet och vittna om platsens olika tidsskikt. Än så länge har namnmotivet J. K. Harju förts in i namnkommitténs namnbank, varifrån det kan tas i bruk om ett lämpligt objekt ska namnges.

Att döpa om Svalboparken efter J. K. Harju är inte möjligt, eftersom befintliga namn inte ändras utan särskilt vägande skäl, exempelvis sådana som hänför sig till räddningssäkerheten. För Hagnässtranden, som också nämns i motionen, har en detaljplaneändring trätt i kraft hösten 2020, och i den har alla behövliga objekt således nyligen fått ett namn.

Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande om motionen. Stadsmiljönämnden gav sitt utlåtande efter att i saken ha hört namnkommittén, som ansvarar för planeringen av namnskicket i detaljplanerna. Svaret stämmer överens med utlåtandet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 152

HEL 2020-013053 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 326

HEL 2020-013053 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 23.03.2021 § 145

HEL 2020-013053 T 00 00 03

Hankenumero 5264_195

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Nimistönsuunnittelu on osa kaupunkisuunnittelua, ja nimistö suunnitellaan asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Helsingissä on noin 7 000 paikannimeä sekä suomeksi että ruotsiksi. Noin kahdeksan prosenttia nimistä on annettu henkilöiden mukaan. Henkilönnimien käyttö nimistössä voi olla perusteltua, kun henkilö tai hänen elämäntyönsä liittyy läheisesti nimettävään paikkaan tai alueella käytettävään nimistön aihepiiriin.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että kirjailija ja perinteenkerääjä Johan Knut (J. K., Jukka) Harjun (1910–1976) uraauurtava elämäntyö liittyy Helsinkiin ja erityisesti sen itäiseen, Pitkänsillan pohjoispuoliseen kantakaupunkiin ja ranta-alueisiin. J. K. Harju dokumentoi yhteiskunnasta syrjäytyneiden asunnottomien ja alkoholistien muistitietoa, urbaania perinnettä ja kaupunkihistoriaa myös omien kokemustensa kautta. Harjun toiminta ei nauttinut aikalaistensa kunnioitusta eikä saanut ansaitsemaansa huomiota. Harju tunsikin tekevänsä muistitiedon keruuta pyyteettömästi tulevaisuuden tutkimustyön tarpeisiin.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa nimistötoimikuntaa kuultuaan, että mahdollinen J. K. Harjun nimikkopaikka voi tulla harkittavaksi esimerkiksi niin sanotun Teollisuuskadun akselin ympäristössä Junatien ja Teollisuuskadun asemakaavan muutosten myötä Sörnäisten, Alppiharjun, Hermannin tai Vallilan kaupunginosassa, mikäli alueelle muodostuu uusia nimettäviä paikkoja. Myös jokin muu nimettäväksi tuleva kohde itäisessä kantakaupungissa voi tulla kyseeseen. Tämä seutu oli monien vuosien ajan Harjun ominta ja tutuinta elämänpiiriä. Harjun nimen nostaminen esille hänelle itselleen tärkeässä ympäristössä ja häneen liittyvässä paikassa toisi näkyväksi moniarvoisten ja moninaisten helsinkiläisten elämäntapojen kirjon sekä viestisi paikan ajallisesta kerroksellisuudesta. Toistaiseksi nimistötoimikunta vei J. K. Harjun niin sanottuun nimipankkiin, josta nimiaihe olisi otettavissa käyttöön, mikäli sopiva kohde tulee nimettäväksi.

Nimistötoimikunta mainitsee 10.2.2021 antamassaan lausunnossa, että ehdotettu Pääskylänpuiston nimenmuutos J. K. Harjun nimikkopaikaksi ei ole mahdollinen, sillä käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityisen painavia, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyviä perusteita. Hakaniemenrannassa, johon aloitteessa myös viitataan, on syksyllä 2020 tullut voimaan asemakaavan muutos, jossa kaikki tarpeelliset kohteet on vastikään nimetty.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi

 

Nimistötoimikunta 10.02.2021 § 8

HEL 2020-013053 T 00 00 03

 

Nimistötoimikunta antoi lausunnon kaupunkiympäristölautakunnalle:

Nimistötoimikunta toteaa Helsingin kaupungin vakiintuneista nimeämisperiaatteista, että jonkin kohteen nimeämistä henkilön muistoksi voidaan harkita, mikäli henkilö on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän elämäntyön tehnyt suomalainen, tai henkilö on syntynyt tai asunut osan elämästään tai tehnyt elämäntyönsä Helsingissä, tai henkilö liittyy positiivisella tavalla nimettävään paikkaan tai edustaa sen historiallista kerrostuneisuutta. Helsingin muistonimiperiaatteet noudattavat YK:n ja suomen kielen lautakunnan suosituksia.

Itseoppineen kirjailijan ja perinteenkerääjän Johan Knut (J. K., Jukka) Harjun (1910–1976) elämäntyö liittyy erottamattomasti Helsinkiin ja erityisesti sen itäiseen kantakaupunkiin. 1960–1970-luvuilla Harju keräsi ja talletti yhteiskunnasta syrjäytyneiden asunnottomien ja alkoholistien muistitietoa sekä omia kokemuksiaan ja havaintojaan yli 20 000 sivun verran Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Harjun tekstit eivät juuri saaneet arvostusta hänen elinaikanaan, ja yleiseen tietoisuuteen hän nousi vasta vuodenvaihteessa 2019–2020, jolloin Helsingin kaupunginmuseossa järjestettiin osin Harjun keruutietoihin ja kirjoituksiin perustuva Pullopostia Kurvista -näyttely.

Valtuutetun aloitteessa ehdotettu Pääskylänpuiston nimenmuutos J. K. Harjun nimikkopaikaksi ei ole mahdollinen, sillä käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityisen painavia, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyviä perusteita. Toisessa ehdotetussa paikassa, Hakaniemenrannassa, on syksyllä 2020 tullut voimaan asemakaavan muutos, jossa kaikki tarpeelliset kohteet on vastikään nimetty.

Harjun henkilöhistoriaan liittyvä mahdollinen muistamisen paikka saattaa avautua tulevaisuudessa esimerkiksi niin sanotun Teollisuuskadun akselin ympäristössä, kun asemakaavan muutokset Junatien ja Teollisuuskadun seutuvilla käynnistyvät. Myös jokin muu asemakaavojen ajantasaistamiseen tai täydennysrakentamiseen liittyvä asemakaavan muutos saattaa tuoda uusia nimeämisen mahdollisuuksia itäisessä kantakaupungissa.

Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja päättää hyväksyä J. K. Harjun nimen niin sanottuun nimipankkiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Nimistötoimikunta suosittaa myös selvittämään vaikkapa nimikkotapahtuman järjestämistä tai muita, kaavanimeä ketterämpiä muistamisen ja tunnetuksi tekemisen tapoja, kuten muistolaattaa, nimikkopenkkiä, nimikkopuuta tai vastaavaa. Asunnottomia alkoholisteja on muistettu Arvo Kustaa Parkkilan (1905–1978) muistoksi Lapinlahdenpuistikkoon pystytetyllä Ihminen nousee roskalaatikosta -näköisveistoksella (Oskars Mikāns, 2001).

Nimistötoimikunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/15

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

15

Den av ledamoten Dan Koivulaakso väckta motionen om rätt till småbarnspedagogik för asylsökandes barn

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-013662 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Dan Koivulaakso och 19 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden anordnar småbarnspedagogisk verksamhet för asylsökandes barn på samma villkor som för alla andra barn. Motionen motiveras bland annat med att barnen på grund av långa asylsökningsprocesser kan bli utan småbarnspedagogik till och med i flera år. Asylsökandes barn är dessutom redan i nuläget berättigade till deltagande i den grundläggande utbildningen.

Stadsstyrelsen ser det i likhet med social- och hälsovårdsnämnden och fostrans- och utbildningsnämnden som en god idé att barn i familjer som söker internationellt skydd beviljas rätt till deltagande i småbarnspedagogisk verksamhet i situationer där deltagandet i sådan verksamhet är förenligt med barnets intressen. Att asylsökandes barn beviljas rätt till deltagande i småbarnspedagogisk verksamhet är motiverat också ur ett jämlikhetsperspektiv.

I Helsingfors anordnas småbarnspedagogik i enlighet med 6 § 1 mom. i lagen om småbarnspedagogik för de barn vars hemkommun Helsingfors är enligt lagen om hemkommun (201/1994). Asylsökandes barn har inte subjektiv rätt till småbarnspedagogik innan familjen beviljats uppehållstillstånd. Det finns för tillfället 35 barn i daghemsåldern inom tjänsterna för Helsingfors mottagningscentral. Migrationsverket styr, övervakar och finansierar Helsingfors mottagningscentrals verksamhet.

Enligt den gällande verksamhetsmodellen gör socialarbetare tillsammans med kundfamiljen, barnskyddet och mottagningscentralen en bedömning av stödbehovet hos barnet och familjen. Utifrån bedömningen kan asylsökandes barn eller barn till personer utan uppehållstillstånd beviljas en plats inom småbarnspedagogiken. Asylsökandes barn kan alltid delta i småbarnspedagogiken om barnet är kund hos barnskyddet och barnskyddets socialarbetare anser att daghemmet är nödvändigt för barnets uppväxt och utveckling och för att stödja föräldrarnas orkande. Det har också varit möjligt att ansöka om småbarnspedagogik för ett barn bland annat på rekommendation av myndigheten som ansvarar för barnets vård. Om det har bedömts att ett barn som är i behov av särskilt stöd, eller barnets föräldrar, har nytta av småbarnspedagogik så har sådan ordnats.

Mottagningscentralen ansvarar för tillfället för småbarnspedagogikens kostnader, om småbarnspedagogiken betraktas som en nödvändig socialtjänst som grundar sig på behovet av särskilt stöd. Om småbarnspedagogik ordnas utgående från lagen om småbarnspedagogik, ansvarar kommunen för kostnaderna. Ansvaret för ordnandet av småbarnspedagogik hör till fostrans- och utbildningssektorn.

Utredningen av asylsökandes situation kan pågå till och med i flera år. Den nya lagen om småbarnspedagogik lägger större vikt på barnets bästa och enligt lagen ska man vid planering, anordnande och tillhandahållande av samt beslutsfattande om småbarnspedagogik i första hand se till barnets bästa. Högklassig småbarnspedagogik är särskilt viktig för de barn vars liv präglas av flera riskfaktorer, såsom föräldrarnas låga utbildningsnivå, behovet av särskilt stöd eller ett främmande språk som modersmål.

I enlighet med barnets intresse är det motiverat att betrakta småbarnspedagogiken som en rättighet som även hör till asylsökandes barn. Ett barn som nyligen har anlänt till landet bör dock ges tid att anpassa sig till familjens nya omständigheter och barnets situation och intresse ska bedömas innan småbarnspedagogik söks upp. Deltagande i småbarnspedagogik kan stödja asylsökandes barn med att finna dagrytmen och språkliga färdigheter. Inom småbarnspedagogiken är det också möjligt att skapa sociala relationer och få en kontakt till den finländska kulturen. Deltagande i småbarnspedagogiken kan förebygga ett senare behov av specialtjänster.

Fostrans- och utbildningsnämnden och social- och hälsovårdsnämnden har gett utlåtande om motionen. Svaret är förenligt med utlåtandena.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Dan Koivulaakson aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 153

HEL 2020-013662 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 327

HEL 2020-013662 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 30.03.2021 § 71

HEL 2020-013662 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Dan Koivulaakson ja 19 muun valtuutetun aloitteesta koskien turvapaikanhakijoiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki esiopetuksen lisäksi järjestää turvapaikanhakijalapsille varhaiskasvatusta samoilla ehdoilla kuin kaikille muillekin lapsille.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa valtuustoaloitetta, jossa kansainvälistä suojelua hakevien perheiden lapsille myönnetään oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistumisen tulee olla lapsen edun mukaista.

Nykytilanteen kuvaus

Valtionhallinnossa maahanmuuttovirasto ohjaa, valvoo ja rahoittaa Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan. Helsingin vastaanottokeskukseen kuuluvat Punavuoren toimipiste ja yksityismajoituspalvelupiste. Varhaiskasvatusikäisiä lapsia vastaanottokeskuksen palveluissa on tällä hetkellä 35. Maahanmuuttovirastosta saadun Migrin tilaston mukaan Helsinkiin on saapunut vuoden 2019 aikana 1–5-vuotiaita lapsia 81 ja vuoden 2020 aikana heitä on saapunut 22.

Helsingin kaupunki tuottaa kansainvälistä suojelua hakeville perheille ja aikuisille vastaanottolain (746/2011) mukaisia välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Turvapaikanhakijoiden lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen ennen perheen oleskelulupaa. Nykykäytännön mukaan turvapaikanhakijalapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin aina, jos lapsella on lastensuojelun asiakkuus ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä pitää varhaiskasvatusta tarpeellisena lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhempien jaksamisen tukemiseksi. Varhaiskasvatusta on voitu hakea lapselle myös muun lapsen hoidosta vastaavan viranomaistahon suosituksesta. Mikäli on arvioitu, että erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi tai vanhemmat hyötyvät varhaiskasvatuksesta, on sitä järjestetty.

Vastaanottokeskus vastaa tällä hetkellä varhaiskasvatuksen kustannuksista, jos varhaiskasvatus nähdään erityisen tuen tarpeeseen perustuvana välttämättömänä sosiaalipalveluna. Mikäli varhaiskasvatusta järjestetään varhaiskasvatuslain perusteella, kustannuksista vastaa kunta. Vastuu varhaiskasvatuksen järjestämisestä kuuluu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Turvapaikanhakijoiden tilanteen selvittely voi kestää vuosia. Lapsen edun mukaisesti on perusteltua oikeuttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus myös turvapaikanhakijoiden lapsille. Vasta maahan tulleelle lapselle on kuitenkin varattava aikaa sopeutua perheen uusiin olosuhteisiin ja lapsen tilanne sekä etu tulee arvioida ennen varhaiskasvatukseen hakeutumista.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen voi tukea turvapaikanhakijalapsen päivärytmiä sekä kielellisiä valmiuksia. Varhaiskasvatuksen piirissä on mahdollisuus luoda sosiaalisia suhteita ja saada kontakti myös suomalaiseen kulttuuriin. Varhaiskasvatukseen osallistuminen voi ennaltaehkäistä myöhäisempää erityispalvelujen tarvetta."

Käsittely

30.03.2021 Ehdotuksen mukaan

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Aleksi Niskanen: Lautakunta ei kannata tätä valtuutettu Dan Koivulaakson ym. aloitetta koskien turvapaikanhakijoiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Hallitus ja eduskunta päättävät Suomen maahanmuuttopolitiikasta, mutta maahanmuuton kustannuksista iso osa lankeaa ajan myötä kuntien maksettavaksi. Kuten lausunnon viimeisessä kappaleessa ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia lukee, vastaanottokeskus vastaa tällä hetkellä varhaiskasvatuksen kustannuksista turvapaikanhakijoiden lapsille: Vastaanottokeskus vastaa tällä hetkellä varhaiskasvatuksen kustannuksista, jos varhaiskasvatus nähdään erityisen tuen tarpeeseen perustuvana välttämättömänä sosiaalipalveluna."

On johdonmukaista, että Suomen valtio velvoitettaisiin maksamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokulut mukaan lukien varhaiskasvatus jatkossakin, koska kunnat eivät päätä Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Nykytilanne Helsingissä on se, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Kasvatus-ja koulutusviraston mukaan turvapaikanhakijoiden varhaiskasvatukseen tulevia lapsia olisi 35, jolloin kustannusarvio Helsingin kaupungille on 400 000–500 000 euroa vuotuisena kustannuksena riippuen siitä, tulisivatko kaikki lapset koko ajaksi varhaiskasvatukseen.

Jäsen Aleksi Niskasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Jäsen Aleksi Niskanen jätti asiasta rauenneen vastaehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

16.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Viivi Väänänen, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 42303

viivi.vaananen(a)hel.fi

Leena Markkanen, Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja, puhelin: 310 42901

leena.markkanen(a)hel.fi

Tarja Jokinen, Helsingin vastaanottokeskuksen johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 310 42744

tarja.jokinen(a)hel.fi

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 02.03.2021 § 150

HEL 2020-013662 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Dan Koivulaakson aloitteesta turvapaikanhakijoiden lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen:

Voimassa oleva toimintamalli Helsingissä

Helsingissä järjestetään varhaiskasvatusta varhaiskasvatuslain 6 §:n 1 momentin mukaan lapselle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Helsinki on. Turvapaikanhakijoiden lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen ennen perheen oleskelulupaa.

Sosiaalityöntekijän lapsi- ja perhekohtaisen tilanteen arvioinnin pohjalta varhaiskasvatuspaikka voidaan myöntää turvapaikanhakijan tai paperittoman perheen lapselle.  

Turvapaikanhakijalapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin aina, jos lapsella on lastensuojelun asiakkuus ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä pitää päiväkotia tarpeellisena lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Sosiaalityöntekijä tekee yhdessä asiakasperheen, lastensuojelun ja vastaanottokeskuksen kanssa arvion lapsen ja perheen tuen tarpeista. Mikäli arvioidaan, että lapsi hyötyy päiväkotipaikasta, se järjestetään.

Maahanmuuttovirasto ohjaa, valvoo ja rahoittaa Helsingin vastaanottokeskuksen toimintaa. Helsingin vastaanottokeskuksessa varhaiskasvatusikäisiä lapsia on muutama kymmen.

Maahanmuuttoviraston ohjeen mukaan erityisen tuen tarpeeseen perustuva varhaiskasvatus on vastaanottolain mukaista välttämätöntä sosiaalipalvelua ja siten vastaanottokeskuksen maksettavana.

Toimintamallin kehittäminen

Uusi varhaiskasvatuslaki nostaa lapsen edun keskeiseksi ja korostaa aiempaa vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa, järjestämisessä, tuottamisessa tai siitä päätettäessä.

Turvapaikanhakijoiden tilanteen selvittely voi kestää pitkiä aikoja, jopa vuosia. Laadukas varhaiskasvatus on erityisen tärkeää niille lapsille, joiden elämässä on useampi riskitekijä, kuten vanhempien matala koulutustaso, erityisen tuen tarve tai vieraskielisyys.

Lapsen edun mukaisesti ja tasa-arvon edistämiseksi on perusteltua nähdä varhaiskasvatus myös turvapaikanhakijoiden lasten oikeutena. Vastaanottokeskuksessa on tärkeää kartoittaa vasta maahan tulleen lapsen hyvinvointia. Lapselle varataan aikaa perheen uusiin olosuhteisiin sopeutumiseen ennen varhaiskasvatukseen siirtymistä.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 42550

nina.onufriew(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/16

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16

Den av ledamoten Jenni Pajunen väckta motionen om en gång- och cykelbro från Knekten till Tjärholmen

Bordlades 19.05.2021

HEL 2021-000707 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Jenni Pajunen och 16 andra ledamöter föreslår i sin motion att fullmäktige i brådskande ordning ska föreläggas en plan om en gång- och cykelbro mellan Knekten i Fiskehamnen och Tjärholmen. Den föreslagna broförbindelsen anses ytterligare förbättra Knektens tillgänglighet och attraktivitet.

Stadsstyrelsen antecknade 21.9.2020 en utredning om en hemställningskläm av fullmäktigeledamoten Jenni Pajunen, i vilken det förutsattes en man utreder möjligheten att bygga en bro för cyklister och fotgängare från Knekten till Tjärholmen. Stadsstyrelsen konstaterade då med hänvisning till de utlåtanden som stadsmiljönämnden och kultur- och fritidsnämnden gett om klämmen att det inte var aktuellt med en gång- och cykelbro från Knekten till Tjärholmen i den dåvarande planerings- och byggfasen för området.

Stadsmiljösektorn har gett ett utlåtande om motionen. Stadsstyrelsen anser liksom stadsmiljösektorn att det för närvarande inte är aktuellt att planera eller bygga en gång- och cykelbro från Knekten till Tjärholmen. Den föreslagna bron skulle visserligen i sig utgöra ett bra tillägg till vägsträckningarna i området, med det är ändamålsenligare att rikta de befintliga resurserna till att främja mer brådskande projekt.

Stadsstyrelsen konstaterar att området redan kommer att få en broförbindelse mellan Knekten och Havshagen, Havshagsbron, som enligt planerna ska byggas åren 2024–2026. Bron förbättrar förbindelserna från södra Fiskehamnen mot centrum avsevärt. Bron är reserverad för snabbspårvägen Kronbroarna, för cyklister och för fotgängare. Till Havshagsbron ansluter sig i framtiden Kolhamnsbron från Hanaholmen, som bidrar till att komplettera nätverket av pendlingsstråk och gångvägar. Enligt detaljplanen för Hagnäs ska nuvarande Hagnäs bro ersättas med en lägre lösning, som passar bättre in i omgivningen. Den här bron förbättrar för sin del gång- och cykelförbindelserna mellan Fiskehamnen och centrum.

Stadsmiljösektorn har gett ett utlåtande om motionen. Kultur- och fritidssektorn har hänvisat till det utlåtande som kultur- och fritidsnämnden hösten 2020 gav om hemställningsklämmen om en bro för cyklister och fotgängare från Knekten till Tjärholmen och meddelat att sektorn inte behöver yttra sig om motionen.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Jenni Pajusen aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 155

HEL 2021-000707 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 329

HEL 2021-000707 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristön toimiala 12.4.2021

HEL 2021-000707 T 00 00 03

 

Kaupunkiympäristön toimiala antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Jalankulun ja pyöräilyn sillan suunnittelu tai rakentaminen Nihdistä Tervasaareen ei tällä hetkellä ole ajankohtaista. Silta itsessään olisi hyvä lisä alueen reitistöön, mutta on olemassa kiireisempiä hankkeita ja rajalliset resurssit kannattaa käyttää mieluummin niiden edistämiseen.

Alueelle on jo tulossa Nihdin siltayhteys Merihakaan eli ns. Merihaansilta. Silta on varattu Kruunusillat-pikaraitiotielle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Silta parantaa Kalasataman eteläosien yhteyksiä Helsingin keskustaan merkittävästi. Merihaansiltaan liittyy tulevaisuudessa Hanasaaresta Hiilisatamansilta, joka täydentää osaltaan baana- ja jalankulkuverkkoa. Hakaniemen asemakaavassa (Kylk 10.12.2019 § 641) nykyinen Hakaniemen silta osoitetaan korvattavaksi matalammalla ja ympäristöön paremmin sopivalla ratkaisulla. Tämä silta parantaa erityisesti pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä Kalasataman ja keskustan välillä. 

Tehdyt selvitykset

Toivomusponnessa esitetty siltayhteys syötettiin jalankulkua ja pyöräliikennettä mallintavaan Brutus-ohjelmistoon tarkasteluvuodelle 2025, jolloin Kruunusiltojen muodostama yhteys olisi jo käytettävissä. Ohjelmiston ennustama liikennemäärä kesävuorokautena ponnessa esitetyllä yhteydellä olisi noin 2000 polkupyörää ja 200 jalankulkijaa vuorokaudessa. Kun mukaan otetaan myös Merihaansillalta tulevat pyöräilijät, kulkisi Nihdin läpi yhteensä 4200 polkupyörää kesäpäivisin. Ilman esitettyä yhteyttä kulkee valtaosa Nihdin läpi menevistä polkupyöristä Merihaansillan läpi ja pyöriä kulkisi kaikkiaan noin 3000.

Uusi siltayhteys näyttäisi mallin mukaan houkuttelevan pohjoisesta Arabianrannan suunnasta sekä Kulosaaren suunnalta tulevaa pyöräliikennettä kulkemaan enemmän Nihdin kautta. Itäbaanan pyöräliikennettä siirtyisi kulkemaan enemmän myös Mustikkamaan kautta. Pyöräliikennettä vähenisi perustilanteeseen nähden Sörnäisten rantatiellä sekä Hanasaarenlaiturilla ja Merihaansillalla. Myös Kruunuvuorenrannasta tulevaa pyöräliikennettä siirtyy kulkemaan Tervasaaren kautta.

Uusi siltayhteys palvelisi etenkin niitä, joiden määränpää on eteläisessä kantakaupungissa. Uusi silta houkuttelisi kulkemaan enemmän Pohjoisrannan kautta, jolloin pyöräliikenne vähenisi myös Kaisaniemen suunnilla.

Siltayhteyden mahdollistaminen

Nihtiin nyt suunniteltavat ja toteutettavat rantarakenteet eivät estä tämän siltayhteyden rakentamista. Silta tulisi rakennettavan rantamuurin yli ja liittyisi Nihdin katuverkkoon noin tasolla +3.

Siltavaihtoehtojen vaikutus maisemaan ja Tervasaaren virkistyskäyttöön

Ehdotetun siltayhteyden maisemallinen vaikutusalue käsittää Kruununhaan itä- ja koillisrannan, Merihaan, Hanasaaren ja Nihdin tulevat asuinalueet, Korkeasaaren ja Hylkysaaren sekä Katajanokan pohjoisrannan. Sillan korkeudesta riippuen sen maisemallinen vaikutus voi ulottua kauemmaskin. Erityisesti siltayhteys muuttaa maisemaa Merihaan suunnalta kohti Kruunuvuorenselkää, jolloin silta asettuu avoimen kaukomerinäkymän eteen. Tervasaarta ympäröivään maisematilaan on jo päätetty rakentaa kolme uutta siltaa, jotka vähentävät maiseman avoimuutta. Uusien maisemaa rajaavien siltojen rakentamista tulee harkita hyvin huolellisesti. Idästä ja kaakosta, Korkeasaaren ja Hylkysaaren suunnalta katsottuna silta asettuu osaksi Pohjoisrannan kaupunkisiluettia. Lännestä Liisankatua pitkin Tervasaareen saavuttaessa silta muodostaa katunäkymään hallitsevan päätepisteen. Mikäli silta linjataan Tervasaaren kannakselle, vaatii se voimakkaita maanrakennus- ja maisemointitoimenpiteitä kannaksen alkupäähän. Lisäksi kannakselle ulottuva silta muuttaa maisemaa etenkin Tervasaaresta pohjoiseen ja Hakaniemen suuntaan.

Maisemallisten vaikutusten lisäksi siltayhteys tulee kaikissa vaihtoehdoissa vaikuttamaan Tervasaaren luonteeseen virkistysalueena. Suoraan Tervasaareen linjattavissa vaihtoehdoissa saaren kulutus ja läpikulku kasvavat huomattavasti, ja saaren tunnelma muuttuu läpikulkuliikenteen takia. Kannakselle linjattava silta ohittaa itse Tervasaaren, mutta vaikuttaa sen ympäristöön merkittävästi.

Tervasaari on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan inventoinneissa luokiteltu arvoympäristöksi (arvoluokka III). Arvoympäristöt ovat historiallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita tai edustavat tietyn aikakauden suunnitteluihanteita. Tervasaarella on historiallista arvoa entisenä tervavarastona, sekä käyttöarvoa Kruununhaan alueen tärkeänä ulkoilusaarena. Kohde on olennainen osa Pohjoissataman rantamaisemaa ja merellistä julkisivua. Saaren historia tervavarastona ulottuu aina 1600-luvulle asti, joten se on myös osa Helsingin varhaista teollisuushistoriaa. Saarella sijaitsee vielä yksi säilynyt terva-aitta, joka on rakennettu vuonna 1805. Kannas saarelle rakennettiin vuonna 1939 ja yleisölle saari avattiin 1970-luvulla. Tervasaaren pohjoispuolella, merenpinnan alla on vuonna 2014 paikannettu muinaisen laiturin jäänteitä. Kohde kuuluu muinaismuistolain nojalla rauhoitettuihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Arkistolähteistä tiedetään, että laituria on käytetty Tervasaaressa säilytetyn tervan ja lautojen laivaamiseen. Laituri on rakennettu 1862 ja 1866 välisenä aikana. Tervasaari kuuluu myös maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun Helsingin empire-keskustan kulttuuriympäristökokonaisuuteen. Helsingin maisemakulttuurikartalla saari on luokiteltu aikakaudelleen tyypilliseksi puistoksi.  Valintakriteereissä on painotettu erityisesti helsinkiläisen kulttuurimaiseman kannalta keskeisiä erityispiirteitä ja helsinkiläisten vapaa-ajan vietosta kertovia paikkoja.

Nihti–Tervasaari siltayhteyden vaikutus venepaikkoihin

Siltayhteyden taakse Hakaniemen puolelle jäisi noin 80 nykyistä venepaikkaa, joissa myös purjeveneet voivat ankkuroitua. Nihdin asemakaavassa oleva venesatama jäisi tämän sillan taakse.

Sillan vaikutus Hakaniemen kehittämiselle ja venepaikkoihin

Veneilyn ja muun vesiliikenteen yhteystarpeet esimerkiksi Hakaniemen suuntaan ovat erittäin merkittävät. Hakaniemenrannan kehittämisen yhtenä tavoitteena on kehittää Hakaniemeä vesiliikenteen ja joukkoliikenteen solmukohtana. Entiseen Sompasaaren satama-altaaseen asemakaavoissa varattu tontteja laivoille. Niiden tulee päästä vesitse paikoilleen ja joskus poiskin. Uuden suunniteltavan Hakaniemen sillan alikulkukorkeus tulee olemaan keskivedenpinnasta 5 metriä, joten Nihdin ja Tervasaaren välisen sillan alikulkukorkeuden tulisi olla vähintään yhtä suuri. Koska Tervasaaren ja Nihdin välistä siltaa ei olisi pituuskaltevuuksien eikä maisemallisten syiden takia kannattaisi tehdä niin korkeana, että myös purjeveneet pääsisivät siitä alitse, kannattaisi silta toteuttaa avattavana siltana.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Jenni Pajunen ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet 20.1.2021 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Suunnitelma kevyen liikenteen sillan toteuttamiseksi Kalasataman Nihdistä Tervasaareen

Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Nihdin eteläkärjestä Tervasaareen parantaisi merkittävästi alueen saavutettavuutta, houkuttelevuutta ja yhteyksiä eteläiseen kantakaupunkiin. Silta toisi Kauppatorin Nihdistä kävelyetäisyydelle. Siltaa pitkin Kruununhaasta ja Katajanokalta avautuisi nopea pääsy pyörällä ja kävellen Kalasatamaan, Mustikkamaalle ja Korkeasaareen. Hanasaaren voimalan sulkemisen 2024 jälkeen myös tarve laivaliikenteelle poistuu. Silta lisäisi kevyen liikenteen käyttöä ja sikäli myös alueen kestävää kehitystä. Kevyen liikenteen silta ja alueelle suunniteltu pienvenesatama tai rantabulevardit eivät myöskään sulje toisiaan pois - hyvällä suunnittelulla ne kaikki voidaan toteuttaa.

Kalasataman Nihdin ja Tervasaaren välistä kevyen liikenteen siltaa on käsitelty mm. valtuuston 2019 hyväksymän ponsivastausten yhteydessä, mutta kaikkia olennaisia näkökantoja ei ole aiemmissa selvityksissä otettu huomioon. Suunnitelmiin on vastausten mukaan tarkoitus palata vasta 2026 jälkeen.

Sillan rakentamista olisi järkevämpää selvittää huolellisesti ennen alueen muiden uusien siltojen rakentamista ja käyttöönottoa. Kattavampi suunnitelma sillasta on parasta toteuttaa nyt, jotta alueen asukkaille ja veneilijöille ei aiheudu myöhemmin tarpeetonta haittaa.

Aiemmissa selvityksissä ei ole huomioitu sillan positiivisia vaikutuksia keskustan elinvoimaan, joka on noussut erityisen tärkeäksi ja haasteelliseksi kysymykseksi. Ne eivät myöskään huomioi positiivista vaikutusta Kruununhaan ja keskustan asukkaiden pääsystä Mustikkamaan ja Korkeasaaren virkistysalueille. Sillan maisemavaikutuksia on vaikea arvioida ilman havainnekuvia.

Lähtökohtana siltavaihtoehdon selvittämiselle tulee olla entistä paremmat olosuhteet venepaikoille, joka vaatii suunnitelmallisuutta. Aiemmissa selvityksissä ei ole kartoitettu mahdollisuuksia muuttaa matalien ja korkeiden veneiden sijoittelua alueella niin, että kaikille suunnitelluille veneille löytyisi tilaa.

Me aloitteen allekirjoittajat esitämme, että valtuustolle tuodaan päätettäväksi nopealla aikataululla suunnitelma Kalasataman Nihdin ja Tervasaaren välisen kevyen liikenteen sillan toteuttamisesta."

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristön toimialaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 15.4.2021 mennessä.

 

 

Lisätiedot

Olli-Pekka Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 39681

ollipekka.aalto(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/17

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17

Den av ledamoten Mai Kivelä väckta motionen om ett stadsrum fritt från klimatskadlig utomhusreklam

Bordlades 19.05.2021

HEL 2021-001525 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Mai Kivelä och 14 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder möjliga medel för att förbjuda klimatskadlig utomhusreklam i Helsingfors.

Stadsstyrelsen konstaterar att staden i kommande konkurrensutsättningar gällande utomhusreklam tar i beaktande miljöaspekterna och uppmuntrar så reklamanordningsföretagen till att göra mer klimatvänliga val.

Det är inte möjligt att ensidigt ändra hyreskontrakt för reklamplatserna mitt i avtalsperioden, och därmed kan inte Helsingfors stad som uthyrare ensidigt ändra villkoren för hyreskontrakt som gäller utomhusreklamplatserna mitt i avtalsperioden. Upphandlingslagen sätter även gränser för att ändra upphandlingsavtalet mitt i avtalsperioden på grund av att Helsingfors stad är en offentlig upphandlande enhet.

Staden tar sitt ansvar för att bromsa klimatförändringen på allvar och arbetar ambitiöst inom området. Begränsningar som gäller reklamens innehåll granskas i samband med nästa konkurrensutsättning för hyrningen av utomhusreklamplatser både på stadsmiljösektorn och HST. Det finns ändå orsak att notera att med reklamförbud för sådana produkter som anses vara klimatskadliga skulle staden med sitt hyreskontrakt ställa sådana villkor och begränsningar på hyrarens affärsverksamhet som inte grundar sig på direktiv och reglering för branschen ifråga.

Marknadsföringen regleras numera med flera olika lagar, bl.a. med konsumentskydds-, alkohol-, tobaks- och läkemedelslagen, vilket innebär att reklamverksamheten begränsas på lagnivå. Utöver begränsningar genom lagstiftning beaktar man i branschen som självreglering bl.a. Internationella Handelskammarens regler för reklam och marknadskommunikation, Centralhandelskammarens och dess reklametiska råds principer och utlåtanden samt förhandsbeslut från Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården.

Att noggrant och entydigt definiera klimatskadliga reklamer är utmanande och skulle troligen orsaka svåra tolkningssituationer. Att definiera produkter, tjänster och branscher som klimatskadliga och att sätta en gräns för reklamförbud skulle förutsätta detaljerad precisering i hyreskontraktet gällande t.ex. huruvida förbudet endast skulle beröra enskilda produkter eller tjänster, eller ett helt företag eller en koncern, samt hur man skulle förhålla sig till reklamer där ett företag som erbjuder klimatskadliga produkter eller tjänster endast gör reklam för sin egen image. Utöver begränsandet av näringsverksamheten kan på förhand bestämda förbud som gäller reklaminnehåll vara problematiska även för yttrandefriheten. Därmed finns det orsak att noggrant på förhand överväga ändamålsenligheten och effektiviteten av sådana förbud.

Stadsstyrelsens svar är förenligt med utlåtandena från stadsmiljönämnden och direktionen för HST.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Mai Kivelän aloite

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 157

HEL 2021-001525 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 10.05.2021 § 355

HEL 2021-001525 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

10.05.2021 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Vastaehdotus:
Daniel Sazonov: Esittelijän perustelujen kappale 2 muutetaan muotoon:

Kaupunginhallitus toteaa, että Kaupunki voi pyrkiä huomioimaan tulevissa ulkomainontaa koskevissa kilpailutuksissaan ulkomainonnan ympäristönäkökohdat ja kannustamaan siten mainoslaiteyrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

Esittelijän perustelujen kappale 4, toinen virke muutetaan muotoon:

Mainonnan sisällölle asetettavia rajoituksia on mahdollista tarkastella seuraavan ulkomainospaikkojen vuokrausta koskevan kilpailutuksen yhteydessä.

Kannattaja: Marcus Rantala

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Poistetaan 4. kappaleesta virke:

On kuitenkin syytä huomata, että ilmastohaitalliseksi katsottavien tuotteiden mainontakiellolla kaupunki asettaisi vuokrasopimuksin vuokralaiselleen sen liiketoimintaan sellaisia ehtoja ja rajoituksia, jotka eivät perustu kyseisellä alalla noudatettaviin ohjeisiin ja sääntelyyn.

Lisäksi poistetaan 6. kappale.

Kannattaja: Anna Vuorjoki

Daniel Sazonovin ja Veronika Honkasalon vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Daniel Sazonovin vastaehdotus
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotus

Jaa-äänet: 9
Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Jan Vapaavuori

Ei-äänet: 2
Veronika Honkasalo, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 4
Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 9 - 2 (4 tyhjää).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 8
Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Ei-äänet: 7
Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Jan Vapaavuori

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 7.

Vastaehdotus:
Daniel Sazonov: Esittelijän perusteluiden kappaleen 4 loppuun lisätään virke:

”Tällaisia ehtoja ja rajoituksia ei tule asettaa.”

Kannattaja: Marcus Rantala

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 8
Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Ei-äänet: 7
Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Jan Vapaavuori

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 7.

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Lisätään 4. kappaleen kolmanneksi virkkeeksi:

Tarkastelun tulos ja esitys kriteereistä tuodaan näiden toimielinten päätöksentekoon osana kilpailutusta.

Kannattaja: Anna Vuorjoki

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 13
Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Ei-äänet: 2
Veronika Honkasalo, Anna Vuorjoki

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 13 - 2.

03.05.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 08.04.2021 § 63

HEL 2021-001525 T 00 00 03

Lausunto

Liikenneliikelaitoksen johtokunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta:

Liikenneliikelaitos (HKL) on eri vuokrasopimuksilla vuokrannut metroasemien, liikennevälineiden ja pysäkkikatosten mainospaikkoja JCDecaux Finland Oy:lle. HKL:n ja JCDecaux:n välinen pysäkkikatosten sopimus on voimassa vähintään vuoden 2037 loppuun asti ja muut mainossopimukset ovat voimassa vuoden 2024 loppuun asti. Nykyisissä mainossopimuksissa on mainonnan rajoituksia, jotka koskevat ”lakisääteisten ja hallinnollisten määräysten vastaisia, yleistä paheksuntaa herättäviä tai julkisen liikenteen vastaisia mainoksia”. Mainonnassa tulee ottaa huomioon myös muun muassa Mainonnan eettisen neuvoston ratkaisut.

Hankintalainsäädäntö asettaa rajoituksia sopimusmuutoksille sopimuskauden aikana. Lisäksi sopimuksia ei voida yksipuolisesti muuttaa, vaan muutoksista, joilla asetettaisiin mainosoperaattorille mainonnan sisältöä koskevia rajoituksia, olisi päästävä yhteisymmärrykseen mainosoperaattorin kanssa.

HKL on sitoutunut Helsingin kaupunkistrategian linjauksiin, että Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi tavoitteena on kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen ja siten liikkumisen ilmastovaikutusten minimointi. HKL näkee kannatettavana näiden tavoitteiden edistämisen myös sen alihankkija- ja asiakasverkostossa mahdollisuuksien mukaan. 

HKL:n näkemyksen mukaan mahdollisuuksia ilmastonäkökulmien huomioimiseen arvioidaan seuraavissa mainossopimusten kilpailutuksissa. Ilmastohaitallisen mainonnan määrittely tarkasti ja yksiselitteisesti on kuitenkin haastavaa ja todennäköisesti aiheuttaisi vaikeita tulkintatilanteita tiettyjen tuotteiden, palvelujen tai toimialojen kohdalla. Mikäli rajoituksia jossain muodossa asetettaisiin, ne eivät saisi olla tarpeettoman laajoja ja ne tulisi voida määritellä niin selkeiksi, että sopimuskumppani pystyy huomioimaan rajoitukset ja sopimuksen toteutumista pystytään valvomaan. Lisäksi on huomattava, etteivät esitetyn kaltaiset mainonnan rajoitukset perustu mainosalalla noudatettaviin ohjeisiin ja sääntelyyn. Tulevissa kilpailutuksissa mainosoperaattoreita ohjataan ympäristöystävällisempään suuntaan muillakin kuin mainonnan sisältöön liittyvillä rajoituksilla, esimerkiksi asettamalla tarjouskilpailussa mainoslaitteiden energiankulutukseen liittyviä tai muita vastaavanlaisia laatukriteereitä.

Käsittely

08.04.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Johtokunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Straniuksen vastaehdotuksen muuttaa lausuntoehdotusosan viidennen varsinaisen kappaleen ensimmäinen virke kuulumaan seuraavasti:
"HKL:n näkemyksen mukaan mahdollisuuksia ilmastonäkökulmien huomioimiseen ARVIOIDAAN seuraavissa mainossopimusten kilpailutuksissa".

sekä viidennen varsinaisen kappaleen viimeinen virke kuulumaan seuraavasti:
"Tulevissa kilpailutuksissa mainosoperaattoreita OHJATAAN ympäristöystävällisempään suuntaan muillakin kuin mainonnan sisältöön liittyvillä rajoituksilla, esimerkiksi asettamalla tarjouskilpailussa mainoslaitteiden energiankulutukseen liittyviä tai muita vastaavanlaisia laatukriteereitä".

25.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

yksikön johtaja

Karoliina Rajakallio

Lisätiedot

Maija Sarpo, laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: 310 34865

maija.sarpo(a)hel.fi

Reino Aittomäki, palveluasiantuntija, puhelin: 310 35550

reino.aittomaki(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 30.03.2021 § 157

HEL 2021-001525 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla on tällä hetkellä voimassa 31.7.2023 asti Clear Channel Suomi Oy:n kanssa solmittu ulkomainosvälinepaikkojen vuokrausta sekä kaupungin käyttöön tulevaa mainostilaa koskeva sopimus. Lisäksi kaupunkiympäristön toimiala vuokraa siltamainospaikkoja. Helsingin kaupunki ei hanki, eikä järjestä ulkomainospalvelua, vaan kaupunki vuokraa paikkoja ja tiloja tällaisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Nykyisessä ulkomainosvälinepaikkoja koskevassa vuokrasopimuksessa on mainonnan rajoituksia, jotka koskevat alkoholimainontaa sekä sitä, että ulkomainokset eivät saa olla lakisääteisten tai hallinnollisten määräysten vastaisia. Nykyiset vuokrasopimuksessa olevat rajoitteet ovat siten lainsäädäntölähtöisiä. Siltamainospaikkojen vuokrauksessa erityisiä rajoituksia mainosten sisällölle ei ole asetettu.

Vuokrasopimuksen yksipuolinen muuttaminen kesken sopimuskauden ei ole mahdollista, eikä Helsingin kaupunki vuokranantajana voi siten muuttaa ulkomainosvälinepaikkoja koskevan vuokrasopimuksensa ehtoja yksipuolisesti kesken sopimuskauden. Julkisena hankintayksikkönä Helsingin kaupungille asettaa rajoitteita myös hankintalaki hankintasopimuksen muuttamiselle kesken sopimuskauden.

Helsingin kaupunki ottaa vakavasti vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Mainonnan sisällölle asetettavia rajoituksia tarkastellaan seuraavan ulkomainospaikkojen vuokrausta koskevan kilpailutuksen yhteydessä, mutta on syytä huomata, että ilmastohaitalliseksi katsottavien tuotteiden mainontakiellolla kaupunki asettaisi vuokrasopimuksin vuokralaiselleen sen liiketoimintaan sellaisia ehtoja ja rajoituksia, jotka eivät perustu kyseisellä alalla noudatettaviin ohjeisiin ja sääntelyyn. Markkinointia säännellään nykyisellään lukuisissa eri laeissa, kuten kuluttajansuoja-, alkoholi-, tupakka- ja lääkelaissa, jolloin kyseessä ovat laintasoiset rajoitteet mainostoiminnalle. Lainsäädännöstä tulevien rajoitusten lisäksi mainonnassa huomioidaan myös alan itsesääntelynä muun muassa Kansainvälisen kauppakamarin markkinointisäännöt, Keskuskauppakamarin ja sen Mainonnan eettisen neuvoston periaatteet ja lausunnot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ennakkopäätökset.

Tuotteiden ja palveluiden määrittely ilmastohaitalliseksi sekä niiden mainontakiellon rajan asettaminen edellyttäisi yksityiskohtaista määrittelyä vuokrasopimuksessa esimerkiksi sen osalta, koskisiko kielto ainoastaan yksittäisiä tuotteita tai palveluita vai koko yritystä tai konsernia sekä sitä, miten suhtauduttaisiin sellaisiin mainoksiin, jossa sinänsä ilmastohaitallisia tuotteita tai palveluita tarjoava yritys mainostaa pelkästään mielikuvaa itsestään. Elinkeinotoiminnan rajoittamisen ohella etukäteen asetettavat mainonnan sisällölliset kiellot saattavat olla ongelmallisia myös sananvapauden kannalta, joten tällaisten kieltojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta on syytä harkita tarkoin etukäteen. Kaupunki huomioi tulevissa ulkomainontaa koskevissa kilpailutuksissaan ulkomainonnan ympäristönäkökohdat ja kannustaa siten mainoslaiteyrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja.

Käsittely

30.03.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Mia Haglund: Aloitevastauksen kohdasta neljä toinen virke muutetaan muodosta "Mainonnan sisällölle asetettavia rajoituksia on mahdollista tarkastella seuraavan ulkomainospaikkojen vuokrausta koskevan kilpailutuksen yhteydessä"

muotoon "Mainonnan sisällölle asetettavia rajoituksia tarkastellaan seuraavan ulkomainospaikkojen vuokrausta koskevan kilpailutuksen yhteydessä"

Aloitevastauksen viimeinen virke:

"Kaupunki voi kuitenkin pyrkiä huomioimaan tulevissa ulkomainontaa koskevissa kilpailutuksissaan ulkomainonnan ympäristönäkökohdat ja kannustamaan siten mainoslaiteyrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja."

korvataan seuraavalla:

"Kaupunki huomioi tulevissa ulkomainontaa koskevissa kilpailutuksissaan ulkomainonnan ympäristönäkökohdat ja kannustaa siten mainoslaiteyrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja."

Kannattaja: Laura Rissanen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Aloitevastauksen kohdasta neljä toinen virke muutetaan muodosta "Mainonnan sisällölle asetettavia rajoituksia on mahdollista tarkastella seuraavan ulkomainospaikkojen vuokrausta koskevan kilpailutuksen yhteydessä" muotoon "Mainonnan sisällölle asetettavia rajoituksia tarkastellaan seuraavan ulkomainospaikkojen vuokrausta koskevan kilpailutuksen yhteydessä"
Aloitevastauksen viimeinen virke: "Kaupunki voi kuitenkin pyrkiä huomioimaan tulevissa ulkomainontaa koskevissa kilpailutuksissaan ulkomainonnan ympäristönäkökohdat ja kannustamaan siten mainoslaiteyrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja." korvataan seuraavalla:  "Kaupunki huomioi tulevissa ulkomainontaa koskevissa kilpailutuksissaan ulkomainonnan ympäristönäkökohdat ja kannustaa siten mainoslaiteyrityksiä tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja."

Jaa-äänet: 5
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Antti Koskela, Jape Lovén

Ei-äänet: 6
Mia Haglund, Noora Laak, Antti Möller, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara

Poissa: 2
Tuomas Rantanen, Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Mia Haglundin vastaehdotuksen äänin 6-5 (2 poissa).

23.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Pia Hosia, lakimies: 310 39061

pia.hosia(a)hel.fi

Inkeri Lehmusoksa, vs. yksikön päällikkö, puhelin: 310 22794

inkeri.lehmusoksa(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/18

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

18

Den av ledamoten Mia Haglund väckta motionen om lättare tillgång till bostad efter en skyddshemsperiod

Bordlades 19.05.2021

HEL 2020-013661 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Mia Haglund och 15 andra ledamöter föreslår i sin motion att det ska skapas praxis för ansökan om och lättare tillgång till bostad efter en skyddshemsperiod.

Till riktlinjerna i stadsstrategin 2017–2021 hör förebyggande av utslagning och bostadslöshet. Social- och hälsovårdssektorn, stadsmiljösektorn och stadskansliet har i samverkan utarbetat en åtgärdsplan för förebyggande och minskning av bostadslöshet.

Stadsstyrelsen konstaterar att samarbetet har pågått länge och praxis har skapats i syfte att ordna fortsatt boende för dem som av olika skäl bor i krisbostäder eller tillfälliga bostäder. För en familj som saknar en plats att bo på är det viktigt att sätta igång med ansökan om bostad redan i skyddshemmet. De boende och personalen på skyddshemmen liksom också social- och bostadsmyndigheterna samarbetar intensivt för att ordna en tillfällig boendefas efter inkvarteringen på skyddshem. En del av platserna för tillfälligt boende är stadens egna, medan en del köps hos externa tjänsteproducenter. Vid behov får familjerna ett tillstyrkande utlåtande från socialarbetet för att få en hyresbostad. På detta sätt får bostadsförmedlingen vetskap om en familj med brådskande behov av en bostad. Familjen kan också hänvisas till att söka hyresgaranti hos Folkpensionsanstalten.

Helsingfors stads bostadstjänster samarbetar med Pääkaupunkiseudun turvakodit Oy. Samarbetet och enhetliga rutiner utvecklas för tillfället också tillsammans med andra producenter av bostadstjänster och nätverk i huvudstadsregionen.

Social- och hälsovårdsnämnden och stadsmiljönämnden har gett utlåtande i ärendet. Svaret är förenligt med utlåtandena.

Stadsmiljönämnden och social- och hälsovårdsnämnden framhåller i sina utlåtanden att det inte finns garantier för att en lämplig bostad går att hitta trots behoven. Stadsstyrelsen förutsätter att staden stärker ordnandet av fortsatt boende efter skyddshemsperioden och rapporterar om de vidtagna åtgärderna till social- och hälsovårdsnämnden.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Mia Haglundin aloite_

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 159

HEL 2020-013661 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 334

HEL 2020-013661 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnoissa todetaan, että sopivan asunnon saatavuudesta ei tarpeista huolimatta ole takeita. Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunki vahvistaa turvakotijakson jälkeisen jatkoasumisen järjestämistä ja raportoi tehdyistä toimenpiteistä sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Käsittely

03.05.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Lisätään päätösehdotukseen:

Kaupunkiympäristölautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnoissa todetaan, että sopivan asunnon saatavuudesta ei tarpeista huolimatta ole takeita. Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunki vahvistaa turvakotijakson jälkeisen jatkoasumisen järjestämistä ja raportoi tehdyistä toimenpiteistä sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Kannattaja: Daniel Sazonov

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

26.04.2021 Pöydälle

19.04.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 02.03.2021 § 92

HEL 2020-013661 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Turvakotipalvelut

Turvakotipalvelut ovat valtion rahoittamia, laissa määriteltyjä erityispalveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja perheille. Turvakotitoiminta siirtyi lakiuudistuksen yhteydessä kunnilta valtiolle vuonna 2015. Turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Turvakotipalvelut ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

Vuonna 2019 Suomessa toimi yhteensä 28 turvakotia. Näissä turvakodeissa oli tilaa yhteensä 202 perheelle tai yksin tulevalle asiakkaalle. Vuoden 2019 aikana turvakodeissa oli yli 5 000 asiakasta, joista aikuisia asiakkaista oli 54 % ja lapsia 46 %. Yksi asiakas oli turvakodissa keskimäärin 17 päivää. Vuonna 2019 Uudellamaalla oli käytössä kuusi turvakotia, joiden käyttöaste vuoden aikana oli 85% - 93%. THL:n tietojen mukaan turvakotien käyttäjämäärät ovat olleet kasvussa vuodesta 2015 alkaen. (Lähde: THL Tilastoraportti 17/2020: Turvakotipalvelut.)

Asunnon järjestyminen turvakotijakson jälkeen

Akuutin kriisin jälkeen on tärkeää päästä elämään tavallista arkea mahdollisimman pian eikä palaamisen väkivaltaiseen tilanteeseen tulisi olla vaihtoehto. Koska asiakkaat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän elämäntilanteensa ja taloudellinen asemansa eroavat, ovat myös heidän mahdollisuutensa uuden asunnon järjestämiseen hyvin erilaiset.

Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa on Helsingissä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja hyvin tarjolla. Niiden vuokrataso nousee kuitenkin monelle liian korkeaksi, joten ne eivät usein ole realistinen vaihtoehto asumisen järjestämiseksi turvakotijakson jälkeen. Asumisen hinta on noussut monille asunnon tarvitsijoille liian korkeaksi myös suhteessa Kelan hyväksymiin ns. kohtuuvuokrarajoihin.

Huolimatta siitä, että Helsingin kaupungin omistamien vuokra-asuntojen lisäksi on kaupungissa myös muita kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavia toimijoita, on kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytyminen vaikeaa. Moni joutuu turvautumaan kotikunnan järjestämään väliaikaiseen asuntoon. Turvakodista on mahdollisuus siirtyä sosiaalityön tukemana joko omaan asuntoon tai sosiaalihuoltolain mukaiseen tilapäiseen asumiseen (ns. kriisimajoitus).

Helsingissä aikuissosiaalityön tilapäisen majoituksen-yksikkö vastaa majoitukseen ohjaamisesta. Osa tilapäisen asumisen paikoista ostetaan ulkopuolisilta palvelun tuottajilta. Tilapäisen asumisen aikana perhe on myös lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin ja tuen asiakkaita. Asiakasperheet saavat puoltolausunnon kaupungin vuokra-asuntohakemuksen liitteeksi.

Asukasvalinnat

Kaupunkiympäristön toimialan asukas- ja yrityspalveluiden asuntopalvelut-yksikkö tekee asukasvalinnat Helsingin kaupungin omistamiin (HEKA) ARA –vuokra-asuntoihin voimassa olevien lakien ja asetusten sekä Helsingin kaupunginhallituksen 8.3.2010 vahvistamien asukasvalintaperiaatteiden mukaisesti. Asukkaaksi valitsemisen perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot siten, että etusijalle asetetaan aina asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat.  Periaatteena on, että vuokra-asunnot osoitetaan niitä eniten tarvitseville ruokakunnille pyrkien samalla vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asunnontarvetta arvioitaessa apuna käytetään kiireellisyysluokitusta, jonka mukaan hakijat luokitellaan kolmeen ryhmään: Erittäin kiireellisiin, kiireellisiin tai asunnontarpeessa oleviin hakijoihin.

Hakemustensa perusteella turvakodeissa asuvat asunnonhakijat luokittuvat erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa oleviin.

Asuntopalvelut-yksikkö valitsee asukkaat asuntoihin välittömästi saatuaan tiedon asuntojen vapautumisesta. Koska etukäteen ei ole tiedossa mistä ja millaisia asuntoja on vapautumassa, ei asunnonsaantimahdollisuuksia tai asunnon saantiin kuluvaa aikaa pystytä ennakolta arvioimaan. Asukkaita valittaessa huomioidaan myös hakijan hakemuksessaan esittämät asuntoon ja asuinalueeseen liittyvät toiveet. Jos haettavalle asunnolle on hakemuksessa asetettu tiukat kriteerit (esim. lasten koulumatkat, asunnon hinta, koko, sijainti, varustetaso), voi sopivan asunnon löytyminen olla haasteellista.

Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä ylittää moninkertaisesti niiden tarjonnan. Tällä hetkellä rekisterissä on noin 23 000 voimassa olevaa hakemusta, joista erittäin kiireellisiä on noin 12 000 ja kiireellisessä asunnontarpeessa olevia noin 6 800. Asuntoja vapautuu vuosittain vain noin 3 500 kpl, joten vuokra-asuntoa ei pystytä tarjoamaan edes kaikille erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa oleville hakijoille.

Helsingin toimenpidesuunnitelma asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 2020 - 2022.

Asuntopalvelut-yksikkö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden eri yksiköiden kuten lastensuojelun, asunnottomien tuen ja maahanmuuttoyksikön kanssa. Turvakodeista asuntopalveluilla on jo pitkään tehty yhteistyötä Pääkaupungin turvakoti Oy:n kanssa.

Asuntopalveluista osallistuttiin kaupunginkanslian, soten ja Kympin asuntotoimijoiden kanssa  asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi laaditun toimenpideohjelman vuosille 2020 - 2022 valmisteluun. Siinä yhteistyötä ja yhteistyöprosesseja eri toimijoiden välillä kehitettiin edelleen.

Tuloksena on laadittu asuntopuoltolomake, jonka avulla on mahdollisuus tuoda esiin perheiden erityistilanteet. Näin asunnonvälitys saa tiedon viranomaiselta kiireellisen asunnon tarpeessa olevasta perheestä. Sosiaalityön asuntopuoltoprosessia on mallinnettu syksyn 2020 aikana yhteistyössä kaupungin asunnonvälityksen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 

Puoltolausuntojen merkitys asukasvalinnoissa

Sovittujen periaatteiden mukaisesti laadittu puoltolausunto tuo tietoa hakijan sen hetkisestä tilanteesta ja asunnontarpeesta, jota hakemuksessa ei välttämättä ole osattu oikealla tavalla tuoda esiin tai mainittu lainkaan, jos hakemus on laitettu vireille aiemmin. Lisäksi puolto nostaa samassa tilanteessa olevien hakijoiden joukosta (joita voi olla johonkin asuntoon jopa satoja, erityisesti kantakaupungin kohteissa) esille ne hakijat, joilla on erittäin kiireellisen asunnon tarpeen lisäksi myös muita painavia perusteita asunnon saantiin. Aina tämäkään ei takaa yksittäisen hakijan asunnon saamista, sillä samaan kohteeseen voi olla useita hakijoita, joilla kaikilla on jokin puoltolausunto.

Jo sovittujen yhteistyökäytäntöjen lisäksi puoltoja asuntohakemuksen liitteeksi tulee monelta muultakin toimijalta kuten eri sosiaalityöntekijöiltä ja -ohjaajilta, lääkäreiltä, lähi- ja sairaanhoitajilta, vuokranantajilta ja yhdistyksiltä. Puollot ovat sisällöltään hyvin vaihtelevia, eivätkä aina kerro hakijan tilanteesta ja asunnon tarpeen kiireellisyydestä.

Johtuen erittäin kiireellisten asunnonhakijoiden ja puoltolausuntojen suuresta määrästä, sekä hakijoiden asunnolle asettamista vaatimuksista, ei asuntoa voida puolloista huolimatta taata.

Yhteistyön lisääminen turvakotijakson jälkeisen asumisen järjestymiseksi

Helsingin kaupungilla on jo pitkään tehty yhteistyötä ja luotu käytäntöjä kriisi- ja tilapäisasunnoissa eri syistä asuvien jatkoasumisen järjestämisessä. Viime vuonna on yhteistyötä asuntopalvelun ja sosiaali- ja terveystoimen välillä edelleen tiivistetty mm. asunnottomuuden ehkäisemiseksi laaditun toimenpideohjelman työstämisen yhteydessä.

Yhteistyöstä huolimatta asumisen järjestymisessä on usein haasteita johtuen kaupungin vuokra-asuntojen suuresta kysynnästä ja toisaalta vähäisestä tarjonnasta.

Kaupunkiympäristölautakunnan näkemyksen mukaan yhteistyötä asunnon saannin helpottamiseksi tulee edelleen jatkaa kaupunkiympäristön toimialan asuntopalvelut-yksikön ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Yhteistyössä aiemmin sovittujen käytäntöjen noudattamista ja yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa.

Lisäksi asuntopalvelut-yksikkö luo yhteydet pääkaupunkiseudun turvakotien edustajiin yhteistyöstä sopimiseksi ja puoltokäytäntöjen yhtenäistämiseksi kevään 2021 aikana. Tämän jälkeen käydään myös keskustelut käytännöistä ja niiden mahdollisesta yhtenäistämisestä Espoon Asunnot Oy:n ja VAV Asunnot Oy:n kanssa.

Lausuntoa on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

16.02.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Kati Hytönen, tiimipäällikkö: 310 29729

kati.hytonen(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 02.03.2021 § 41

HEL 2020-013661 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Mia Haglundin ja 15 muun valtuutetun aloitteesta seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että kaupunki luo käytännöt oman asunnon hakemisen ja saannin helpottamiseksi turvakotijakson jälkeen ja että käytännöt luotaisiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja seudun turvakotien ja asuntopalveluiden kanssa.

Turvakodit Uudellamaalla

Turvakodissa tarjotaan tukea, neuvontaa ja ohjausta akuutissa tilanteessa perheelle, joka on kokenut lähisuhdeväkivaltaa.

Turvakotipalvelut ovat valtion rahoittamia laissa määriteltyjä erityispalveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille. Turvakodeissa kertyi vuonna 2019 yli 92 000 asumispäivää, ja yksi asiakas oli turvakodissa keskimäärin 17 päivää. Vuoden 2019 aikana turvakodeissa oli yli 5 000 asiakasta. Valtakunnallisesti turvakotien asiakkaiden määrä kasvoi vuoteen 2018 verrattuna 6 prosentilla. Aikuisia asiakkaista oli 54 prosenttia ja lapsia 46 prosenttia.

Vuonna 2019 Uudellamaalla oli käytössä kuusi turvakotia. Niiden käyttöaste oli 85 %–93 % vuoden aikana, ja perhepaikkoja niissä oli 7–14. Vuonna 2019 niissä oli yli 36 000 asumispäivää. Yhtä turvakotia lukuun ottamatta, asumispäivien lukumäärä nousi Uudenmaan turvakodeissa vuodesta 2018 vuoteen 2019. Vuonna 2020 Uudellamaalla oli käytössä yhdeksän turvakotia. Ennakkoon on saatu tietona, että turvakotien asiakasmäärä laski vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Ennakkotietojen perusteella aikuisten asiakkaiden määrä kasvoi hieman, mutta lasten määrä sen sijaan laski.

(Lähde: Thl Tilastoraportti 17/2020: Turvakotipalvelut.)

Perheiden kriisimajoitus turvakodissa

Perhe, jossa on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa voi hakeutua turvakotiin itsenäisesti tai sosiaalihuollon ohjaamina. Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, voidaan lastensuojelusta myös velvoittaa perhettä hakeutumaan turvakotiin lasten turvallisuuden takaamiseksi. Perhe ohjataan ensisijaisesti Helsingissä sijaitseviin turvakoteihin tai tarvittaessa pääkaupunkiseudulla siihen turvakotiin, jossa on tilaa.

Oleellista on turvakotien asiakkaiden ja henkilöstön sekä sosiaali- ja asuntotoimen työntekijöiden välinen yhteistyö perheen asumisratkaisun järjestämiseksi turvakotimajoituksen jälkeen. Tärkeää on saada asunnonhaku vireille jo turvakodissa, jotta vältytään tilapäisen asumisen vaiheelta.

Yhteistyötä parannetaan turvakotien kanssa kevään 2021 aikana sopimalla asunnonhakemiseen ja asuntopuoltoihin liittyvistä käytännöistä ja tiedonvaihdosta yhdessä lastensuojelun, alueellisen aikuissosiaalityön ja kaupungin asuntopalvelun kanssa.

Turvakodeissa on myös perheitä, joiden lapsille ei ole lastensuojelun tarvetta. Nämä perheet järjestävät turvakodin jälkeisen majoituksen itsenäisesti. Tarvittaessa turvakodin sosiaalityöntekijä auttaa heitä asioinnissa kaupungin asuntopalvelun kanssa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen tilapäisen asumisen aikaiset palvelut turvakotimajoituksen jälkeen

Turvakodista voi tarvittaessa siirtyä sosiaalityön tukemana joko omaan asuntoon tai sosiaalihuoltolain mukaiseen tilapäiseen asumiseen.

Jos perheellä ei ole asumispaikkaa turvakotijakson jälkeen, Helsingin tilapäisen asumisen tiimin kautta autetaan tilapäisen vaiheen asumisratkaisussa. Osa tilapäisen asumisen paikoista ostetaan ulkopuolisilta palvelun tuottajilta, ja osa on omia tilapäiseen asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Perheet saavat pääsääntöisesti pysyvän asunnon kolmen kuukauden kuluessa.

Lähisuhdeväkivallan vuoksi tilapäisasumista haki Helsingissä 53 yksinäistä henkilöä ja 52 lapsiperhettä vuonna 2020. Hakijoista 87,6 % (92) oli naisia ja 12,4 % (13) miehiä. Naisten osuus hakijoista oli hieman suurempi verrattuna valtakunnalliseen lähisuhdeväkivaltatilastoon, jossa aikuisista lähisuhdeväkivallan uhreista 76,8 % on arvioitu olevan naisia.

Tilapäisen asumisen aikana perheen tuen ja palveluiden tarvetta selvitetään lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa ja tuessa. Työryhmät toimivat moniammatillisesti ja työskentelyn aikana perheen on mahdollista saada myös lyhytkestoista ohjausta ja tukea esimerkiksi aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksesta, perhe- ja kasvatusneuvonnasta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. 

Helsingin aikuissosiaalityön tilapäisen asumisen -tiimissä on aloittanut 1.9.2020 sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on tukea perheitä asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja asunnon hankinnassa. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on myös palvelujen koordinointi ja yhteistyö palveluntuottajien kanssa.

Sosiaalityön puoltolausunto vuokra-asunnon saamista varten

Viranomaiset lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja tilapäinen asuminen -tiimissä tekevät tiivistä yhteistyötä kaupungin asuntopalvelun kanssa perheen vuokra-asunnon järjestämiseksi.

Turvakodissa asuville perheille laaditaan tarvittaessa sosiaalityön puoltolausunto vuokra-asunnon saamista varten. Lausuntolomake on tehty ja puoltoprosessi on kuvattu sekä sovittu kaupungin asuntopalvelun kanssa. Lapsiperheiden osalta tämä kehittämistyö (prosessi ja puoltolausunto) tehdään kevään 2021 aikana.

Puoltolausunnon laatii perheen sosiaalityön vastuutyöntekijä. Asuntopuolto tehdään, jos perheen asunnontarve on kiireellinen tai erittäin kiireellinen ja jos asuntoa ei ole mahdollista saada ilman puoltoa. Puollossa työntekijä pystyy tarkemmin kuvaamaan perheen asunnontarvetta ja sen kiireellisyyttä. Puolto laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja työntekijä lähettää puollon asuntohakemuksen liitteenä.

Vaikka asuntopuolto on tehty, ei asuntoa välttämättä ole vapaana. Niissä tilanteissa vastuutyöntekijä tukee perhettä asunnon haussa muutoin ja ohjaa esimerkiksi hakemaan Kelalta vuokravakuutta.

Esteitä vuokra-asunnon saamiseksi

Sosiaaliviranomaisen puoltolausunto ei takaa asunnon saamista. Vuokra-asuntoja on vähän vapaana ja sen saamista voivat hankaloittaa vuokravelka kaupungin tai muun julkisen yhteisön tai yhdistyksen asunnosta. Kerran menetetty Helsingin kaupungin vuokra-asunto hankaloittaa uuden vuokra-asunnon saantia merkittävästi. Jos perheen luottotiedot ovat menneet, hankaloittaa tämä yksityisiltä vuokranantajilta vuokraamista.

Jos vuokravelka on jo ulosotossa, on sen takaisinmaksun järjestäminen tai saaminen pois ulosotosta hankalaa. Myöskään maksusuunnitelman teko kohdistettuna vain vuokravelkaan ei onnistu.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta voi kuitenkin hakea sosiaalista luottoa, jonka kautta ulosotossa olevia velkoja voi olla mahdollista maksaa pois, mikäli kokonaisvelkojen määrä on alle 15 000 euroa. Sosiaalinen luototus käsittelee luottohakemuksen ja antaa päätöksen.

Vuokra-asunnon saamisen aikatauluun vaikuttaa perheen toive asunnon sijainnista, mihin puolestaan vaikuttaa lasten koulun tai päivähoitopaikan sijainti.

Pääkaupunkiseutu

Sosiaalityön tiimit jatkavat yhteistyötä Helsingin asuntopalvelun kanssa ja laajentavat sekä edistävät heidän kanssaan yhteistyötä muihin asuntotuottajiin ja pääkaupunkiseudun verkostoihin.

Helsingin kaupungin asuntopalvelu on tehnyt suoraa yhteistyötä Pääkaupunkiseudun turvakodit Oy:n kolmen erillisen turvakodin kanssa (Pellas, Haaga ja Toukola). Turvakotien sosiaalityöntekijät tekevät lausunnon asuntopalveluun niiden perheiden osalta, jotka eivät ole kaupungin sosiaalitoimen asiakkaita. Helsingin kaupungin asuntopalvelu tulee laajentamaan yhteistyötä kaikkien pääkaupunkiseudulla toimivien turvakotien kanssa.

Turvakotijakson jälkeinen apu Helsingissä

Perhe, jossa on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa voi hakeutua turvakotiin itsenäisesti tai sosiaalihuollon ohjaamina. Turvakodista voi tarvittaessa siirtyä sosiaalityön tukemana joko omaan asuntoon tai sosiaalihuoltolain mukaiseen tilapäiseen asumiseen.

Viranomaiset lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja tilapäinen asuminen -tiimissä tekevät tiivistä yhteistyötä kaupungin asuntopalvelun kanssa perheen vuokra-asunnon järjestämiseksi. Turvakodissa asuville perheille laaditaan tarvittaessa sosiaalityön puoltolausunto vuokra-asunnon saamista varten.

Turvakodeissa on myös perheitä, joiden lapsille ei ole lastensuojelun tarvetta. Nämä perheet järjestävät turvakodin jälkeisen majoituksen itsenäisesti. Tarvittaessa turvakodin sosiaalityöntekijä auttaa heitä asioinnissa kaupungin asuntopalvelun kanssa.

Turvakodissa asuville perheille laaditaan tarvittaessa sosiaalityön puoltolausunto vuokra-asunnon saamista varten. Sosiaalityön tiimit jatkavat yhteistyötä Helsingin asuntopalvelun kanssa ja laajentavat sekä edistävät heidän kanssaan yhteistyötä muihin asuntotuottajiin ja pääkaupunkiseudun verkostoihin.  Lapsiperheiden osalta tämä kehittämistyö (prosessi ja puoltolausunto) tehdään kevään 2021 aikana.

Helsingin kaupungilla on jo luotuja käytäntöjä turvakotijakson jälkeiseen perheiden apuun, ja näitä käytäntöjä kehitetään edellä mainituin tavoin. Edellä esitetyt haasteet asuntojen järjestämisessä huomioiden sosiaali- ja terveyslautakunta pitää nykyisiä käytäntöjä ja niiden kehittämistä riittävinä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Vakituisen asunnon saaminen akuutin lähisuhdeväkivaltatilanteen ja turvakotisijoituksen jälkeen auttaa vanhemman ja lasten toipumista sekä elämän jatkumista muutosten jälkeen. Tilapäisasumisen järjestämisellä tuetaan perhettä elämän ja asumisen järjestelyissä."

Käsittely

02.03.2021 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisen lausunnon. Esittelijä muutti ehdotusta asian pöydällepanon aikana.

16.02.2021 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Henna Niiranen, lännen aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 62843

henna.niiranen(a)hel.fi

Jonna Vanhanen, lastensuojelun sosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 43809

jonna.vanhanen((a))hel.fi

Marja-Riitta Kilponen, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 43777

marja-riitta.kilponen(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/19

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

19

Den av ledamoten Eva Biaudet väckta motionen om utveckling av tjänsterna till offer för människohandel

Bordlades 19.05.2021

HEL 2021-001526 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Eva Biaudet och 16 andra ledamöter föreslår i sin motion att arbetet mot människohandel och tjänsterna kring detta ska utvecklas och att möjligheterna att förlänga integrationstiden ska utredas.

Stadsstyrelsen konstaterar att den verksamhet som föreslås i motionen för närvarande revideras genom statliga åtgärder. I regeringsprogrammet finns ett omnämnande om förbättring av ställningen för människohandelsoffer. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att bereda en speciallag och andra ändringar i lagstiftningen. Det är meningen att också behövliga boendetjänster ska utredas under arbetet. En eventuell förlängning av integrationstiden kommer sannolikt också att bedömas i detta sammanhang. Arbetsgruppens mandattid går ut 31.12.2022. En företrädare för Helsingfors stads social- och hälsovårdssektor har utsetts till medlem i arbetsgruppen. Dessutom har en handlingsplan mot människohandel beretts vid justitieministeriet. Sedan ingången av detta år har Polisinrättningen i Helsingfors en arbetsgrupp som utreder människohandelsbrott. Den utför ett nytt slags multiprofessionellt arbete bland annat för att hjälpa offer för människohandel med anknytning till arbete och för sexuellt utnyttjande.

Stadsstyrelsen hänvisar till social- och hälsovårdsnämndens utlåtande och andra att det är behövligt att ge starkare eftertryck åt hjälpen till människohandelsoffer och åt arbetet mot människohandel tillsammans med organisationer och polisen. Det är skäl att utveckla det multiprofessionella expertarbetet i arbetsgrupper och handlingsanvisningar på basis av den lagstiftning som revideras utifrån bland annat sysselsättningstjänsterna och främjandet av hälsa och välbefinnande.

Social- och hälsovårdsnämnden och Polisinrättningen i Helsingfors har gett utlåtande i ärendet. Svaret är förenligt med utlåtandena.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuutettu Eva Biaudetin aloite

2

Lausunto, Helsingin poliisi, 1.3.2021

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Stadsfullmäktige 19.05.2021 § 160

HEL 2021-001526 T 00 00 03

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 333

HEL 2021-001526 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 30.03.2021 § 69

HEL 2021-001526 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Eva Biaudetin ja 16 muun valtuutetun aloitteesta, jossa edellytetään, että kaupunginhallitus hyväksyy ihmiskaupan vastaista työtä vahvistavan yhteistyösuunnitelman ja että selvitetään mahdollisuudet pidentää ihmiskaupan uhrin kotoutumisaikaa:

”Ihmiskauppa on ilmiönä moninainen. Suomessa tunnistetut uhrien hyväksikäyttötarkoitukset ovat useimmiten olleet pakkotyö, seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitto. Mahdollisia uhreja voidaan kohdata monissa palveluissa ja keskeistä on palvelujärjestelmän eri toimijoiden osaaminen uhrin tunnistamiseksi. Uhrit voivat olla suomalais- tai ulkomaalaistaustaisia ja heidän tunnistamisensa on tärkeää myös rikoksen torjunnassa onnistumiseksi.

Ihmiskaupan vastainen työ ja uhrien auttaminen Helsingissä

Helsingin kaupunki toteuttaa ihmiskaupan vastaista työtä pitkäjänteisesti eri yhteyksissä muun muassa osallistumalla valtakunnalliseen monialaiseen kehittämistyöhön, antamalla lausuntoja, kehittämällä ihmiskauppaa ehkäiseviä toimintamalleja ja ihmiskaupan uhrien palvelutarpeisiin vastaavia palveluja sekä kouluttamalla henkilöstöä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset auttavat ihmiskaupan uhreja erilaisissa tilanteissa. Uhrien on mahdollista saada pitkäkestoista apua ja tukea sosiaali- ja terveystoimen keskitetyistä sosiaalipalveluista maahanmuuttoyksiköstä, jossa uhrin toimintakykyä tuetaan traumatietoisella vakauttavalla työotteella. Sosiaalityön tehtävä on ajaa ihmiskaupan uhrien etua palveluissa ja koordinoida toimintaa muun muassa terveydenhuollon kanssa. Uhrien auttamiseksi tarvitaan monipuolista osaamista ja usein uhrin auttamisverkostoon kuuluu ammattilaisia sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ja valtion palveluista että kolmannen sektorin matalan kynnyksen toiminnoista.

Palvelujen järjestämisvastuussa olevan uhrin kotikunnan tulee toimia myös yhteistyössä poliisin kanssa uhrin suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Poliisin tulee puolestaan ohjata sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa oleva henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön suostumuksella otettava yhteyttä sosiaalihuollon viranomaiseen sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi. Erityisissä tilanteissa poliisi voi tehdä ilmoituksen myös ilman henkilön suostumusta. 

Poliisiyhteistyöhön osallistuminen

Ihmiskaupparikosten tutkintaan erikoistuneen uuden valtakunnallisen poliisiyksikön perustaminen Helsingin poliisilaitoksen alaisuuteen luo uudenlaisia moniammatillisen yhteistyön rakentamisen mahdollisuuksia ihmiskaupan uhrien auttamisen käynnistymiseksi jo varhaisessa vaiheessa.

Sosiaali- ja terveystoimiala tulee osallistumaan poliisin uuden ihmiskauppayksikön moniammatilliseen yhteistyöhön. Tämä on kirjattu sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2021 talousarvioon. Ihmiskaupan uhrien auttamisessa mukana olevien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä tehdään jo nyt sekä asiakas- että konsultaatiotasolla, mutta se ei ole kaikilta osin rakenteista, joten sen juurruttaminen osaksi perustyötä on tärkeää.

Järjestöjen kokemuksia yhteistyöstä

Keskeisten Helsingissä toimivien ihmiskaupan vastaisessa työssä mukana olevien järjestöjen mukaan yhteistyö kaupungin työntekijöiden kanssa toimii pääosin hyvin, kun se perustuu aktiiviseen yhteydenpitoon, yhtenäisiin toimintaperiaatteisiin ja toisen työn arvostamiseen. Uhrin kohtaamina hankaluuksina järjestöt nostavat esille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen odotusajat, työntekijöiden vaihtuvuuden, vastaanottojen harvalukuisuuden ja konkreettisen avun saamisen esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä. Järjestöt tuovat esille myös asiakkaan tarpeen saada intensiivisempää palveluohjausta eri kysymyksissä. Yhteistyön kehittämiseksi järjestöt ehdottavat prosessikuvauksen laatimista kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä ja asiakasohjauksesta sekä matalamman kynnyksen yhteydenpitokanavia työntekijään.

Sosiaali- ja terveystoimialan tunnistamat kehittämistarpeet

Palvelujen näkökulmasta on keskeistä, että ihmiskaupan vastaisen työn vahvistamiseksi ja lainsäädännössä määriteltyjen auttamistoimien toteuttamiseksi keskeisillä toimijoilla on yhteinen ymmärrys kunkin työtä jäsentävistä lähtökohdista ja niitä ohjaavista menettelytavoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista rikoksen tutkinnan käsittelyprosessista sekä uhrin oikeuksista ja velvollisuuksista tulee vahvistaa, jotta ne tulevat huomioiduiksi auttamistyössä tutkinnan eri vaiheissa. Myös rikoksen uhrien avuntarpeiden tunnistamisen mahdollisuuksia on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kehitettävä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyvä tuntemus ja verkostoyhteistyön säännölliset rakenteet puolestaan tukevat poliisin ja matalan kynnyksen palveluissa neuvontaa antavien järjestöjen asiakasohjausta palveluihin ja ehkäisevät uhrin saaman palvelun sattumanvaraisuutta. Roolien, vastuiden ja yhteistyökäytäntöjen kuvaaminen ennen mahdollisen rikoksen ilmituloa sekä esitutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn aikana tukevat toimijoita uhrin tarpeista lähtevään yhteiseen työhön.

Valtakunnallinen kehittämistyö etenee hallitusohjelman mukaisesti

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on sovittu ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen perustettavan poliisin erikoisyksikön lisäksi myös muista keinoista, joilla parannetaan ihmiskaupan uhrien asemaa ja tehostetaan rikosvastuun toteutumista. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän ajalle 1.6.2020–31.12.2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää vuosina 2020–2021 nykyisen palvelujärjestelmän valmiutta vastata ihmiskaupan uhriksi joutuneiden ihmisten asumispalveluiden tarpeisiin sekä tunnistaa mahdolliset puutteet palveluissa. Lisäksi oikeusministeriössä on valmistelussa ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma, jonka ennakoitu valmistumisaika on maaliskuussa 2021.

Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan yleissopimuksen täytäntöönpanoa seuraava ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä GRETA (Group of Experts on Action Against Trafficking in Human Beings) on suositellut, että kansallisessa toimintaohjelmassa edistetään keskeisten toimijoiden moniammatillista yhteistyötä paikallisella tasolla, koulutetaan henkilöstöä sekä vahvistetaan kunnallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä.

Asiantuntijaryhmän perustaminen Helsinkiin

Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee perusteltuna monialaisen ihmiskaupan uhrien auttamisen asiantuntijatyöryhmän perustamisen Helsinkiin. Työryhmän tehtävänä olisi seurata kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoa, ehdottaa ja paikallisella toimintaohjelmalla edistää uusien hyväksi havaittujen toimintamallien käyttöönottoa, tukea moniammatillisen yhteistyön rakentumista ja tuottaa ihmiskaupan vastaisen työn tilannekuvaa Helsingistä.

Työryhmään ehdotetaan nimettäväksi edustajia ihmiskaupan uhrien auttamisen kannalta keskeisistä Helsingin kaupungin toiminnoista, kuten maahanmuuttoyksiköstä, lastensuojelusta, sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, perusterveydenhuollosta, psykiatria- ja päihdepalveluista, työllisyyspalveluista sekä turvallisuus- ja valmiusyksiköstä. Työryhmään ehdotetaan kutsuttaviksi osallistujat myös muun muassa poliisista ja järjestöistä.

Asiantuntijatyöryhmän tehtävä linkittyy Helsingin turvallisuussuunnittelun periaatteisiin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja työryhmän tuleekin tarvittavilta osin tehdä yhteistyötä sekä kaupungin turvallisuussuunnittelun asiantuntijaryhmän että lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän kanssa.

Työryhmän työskentelyyn liittyen tulisi laatia ihmiskaupan uhrien auttamista moniammatillisessa yhteistyössä koskeva toimintaohje. Toimintaohjeessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti palvelujen ennakoitavuuden lisäämiseen, varhaisen tuen järjestämiseen, siirtymien ja työntekijävaihdosten vähentämiseen, yksilöllisen verkoston kokoamiseen uhrin tukemiseksi, kokonaisvaltaiseen uhrin palvelutarpeen arviointiin, traumainformoidun, kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisen työotteen toteutumiseen ja kiireellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että edellä mainittu toimintaohje täyttää ne edellytykset, joita aloitteessa mainitulla ihmiskaupan uhrien vastaista työtä koskevalla suunnitelmalla tarkoitetaan.

Ihmiskaupan uhrin kotoutumisaika

Maahanmuuttajalle laaditaan työllistämispalveluissa tai kunnan kotouttamispalveluissa kotoutumissuunnitelma, jonka kesto ja sisältö määräytyvät yksilöllisesti henkilön tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Suunnitelman kesto on pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Mikäli maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityistä tukea, voidaan aikaa pidentää enintään kahdella vuodella. Näin kotoutumissuunnitelman kesto voi olla enintään viisi vuotta. Ihmiskaupparikoksen uhrille tehdään kotoutumissuunnitelman lisäksi tai sen sijaan maahanmuuttoyksikössä palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuva asiakassuunnitelma. 

Erityistä tukea tarvitseva maahanmuuttajalla on henkilö, joka tarvitsee tehostettuja palveluja, kuten kuntoutusta tai perheneuvontaa muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ohella. Syinä tarpeeseen voivat olla erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentunut toimintakyky, ikä, perhetilanne, luku- ja kirjoitustaidottomuus tai muun vastaava syy. Ihmiskaupan uhrien yksilöllisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista kotoutumisajan päättyminen ei rajoita.

Aloitteeseen liittyen sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että edellä mainittu viiden vuoden kotoutumisaika tukee ihmiskapan uhrin auttamistoimenpiteiden toteuttamista. Ajan pidentäminen ei kuitenkaan ole kaupungin toimivallassa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ihmiskaupan uhriksi joutuvat henkilöt ovat usein jo lähtökohtaisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa esimerkiksi asunnottomuuden, ulkomaalaisuuden, pakolaisuuden, laittoman maassa oleskelun, köyhyyden, alaikäisyyden, alhaisen koulutustason, päihderiippuvuuden, mielenterveyden ongelmien, traumatisoitumisen, syrjinnän tai halveksittuun ryhmään kuulumisen vuoksi. He eivät aina itse tunnista omaa uhrin asemaansa tai eivät osaa tai uskalla hakea apua. Kyse on rikoksen uhriksi joutumisesta. On inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää, että ihmiskaupan uhri saa tarvitsemaansa apua ja tukea ja että tapahtuneet rikokset selvitetään. Hyvin toimivilla ja monipuolisilla palvelulla ihmiskaupan uhria voidaan auttaa irtautumaan tilanteestaan ja estää uudelleen uhriutuminen. Tehokas rikosten selvittäminen antaa rikoksen uhriksi joutuneelle oikeutta ja parantaa yhteiskunnan turvallisuutta.”

Käsittely

30.03.2021 Ehdotuksen mukaan

Etelän aikuissosiaalityön päällikkö Sari Karisto oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

16.03.2021 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 37579

sari.karisto(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingfors stad

Föredragningslista

10/2021

1 (137)

Stadsfullmäktige

 

 

 

 

Ärende/20

 

02.06.2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

20

Den av ledamoten Petra Malin väckta motionen om åtgärder av Helsingfors stad som arbetsgivare i syfte att minska utmattningen bland föräldrar

HEL 2021-000695 T 00 00 03

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Petra Malin och 19 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors vidtar åtgärder för att som arbetsgivare minska utmattningen bland föräldrar. De föreslår i sin motion att Helsingfors aktivt ska arbeta för att det ska vara lättare än för närvarande för en anställd, om hen så vill, att tillfälligt arbeta deltid och att varje förälder på samma sätt upplever det möjligt att bli föräldraledig från sitt arbete eller att ha en kortare arbetsvecka oberoende av sitt kön. Detta arbete omfattar åtminstone en utredning av förekomsten av deltidsarbete och användningen av familjeledigheter i olika arbetsuppgifter, hur könsbunden användningen av familjeledigheter och deltidsarbete vid Helsingfors stad är, samordning och uppdatering av praxisen för arbete på deltid och för rekryteringen av ersättande arbetskraft samt aktiv kommunikation till personalen om hur arbetsgivaren stöder kombinerandet av arbete och familj.

Att stödja kombinerandet av arbete och övrigt liv

I Helsingfors har man redan länge tagit i beaktande betydelsen av kombinerandet av arbete och övrigt liv i det totala främjandet av personalens välmående. Helsingfors stad startade redan år 2015 ett samarbetsprojekt med Befolkningsförbundet.

Befolkningsförbundet uppskattade att till stadens styrkor hör personalpolitiken, fördelningen och flexibiliteten gällande semestrar och arbetstid samt den relativt låga personalomsättningen. Som utvecklingsobjekt identifierades jämlika och individuella lösningar t.ex. i utnyttjandet av flexibiliteten samt utvecklingen av en familjevänlig ledning och spelreglernas transparens. Framgången av kombinerandet av arbetet och familjeliv beror både på existerande verksamhetsdirektiv och attityder bland chefer och kolleger.

Staden har systematiskt främjat medlen för kombinerandet av arbete och familj, bl.a. med flexibel arbetstid, flexibel planering av arbetsskift, distansarbete, deltidsarbete, uppgiftsorganisering och anpassning av arbete samt olika praxis för tjänste- och arbetsledigheter. Distansarbetet, som blivit mer vanligt, och mobilt arbete underlättar även kombinerandet av arbete och övrigt liv.

Som en del av utvecklandet av arbetskulturen och främjandet av familjevänlighet på arbetsplatsen fokuserar staden under 2021 speciellt på att främja mobilt arbete samt flexibel arbetstid, så att organiseringen av arbetet också ska ta olika familjesituationer i beaktande. Alla dessa medel stöder föräldrarnas ork.

Under utarbetandet av arbetshälsoprogrammet bedömer stadskansliet användningen av arbetshälsoanslagen och det årliga riktandet av anslagen utifrån de utmaningar gällande ork och belastning som kommer fram, för att åstadkomma verkningsfulla åtgärder.

Staden eftersträvar att kunna erbjuda ett lyckat kombinerande av arbete och övrigt liv genom hela karriären, oberoende av kön, och temat är en permanent del av stadens ansvarsfulla arbetsgivarpolitik.

Familjeledighet och deltidsarbete

Rätten till olika familjeledigheter grundar sig på de allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalen. Genom stadens personalrapport följs användningen av de ovan nämnda ledigheterna årligen. I rapporten granskas förekomsten av olika former av deltidsarbete och dess fördelning mellan könen samt enligt sektorer och affärsverk under en femårsperiod (2016–2020). På en årlig nivå är det ca 10 % av kvinnorna och 4,8 % av männen som arbetar deltid.

Moderskapsledigheterna har under den fem år långa granskningsperioden ökat något; ökningen syns främst i fostrans- och utbildningssektorn samt social- och hälsovårdssektorn. Faderskapsledigheterna har sjunkit särskilt för männens andel, medan kvinnors faderskapsledighet har ökat. År 2020 var det 446 män och 14 kvinnor som tog faderskapsledigt. Faderskapsledigheterna hade minskat i Stara, räddningsverket och kultur- och fritidssektorn. Föräldraledigheterna har minskat, särskilt i social- och hälsovårdssektorn. Utvecklingen av jämlikhet i familjer syns i användningen av föräldraledigheter; kvinnornas andel har minskat och männens andel har ökat.

Användningen av vårdledighet har minskat med nästan tjugo procent fr.o.m. år 2016 (2016, n=1559; 2020, n=1293). Den sjunkande förändringstrenden syns både i kvinnor och män.

Om ens barn blir sjukt har man som anställd rätt att få tillfälligt vårdledigt för att ordna vården av eller vårda barnet. Den tillfälliga vårdledigheten har hållit sig på ungefär samma nivå under den fem år långa granskningsperioden. År 2020 var det 4 127 kvinnor och 942 män i Helsingfors som använde sig av den tillfälliga vårdledigheten.

Med partiell vårdledighet avses förkortning av arbetstiden per dag eller vecka för att kombinera arbete och familjeliv. Användningen av den partiella vårdledigheten har också stannat på ungefär samma nivå från år 2016 till 2020. År 2020 var det 582 kvinnor och 34 män som använde sig av partiell vårdledighet.

I Helsingfors sammanställs för tillfället en ny, egen personalenkät för år 2021. Man överväger att tillsätta en bakgrundsvariabel för om personen har barn. På så sätt kan man i fortsättningen bättre följa användningen av olika familjeledigheter och belastningen hos anställda med familjer.

Förenhetligande av praxisen för arbete på deltid och rekrytering av ersättande arbetskraft

År 2020 uppdaterades Helsingfors stads principer för personalanskaffning, som innehåller anvisningar för anskaffning och rekrytering av personal. Tillvägagångssättet för rekryteringen av deltidsanställda skiljer sig inte från rekryteringen av heltidsanställda. Ur personalplaneringens synvinkel kan man överväga att för deltidsanställningar kombinera vikariat så att man t.ex. för två anställda som arbetar 50 % rekryterar en gemensam vikarie som arbetar 100 %. Detta kan genomföras smidigast när de båda deltidsanställda arbetar inom samma enhet och arbetsuppgifterna kan förenas.

Hela Helsingfors familjevänliga arbetsgivarpolitik och dess åtgärder stöder föräldrarnas arbete och minskar samtidigt på den utmattning som beror på utmaningar i kombinerandet av arbete och vardag.

Slutligen konstaterar stadsstyrelsen att det är viktigt att fortsättningsvis främja de åtgärder som påbörjats. Stadsstyrelsen förutsätter att möjligheterna till nya former av flexibilitet och deltidsarbete utforskas speciellt vid de sektorer, affärsverk och uppgifter som hittills haft mindre möjligheter för nämnda arrangemang än andra.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Föredragande

Stadsstyrelsen

Upplysningar

Titi Heikkilä, ledande sakkunnig, telefon: 09 310 36127

titi.heikkila(a)hel.fi

Bilagor

1

Valtuustoaloite 20.01.2021 Malin Petra Aloite Helsingin kaupungin toimista työnantajana vanhempien uupumisen vähentämiseksi

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

Beslutshistoria

Kaupunginhallitus 17.05.2021 § 378

HEL 2021-000695 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Petra Malinin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että aloitettuja toimenpiteitä on tärkeää edistää jatkossakin. Kaupunginhallitus edellyttää, että uusia joustojen ja osa-aikatyön mahdollisuuksia etsitään erityisesti niillä toimialoilla, niissä liikelaitoksissa ja niissä tehtävissä, joissa järjestelyjen mahdollisuudet ovat tähän asti olleet vähäisempiä kuin muualla.

Käsittely

17.05.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Muutetaan kappale 18 muotoon:

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että aloitettuja toimenpiteitä on tärkeää edistää jatkossakin. Kaupunginhallitus edellyttää, että uusia joustojen ja osa-aikatyön mahdollisuuksia etsitään erityisesti niillä toimialoilla, niissä liikelaitoksissa ja niissä tehtävissä, joissa järjestelyjen mahdollisuudet ovat tähän asti olleet vähäisempiä kuin muualla.

Kannattaja: Anna Vuorjoki

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

10.05.2021 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Titi Heikkilä, työhyvinvointipäällikkö, puhelin: 09 310 36127

titi.heikkila(a)hel.fi

 

Postadress

Besöksadress

Telefon

FO-nummer

Kontonr

PB 1

Norra esplanaden 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGFORS STAD

Helsingfors 17

Telefax

 

Moms nr

helsinki.kirjaamo@hel.fi

http://www.hel.fi/stadsfullmaktige

+358 9 655 783

 

FI02012566