Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 |
|
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
Kokousaika | 23.10.2012 15:30 - 16:20 |
|
|
Kokouspaikka | Lautakunnansali, Kansakoulukatu 3 |
Läsnä
Jäsenet
Männistö, Lasse | puheenjohtaja |
Soininvaara, Osmo | varapuheenjohtaja |
Johansson, Stefan |
|
Karhuvaara, Arja |
|
Modig, Silvia |
|
Niemi, Matti |
|
Palmroth-Leino, Elina |
|
Meriläinen, Risto | varajäsen |
Palaste-Eerola, Tuula | varajäsen |
Muut
Kolanen, Risto | kaupunginhallituksen edustaja |
Heinänen, Jouni | maisema-arkkitehti |
Kangas, Lauri | liikenneinsinööri |
Tenkanen, Kari | liikenneinsinööri |
Karsimus, Outi | hallintopäällikkö |
Lehmuskoski, Ville | liikennesuunnittelupäällikkö |
Manninen, Rikhard | yleiskaavapäällikkö |
Rajajärvi, Tuomas | virastopäällikkö |
Veltheim, Olavi | asemakaavapäällikkö |
Mäntymäki, Heikki | viestintäpäällikkö |
Holappa, Miia-Riina | lakimies |
Orjavuono, Bert | it-asiantuntija |
Salonen, Tuija | it-asiantuntija |
Hakala, Tuomas | projektipäällikkö |
Mattsson, Anne | palvelupäällikkö |
Gabrielsson, Aimo | insinööri |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 |
|
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
362 | Vp/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
363 | Vp/2 | Ilmoitusasiat |
364 | Vp/3 | Kalasataman siltojen alla - Julkisen ulkotilan suunnittelukilpailu |
365 | Lsp/1 | Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelma |
366 | Lsp/2 | Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys |
367 | Ykp/1 | Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee koulujen eriytymisen negatiivisesta kierrettä |
368 | Akp/1 | Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta saapunut kirje (nro 12079) |
369 | Akp/2 | Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi 11. kaupunginosan (Kallio) eräillä puisto-, rautatie- ja katualueilla (Linnunlaulun alue) (nro 12152) |
370 | Akp/3 | Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten tonteilla (nro 12156 ja 12157) |
371 | Akp/4 | Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Päiväkoti Siilitien ja Ravintola Siilinpesän välisen puiston kunnostamista |
372 | Lsp/3 | Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto toivomusponnesta, joka koskee Lapinlahden sairaalan ja sen puistoalueen suojaamista Länsiväylän melulta |
373 | Pj/1 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Vp/1 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 362
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Palmroth-Leino (varalla varajäsen Meriläinen) ja Modig (varalla varajäsen Palaste-Eerola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Vp/2 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 363
Ilmoitusasiat
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi seuraavat kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset:
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 15.10.2012 § 74
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 12.10.2012 kuulutettu kaupunginvaltuuston 29.8.2012 hyväksymästä Pukinmäen tontin 37026/3 asemakaavan muutoksesta 11977, jolloin kaava on tullut voimaan (Eskolantie 4).
(2011-001382) asemakaavaosasto
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 15.10.2012 § 75
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 12.10.2012 kuulutettu kaupunginvaltuuston 29.8.2012 hyväksymästä Kulosaaren vesi- ja suojaviheralueiden sekä Herttoniemen, Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan kortteleiden 43016 ja 43017 sekä katu-, puisto-, venesatama-, vesi- ja torialueiden asemakaavan muutoksesta 12042 (muutoksella muodostuvat uudet korttelit 43018−43020), jolloin kaava on tullut voimaan. (Alue sijaitsee Herttoniemenrannan asuntoalueen läntisellä reunalla merenrannassa ja Itäväylän eteläpuolella.)
(2011-001403) asemakaavaosasto
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 15.10.2012 § 76
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 12.10.2012 kuulutettu kaupunginvaltuuston 29.8.2012 hyväksymästä Vuosaaren, Keski-Vuosaaren tontin 54052/3 ja tontin 54057/4 sekä katu-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutoksesta 11953 (muutoksella muodostuvat uudet korttelit 54146 ja 54147), jolloin kaava on tullut voimaan (Keski-Vuosaari, pohjoinen aluekeskus).
(2011-001862) asemakaavaosasto
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
Lisätiedot
Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344
marja.laulumaa(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi seuraavat kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset:
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 15.10.2012 § 74
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 12.10.2012 kuulutettu kaupunginvaltuuston 29.8.2012 hyväksymästä Pukinmäen tontin 37026/3 asemakaavan muutoksesta 11977, jolloin kaava on tullut voimaan (Eskolantie 4).
(2011-001382) asemakaavaosasto
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 15.10.2012 § 75
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 12.10.2012 kuulutettu kaupunginvaltuuston 29.8.2012 hyväksymästä Kulosaaren vesi- ja suojaviheralueiden sekä Herttoniemen, Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan kortteleiden 43016 ja 43017 sekä katu-, puisto-, venesatama-, vesi- ja torialueiden asemakaavan muutoksesta 12042 (muutoksella muodostuvat uudet korttelit 43018−43020), jolloin kaava on tullut voimaan. (Alue sijaitsee Herttoniemenrannan asuntoalueen läntisellä reunalla merenrannassa ja Itäväylän eteläpuolella.)
(2011-001403) asemakaavaosasto
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 15.10.2012 § 76
Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 12.10.2012 kuulutettu kaupunginvaltuuston 29.8.2012 hyväksymästä Vuosaaren, Keski-Vuosaaren tontin 54052/3 ja tontin 54057/4 sekä katu-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutoksesta 11953 (muutoksella muodostuvat uudet korttelit 54146 ja 54147), jolloin kaava on tullut voimaan (Keski-Vuosaari, pohjoinen aluekeskus).
(2011-001862) asemakaavaosasto
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat.
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
Lisätiedot
Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344
marja.laulumaa(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Vp/3 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 364
Kalasataman siltojen alla - Julkisen ulkotilan suunnittelukilpailu
HEL 2012-003360 T 10 03 09
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston järjestämään Kalasataman siltojen alla -suunnittelukilpailun kilpailuohjelmasta ilmenevin ehdoin ja osallistumaan suunnittelukilpailun kustannuksiin enintään 32 000 eurolla (+ arvonlisävero) liitteenä olevan kustannusarvion mukaisesti.
Päätösjakelu:
- Hallintokeskus
- Rakennusvirasto
- Kiinteistövirasto
- Helsingin Energia -liikelaitos
- Talous- ja suunnittelukeskus
- Kaupungin taidemuseo
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
Lisätiedot
Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257
jouni.heinanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kilpailuohjelma (ei julkisuuteen; valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 6 §) |
2 | Kilpailun kustannusarvio |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
SRV Yhtiöt Oyj | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee oikeuttaa kaupunkisuunnitteluviraston järjestämään Kalasataman siltojen alla -suunnittelukilpailun kilpailuohjelmasta ilmenevin ehdoin ja osallistumaan suunnittelukilpailun kustannuksiin enintään 32 000 eurolla (+ arvonlisävero) liitteenä olevan kustannusarvion mukaisesti.
Päätösjakelu:
- Hallintokeskus
- Rakennusvirasto
- Kiinteistövirasto
- Helsingin Energia -liikelaitos
- Talous- ja suunnittelukeskus
- Kaupungin taidemuseo
Esittelijä
Suunnittelualue
Kalasataman siltojen alla -kilpailun alue on kantakaupungin itärannalla, nykyisen Kalasataman metroaseman ja Vanhankaupunginlahden rannan välille suunnitellun Kalasataman uuden keskuksen ympäristössä. Kilpailualueeseen kuuluu n. 2,6 ha julkista ulkotilaa – katu- ja aukioaluetta sekä puistoa.
Kilpailuohjelman tiivistelmä
Kilpailun lähtökohtina on Sörnäistenniemen asemakaava (nro 11780) ja Kalasataman keskuksen asemakaava (nro 12070). Kalasataman keskukseen on suunnitteilla kokonaisuus, joka koostuu kaupallisesta keskuksesta ja sen päälle rakennettavista kahdeksasta tornista, joihin on asumisen lisäksi suunniteltu toimistoja ja hotelli. Keskus tulee toimimaan myös joukkoliikenteen solmukohtana.
Kalasataman tulevan keskuksen ympärille muodostuu runsaasti siltojen ja kansien alaista julkista ulkotilaa. Tällaiset tilat ovat koetun turvallisuuden ja akustisten olosuhteiden kannalta haasteellisia. Kilpailuehdotusten toivotaan tuottavan ratkaisuja, joilla maantasoisesta ympäristöstä tulee miellyttävää.
Kilpailualueeseen kuuluu Englantilaisaukio. Se on Kalasataman alueen tärkeimmän urbaanin puiston, Kalasatamanpuiston, jatkeena ja muodostaa sen kanssa merkittävän ulkotilasarjan, jonka läpi aukeaa näkymiä merelle ja kantakaupunkiin. Kilpailuehdotuksissa tulee liittää Englantilaisaukio luontevasti Kalasatamanpuistoon Leonkadun ns. shared space -tilan välityksellä.
Kilpailuehdotusten tulee antaa Kalasataman keskuksen ympäristön maantasoisille julkisille ulkotiloille vetovoimainen kokonaisilme ja houkutella sinne käyttäjiä ja toimintaa. Tilojen tulee olla turvallisia ja esteettömiä. Suunnittelussa tulee huomioida alueelle ominaiset sääolosuhteet. Alueen tulee olla houkuttelevaa ja käyttökelpoista tilaa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina sekä helposti huollettavaa ja ylläpidettävää.
Kilpailuehdotuksissa tulee esittää idea kilpailuohjelmassa erikseen määritellyille alueille osoitettavasta ympäristötaiteesta sekä aukio- ja sillanalustilojen valaistuksen periaatteet.
Kilpailun järjestäjä ja tarkoitus
Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki (kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto) yhteistyössä SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa. Kilpailun tarkoituksena on luoda yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, jossa esitetään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat korkeatasoisen julkisen ulkotilan toteuttamisen.
Kilpailumuoto
Kilpailu järjestetään kutsukilpailuna, johon kutsutut valitaan avoimen ilmoittautumismenettelyn kautta.
Osanottajat
Suunnittelukilpailua koskeva hankintailmoitus julkaistaan Hilma-palvelussa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.
Osanottajien vähimmäisvaatimukset ovat:
Ilmoittautujan tulee koota työryhmä, jolla on tehtävän edellyttämää kokemusta korkealaatuisen kaupunkiympäristön suunnittelusta. Suunnitteluryhmän vetäjänä tulee toimia maisema-arkkitehti ja ryhmään tulee kuulua myös arkkitehti sekä infra-alan insinööri. Lisäksi työryhmässä tulee olla taiteilija, jolla on kokemusta julkiseen ulkotilaan sijoitettavista taideteoksista.
On suositeltavaa, että kilpailijat käyttävät myös akustiikan ja valaistuksen asiantuntijoita sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita kilpailuehdotusta laatiessaan.
Ilmoittautujan tulee ilmoittaa työhön osallistuvat henkilöt sekä heidän koulutustaustansa, työkokemuksensa ja henkilöreferenssinsä nyt kyseessä olevan työn kannalta oleellisin osin asiantuntijalomakkeella.
Kilpailuun valitaan neljä ryhmää. Valintaperusteet ovat:
1. Työryhmä
Työryhmän arvioinnissa painotetaan työsuoritukseen osallistuvien ammattitaitoa ja aikaisempaa kokemusta vastaavista suunnitelmista edellä mainitut vähimmäisvaatimukset ylittävin osin sekä koko työryhmän monipuolisuutta.
2. Referenssikohteet (enintään kolme referenssiä/henkilö)
Referenssien arvioinnissa painotetaan kokemusta kaupunkiympäristön suunnittelusta monialaisissa työryhmissä, maisema-arkkitehtonista osaamista sekä innovatiivisuutta ja monipuolisuutta. Referenssien tulee olla viimeisten seitsemän vuoden ajalta.
Palkinnot
Kullekin suunnitteluryhmälle maksetaan palkintona 20 000 euroa, yhteensä 80 000 euroa. Palkkio sisältää matkat Helsinkiin aloitusseminaariin ja palkintojen jakotilaisuuteen.
Kilpailun aikataulu
Kilpailun ilmoittautumisaika alkaa marraskuussa 2012. Kilpailu alkaa helmikuussa 2013 ja loppuu huhtikuussa 2013. Kilpailun tulos julkistetaan syyskuussa 2013.
Kilpailun tavoitteet
Kilpailun tavoitteena on löytää Kalasataman keskuksen ympäristön julkisille ulkotiloille – Englantilaisaukiolle, sillanalustiloille ja niiden katon muodostaville pinnoille – vahva ja toteutuskelpoinen kokonaisidea, jolla saavutetaan laadukas ja vetovoimainen ympäristö. Tavoitteena on että voittanut ehdotus toimii lähtökohtana myöhemmin laadittaville katu- ja rakennussuunnitelmille.
Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet
Arvostelussa kiinnitetään huomiota maisema-arkkitehtoniseen ja ympäristötaiteelliseen kokonaisotteeseen, katu- ja aukioympäristön kaupunkikuvalliseen laatuun, innovatiivisuuteen ja toiminnalliseen liittymiseen Kalasataman keskukseen, suunnitteluratkaisujen omaleimaisuuteen, mielenkiintoisuuteen ja paikkaan sopivuuteen, investointi- ja elinkaarikustannusten taloudellisuuteen, toteuttamiskelpoisuuteen ja ratkaisun kehityskelpoisuuteen.
Palkintolautakunta tulee teettämään ehdotuksista teknistaloudellisen tarkastelun lopullisen päätöksenteon pohjaksi. Kokonaisratkaisun ansioita pidetään tärkeämpinä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien virheettömyyttä.
Suunnittelukilpailuhankinnan vaiheet
Suunnittelukilpailu käynnistetään julkaisemalla HILMA-palvelussa hankintailmoitus, jonka liitteenä on kilpailuohjelma. Ne, jotka haluavat osallistua kilpailuun, voivat jättää osallistumishakemuksen. Osallistumishakemusten saavuttua kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kilpailijoiden valinnasta palkintolautakunnan ehdotuksen pohjalta.
Kilpailussa noudatetaan kilpailuohjelmaa ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä tässä etusijajärjestyksessä.
Kilpailun päätyttyä palkintolautakunta tekee suunnitelmien arvioinnista kaikkien jäsenten allekirjoittaman pöytäkirjan, jossa on valittu ensimmäisen palkinnon saanut suunnitelma. Pöytäkirja sisältää palkintolautakunnan huomautukset sekä mahdolliset selventämistä vaativat seikat (hankintalain 34 §).
Palkintolautakunta antaa suosituksen jatkotoimenpiteiksi suunnittelukilpailun tuloksen perusteella. Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden tilata mahdollisen jatkosuunnittelutyön kilpailun voittajalta, tai jos voittajia on useita, näistä jolta kulta. Tällöin kaikki voittajat kutsutaan neuvotteluihin. Jatkotyö on myös mahdollista jakaa useampaan osaan.
Esittelijä
virastopäällikkö
Tuomas Rajajärvi
Lisätiedot
Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257
jouni.heinanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Kilpailuohjelma (ei julkisuuteen; valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 6 §) |
2 | Kilpailun kustannusarvio |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
SRV Yhtiöt Oyj | Esitysteksti |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Lsp/1 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 365
Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelma
HEL 2012-002085 T 08 00 00
Karttaruudut G6/T1, T2; H5/P4; H6/P1, P2, R1, R2, R3
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Oulunkylän alueelle liikennesuunnitteluosaston piirustuksien 6115-54, 6116-44, 6117-34, 6118-34, 6119-44, 6120-1 ja 6121-44 mukaisen liikennesuunnitelman, jonka alustava kustannusennuste on 1,2 miljoonaa euroa.
Päätöksen jakelu:
- yleisten töiden lautakunta
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132
kari.tenkanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Piirustus 6115-54 |
2 | Piirustus 6116-44 |
3 | Piirustus 6117-34 |
4 | Piirustus 6118-34 |
5 | Piirustus 6119-44 |
6 | Piirustus 6120-1 |
7 | Piirustus 6121-44 |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Helsingin seudun liikenne | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Oulunkylän alueelle liikennesuunnitteluosaston piirustuksien 6115-54, 6116-44, 6117-34, 6118-34, 6119-44, 6120-1 ja 6121-44 mukaisen liikennesuunnitelman, jonka alustava kustannusennuste on 1,2 miljoonaa euroa.
Päätöksen jakelu:
- yleisten töiden lautakunta
Tiivistelmä
Suunnitelman tavoitteena on parantaa Oulunkylän liikenneturvallisuutta ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaupungin asettamien tavoitteiden mukaan. Suojatiejärjestelyjä selkeytetään, kävely ja pyöräily erotetaan toisistaan rakenteellisesti liittymissä ja bussipysäkkien kohdalla ja pyörätieyhteyksiä täydennetään erityisesti Käskynhaltijantien varrella. Lisäksi suunnitelmassa esitetään rakenteellisia toimenpiteitä ajonopeuksien hillitsemiseksi ja Mäkitorpantien läpiajoliikenteen vähentämiseksi. Suunnitelmassa on otettu huomioon tuleva Raide-Jokeri, jonka reitin varrelle on suunniteltu vain vähäisiä toimenpiteitä
Esittelijä
Taustaa
Suunnitelman yhtenä tarkoituksena on ollut alueen liikennepäätösten kokoaminen yhdeksi kokonaisvaltaiseksi suunnitelmaksi. Liikenteen suunnitteluratkaisut on samalla päivitetty vastaamaan nykyisiä olosuhteita ja suunnittelulinjauksia.
Oulunkylän kaupunginosaan on laadittu Maunulan, Pirkkolan ja Metsälän liikenteenohjaussuunnitelma vuonna 2007 ja Veräjämäen ja Veräjälaakson liikenteenohjaussuunnitelma vuonna 2008. Oulunkylän Patolan alueen edellinen alueellinen liikenteenohjaussuunnitelma on vuodelta 1990. Sen jälkeen on tehty suuri määrä päätöksiä alueen yksittäisistä liikennehankkeista ja pienistä liikennejärjestelyistä. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaisesti aloitettiin Oulunkylän liikenteenohjaussuunnitelman laatiminen Oulunkylän-Patolan alueelle vuonna 2011. Suunnitelman nimi vaihdettiin Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelmaksi, koska jo suunnittelun alkuvaiheessa ilmeni tarvetta parantaa erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta.
Vuonna 2000 laaditussa Käskynhaltijantien liikenneturvallisuusselvityksessä (kslk 14.12.2000) todettiin pyörätieyhteyksien parantamistarve. Selvityksen jälkeen on rakennettu Norrtäljentien ja Siltavoudintien liittymät kiertoliittymiksi sekä rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä Siltavoudintien ja Liukumäentien liittymien välille. Käskynhaltijantien pyöräilyolosuhteet kokonaisuutena ovat kuitenkin edelleen heikot.
Vuonna 2001 laaditun Mäkitorpantien ja Siltavoudintien liikenneturvallisuusselvityksen (kslk 4.12.2001) toimenpide-ehdotusten perusteella on rakennettu Mäkitorpantien ja Norrtäljentien kiertoliittymä ja joitakin rakenteellisia hidasteita ajonopeuksien hillitsemiseksi ja läpiajon vähentämiseksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen vaatii vielä lisää vastaavanlaisia toimenpiteitä.
Suunnittelualueen viime vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet ovat keskittyneet suurimmaksi osaksi Käskynhaltijantien, Siltavoudintien ja Mäkitorpantien liittymiin. Vuosina 2008 − 2010 alueella tapahtui yhteensä 71 liikenneonnettomuutta. Näistä onnettomuuksista 11:ssä oli toisena osapuolena polkupyörä, mikä on suhteellisesti selvästi enemmän kuin Helsingin kaupungin alueella keskimäärin. Eniten polkupyöräonnettomuuksia on tapahtunut Siltavoudintien ja Patomäentien liittymässä, 4 onnettomuutta vuosina 2005 − 2010. Keväällä 2012 tapahtui Mäkitorpantiellä jalankulkijan kuolemaan johtanut suojatieonnettomuus Kylävoudintien liittymässä.
Liikenteen nykytilanne
Käskynhaltijantie on Itä-länsisuuntainen alueellinen kokoojakatu, jonka keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee kadun eri kohdissa 9 300 − 12 000. Pohjoissuunnan alueellinen kokoojakatu on Siltavoudintie, jolla ajoneuvoja liikkuu vuorokaudessa Käskynhaltijantien eteläpuolella keskimäärin noin 8 500 ja pohjoispuolella keskimäärin noin 5 200. Oulunkyläntie on eteläsuunnan alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on suunnittelualueen eteläreunan kohdalla keskimäärin noin 8 800 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Suunnittelualueen paikallisia kokoojakatuja ovat Mäkitorpantie, Mestarintie, Norrtäljentie, Hirsipadontie, Kivipadontie ja Mikkolantien pohjoisosa. Mäkitorpantie on näistä vilkasliikenteisin, keskimääräinen liikennemäärä on kadun länsipäässä noin 9 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kadun itäpäässä noin 6 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muilla paikallisilla kokoojakaduilla on huomattavasti vähemmän liikennettä.
Käskynhaltijantie, Siltavoudintie, Mäkitorpantie ja Mestarintie kuuluvat erikoiskuljetusreitteihin.
Läpiajo Käskynhaltijantieltä Panuntielle ja Asesepäntielle Siltavoudintien, Norrtäljentien ja Mestarintien kautta on ollut kielletty 1970-luvulta lähtien. Liikennemäärien perusteella voi kuitenkin olettaa, että läpiajoliikenteen määrä on melko suuri. Läpiajon todellista määrää ei ole tutkittu, sillä se vaatisi runsaasti resursseja. Tämän vuoksi myös kiellon valvonta on poliisille lähes mahdoton tehtävä. Kunnallisen kameravalvonnan mahdollistava lakimuutos antaisi edellytykset läpiajokiellon valvontaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, mutta lakimuutos on kaupunkisuunnitteluviraston tietojen mukaan oikeusministeriössä vastatuulessa.
Patolan alueen pyöräilyn pääreitit ovat Käskynhaltijantien, Mäkitorpantien ja Siltavoudintien sekä Oulunkyläntien ja Norrtäljentien varrella. Muiden katujen ohella alueen sisäisten viheralueiden reitit täydentävät reitistöä ja ovat varsinkin jalankulkijoille tärkeitä kulkuyhteyksiä.
Käskynhaltijantien pyöräily- ja kävely-yhteyksissä on epäjatkuvuutta. Käskynhaltijantien pääreitti kulkee Tuusulanväylän ylittävällä sillalla kadun eteläreunalla, mutta siirtyy kadun pohjoisreunalle Tuusulanväylän itäisen ramppiliittymän itäpuolella ja takaisin kadun eteläreunalle Käskynhaltijantien itäpäässä. Käskynhaltijantien eteläreunalla on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä Tuusulanväylän ramppiliittymän ja Mestarintien liittymän välillä, mutta Mestarintien ja Siltavoudintien liittymien väliltä sekä pyörätie että jalkakäytävä puuttuvat. Siltavoudintien ja Liukumäentien liittymien välillä on pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain, mutta Liukumäentien liittymästä itään yhteys jatkuu yhdistettynä pyörätienä ja jalkakäytävänä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että pyöräilyn pääreitti kulkee Käskynhaltijantien eteläreunalla koko kadun pituudelta.
Suunnittelualueen joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin hyvät. Oulunkylän ja Käpylän asemilta on hyvät raideliikenneyhteydet eri puolille kaupunkia. Alueen kautta kulkee kuusi Helsingin sisäistä bussilinjaa ja neljä seutulinjaa. Itäkeskuksesta Tapiolaan tulevaisuudessa kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli bussilinja 550. Nykyisen Bussi-Jokerin ja tulevan Raide-Jokerin linjaus kulkee Oulunkyläntietä, Norrtäljentietä ja Käskynhaltijantietä pitkin. Pisararataan liittyvien bussiliikenteen kehittämissuunnitelmien mukaan suuri osa pohjois- ja koillis-Helsingin bussilinjoista liikennöisi jatkossa Käpylän rautatieasemalle toteutettavaan terminaaliin.
Mäkitorpantiellä ja Siltavoudintiellä on yhteensä 10 bussipysäkkiä, joilla bussiin nousu ja bussista poistuminen tapahtuu pyörätien kautta. Pysäkkijärjestelyt aiheuttavat konfliktitilanteita jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä. Jalankulun kannalta erityisen ongelmallinen kohta on liikekeskus Ogelin ylileveän tonttiliittymän kohdalla oleva kapea jalkakäytävä, jolla liikkuu paljon jalankulkijoita asemalaiturille, kirjastoon, terveyskeskukseen ja palvelutaloon.
Suunnitelman sisältö
- Levennetään Kylänvanhimmantien itäreunan jalkakäytävä Liikekeskus Ogelin kohdalla ja siitä asemalaitureille johtavalle alikulkukäytävälle asti 3,00 m leveäksi.
- Parannetaan Käskynhaltijantien jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita pienillä parannustoimenpiteillä Tuusulanväylän ja Norrtäljentien liittymien välillä.
- Siirretään Mestarintien pohjoispäässä oleva bussipysäkki Käskynhaltijantielle.
- Parannetaan Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien kiertoliittymän jalankulku- ja pyörätiejärjestelyitä rakentamalla uusi pyörätieyhteys Norrtäljentien itäreunan pyörätieltä Käskynhaltijantien yli sekä leventämällä suojateitä uusien pyöräily-yhteyksien kohdalla.
- Rakennetaan uusi pääreittitasoinen pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain Käskynhaltijantien eteläreunaan sekä näiden järjestelyiden vaatimat ajoradan muutokset Norrtäljentien ja Siltavoudintien liittymien välille.
- Muutetaan Mäkitorpantien pyörätiet yksisuuntaisiksi.
- Rakennetaan Mäkitorpantien, Mäkitorpankujan ja Kylänvanhimmantien liittymäalue korotettuna.
- Rakennetaan jalkakäytävä Mäkitorpankujalle ja Välimetsäntien itäreunalle.
- Istutetaan Mäkitorpantielle Kylävoudintien ja Mäkitorpankujan liittymien välille pylväsmäistä katupuita tehostamaan optista ohjausta katupoikkileikkauksen muuttuessa.
- Rakennetaan Mäkitorpantien ja Siltavoudintien poikkikatujen suojatiet korotetuiksi suojateiksi.
- Parannetaan bussipysäkkijärjestelyjä Mäkitorpantiellä ja Siltavoudintiellä. Yhdestätoista parannettavasta bussipysäkistä neljästä tehdään keskikorokkeella varustettuja hidastepysäkkejä.
- Parannetaan Mäkitorpantien ja Siltavoudintien suojatiejärjestelyjä rakentamalla Välimetsäntien ja Kylävoudintien liittymien välillä oleva suojatiesaareke nykyistä leveämmäksi, varustamalla Mäkitorpantie 30 kohdalla ja Mäkitorpantie 33 kohdalla olevat suojatiet sekä Mestarintien liittymän molemmin puolin olevat suojatiet keskikorokkeella sekä kaventamalla Oulunkylän torin ajoratoja ja Siltavoudintien ajorataa Harjantekijäntien liittymän länsipuolella.
- Muutetaan Oulunkylän torin itäreunalla Siltavoudintien ja aseman alikulun välillä oleva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkaiseksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi ja rakennetaan odotustila taksiaseman kohdalle.
- Kavennetaan Siltavoudintien ajorataa Patomäentien liittymän kohdalla ja siirretään Patomäentien puoleista pyörätietä näkemältään parempaan kohtaan.
- Parannetaan Käskynhaltijantien ja Liukumäentien liittymän suojatiejärjestelyjä, levennetään Käskynhaltijantien eteläreunan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä Liukumäentien ja Lämpökujan liittymien välillä muuttaen se samalla rinnakkaisiksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi sekä poistetaan bussipysäkki tarpeettomana.
- Levennetään Kylänvanhimmantien pohjoisreunan jalkakäytävä asemalaitureille johtavan alikulkuyhteyden kohdalta länteen päin Mäkitorpantielle asti 2,75 m leveäksi ja rakennetaan alikulun kohdan suojatie korotettuna suojatienä.
- Levennetään Mikkolantien pohjoisosan länsireunan jalkakäytävä 2,50 m leveäksi ja kavennetaan poikkikatujen risteysalueita.
Koko Helsingin kaupungin kattava liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma on tarkoitus laatia vuonna 2013. Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelma on hyvin linjassa niiden kehittämisperiaatteiden ja linjausten kanssa, joilla liikenneturvallisuutta Helsingin kaupungin alueella yleisesti on tarkoituksenmukaista kehittää.
Liikenteelliset vaikutukset
Mäkitorpantien hidastepysäkit ja ajoradan mutkakohdat hillitsevät ajonopeuksia ja vähentävät läpiajoa. Myös Mäkitorpantien, Kylänvanhimmantien ja Mäkitorpankujan korotettu liittymäalue, korotetut suojatiet ja ajoradan kavennukset suojateiden kohdalla pienentävät ajonopeuksia ja parantavat liikenneturvallisuutta. Nämä toimenpiteet mahdollistavat sen, että Panuntien ja Asesepäntien liittymän ja Käskynhaltijantien välillä olevat läpiajokiellot voidaan poistaa. Erityisesti jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneolosuhteet ja liikenneturvallisuus paranevat suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden seurauksena. Pysäköintipaikkojen määrä vähenee Mäkitorpantiellä 52:lla, Kylänvanhimmantiellä 10:llä ja Välimetsäntiellä kuudella. Oulunkylän torilla lyhytaikaiset pysäköintipaikat lisääntyvät kolmella. Pysäköintipaikkojen määrä ei ole alueella ollut ongelma ja muutosten jälkeenkin pysäköintipaikkojen määrä alueella kokonaisuutena on riittävä, vaikka joihinkin paikkoihin kävelyetäisyys vapaalta pysäköintipaikalta kasvaa jonkin verran.
Vuorovaikutus
Oulunkylän renessanssi -hankkeeseen liittyen järjestettiin kesä- ja syyskuun välisenä aikana 2011 Kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivustolla Kerro kartalla -kysely, jonka yhtenä osiona oli Oulunkylän liikenneturvallisuus. Kyselyyn liittyen järjestettiin asukastilaisuudet 12. ja 20.9.2011. Sen jälkeen liikenneturvallisuussuunnitelmaluonnoksia esiteltiin asukkaille Oulunkylän kirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 27.2.2012. Suunnittelun kuluessa on lisäksi oltu useita kertoja yhteydessä aktiivisiin Oulunkylä-Seuran jäseniin.
Suunnitelman toteuttaminen ja kustannusarvio
Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa Mikkolantietä ja Kylänvanhimmantien länsiosaa lukuun ottamatta vuosina 2014 - 2017. Mikkolantien ja Kylänvanhimmantien länsiosan jalkakäytävien leventäminen sekä Kylänvanhimmantien korotettu suojatie toteutetaan katujen perusparannushankkeiden tai joidenkin muiden suurempien töiden yhteydessä.
Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelman kustannusennuste on 1,2 miljoonaa euroa, josta Mikkolantien ja Kylänvanhimmantien länsiosan osuus on 0,1 miljoonaa euroa.
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132
kari.tenkanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Piirustus 6115-54 |
2 | Piirustus 6116-44 |
3 | Piirustus 6117-34 |
4 | Piirustus 6118-34 |
5 | Piirustus 6119-44 |
6 | Piirustus 6120-1 |
7 | Piirustus 6121-44 |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Helsingin seudun liikenne | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.10.2012 § 337
Pöydälle 16.10.2012
HEL 2012-002085 T 08 00 00
Karttaruudut G6/T1, T2; H5/P4; H6/P1, P2, R1, R2, R3
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132
kari.tenkanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Lsp/2 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 366
Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys
Pöydälle 23.10.2012
HEL 2012-001255 T 02 08 02 00
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455
lauri.kangas(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation.
Tiivistelmä
Helsingin kaupunki, HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskus ovat yhteistyössä laatineet selvityksen koskien Munkkivuoren raitiotieyhteyttä. Selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisin linjausvaihtoehto kulkisi Munkkiniemen Puistotieltä (nykyisen raitiolinja 4:n reitti) Laajalahdentietä, edelleen Turunväylän poikki Munkkivuoren ostoskeskukselle ja sieltä edelleen Ulvilanpuistoon.
Raitiotien rakentamiskustannukset sekä katualueen muutostöiden kustannukset ovat noin 16,9 miljoonaa euroa. Hankkeen yhteiskuntataloudellista tehokkuutta kuvaava hyöty-kustannussuhde on noin 1,1.
Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset alenevat Munkkivuoren raitiotien myötä noin 0,3 miljoonaa euroa vuodessa, sillä raitioliikenteen lisääminen mahdollistaa nykyisten bussilinjojen karsimista. Tarkastelujen perusteella Munkkivuoren raitiolinja lisää joukkoliikenteen parantuneen houkuttelevuuden myötä joukkoliikenteen käyttöä kokonaisuudessaan noin 300 matkalla vuorokaudessa.
Munkkivuoren alueelle laaditaan lähitulevaisuudessa osayleiskaava, jossa selvitetään mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Hakamäentien suunniteltu jatkaminen Turunväylälle mahdollistaisi maankäytön kehittämisen Munkkivuoressa. Aiemmista hankkeista saatujen kokemusten perusteella raitiotie nostaa tonttien ja kiinteistöjen arvoja. Kuntatalouden kannalta tämä tarjoaa täydennysrakentamisen yhteydessä mahdollisuuden kattaa osa raitiotien investointikustannuksista tonttien myynti- tai vuokratuloilla ja maankäyttömaksuilla. Selvityksessä on karkeasti arvioitu, että Munkkivuoren alueella raitiotien synnyttämä uusien asuinkiinteistöjen arvonnousu olisi 12–28 miljoonaa euroa.
Selvityksen perusteella Munkkivuoren raitiolinja on kannattava hanke, joka tulee sisällyttää liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmiin. Alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen toteutuminen ajoittuu 2020-luvulle. Hankkeen aikataulu kytkeytyy vahvasti Hakamäentien länsijatkeen toteutukseen ja siihen liittyviin maankäytön kehittämismahdollisuuksiin. Hanke edellyttää myös ns. Topeliuksenkadun raitioradan toteuttamista Töölössä.
Munkkivuoren raitiolinja laajentaa raitioliikenteen palvelualuetta kantakaupungista esikaupunkien suuntaan ulottuen miltei suunnitellulle Raide-Jokerin tasolle asti. Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan raitioliikenteen hyödyntämistä enemmänkin esikaupunkivyöhykkeen liikennettä ja maankäyttöä kehitettäessä mm. Raide-Jokerin tarjoamaa synergiaa hyödyntäen kannattaa selvittää. Selvitys käynnistetään vuoden 2013 aikana.
Esittelijä
Tausta ja tavoitteet
HKL:n yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa vuonna 2009 laatiman Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen osana laadittiin esisuunnitelma Munkkivuoren raitiotiestä. Esisuunnitelmassa raitiotie todettiin alustavasti kannattavaksi ja raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksessä suositeltiin Munkkivuoren raitiotien selvitystyön jatkamista ja tarkentamista.
Munkkivuoren alueelle laaditaan lähitulevaisuudessa osayleiskaava, jossa selvitetään mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Mahdollinen täydennysrakentaminen tukisi raitiotien tarkoituksenmukaisuutta ja toisaalta raitiotien toteuttaminen lisäisi rakennettavien kiinteistöjen saavutettavuutta ja arvoa.
Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin (kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL), HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Selvityksessä on tutkittu raitiotielle soveltuvia ratalinjausvaihtoehtoja sekä suunniteltu linjausvaihtoehtojen mukainen muun raitio- ja bussiliikenteen tarjonta. Jatkosuunnitteluun valitulle päävaihtoehdolle on laskettu alustavat rakentamis-, ylläpito- ja liikennöintikustannukset ja arvioitu hankkeen kannattavuutta ja vaikutuksia.
Ratalinjauksen valinta
Selvityksessä tutkitut ratalinjausvaihtoehdot perustuvat kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustaviin linjauksiin, joita tarkennettiin suunnittelun edetessä ratateknisten, liikenteellisten ja toiminnallisten lähtökohtien osalta. Tutkittujen linjausvaihtoehtojen määrittely tehtiin samanaikaisesti linjastovaihtoehtojen kanssa koska molempien suunnittelussa tehdyt ratkaisut vaikuttivat toisiinsa. Tässä suunnitteluvaiheessa tarkasteltiin radan sijoittumista katupoikkileikkauksiin ja määriteltiin alustavat pysäkkien sijainnit.
Vaihtoehtojen vertailun ja tarveselvityksen perusteella valittiin jatkosuunnitteluun alustavien tarkastelujen perusteella lupaavin linjausvaihtoehto, jossa raitiolinja kulkee pohjoisesta Raumantien päästä Ulvilanpuistosta Munkkivuoren ostoskeskukselle. Ostoskeskukselta linja jatkuu Turunväylän poikki Laajalahdentien kautta Munkkiniemen puistotien nykyiselle raitiotielle. Eteläpäässä linja kulkee Topeliuksenkadun, Runeberginkadun ja Fredrikinkadun reittiä Eiraan. Linjausvaihtoehdon toteuttaminen edellyttää Pasilanväylän (Hakamäentien täydentäminen Hämeenlinnanväylältä Turunväylälle) länsiosan suunnitelmien toteutumista. Näissä suunnitelmissa Turunväylän alku muutetaan katualueeksi, jolloin uusi raitiotie voi ylittää Turunväylän katutasossa.
Jatkosuunnitteluun valitun linjausvaihtoehdon raitiotien rakentamiskustannukset sekä katualueen muutostöiden kustannukset ovat noin 16,9 miljoonaa euroa, josta ratarakentamiseen liittyviä kustannuksia on 13,0 miljoonaa euroja ja katurakentamista 3,9 miljoonaa euroa.
Liikennöinti
Munkkivuoren raitiolinjaa liikennöitäisiin arkisin ja lauantaisin 10 minuutin välein ja sunnuntaisin 12 minuutin välein. Munkkivuoren raitioliikenteen toteuttamisen keskeisenä taloudellisena edellytyksenä on, että alueen bussiliikennettä voidaan supistaa vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa Pajamäen bussilinjan 14 ja Munkkivuoren bussilinjan 18 lakkauttamista. Muuttuvia yhteyksiä korvaisivat perustettavan Munkkivuoren raitiolinjan lisäksi Talinrannan ja raitiotielinjan välinen liityntälinja ja Pajamäen pienkalustolinja Munkkivuoren ostoskeskukselle.
Linjan 14 poistuessa yhteydet Pajamäestä keskustaan perustuisivat nykyistä pidempään kävelymatkaan Pitäjänmäentielle. Arkisin Pajamäen nykyiseltä päätepysäkiltä kulkee lisäksi linja 59 tiheällä vuorovälillä Pasilan aseman kautta Herttoniemeen. Linja 59 tarjoaa samalla liityntäyhteyden Pitäjänmäentien linjoille. Yhdessä nämä linjat täyttävät HSL:n palvelutaso-ohjeen vaatimukset. Lisäksi selvityksessä on esitetty lähipalveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi uutta pienkalustolinjaa ”36”, joka liikennöisi Pajamäen ja Munkkivuoren ostoskeskuksen väliä 15 minuutin välein. Iltaisin ja viikonloppuisin linjan ”36” vuoroväli olisi 20–30 minuuttia.
Koska raitiotie korvaisi Talinrantaa nykyisin palvelevan linjan 18, Talinrannasta tarvittaisiin liityntäyhteys Munkkivuoren ostoskeskukselle. Liityntäyhteys kulkisi samalla vuorovälillä kuin raitiotielinja ja Munkkivuoren ostoskeskuksella olisi järjestetty vaihto raitiolinjan ja Talinrannan liityntälinjan välillä.
Vaikutukset joukkoliikenteeseen
Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset alenevat Munkkivuoren raitiotien myötä noin 0,3 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä säästöistä osa tulee mahdollisuudesta päättää bussilinjaan 58 perustuva Jokeri 0 -linja Munkkivuoren ostoskeskuksen sijaan Laajalahden aukiolle.
Liikennemallitarkastelujen perusteella nousijamäärät Munkkivuoren raitiolinjalle ovat noin 20 % suuremmat kuin vertailuvaihtoehdossa bussilinjoille 14 ja 18. Korkealuokkaisena ja luotettavana raitiolinjana toteutettu raitiotien liikennöinti on bussiliikennettä täsmällisempää, joten matkustajien kokema palvelutaso paranisi. Koetun palvelutason kuvaus liikennemalleissa perustuu nykyiseen matkustuskäyttäytymiseen eri joukkoliikennemuodoissa.
Munkkivuoren raitiotiehanke synnyttää joukkoliikenteen parantuneen houkuttelevuuden myötä noin 300 uutta joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Joukkoliikenteen lipputulot kasvaisivat noin 0,2 miljoonaa euroa vuodessa. Munkkivuoren raitiotien tuomat matkustajien aika- ja palvelutasohyödyt ovat yhteiskuntataloudellisilla yksikköarvoilla rahaksi muutettuna noin 0,12 miljoonaa euroa vuodessa.
Bussiliikenteen aiheuttama melu vähenee vuorotiheyden harventumisen vuoksi. Tällä on vaikutusta etenkin kantakaupungin katukuiluissa. Toisaalta uudet raitiotieosuudet aiheuttavat joillakin osuuksilla aiemmasta poikkeavaa liikennemelua. Munkkivuoren suunniteltu raitiotie tulisi käyttöön aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella, jolloin käytössä oleva raitioratatekniikka ja raitiotiekalusto on nykyistä hiljaisempaa. Melutarkasteluja tarkennetaan mahdollisissa myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.
Merkittävä epävarmuustekijä liittyy raitioteiden hyväksyttävyyteen Munkkivuoren sisäosien puistoissa, joihin osa raitiotien vaihtoehdoista ulottuu. Alueen viihtyisyyden rikkoutumiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät seikat täytyy ottaa erityisesti huomioon mahdollisissa jatkosuunnitteluvaiheissa.
Maankäyttötarkastelut
Työssä tutkittiin kahden erisuuruisen Munkkivuoren alueen täydennysrakentamiseen liittyvän kasvuskenaarion vaikutuksia raitiotiehen. Asukasmäärän ja työntekijämäärän kasvu lisää joukkoliikenteen nousijamääriä sekä bussi- että raitioliikenteeseen perustuvissa vaihtoehdoissa. Nousijamäärien kasvu on voimakkaampaa raitiotiehen perustuvassa vaihtoehdossa, mutta raitioliikenteen suuremmasta kalustokoosta johtuen linjalla on perusvaihtoehdossa vapaata kapasiteettia eikä vaunujen lisäykselle ole tarvetta. Bussiliikenteeseen perustuvassa vaihtoehdossa liikennöintiin tarvitaan skenaariosta riippuen 1–2 lisäautoa. Lisämaankäyttö ei vertailutilanteessa tarvittavien ylimääräisten autojen lisäksi muuten vaikuta raitiotiehankkeen yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen.
Aiemmista hankkeista saatujen kokemusten perusteella raitiotie nostaa tonttien ja kiinteistöjen arvoja. Kuntatalouden kannalta tämä tarjoaa täydennysrakentamisen yhteydessä mahdollisuuden kattaa osa raitiotien investointikustannuksista tonttien myynti- tai vuokratuloilla ja maankäyttömaksuilla. Selvitykseen sisältyy esimerkkilaskelma Hass-Klaun, Cramptonin ja Benjarin ”Economic impact of light rail” -tutkimuksen tulosten mukaisella 5 % asuntojen arvonnousulla raitiotievaihtoehdossa verrattuna bussivaihtoehtoon. Laskelma perustuu Munkkivuoren ja Arabianrannan nykyisiin hintatasoihin, jolloin maankäyttöskenaariosta riippuen uusien asuinkiinteistöjen arvonnousu olisi 12–28 miljoonaa euroa.
Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus
Kannattavuuslaskelmassa on verrattu Munkkivuoren raitiotiehen perustuvaa vaihtoehtoa bussiliikenteeseen perustuvaan vaihtoehtoon. Kokonaisuudessaan Munkkivuoren raitiotiestä tulevat yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä konkreettisia kuntataloudellisia eriä ovat kunnossapitokustannusten muutosten lisäksi liikennöintikustannusten pieneneminen ja joukkoliikenteen lipputulojen kasvu, jotka ovat yhteensä noin 0,3 miljoonaa euroa vuodessa. Autoliikenteen ruuhkautumisen vähentyessä myös liikenneonnettomuudet ja liikenteen päästöt vähenevät.
Hankkeen yhteiskuntataloudellista tehokkuutta kuvaava hyöty-kustannussuhde (H/K-suhde) on noin 1,1.
Asukasvuorovaikutus
Munkkivuoren raitiotiestä kerättiin palautetta Helsingin kaupungin Internet-sivujen kautta Kerro kartalla -palvelun avulla maalis-huhtikuussa 2012. Kyselyyn vastasi 685 henkilöä. Kommentteja annettiin yhteensä 4 225, joista 3 919 oli karttakommentteja. Munkkivuoren raitiotien suunnitelmia esiteltiin asukastilaisuudessa Munkkivuoressa 9.5.2012. Tilaisuuteen osallistui yli 100 henkilöä, jotka olivat lähinnä Munkkivuoren asukkaita.
Johtopäätökset
Munkkivuoreen ulottuvalla raitiolinjalla voidaan selvityksen mukaan kustannustehokkaasti korvata bussiliikennettä ja samanaikaisesti saada sekä yhteiskuntataloudellisia että kuntataloudellisia hyötyjä. Koska raitiotie on luonteeltaan runkolinja, hyötyjen saamiseksi on hyväksyttävä jonkin verran nykyistä pidempiä kävelymatkoja ja liityntäyhteyksiä joiltain vähän matkoja tuottavilta alueilta. Raitiotie on tämän tarkastelutason selvityksen perusteella teknisesti toteutettavissa.
Munkkivuoren raitiotie kulkee suurelta osin nykyisessä kaupunkirakenteessa, jossa joukkoliikennepalvelut perustuvat pääasiassa bussiliikenteeseen. Maankäyttö ei vaikutusalueella ole merkittävästi lisääntymässä, joten raitiotien toteuttaminen ei tästä näkökulmasta ole kiireellistä. Helsingissä on suunnitteilla ja rakenteilla useita uusia kaupunginosia, joihin on perusteltua ulottaa raitiotie etupainotteisesti.
Munkkivuoren raitiotie on kannattava hanke. Sen toteuttaminen kannattaa sisällyttää joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmiin muiden kiireellisempien raitiotiehankkeiden toteutuksen jälkeen arviolta 2025. Osaltaan aikataulua rajoittavat myös Turunväylälle tarvittavat muutokset, jotka ovat riippuvaisia Hakamäentien läntisestä jatkeesta.
Mikäli useat uusia kaupunginosia palvelevat raitiotiehankkeet viivästyvät, Munkkivuoren raitioradan aikataulua saattaa olla perusteltua aikaistaa.
Työssä valitun liikennejärjestelmän kannalta parhaan raitiotielinjauksen toteutus edellyttää eteläisen Topeliuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun raitioteiden sekä Hakamäentien Turunväylälle ulottuvan läntisen jatkeen toteutumista. Avoimien suunnitelmien aikatauluista ja toteutumisesta tulee olla käsitys ennen kuin Munkkivuoren raitiotien suunnittelua on tarkoituksenmukaista jatkaa.
Topeliuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun raitiotien toteuttamisvaihtoehtojen suunnittelu ja alustava kannattavuuden arviointi on käynnissä. Vaihtoehdot edellyttävät asukasvuorovaikutusta. Suunnitelmat pyritään tuomaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vielä vuoden 2012 aikana.
Työn aikana nousi esiin ajatus laajentaa raitioratoja ja -linjastoa nykyistä pidemmälle esikaupunkivyöhykkeelle mm. osittain Raide-Jokerin tarjoamia ratayhteyksiä hyödyntäen. Tällaisista esikaupunkiraitioteistä on syytä laatia laajempi selvitys, jolla arvioidaan raitioliikenteen tarkoituksenmukaisuutta kantakaupungin ulkopuolisessa liikenteessä esikaupunkeja kehitettäessä. Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan tällainen selvitys kannattaa sisällyttää tulevan valtuustokauden toimintasuunnitelmaan siten, että selvitys käynnistetään vuoden 2013 aikana
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455
lauri.kangas(a)hel.fi
Liitteet
1 | Raportti: Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys |
Päätöshistoria
Liikennesuunnittelupäällikkö/y 16.03.2012
HEL 2012-001255 T 02 08 02 00
Päätös
Liikennesuunnittelupäällikkö päätti osallistua Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) tilaaman konsulttityön Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys kustannuksiin.
HSL on tilannut selvityksen Strafica Oy:ltä. Suunnittelutyön kokonaishinta on 60 000 euroa + alv 23 %, josta Helsingin kaupungin osuus on 20 000 euroa + arvonlisävero 23 %.
Kustannukset maksetaan kirjanpidon tililtä: 434100-7250008180-7200855_0441
Laskutuksessa käytetään viitettä KONSU 12/L003/Kangas.
Päätöksen jakelu:
- liikennejärjestelmätoimisto/Lauri Kangas
- hallinto-osasto/Sari Oivo
Lisätiedot
Kangas Lauri, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455
lauri.kangas(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Ykp/1 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
Käsiteltävä tässä kokouksessa
§ 367
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee koulujen eriytymisen negatiivisesta kierrettä
HEL 2012-005846 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella säädellään alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavoituksella mm. luodaan edellytyksiä asuntopolitiikalle, jolla vaikutetaan väestöryhmien alueelliseen sijoittumiseen, pyritään tasaamaan alueellisia eroja sekä tätä kautta ehkäisemään koulujen imagon ja arvostuksen heikkenemistä. On havaittu, että perheiden sitoutuminen asuinalueelle liittyy käsityksiin kaupunginosien koulujen laadusta.
Kaupunkisuunnittelun tärkeänä strategisena tavoitteena on erilaisten negatiivisten sosiaalisten kehitysprosessien ehkäiseminen. Kaavoituksessa uudis- ja täydennysrakentamisen laadun ja kerrosalamäärän lisäksi tavoitteena on monipuolisen hallintamuotojakauman, asuntokoon ja asuntorakenteen mahdollistaminen. Toteuttamista ohjaavat AM-ohjelmassa (asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa) määritellyt asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumat, jotka mahdollistavat asuntojen kaupunginosa- ja korttelitasoisen sekoittamisen.
Alueilla, joissa asuntojen hallintamuotojakauma sekä palvelurakenne ovat yksipuolisia, kaupunkirakenteen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Asuntotyyppejä - ja hallintamuotojakaumaa monipuolistava täydennysrakentaminen, jossa asukasmäärää lisätään merkittävästi, tukee etenkin palveluiden edellytyksiä, kaupunginosien tasapainoista kehitystä sekä ehkäisee segregaatiota. Rakentamisen myötä voidaan edistää välillisesti myös koulujen oppilaspohjan monipuolistumista väestömäärän lisääntymisen myötä.
Myös alueiden välisellä seudullisella saavutettavuudella saattaa olla merkitystä segregaation ehkäisyssä. Alueiden kytkeytyessä kaupunkirakenteellisesti luontevasti toisiinsa todennäköisyys sosioekonomisten ongelmien kasaantumisesta on paljon epätodennäköisempää, kuin eristyksissä tai syrjässä olevilla alueilla. Eri kulkutapojen hyvällä saavutettavuudella etenkin asemanseuduilla ja liikenteen solmukohdissa parannetaan ihmisten liikkumista sekä vahvistetaan palveluiden edellytyksiä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkoituksenmukaista edistää etenkin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta osana toimivaa kaupunkirakennetta ja joukkoliikenneverkostoa. Myös Helsingin uuden yleiskaavan laadinnassa tullaan kiinnittämään huomiota näihin kysymyksiin.
Näiden lisäksi julkisen kaupunkiympäristön koetun laadun varmistamiseen sekä elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen erityisesti liikenteellisissä solmukohdissa tulee kiinnittää huomiota. Tämän tyyppisiä toimenpiteitä on edistetty muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi-hankkeessa sekä Lähiöprojektin vetämässä MetroHelsinki-hankkeessa.
Fyysisen kaupunkirakenteen pitkän tähtäimen kehittämisen lisäksi tärkeää on tukea asuinalueiden sosiaalisia ja toiminnallisia rakenteita sekä myönteisiä mielikuvia alueista. Mitä vahvempi toiminnallinen rakenne kaupunginosissa on, sitä parempi pohja on elämänhallinnalle ja tasapainoiselle, eriytymistä torjuvalle kehitykselle. Näiden tavoitteiden edistämiseksi on perustettu Helsingin kaupungin lähiöprojekti, jonka vetovastuu on kaupunkisuunnitteluvirastossa. Lähiöprojekti on kumppanuutta, alueimagon vahvistumista ja alueellista toimintaa tukeva hallintokuntien yhteistyöprojekti, jonka toiminta-alue kattaa koko esikaupunkivyöhykkeen. Projekti tukee kaupungin strategioiden ja tavoitteiden toteuttamista sekä raportoi toiminnastaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Lähiöprojektin toimenpiteiden kohdentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota sosiaalisesti heikkeneviin alueisiin, joissa palveluiden määrä ja toimintojen monipuolisuus ovat heikentyneet ja joissa julkisen ympäristön ja rakennuskannan kunto edellyttävät parantamistoimenpiteitä.
Lähiöprojektin toimintakauden 2012–2015 tavoitteiksi on asetettu verkostoituvan esikaupungin ja viihtyisän ympäristön kehittäminen sekä kokemisen, oppimisen ja hyvän kaupunkielämän edellytysten vahvistaminen. Toimintakauden tunnuksen "Sivistys on siistiä" mukaisesti tuetaan sivistys- ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Erityistä painoarvoa asetetaan syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn ja arjen turvallisuuden vahvistamiseen.
Lähiöprojektin toiminta perustuu erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Hyvänä esimerkkinä segregaatiota ehkäisevästä hankkeesta on kulttuurikeskuksen ja opetusviraston kanssa käynnistetty toiminta, joka tuo kulttuuria, musiikkia ja taidetta koululaisten arkipäivään. Kulttuuritoimijoita on ohjattu tekemään sopivaa aineistoa koulujen opetussuunnitelmiin sekä kannustamaan eri aineiden opettajat käyttämään kulttuuritarjontaa. Toimintaa ohjataan kouluille, joilla aiempi kulttuuritoiminta on ollut vähäistä ja jotka ovat vaarassa eriytyä. Muita esimerkkejä Lähiöprojektin tukemista yhteistyöhankkeista ovat:
- Operaatio Pulssi (12–18 vuotiaille nuorille suunnattua vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä alueen koulujen kanssa)
- OMG-hanke (mediakoulutusta- ja toimintaa kouluttamattomille nuorille)
- Tempo-hanke (orkesteritoimintaa kouluissa)
- Lähiöliikunta (liikuntapalveluja syrjäytymisvaarassa oleville 13-17-vuotiaille nuorille)
Kaikissa näissä hankkeissa keskitytään lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn yhteistyössä opetus, liikunta - ja kulttuuritoimen kanssa.
Esittelijä
yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen
Lisätiedot
Tero Santaoja, lähiöprojektin projektipäällikkö, puhelin: 310 37155
tero.santaoja(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella säädellään alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavoituksella mm. luodaan edellytyksiä asuntopolitiikalle, jolla vaikutetaan väestöryhmien alueelliseen sijoittumiseen, pyritään tasaamaan alueellisia eroja sekä tätä kautta ehkäisemään koulujen imagon ja arvostuksen heikkenemistä. On havaittu, että perheiden sitoutuminen asuinalueelle liittyy käsityksiin kaupunginosien koulujen laadusta.
Kaupunkisuunnittelun tärkeänä strategisena tavoitteena on erilaisten negatiivisten sosiaalisten kehitysprosessien ehkäiseminen. Kaavoituksessa uudis- ja täydennysrakentamisen laadun ja kerrosalamäärän lisäksi tavoitteena on monipuolisen hallintamuotojakauman, asuntokoon ja asuntorakenteen mahdollistaminen. Toteuttamista ohjaavat AM-ohjelmassa (asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa) määritellyt asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumat, jotka mahdollistavat asuntojen kaupunginosa- ja korttelitasoisen sekoittamisen.
Alueilla, joissa asuntojen hallintamuotojakauma sekä palvelurakenne ovat yksipuolisia, kaupunkirakenteen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Asuntotyyppejä - ja hallintamuotojakaumaa monipuolistava täydennysrakentaminen, jossa asukasmäärää lisätään merkittävästi, tukee etenkin palveluiden edellytyksiä, kaupunginosien tasapainoista kehitystä sekä ehkäisee segregaatiota. Rakentamisen myötä voidaan edistää välillisesti myös koulujen oppilaspohjan monipuolistumista väestömäärän lisääntymisen myötä.
Myös alueiden välisellä seudullisella saavutettavuudella saattaa olla merkitystä segregaation ehkäisyssä. Alueiden kytkeytyessä kaupunkirakenteellisesti luontevasti toisiinsa todennäköisyys sosioekonomisten ongelmien kasaantumisesta on paljon epätodennäköisempää, kuin eristyksissä tai syrjässä olevilla alueilla. Eri kulkutapojen hyvällä saavutettavuudella etenkin asemanseuduilla ja liikenteen solmukohdissa parannetaan ihmisten liikkumista sekä vahvistetaan palveluiden edellytyksiä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkoituksenmukaista edistää etenkin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta osana toimivaa kaupunkirakennetta ja joukkoliikenneverkostoa. Myös Helsingin uuden yleiskaavan laadinnassa tullaan kiinnittämään huomiota näihin kysymyksiin.
Näiden lisäksi julkisen kaupunkiympäristön koetun laadun varmistamiseen sekä elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen erityisesti liikenteellisissä solmukohdissa tulee kiinnittää huomiota. Tämän tyyppisiä toimenpiteitä on edistetty muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi-hankkeessa sekä Lähiöprojektin vetämässä MetroHelsinki-hankkeessa.
Fyysisen kaupunkirakenteen pitkän tähtäimen kehittämisen lisäksi tärkeää on tukea asuinalueiden sosiaalisia ja toiminnallisia rakenteita sekä myönteisiä mielikuvia alueista. Mitä vahvempi toiminnallinen rakenne kaupunginosissa on, sitä parempi pohja on elämänhallinnalle ja tasapainoiselle, eriytymistä torjuvalle kehitykselle. Näiden tavoitteiden edistämiseksi on perustettu Helsingin kaupungin lähiöprojekti, jonka vetovastuu on kaupunkisuunnitteluvirastossa. Lähiöprojekti on kumppanuutta, alueimagon vahvistumista ja alueellista toimintaa tukeva hallintokuntien yhteistyöprojekti, jonka toiminta-alue kattaa koko esikaupunkivyöhykkeen. Projekti tukee kaupungin strategioiden ja tavoitteiden toteuttamista sekä raportoi toiminnastaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Lähiöprojektin toimenpiteiden kohdentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota sosiaalisesti heikkeneviin alueisiin, joissa palveluiden määrä ja toimintojen monipuolisuus ovat heikentyneet ja joissa julkisen ympäristön ja rakennuskannan kunto edellyttävät parantamistoimenpiteitä.
Lähiöprojektin toimintakauden 2012–2015 tavoitteiksi on asetettu verkostoituvan esikaupungin ja viihtyisän ympäristön kehittäminen sekä kokemisen, oppimisen ja hyvän kaupunkielämän edellytysten vahvistaminen. Toimintakauden tunnuksen "Sivistys on siistiä" mukaisesti tuetaan sivistys- ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Erityistä painoarvoa asetetaan syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn ja arjen turvallisuuden vahvistamiseen.
Lähiöprojektin toiminta perustuu erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Hyvänä esimerkkinä segregaatiota ehkäisevästä hankkeesta on kulttuurikeskuksen ja opetusviraston kanssa käynnistetty toiminta, joka tuo kulttuuria, musiikkia ja taidetta koululaisten arkipäivään. Kulttuuritoimijoita on ohjattu tekemään sopivaa aineistoa koulujen opetussuunnitelmiin sekä kannustamaan eri aineiden opettajat käyttämään kulttuuritarjontaa. Toimintaa ohjataan kouluille, joilla aiempi kulttuuritoiminta on ollut vähäistä ja jotka ovat vaarassa eriytyä. Muita esimerkkejä Lähiöprojektin tukemista yhteistyöhankkeista ovat:
- Operaatio Pulssi (12–18 vuotiaille nuorille suunnattua vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä alueen koulujen kanssa)
- OMG-hanke (mediakoulutusta- ja toimintaa kouluttamattomille nuorille)
- Tempo-hanke (orkesteritoimintaa kouluissa)
- Lähiöliikunta (liikuntapalveluja syrjäytymisvaarassa oleville 13-17-vuotiaille nuorille)
Kaikissa näissä hankkeissa keskitytään lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn yhteistyössä opetus, liikunta - ja kulttuuritoimen kanssa.
Esittelijä
Valtuustoaloite
Valtuutettu Päivi Lipponen ja kaksi muuta valtuutettua ovat tehneet 11.4.2012 seuraavan valtuustoaloitteen:
Suomen kilpailukyky ja elintaso perustuvat ammattitaitoiseen työvoimaan. Kunnat vastaavat peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Peruskoulun suuri tavoite on ollut luoda mahdollisuuksien tasa-arvo eli antaa jokaiselle nuorelle taustaan katsomatta mahdollisuus hakeutua opintoihin ja ammattiin, jotka vastaavat hänen toiveitaan ja taitojaan. Peruskoulua täydentävän esiopetuksen tavoite on ollut tasata jo heti alussa lasten sosiaalisen taustan tuomia eroja ja vahvistaa lasten taitoja, jotta he pärjäävät koulussa. Tutkimusten mukaan Suomen koulut ovat alkaneet eriytyä. Tutkimusten perusteella Suomen parhaimmat ja heikoimmat koulut löytyvät Helsingistä. Oppimisero koululaisten välillä on jopa kaksi vuotta parhaimmissa ja heikoimmissa kouluissa. Se tarkoittaa, että kun nuoret hakeutuvat peruskoulun jälkeen jatko-opiskelemaan, heidän mahdollisuutensa päästä opiskelemaan ja pärjätä opinnoissaan ja modernissa tietoyhteiskunnassa ovat hyvin erilaiset. Kärjistyneesti voi siis sanoa, että osa nuorista hakeutuu eteenpäin yhdeksän vuoden peruskoulutaidoilla ja osan taidot ovat vasta seitsemännen vuosiluokan tasolla. Pitkällä aikavälillä tämä kiihtyvä ja syvenevä negatiivinen kierre merkitsee, että yhteiskunnan sosiaalinen liikkuvuus heikkenee ja mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu. Yksi ratkaisu on kaupunkisuunnittelu, jotta vaikeudet eivät keskittyisi samalle alueelle.
Aloite
Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä asialle jossa koulujen eriytymisen negatiivinen kierre ei kiihtyisi entisestään?
Lausuntopyyntö
Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 26.10.2012 mennessä.
Esittelijä
yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen
Lisätiedot
Tero Santaoja, lähiöprojektin projektipäällikkö, puhelin: 310 37155
tero.santaoja(a)hel.fi
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.10.2012 § 332
HEL 2012-005846 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että lausunnossa tuodaan paremmin esiin, miten kaupunkisuunnittelussa on konkreettisin toimin otettu ja tullaan ottamaan huomioon sosiaalisen segregaation kääntäminen.
Käsittely
02.10.2012 Palautettiin
Palautusehdotus:
Matti Niemi: Palautetaan asia valmisteluun siten, että lausunnossa tuodaan paremmin esiin, miten kaupunkisuunnittelussa on konkreettisin toimin otettu ja tullaan ottamaan huomioon sosiaalisen segregaation kääntäminen.
Kannattajat: Sampo Villanen
Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä palautusehdotuksen.
Esittelijä
yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen
Lisätiedot
Tero Santaoja, lähiöprojektin projektipäällikkö, puhelin: 310 37155
tero.santaoja(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Akp/1 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 368
Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta saapunut kirje (nro 12079)
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Ksv 0827_3, Lauttasaarentie 24, 25, 29 ja 31, Lielahdentie 1, 2, 4 ja 6 sekä Taivaanvuohentie 6, karttaruutu F2/T4
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2012 päätöksen § 215 mukaisesti 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31038 tontin 12, tason -9.0 yläpuolella, ja katualueen (Otavantie) sekä maanalaisten tilojen: kortteli 31026 osa tontista 7, kortteli 31039 osa tonteista 1, 3, 4, 12, 13, 14, kortteli 31040 osa tontista 1 ja katualueet (Lauttasaarentie, Lielahdentie, Taivaanvuohentie ja Taivaanvuohenkuja) asemakaavan muutosehdotusta nro 12079 tekisi siihen päätöksessä esitettyjen lisäksi seuraavat muutokset:
1) Asemakaavamerkintä ja -määräys:
- 9540+8820 Lukusarja, joka yhteenlaskettuna osoittaa kerrosalan määrän. Ensimmäinen luku osoittaa asuinkerrosalan enimmäismäärän ja toinen luku liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tilojen enimmäismäärän.
Muutetaan muotoon:
- 18350<10400+8800 (5950) Lukusarja, jonka ensimmäinen luku osoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Toinen luku osoittaa asuinkerrosalan enimmäismäärän ja kolmas luku liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tilojen enimmäismäärän. Suluissa oleva neljäs luku osoittaa liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tilojen vähimmäismäärän.
2) Asemakaavamääräys:
- tontin asemakaavan mukaisesta asuinkerrosalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m2.
Muutetaan muotoon:
- tontin asemakaavan mukaisesta asuinkerrosalasta osa tulee toteuttaa asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m2.
3) Asemakaavamääräyksestä ”- tontille on rakennettava kuitenkin vähintään 293 autopaikkaa. 25 autopaikkaa tulee tarvittaessa luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön.” poistetaan ensimmäinen lause. Toiseen lauseeseen lisätään määre "tontin omien autopaikkojen lisäksi", muutetaan sana ”tulee” sanaksi ”saadaan” ja lisätään "tarvittaessa"-sanan jälkeen sanat "toteuttaa ja". Muutoksen jälkeen kyseinen määräys on kokonaisuudessaan muodossa: "- tontin omien autopaikkojen lisäksi 25 autopaikkaa saadaan tarvittaessa toteuttaa ja luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön."
4) Asemakaavamääräys:
- on rakennettava pihakannelta esteetön yhteys luiskaa myöten maantasoon.
Muutetaan muotoon:
- on vähintään yhdeltä pihakannelta rakennettava esteetön yhteys tarvittaessa luiskaa myöten maantasoon.
5) Asemakaavamerkintä AK muutetaan merkinnäksi AL.
Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Paula Vartiainen
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Anja Niera, arkkitehti, puhelin: 310 37190
anja.niera(a)hel.fi
Jouni Korhonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37080
jouni.korhonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Muutokset havainnollistettuna kartalla sekä merkinnöissä ja määräyksissä |
2 | Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n kirje |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakija | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2012 päätöksen § 215 mukaisesti 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31038 tontin 12, tason -9.0 yläpuolella, ja katualueen (Otavantie) sekä maanalaisten tilojen: kortteli 31026 osa tontista 7, kortteli 31039 osa tonteista 1, 3, 4, 12, 13, 14, kortteli 31040 osa tontista 1 ja katualueet (Lauttasaarentie, Lielahdentie, Taivaanvuohentie ja Taivaanvuohenkuja) asemakaavan muutosehdotusta nro 12079 tekisi siihen päätöksessä esitettyjen lisäksi seuraavat muutokset:
1) Asemakaavamerkintä ja -määräys:
- 9540+8820 Lukusarja, joka yhteenlaskettuna osoittaa kerrosalan määrän. Ensimmäinen luku osoittaa asuinkerrosalan enimmäismäärän ja toinen luku liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tilojen enimmäismäärän.
Muutetaan muotoon:
- 18350<10400+8800 (5950) Lukusarja, jonka ensimmäinen luku osoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Toinen luku osoittaa asuinkerrosalan enimmäismäärän ja kolmas luku liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tilojen enimmäismäärän. Suluissa oleva neljäs luku osoittaa liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tilojen vähimmäismäärän.
2) Asemakaavamääräys:
- tontin asemakaavan mukaisesta asuinkerrosalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m2.
Muutetaan muotoon:
- tontin asemakaavan mukaisesta asuinkerrosalasta osa tulee toteuttaa asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m2.
3) Asemakaavamääräyksestä ”- tontille on rakennettava kuitenkin vähintään 293 autopaikkaa. 25 autopaikkaa tulee tarvittaessa luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön.” poistetaan ensimmäinen lause. Toiseen lauseeseen lisätään määre "tontin omien autopaikkojen lisäksi", muutetaan sana ”tulee” sanaksi ”saadaan” ja lisätään "tarvittaessa"-sanan jälkeen sanat "toteuttaa ja". Muutoksen jälkeen kyseinen määräys on kokonaisuudessaan muodossa: "- tontin omien autopaikkojen lisäksi 25 autopaikkaa saadaan tarvittaessa toteuttaa ja luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön."
4) Asemakaavamääräys:
- on rakennettava pihakannelta esteetön yhteys luiskaa myöten maantasoon.
Muutetaan muotoon:
- on vähintään yhdeltä pihakannelta rakennettava esteetön yhteys tarvittaessa luiskaa myöten maantasoon.
5) Asemakaavamerkintä AK muutetaan merkinnäksi AL.
Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Paula Vartiainen
Esittelijä
Hakijan kirje
Kaavamuutoksen hakija Lauttasaaren Liikekeskus Oy on lähettänyt asemakaavan muutosehdotuksen muistutusten ja lausuntojen lautakuntakäsittelyn (29.5.2012) jälkeen 11.9.2012 kaupunkisuunnitteluvirastoon kirjeen, jossa todetaan, että kaavaehdotuksen pohjalta mahdollisten toteuttajatahojen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella toteuttamisedellytyksiä ei kaavalle sen nykymuodossa ole. Yhtiön edustaja otti asiassa alustavasti yhteyttä asemakaavaosastoon kesäkuussa. Kirje on lähetetty syyskuussa hakijan, hakijan suunnittelijan ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajien välisten neuvottelujen jälkeen.
Lauttasaaren Liikekeskus Oy esittää kirjeessään asemakaavamuutoksen kehittämistä siten, että alin pysäköintikellari K4 voidaan jättää pois ja asuinkerrosalaa voidaan kasvattaa sekä liikekerrosalaa pienentää. Hakija esittää myös, että asuntojen keskipinta-alavaatimus voidaan poistaa tai sitä voidaan lieventää. Kirje on kokonaisuudessaan liitteineen (Suunnitelmaluonnokset 10.9.2012) esityslistan liitteenä.
Lähtökohdat
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut mahdollistaa nykyisen ostoskeskuksen palvelutason parantaminen ja rakennuksen korvaaminen uudella yhdistetyllä ostoskeskus- ja asuinrakennuksella, johon rakennetaan myös Lauttasaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti.
Länsimetro ja sen Lauttasaaren asema ovat rakenteilla ostoskeskuksen alueella maan alla. Metron rakentaminen ja käyttöönotto sanelevat käytännössä asemakaavan toteuttamisen aikataulua siten, että ostoskeskustontin rakentamisen edellyttämien räjäytystöiden tulisi olla suoritettu, kun metroliikenne käynnistyy vuonna 2015.
Ostoskeskuksen omistava Lauttasaaren Liikekeskus Oy ei nykyisellä omistusrakenteella itse toimi hankkeessa rakennuttajana, vaan on etsinyt ostoskeskuksen uudistamishankkeelle toteuttamisesta kiinnostunutta kiinteistökehittäjää. Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n mukaan tällaista ei kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän asemakaavan muutosehdotuksen pohjalta ole löytynyt, mutta hankkeelle kuitenkin olisi löydettävissä todennäköisesti toteuttaja vähäisillä asemakaavan muutosehdotukseen tehtävillä muutoksilla.
Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta hakijan kanssa ennen käsittelyä kaupunginvaltuustossa. Ilman varmuutta toteuttamisedellytyksistä ei Lauttasaaren Liikekeskus Oy:llä ole perusteita eikä halua maankäyttösopimuksen tekemiseen, mikä johtaa siihen, että kaavalliset edellytykset Lauttasaaren ostoskeskuksen kehittämiselle jäävät toteutumatta. Metroaseman sisäänkäynnin toteuttamiselle on haettu poikkeamispäätöstä eikä ostoskeskuksen uudistamishankkeen mahdollisella lykkääntymisellä tai kariutumisella ole sen osalta vaikutuksia länsimetron toteuttamiseen.
Kaupungin tavoitteiden mukaista on eheyttää yhdyskuntarakennetta tehostamalla maankäyttöä tulevan metroaseman läheisyydessä sekä luoda mahdollisuudet ostoskeskuksen kaupallisten palveluiden kehittämiselle. Hakijan esittämät tarkistukset asemakaavan muutosehdotukseen ovat perusteltuja, mikäli ne edistävät hankkeen toteutumista.
Asemakaavan muutokseen tehtävät muutokset
Asuin- ja liikekerrosalan muutokset
Hakija esittää, että tontin asuinkerrosalaa pitäisi voida kasvattaa ja liikekerrosalaa pienentää. Hakijan viitesuunnitelman mukaisessa ratkaisussa on liiketilaa enemmän kuin nykyisessä ostoskeskuksessa. Nykyisessä ostoskeskuksessa olevalle toimistotilalle ei hakijan mukaan ole kysyntää eikä viitesuunnitelmaan ole sen vuoksi toimistotiloja sisällytetty. Viitesuunnitelmassa ei myöskään ole esitetty varauksia julkisille palveluille kuten esimerkiksi kirjastolle tai musiikkiopistolle.
Asemakaavan muutosehdotusta on perusteltua muuttaa siten, että mahdollistetaan asuinkerrosalan kasvattaminen uuden viitesuunnitelman mitoituksen mukaisesti. Korttelialueen kokonaiskerrosalaa ei ole tarpeen pienentää, vaikka uudessa viitesuunnitelmassa kerrosalaa on vähennetty, sillä kaavaan merkittyä rakennusoikeutta ei ole pakko käyttää kokonaisuudessaan. Asemakaavan muutoksen tavoitteiden kannalta on perusteltua säilyttää kaavassa kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2012 hyväksymän asemakaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus ja sen myötä mahdollisuus rakentaa tontille uudesta viitesuunnitelmasta poiketen myös julkisia palveluita sekä enemmän liike- ja/tai toimistotilaa, mikäli niiden toteuttamiselle syntyy taloudelliset edellytykset. Liike-, toimisto- ja julkisten palvelujen tiloille on tarpeellista osoittaa määräystä tarkistettaessa myös vähimmäismäärä, jotta voidaan turvata ostoskeskuksen palvelutason parantamista koskevan tavoitteen toteutuminen.
Pysäköintimääräyksiä koskevat muutokset
Hakija esittää myös, että aikaisemman viitesuunnitelman mukainen alin pysäköintitaso K4 pitäisi voida jättää pois. Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole suoraan määräystä pysäköintitasojen määrästä tai velvoittavaa määräystä alimman pysäköintitason korkeusasemasta. Autopaikkoja koskeva määräys määrittelee autopaikkojen tarpeen suhteessa eri käyttötarkoitusten mukaisiin kerrosaloihin. Lisäksi on annettu määräys metron liityntäpysäköintipaikkojen määrästä (50 ap) sekä määräys, jonka mukaan 25 autopaikkaa tulee tarvittaessa luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön. Näiden lisäksi asemakaavan muutosehdotuksessa on määräys, jonka mukaan tontille on rakennettava kuitenkin vähintään 293 autopaikkaa.
293 autopaikan rakentaminen pakottaisi kolmannen maanalaisen pysäköintitason rakentamiseen, muuta tähän velvoittavaa määräystä ei asemakaavan muutosehdotukseen sisälly. Uudessa viitesuunnitelmassa rakennetun kerrosalan määrää on vähennetty siten, ettei laskennallista tarvetta 293 autopaikalle ole. On tarkoituksenmukaista, että kiinteistön omaan käyttöön rakennettavat autopaikat toteutetaan rakennetun kerrosalan mukaisesti. Kullekin käyttötarkoitukselle on määräyksissä määritelty omat vähimmäismääränsä, millä perusteella määräys, jonka mukaan tontille on rakennettava kuitenkin vähintään 293 autopaikkaa, voidaan poistaa.
Määräys, jonka mukaan 25 autopaikkaa tulee tarvittaessa luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön, on hakijan kanssa käydyissä neuvotteluissa todettu esitetyssä muodossa tulkinnallisesti ongelmalliseksi. Sanamuodon perusteella määräystä voidaan pitää velvoittavana. Määräyksen perusteella ei kuitenkaan ole selvää millaisilla päätöksillä, kenen vaatimuksesta ja kenen kustannuksella paikat on toteutettava. Määräys on selkeyden vuoksi perusteltua muuttaa muotoon "- tontin omien autopaikkojen lisäksi 25 autopaikkaa saadaan tarvittaessa toteuttaa ja luovuttaa tontin 31039/1 käyttöön.", jolloin paikkojen toteuttaminen mahdollistetaan normaalin neuvottelu- ja sopimusmenettelyn kautta ja muotoilusta ilmenee se, että kyseiset 25 paikkaa toteutettaessa tulevat tontin omien autopaikkojen lisäksi.
Asuntojen keskikokoa koskevan määräyksen muutokset
Kolmantena tarkistuksena asemakaavamääräyksiin hakija esittää, että asuntojen keskipinta-alavaatimus poistettaisiin tai sitä lievennettäisiin. Tehokkaasti rakennetun keskustakorttelin varsin pienine pihoineen voidaan katsoa soveltuvan alueeksi, jolla perheasuntojen osuuden vaatimusta voidaan lieventää. Tämän vuoksi määräyksen ehdoton vaatimus siitä, että vähintään 50 % asuinkerrosalasta tulee toteuttaa asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän, on perusteltua muuttaa. Määräyksen uuden muotoilun mukaan tarkemmin määrittelemätön osa asuinkerrosalasta toteutetaan asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen osalta on kuitenkin tarkoituksenmukaista säilyttää 80 h-m² keskipinta-ala määräys turvaamassa isompien asuntojen tarjonnan monipuolisuutta.
Uudessa viitesuunnitelmassa tontilla on aiemmasta suunnitelmasta poiketen kaksi pihakantta. Määräystä, jonka mukaan pihakannelta on rakennettava esteetön yhteys luiskaa myöten maantasoon, on tämän vuoksi tarpeen selkeyttää muuttamalla se muotoon: ”- on vähintään yhdeltä pihakannelta rakennettava esteetön yhteys tarvittaessa luiskaa myöten maantasoon.”
Muut muutokset
Hakijan esittämien muutosten lisäksi kaavamerkintä AK on tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamerkinnäksi AL, mikä vastaa paremmin Helsingin vallitsevaa merkintäkäytäntöä sekä ympäristöministeriön merkintäasetuksen 1 §:ää. Merkinnän selitys ja merkintää koskeva määräys pysyvät muuttumattomina (ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä 31.3.2000).
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Anja Niera, arkkitehti, puhelin: 310 37190
anja.niera(a)hel.fi
Jouni Korhonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37080
jouni.korhonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Muutokset havainnollistettuna kartalla sekä merkinnöissä ja määräyksissä |
2 | Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n kirje |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakija | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.05.2012 § 215
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Ksv 0827_3, Lauttasaarentie 24, 25, 29 ja 31, Lielahdentie 1, 2, 4 ja 6 sekä Taivaanvuohentie 6, Karttaruutu F2/T4
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 24.1.2012 päivätyn ja 29.5.2012 muutetun 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31038 tontin 12, tason -9.0 yläpuolella, ja katualueen (Otavantie) sekä maanalaisten tilojen: kortteli 31026 osa tontista 7, kortteli 31039 osa tonteista 1, 3, 4, 12, 13, 14, kortteli 31040 osa tontista 1 ja katualueet (Lauttasaarentie, Lielahdentie, Taivaanvuohentie ja Taivaanvuohenkuja) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12079 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Lautakunta päätti muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti:
Muistutusten ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset
- tontilla 31038/12 asuntojen keskikokoa koskeva kaavamääräys on tarkistettu muotoon: "-tontin asemakaavan mukaisesta asuinkerrosalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m2."
- tontille 31038/21 rakennettavaksi vaadittavien autopaikkojen minimimääräksi on muutettu 293 autopaikkaa.
- tontin 31038/12 muuntamomääräys on muutettu muotoon "-on varattava rakennuksesta tilat alueellista sähköhuoltoa palveleville jakelumuuntamoille."
- tontin 31038/12 kaavamääräykseen pyöräpaikoista on lisätty vaatimus, että metroliikenteen liityntäpaikat on sijoitettava sisäänkäyntien läheisyyteen.
- tontille 31038/12 sisäänajoyhteyttä osoittavaan määräykseen on lisätty vaatimus, joka edellyttää Otavantien sisäänajokohdan järjestämistä siten, että poikkeustilanteissa, pelastuslaitoksen toiminnan edellyttäessä, ajosuunta voidaan vaihtaa ulospäin suuntautuvaksi.
- tontilla 31038/12 olevan puurivin kunnostamista koskevaa määräystä on täydennetty lauseella "Huonokuntoiset ja vaurioituneet puut on korvattava uusilla."
- tontilla 31038/12 metron tiloille osoitettua aluetta me/k on laajennettu maanalaisilta osilta vähäisessä määrin.
- on lisätty koko kaava-aluetta koskeva määräys, jolla velvoitetaan suunnitteluvaiheessa selvittämään louhinnan ja perustuskuormien vaikutus metroon.
Muut muutokset
- tontilla 31038/12 metron sisäänkäyntitiloille osoitettua aluetta me koskevaa määräystä on tarkennettu lisäyksellä: "Maanpäälliset tilat tulee sijoittaa rakennuksen rakennusalalle. Liukuportaiden ja hissien tilat saa rakentaa luvulla ilmoitetun kerrosalan lisäksi."
- tontilla 31038/12 olevan istutettavan puurivin merkintä on täydennetty kadun kulmaan asti.
Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin.
Päätöksen jakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus/(Kaj:n rooteli ************
24.01.2012 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Anja Niera, arkkitehti, puhelin: 310 37190
anja.niera(a)hel.fi
Jouni Korhonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37080
jouni.korhonen(a)hel.fi
Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258
anu.lamminpaa(a)hel.fi
Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu ja melut, puhelin: 310 37255
seija.narvi(a)hel.fi
Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218
riitta.salastie(a)hel.fi
Kiinteistölautakunta 19.04.2012 § 235
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Kiinteistökartta F2 T3 ja T4, Lauttasaarentie 24, Otavantie 9, Kauppaneuvoksentie 5
Päätös
Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12079 seuraavan lausunnon:
Kaavamuutos on osa länsimetron kaavoitusprosessia, joka samalla tukee kaupungin vanhojen ostoskeskusten toimintaedellytysten kehittämisstrategiaa. Kaavamuutoksen mahdollistama Lauttasaaren metroaseman luonteva yhdistäminen uudistettavaan ostoskeskukseen on omiaan vahvistamaan Lauttasaaren paikallispalveluiden elinvoimaisuutta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueen asukaspohjaa vahvistavaa kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden mukaista asuntorakentamista.
Helsinki on solminut ostoskeskustontin 31038/12 omistajan kanssa rasitesopimukset, jotka mahdollistavat metron sekä sen sisäänkäynnin tilojen rakentamisen ja hallinnan. Metron sisäänkäynti sijoittuu puretun huoltoaseman alueelle. Huoltoaseman polttonestelaitteisto ja -rakennelmat on poistettu syksyllä 2011. Helsingin ympäristökeskus on kirjeessään 20.12.2011 hyväksynyt alueen maaperätutkimukset ja toteaa, ettei maaperä ole pilaantunut jakeluaseman toimesta.
Lautakunta toteaa, että Lauttasaaren liikenteellisessä solmukohdassa sijaitsevat asunnot, joilla on pihaa vain tontin liikeosan katolla, eivät hyvin sovellu perheasunnoiksi. Liikenteellisesti keskeinen sijainti houkuttanee ensi sijassa nuorten aikuisten ja ikäihmisten yhden-kahden asukkaan ruokakuntia. Asuntojen keskipinta-alavaatimus johtaa siten helposti epätarkoituksenmukaiseen asuntojen kokojakaumaan tavalla, joka voi lykätä teknisesti ja kaupallisesti haastavan hankkeen toteuttamista. Länsimetron kaavaillaan valmistuvan jo vuonna 2015, jota ennen maanalaisten, osittain myös liityntäliikenteelle kaavailtujen pysäköintitilojen louhinnat käytännössä on tehtävä. Lautakunta katsoo siksi, että asuntojen keskipinta-alamääräys on poistettava kaavamuutoksesta.
Kaavamuutos korottaa Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n omistaman tontin 31038/12 arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontin omistajan kanssa. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontin omistajan kanssa on tehty sopimus.
Lautakunta toteaa, että edellä mainittua, paikkaan huonosti sopivaa huoneistojen keskikokomääräystä lukuun ottamatta asemakaavan muutos on onnistunut esimerkki toimivan täydennysrakentamisen mahdollisuuksista.
Esittelijä
osastopäällikkö
Juhani Tuuttila
Lisätiedot
Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864
peter.haaparinne(a)hel.fi
Pelastuslautakunta 03.04.2012 § 46
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Päätös
Lautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan ajoyhteydet tontin alla olevaan pysäköintilaitokseen on järjestettävä sekä Otavantieltä että Lauttasaarentie 25:stä metron huoltotunnelin kautta. Ehdotuksen mukaan ulosajo on mahdollista vain Lauttasaarentie 25 kautta. Lauttasaaren metroaseman ja sen huoltotunnelin suunnittelun ollessa vielä kesken, ei ole määritelty, minkälaisia savunpoistoon, pelastuslaitoksen hyökkäysreittiin ja muihin vastaaviin toimintoihin huoltotunnelia tullaan käyttämään. Toiminnot voivat johtaa tilanteisiin, joissa huoltotunneli joudutaan sulkemaan muulta liikenteeltä. Tällöin asemakaavan muutosehdotuksen mukaisessa ratkaisussa pysäköintilaitoksesta ulosajo ei ole enää mahdollista.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
Esittelijä
va pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Raila Hoivanen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31233
raila.hoivanen(a)hel.fi
Yleisten töiden lautakunta 27.03.2012 § 160
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Päätös
Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Laadittaessa asemakaavaehdotusta ei tehty uutta liikennesuunnitelmaa yleisille alueille. Esitetyt liikennekaavion järjestelyt eivät ole toimivia. Tonttiliittymiä, pysäkkien sijaintia, pyöräilyn ja jalankulun reittejä sekä risteävän liikenteen ohjausta ei ole suunniteltu riittävällä tarkkuudella. Kauppakeskuksen länsipuolisella jalankulkualueella on jatkossa runsaasti ajoneuvoliikennettä. Tällainen eri liikennemuotojen sekoittuminen on esteettömän kaupunkiympäristön kannalta erittäin vaikea ratkaisu. Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksen ajolinjojen ja jalankulkuväylien järjestelyt haittaavat esteetöntä jalankulkua ja sen selkeää jatkuvuutta. Lauttasaarentieltä vasemmalle Otavantielle kääntyvä liikenne haittaa jo nyt muuta liikennettä, joten risteyksen kohdalle tulisi harkita ryhmittymiskaistaa Otavantien kautta pysäköintihalliin ajoa varten. Ennen kaavan hyväksymistä on tehtävä liikennesuunnitelma, jotta jalankulku- ja pyöräliikenne voidaan järjestää turvallisesti.
Asemakaavassa on määrätty tontin eteläpuolinen puurivi säilytettäväksi ja tarvittaessa kunnostettavaksi. Maininta puurivin kunnostamista on vaikeasti tulkittavissa. Tarkoituksenmukaisempaa on esittää asemakaavassa puurivi säilytettäväksi ja tarvittaessa uudistettavaksi.
Alue tulee olemaan jatkossakin Lauttasaaren toiminnallinen keskipiste ja siksi sen tulee olla kaupunkikuvaltaan sijaintipaikan arvoinen.
Katualueiden muutostöiden kustannusarvio on 280 000 euroa.
Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja kehotuksin.
Käsittely
27.03.2012 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä: Seuraavat muutokset päätösehdotustekstiin:
(2) korjataan neljännessä virkkeessä oleva sana "itäpuolisella" sanaksi "länsipuolisella."
(2) uusi lause (ennen lausetta: Ennen kaavan hyväksymistä...)
Lauttasaarentieltä vasemmalle Otavantielle kääntyvä liikenne haittaa jo nyt muuta liikennettä, joten risteyksen kohdalle tulisi harkita ryhmittymiskaistaa Otavantien kautta pysäköintihalliin ajoa varten.
(3) ja (4) väliin uusi kappale (ennen kappaletta: Katualueen muutostöiden kustannusarvio...)
Alue tulee olemaan jatkossakin Lauttasaaren toiminnallinen keskipiste ja siksi sen tulee olla kaupunkikuvaltaan sijaintipaikan arvoinen.
Esittelijä
kaupunginarkkitehti
Jukka Kauto
Lisätiedot
Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419
anu.kiiskinen(a)hel.fi
Kaupunginmuseon johtokunta 27.03.2012 § 30
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Päätös
Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12079 seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ostoskeskuksen tontin uudisrakentaminen siten, että nykyisen rakennuksen tilalle rakennetaan uusi liikerakennus sekä asuntoja. Tontin lounaiskulmaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteykseen rakennetaan Lauttasaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti. Tontin alle on suunniteltu rakennettavaksi maanalaiset pysäköintitilat tonttia sekä metromatkustajien liityntäpysäköintiä varten.
Kaava merkitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun korttelikokonaisuuteen kuuluvan ostoskeskus- ja liikerakennuksen purkamista. Kaupunginmuseon tekemässä ostoskeskusinventoinnissa Lauttasaaren ostoskeskus on arvotettu luokkaan 2, eli se on arkkitehtuuriltaan harkittu ja viimeistelty, melko hyvin säilynyt ja ympäristöarvoltaan merkittävä ostoskeskusrakennus. Rakennusta on luonnehdittu inventoinnissa seuraavasti: "Rakennuksen selkeät perusmassat on liitetty toisiinsa moniulotteiseksi terassoiduksi kokonaisuudeksi. Julkisivumateriaali on ajanmukaista pesubetonia." Ostoskeskuksen suojelua tutkittiin suunnittelun alkuvaiheessa ja tavoitteena oli pitkään, että ainakin Lauttasaarentien puoleinen osa rakennuksesta säilyisi nykyisellään. Toteuttamiskelpoista edes osittain säilyttävää ratkaisua ei kuitenkaan löytynyt.
Kaupunginmuseon johtokunta pitää valitettavana, ettei vuonna 1970 valmistuneella ostoskeskuksella ole kaavamuutoksessa säilymisedellytyksiä. Kuitenkin vaikka ostoskeskusrakennus puretaan, uudessa kaavaratkaisussa säilytetään arkkitehti Olli Kivisen suunnitteleman korttelin perusidea itä-länsisuuntaisesta jalankulkuyhteydestä, jota myös kunnioitetaan uudisrakennuksen korkeiden asuinkerrostalomassojen sijoittelussa ja suuntauksessa. Muistuma ostoskeskuksen hahmosta muodostuu matalana uudisrakennuksen siipiosana Lauttasaarentien varteen.
Lauttasaaren kartanon puisto on arvoympäristö, jossa läpikulku todennäköisesti lisääntyy metron sisäänkäynnin rakentamisen myötä. Kartanopuiston Otavantien puoleisen sivun koivukujanneaihe tulee säilyttää rakentamisen aikana. Alueesta on tehty ympäristöhistoriallinen selvitys, joka tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.
Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan hyväksymistä.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Mäkinen
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483
sari.saresto(a)hel.fi
Ympäristölautakunta 13.03.2012 § 80
HEL 2011-005708 T 10 03 03
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
Esittelijä
ympäristötutkimuspäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517
eeva.pitkanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Akp/2 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 369
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi 11. kaupunginosan (Kallio) eräillä puisto-, rautatie- ja katualueilla (Linnunlaulun alue) (nro 12152)
HEL 2012-013370 T 10 03 05
Ksv 2822_3, karttalehdet G3 ja G4
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää kaupunginhallitukselle 23.10.2012 päivätyn asemakaavaosaston piirustuksen nro 12152/23.10.2012, jossa esitetään jatkettavaksi 11. kaupunginosan (Kallio) ns. Linnunlaulun alueella olevaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 15.1.2015 saakka, puoltaen sen hyväksymistä.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Paula Vartiainen
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200
anne.karppinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Rakennuskieltokartta nro 12152/23.10.2012 |
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää kaupunginhallitukselle 23.10.2012 päivätyn asemakaavaosaston piirustuksen nro 12152/23.10.2012, jossa esitetään jatkettavaksi 11. kaupunginosan (Kallio) ns. Linnunlaulun alueella olevaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 15.1.2015 saakka, puoltaen sen hyväksymistä.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Paula Vartiainen
Esittelijä
Alue
Nykyinen rakennuskielto on voimassa 15.1.2013 saakka 11. kaupunginosan (Kallio) ns. Linnunlaulun alueella.
Taustaa
Kaupunginvaltuusto päätti 15.1.1997, että Linnunlaulun alueen asemakaavaa muutetaan. Samalla kaupunginvaltuusto päätti määrätä alueen rakennuskieltoon. Kaupunginhallitus on jatkanut viimeksi 7.12.2010 rakennuskieltoa siten, että se on voimassa 15.1.2013 asti. Rakennuskieltoalueesta poistettiin vuonna 2010 Tokoinrannan asemakaavan muutoksen nro 11885 alue, jolla on voimassa kaupunginvaltuuston 5.5.2010 hyväksymä asemakaava.
Suunnittelutilanne
Linnunlaulu, lukuun ottamatta rata-aluetta, on Uudenmaan maakuntakaavan virkistysaluetta sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Alue on Helsingin yleiskaava 2000:n mukaan kaupunkipuistoa sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset kuuluvat Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen (RKY) luetteloon.
Radan länsipuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava nro 447. Lisäksi rata-alueen osissa on voimassa asemakaavat nro 463, 475 ja 2310. Linnunlaulun huviloiden kohdalla radan itäpuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava nro 5958. Asemakaavoissa ei ole osoitettu nykyisiä rakennuksia.
Radan itäpuoli on kaupungin omistamaa puistoaluetta. Rata-alue on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta. Radan länsipuolen puistoalue on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta, joka on kaupungin hallinnassa.
Huvilat ovat yksityisessä omistuksessa ja kaupunki on tehnyt maanvuokrasopimukset huviloiden omistajien kanssa. Linnunlaulun kaakkoisosassa oleva huvila nro 14 on kaupungin omistama.
Helsinki–Huopalahti–Leppävaara-kaupunkirata on rakennettu Linnunlaulun kohdalla kaupunginvaltuuston 11.2.1998 tekemän päätöksen mukaisesti.
Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat antaneet Linnunlaulun alueen ja huviloiden säilyttämistä koskevat lausunnot.
Kaupunginhallitus hyväksyi 26.8.1996 Linnunlauluun Töölönlahden puistoalueiden maisema-arkkitehtuurikilpailua varten kaupunkisuunnittelulliset lähtökohdat. Kilpailun tulos julkistettiin 13.1.1998.
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan Linnunlaulun asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus käsitellä vuonna 2014 kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Rakennuskiellon jatkaminen
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
Asemakaavaosasto on laatinut rakennuskieltoalueesta 23.10.2012 päivätyn piirustuksen nro 12152.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200
anne.karppinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Rakennuskieltokartta nro 12152/23.10.2012 |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Akp/3 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 370
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten tonteilla (nro 12156 ja 12157)
HEL 2012-013440 T 10 03 05
Ksv 2824_4 ja 2825_3
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää kaupunginhallitukselle 23.10.2012 päivätyt asemakaavaosaston piirustukset nro 12156 ja nro 12157, joissa esitetään jatkettavaksi 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) ja 54. kaupunginosan (Vuosaari) alueella olevaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 18.12.2014 saakka, puoltaen sen hyväksymistä.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Paula Vartiainen
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Leena Makkonen, arkkitehti, puhelin: 310 37262
leena.makkonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Rakennuskieltokartta nro 12156/23.10.2012 |
2 | Rakennuskieltokartta nro 12157/23.10.2012 |
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää kaupunginhallitukselle 23.10.2012 päivätyt asemakaavaosaston piirustukset nro 12156 ja nro 12157, joissa esitetään jatkettavaksi 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) ja 54. kaupunginosan (Vuosaari) alueella olevaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 18.12.2014 saakka, puoltaen sen hyväksymistä.
Päätösjakelu:
- kaupunginhallitus
- hallintokeskus, Paula Vartiainen
Esittelijä
Alue
Rakennuskielto on voimassa 18.12.2012 saakka 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 507 tontilla 12 ja 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54200 tontilla 1.
Taustaa
Alvar Aalto Säätiö lähetti 12.6.2000 päivätyn kirjeen kaupunginhallitukselle koskien arkkitehti Alvar Aallon rakennusten suojelua asemakaavoilla. Säätiön edustajat esittivät, että vielä kaavalla suojelematta olevaan ryhmään kuuluvien rakennusten arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määriteltäisiin asemakaavassa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi säätiön kirjeestä lausunnon kaupunginhallitukselle. Lautakunta mainitsi tavoitteenaan olevan, että Helsingissä vielä jäljellä olevat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset säilytetään ja varustetaan asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lautakunta esitti, että rakennusten kulttuurihistoriallisen ja arkkitehtonisen arvon selvittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä tapauskohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Suojeluasemakaavojen laatimista varten alueet esitettiin määrättäväksi rakennuskieltoon.
Kaupunginhallitus päätti 18.12.2000 määrätä alueet rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Kaupunginhallitus on pidentänyt rakennuskieltoja viimeksi 7.12.2010 tekemällään päätöksellä 18.12.2012 saakka.
Taka-Töölössä korttelissa 507 tontilla 12 sijaitseva Kansaneläkelaitoksen toimitalon kaupunkikuvallinen asema Kirjailijanpuiston päätepisteenä on merkittävä. Rakennus valmistui vuonna 1956. Julkisen rakennuksen mahtipontisuutta välttääkseen Aalto jakoi sen erikorkuisiin siipiosiin ilmentäen samalla yhtäältä talon henkilöstön hierarkkista asemaa, toisaalta tilojen julkisuusastetta. Aalto sai suunnitella rakennuksen sisustusta ja yksityiskohtia myöten. Myös sisätilat ovat säilyneet erinomaisesti lähes alkuperäisessä asussaan.
Vuosaaressa korttelin 54200 tontilla 1 sijaitsee Aallon Enso-Gutzeit Osakeyhtiön, nykyisen Stora Enso Oyj:n, henkilökunnalle suunnittelema vapaa-ajanrakennus ja rantasauna. Ne valmistuivat Helsingin olympiavuonna 1952. Sijaintipaikka Kortlahden rannalla on rauhallinen. Vapaa-ajan rakennuksen sisustuksen suunnittelivat taiteilija Maija Heikinheimo ja yhtiön johtajan vaimo, vuorineuvoksetar Greta Skogster-Lehtinen. Päärakennus on säilynyt sisustusta myöten lähes alkuperäisenä. Mustaksi maalattu hirsisauna sijaitsee aivan merenrannan tuntumassa jyrkällä rantakalliolla.
Molemmat tontit ovat yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Asemakaava
Taka-Töölön tontilla korttelissa 507 tontilla 12 voimassa olevassa asemakaavassa (nro 7995, vahvistettu 16.8.1982) tontti on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH). Vuosaaren korttelin 54200 tontilla 1 voimassa olevassa asemakaavassa (nro 7824, vahvistettu 8.6.1979) tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa sisäoppilaitoksen henkilökunta-asuntoineen (YOA).
Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä. Asemakaavat ovat siten vanhentuneita.
Suunnittelutilanne
Alun perin rakennuskieltoon kuuluneille Pitäjänmäen kaupunginosan korttelin 46009 tonteille 5, 6, 12, 13, 14 ja 15, Pitäjänmäen kaupunginosan korttelin 46146 tontille 5, Munkkiniemen kaupunginosan kortteliin 30014 ja puistoalueelle, Punavuoren kaupunginosan korttelin 94 tontille 8 sekä Kampin kaupunginosan korttelin 216 tontille 1 on jo laadittu suojeluasemakaavat. Katajanokan kaupunginosan korttelissa 142 tontilla 1 sijaitseva rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla. Niiden osalta rakennuskielto on päättynyt.
Kahdessa edelleen rakennuskiellossa olevassa kohteessa (Kansaneläkelaitoksen rakennus Taka-Töölössä ja Stora Enso Oy:n henkilökunnan vapaa-ajan rakennus ja rantasauna Vuosaaressa) asemakaavoitus on kesken. Museovirasto selvittää Kansaneläkelaitoksen suojelemista erityislailla (laki rakennusperinnön suojelemisesta). Vuosaaren Ramsinniemen alueen kaavoitus käynnistyy vuonna 2013. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi 18.12.2012 päättyvää rakennuskieltoa tulisi jatkaa, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.
Helsingin kaupunki omistaa tontit.
Rakennuskiellon jatkaminen
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
Asemakaavaosasto on laatinut rakennuskieltoalueista 23.10.2012 päivätyt piirustukset nro 12156 ja nro 12157.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Leena Makkonen, arkkitehti, puhelin: 310 37262
leena.makkonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Rakennuskieltokartta nro 12156/23.10.2012 |
2 | Rakennuskieltokartta nro 12157/23.10.2012 |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Akp/4 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
Käsiteltävä tässä kokouksessa
§ 371
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Päiväkoti Siilitien ja Ravintola Siilinpesän välisen puiston kunnostamista
HEL 2012-009031 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Siilitien alueen alkuperäisessä asemakaavassa numero 3599 (19.1.1955) Siilitie 1:n ja Hillerikujan välisellä alueella on ollut asunto- tai liiketontti ja yleisen rakennuksen tontti. Vuonna 1962 tehdyllä asemakaavan muutoksella kyseessä oleva puisto erotettiin leikkikentäksi. Muu osa alueesta on julkisten lähipalvelujen korttelialuetta (YL), jolla sijaitsee Päiväkoti Siilitie.
Alueella on hiekkakenttä ja matalaa istutusta ja nurmikkoa reunoilla. Leikkitelineet on poistettu. Osa puiston itäreunasta on rakennettu Siilitie 1 asukkaiden autopaikoiksi. Alueen pinta-ala on 0,29 ha.
Rakennusviraston 2006 laatimassa Herttoniemen ja Roihuvuoren viheraluesuunnitelmassa todetaan, että Siilitien leikkikentän yleisilme on avara ja siisti. Alueen käyttö on melko vähäistä. Leikkipaikan lopettamista on pohdittu, koska lähistöllä on hyvin varustettu leikkipuisto (Hilleri).
Leikkikentän vieressä sijaitseva Siilitien kiinteistöt on yksi Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen täydennysrakentamisselvityksen tutkittavista lisärakentamiskohteista (talous- ja suunnittelukeskus, 12.3.2010).
Kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää vuonna 2013 asemakaavan muutoksen, jossa selvitetään koko Siilitien vuokrataloalueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. Siilitien leikkipuiston maankäyttö on luontevaa ratkaista tämän kaavamuutoksen yhteydessä. Mikäli alue säilyy leikkipuistoalueena, rakennusvirasto tulee vastaamaan alueen suunnittelusta ja ylläpidosta.
Metroaseman vieressä ja korttelialueen keskellä oleva alue kuitenkin sopisi tehokkaampaan maankäyttöön täydennysrakentamistontiksi. Alueelle voisi sijoittua asumista tai jopa kaupallisia palveluja.
Siilitie 1 asukkaiden asumisoloihin rakentamisella olisi vähän vaikutusta. Asuinrakennusten päädyt ovat leikkikentälle päin asuntojen avautuessa vehreisiin puistomaisiin pihoihin. Täydennysrakentaminen ei heikentäisi myöskään alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, koska Siilitien alueella on paljon yhtenäisiä viheralueita, mm. Siilitien aluepuisto, jossa sijaitsee leikkipuisto Hilleri.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332
timo.karhu(a)hel.fi
Liitteet
1 | Aluerajaus ilmakuvassa |
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Siilitien alueen alkuperäisessä asemakaavassa numero 3599 (19.1.1955) Siilitie 1:n ja Hillerikujan välisellä alueella on ollut asunto- tai liiketontti ja yleisen rakennuksen tontti. Vuonna 1962 tehdyllä asemakaavan muutoksella kyseessä oleva puisto erotettiin leikkikentäksi. Muu osa alueesta on julkisten lähipalvelujen korttelialuetta (YL), jolla sijaitsee Päiväkoti Siilitie.
Alueella on hiekkakenttä ja matalaa istutusta ja nurmikkoa reunoilla. Leikkitelineet on poistettu. Osa puiston itäreunasta on rakennettu Siilitie 1 asukkaiden autopaikoiksi. Alueen pinta-ala on 0,29 ha.
Rakennusviraston 2006 laatimassa Herttoniemen ja Roihuvuoren viheraluesuunnitelmassa todetaan, että Siilitien leikkikentän yleisilme on avara ja siisti. Alueen käyttö on melko vähäistä. Leikkipaikan lopettamista on pohdittu, koska lähistöllä on hyvin varustettu leikkipuisto (Hilleri).
Leikkikentän vieressä sijaitseva Siilitien kiinteistöt on yksi Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen täydennysrakentamisselvityksen tutkittavista lisärakentamiskohteista (talous- ja suunnittelukeskus, 12.3.2010).
Kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää vuonna 2013 asemakaavan muutoksen, jossa selvitetään koko Siilitien vuokrataloalueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. Siilitien leikkipuiston maankäyttö on luontevaa ratkaista tämän kaavamuutoksen yhteydessä. Mikäli alue säilyy leikkipuistoalueena, rakennusvirasto tulee vastaamaan alueen suunnittelusta ja ylläpidosta.
Metroaseman vieressä ja korttelialueen keskellä oleva alue kuitenkin sopisi tehokkaampaan maankäyttöön täydennysrakentamistontiksi. Alueelle voisi sijoittua asumista tai jopa kaupallisia palveluja.
Siilitie 1 asukkaiden asumisoloihin rakentamisella olisi vähän vaikutusta. Asuinrakennusten päädyt ovat leikkikentälle päin asuntojen avautuessa vehreisiin puistomaisiin pihoihin. Täydennysrakentaminen ei heikentäisi myöskään alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, koska Siilitien alueella on paljon yhtenäisiä viheralueita, mm. Siilitien aluepuisto, jossa sijaitsee leikkipuisto Hilleri.
Esittelijä
Valtuustoaloite
Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto ja 17 muuta valtuutettua ovat tehneet 13.6.2012 seuraavan valtuustoaloitteen:
Herttoniemen Siilitiellä välittömästi metroaseman vieressä sijaitsee hoitamaton puisto, joka nykyisellään on vain eräänlainen hiekkakenttä. Hiekkakenttä jää Päiväkoti Siilitien ja Ravintola Siilenpesän väliselle alueelle. Hiekkakenttää reunustaa yhdellä sivulla Siilitie ja kolmella sivulla nurmikko. Näkymä päiväkoti Siilitien pihalta paljaan hiekkakentän yli Ravintola Siilenpesän terassille on esteetön ja karu. Hiekkakentällä on joskus ollut hiekkalaatikko ja keinut, mutta nykyisin sillä ei ole juuri mitään käyttöä. Kentän laidalla on yksi penkki. Ravintola Siilenpesän edessä on autopaikkoja, jotka erottaa hiekkakentästä hoitamaton nurmikaistale.
Hoitamaton puisto/hiekkakenttä sijaitsee Siilitien metroasemalle astuttaessa välittömästi Siilitien alkupäässä tien toisella puolella. Näkymä antaa Siilitien asuinalueelle saapuvalle alueesta epäviihtyisän ja hoitamattoman vaikutelman. Metroaseman käyttäjille puisto on jokapäiväinen ohikulkupaikka. Se näkyy myös metron ikkunasta ja on Siilitien alkupään kaupungin vuokratalojen ikkunoista näkyvä "puistonäkymä".
Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että Helsingin kaupunki kunnostaa Päiväkoti Siilitien ja Ravintola Siilenpesän välisen hoitamattoman kentän viihtyisäksi puistoksi istuttamalla sen laidoille päiväkotilasten, asukkaiden ja ohikulkijoiden iloksi hedelmäpuita, marjapensaita ja perennoja. Hiekkakentälle asennetaan esimerkiksi penkkejä, kiipeilyseinä, esiintymislava tai muita kentän käyttömahdollisuuksia lisääviä kiinteitä elementtejä.
Lausuntopyyntö
Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 14.9.2012 mennessä.
Hallintokeskus on myöntänyt vastaukselle lisäaikaa 2.11.2012 saakka.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332
timo.karhu(a)hel.fi
Liitteet
1 | Aluerajaus ilmakuvassa |
Oheismateriaali
1 | Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Lsp/3 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 372
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto toivomusponnesta, joka koskee Lapinlahden sairaalan ja sen puistoalueen suojaamista Länsiväylän melulta
HEL 2012-008413 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Länsiväylän nykyinen liikennemäärä on Lapinlahden sairaalan kohdalla arkisin noin 57 000 ajon./vrk. Ennusteiden mukaan väylän liikenne tulee vielä kasvamaan jonkin verran tulevaisuudessa. Länsiväylällä ei ole meluesteitä Lapinlahden sairaalan kohdalla.
Länsiväylän moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttama melu leviää Lapinlahden sairaalan puistoalueelle heikentäen sen virkistysarvoa huomattavasti. Länsiväylän ja sen ramppien lisäksi melua tulee myös Salmisaarenkadulta. Asemakaavaa varten tehdyn meluselvityksen mukaan yli 55 dB päivämelualue ulottuu sairaalarakennuksen länsi- ja eteläreunaan asti. Puistoalueen eteläosissa päivän keskiäänitaso on yli 60 desibeliä.
Asemakaavan meluselvityksessä tutkittiin eri vaihtoehtoja sairaalan puistoalueelle leviävän liikennemelun vähentämiseksi. Meluntorjuntaa ei voida toteuttaa puistoon sijoitettavilla meluesteillä ja -valleilla, sillä niiden tulisi olla huomattavan korkeita. Asemakaavassa puiston eteläreunaan sijoitetun matalan, muurimaisen aidan vaikutus melun leviämiseen on vaatimaton, mikä johtuu esteen mataluuden lisäksi siitä, että melulähde on liian etäällä aidasta. Sen sijaan Länsiväylän ja sille nousevan rampin reunaan rakennettavilla 1,5 m korkeilla melukaiteilla saavutettaisiin huomattavasti parempi meluvaimennus: laskelmien mukaan päivämelutasot laskisivat lähes koko puistoalueella alle 55 desibelin ohjearvon. Melukaiteita pitäisi rakentaa noin 700 m matkalle. Niiden rakennuskustannukset olisivat arviolta noin 0,9 miljoonaa euroa.
Länsiväylä on maantie, jonka tienpidosta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, joten päävastuu väylän aiheuttaman meluhaitan torjunnasta on Uudenmaan ELY-keskuksella. Sillä ei ole kuitenkaan ollut vuosiin määrärahoja maanteiden erillisten meluesteiden toteuttamiseen. Esteitä onkin rakennettu pääasiassa vain muun tienparannuksen yhteydessä. ELY-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2013 - 2016 maanteiden erillisiin meluesteisiin ei ole osoitettu lainkaan rahoitusta.
Helsingin kaupunki osallistuu maanteiden meluesteiden toteutukseen hankekohtaisesti sovittavalla osuudella (tyypillisesti 25 - 75 %). Lisäksi kaupunki on suunnitellut ja toteuttanut meluesteitä sellaisiin maantiekohteisiin, joiden melualueelle on kaavoitettu uutta asutusta (esim. Alppikylä, Maunula).
Liikennevirasto on laatimassa uutta EU-meludirektiivin mukaista meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa. Työn yhteydessä arvioidaan myös maanteiden ja ratojen kiireellisemmät meluntorjuntakohteet Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella. Koska suojattavia asuntoaluekohteita on huomattava määrä, on epätodennäköistä, että Lapinlahden sairaalan puistoalue nousisi meluestekohteiden priorisoinnissa kovin korkealle.
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142
heikki.halva(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Länsiväylän nykyinen liikennemäärä on Lapinlahden sairaalan kohdalla arkisin noin 57 000 ajon./vrk. Ennusteiden mukaan väylän liikenne tulee vielä kasvamaan jonkin verran tulevaisuudessa. Länsiväylällä ei ole meluesteitä Lapinlahden sairaalan kohdalla.
Länsiväylän moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttama melu leviää Lapinlahden sairaalan puistoalueelle heikentäen sen virkistysarvoa huomattavasti. Länsiväylän ja sen ramppien lisäksi melua tulee myös Salmisaarenkadulta. Asemakaavaa varten tehdyn meluselvityksen mukaan yli 55 dB päivämelualue ulottuu sairaalarakennuksen länsi- ja eteläreunaan asti. Puistoalueen eteläosissa päivän keskiäänitaso on yli 60 desibeliä.
Asemakaavan meluselvityksessä tutkittiin eri vaihtoehtoja sairaalan puistoalueelle leviävän liikennemelun vähentämiseksi. Meluntorjuntaa ei voida toteuttaa puistoon sijoitettavilla meluesteillä ja -valleilla, sillä niiden tulisi olla huomattavan korkeita. Asemakaavassa puiston eteläreunaan sijoitetun matalan, muurimaisen aidan vaikutus melun leviämiseen on vaatimaton, mikä johtuu esteen mataluuden lisäksi siitä, että melulähde on liian etäällä aidasta. Sen sijaan Länsiväylän ja sille nousevan rampin reunaan rakennettavilla 1,5 m korkeilla melukaiteilla saavutettaisiin huomattavasti parempi meluvaimennus: laskelmien mukaan päivämelutasot laskisivat lähes koko puistoalueella alle 55 desibelin ohjearvon. Melukaiteita pitäisi rakentaa noin 700 m matkalle. Niiden rakennuskustannukset olisivat arviolta noin 0,9 miljoonaa euroa.
Länsiväylä on maantie, jonka tienpidosta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, joten päävastuu väylän aiheuttaman meluhaitan torjunnasta on Uudenmaan ELY-keskuksella. Sillä ei ole kuitenkaan ollut vuosiin määrärahoja maanteiden erillisten meluesteiden toteuttamiseen. Esteitä onkin rakennettu pääasiassa vain muun tienparannuksen yhteydessä. ELY-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2013 - 2016 maanteiden erillisiin meluesteisiin ei ole osoitettu lainkaan rahoitusta.
Helsingin kaupunki osallistuu maanteiden meluesteiden toteutukseen hankekohtaisesti sovittavalla osuudella (tyypillisesti 25 - 75 %). Lisäksi kaupunki on suunnitellut ja toteuttanut meluesteitä sellaisiin maantiekohteisiin, joiden melualueelle on kaavoitettu uutta asutusta (esim. Alppikylä, Maunula).
Liikennevirasto on laatimassa uutta EU-meludirektiivin mukaista meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa. Työn yhteydessä arvioidaan myös maanteiden ja ratojen kiireellisemmät meluntorjuntakohteet Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella. Koska suojattavia asuntoaluekohteita on huomattava määrä, on epätodennäköistä, että Lapinlahden sairaalan puistoalue nousisi meluestekohteiden priorisoinnissa kovin korkealle.
Tiivistelmä
Länsiväylän moottoriajoneuvoliikenteen melu leviää Lapinlahden sairaalan puistoalueelle. Länsiväylän ja sille nousevan rampin reunaan rakennettavilla 1,5 m korkeilla melukaiteilla saavutettaisiin hyvä meluvaimennus: päivämelutasot laskisivat lähes koko puistoalueella alle 55 desibelin ohjearvon. Melukaiteita pitäisi rakentaa noin 700 m matkalle ja ne maksaisivat arviolta noin 0,9 milj. euroa.
Länsiväylä on maantie, jonka tienpidosta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, jolla on myös päävastuu väylän liikenteen aiheuttaman meluhaitan torjunnasta. Uudenmaan ELY-keskuksen toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta maanteiden meluesteisiin, joten Länsiväylän meluesteiden toteutus lähivuosina on hyvin epätodennäköistä.
Esittelijä
Toivomusponsi
Hyväksyessään 23.5.2012 Länsisataman kortteleiden nro 20080 ja 20081 ym. alueiden (Lapinlahden sairaala-alue) asemakaavan ja suojaviheralueen asemakaavan muuttamisen (nro 12046) kaupunginvaltuusto hyväksyi Yrjö Hakasen toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet rakentaa puiston kohdalle meluesteet Länsiväylän liikenteen melun torjumiseksi".
Lausuntopyyntö
Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 31.10.2012 mennessä.
Esittelijä
liikennesuunnittelupäällikkö
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot
Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142
heikki.halva(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Pj/1 | |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
§ 373
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä:
Liikennesuunnittelupäällikkö | 12.10.2012 |
Asemakaavapäällikkö | 16.10.2012 |
Vs. virastopäällikkö | 17.10.2012 |
Esittelijä
Puheenjohtaja
Lasse Männistö
Lisätiedot
Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: 310 37328
kirsi.juntunen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä:
Liikennesuunnittelupäällikkö | 12.10.2012 |
Asemakaavapäällikkö | 16.10.2012 |
Vs. virastopäällikkö | 17.10.2012 |
Esittelijä
Puheenjohtaja
Lasse Männistö
Lisätiedot
Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: 310 37328
kirsi.juntunen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 29/2012 | (65) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 23.10.2012 |
| |
|
|
|
Kaupunkisuunnittelulautakunta
|
|
Lasse Männistö puheenjohtaja |
|
|
|
Miia-Riina Holappa pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Elina Palmroth-Leino | Silvia Modig |
|
|
|
|
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 02.11.2012 ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.
Helsingin kaupungin kirjaamo
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan § 364-365
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
2
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan § 362-363, 366-373
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100, (Kansakoulukatu 3) | Kansakoulukatu 3 |
|
| FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alvnro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
|
|
|
|