Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

 

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

Kokousaika

19.02.2013 15:30 - 17:25

 

 

Kokouspaikka

Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3

Läsnä

Jäsenet

Soininvaara, Osmo

varapuheenjohtaja

Andersson, Hennariikka

 

Loukoila, Eija

 

Lovén, Jape

 

Moisio, Elina

 

Niiranen, Matti

 

Packalén, Tom

 

Välimäki, Heta

 

Palmroth-Leino, Elina

varajäsen

Muut

Penttilä, Hannu

apulaiskaupunginjohtaja
poistui 15:39, saapui 15:44, poistui 17:20, läsnä: 37-38 §

Tenkula, Tarja

kaupunginhallituksen edustaja
saapui 15:48, poistui 17:21, läsnä: 37-38 §

Aho, Mikko

virastopäällikkö

Karsimus, Outi

hallintopäällikkö

Lehmuskoski, Ville

liikennesuunnittelupäällikkö

Manninen, Rikhard

yleiskaavapäällikkö

Veltheim, Olavi

asemakaavapäällikkö

Mäntymäki, Heikki

viestintäpäällikkö

Mattsson, Anne

palvelupäällikkö

Vainio, Pirkko

johtava lakimies

Heinonen, Hannu

it-asiantuntija
saapui 15:31, poistui 15:39

Kostio, Harri

it-tukihenkilö
saapui 15:31

Palo, Niko

liikenneinsinööri
saapui 15:48, poistui 17:20, läsnä: 37-38 §

Salermo, Marek

diplomi-insinööri
saapui 15:48, poistui 17:20, läsnä: 37-38 §

Silfverberg, Leena

toimistopäällikkö
saapui 15:48, poistui 17:20, läsnä: 37-38 §

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

 

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

§

Asia

 

35

Vp/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

36

Vp/2

Ilmoitusasiat

37

Lsp/1

Pyöräilyn edistämisohjelma (a-asia)

38

Lsp/2

Pyöräliikenteen laatukäytävien (baanojen) verkkosuunnitelma (a-asia)

39

Vp/3

Kaupunginhallituksen päätös kaupungin piirijaon tarkistamisesta ja kaupunginosajaon muutoksista (b-asia)

40

Akp/1

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Etelä-Haagan Vihdintien länsipuoliselle ns. Kultareuna-alueelle (nro 12187) (b-asia)

41

Lsp/3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Päivöläntien liikenneturvallisuuden parantamista (b-asia)

42

Lsp/4

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Kotinummentien liikenneturvallisuuden parantamisesta (b-asia)

43

Pj/1

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Vp/1

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 35

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Packalén (Andersson) ja Loukoila (Lovén) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet      (varalla     ) ja      (varalla     ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Vp/2

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 36

Ilmoitusasiat

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset:

Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 § 431

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin kaupunginhallituksen, rakennusvalvonnan, kaupunkisuunnittelutoimen, kiinteistötoimen sekä rakennustoimen johtosääntöihin oheisliitteestä 1 ilmenevät muutokset 1.1.2013 lukien.
(HEL 2011-008238)  kaikki osastot

Kaupunginvaltuusto 20.1.2013 § 15

Kaupunginvaltuusto on valinnut kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti toimikaudeksi 2013–2016 oheisliitteen 2 mukaisesti

Opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon:

Kaksi opetuslautakunnan ruotsinkielistä jäsentä varajäsenineen sekä seitsemän lisäjäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varalisäjäsentä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valituista lautakunnan varsinaisista jäsenistä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmanteen jaostoon:

Seitsemän jäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki ruotsinkielisestä kieliryhmästä. Puheenjohtaja lautakunnan varsinaisista jäsenistä sekä kuusi lisäjäsentä ja kuusi henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki ruotsinkielisestä kieliryhmästä sekä varapuheenjohtaja lisäjäsenistä.
(HEL 2012-016953)  kaikki osastot

Kaupunginvaltuusto 30.1.2013 § 20

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävistä ylitysoikeuksista vuoden 2013 talousarvioon ja erään määrärahan ylittämisestä oikeuttaa kaupunginhallituksen, hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, pelastuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, opetuslautakunnan, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan, suomenkielisen työväenopiston johtokunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, liikuntalautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, varhaiskasvatuslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan ja rakennuslautakunnan ylittämään vuoden 2013 talousarvion jäljempänä olevilla kohdilla olevia määrärahoja seuraavasti:

luku/kohta

 

euroa

1 04 02

Käyttövarat, Khn käytettäväksi

17 089 000

1 11

Hallintokeskus

142 000

1 39 03

Keskitetty tietotekniikkatoiminta, Tasken käytettäväksi

2 000 000

1 39 13

Kehittämishankkeet,Tasken käytettäväksi

2 000 000

4 12

Ruotsinkielinen työväenopisto

34 000

4 15

Kaupunginkirjasto

300 000

4 18

Kaupunginmuseo

30 000

5 11

Kaupunkisuunnittelutoimi

1 690 000

 

 

 

 

Käyttötalousosa yhteensä

23 285 000

 

 

 

8 01

Kiinteä omaisuus

 

8 01 01

Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi

4 920 000

8 01 02

Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi

16 785 000

8 01 03

Kiinteistöjen hankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, Klk:n käytettäväksi

2 240 000

 

 

 

8 02

Talonrakennus

 

8 02 01

Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet

3 747 000

8 02 02

Tilakeskuksen korjaushankkeet

5 253 000

8 02 05

Pelastustoimen rakennukset, Pelk:n käytettäväksi

2 856 000

 

 

 

8 03

Kadut, liikenneväylät ja radat 

 

8 03 09 

Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt 

1 400 000

8 03 10 

Yhteishankkeet Liikenneviraston kanssa

9 340 000

8 03 17

Kruunuvuorenranta

2 410 000

8 03 18

Pasila

800 000

8 03 20

Liityntäpys.paikat, Khn käytettäväksi

530 000

 

 

 

8 05  

Väestönsuojat

 

8 05 08

Väestönsuojat

1 400 000

 

 

 

8 06

Puistorakentaminen 

 

8 06 14

Jätkäsaaren puistot 

300 000

 

 

 

8 07

Liikuntapaikat

 

8 07 08

Liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset

2 000 000

 

 

 

8 08

Korkeasaaren eläintarha

 

8 08 08

Korkeasaaren rakennusten ja tarhojen suunnittelu ja rakentaminen, Ytlk:n käytettäväksi

273 000

 

 

 

8 09

Irtaimen omaisuuden perushankinta

 

8 09 02

Talous- ja suunnittelukeskus

2 126 000

8 09 04 

Hallintokeskus

280 000

8 09 06

Pelastustoimi

1 905 000

8 09 12

Rakennusvirasto

268 000

8 09 14

Opetusvirasto

1 256 000

8 09 17

Suomenkielinen työväenopisto

75 000

8 09 19

Kirjastotoimi

260 000

8 09 32

Sosiaali- ja terveysvirasto

1 870 000

8 09 33

Varhaiskasvatusvirasto

206 000

8 09 35

Kaupunkisuunnittelutoimi

250 000

8 09 36

Kiinteistötoimi

305 000

8 09 37 

Rakennusvalvonta 

170 000

 

 

 

8 22 

Arvopaperit, Khn käytettäväksi

276 000

 

 

 

8 29

Muu pääomatalous 

 

8 29 03

Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi 

5 064 000

8 29 04

Kehittämishankkeet, Tasken käytettäväksi

2 000 000

 

 

 

 

Investointiosa yhteensä

70 565 000

 

 

 

9 01 01 

Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi

10 880 000

9 01 02

Muu antolainaus, Khn käytettäväksi

3 950 000

 

 

 

 

Rahoitusosa yhteensä

14 830 000

 

Edelleen kaupunginvaltuusto on siirtänyt käyttötalousosan talousarviokohdalla 4 16, Helsingin taidemuseo olevan 100 000 euron määrärahan investointiosan talousarviokohtaan 8 09 22, Irtaimen omaisuuden perushankinta, Kaupungin taidemuseo.

Ylitysesitysten yhteismäärä on käyttötaloudessa 23,29 milj. euroa ja investointiosassa 70,57 milj. euroa sekä rahoitusosassa 14,83 milj. euroa.

Edellä luetellut ylitysoikeudet myönnetään korkeintaan esitetyn suuruisina. Tilinpäätösvaiheesta johtuen ne voivat vielä pienentyä, koska myös ylitysoikeuksien perustana olevat käyttämättä jääneiden määrärahojen summat voivat tarkentua alaspäin.

Lisäksi kaupunginvaltuusto on kehottanut kaupunginhallitusta täytäntöönpanopäätöksessään osoittamaan Khn määrärahoista myönnetyt määrärahat uudelleen ao. virastojen käyttöön.
(HEL 2013-000194)  kaikki osastot

Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 4.2.2013 § 159

Kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston 30.1.2013 päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön mm, seuraavasti:

Kaupunginjohtajan toimiala

- - -

159 §

Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuonna 2012 käyttämättä jääneisiin määrärahoihin perustuvat ylitysoikeudet vuoden 2013 talousarvioon korkeintaan esitetyn suuruisina ja kehottaa hallintokuntia ottamaan huomioon, että ylitysoikeudet kirjataan talousarvioon enintään sen suuruisena kuin määrärahaa on jäänyt ko. kohdalta käyttämättä vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan

 

 

 

luku 1 04 Kaupunginhallitus

 

 

 

kohdasta 1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi

 

 

 

sosiaali- ja terveysvirastolle

 

636 000 euroa palvelusetelikokeiluun

 

 

 

kaupunkisuunnitteluvirastolle

 

187 000 euroa pyöräilyn edistämiseen

 

 

 

sosiaali- ja terveysvirastolle

 

656 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

opetusvirastolle

 

33 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

nuorisoasiainkeskukselle

 

129 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

liikuntavirastolle

 

70 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

henkilöstökeskukselle

 

5 185 000 euroa RESPA-toimintamallin käynnistämiseen (Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden erillis- määräraha)

 

 

 

opetusvirastolle

 

2 500 000 euroa Avoimen ammattiopiston käynnistämiseen (Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –juhlavuoden erillismääräraha)

 

 

 

nuorisoasiainkeskukselle

 

1 230 000 euroa Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen (Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –juhlavuoden erillismääräraha)

 

 

 

luku 8 01 Kiinteä omaisuus

 

 

 

kohdasta 8 01 01 Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi

 

 

 

kiinteistövirastolle

 

4 920 000 euroa kiinteistöjen ostoihin ja lunastuksiin

 

 

 

kohdasta 8 01 02 Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi

 

 

 

rakennusvirastolle

 

1 950 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin ja maaperän puhdistus- ja kunnostustöihin (liite 1)

 

 

 

kiinteistövirastolle

 

10 895 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin ja keskeneräisiin maaperän puhdistus- ja kunnostustöihin (liite 1)

 

 

 

tilakeskukselle

 

700 000 euroa Suvilahden teräksisen kaasukellon kunnostamiseen (liite 1)

 

 

 

kaupunkisuunnitteluvirastolle

 

1 214 000 euroa keskeneräisiin alueiden käyttöönoton edellyttämiin selvityksiin ja tutkimuksiin (liite 1)

 

 

 

asuntotuotantotoimistolle

 

916 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin (liite 1)

 

 

 

Helsingin Satamalle

 

1 110 000 euroa keskeneräisiin esirakentamis- ja purkutöihin Länsisatamassa ja Kalasatamassa (liite 1)

 

 

 

luku 8 03 Kadut, liikenneväylät ja radat

 

 

 

kohdasta 8 03 20 Liityntäpysäköintipaikat, Khn käytettäväksi

 

 

 

rakennusvirastolle

 

530 000 euroa keskeneräisten ja suunniteltujen liityntäpysäköintialueiden rakentamiseen

 

 

 

luku 8 29 Muu pääomatalous

 

 

 

kohdasta 8 29 03 Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

 

 

 

rakennusvirastolle

 

2 890 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

sosiaali- ja terveysvirastolle

 

769 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

liikuntavirastolle

 

808 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

nuorisoasiainkeskukselle

 

122 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

tilakeskukselle

 

475 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

luku 9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus

 

 

 

kohdasta 9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi

 

 

 

talous- ja suunnittelukeskukselle

 

10 880 000 euroa lainojen nostoihin

 

 

 

kohdasta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi

 

 

 

talous- ja suunnittelukeskukselle

 

3 950 000 euroa lainojen nostoihin

 

Kaupunginvaltuusto 30.01.2013 § 24

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kluuvin tontin 2005/8 tason -15.0 yläpuolisia alueita sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12027/20.1.2011 ja 19.11.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Läntinen Teatterikuja 1).
(HEL 2011-001209)  asemakaavaosasto

Kaupunginvaltuusto 30.01.2013 § 25

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Suutarilan, Siltamäen tontin 40045/13 ja tontin 40046/1 asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12108/6.3.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Pohjantähdentie 59 ja Sarastustie 3).
(HEL 2011-004819)  asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 7.1.2013 § 9

Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi hyväksyä Pasilan, Itä-Pasilan tontin 17023/2 sekä tontin itäpuolisen katu- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12077/8.5.2012 ja 15.11.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Asemapäällikönkatu 1).
HEL 2011-004550  (asemakaavaosasto)

Kaupunginhallitus 28.1.2013 § 135

Kaupunginhallitus on määrännyt Haagan, Etelä-Haagan asemakaavan muutoksen nro 11938 osittain voimaan kortteleiden 29005 ja 29077 sekä tonttien 29026/8, 9 ja 10 osalta ennen lainvoimaisuutta (Isonnevantien alue).
(HEL 2011-007019)  asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 8

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Tapaninkylän, Tapaninvainion tontin 39067/1 asemakaavan muutoksesta 12128, jolloin kaava on tullut voimaan (Ollilantie 2).
(HEL 2011-005421)  asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 9

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Tapaninkylän tontin 39335/7 asemakaavan muutoksesta 12131, jolloin kaava on tullut voimaan (Rasmuksentie 7).
(HEL 2011-002403)  asemakaavaosasto

 

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 10

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Suutarilan, Tapulikaupungin tontin 40159/12 asemakaavan muutoksesta 12147, jolloin kaava on tullut voimaan (Päitsitie 12).
(HEL 2011-006224) asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 11

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Suurmetsän, Puistolan tonttien 41271/28 ja 29 asemakaavan muutoksesta 12129, jolloin kaava on tullut voimaan (Sirkkalanmäki 4 a ja b).
(HEL 2011-004095) asemakaavaosasto

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat.

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

Lisätiedot

Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344

marja.laulumaa(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset:

Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 § 431

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin kaupunginhallituksen, rakennusvalvonnan, kaupunkisuunnittelutoimen, kiinteistötoimen sekä rakennustoimen johtosääntöihin oheisliitteestä 1 ilmenevät muutokset 1.1.2013 lukien.
(HEL 2011-008238)  kaikki osastot

Kaupunginvaltuusto 20.1.2013 § 15

Kaupunginvaltuusto on valinnut kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti toimikaudeksi 2013–2016 oheisliitteen 2 mukaisesti

Opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon:

Kaksi opetuslautakunnan ruotsinkielistä jäsentä varajäsenineen sekä seitsemän lisäjäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varalisäjäsentä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valituista lautakunnan varsinaisista jäsenistä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmanteen jaostoon:

Seitsemän jäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki ruotsinkielisestä kieliryhmästä. Puheenjohtaja lautakunnan varsinaisista jäsenistä sekä kuusi lisäjäsentä ja kuusi henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki ruotsinkielisestä kieliryhmästä sekä varapuheenjohtaja lisäjäsenistä.
(HEL 2012-016953)  kaikki osastot

Kaupunginvaltuusto 30.1.2013 § 20

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävistä ylitysoikeuksista vuoden 2013 talousarvioon ja erään määrärahan ylittämisestä oikeuttaa kaupunginhallituksen, hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, pelastuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, opetuslautakunnan, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan, suomenkielisen työväenopiston johtokunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, liikuntalautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, varhaiskasvatuslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan ja rakennuslautakunnan ylittämään vuoden 2013 talousarvion jäljempänä olevilla kohdilla olevia määrärahoja seuraavasti:

luku/kohta

 

euroa

1 04 02

Käyttövarat, Khn käytettäväksi

17 089 000

1 11

Hallintokeskus

142 000

1 39 03

Keskitetty tietotekniikkatoiminta, Tasken käytettäväksi

2 000 000

1 39 13

Kehittämishankkeet,Tasken käytettäväksi

2 000 000

4 12

Ruotsinkielinen työväenopisto

34 000

4 15

Kaupunginkirjasto

300 000

4 18

Kaupunginmuseo

30 000

5 11

Kaupunkisuunnittelutoimi

1 690 000

 

 

 

 

Käyttötalousosa yhteensä

23 285 000

 

 

 

8 01

Kiinteä omaisuus

 

8 01 01

Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi

4 920 000

8 01 02

Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi

16 785 000

8 01 03

Kiinteistöjen hankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, Klk:n käytettäväksi

2 240 000

 

 

 

8 02

Talonrakennus

 

8 02 01

Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet

3 747 000

8 02 02

Tilakeskuksen korjaushankkeet

5 253 000

8 02 05

Pelastustoimen rakennukset, Pelk:n käytettäväksi

2 856 000

 

 

 

8 03

Kadut, liikenneväylät ja radat 

 

8 03 09 

Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt 

1 400 000

8 03 10 

Yhteishankkeet Liikenneviraston kanssa

9 340 000

8 03 17

Kruunuvuorenranta

2 410 000

8 03 18

Pasila

800 000

8 03 20

Liityntäpys.paikat, Khn käytettäväksi

530 000

 

 

 

8 05  

Väestönsuojat

 

8 05 08

Väestönsuojat

1 400 000

 

 

 

8 06

Puistorakentaminen 

 

8 06 14

Jätkäsaaren puistot 

300 000

 

 

 

8 07

Liikuntapaikat

 

8 07 08

Liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset

2 000 000

 

 

 

8 08

Korkeasaaren eläintarha

 

8 08 08

Korkeasaaren rakennusten ja tarhojen suunnittelu ja rakentaminen, Ytlk:n käytettäväksi

273 000

 

 

 

8 09

Irtaimen omaisuuden perushankinta

 

8 09 02

Talous- ja suunnittelukeskus

2 126 000

8 09 04 

Hallintokeskus

280 000

8 09 06

Pelastustoimi

1 905 000

8 09 12

Rakennusvirasto

268 000

8 09 14

Opetusvirasto

1 256 000

8 09 17

Suomenkielinen työväenopisto

75 000

8 09 19

Kirjastotoimi

260 000

8 09 32

Sosiaali- ja terveysvirasto

1 870 000

8 09 33

Varhaiskasvatusvirasto

206 000

8 09 35

Kaupunkisuunnittelutoimi

250 000

8 09 36

Kiinteistötoimi

305 000

8 09 37 

Rakennusvalvonta 

170 000

 

 

 

8 22 

Arvopaperit, Khn käytettäväksi

276 000

 

 

 

8 29

Muu pääomatalous 

 

8 29 03

Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi 

5 064 000

8 29 04

Kehittämishankkeet, Tasken käytettäväksi

2 000 000

 

 

 

 

Investointiosa yhteensä

70 565 000

 

 

 

9 01 01 

Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi

10 880 000

9 01 02

Muu antolainaus, Khn käytettäväksi

3 950 000

 

 

 

 

Rahoitusosa yhteensä

14 830 000

 

Edelleen kaupunginvaltuusto on siirtänyt käyttötalousosan talousarviokohdalla 4 16, Helsingin taidemuseo olevan 100 000 euron määrärahan investointiosan talousarviokohtaan 8 09 22, Irtaimen omaisuuden perushankinta, Kaupungin taidemuseo.

Ylitysesitysten yhteismäärä on käyttötaloudessa 23,29 milj. euroa ja investointiosassa 70,57 milj. euroa sekä rahoitusosassa 14,83 milj. euroa.

Edellä luetellut ylitysoikeudet myönnetään korkeintaan esitetyn suuruisina. Tilinpäätösvaiheesta johtuen ne voivat vielä pienentyä, koska myös ylitysoikeuksien perustana olevat käyttämättä jääneiden määrärahojen summat voivat tarkentua alaspäin.

Lisäksi kaupunginvaltuusto on kehottanut kaupunginhallitusta täytäntöönpanopäätöksessään osoittamaan Khn määrärahoista myönnetyt määrärahat uudelleen ao. virastojen käyttöön.
(HEL 2013-000194)  kaikki osastot

Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 4.2.2013 § 159

Kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston 30.1.2013 päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön mm, seuraavasti:

Kaupunginjohtajan toimiala

- - -

159 §

Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuonna 2012 käyttämättä jääneisiin määrärahoihin perustuvat ylitysoikeudet vuoden 2013 talousarvioon korkeintaan esitetyn suuruisina ja kehottaa hallintokuntia ottamaan huomioon, että ylitysoikeudet kirjataan talousarvioon enintään sen suuruisena kuin määrärahaa on jäänyt ko. kohdalta käyttämättä vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan

 

 

 

luku 1 04 Kaupunginhallitus

 

 

 

kohdasta 1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi

 

 

 

sosiaali- ja terveysvirastolle

 

636 000 euroa palvelusetelikokeiluun

 

 

 

kaupunkisuunnitteluvirastolle

 

187 000 euroa pyöräilyn edistämiseen

 

 

 

sosiaali- ja terveysvirastolle

 

656 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

opetusvirastolle

 

33 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

nuorisoasiainkeskukselle

 

129 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

liikuntavirastolle

 

70 000 euroa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (ns. LASU-rahat)

 

 

 

henkilöstökeskukselle

 

5 185 000 euroa RESPA-toimintamallin käynnistämiseen (Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden erillis- määräraha)

 

 

 

opetusvirastolle

 

2 500 000 euroa Avoimen ammattiopiston käynnistämiseen (Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –juhlavuoden erillismääräraha)

 

 

 

nuorisoasiainkeskukselle

 

1 230 000 euroa Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen (Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –juhlavuoden erillismääräraha)

 

 

 

luku 8 01 Kiinteä omaisuus

 

 

 

kohdasta 8 01 01 Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi

 

 

 

kiinteistövirastolle

 

4 920 000 euroa kiinteistöjen ostoihin ja lunastuksiin

 

 

 

kohdasta 8 01 02 Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi

 

 

 

rakennusvirastolle

 

1 950 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin ja maaperän puhdistus- ja kunnostustöihin (liite 1)

 

 

 

kiinteistövirastolle

 

10 895 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin ja keskeneräisiin maaperän puhdistus- ja kunnostustöihin (liite 1)

 

 

 

tilakeskukselle

 

700 000 euroa Suvilahden teräksisen kaasukellon kunnostamiseen (liite 1)

 

 

 

kaupunkisuunnitteluvirastolle

 

1 214 000 euroa keskeneräisiin alueiden käyttöönoton edellyttämiin selvityksiin ja tutkimuksiin (liite 1)

 

 

 

asuntotuotantotoimistolle

 

916 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin (liite 1)

 

 

 

Helsingin Satamalle

 

1 110 000 euroa keskeneräisiin esirakentamis- ja purkutöihin Länsisatamassa ja Kalasatamassa (liite 1)

 

 

 

luku 8 03 Kadut, liikenneväylät ja radat

 

 

 

kohdasta 8 03 20 Liityntäpysäköintipaikat, Khn käytettäväksi

 

 

 

rakennusvirastolle

 

530 000 euroa keskeneräisten ja suunniteltujen liityntäpysäköintialueiden rakentamiseen

 

 

 

luku 8 29 Muu pääomatalous

 

 

 

kohdasta 8 29 03 Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

 

 

 

rakennusvirastolle

 

2 890 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

sosiaali- ja terveysvirastolle

 

769 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

liikuntavirastolle

 

808 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

nuorisoasiainkeskukselle

 

122 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

tilakeskukselle

 

475 000 euroa lähiörahastokohteisiin

 

 

 

luku 9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus

 

 

 

kohdasta 9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi

 

 

 

talous- ja suunnittelukeskukselle

 

10 880 000 euroa lainojen nostoihin

 

 

 

kohdasta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi

 

 

 

talous- ja suunnittelukeskukselle

 

3 950 000 euroa lainojen nostoihin

 

Kaupunginvaltuusto 30.01.2013 § 24

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kluuvin tontin 2005/8 tason -15.0 yläpuolisia alueita sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12027/20.1.2011 ja 19.11.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Läntinen Teatterikuja 1).
(HEL 2011-001209)  asemakaavaosasto

Kaupunginvaltuusto 30.01.2013 § 25

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Suutarilan, Siltamäen tontin 40045/13 ja tontin 40046/1 asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12108/6.3.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Pohjantähdentie 59 ja Sarastustie 3).
(HEL 2011-004819)  asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 7.1.2013 § 9

Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi hyväksyä Pasilan, Itä-Pasilan tontin 17023/2 sekä tontin itäpuolisen katu- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12077/8.5.2012 ja 15.11.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Asemapäällikönkatu 1).
HEL 2011-004550  (asemakaavaosasto)

Kaupunginhallitus 28.1.2013 § 135

Kaupunginhallitus on määrännyt Haagan, Etelä-Haagan asemakaavan muutoksen nro 11938 osittain voimaan kortteleiden 29005 ja 29077 sekä tonttien 29026/8, 9 ja 10 osalta ennen lainvoimaisuutta (Isonnevantien alue).
(HEL 2011-007019)  asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 8

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Tapaninkylän, Tapaninvainion tontin 39067/1 asemakaavan muutoksesta 12128, jolloin kaava on tullut voimaan (Ollilantie 2).
(HEL 2011-005421)  asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 9

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Tapaninkylän tontin 39335/7 asemakaavan muutoksesta 12131, jolloin kaava on tullut voimaan (Rasmuksentie 7).
(HEL 2011-002403)  asemakaavaosasto

 

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 10

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Suutarilan, Tapulikaupungin tontin 40159/12 asemakaavan muutoksesta 12147, jolloin kaava on tullut voimaan (Päitsitie 12).
(HEL 2011-006224) asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 4.2.2013 § 11

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu 25.1.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 hyväksymästä Suurmetsän, Puistolan tonttien 41271/28 ja 29 asemakaavan muutoksesta 12129, jolloin kaava on tullut voimaan (Sirkkalanmäki 4 a ja b).
(HEL 2011-004095) asemakaavaosasto

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat.

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

Lisätiedot

Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344

marja.laulumaa(a)hel.fi

Oheismateriaali

1

Muutokset johtosääntöihin

2

Luottamushenkilövaalit

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Lsp/1

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 37

Pyöräilyn edistämisohjelma (a-asia)

Pöydälle 19.02.2013

HEL 2013-001995 T 08 00 00

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Matti Niiranen: Ehdotan, että asia Lsp/1 (Pyöräilyn edistämisohjelma) jää pöydälle kahdeksi viikoksi.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Marek Salermo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37123

marek.salermo(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee

-        hyväksyä pyöräilyn edistämisohjelman jatkotyön pohjaksi.
 

-        esittää kaupunginhallitukselle, että pyöräilyn edistämistä koskeva rahoitus ja resurssointi huomioidaan talousarvion valmistelussa.

Tiivistelmä

Viime vuosina pyöräilyn edistämiseen on ollut vahva poliittinen tahtotila Helsingissä. Pyöräilyn edistämisohjelmalla vastataan mm. kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012 asetettuihin tavoitteisiin pyöräilyn lisäämiseksi.

Helsinki on kasvava kaupunki, jonka lisääntyvä liikenne edellyttää tehokkaiden ja tilaa säästävien kulkumuotojen edistämistä. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen on tärkeä keino ylläpitää ja parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta. Pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteet tähtäävät pyöräilyn houkuttelevuuden parantamiseen jokapäiväisillä matkoilla. Esitetyt toimenpiteet painottuvat voimakkaasti pyöräilyn väylien kehittämiseen, mutta myös pyöräpysäköintiin, väylien kunnossapitoon ja pyöräilyn markkinointiin esitetään merkittävää parannusta. Kaupunkipyöräpalvelun perustaminen on myös merkittävä pyöräilyn edistämistoimenpide. Edistämisohjelmassa esitetään pyöräilyn edistämiseen kohdistettujen henkilöresurssien lisäämistä sekä rahoitustason nostamista nykyisestä noin 5 - 7 miljoonasta eurosta 13 miljoonaan euroon vuodelle 2014 sekä vuodesta 2015 eteenpäin 20 miljoonaan euroon.

Esittelijä

Helsingin kaupungin pyöräilyä koskevat tavoitteet

Viime vuosina pyöräilyn edistämiseen on ollut vahva poliittinen tahtotila Helsingissä. Kaupungin strategiaohjelmassa 2009–2012 linjattiin, että liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Strategiaohjelma sisälsi seuraavat pyöräilyä koskevat toimenpiteet:

-        Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle
 

-        Asetetaan pyöräilyprojekti ja sille toteutusohjelma pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman toteuttamiseksi
 

-        Lisätään pyöräkaistoja

-        Kävelyalueita lisätään ja pyörätieverkkoa tihennetään

-        Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä

-        Pyöräilyn markkinointia lisätään.

Helsingillä on ollut pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2003 ohjelmaa tarkistettiin ja tavoitteeksi asetettiin pyöräilyn kaksinkertaistaminen vuoteen 2012 mennessä. Tavoitetta ei ole saavutettu. Vuonna 2009 kaupunki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jonka myötä pyöräilyn kulkumuoto-osuutta koskeva tavoite päivittyi 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Pyöräilyn edistämisohjelmalla vastataan kaupungin tavoitteisiin pyöräilyn lisäämiseksi.

Visio ja tavoitteet

Helsingin pyöräilyn edistämisen visiona on tukea kaupungin nousua maailman parhaaksi kestävän liikkumisen metropoliksi. Kestävän liikkumisen kaupunki on viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja elinvoimainen. Pyöräilyn edistäminen ei ole itseisarvo sinänsä, vaan keino päästä haluttuun tavoitteeseen. Pyöräilyn edistäminen on tärkeä poliittinen valinta, jolla mahdollistetaan entistä laadukkaampi kaupunkielämä.

Visio tukee Helsingin strategiaohjelman 2009–2012 tavoitetta lisätä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteenlaskettua kulkutapaosuutta. Helsinki on myös allekirjoittanut Brysselin julistuksen, jossa tavoitteena on nostaa pyöräilyn pääkulkutapaosuus syyskuun arkipäivän nykyisestä 11 prosentista 15 prosenttiin 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa pyöräilyn koko vuoden keskimääräisen kulkutapaosuuden nousua nykyisestä noin kuudesta prosentista noin 10 prosenttiin. 

Pyöräilyn edistämisen hyödyt

Pyöräilyn edistämisellä voidaan parantaa kaupungin viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta sekä helpottaa ihmisten liikkumista. Kaupungin väkiluvun kasvaessa kasvaa myös yksittäisten matkojen määrä, mikä rajallisen katutilan vuoksi edellyttää tehokkaiden ja tilaa säästävien kulkumuotojen – kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – edistämistä. Siksi pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen on myös tärkeä keino ylläpitää ja entisestään parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta. 

Pyöräilyn yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.1.2013 tiedoksi merkitsemässä selvityksessä pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista. Tulokset osoittavat, että nostamalla vuotuista investointitasoa nykyisestä 5-7 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon saavutettaisiin mittavat yhteiskuntataloudelliset hyödyt erityisesti terveysvaikutuksina ja parantuneena saavutettavuutena. Pyöräilyyn tehtyjen investointien hyötykustannussuhde on lähes kahdeksan eli yhdellä eurolla saadaan kahdeksan euron arvosta hyötyjä. 20 miljoonan euron vuotuisella investointitasolla päästään niin hyödyt kuin kustannukset huomioon ottaen noin 800 miljoonan euron nykyarvoisiin nettohyötyihin. Vaikutusarvioinnin perusteella voidaan todeta, että pyöräilyn edistämiseen käytetty rahoitus on nykyisin selvästi liian alhaisella tasolla myös suhteessa muihin liikennemuotoihin. Merkille pantavaa on myös, että pyöräilyn hyödyistä noin puolet kohdistuu muualle kuin liikennesektorille eli terveyden- ja sairaanhoitoon.  

Kaupunkilaisten mielipiteet pyöräilyn edistämisestä

Kaupunkilaisten asenteet pyöräilyn edistämiseen ovat erittäin myönteiset. Helsinkiläisten asenteita pyöräilyolosuhteisiin ja kaupunkikuvaan on tutkittu mm. tutkimuksessa "Helsinkiläisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen 2011", jolloin pyöräilyn järjestelyihin tyytyväisiä oli noin 25 % kun vertailukohtana esimerkiksi joukkoliikenteeseen tyytyväisiä oli 55 % ja katujen ja teiden hoitoon tyytyväisiä 11 %. Kaikista vastaajista 80 % oli sitä mieltä, että pyöräverkoston kehittäminen voisi olla yksi moottoriajoneuvoliikenteen haittavaikutuksien vähentämiskeino.

Tutkimuksen mukaan yli puolet niistä vastanneista, jotka omistivat henkilöauton, olisivat valmiita kehittämään pyöräilyä yksityisautoilun kustannuksella. Neljännes vastaajista oli valmis vähentämään omaa auton käyttöä. Konkreettisista pyöräilyn parantamistoimenpiteistä esiin nousivat selkeämpi erottelun tarve jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden välillä, turvallisten pyöräpysäköintipaikkojen tarjoaminen, pyörätieverkoston laajentaminen sekä pyöräkaistojen rakentaminen.

Pyöräkaistoja toivottiin lisää. Vastaajien mielestä tärkeiden työmatkareittien väylien laatutason nostaminen on edellytys pyöräilyn suosion kasvamiselle. Tähän liittyi vahvasti ympärivuotisen kunnossapidon edellytys niin valaistuksen kuin pinnan tasaisuuden osalta. Toimiva ja tehokas kunnossapito koettiin yhtenä isoimpana asiana turvallisuuden sekä ajomukavuuden näkökulmasta.

Toimenpiteet

Edistämisohjelman toimenpiteet tähtäävät tekemään pyöräilystä houkuttelevan vaihtoehdon jokapäiväisillä matkoilla. Perusedellytys on, että polkupyörällä pääsee turvallisesti, vaivattomasti ja sujuvasti kaikkiin tarvittaviin määränpäihin. 

Kilpailukykyisen aseman saavuttaminen edellyttää niin kaupunkilaisille näkyviä toimenpiteitä, kuten laadukkaan pyöräilyinfran ja pyöräilyn palveluiden rakentamista ja autoliikenneverkon uudelleen jäsentämistä, kuin taustalla tapahtuvaa toimintaa, kuten liikennepoliittisia linjauksia ja toiminnan uudelleen organisoimista ja ohjeistamista.

Edistämissuunnitelman toimenpiteet on jaettu kuuteen osa-alueeseen:

-        Politiikka

-        Infra

-        Palvelut

-        Viestintä

-        Toteutus

-        Seuranta

Toimenpiteet painottuvat voimakkaasti infran kehittämiseen. Kantakaupungin katuverkossa huomio keskittyy pyöräilyn ja autoliikenteen yhteensovittamiseen, mikä jo saavutettavuuden kannalta edellyttää erillisten pyöräliikennejärjestelyiden toteuttamista niillä katuosuuksilla, joilla vilkkaan autoliikenteen rauhoittaminen ei tule kyseeseen. Nämä ovat autoliikenteen pää- ja kokoojakatuja, joiden varsille sijoittuu suhteellisesti eniten toimintoja ja jotka pääsääntöisesti muodostavat suorimmat ja helpoiten hahmotettavat reitit myös pyöräliikenteelle. Siksi erityisesti kantakaupungissa on tavoiteltavaa, että autoliikenteen pääreitit ovat myös pyöräilyn pääreittejä. Katuverkon ulkopuolella toimenpiteenä toteutetaan puisto-, rata- ja moottoritiekäytäviä hyödyntäviä baanoja (laatukäytäviä), jotka tarjoavat suoria ja katkottomia yhteyksiä suurimpien asuinkeskittymien, työpaikkakeskittymien ja kampusalueiden välille. Pyöräliikenteen rakenteellisia järjestelyjä kehitetään kasvavan pyöräliikenteen tarpeisiin. Pyöräilyn ja jalankulun erottelu huomioidaan erityisellä painoarvolla, sillä lisääntyvä pyöräily ei saa aiheuttaa turvattomuutta jalankulkijoille. Parempi erottelu mahdollistaa myös sujuvammat ja turvallisemmat järjestelyt pyöräilylle. 

Suurimmat ongelmat Helsingin pyöräliikenneverkossa keskittyvät kantakaupungin alueelle. Kantakaupunkia kohti tultaessa muut toiminnot, kuten joukkoliikenneverkko, kadut ja kaupalliset palvelut, tiivistyvät, mutta pyöräliikenteen verkko harvenee. Esikaupunkialueilla tilanne on keskimäärin kantakaupunkia parempi, vaikka yhteyspuutteita ja ongelmakohtia löytyy sieltäkin. Edistämisohjelmassa on nostettu esiin toimenpiteitä matka-ajan, turvallisuuden ja kunnossapidon näkökulmista. Toimenpiteet painottuvat kantakaupunkiin, mutta baanat, pienet liikenneturvallisuusparannukset ja yhteyspuutteiden korjaaminen kattavat koko kaupungin alueen.

Tärkeimpinä toimenpiteinä verkon kattavuuden osalta ovat puuttuvien yhteyksien sekä pullonkaulojen poistaminen ja työmatkaliikenteelle tarkoitetun laatukäytäväverkon rakentaminen. Pyöräliikenteen tavoiteverkon toimenpiteet keskittyvät ensisijaisesti kantakaupunkiin, jossa on verkon pahimmat epäjatkuvuuskohdat. Kantakaupungin tavoiteverkon muodostuminen vuosien 2012-2025 välillä sisältää uusien väylien rakentamisen lisäksi pienillä korjaustoimenpiteillä parannettavia osuuksia ja aluerakentamisen yhteydessä muodostuvia osuuksia.

Baanat (laatukäytävät) ovat nopeaan ja tasavauhtiseen pyöräilyyn tarkoitettuja, autoliikenteestä eroteltuja laadukkaita pyöräteitä, jotka yhdistävät seudun suurimmat asuinkeskittymät suurimpiin työpaikkakeskittymiin ja kampusalueisiin. Baanat hyödyntävät nykyisiä tai rakenteilla olevia puisto-, rata tai moottoritiekäytäviä. Baanojen toteuttamiseen esitetään merkittävästi lisäresursseja.

Turvalliseen ja helppoon pyöräpysäköintiin niin joukkoliikenteen asemilla kuin muualla kaupunkiympäristössä tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän. Verrokkikaupungeissa, joissa pyöräilyä on selvästi Helsinkiä enemmän, on hallitsematon pyöräpysäköinti yksi pyöräilyn suurimmista ongelmista. Helsingissä tähän aiheeseen on mahdollista varautua hallitusti. Turvallinen pyöränsäilytysmahdollisuus on myös merkittävä houkuttelevuustekijä pyöräilyn lisäämiseksi.

Toimiva talvihoito edellyttää hoidettavien pyöräreittien rakenteellisten järjestelyiden ja talvihoitokäytäntöjen yhteensopivuutta. Jotta tärkeimmät pyöräväylät saadaan pidettyä käyttökelpoisina ympäri vuoden, on hankittava tarvittava kalusto, laadittava yhtenäiset standardit ja kehitettävä ylläpitoluokkia. Kantakaupungissa talvihoidon menetelmiä ja kalustoa on kehitettävä niin, että uudistuvan pyöräliikenneverkon ympärivuotinen ylläpito onnistuu kustannustehokkaalla tavalla. Nykyistä alueurakointiin perustuvaa talvihoitoa on tarpeen korvata asteittain reittikohtaisella urakoinnilla, mikä mahdollistaa käytettävien menetelmien ja kaluston optimoinnin. Pyöräreittien kunnossapitoluokitus tulee päivittää pyöräreittien tärkeyden mukaisesti. Nykyinen kytkös katuluokituksen ja pyörätien hoitoluokituksen välillä on syytä poistaa.

Pyöräilijöiden määrä vähenee merkittävästi jo ennen lumien tuloa loka- ja marraskuussa. Merkittävimmät syyt tähän ovat pimeys, sateet, ilmojen kylmentyminen ja pyöräteiden liukkaus pudonneista lehdistä johtuen. Pimeyteen ja liukkauteen voidaan vaikuttaa valaistusta parantamalla ja pyöräteiden puhtaanapitoa tehostamalla ja siten pyrkiä tasoittamaan pyöräilyn kausivaihteluita. Valaistuksen parantaminen tulee aloittaa määrittelemällä valaistuksen kriteerit eri luokkien pyöräteille.

Kaupunkipyöräpalvelu toteutetaan kesäksi 2014 HKL:n johdolla. Pilotointi vuoden 2013 aikana käynnistetään mikäli mahdollista.   

Pyöräilyn palvelut sekä markkinointi ja viestintä tukevat pyöräilyn houkuttelevuutta ja muokkaavat asenteita ja ovat siten tärkeä osa kokonaisuutta.

Tavoite pyöräilijämäärien kasvattamisesta tuo mukanaan myös vastuun turvallisen liikkumisen ylläpitämisestä. Tämän takia on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkien liikenteen osapuolten liikennekäyttäytymiseen. Ensisijaista on vaikuttaa autoilijoiden huomaavaisuuteen pyöräilijöitä kohtaan sekä pyöräilijöiden liikennesääntöjen noudattamiseen ja jalankulkijoiden huomioonottamiseen. Lisäksi on kasvatettava yleistä tietoisuutta pyöräilijän paikasta ja liikennesäännöistä.

Säännöllisellä seurannalla valvotaan pyöräilyn edistämistoimenpiteiden vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Seurannan tulee kattaa kaikki edistämisen osa-alueet politiikasta infraan ja toteutukseen. Näin parannetaan mahdollisuuksia ohjata investointeja tehokkaasti ja nopeuttaa päätöksentekoa.

Kaupungin sisäisten prosessien on oltava sujuvia, jotta vaikuttavia toimenpiteitä saadaan aikaan. Pyöräilyn edistämiseen liittyvien vastuiden selkeyttäminen, hallintokuntien välisen yhteistyön parantaminen, henkilöresurssien lisääminen sekä suunnitteluohjeiden ja -normien kehittäminen vaikuttavat välillisesti pyöräilyolosuhteiden parantumiseen.

Pyöräilyn edistämisen vastuualueet kaupungin organisaatiossa

Pyöräilyn edistämisestä vastaavat keskeisimmin kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja liikennelaitos.

Kaupunkisuunnitteluviraston vastuulle kuuluu kaupungin liikennejärjestelmän kehittäminen tasapainoisena kokonaisuutena. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee mm. kaupungin liikennepolitiikkaa, liikenneinvestointiohjelman, liikenteen kehittämistä koskevat yleiset suunnitelmat ja liikennesuunnitelmat sekä liikenteen ohjauksen. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii pyöräilyn väylien ja pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelmat sovittaen ne muuhun maankäyttöön. Vuosina 2012 ja 2013 pyöräkeskuksen toiminnan koordinointi on kuulunut kaupunkisuunnitteluviraston vastuulle. Koko kaupungin tason pyöräilyasioiden koordinointivastuu on tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkisuunnitteluvirastoon.

Rakennusvirasto vastaa katusuunnitelmatason suunnittelusta sekä pyöräilyn väylien rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Talvikunnossapidosta huolehtiminen on pyöräilyn edistämisen näkökulmasta tärkeä rakennusviraston vastuualue. Rakennusvirasto vastaa myös pyöräpysäköinnin kehittämisestä muilla yleisillä alueilla kuin joukkoliikenneasemilla. 

HKL:llä on kasvava rooli kestävän liikkumisen operatiivisena toimijana Helsingin kaupungin organisaatiossa. HKL vastaa pyöräpysäköinnistä joukkoliikenneasemilla. Vuodesta 2014 alkaen HKL vastaa pyöräkeskusten toiminnasta. Kaupunkipyöräpalvelu on kaupunkilaisille vahvasti näkyvä HKL:n järjestämä pyöräilypalvelu näillä näkymin vuodesta 2014 alkaen. HKL hoitaa nykyisin suuren osan metro- ja raitioliikenteeseen liittyvästä tiedotuksesta ja jatkossa on tarkoituksenmukaista sijoittaa myös pyöräilyn tiedotustehtävät HKL:ään.

Muiden hallintokuntien rooli pyöräilyn edistämisessä on nykyisin epäselvempi ja vähäisempi. Näiden roolia vahvistamalla ja nykyisin pyöräilyn edistämisen kanssa työskentelevien hallintokuntien rooleja selkeyttämällä sekä tiiviimmällä yhteistyöllä pyöräilyn edistämistoimia voidaan tehdä nykyistä tehokkaammin.

Henkilöresurssit

Pyöräilyasioiden parissa työskentelee Helsingissä nykyisin kaksi täyspäiväistä henkilöä. Lisäksi pyöräilyasioita hoitavat osana muuta työn kuvaa kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston aluevastaavat ja muutamia henkilöitä eri virastoissa. Keskeinen syy pyöräilyn edistämisen hitauteen Helsingissä on henkilöresurssien puute, sillä Helsingissä pyöräilyn edistämisen henkilöresurssit ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin pienet. Esimerkiksi Berliinissä, Münchenissä ja Malmössä työskentelee kussakin 11 henkilöä pyöräilyn edistämisen parissa ja Kööpenhaminassa työskentelee pelkästään pyöräliikenteen risteysjärjestelyjen suunnittelussa viisi henkilöä.

Pyöräilyn edistämisohjelman mukaiset toimenpiteet lisäävät pyöräilyyn kohdistuvaa koordinaatio-, valmistelu- ja toteutustyötä huomattavasti. Tehtävien asianmukainen ja tehokas hoitaminen edellyttää henkilöresurssien lisäämistä.

Kaupunkisuunnitteluvirastoon esitetään palkattavan koko kaupungin pyöräilyn edistämisestä vastaava koordinaattori.

Rakennusvirastoon esitetään palkattavan yksi lisähenkilö. Pyöräilyn infrastruktuurin suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävät sekä kunnossapito kasvavat edistämisohjelman myötä nykyisestä yli kaksinkertaisiksi.

Liikennelaitokseen esitetään palkattavan yksi lisähenkilö. Pyöräpysäköintiin, pyöräkeskuksiin, kaupunkipyöräpalveluun ja pyöräilyn viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät edellyttävät minimissään yhden henkilön lisäresursointia.

Rahoitus

Toimenpiteiden toteuttaminen ja valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pyöräilyn edistämiseen käytetyn rahoitustason nostamista. Rahoitustasoa tulisi nostaa nykyisestä 5 - 7 miljoonasta eurosta vaiheittain 20 miljoonaan euroon vuodessa. Vuoden 2014 rahoitustason tulisi olla 13 miljoonaa euroa ja vuodesta 2015 eteenpäin 20 milj. euroa vuodessa.

Edistämisohjelman mukaisesti rahoituksesta 15 % tulisi osoittaa käyttömäärärahoihin ja 85 % investointeihin. Rahoitus jakaantuu rakennusviraston, liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken edistämisohjelmassa esitetyllä tavalla. Käyttömäärärahoista maksetaan myös rakennusvirastoon, liikennelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastoon palkattavien pyöräilyn edistämiseen liittyvin henkilöiden kustannukset.

20 miljoonan rahoitustaso on perusteltu pyöräilystä saatavien hyötyjen valossa.

Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa

Edistämisohjelman laadintaa on ohjannut ryhmä, jossa on kaupunkisuunnitteluviraston lisäksi ollut edustettuina HKR ja HKL.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupunginhallitus pyytäisi edistämisohjelmasta lausunnot niiltä organisaatioilta, joille edistämisohjelmassa on osoitettu tehtäviä.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Marek Salermo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37123

marek.salermo(a)hel.fi

Liitteet

1

Raportti: Pyöräilyn edistämissuunitelma

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Lsp/2

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 38

Pyöräliikenteen laatukäytävien (baanojen) verkkosuunnitelma (a-asia)

Pöydälle 19.02.2013

HEL 2013-001997 T 08 00 00

Hankenro 0911_10

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Matti Niiranen: Ehdotan, että Lsp/2 (Pyöräliikenteen laatukäytävien, baanojen, verkkosuunnitelma) jää kahdeksi viikoksi pöydälle.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Niko Palo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37220

niko.palo(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 6168-7 esitetyn pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi.

Tiivistelmä

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelma osaltaan vastaa kaupunginvaltuuston asettamiin pyöräliikenteen lisäämistavoitteisiin. Baanat muodostavat koko kaupungin kattavat pyöräliikenteen runkoväylät. Baanaverkko koostuu sekä uusista osuuksista että parannettavista nykyisistä pyöräteistä. Verkkosuunnitelma toimii perustana tilavarauksille ja baanojen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle.

Esittelijä

Taustaa

Helsinki on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet pyöräilyn lisäämiseksi osana kaupunkiliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Ensimmäinen pyöräilyn kaksinkertaistamistavoite asetettiin kaupunginhallituksen toimesta vuonna 1995, minkä jälkeen pyöräily on lisääntynyt nousujohteisesti. Tällä hetkellä pyöräilyn kulkutapaosuuden arvioidaan Helsingissä olevan 11 % lämpiminä vuodenaikoina laskettaessa. Kaupungin allekirjoittaman Brysselin julistuksen mukaisesti tavoite on saavuttaa 15 %:n kulkumuoto-osuus vuoteen 2020 mennessä.

Helsinki on monessa mielessä edennyt jo hyvän matkaa pyöräilykaupunkina. Rakennettua pyöräilyinfrastruktuuria on määrällisesti paljon, mutta väylien standardi on epäyhtenäistä ja laadullisesti kirjavaa. Jatkokehittämisen painopiste kohdistuu pyöräilyn saavutettavuuden parantamiseen, pyöräliikennejärjestelyjen yhdenmukaistamiseen sekä laatutason yleiseen nostamiseen.

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelma

Baanojen verkkosuunnitelma vastaa erityisesti pitkämatkaisen pyöräliikenteen kasvavaan kysyntään. Baanat ovat pyöräliikenteen runkoväyliä, jotka yhdistävät seudun suurimmat asuinalueet suuriin työpaikkakeskittymiin ja mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen kaupungissa. Tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmillä matkoilla, jotta kaupungin asettamat tavoitteen pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä.

Laadukkaille runkoväylille on monta nimitystä Suomessa ja ulkomailla. Niitä kutsutaan pyöräilyn laatukäytäviksi, superpyöräteiksi, pyöräilyn moottoriteiksi tai pikapyöräteiksi. Baana on Helsingille sopiva nimitys, sillä Länsilinkiltä Töölönlahdelle ulottuva vuonna 2012 käyttöön otettu kutsumanimeltään Baanana tunnettu pyöräilyn runkoväylä on jo muodostunut käsitteeksi, joka assosioituu korkeatasoiseen pyöräily-yhteyteen. Nimitys vaihtelee maittain, mutta tavoite näillä kaikilla on sama; tarjotaan käyttäjille standardiltaan selkeästi muuta pyörätieverkkoa laadukkaampia brändättyjä väyliä kaupungin keskustan ja aluekeskusten välille. Baanojen laatu koostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

-        suoruudesta ja tasaisuudesta

-        leveydestä

-        tunnistettavuudesta ja yhteneväisestä standardista

-        sujuvuudesta ja ajallisista laatutekijöistä

-        verkoston jatkuvuudesta ja saavutettavuudesta

-        opastuksesta ja brändistä

-        pintamateriaaleista ja valaistuksesta

-        talvihoidon luotettavuudesta

Vuonna 2012 HSL julkaisi "Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely" -julkaisun, jota on käytetty verkkosuunnittelun tukena. Baanat ovat seudullisia yhteyksiä ja HSL:n koordinoima seudullinen verkkosuunnitelma on otettu huomioon Baanaverkon suunnittelussa.

Selvitys pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista (merkitty tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.1.2013) osoittaa, että kattavalla baanaverkolla voidaan saavuttaa merkittäviä aikasäästöjä ja sitä kautta kustannushyötyjä.

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelman tehtävä on linjata pyöräliikenteen edellyttämät tarpeet ja sitä kautta antaa tarvittavaa pohjaa tietoisten valintojen tekemiselle. Verkkosuunnitelma on voitu tässä vaiheessa suunnitella vain yleispiirteisellä tasolla ja väylien toteutettavuuteen saattaa joiltain osin liittyä epävarmuustekijöitä. Yksityiskohtaisessa suunnitteluvaiheessa baanaverkkoon tehdään tarkennuksia edellä mainitut laatutavoitteet kuitenkin huomioon ottaen. Ali- ja ylikulkujen toteutettavuus ja hyödyt arvioidaan erikseen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Baanojen yleistetyt suunnitteluperiaatteet ja laatukriteerit

Baanat ovat lähtökohtaisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä, jotka on eroteltu selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä. Poikkeuksen voi tehdä lyhyt osuus rauhallisella kadulla sekaliikenteessä, pyöräkaistalla tai yksisuuntaisilla pyöräteillä. Baanoilla erotellaan jalankulku aina omalle väylänosalleen rakenteellisesti.

Baanojen verkkosuunnitelmalla pyritään tuottamaan edellytykset baanojen jatkosuunnittelulle. Tilavaraukset voidaan verkkosuunnitelman perusteella huomioida kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Baanat pyritään suunnittelemaan suoriksi ja mahdollisimman tasaisiksi. Tyypillisesti suoria, liikenteestä erillään olevia yhteyksiä voidaan suunnitella rata-, moottoritie- tai puistokäytäviin.

Baanat mahdollistavat sujuvan etenemisen pyörällä. Baanojen tavoitepoikkileikkaus on 4,0 m. Mitta ei sisällä jalankulun tilaa, erotuskaistaa tai muuta turvaetäisyyttä esimerkiksi kiinteään esteeseen. Poikkeustapauksena poikkileikkaus voi olla 3,0 m. Riittävällä mitoituksella taataan myös se, että pyöräilijöiden keskinäiset nopeuserot eivät muodostu epämiellyttäviksi. Etenkin kantakaupungissa baanat tuottavat myös satunnaisesti pyöräileville miellyttävän ympäristön.

Baanat erottuvat muusta pyörätiestöstä rakenteellisten laatutekijöiden, kuten väyläleveyden avulla. Käyttäjän on helppo tunnistaa baanat ja pysyä reitillä pyörätiestön keskinäisen hierarkian turvin. Yhtenevä standardi muodostaa selkeän tunnistettavuuden baanaverkolle.

Väylät suunnitellaan sujuviksi. Sujuvuutta voidaan edistää suorilla yhteyksillä, pysähdysten ja mäkisyyden minimoimisella, laadukkailla eritasoliittymillä muun liikenteen kanssa sekä, väistämissääntöjen tarkistamisilla ja älykkäillä liikennejärjestelyillä risteysalueilla.

Baanojen opastus muodostaa koko kaupungin pyöräliikenteen opastuksen rungon. Baanojen tunnistettavuutta ja seurattavuutta voidaan vahvistaa täydentämällä väylien opastusta esimerkiksi värein tai numeroin. Baanat pinnoitetaan aina sidotuilla pintamateriaaleilla. Pintamateriaali on yleensä asfalttia. Puistoalueilla voidaan tapauskohtaisesti harkita muidenkin sidottujen pintamateriaalien käyttöä. Reitit muodostavat myös talvella pyöräilyn runkoverkoston, jossa talvihoidon laatu voidaan asettaa muuta pyörätiestöä korkeammalle tasolle.

Baanaverkko ja kustannukset

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston kuvassa 6168-7. Baanat yhdistävät kaupungin keskeiset pisteet toisiinsa mahdollisimman suorilla yhteyksillä.

Baanaverkon kokonaispituus on noin 160 km. Baanaverkko koostuu uusista osuuksista ja parannettavista nykyisistä pyöräteistä. Baanaverkon rakentamisen arvioidaan maksavan noin 150 - 200 miljoonaa euroa. Mikäli kaupungin pyöräilyn edistämiseen käyttämä rahoitus nostetaan noin 20 milj. euron vuositasolle, saadaan baanaverkko toteutettua arviolta vuoteen 2025 mennessä. 10 milj. euron vuotuisella pyöräilyn edistämisen rahoitustasolla baanaverkon rakentamiseen jää suhteessa selvästi vähemmän mahdollisuuksia ja verkon valmistuminen vie aikaa noin kolminkertaisen ajan.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Niko Palo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37220

niko.palo(a)hel.fi

Liitteet

1

Piirustus 6168-7

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Vp/3

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 39

Kaupunginhallituksen päätös kaupungin piirijaon tarkistamisesta ja kaupunginosajaon muutoksista (b-asia)

HEL 2011-009685 T 00 01 01

Khs 26.11.2012 § 1329

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen 26.11.2012 hyväksymät hallinnolliseen piirijakojärjestelmään ja kaupunginosien rajoihin liiteasiakirjoista tarkemmin ilmenevät muutokset sekä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa jatkamaan vireillä olevaa asemakaavoituksen valmistelua siten, että asemakaava-alueita koskevat kaupunginosien rajamuutokset kaupunginosien 5 Punavuori, 6 Eira ja 20 Länsisataman välillä sekä kaupunginosien 10 Sörnäinen ja 21 Hermanni välillä valmistellaan oheisliitteen 1 mukaisesti.

Päätöksen jakelu:

asemakaavaosasto
yleissuunnitteluosasto
liikennesuunnitteluosasto
hallinto-osasto

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

Lisätiedot

Pirkko Vainio, johtava lakimies, puhelin: 310 37361

pirkko.vainio(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen 26.11.2012 hyväksymät hallinnolliseen piirijakojärjestelmään ja kaupunginosien rajoihin liiteasiakirjoista tarkemmin ilmenevät muutokset sekä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa jatkamaan vireillä olevaa asemakaavoituksen valmistelua siten, että asemakaava-alueita koskevat kaupunginosien rajamuutokset kaupunginosien 5 Punavuori, 6 Eira ja 20 Länsisataman välillä sekä kaupunginosien 10 Sörnäinen ja 21 Hermanni välillä valmistellaan oheisliitteen 1 mukaisesti.

Päätöksen jakelu:

asemakaavaosasto
yleissuunnitteluosasto
liikennesuunnitteluosasto
hallinto-osasto

Esittelijä

1. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 26.11.2012 hallinnollisen piirijakojärjestelmän tarkistukset oheisliitteen 2 mukaisina. 

Samalla kaupunginhallitus on hyväksynyt piirijakojärjestelmän alueiden nimien korjaukset, uusien osa-alueiden nimet ja numerot sekä uudet pienalueet esityslistatekstin ja nimistötoimikunnan ehdotusten (oheisliite 5) sekä liitteiden 2 ja 4 mukaisesti.  Samalla kaupunginhallitus on päättänyt, että tarkistettu piirijakojärjestelmä tulee voimaan 1.1.2013.

2. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupunginosien rajamuutoksen kaupunginosien 20 Länsisatama ja 53 Ulkosaaret välillä oheisliitteen 1 ja oheisliitteen 4 (muutoskohde 2) mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginosien rajamuutos kaupunginosien 20 Länsisatama ja 53 Ulkosaaret välillä tulee voimaan 1.1.2013.

3. Samalla kaupunginhallitus on  kehottanut kaupunkisuunnitteluvirastoa jatkamaan vireillä olevaa asemakaavoituksen valmistelua siten, että asemakaava-alueita koskevat kaupunginosien rajamuutokset kaupunginosien 5 Punavuori, 6 Eira ja 20 Länsisataman välillä sekä kaupunginosien 10 Sörnäinen ja 21 Hermanni välillä valmistellaan oheisliitteen 1 mukaisesti. 

Samalla kaupunginhallitus on todennut, että kaupunginosien rajamuutokset kaupunginosien 5 Punavuori, 6 Eira ja 20 Länsisataman välillä sekä kaupunginosien 10 Sörnäinen ja 21 Hermanni välillä päätetään vireillä olevien asemakaavamuutosten hyväksymisen yhteydessä. 4. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokuntia toimimaan yhteistyössä kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston kanssa kaikkien aluejakojen tallentamiseksi yhteiseen paikkatietojärjestelmään

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

Lisätiedot

Pirkko Vainio, johtava lakimies, puhelin: 310 37361

pirkko.vainio(a)hel.fi

Oheismateriaali

1

Oheisiite 1. Kaupunginosajako 1.1.2013 alkaen

2

Oheisliite 2. Piirijako 1.1.2013 alkaen

3

Oheisliite 3 Muutoskohteiden 1-16 sijainkartta

4

Oheisliite 4. Kohteiden 1-16 kartat ja selostukset muutoksista

5

Oheisliite 5. Nimistötoimikunnan ehdotukset

6

Oheisliite 6 Nykyinen_kaupunginosajako

7

Oheisliite 7 Nykyinen_piirijako

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Akp/1

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 40

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Etelä-Haagan Vihdintien länsipuoliselle ns. Kultareuna-alueelle (nro 12187) (b-asia)

HEL 2013-000973 T 10 03 05

Ksv 2721_4, karttalehti F5

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää kaupunginhallitukselle 19.2.2013 päivätyn asemakaavaosaston piirustuksen nro 12187, jossa esitetään jatkettavaksi 29. kaupunginosan (Haaga) korttelien 29061, 29062, 29063, 29065, 29066, 29067, 29069 sekä tonttien 29068/5 ja 6, 29071/1 ja 3, 29072/1 ja 29073/2, 5, 6, 7, 8 ja 11 rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 25.4.2015 saakka, puoltaen sen hyväksymistä.

Päätösjakelu:

- kaupunginhallitus

- hallintokeskus/Kaj:n rooteli/Suvi Rämö

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: 310 37279

paivi.sarmaja(a)hel.fi

Liitteet

1

Rakennuskieltokartta nro 12187, päivätty 19.2.2013

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää kaupunginhallitukselle 19.2.2013 päivätyn asemakaavaosaston piirustuksen nro 12187, jossa esitetään jatkettavaksi 29. kaupunginosan (Haaga) korttelien 29061, 29062, 29063, 29065, 29066, 29067, 29069 sekä tonttien 29068/5 ja 6, 29071/1 ja 3, 29072/1 ja 29073/2, 5, 6, 7, 8 ja 11 rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 25.4.2015 saakka, puoltaen sen hyväksymistä.

Päätösjakelu:

- kaupunginhallitus

- hallintokeskus/Kaj:n rooteli/Suvi Rämö

Esittelijä

Alue

Rakennuskielto on voimassa 25.4.2013 saakka 29. kaupunginosan (Haaga) kortteleissa 29061, 29062, 29063, 29065, 29066, 29067, 29068, 29069 sekä tonteilla 29071/1 ja 3, 29072/1 ja 29073/2, 5, 6, 7, 8 ja 11.

Taustaa

Alue on yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Asemakaava

Alueella ovat voimassa vuosina 1952, 1959, 1960, 1969, 1975 ja 1989 vahvistetut asemakaavat. Asemakaavojen mukaan tontit ovat asuinkerrostalojen ja asuin-liiketalojen korttelialueita.  Voimassa olevat asemakaavat eivät sisällä rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä.

Nykytilanne

Alue on yhtenäinen 1950- ja 1960-luvun taitteessa rakennettu asuntoalue. Pääosan rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Eino Tuompo. Vallitseva asuintalotyyppi on kolmikerroksinen punatiilinen pienkerrostalo, jossa on kaksoispulpettikatto. Alueen reunoilla on myös kaksikerroksisia rivitaloja, joiden muotokieli on sopusoinnussa em. pienkerrostalojen kanssa. Rakennukset edustavat aikakautensa korkeatasoista asuntorakentamista, ja ne muodostavat yhdessä vanhan puuston ja maastoa mukailevien katujen kanssa yhtenäisen harmonisen kokonaisuuden. Tämä viihtyisä asuntoalue, ns. Kultareuna-alue, on alun perin kuulunut vakuutusyhtiö Pohjolalle, ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussa.

Alueen omistussuhteet ovat viime vuosina muuttuneet, ja rakennusten peruskorjaus hissi- ja ullakkorakentamishankkeineen on tullut ajankohtaiseksi. Voimassa olevat asemakaavat eivät turvaa rakennusten ja alueen suojeluarvojen säilymistä.

Suunnittelutilanne

Alueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja  -määräykset ajanmukaistetaan. Samalla selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia alueella. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa. Kaavaehdotus esitellään lautakunnalle vuoden 2013 aikana.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

Asemakaavaosasto on laatinut rakennuskieltoalueesta 19.2.2013 päivätyn piirustuksen nro 12187.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: 310 37279

paivi.sarmaja(a)hel.fi

Liitteet

1

Rakennuskieltokartta nro 12187, päivätty 19.2.2013

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Lsp/3

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 41

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Päivöläntien liikenneturvallisuuden parantamista (b-asia)

HEL 2012-014521 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Päivöläntie on katuluokitukseltaan paikallinen kokoojakatu. Kadun nopeusrajoitus on nopeusrajoitusjärjestelmän mukainen 40 km/h. Päivöläntien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on laskettu vuosina 1995 ja 2012. Vuonna 1995 liikennemäärä oli noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 5 %. Raskaan liikenteen osuus oli verrattain pieni, kun huomioidaan, että puolet siitä on paikallisliikenteen linja-autoja. Vuoden 2012 mittausten mukaan liikennemäärä kadulla on pysynyt muuttumattomana vuoteen 1995 verrattuna ja on edelleen noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2012 liikennelaskennan yhteydessä tehtiin myös ajonopeuksien mittaus. Mittauksen mukaan hieman alle 8 % ajoneuvoista ylitti 50 km/h ja 1 % ylitti 60 km/h. Ylinopeutta ajaneiden osuus verrattuna vastaaviin katuihin on normaali tai hieman normaalia pienempi.

Onnettomuustietojen mukaan Päivöläntiellä on vuosina 2004 - 2010 tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus jalankulkijalle ja yksi polkupyöräilijälle. Autoilijoille tapahtuneita omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä kolme vuosien 2008 - 2010 aikana.

Nopeusnäyttötauluista on saatu hyviä kokemuksia ajonopeuksien alentamisessa. Helsingin 15 ensimmäisestä kohteesta tehdyn seurannan mukaan autojen keskinopeus aleni kaikissa pisteissä näyttötaulujen asentamisen jälkeen. Keskimääräinen nopeuksien alenema oli vajaa kaksi kilometriä tunnissa. Korkeimpien nopeuksien osuus väheni selvästi enemmän. Positiivinen muutos on samaa suuruusluokkaa kuin mitä aikaisemmin on Helsingissä saavutettu nopeusrajoituksen alentamisella 10 kilometrillä tunnissa. Nykyään tauluja on yhteensä 55 kappaletta. Tauluista kerätään seurantatietoa vuosittain mm. niiden pitkäaikaisen vaikutuksen arviointia varten.

Liikennesuunnitteluosastolla on syksyllä 2012 valmisteltu ehdotusta seuraavien nopeusnäyttöjen sijoituskohteista. Asukkailta tulleiden palautteiden, maastohavaintojen ja liikennemäärien perusteella Päivöläntie on mukana siinä joukossa, josta lopulta valitaan uudet kohteet.

Päivöläntien 40 km/h nopeusrajoitus on paikalliselle kokoojakadulle sopiva, eikä sitä ole tässä vaiheessa tarpeen tarkastaa. Raskasta liikennettä kadulta ei voida kokonaan kieltää alueen kiinteistöjen huollon ja yritysten jakelun vuoksi. Myöskään raskaan liikenteen läpiajokiellon asettaminen ei ole perusteltua. Läpiajokieltojen noudattamisen valvonta on vaikeaa ja kiellon asettaminen ei todennäköisesti juuri vähentäisi Päivöläntiellä kulkevien raskaiden ajoneuvojen määrää.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37447

taneli.nissinen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Päivöläntie on katuluokitukseltaan paikallinen kokoojakatu. Kadun nopeusrajoitus on nopeusrajoitusjärjestelmän mukainen 40 km/h. Päivöläntien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on laskettu vuosina 1995 ja 2012. Vuonna 1995 liikennemäärä oli noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 5 %. Raskaan liikenteen osuus oli verrattain pieni, kun huomioidaan, että puolet siitä on paikallisliikenteen linja-autoja. Vuoden 2012 mittausten mukaan liikennemäärä kadulla on pysynyt muuttumattomana vuoteen 1995 verrattuna ja on edelleen noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2012 liikennelaskennan yhteydessä tehtiin myös ajonopeuksien mittaus. Mittauksen mukaan hieman alle 8 % ajoneuvoista ylitti 50 km/h ja 1 % ylitti 60 km/h. Ylinopeutta ajaneiden osuus verrattuna vastaaviin katuihin on normaali tai hieman normaalia pienempi.

Onnettomuustietojen mukaan Päivöläntiellä on vuosina 2004 - 2010 tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus jalankulkijalle ja yksi polkupyöräilijälle. Autoilijoille tapahtuneita omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä kolme vuosien 2008 - 2010 aikana.

Nopeusnäyttötauluista on saatu hyviä kokemuksia ajonopeuksien alentamisessa. Helsingin 15 ensimmäisestä kohteesta tehdyn seurannan mukaan autojen keskinopeus aleni kaikissa pisteissä näyttötaulujen asentamisen jälkeen. Keskimääräinen nopeuksien alenema oli vajaa kaksi kilometriä tunnissa. Korkeimpien nopeuksien osuus väheni selvästi enemmän. Positiivinen muutos on samaa suuruusluokkaa kuin mitä aikaisemmin on Helsingissä saavutettu nopeusrajoituksen alentamisella 10 kilometrillä tunnissa. Nykyään tauluja on yhteensä 55 kappaletta. Tauluista kerätään seurantatietoa vuosittain mm. niiden pitkäaikaisen vaikutuksen arviointia varten.

Liikennesuunnitteluosastolla on syksyllä 2012 valmisteltu ehdotusta seuraavien nopeusnäyttöjen sijoituskohteista. Asukkailta tulleiden palautteiden, maastohavaintojen ja liikennemäärien perusteella Päivöläntie on mukana siinä joukossa, josta lopulta valitaan uudet kohteet.

Päivöläntien 40 km/h nopeusrajoitus on paikalliselle kokoojakadulle sopiva, eikä sitä ole tässä vaiheessa tarpeen tarkastaa. Raskasta liikennettä kadulta ei voida kokonaan kieltää alueen kiinteistöjen huollon ja yritysten jakelun vuoksi. Myöskään raskaan liikenteen läpiajokiellon asettaminen ei ole perusteltua. Läpiajokieltojen noudattamisen valvonta on vaikeaa ja kiellon asettaminen ei todennäköisesti juuri vähentäisi Päivöläntiellä kulkevien raskaiden ajoneuvojen määrää.

Tiivistelmä

Nopeusnäyttötauluista on saatu hyviä kokemuksia ajonopeuksien alentamisessa. Liikennesuunnitteluosastolla on syksyllä 2012 tehty ehdotus seuraavista nopeusnäyttötaulujen sijoituskohteista. Päivöläntie kuuluu niiden kohteiden joukkoon, joihin taulua ehdotetaan. Raskaan liikenteen kieltäminen kadulta ei ole mahdollista, eikä läpiajokiellon asettamistakaan katsota tarkoituksenmukaiseksi. Päivöläntien 40 km/h nopeusrajoitus on liikennesuunnitteluosaston näkemyksen mukaan sopivalla tasolla eikä sitä ole tarpeen tarkistaa.

Esittelijä

Valtuustoaloite

Valtuutettu Antti Vuorela on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen:

"Päivöläntien liikenneturvallisuutta parannettava

Autoliikenne ja etenkin raskas liikenne on kasvanut Päivöläntiellä voimakkaasti. Kasvanut autoliikenne heikentää lasten liikenneturvallisuutta ja vähentää asumisviihtyisyyttä.

Esitän, että raskas liikenne kielletään Päivöläntiellä bussiliikennettä lukuun ottamatta ja että Päivöläntielle asetetaan 30 km/h nopeusrajoitus. Lisäksi esitän, että Päivöläntielle asennetaan vastaava nopeusnäyttö kuin Kotinummentiellä on koulun edessä"

Lausuntopyyntö

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon 1.3.2013 mennessä.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37447

taneli.nissinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Lsp/4

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 42

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Kotinummentien liikenneturvallisuuden parantamisesta (b-asia)

HEL 2012-015134 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Kotinummentie on katuluokitukseltaan alueellinen kokoojakatu. Kadun nopeusrajoitus on nopeusrajoitusjärjestelmän mukainen 40 km/h. Kotinummentien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on laskettu kolmena vuonna 1990 jälkeen. Vuonna 1991 liikennemäärä oli noin 2 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta se nousi noin 3 800 ajoneuvoon vuonna 2003. Vuoden 2008 mittausten mukaan liikennemäärä kadulla on noin 2 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän hetkinen arvio liikennemäärästä Kotinummentiellä välillä Vanha Tapanilantie Erätie on noin 3 100. Laskentatietojen mukaan kuorma-autojen määrä kadulla on vähentynyt kolmanneksen vuoden 2003 tasosta. Linja-autojen nykyinen määrä välillä Vanha Tapanilantie Erätie on noin 7,5 % vuoden 2003 määrästä, koska paikallisliikenteen bussit eivät nykyisin käytä reittiä.

Onnettomuustietojen mukaan Kotinummentiellä on vuosina 2004 - 2010 tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus polkupyöräilijälle välillä Vanha Tapanilantie - Erätie. Onnettomuus tapahtui Tapaninkyläntien risteyksessä, johon on sen jälkeen kesällä 2012 rakennettu kiertoliittymä. Jalankulkijoille tapahtuneita onnettomuuksia ei poliisin tietoon ole tullut. Autoilijoille tapahtuneita omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut muutama vuosittain.

Nopeusnäyttötauluista on saatu hyviä kokemuksia ajonopeuksien alentamisessa. Helsingin 15 ensimmäisestä kohteesta tehdyn seurannan mukaan autojen keskinopeus aleni kaikissa pisteissä näyttötaulujen asentamisen jälkeen. Keskimääräinen nopeuksien alenema oli vajaa kaksi kilometriä tunnissa. Korkeimpien nopeuksien osuus väheni selvästi enemmän. Positiivinen muutos on samaa suuruusluokkaa kuin mitä aikaisemmin on Helsingissä saavutettu nopeusrajoituksen alentamisella 10 kilometrillä tunnissa. Nykyään tauluja on yhteensä 55 kappaletta. Tauluista kerätään seurantatietoa vuosittain mm. niiden pitkäaikaisen vaikutuksen arviointia varten.

Liikennesuunnitteluosastolla on syksyllä 2012 valmisteltu ehdotusta seuraavien nopeusnäyttöjen sijoituskohteista. Asukkailta tulleiden palautteiden, maastohavaintojen ja liikennemäärien perusteella Kotinummentie on mukana siinä joukossa, josta lopulta valitaan uudet kohteet. Nopeusnäyttötaulun käyttö on perusteltua Kotinummentiellä myös siitä syystä, että kadun maaperä on suureksi osaksi savea, mikä estää rakenteellisten hidasteiden käytön kadulla.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37447

taneli.nissinen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Kotinummentie on katuluokitukseltaan alueellinen kokoojakatu. Kadun nopeusrajoitus on nopeusrajoitusjärjestelmän mukainen 40 km/h. Kotinummentien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on laskettu kolmena vuonna 1990 jälkeen. Vuonna 1991 liikennemäärä oli noin 2 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta se nousi noin 3 800 ajoneuvoon vuonna 2003. Vuoden 2008 mittausten mukaan liikennemäärä kadulla on noin 2 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän hetkinen arvio liikennemäärästä Kotinummentiellä välillä Vanha Tapanilantie Erätie on noin 3 100. Laskentatietojen mukaan kuorma-autojen määrä kadulla on vähentynyt kolmanneksen vuoden 2003 tasosta. Linja-autojen nykyinen määrä välillä Vanha Tapanilantie Erätie on noin 7,5 % vuoden 2003 määrästä, koska paikallisliikenteen bussit eivät nykyisin käytä reittiä.

Onnettomuustietojen mukaan Kotinummentiellä on vuosina 2004 - 2010 tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus polkupyöräilijälle välillä Vanha Tapanilantie - Erätie. Onnettomuus tapahtui Tapaninkyläntien risteyksessä, johon on sen jälkeen kesällä 2012 rakennettu kiertoliittymä. Jalankulkijoille tapahtuneita onnettomuuksia ei poliisin tietoon ole tullut. Autoilijoille tapahtuneita omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut muutama vuosittain.

Nopeusnäyttötauluista on saatu hyviä kokemuksia ajonopeuksien alentamisessa. Helsingin 15 ensimmäisestä kohteesta tehdyn seurannan mukaan autojen keskinopeus aleni kaikissa pisteissä näyttötaulujen asentamisen jälkeen. Keskimääräinen nopeuksien alenema oli vajaa kaksi kilometriä tunnissa. Korkeimpien nopeuksien osuus väheni selvästi enemmän. Positiivinen muutos on samaa suuruusluokkaa kuin mitä aikaisemmin on Helsingissä saavutettu nopeusrajoituksen alentamisella 10 kilometrillä tunnissa. Nykyään tauluja on yhteensä 55 kappaletta. Tauluista kerätään seurantatietoa vuosittain mm. niiden pitkäaikaisen vaikutuksen arviointia varten.

Liikennesuunnitteluosastolla on syksyllä 2012 valmisteltu ehdotusta seuraavien nopeusnäyttöjen sijoituskohteista. Asukkailta tulleiden palautteiden, maastohavaintojen ja liikennemäärien perusteella Kotinummentie on mukana siinä joukossa, josta lopulta valitaan uudet kohteet. Nopeusnäyttötaulun käyttö on perusteltua Kotinummentiellä myös siitä syystä, että kadun maaperä on suureksi osaksi savea, mikä estää rakenteellisten hidasteiden käytön kadulla.

Tiivistelmä

Nopeusnäyttötauluista on saatu hyviä kokemuksia ajonopeuksien alentamisessa. Liikennesuunnitteluosastolla on syksyllä 2012 tehty ehdotus seuraavista sijoituskohteista ja Kotinummentielle on ehdotettu yhtä taulua tässä yhteydessä.

Esittelijä

Valtuustoaloite

Valtuutettu Antti Vuorela on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen:

"Kotinummentien liikenneturvallisuutta parannettava

Autoliikenne ja etenkin raskasliikenne on kasvanut Kotinummentiellä voimakkaasti. Kasvanut autoliikenne heikentää lasten liikenneturvallisuutta. Lapset kulkevat Kotinummentien ylitse mm. Hiidenkiven kouluun, Tapanilan urheilukeskukseen harrastuksiin ja Tapanilan kirjastoon.

Nopeusnäytöt alentavat ajonopeuksia tehokkaasti.

Esitän, että Kotinummentielle asennetaan välille Vanha Tapanilantie Erätie vastaava nopeusnäyttö kuin Kotinummentien on koulun edessä."

Lausuntopyyntö

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon 8.3.2013 mennessä.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37447

taneli.nissinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

Pj/1

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

§ 43

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten päätöksiä:

Liikennesuunnittelupäällikkö, yleiset asiat 

8.2.2013

Liikennesuunnittelupäällikkö, liikenneasiat

8.2.2013

Yleiskaavapäällikkö

12.2.2013

 

Esittelijä

puheenjohtaja

Risto Rautava

Lisätiedot

Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: 310 37328

kirsi.juntunen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten päätöksiä:

Liikennesuunnittelupäällikkö, yleiset asiat 

8.2.2013

Liikennesuunnittelupäällikkö, liikenneasiat

8.2.2013

Yleiskaavapäällikkö

12.2.2013

 

Esittelijä

puheenjohtaja

Risto Rautava

Lisätiedot

Kirsi Juntunen, hallintosihteeri, puhelin: 310 37328

kirsi.juntunen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409

 

 

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

(47)

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

 

 

 

19.02.2013

 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

 

 

Osmo Soininvaara

puheenjohtaja

 

 

 

 

Pirkko Vainio

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

 

Eija Loukoila

Tom Packalén

 

 

 

 

 

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 01.03.2013 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan § 35 - 43

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 2100, (Kansakoulukatu 3)

Kansakoulukatu 3

 

 

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu

+358 9 310 37409