Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 |
|
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
|
| |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Kokousaika | 29.03.2019 14:00 - 16:00 |
|
|
Kokouspaikka | Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 |
Läsnä
Jäsenet
Stranius, Leo | varapuheenjohtaja |
Abib, Mukhtar |
|
Klemetti, Tapio |
|
Saukkonen, Lea |
|
Villo, Pertti |
|
Vihervaara, Anita |
|
Peipinen, Vesa | varajäsen |
Muut
Henttonen, Pekka | asiakkuusjohtaja |
Forss, Pertti | yksikön päällikkö |
Kinnunen, Taina | va. yksikön päällikkö |
Kippo-Edlund, Päivi | yksikön päällikkö |
Miller, Kai | rakennusvalvontapäällikkö |
Nikunen, Esa | ympäristöjohtaja |
Nurmio, Anne | yksikön päällikkö |
Ruuska, Pentti | yksikön päällikkö |
Åberg, Riikka | yksikön päällikkö |
Haavisto, Marjukka | tiedottaja |
Moberg, Pirjo | hallintosihteeri |
Puheenjohtaja
Leo Stranius | 66-73 § |
Esittelijät
Pekka Henttonen | asiakkuusjohtaja |
Anne Nurmio | yksikön päällikkö |
Taina Kinnunen | arkkitehti |
Pentti Ruuska | yksikön päällikkö |
Päivi Kippo-Edlund | yksikön päällikkö |
Riikka Åberg | yksikön päällikkö |
Pöytäkirjanpitäjä
Pirjo Moberg | hallintosihteeri |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 |
|
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
|
| |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
66 | Asia/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
67 | Asia/2 | Ilmoitusasiat |
68 | Asia/3 | Rakennuslupahakemus, tilapäinen paviljonkipäiväkoti, aloittamisoikeus, 424/1:182, Salpausseläntie 1, Kaupunkiympäristön toimiala |
69 | Asia/4 | Tapanila-Seura ry:n oikaisuvaatimus asuinpientalon purkamislupapäätöksestä, Viertolantie 5 |
70 | Asia/5 | Velvoitteen asettaminen liiketilan luvattoman päiväkotikäytön kieltämiseksi, Melkonkatu 11 |
71 | Asia/6 | Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutuminen 2018 |
72 | Asia/7 | Kannon Romu Oy:n Kyläsaaren jätteenkäsittelyaseman ympäristöluvan muutos |
73 | Asia/8 | Selvitys talousveden laadusta Helsingissä 2018 |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/1 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 66
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsenen Mukhtar Abib ja varatarkastajaksi varajäsenen Vesa Peipinen.
Esittelijä
asiakkuusjohtaja
Pekka Henttonen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsenen Mukhtar Abib ja varatarkastajaksi jäsenen Lilja Tamminen.
Esittelijä
asiakkuusjohtaja
Pekka Henttonen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/2 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 67
Ilmoitusasiat
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi.
Kaupunginvaltuuston päätös 16.1.2019 § 9 asemakaava-asiassa (piirustus numero 12457, Kruununhaka, Liisankatu 14)
Kaupunginvaltuusto on 16.1.2019 § 9 hyväksynyt 1. kaupunginosan (Kruununhaka) tontin 17/7 asemakaavan muutoksen piirustus nro 12457 (Liisankatu 14), dnro HEL 2015-014306.
Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 12.3.2019, jolloin kaava on tullut voimaan.
Kaupunginvaltuuston päätös 16.1.2019 § 10 asemakaava-asiassa (piirustus numero 12500, Melkinlaituri)
Kaupunginvaltuusto on 16.1.2019 § 10 hyväksynyt 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) kortteleita 20086-20089 ja osaa kortteleista 20084 ja 20085 sekä katu-, puisto- ja vesialueita koskevan asemakaavan sekä korttelia 20263 ja katu-, vesi-, satama-alueita sekä venesatamaa koskevan asemakaavan muutoksen piirustus nro 12500 (Melkinlaituri), dnro HEL 2015-011323.
Asemakaavan muutoksen myötä muodostuvat uudet korttelit 20077-20079 ja 20082-20089.
Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 12.3.2019, jolloin kaava on tullut voimaan.
Kaupunginvaltuuston päätös 16.1.2019 § 12 asemakaava-asiassa (piirustus numero 12479, Fallkullan tila)
Kaupunginvaltuusto on 16.1.2019 § 12 hyväksynyt 38. kaupunginosan (Malmi, Malmin lentokenttä) kortteleita 38140 ja 38338, yleiseen ulkoilukäyttöön varattua retkeilyaluetta, yleistä pysäköintialuetta sekä puisto-, lähivirkistys-, lentokenttä- ja katualuetta sekä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin 39313 tonttia 1, istutettavaa puistoaluetta sekä puisto- ja katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen piirustus nro 12479 (Fallkullan tila), dnro HEL 2016-013170.
Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit 38342-38344.
Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 12.3.2019, jolloin kaava on tullut voimaan.
Kaupunginvaltuuston päätös 16.1.2019 § 13 asemakaava-asiassa (piirustus numero 12459, Kulosaari, Wäino Aaltosen tie 7)
Kaupunginvaltuusto on 16.1.2019 § 13 hyväksynyt 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin 42036 tonttia 5 koskevan asemakaavan muutoksen piirustus nro 12459 (Wäinö Aaltosen tie 7), dnro HEL 2016-013448.
Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 12.3.2019, jolloin kaava on tullut voimaan.
Kaupunginvaltuuston päätös 30.1.2019 § 32 asemakaava-asiassa (piirustus numero 12488, Viikki, Malmi, Hattelmalantie 2 ympäristöineen)
Kaupunginvaltuusto on 30.1.2019 § 32 hyväksynyt 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinmäki) katualueen ja 38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajisto) korttelin 38313 tontin 4 asemakaavan muutoksen, piirustus nro 12488 Hattelmalantie 2 ympäristöineen, dnro HEL 2016-003681.
Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 25.3.2019, jolloin kaava on tullut voimaan
Kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2018 § 183 asemakaava-asiassa, piirustus nro 12474, Puustellintie 1
Kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2018 § 183 asemakaava-asiassa, piirustus nro 12474, Puustellintie 1
Kaupunginvaltuusto on 13.6.2018 § 183 hyväksynyt 33. kaupunginosan (Kaarela, Malminkartano)
korttelin 33249 tontin 1 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen, piirustus nro 12474, Puustellintie 1, dnro HEL 2016-012437.
Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus on 19.2.2019 hylännyt valituksen.
Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 27.3.2019, jolloin kaava on tullut voimaan.
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 21.3.2019
Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden lupa-arkkitehti on päätöksellään 17.10.2017 § 365 myöntänyt hakijalle toimenpideluvan aidan rakentamiseen pientalotontin pohjoisrajalle. Naapurikiinteistön omistajat ovat vaatineet oikaisua mainittuun päätökseen. Ympäristö- ja lupajaosto on hylännyt oikaisuvaatimuksen, mutta lisännyt toimenpidelupapäätökseen seuraavan lupamääräyksen: Aidan alapuolella nyt olevat puiset tukirakenteet on poistettava 3 kuukauden kuluessa toimenpidelupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja korvattava harkkomuurirakenteella tai muulla hyväksyttävällä tavalla niin, ettei maa-aineksia valu tontin 1 puolelle. Naapurikiinteistön omistajat ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on päätöksestään tarkemmin ilmenevin perustein hylännyt valituksen todeten muun muassa, että aidan korkeuden ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voida ratkaisevassa määrin katsoa johtuvan hakijan tontilla tehdyistä maantäytöistä, joita, siinä määrin kuin niitä ylipäänsä on tehty, voidaan pitää perusteltuina esimerkiksi hulevesien hallinnan kannalta. Valittajat olisivat voineet vaikuttaa myös itse omilla toimillaan tonttien raja-alueen viimeistelyyn toteuttamalla rakennuslupansa yhteydessä luvitetun tukimuurin maisemointeineen, mikä olisi vähentänyt nyt puheena olevan aidan massiivisuuden tuntua valittajien pihalta katsottuna. Aidan toteuttaminen siinä määrin matalampana, että sillä olisi valittajien kannalta merkitystä, ei turvallisuusseikat huomioon ottaen ole perusteltua. Aidan voidaan lupaehtojen ja piirustusten mukaan rakennettuna sekä asiassa esitettyjen valokuvien perusteella katsoa soveltuvan ympäristöönsä ja täyttävän muutoinkin maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n ja 135 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Toimenpidelupapäätöksen mukaisia määräyksiä on pidettävä riittävänä. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Esittelijä
asiakkuusjohtaja
Pekka Henttonen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
asiakkuusjohtaja
Pekka Henttonen
Oheismateriaali
1 | HHO päätös 21.3.2019 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/3 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 68
Rakennuslupahakemus, tilapäinen paviljonkipäiväkoti, aloittamisoikeus, 424/1:182, Salpausseläntie 1, Kaupunkiympäristön toimiala
HEL 2019-003616 T 10 04 03
Facta 38-0665-19-A, Lupapiste LP-091-2018-05204
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristölle haetun rakennusluvan liitteenä olevan facta-asiakirjan 38-665-19-A mukaisesti ja siinä mainituin määräyksin sekä hyväksyy esitetyt pääpiirustukset.
Samalla ympäristö- ja lupajaosto myöntää hakemuksen mukaisesti aloittamisoikeuden rakentaa rakennus valmiiksi asti.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Nurmio
Lisätiedot
Atte Kiianen, lupa-arkkitehti, puhelin: 310 26496
atte.kiianen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Facta-asiakirja |
2 | Pääpiirustuskooste |
Muutoksenhaku
Hallintovalitus, rakennus- tai toimenpidelupaa koskeva toimielimen päätös |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakija | Hallintovalitus, rakennus- tai toimenpidelupaa koskeva toimielimen päätös |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Rakennushanke täyttää tilapäisen luvan myöntämisen edellytykset ja soveltuu rakennuspaikalle.
Tarkemmat hankkeeseen liittyvät seikat ja selvitykset ilmenevät Facta-asiakirjasta.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 g §, 171 §, 173 §, 176 §
Esittelijä
yksikön päällikkö
Anne Nurmio
Lisätiedot
Atte Kiianen, lupa-arkkitehti, puhelin: 310 26496
atte.kiianen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Facta-asiakirja |
2 | Pääpiirustuskooste |
Oheismateriaali
1 | Lupapistehakemus |
2 | Esittelymateriaali |
Muutoksenhaku
Hallintovalitus, rakennus- tai toimenpidelupaa koskeva toimielimen päätös |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakija | Hallintovalitus, rakennus- tai toimenpidelupaa koskeva toimielimen päätös |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/4 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 69
Tapanila-Seura ry:n oikaisuvaatimus asuinpientalon purkamislupapäätöksestä, Viertolantie 5
HEL 2019-002279 T 10 04 05
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä Tapanila-Seura ry:n oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden kaupunkikuvayksikön arkkitehdin tekemästä rakennuksen purkamislupapäätöksestä 31.1.2019 (69 §) tunnus 39-0229-19-P, jolla arkkitehti on myöntänyt haetun purkamisluvan.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.
Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös
********** ovat 39. kaupunginosan kiinteistön 429-0010-0020, Viertolantie 5, omistajina hakeneet lupaa kiinteistöllä olevan pientalon purkamiseen.
Vaikka asiantuntijan lausunnon perusteella asuinrakennuksen purkaminen tarkoittaisi maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mainittujen kulttuurihistoriallisten-, rakennushistoriallisten- ja kaupunkikuvallisten arvojen menetystä ja tärveltymistä, olisi kuntotutkimusten perusteella rakennuksen kunnostaminen käytännössä uudisrakentamiseen verrattava toimenpide, jonka yhteydessä rakennus jouduttaisiin purkamaan lähes kokonaan. Edellä mainitun perusteella lupa rakennuksen purkamiselle voidaan myöntää, eikä sille ole estettä asemakaavassa.
Oikaisuvaatimus 19.2.2019
Tapanila-Seura ry on 19.2.2019 hakenut oikaisua tehtyyn purkamislupapäätökseen kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolta.
Oikaisuvaatimuskirjelmässä todetaan, että Tapanila-Seura ry on viidenkymmenen vuoden ikäinen kaupunginosayhdistys, joka toimii aktiivisesti Helsingin Tapanilan alueella. Erityisenä vastuualueena yhdistyksellä on alueella hyvin säilynyt yli 100 vuotta vanha kulttuuriympäristö.
Yhdistys vaatii Viertolantie 5:ssä olevan vanhan tapanilaistalon purkuluvan oikaisemista niin, että talo asetetaan rakennuskieltoon ja kaupunkisuunnitteluvirasto aloittaa tämän ja muiden Tapanilan Egna Hem -talojen suojelun asemakaavan alueella.
Vanha Tapanila on syntynyt viime vuosisadan alussa ideologisen puutarhakaupunkiaatteen siivittämässä palstoitushankkeessa. Viertolantielle ja Kuulijantielle rakennetut valmistalot, ns. Egna -talot, ovat Tapanilan vanhimpia. Ne on rakennettu 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Konni Zilliacuksen toimiessa palstoitusyhtiön isännöitsijänä. Arkkitehti Gustav Strengel oli mukana suunnittelemassa Tapanilan ensiaskelia. Vaikka Tapanilassa on säilynyt paljon vanhoja taloja, on näitä kaikkein vanhimpia säilynyt vain neljä, joista Viertolantie 5:n talo on yksi.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen kohdalla on täysin kestämätöntä, että asukkaat saavat purkaa talonsa sillä perusteella, että sen hoitaminen on laiminlyöty. Myös Helsingin kaupunki on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa sekä velvollisuutensa hoitaa ja suojella kulttuuriperintöään. Tämä tilanne voidaan vielä korjata suojelemalla Tapanilan vanhimmat Egna Hem -talot.
Purkamisluvanhakijoiden vastine 20.2.2019
Oikaisuvaatimus sisältää useita yleisiä toteamuksia ja vaatimuksia, jotka kohdistuvat Tapanilan yleiseen rakennuskantaan ja vaatimus kohdistuu vain lyhyesti rakennukseen Viertolantie 5.
• Vaatimuksessa mainitaan, että asukkailla on oikeus purkaa talo; näinhän ei todellakaan ole vaan purkamista hakee omistaja. Tapanila-Seuran oikaisuvaatimuksessa on varmaan tässä pieni lapsus.
• Oikaisuvaatimuksessa ei oteta mitenkään kantaa suoritettuun kuntokartoitukseen ja sisäilmakartoitukseen, ja mitä sen edellyttämät toimenpiteet merkitsevät rakennuksen säilyttämisen kannalta.
• Rakennus on siirtynyt nykyisten omistajien haltuun 29.12.2018, joten nykyinen omistaja ei ole voinut mitenkään vaikuttaa rakennuksen nykyiseen kuntoon. Kuntokartoituksen mukaan vauriot ovat muodostuneet pitkällä aikavälillä.
• Edelliseltä omistajalta saadun suullisen tiedon mukaan taloa on pyritty hoitamaan ja kunnostamaan aina kulloinkin voimassa olevan hyvän kunnossapito- ja korjaustavan sekä -määräysten mukaisesti. Rakennuksen nykyiseen kuntoon merkittävimmin vaikuttaneet seikat ovat ehkä olleet:
- Rakennuksen rakenteiden ja tilojen, kuten toisen kerroksen ja yläpohjan, rakenteiden keskeneräisten rakenteiden loppuunsaattaminen 40-luvun lopussa käyttäen sodan jälkeen käytettävissä olevia materiaaleja ja tarvikkeita.
- Vanhat kokoon painuneet ja vähentyneet sahanpurueristeet seinissä ja välipohjissa sekä yläpohjan veden- ja lämmöneristys täydennettiin ja korvattiin jo 70-luvulla siihen aikaan hyväksytyillä menetelmillä ja yleisesti käytetyillä materiaaleilla; muun muassa muovikalvoilla sekä formaldehydipitoisilla vaahto- ym eristeillä ja rakennemateriaaleilla. Kyseiset toimenpiteet suoritti tällöin korjausrakentamiseen ja eristystöihin erikoistunut rakennusyritys.
Katsomme, että edellä mainittujen asioiden ja purkuluvan anomuksen yhteydessä toimitettujen raporttien perusteella Tapanila-Seuran oikaisuvaatimuksen lausuma ”hoitaminen on laiminlyöty” on perusteeton. Lisäksi on muistettava, että vaikka rakennuksen omisti 40-luvulta sama henkilö vuoden 2018 loppuun asti, ja sen asukkaana oli vuonna 1920 syntynyt sotainvalidi ja hänen 1924 syntynyt vaimonsa. Omatoiminen rakennuksen kunnossapito oli näin ollen viime vuosikymmeninä hyvin rajattua. Ulkopuolisilta kunnossapito- ja korjausrakentamisyrityksiltä tilatut työt eivät kuitenkaan olleet vähäisiä, varsinkaan silloin kun ne liittyivät kaavamuutoksen vaatimiin toimenpiteisiin, tai kun ne olivat taloudellisesti mahdollisia.
Myönnettyyn purkulupaan oli valitusoikeus tietyille tahoille/ryhmille; lähinnä niille, joille purkamisesta aiheutuisi ilmiselvää haittaa. Tapanila Seura kuuluu näistä tahoista ilmeisesti kohtaan ”muu ryhmä”, jonka intressi on ainoastaan säilyttää Tapanilan vanhat rakennukset ja vaatimukset on yleisesti aluetta koskeva. Heidän vaatimuksessaan mainitaan että ko. Egna Hem taloja jää vielä Tapanilaan Viertolantie 5:n lisäksi muita; ymmärtääksemme näistä löytyy niin hyväkuntoisia taloja, joita kannattaa myös taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen hoitaa sekä ylläpitää niiden kuntoa. Myönnetyssä purkuluvassa oli huomioitu Viertolantie 5:n kunnostamisen vaatima taloudellinen panostus, joka olisi paitsi mahdotonta omistajalle sekä myös inhimillisesti ajatellen ylivoimainen rasite kaikille.
Tapanila-Seura ry:n kirjelmä 25.2.2019
Purkamisluvanhakijoiden vastine on annettu tiedoksi oikaisunhakijalle ja oikaisunhakija ilmoittaa lukeneensa vastineen ja ilmoittaa, että Tapanila-Seura pitää oikaisuvaatimuksen voimassa.
Purkamisluvan hakijoiden lisävastine 28.2.2019
Viertolantie 5:n tämän hetkiset omistajat eivät ole vastuussa aikaisempina vuosina ja vuosikymmeninä tehdyistä purkupäätöksistä. Eikä heitä pidä rangaista vanhoista päätöksistä. Tapanila seuran verkkosivuihin ja netissä olevaan kuvamateriaalin voi todeta, että tätä taloa ei ole huomioitu merkittävänä kohteena.
Kyseistä Tapanila seuran valitusta voi pitää kiusantekona yksityiselle talon omistajalle ja kannanottona Helsingin Kaupungin tekemiin muihin purkamispäätöksiin. Valittajat eivät ole ilmeisestikään millään tavoin tietoisia rakennuksen kunnosta ja peruskorjausten mahdottomuudesta. On perusteetonta väittää, että rakennuksen huollon laiminlyöminen olisi aiheuttanut talon ongelmia. Tässäkään tapauksessa kunnossapitoa ei ole laiminlyöty, vaan virhe on tehty vuosikymmeniä sitten muovieristyksellä, jota ei tuolloin ole tajuttu rakennukselle niin haitalliseksi ja niin valitettavaa kuin se onkin, ovat vauriot niin laajoja, että korjaamiselle ei ole edellytyksiä.
Tämän hetkiset talon omistajat on päätynyt purkulupa hakemukseen raskain ja haikein mielin, koska ymmärrämme että, peruskorjausta purkamatta rakennuksen runkoa on mahdoton toteuttaa. Koska muutoin ei voida varmistaa, että rakennuksessa olevat mikrobivauriot tulevat kauttaaltaan korjatuksi niin ettei rakennuksessa asuminen aiheuta terveydelle haittaa. Voimme suositella päättäjiä kuulemaan asiassa täysin puolueetonta kuntokartoittaja. Hän on todennut että rakennusta on mahdoton peruskorjata em. seikka huomioiden riittävään tasoon.
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 139 §
Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.
Lupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 187 §
Viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 192 §
Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä; sekä
3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa.
Perustelut
Tapanila-Seura ry on Helsingin kunnan jäsen ja yhdistyksellä on siten oikeus hakea oikaisua tehtyyn rakennuksen purkamislupapäätökseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Tämä on ainoa purkamisluvan myöntämisen edellytys.
Ainoastaan sillä seikalla on merkitystä, onko purettavaksi esitetyllä rakennuksella lain tarkoittamia suojeluarvoja. Purkamislupa ei itsessään ole tarkoitettu suojeluinstrumentiksi, vaan se antaa riittävän harkinta-ajan rakennuksen suojeluarvon selvittämiseksi ja mahdollisiin suojelutoimenpiteisiin ryhtymistä varten. Tässä tapauksessa rakennusvalvonta pyysi purkamislupahakemuksesta lausunnot sekä asemakaavoituspalveluilta että kaupunginmuseolta.
Asemakaavoituspalvelut ilmoitti 2.1.2019, että asia on keskusteltu läpi rakennushistoriallisten asiantuntijoiden kanssa. Asemakaavoitus ei ehdota rakennuskieltoa emmekä lähde tekemään suojelukaavaa tälle tontille, koska rakennuksessa alkuperäistä on jäljellä kovin vähän.
Kaupunginmuseo on 29.1.2019 perehtynyt uusiin selvityksiin ja katsoo niiden perusteella, että rakennuksen kunnostaminen merkitsisi suurelta osin alkuperäisten rakennusosien ja -materiaalien uusimista. Lisäksi rakennuksessa on merkittäviä mikrobiesiintymiä sekä jo aiemmin todettuja vääriä korjaustapoja ja -materiaaleja, joiden vuoksi museo voi puoltaa purkamista.
Kumpikaan suojeluasiantuntijaviranomainen ei siis näe, että asuinrakennuksella olisi nykyasussaan ja -kunnossaan sellaisia suojeluarvoja, että se pitäisi suojella ja näin ollen asiantuntijaviranomaiset eivät näe estettä rakennuksen purkamiselle. Suojeltavat arvot; kaupunkikuvalliset (kaava) ja rakennushistorialliset (rakenteet) on jo lähes kokonaan menetetty. Rakennuksen purkamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja tämän vuoksi oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Esittelijä
va. yksikön päällikkö
Taina Kinnunen
Lisätiedot
Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218
pentti.ruuska(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Oikaisunhaunalainen purkamislupapäätös_39-0229-19-P |
3 | Asemapiirros ja määräykset |
4 | Kaava |
5 | Kantakartta |
6 | Esite |
7 | Kuntotarkastusraportti |
8 | Lausunto |
9 | Kiinteistönvälittäjän lausunto |
10 | Kaavoituksen lausunto |
11 | Kaavoituksen lisälausunto |
12 | Kaupunginmuseon Lausunto |
13 | Selvitys rakennuksen rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta -2- |
14 | Asiantuntijalausunto |
15 | Oikaisuvaatimus 13.2.2019 |
16 | Purkamisluvanhakijoiden vastine oikaisunhakuun |
17 | Purkamisluvanhakijoiden lisävastine |
18 | Tapanila-Seuran kirjelmä |
Muutoksenhaku
Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tapanila-Seura ry | Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Purkamisluvanhakijat | Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
va. yksikön päällikkö
Taina Kinnunen
Lisätiedot
Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218
pentti.ruuska(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Oikaisunhaunalainen purkamislupapäätös_39-0229-19-P |
3 | Asemapiirros ja määräykset |
4 | Kaava |
5 | Kantakartta |
6 | Esite |
7 | Kuntotarkastusraportti |
8 | Lausunto |
9 | Kiinteistönvälittäjän lausunto |
10 | Kaavoituksen lausunto |
11 | Kaavoituksen lisälausunto |
12 | Kaupunginmuseon Lausunto |
13 | Selvitys rakennuksen rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta -2- |
14 | Asiantuntijalausunto |
15 | Oikaisuvaatimus 13.2.2019 |
16 | Purkamisluvanhakijoiden vastine oikaisunhakuun |
17 | Purkamisluvanhakijoiden lisävastine |
18 | Tapanila-Seuran kirjelmä |
Muutoksenhaku
Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tapanila-Seura ry | Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Purkamisluvanhakijat | Hallintovalitus, tavallinen tiedoksianto |
Tiedoksi
Asemakaavoituspalvelut
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/5 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 70
Velvoitteen asettaminen liiketilan luvattoman päiväkotikäytön kieltämiseksi, Melkonkatu 11
HEL 2019-001701 T 10 04 10
31-6-19-HAL
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa Asunto Oy Helsingin Merialpin kiinteistön omistajana, ********** ja ********** osakkeenomistajina, sekä Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:n toiminnanharjoittajana ja tilan vuokralaisena nyt asetettavan sakon uhalla lopettamaan osoitteessa ********** sijaitsevan liiketilan käyttö päiväkotitiloina 1.9.2019 mennessä.
Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.
Asunto Oy Helsingin Merialpille asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.
********** ja ********** kummallekin erikseen asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.
Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on kaksituhatta (2 000) euroa, jonka Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.
Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.
Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.
Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetuille.
Valvontakohde
Asunto Oy Helsingin Merialpin omistama tontti 91-31-136-10 sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 11, joka on voimassa olevan asemakaavan nro 11077 mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaava sisältää määräyksen, jonka mukaan liike-, toimisto-, julkiset palvelu- ja niihin verrattavat tilat tulee sijoittaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että kulku kuhunkin tällaiseen huoneistoon tapahtuu kadun puolelta ja asuntojen sisäänkäynnistä erillisenä.
Voimassaolevan rakennusluvan mukaan nyt kyseessä oleva tila on liiketila. Tila on varhaiskasvatukselta saadun tiedon mukaan otettu päiväkotikäyttöön 1.6.2017.
Tarkastuslausunto
Asiassa laadittiin tarkastuslausunto, jossa todettiin liiketilassa harjoitettavan päiväkotitoimintaa. Tästä johtuen kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle tullaan, ellei asiassa muuta ilmene, esittämään, että päiväkotikäytössä olevien tilojen haltijalle, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, tontin omistajalle Asunto Oy Helsingin Merialpille, sekä osakkeenomistajille ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa liiketilan käyttö päiväkotina ja että kiellon tehosteeksi asetetaan uhkasakko.
Tarkastuslausunto on toimitettu todisteellisesti tiedoksi Asunto Oy Helsingin Merialpille 24.1.2019, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle 28.1.2019 ja osakkeenomistajille 26.2.2019.
Oy Ankkalammen ja osakkeenomistajien vastine
Oy Ankkalampi on toimittanut vastineensa sähköpostitse 5.3.2019. Osakkeenomistajat ovat antaneet yhtiölle valtakirjan vastineen toimittamista varten. Vastineessa todetaan muun ohella seuraavaa.
Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden yllä viitatussa tarkastuslausunnossa on käsitelty Lauttasaaressa, osoitteessa Melkonkatu 11 (rakennuspaikkatunnus 091-031-0136-0010) toimivaa päiväkotitilaa (jäljempänä kohde).
Oy Ankkalampi-Ankdammen Ab (jäljempänä tässä kirjelmässä Yhtiö) hallitsee osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevaa kohdetta osakkeenomistajien ********** ja ********** kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen perustuen. Yhtiö käyttää asiassa puhevaltaa valtakirjan perusteella (Liite 1).
Tarkastuslausunnossa todetaan, että Asunto Oy Helsingin Merialpin asuinkerrostalon tiloissa toimii "luvaton päiväkoti".
On totta, että kohteeseen ei ole haettu käyttötarkoituksen muutokselle rakennuslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 125 § 5 momentin mukaan rakennuslupaa pitää hakea, jos käyttötarkoituksen muutos on olennainen.
Kohde on toiminut ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, joka sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 15. (ks. Liite 2). Yhtiö on ollut vilpittömästi siinä käsityksessä, että osoitteessa Melkonkatu 15 toimivaan päiväkotiin sekä nyt puheena olevan tilan käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.
Yhtiö on sittemmin ymmärtänyt, että sen käsitys on ollut virheellinen. Kyse on eittämättä väärinymmärryksestä ja jonkin asteen kommunikaatiokatkoksesta, mutta laadultaan joka tapauksessa sen kaltainen, että se olisi ollut korjattavissa neuvonnalla. Rakennuslupaviranomaiselle kuuluu paitsi luvitustoimi ja sen ohjaus ja valvonta, myös rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta. Päiväkotitoimintaa koskien on lisäksi useita muita viranomaistahoja, joiden edellytetään omalta osaltaan neuvovan toiminnanharjoittajia. Tilanteissa, joissa on toimittu ilman rakennuslupaa, on syynä useimmiten aito virhetulkinta (vrt. kaupungin rakennusvalvonnan esitys Liitteenä 3, erit. dia 2), joka on korjattavissa neuvontateitse ilman velvoitemenettelyä. Tämä pitää paikkansa myös nyt puheena olevassa tapauksessa.
Yhtiöllä on paraikaa rakennusvalvonnan lupapisteessä vireillä rakennuslupahakemus tunnuksella LP-091-2018-08771, joka koskee osoitteessa Melkonkatu 15 sijaitsevaa päiväkotia. Yhtiöllä on lisäksi rakennuslupahakemus ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat valmiina lupapisteessä luonnostilassa (lupatunnus: LP-091-2019-00443) osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevan lisäryhmätilan osalta. Yhtiöllä on siis vakaa aikomus korjata toimintansa lakien, määräysten ja lupien mukaisiksi paitsi päätilansa (Melkonkatu 15), myös Melkonkatu 11:n osalta rakentavassa yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
Mitä tulee väitteeseen "luvattomasta" toiminnasta, kaupungin viranomaiset ovat tehneet kohteessa päiväkotitoimintaan soveltuvuutta sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta todentavia tarkastuksia ennen toiminnan aloittamista:
Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto on antanut 4.4.2018 sijaintikunnan lausunnon yksityisestä ilmoituksenvaraisesta palvelutoiminnasta liittyen Melkonkatu 15 koskevaa lisäryhmätilaa osoitteessa Melkonkatu 11. Lausunnon mukaan toiminta on järjestetty asianmukaisesti, eikä mitään asiaa koskevia muistutuksia tai huomautuksia ole kirjattu. (ks. Liite 4)
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön terveydensuojelu on tehnyt ympäristötarkastajan johdolla 27.9.2018 päiväkodin / kerhon valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen koskien päiväkotitilojen terveellisyyttä päiväkotitoiminnan aloittamisesta, Yhtiön terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen perusteella (ks. Liite 5). Päätöksessä todetaan, että kohteen tilat on tarkastettu 30.8.2018 terveydellisten olosuhteiden arvioimiseksi. Toiminta on todettu järjestetyn päivähoitotiloille asetettujen vaatimusten mukaisesti, eikä tilat aiheuta terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa, eikä siten jatkotoimenpiteille ole tarvetta.
Edellä todettujen tilan käyttöönottoa edeltävien viranomaistarkastusten lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tehnyt määräaikaisen palotarkastuksen 4.12.2017 (asiakirja Liitteenä 6, määräaikainen palotarkastus toteutettu samanaikaisesti varsinaisen päiväkotitoiminnan tiloissa Melkonkatu 15 ja nyt puheena olevan kohteen osoitteessa Melkonkatu 11). Määräaikaisen palotarkastuksen pöytäkirjassa on todettu, että tarkastushetkellä kohteessa ei havaittu huomautettavaa.
Uskomme kaupunginkin tiedostavan, että sen organisaatioon kuuluvien useiden tahojen (päiväkotitoiminnan nimenomaisten lausuntoviranomaisten) antamat vahvistukset tilojen käyttökelpoisuudelle, terveellisyydelle ja turvallisuudelle ovat omiaan aikaansaamaan käsityksen, että kyseisiin lausuntoihin voi luottaa. Väite, jonka mukaan kohteessa on "luvaton päiväkoti", on siis väärä ja tarkoitushakuinen. Yhtiön erehdystä rakennusluvan tarpeesta on edesauttanut se, että Yhtiön väärinkäsitystä kohdetilan soveltuvuudesta toiminnan harjoittamiseen ilman olennaisia muutoksia ei olla korjattu asianmukaisin luvitusta koskevin neuvoin.
Edellä esitetty huomioiden katsomme perustelluksi, että kohteen rakennuslupa käsitellään normaalin prosessin mukaisesti, ja rakennusvalvonnan luvan myöntämisen yhteydessä annetut määräykset täytetään järjestämällä mahdollisimman pikainen loppukatselmus. Yhtiön toiminta voitaisiin saattaa vähällä vaivalla ja ilman tarpeetonta häiriötä perheille täysin luvanmukaiseksi. Jo nyt voidaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus todentaa edellä viitatuin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön sekä pelastuslaitoksen tarkastuksin.
Yhtiön toimitettua kaupungin rakennusvalvonnan lupapisteeseen uuden lupahakemuksen, sitä koskevan tulevan päätöksen ehtojen ja ohjeiden osoittamassa järjestyksessä voidaan siis kaikki MRL:n asettamat vaatimukset täyttää asianmukaisesti. Yhtiö on valmis toteuttamaan kaikki vaadittavat toimenpiteet viivytyksettä.
Edellä todetusti viranomaisella on ensisijaisesti neuvontavelvollisuus ennen mahdollista velvoitemenettelyyn siirtymistä. Rakennusvalvonnasta lokakuussa 2018 saatujen yhteydenottojen perusteella Yhtiö on jäänyt käsitykseen, että toimintaa voidaan jatkaa. Luvan hakeminen voidaan hoitaa ilman tarkastuslausuntoon tai puhumattakaan velvoitemenettelyyn eskalointia.
Velvoitemenettelyä, jota tarkastuslausunnon mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle harkitaan ehdotettavan, ei ylipäänsä tarvita, jos tilanne korjataan vapaaehtoisesti, kuten Yhtiön vakaa aikomus on.
Suhteellisuusperiaate, joka on yksi hyvän hallinnon kulmakivistä, edellyttää että viranomaisten toimien tulee olla järkevässä suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Toimenpiteiden on oltava välttämättömiä asian ratkaisemisen kannalta ja ne eivät saisi loukata tai rajoittaa oikeuksia ja etuja enempää kuin on pakko. Tässä tapauksessa lain ja määräysten mukaisuus on todennettavissa täysin ilman velvoitemenettelyä, ilman että vaarannetaan päiväkodin asiakasperheiden etua toiminnan lopettamisen uhan myötä.
Nähdäksemme tämän vastineen antamisen jälkeen, ja olettaen että kohteen uusi rakennuslupa ja tarvittavat hyväksynnät voidaan käsitellä kiireellisenä, asiaa ei tarvitsisi ylipäänsä viedä ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi.
Koska työn keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä ei edellytetä, ja asiantila on saatettavissa lain ja määräysten mukaiseksi hyvällä kaupungin neuvonnalla ja yhteistyössä Yhtiön ja rakennusvalvonnan välillä, myöskään MRL 186 §:n mukaisen ilmoituksen tekemiseen ei ole perusteita. MRL 125 § 5 momentin laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.
Pyydämme kaupunkia huomioimaan asian käsittelyssä kaikki tiedot, mitä sillä eri viranomaisten osallistumisen myötä on ollut käytössään koko kohteen luvitusprosessin aikana (vrt. edellä viitatut Liitteet 4-6, joista kaupungin tulisi katsoa olleen tietoinen).
Kuten kaupunki on itsekin tuonut esiin, uskomme tapahtuneen seurauksena voitavan tehdä kaikkien (sekä julkisten että yksityisten) toiminnanharjoittajien lupakäsittelyä selkeyttäviä parannuksia viranomaisten prosesseihin, ja Yhtiö osallistuu luonnollisesti kaikin tavoin selvittelyyn, joka tätä kehitystä palvelee. Olemme aiemmin jo kuulleetkin, että kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tulee jatkossa edellyttämään palveluntuottajilta uusista tiloista myös rakennuslupaa ja lopputarkastuspöytäkirjaa ennen kuin niiden ilmoitus toiminnan aloittamisesta etenee kaupungilta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toiminnan rekisteröintiä varten. Ajatus on kannatettava, koska se olisi estänyt po. kohteessakin tapahtuneen väärinkäsityksen.
Siltä varalta, että asia etenisi ympäristö- ja lupajaoston käsittelyyn, katsomme, että velvoitemenettelylle ei ole tässä vastineessa esitetty selvitys huomioiden tarvetta, ja erityisesti tilanne, jossa Yhtiötä uhattaisiin nopeallakin toiminnan lopetukseen pakottamisella, johtaisi käytännössä kohtuuttomuuteen. Korvaavien tilojen etsimisen haitalliset vaikutukset olisivat huomattavat myös kolmansien osapuolten, lukuisten perheiden päivähoitojärjestelyihin, joten hätiköidyistä velvoitetoimista tulisi pidättäytyä.
Asunto Oy Helsingin Merialpin vastine
Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut muun ohella seuraavaa.
Taloyhtiön saaman tiedon mukaan tarkastuslausunnossa kuvattua toimintaa on harjoitettu yhtiön rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa liikehuoneistossa LH 2 (yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala 69,5 m2). Kyseisen tilan yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on liikehuoneisto, ja tilan hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat numeroiltaa 47381-48356. Tila ei ts. ole yhtiön välittömässä hallinnassa
Koska tila, jossa päiväkotitoimintaa harjoitetaan, on osakashallinnassa, Oy Ankkalampi – Ankdammen Ab:n (jäljempänä Ankkalampi) oikeus hallita kyseistä huoneistoa perustunee LH 2 osakkeenomistajien kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen. Taloyhtiöllä ei ole tarkempaa tietoa mahdollisen osapuolten välisen vuokrasopimuksen sisällöstä, ehdoista tai vuokralaisen väitetyn toiminnan laadusta tai laajuudesta. Edellä mainitusta johtuen taloyhtiöllä ei myöskään ole tarkempaa tietoa vuokralaisen toimintaan mahdollisesti liittyvästä sääntelystä vai viranomaisvaatimuksista.
Taloyhtiön osakeluettelon perusteella liiketilan LH2 hallintaan oikeuttavat osakkeet 47381-48356 omistavat ********** sekä ********** jäljempänä osakkaat.
Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua osakashallinnassa olevien huoneistojen käyttöön määräytyvät asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, jäljempänä AOYL) sekä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen perusteella.
Liikehuoneiston LH 2 yhtiöoikeudellinen käyttötarkoitus on liikehuoneisto. Vakiintuneen tulkinnan mukaisesti liikehuoneistossa on yhtiöoikeudellisesti sallittua harjoittaa kaikkea muuta toimintaa, paitsi asua. Näin ollen yhtiöoikeudellisesti tilaa voi käyttää myös päiväkotina, ja toiminta on näin ollen yhtiöjärjestyksen mukaista.
Osakkeenomistajalla on oikeus AOYL 5:1 §:n mukaisesti tehdä osakehuoneistossa kustannuksellaan muutoksia. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. AOYL 5:5 §:n 2. momentin mukaisesti, mikäli muutokseen vaaditaan viranomaisen lupa, taloyhtiön hallituksen on haettava lupa tai valtuutettava osakkeenomistaja hakemaan se. Osakkaan oikeus muutostöihin rajoittuu AOYL:n perusteella ainoastaan osakehuoneistoon. Näin ollen taloyhtiöllä on velvollisuus hakea lupa vain sellaiseen muutokseen, jonka tekemiseen osakkaalla on oikeus. Jos yhtiö kieltää muutostyön, se voi kieltäytyä myös luvan hakemisesta. Esimerkiksi taloyhtiön perusjärjestelmiin kuten ilmanvaihtoon kuuluvat muutokset ovat lähtökohtaisesti osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolella, koska muutokset eivät kohdistu pelkästään osakehuoneistoon.
Liikehuoneiston LH 2 osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, joka koskisi huoneiston rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muutosta. Ankkalampi on sen sijaan toimittanut taloyhtiölle valtuutuspyynnön 31.1.2019 lupapiste.fi -palveluun jättämäänsä rakennuslupahakemukseen, joka koskee tilojen rakennusoikeudellisen käyttötarkoituksen määräaikaista muutosta päiväkodiksi. Koska Ankkalampi ei ole esittänyt taloyhtiölle osakkeenomistajien antamaa valtuutusta ko. rakennusluvan hakemiselle, taloyhtiö ei voi valtuuttaa vuokralaista hakemaan rakennuslupaa.
AOYL:n tarkoitus ei ole, että taloyhtiö yrittää arvailla, edellyttääkö mahdollisesti osakkeenomistajan tai tämän vuokralaisen huoneistossa harjoittama toiminta rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttamista tilanteessa, jossa osakkeenomistaja ei ole ilmoittanut asiasta taloyhtiölle. Tämän seurauksena taloyhtiö voi käytännössä hakea rakennuslupaa vasta sen jälkeen, kun osakkeenomistaja on tehnyt yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen. Taloyhtiön ainoa lakisääteinen velvollisuus rajoittuu AOYL:n mukaisesti pelkkään luvan hakemiseen osakkaan muutostyöilmoituksen jälkeen.
Edellä mainitun lisäksi taloyhtiö ei voi vaikuttaa siihen millä ehdoilla, tai mihin käyttötarkoitukseen osakkeenomistaja on ko. huoneiston luovuttanut, kunhan huoneiston käyttö on yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaista. Osakkeenomistajien ja vuokralaisen välinen suhde määräytyy liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) mukaisesti, jonka nojalla vuokranantaja on vastuussa siitä, että huoneisto soveltuu siihen tarkoitukseen mihin se on vuokrattu.
Selvyyden vuoksi todettakoon kuitenkin se, että mikäli osakehuoneistoa käytettäisiin vastoin yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta, taloyhtiö voisi ottaa huoneiston hallintaansa AOYL:n 8 luvussa tarkoitetulla tavalla. Koska huoneistoa käytetään päiväkotina, taloyhtiöllä ei ole käytössään myöskään AOYL:n 8 lukuun perustuvia keinoja puuttua huoneistossa tällä hetkellä harjoitettavaa toimintaan, koska toiminta ei ole yhtiöjärjestyksen vastaista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 3. momentin perusteella uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Uhkasakkolain 7 §:n 1. momentin mukaisesti uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa päävelvoite on kaupungin lausunnossa esitetyin tavoin päiväkotitoiminnan lopettaminen.
Päiväkotitoiminnan harjoittaminen liikehuoneistossa LH 2 perustuu tässä tapauksessa oletettavasti osakkeenomistajien ja Ankkalammen väliseen vuokrasopimukseen, jonka osapuoli taloyhtiö ei ole. Toiminnan harjoittajana toimii Ankkalampi. Näin ollen taloyhtiö ei ole millään tapaa osapuolena päiväkotitoiminnan harjoittamisessa, tai vaikuttanut päiväkodin tiloina käytettävän huoneiston luovuttamiseen ko. toimintaa varten.
Edellä mainituin perustein taloyhtiö ei voi oikeudellisesti vaikuttaa millään tavoin osakkeenomistajien tai vuokralaisen toimintaan. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on AOYL 5:5 §:n mukaisesti rakennusluvan hakeminen tai valtuutuksen myöntäminen sen jälkeen, kun osakkeenomistajat ovat tehneet yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen, jollaista ei siis ole tehty vielä tätä vastinetta annettaessa.
Taloyhtiö ei myöskään voi asettaa osakashallinnassa olevien tilojen käytölle ehtoja tai rajoituksia, jotka eivät perustu yhtiöjärjestykseen tai AOYL:iin. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä, jotka mahdollistaisivat päiväkotitoimintaan puuttumisen tai sen kieltämisen. Myöskään AOYL ei anna taloyhtiölle mahdollisuuksia puuttua tiloissa harjoitettuun toimintaan, koska toiminta on yhtiöoikeudellisen ja taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määritetyn käyttötarkoituksen mukaista.
Taloyhtiö ei voi myöskään ilman osakkeenomistajien suostumusta kajota osakkaan hallintaoikeuteen. Taloyhtiö ei myöskään voi suorittaa yhden osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa osakkaan vuokralaisen harjoittaman toiminnan (ja tästä johtuvan rakennusluvan) edellyttämiä muutostöitä, koska AOYL 5 luku ei mahdollista tällaista toimintaa. Selvyyden vuoksi tällainen toiminta loukkaisi myös muiden osakkaiden yhdenvertaisuutta (AOYL 1:10 §).
Koska osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida rakennusluvan hakemista AOYL 5:5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Taloyhtiö on luonnollisesti valmis antamaan osakkaille valtakirjan osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piirissä olevan rakennusluvan hakemiseksi heti sen jälkeen, kun muutostyöilmoitus on tehty, ja muutostyön laajuus on tiedossa AOYL:n edellyttämällä tavalla.
Taloyhtiö käy tällä hetkellä neuvotteluita osakkeenomistajien sekä Ankkalammen kanssa rakennusluvan hakemisesta päiväkotitoiminnan edellyttämällä tavalla. Mikäli rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen päiväkodiksi edellyttäisi muutostöitä, taloyhtiön ja osakkeenomistajan väliset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät edellä kuvatuin tavoin AOYL:n 5 luvun mukaisesti. Tältä osin huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että osakkaan muutostyöoikeus rajautuu AOYL 5:1 §:n mukaisesti osakehuoneistoon. Siten esimerkiksi siinä tapauksessa, että rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttäisi muutoksia taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmiin, muutostyö ei ole osakkaan muutostyöoikeuden piirissä. Tässä tapauksessa asiaa arvioitaisiin tapauskohtaisesti AOYL:n 5:8 §:n mukaisesti (muutostyö yhtiön tiloissa).
Vuokralaisen 31.1.2019 tekemän rakennuslupahakemuksen tietojen perusteella käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta edellyttävän mitään muutoksia yhtiön huoneistoa palveleviin perusjärjestelmiin. Yhtiö on katsonut, että se voi myöntää osakkeenomistajille valtakirjan hakea nyt kyseessä olevaa rakennuslupaa olettamuksella, että luvan myöntäminen ei edellytä kiinteistöllä suoritettavia muutostöitä. Mikäli asia tulee arvioitavaksi uudelleen myöhemmässä vaiheessa, taloyhtiö tulee käsittelemään asian AOYL:n 5 luvun edellyttämällä tavalla.
Yhteenvetona taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten.
Edellä mainituin perustein uhkasakkolain 7 §:n perusteella uhkasakkoa ei voida asettaa taloyhtiölle, koska taloyhtiöllä ei ole tosiasiallisesti yhtiön päätäntävallassa olevaa oikeudellista mahdollisuutta noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa uhkasakkolain nojalla päävelvoitetta voivat noudattaa ainoastaan huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat, sekä huoneiston vuokralainen. Näin ollen uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.
Päätöksen perustelut
Melkonkatu 11:ssä sijaitsevissa tiloissa on voimassaolevan rakennusluvan vastaisesti harjoitettu päiväkotitoimintaa liiketilassa 1.6.2017 lähtien. Lupahakemus käyttötarkoituksen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön on tullut vireille 12.3.2019.
Liiketilan käyttäminen päiväkotitoimintaan on muutos käyttötarkoitukseltaan riskillisempään käyttöön, ja vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin nojalla rakennuslupaa. Päiväkotitoiminnalle asetettavat vaatimukset eroavat liiketilan käytölle asetettavista vaatimuksista, jonka lisäksi käyttötarkoituksen muutoksella voi olla vaikutuksia kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
Toiminnanharjoittaja Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin hakeakseen tarvittavaa rakennuslupaa päiväkotitoiminnalle, jota sen hallitsemissa tiloissa harjoitetaan sekä ryhtyä toimenpiteisiin joko tarvittavan luvan saamiseksi tai luvattoman käytön lopettamiseksi.
Asunto Oy Helsingin Merialpi ja osakkeenomistajat ovat laiminlyöneet ryhtyä toimenpiteisiin luvattoman käytön lopettamiseksi tai tarvittavan rakennusluvan hakemiseksi päiväkotitoiminnalle.
Tästä johtuen Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, Asunto Oy Helsingin Merialpille sekä ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa Melkonkatu 11:sta liiketilassa harjoitettava päiväkotitoiminta.
Velvoitteen asettaminen on perusteltua tilanteessa, jossa nyt kyseessä olevissa tiloissa on harjoitettu päiväkotitoimintaa jo 1.6.2017 lähtien.
Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut, että taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten. Uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.
Asiassa on tullut selvitetyksi, että asunto-osakeyhtiön omistamalla tontilla, sen omistamassa rakennuksessa harjoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti päiväkotitoimintaa. Asunto osakeyhtiö kiinteistön omistajana vastaa siitä, että rakennuksen tiloja käytetään voimassaolevan rakennusluvan mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön vastineessa ei ole vedottu oikeuskäytäntöön tai -kirjallisuuteen sen kannan tueksi. Kun asunto-osakeyhtiöllä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, voidaan sen nyt katsoa laiminlyöneen tämän velvollisuutensa ja siten toimineen maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä kuvatulla tavalla. Velvoitteen asettaminen tontin omistavalle asunto-osakeyhtiölle on perusteltua ja kohtuullista sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja uhkasakkolain nojalla mahdollista.
Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on vastineessaan todennut, että nyt kyseessä oleva kohde toimii ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, ja että yhtiö on vilpittömästi ollut siinä käsityksessä, että molempien näiden tilojen käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.
Varhaiskasvatuksen kannan mukaan tällainen tilojen yhteen niputtaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska kyseessä ovat eri osoitteissa ja rakennuksissa olevat päiväkodit. Molempien päiväkotien tulee täyttää päiväkotitoiminnalle asetetut vaatimukset. Melkonkatu 11:ssä ei ole henkilökunnalle taukotilaa, eikä omaa wc-tilaa, koska ne Ankkalammen mukaan ovat Melkonkatu 15:n tiloissa.
Yhtiö on myös todennut vastineessaan, että tilanne olisi ollut korjattavissa neuvonnalla, ilman velvoitemenettelyä. Tosiasiassa yhtiötä on rakennusvalvonnan toimesta neuvottu ja ohjeistettu sen käytössä olevien tilojen osalta nyt kuukausien ajan.
Melkonkatu 11:ssa harjoitettavasta päiväkotitoiminnasta on lisäksi tehty Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimesta valvontailmoitus Aluehallintovirastolle 23.2.2018. Valvontailmoitus on tehty, koska palveluntuottaja on aloittanut päiväkotitoiminnan ko. osoitteessa ilman kunnan hyväksyntää 1.6.2017 alkaen. Toiminnan aloittamisesta ei ole tehty ilmoitusta kunnalle, eikä toimintaa ole siis hyväksytty aloitettavaksi. Samalla on selvinnyt, että tiloissa ei ole suoritettu terveydensuojelulain mukaista tarkastusta, ikäilmoitusta tai pyyntöä tilan tarkastamiseen. Aluehallintovirasto on asiasta antamassaan lausunnossa pitänyt tätä menettelyä erityisen tuomittavana.
Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, velvoitteen asettamista voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna.
Velvoitteen asettaminen on tarpeen lisäksi sen johdosta, että mahdollisesti myönnettävän rakennusluvan mukaiset työt, muutokset, lupaehdot ja määräykset tulevat toteutetuiksi. Vastineissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista asiaan vaikuttavaa, jonka johdosta velvoitetta ei tulisi asettaa.
Velvoitteen asettaminen on kohtuullista ottaen huomioon myös sen, että velvoitepäätöksen tekeminen ei estä osapuolia hakemasta rakennuslupaa tilan käyttötarkoituksen muutokselle. Mikäli käyttötarkoituksen muutokselle myönnetään rakennuslupa, sekä mahdollisessa rakennuslupapäätöksessä mainitut lupaehdot ja määräykset toteutetaan ja tila hyväksytään katselmuksessa käyttöön, tämän päätöksen mukainen velvoite sekä asetetut uhkasakot raukeavat.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 § 5 mom.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
[…]
Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen […] voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. […]
Käsittely
Pentti Ruuska: Kappaleen 67 lopusta poistetaan seuraavat lauseet:
Tällainen toiminta vaarantaa pahimmillaan lasten turvallisuuden, kun työntekijät "juoksevat" ko. tilojen välillä. Melkonkatu 11:n ja Melkonkatu 15:n rakennusten välinen etäisyys on noin 85 metriä.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Pentti Ruuska
Lisätiedot
Kaisa Hongisto, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26404
kaisa.hongisto(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Asemakaava 11077 |
3 | 1. krs pohjapiirros |
4 | Asunto Oy Helsingin Merialpi, vastine |
5 | Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, vastine |
6 | Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, vastineen liitteet |
7 | Rakennuslupahakemus, pohjapiirustus 1. kerros.pdf |
8 | Valvontailmoitus 23.2.2018.pdf |
9 | Aluehallintoviraston lausunto 1.4.2018.pdf |
Muutoksenhaku
Pääasian osalta | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Valvontamaksun osalta | Oikaisuvaatimusohje, kaupunkiympäristölautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Osakkeenomistajat | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Asunto Oy Helsingin Merialpi | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää velvoittaa Asunto Oy Helsingin Merialpin kiinteistön omistajana, ********** ja ********** osakkeenomistajina, sekä Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:n toiminnanharjoittajana ja tilan vuokralaisena nyt asetettavan sakon uhalla lopettamaan osoitteessa ********** sijaitsevan liiketilan käyttö päiväkotitiloina 1.9.2019 mennessä.
Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.
Asunto Oy Helsingin Merialpille asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.
********** ja ********** kummallekin erikseen asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.
Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on kaksituhatta (2 000) euroa, jonka Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.
Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.
Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.
Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetuille.
Valvontakohde
Asunto Oy Helsingin Merialpin omistama tontti 91-31-136-10 sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 11, joka on voimassa olevan asemakaavan nro 11077 mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaava sisältää määräyksen, jonka mukaan liike-, toimisto-, julkiset palvelu- ja niihin verrattavat tilat tulee sijoittaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että kulku kuhunkin tällaiseen huoneistoon tapahtuu kadun puolelta ja asuntojen sisäänkäynnistä erillisenä.
Voimassaolevan rakennusluvan mukaan nyt kyseessä oleva tila on liiketila. Tila on varhaiskasvatukselta saadun tiedon mukaan otettu päiväkotikäyttöön 1.6.2017.
Tarkastuslausunto
Asiassa laadittiin tarkastuslausunto, jossa todettiin liiketilassa harjoitettavan päiväkotitoimintaa. Tästä johtuen kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle tullaan, ellei asiassa muuta ilmene, esittämään, että päiväkotikäytössä olevien tilojen haltijalle, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, tontin omistajalle Asunto Oy Helsingin Merialpille, sekä osakkeenomistajille ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa liiketilan käyttö päiväkotina ja että kiellon tehosteeksi asetetaan uhkasakko.
Tarkastuslausunto on toimitettu todisteellisesti tiedoksi Asunto Oy Helsingin Merialpille 24.1.2019, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle 28.1.2019 ja osakkeenomistajille 26.2.2019.
Oy Ankkalammen ja osakkeenomistajien vastine
Oy Ankkalampi on toimittanut vastineensa sähköpostitse 5.3.2019. Osakkeenomistajat ovat antaneet yhtiölle valtakirjan vastineen toimittamista varten. Vastineessa todetaan muun ohella seuraavaa.
Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden yllä viitatussa tarkastuslausunnossa on käsitelty Lauttasaaressa, osoitteessa Melkonkatu 11 (rakennuspaikkatunnus 091-031-0136-0010) toimivaa päiväkotitilaa (jäljempänä kohde).
Oy Ankkalampi-Ankdammen Ab (jäljempänä tässä kirjelmässä Yhtiö) hallitsee osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevaa kohdetta osakkeenomistajien ********** ja ********** kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen perustuen. Yhtiö käyttää asiassa puhevaltaa valtakirjan perusteella (Liite 1).
Tarkastuslausunnossa todetaan, että Asunto Oy Helsingin Merialpin asuinkerrostalon tiloissa toimii "luvaton päiväkoti".
On totta, että kohteeseen ei ole haettu käyttötarkoituksen muutokselle rakennuslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 125 § 5 momentin mukaan rakennuslupaa pitää hakea, jos käyttötarkoituksen muutos on olennainen.
Kohde on toiminut ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, joka sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 15. (ks. Liite 2). Yhtiö on ollut vilpittömästi siinä käsityksessä, että osoitteessa Melkonkatu 15 toimivaan päiväkotiin sekä nyt puheena olevan tilan käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.
Yhtiö on sittemmin ymmärtänyt, että sen käsitys on ollut virheellinen. Kyse on eittämättä väärinymmärryksestä ja jonkin asteen kommunikaatiokatkoksesta, mutta laadultaan joka tapauksessa sen kaltainen, että se olisi ollut korjattavissa neuvonnalla. Rakennuslupaviranomaiselle kuuluu paitsi luvitustoimi ja sen ohjaus ja valvonta, myös rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta. Päiväkotitoimintaa koskien on lisäksi useita muita viranomaistahoja, joiden edellytetään omalta osaltaan neuvovan toiminnanharjoittajia. Tilanteissa, joissa on toimittu ilman rakennuslupaa, on syynä useimmiten aito virhetulkinta (vrt. kaupungin rakennusvalvonnan esitys Liitteenä 3, erit. dia 2), joka on korjattavissa neuvontateitse ilman velvoitemenettelyä. Tämä pitää paikkansa myös nyt puheena olevassa tapauksessa.
Yhtiöllä on paraikaa rakennusvalvonnan lupapisteessä vireillä rakennuslupahakemus tunnuksella LP-091-2018-08771, joka koskee osoitteessa Melkonkatu 15 sijaitsevaa päiväkotia. Yhtiöllä on lisäksi rakennuslupahakemus ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat valmiina lupapisteessä luonnostilassa (lupatunnus: LP-091-2019-00443) osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevan lisäryhmätilan osalta. Yhtiöllä on siis vakaa aikomus korjata toimintansa lakien, määräysten ja lupien mukaisiksi paitsi päätilansa (Melkonkatu 15), myös Melkonkatu 11:n osalta rakentavassa yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
Mitä tulee väitteeseen "luvattomasta" toiminnasta, kaupungin viranomaiset ovat tehneet kohteessa päiväkotitoimintaan soveltuvuutta sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta todentavia tarkastuksia ennen toiminnan aloittamista:
Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto on antanut 4.4.2018 sijaintikunnan lausunnon yksityisestä ilmoituksenvaraisesta palvelutoiminnasta liittyen Melkonkatu 15 koskevaa lisäryhmätilaa osoitteessa Melkonkatu 11. Lausunnon mukaan toiminta on järjestetty asianmukaisesti, eikä mitään asiaa koskevia muistutuksia tai huomautuksia ole kirjattu. (ks. Liite 4)
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön terveydensuojelu on tehnyt ympäristötarkastajan johdolla 27.9.2018 päiväkodin / kerhon valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen koskien päiväkotitilojen terveellisyyttä päiväkotitoiminnan aloittamisesta, Yhtiön terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen perusteella (ks. Liite 5). Päätöksessä todetaan, että kohteen tilat on tarkastettu 30.8.2018 terveydellisten olosuhteiden arvioimiseksi. Toiminta on todettu järjestetyn päivähoitotiloille asetettujen vaatimusten mukaisesti, eikä tilat aiheuta terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa, eikä siten jatkotoimenpiteille ole tarvetta.
Edellä todettujen tilan käyttöönottoa edeltävien viranomaistarkastusten lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tehnyt määräaikaisen palotarkastuksen 4.12.2017 (asiakirja Liitteenä 6, määräaikainen palotarkastus toteutettu samanaikaisesti varsinaisen päiväkotitoiminnan tiloissa Melkonkatu 15 ja nyt puheena olevan kohteen osoitteessa Melkonkatu 11). Määräaikaisen palotarkastuksen pöytäkirjassa on todettu, että tarkastushetkellä kohteessa ei havaittu huomautettavaa.
Uskomme kaupunginkin tiedostavan, että sen organisaatioon kuuluvien useiden tahojen (päiväkotitoiminnan nimenomaisten lausuntoviranomaisten) antamat vahvistukset tilojen käyttökelpoisuudelle, terveellisyydelle ja turvallisuudelle ovat omiaan aikaansaamaan käsityksen, että kyseisiin lausuntoihin voi luottaa. Väite, jonka mukaan kohteessa on "luvaton päiväkoti", on siis väärä ja tarkoitushakuinen. Yhtiön erehdystä rakennusluvan tarpeesta on edesauttanut se, että Yhtiön väärinkäsitystä kohdetilan soveltuvuudesta toiminnan harjoittamiseen ilman olennaisia muutoksia ei olla korjattu asianmukaisin luvitusta koskevin neuvoin.
Edellä esitetty huomioiden katsomme perustelluksi, että kohteen rakennuslupa käsitellään normaalin prosessin mukaisesti, ja rakennusvalvonnan luvan myöntämisen yhteydessä annetut määräykset täytetään järjestämällä mahdollisimman pikainen loppukatselmus. Yhtiön toiminta voitaisiin saattaa vähällä vaivalla ja ilman tarpeetonta häiriötä perheille täysin luvanmukaiseksi. Jo nyt voidaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus todentaa edellä viitatuin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön sekä pelastuslaitoksen tarkastuksin.
Yhtiön toimitettua kaupungin rakennusvalvonnan lupapisteeseen uuden lupahakemuksen, sitä koskevan tulevan päätöksen ehtojen ja ohjeiden osoittamassa järjestyksessä voidaan siis kaikki MRL:n asettamat vaatimukset täyttää asianmukaisesti. Yhtiö on valmis toteuttamaan kaikki vaadittavat toimenpiteet viivytyksettä.
Edellä todetusti viranomaisella on ensisijaisesti neuvontavelvollisuus ennen mahdollista velvoitemenettelyyn siirtymistä. Rakennusvalvonnasta lokakuussa 2018 saatujen yhteydenottojen perusteella Yhtiö on jäänyt käsitykseen, että toimintaa voidaan jatkaa. Luvan hakeminen voidaan hoitaa ilman tarkastuslausuntoon tai puhumattakaan velvoitemenettelyyn eskalointia.
Velvoitemenettelyä, jota tarkastuslausunnon mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle harkitaan ehdotettavan, ei ylipäänsä tarvita, jos tilanne korjataan vapaaehtoisesti, kuten Yhtiön vakaa aikomus on.
Suhteellisuusperiaate, joka on yksi hyvän hallinnon kulmakivistä, edellyttää että viranomaisten toimien tulee olla järkevässä suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Toimenpiteiden on oltava välttämättömiä asian ratkaisemisen kannalta ja ne eivät saisi loukata tai rajoittaa oikeuksia ja etuja enempää kuin on pakko. Tässä tapauksessa lain ja määräysten mukaisuus on todennettavissa täysin ilman velvoitemenettelyä, ilman että vaarannetaan päiväkodin asiakasperheiden etua toiminnan lopettamisen uhan myötä.
Nähdäksemme tämän vastineen antamisen jälkeen, ja olettaen että kohteen uusi rakennuslupa ja tarvittavat hyväksynnät voidaan käsitellä kiireellisenä, asiaa ei tarvitsisi ylipäänsä viedä ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi.
Koska työn keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä ei edellytetä, ja asiantila on saatettavissa lain ja määräysten mukaiseksi hyvällä kaupungin neuvonnalla ja yhteistyössä Yhtiön ja rakennusvalvonnan välillä, myöskään MRL 186 §:n mukaisen ilmoituksen tekemiseen ei ole perusteita. MRL 125 § 5 momentin laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.
Pyydämme kaupunkia huomioimaan asian käsittelyssä kaikki tiedot, mitä sillä eri viranomaisten osallistumisen myötä on ollut käytössään koko kohteen luvitusprosessin aikana (vrt. edellä viitatut Liitteet 4-6, joista kaupungin tulisi katsoa olleen tietoinen).
Kuten kaupunki on itsekin tuonut esiin, uskomme tapahtuneen seurauksena voitavan tehdä kaikkien (sekä julkisten että yksityisten) toiminnanharjoittajien lupakäsittelyä selkeyttäviä parannuksia viranomaisten prosesseihin, ja Yhtiö osallistuu luonnollisesti kaikin tavoin selvittelyyn, joka tätä kehitystä palvelee. Olemme aiemmin jo kuulleetkin, että kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tulee jatkossa edellyttämään palveluntuottajilta uusista tiloista myös rakennuslupaa ja lopputarkastuspöytäkirjaa ennen kuin niiden ilmoitus toiminnan aloittamisesta etenee kaupungilta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toiminnan rekisteröintiä varten. Ajatus on kannatettava, koska se olisi estänyt po. kohteessakin tapahtuneen väärinkäsityksen.
Siltä varalta, että asia etenisi ympäristö- ja lupajaoston käsittelyyn, katsomme, että velvoitemenettelylle ei ole tässä vastineessa esitetty selvitys huomioiden tarvetta, ja erityisesti tilanne, jossa Yhtiötä uhattaisiin nopeallakin toiminnan lopetukseen pakottamisella, johtaisi käytännössä kohtuuttomuuteen. Korvaavien tilojen etsimisen haitalliset vaikutukset olisivat huomattavat myös kolmansien osapuolten, lukuisten perheiden päivähoitojärjestelyihin, joten hätiköidyistä velvoitetoimista tulisi pidättäytyä.
Asunto Oy Helsingin Merialpin vastine
Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut muun ohella seuraavaa.
Taloyhtiön saaman tiedon mukaan tarkastuslausunnossa kuvattua toimintaa on harjoitettu yhtiön rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa liikehuoneistossa LH 2 (yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala 69,5 m2). Kyseisen tilan yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on liikehuoneisto, ja tilan hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat numeroiltaa 47381-48356. Tila ei ts. ole yhtiön välittömässä hallinnassa
Koska tila, jossa päiväkotitoimintaa harjoitetaan, on osakashallinnassa, Oy Ankkalampi – Ankdammen Ab:n (jäljempänä Ankkalampi) oikeus hallita kyseistä huoneistoa perustunee LH 2 osakkeenomistajien kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen. Taloyhtiöllä ei ole tarkempaa tietoa mahdollisen osapuolten välisen vuokrasopimuksen sisällöstä, ehdoista tai vuokralaisen väitetyn toiminnan laadusta tai laajuudesta. Edellä mainitusta johtuen taloyhtiöllä ei myöskään ole tarkempaa tietoa vuokralaisen toimintaan mahdollisesti liittyvästä sääntelystä vai viranomaisvaatimuksista.
Taloyhtiön osakeluettelon perusteella liiketilan LH2 hallintaan oikeuttavat osakkeet 47381-48356 omistavat ********** sekä ********** jäljempänä osakkaat.
Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua osakashallinnassa olevien huoneistojen käyttöön määräytyvät asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, jäljempänä AOYL) sekä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen perusteella.
Liikehuoneiston LH 2 yhtiöoikeudellinen käyttötarkoitus on liikehuoneisto. Vakiintuneen tulkinnan mukaisesti liikehuoneistossa on yhtiöoikeudellisesti sallittua harjoittaa kaikkea muuta toimintaa, paitsi asua. Näin ollen yhtiöoikeudellisesti tilaa voi käyttää myös päiväkotina, ja toiminta on näin ollen yhtiöjärjestyksen mukaista.
Osakkeenomistajalla on oikeus AOYL 5:1 §:n mukaisesti tehdä osakehuoneistossa kustannuksellaan muutoksia. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. AOYL 5:5 §:n 2. momentin mukaisesti, mikäli muutokseen vaaditaan viranomaisen lupa, taloyhtiön hallituksen on haettava lupa tai valtuutettava osakkeenomistaja hakemaan se. Osakkaan oikeus muutostöihin rajoittuu AOYL:n perusteella ainoastaan osakehuoneistoon. Näin ollen taloyhtiöllä on velvollisuus hakea lupa vain sellaiseen muutokseen, jonka tekemiseen osakkaalla on oikeus. Jos yhtiö kieltää muutostyön, se voi kieltäytyä myös luvan hakemisesta. Esimerkiksi taloyhtiön perusjärjestelmiin kuten ilmanvaihtoon kuuluvat muutokset ovat lähtökohtaisesti osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolella, koska muutokset eivät kohdistu pelkästään osakehuoneistoon.
Liikehuoneiston LH 2 osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, joka koskisi huoneiston rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muutosta. Ankkalampi on sen sijaan toimittanut taloyhtiölle valtuutuspyynnön 31.1.2019 lupapiste.fi -palveluun jättämäänsä rakennuslupahakemukseen, joka koskee tilojen rakennusoikeudellisen käyttötarkoituksen määräaikaista muutosta päiväkodiksi. Koska Ankkalampi ei ole esittänyt taloyhtiölle osakkeenomistajien antamaa valtuutusta ko. rakennusluvan hakemiselle, taloyhtiö ei voi valtuuttaa vuokralaista hakemaan rakennuslupaa.
AOYL:n tarkoitus ei ole, että taloyhtiö yrittää arvailla, edellyttääkö mahdollisesti osakkeenomistajan tai tämän vuokralaisen huoneistossa harjoittama toiminta rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttamista tilanteessa, jossa osakkeenomistaja ei ole ilmoittanut asiasta taloyhtiölle. Tämän seurauksena taloyhtiö voi käytännössä hakea rakennuslupaa vasta sen jälkeen, kun osakkeenomistaja on tehnyt yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen. Taloyhtiön ainoa lakisääteinen velvollisuus rajoittuu AOYL:n mukaisesti pelkkään luvan hakemiseen osakkaan muutostyöilmoituksen jälkeen.
Edellä mainitun lisäksi taloyhtiö ei voi vaikuttaa siihen millä ehdoilla, tai mihin käyttötarkoitukseen osakkeenomistaja on ko. huoneiston luovuttanut, kunhan huoneiston käyttö on yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaista. Osakkeenomistajien ja vuokralaisen välinen suhde määräytyy liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) mukaisesti, jonka nojalla vuokranantaja on vastuussa siitä, että huoneisto soveltuu siihen tarkoitukseen mihin se on vuokrattu.
Selvyyden vuoksi todettakoon kuitenkin se, että mikäli osakehuoneistoa käytettäisiin vastoin yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta, taloyhtiö voisi ottaa huoneiston hallintaansa AOYL:n 8 luvussa tarkoitetulla tavalla. Koska huoneistoa käytetään päiväkotina, taloyhtiöllä ei ole käytössään myöskään AOYL:n 8 lukuun perustuvia keinoja puuttua huoneistossa tällä hetkellä harjoitettavaa toimintaan, koska toiminta ei ole yhtiöjärjestyksen vastaista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 3. momentin perusteella uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Uhkasakkolain 7 §:n 1. momentin mukaisesti uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa päävelvoite on kaupungin lausunnossa esitetyin tavoin päiväkotitoiminnan lopettaminen.
Päiväkotitoiminnan harjoittaminen liikehuoneistossa LH 2 perustuu tässä tapauksessa oletettavasti osakkeenomistajien ja Ankkalammen väliseen vuokrasopimukseen, jonka osapuoli taloyhtiö ei ole. Toiminnan harjoittajana toimii Ankkalampi. Näin ollen taloyhtiö ei ole millään tapaa osapuolena päiväkotitoiminnan harjoittamisessa, tai vaikuttanut päiväkodin tiloina käytettävän huoneiston luovuttamiseen ko. toimintaa varten.
Edellä mainituin perustein taloyhtiö ei voi oikeudellisesti vaikuttaa millään tavoin osakkeenomistajien tai vuokralaisen toimintaan. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on AOYL 5:5 §:n mukaisesti rakennusluvan hakeminen tai valtuutuksen myöntäminen sen jälkeen, kun osakkeenomistajat ovat tehneet yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen, jollaista ei siis ole tehty vielä tätä vastinetta annettaessa.
Taloyhtiö ei myöskään voi asettaa osakashallinnassa olevien tilojen käytölle ehtoja tai rajoituksia, jotka eivät perustu yhtiöjärjestykseen tai AOYL:iin. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä, jotka mahdollistaisivat päiväkotitoimintaan puuttumisen tai sen kieltämisen. Myöskään AOYL ei anna taloyhtiölle mahdollisuuksia puuttua tiloissa harjoitettuun toimintaan, koska toiminta on yhtiöoikeudellisen ja taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määritetyn käyttötarkoituksen mukaista.
Taloyhtiö ei voi myöskään ilman osakkeenomistajien suostumusta kajota osakkaan hallintaoikeuteen. Taloyhtiö ei myöskään voi suorittaa yhden osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa osakkaan vuokralaisen harjoittaman toiminnan (ja tästä johtuvan rakennusluvan) edellyttämiä muutostöitä, koska AOYL 5 luku ei mahdollista tällaista toimintaa. Selvyyden vuoksi tällainen toiminta loukkaisi myös muiden osakkaiden yhdenvertaisuutta (AOYL 1:10 §).
Koska osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida rakennusluvan hakemista AOYL 5:5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Taloyhtiö on luonnollisesti valmis antamaan osakkaille valtakirjan osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piirissä olevan rakennusluvan hakemiseksi heti sen jälkeen, kun muutostyöilmoitus on tehty, ja muutostyön laajuus on tiedossa AOYL:n edellyttämällä tavalla.
Taloyhtiö käy tällä hetkellä neuvotteluita osakkeenomistajien sekä Ankkalammen kanssa rakennusluvan hakemisesta päiväkotitoiminnan edellyttämällä tavalla. Mikäli rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen päiväkodiksi edellyttäisi muutostöitä, taloyhtiön ja osakkeenomistajan väliset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät edellä kuvatuin tavoin AOYL:n 5 luvun mukaisesti. Tältä osin huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että osakkaan muutostyöoikeus rajautuu AOYL 5:1 §:n mukaisesti osakehuoneistoon. Siten esimerkiksi siinä tapauksessa, että rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttäisi muutoksia taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmiin, muutostyö ei ole osakkaan muutostyöoikeuden piirissä. Tässä tapauksessa asiaa arvioitaisiin tapauskohtaisesti AOYL:n 5:8 §:n mukaisesti (muutostyö yhtiön tiloissa).
Vuokralaisen 31.1.2019 tekemän rakennuslupahakemuksen tietojen perusteella käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta edellyttävän mitään muutoksia yhtiön huoneistoa palveleviin perusjärjestelmiin. Yhtiö on katsonut, että se voi myöntää osakkeenomistajille valtakirjan hakea nyt kyseessä olevaa rakennuslupaa olettamuksella, että luvan myöntäminen ei edellytä kiinteistöllä suoritettavia muutostöitä. Mikäli asia tulee arvioitavaksi uudelleen myöhemmässä vaiheessa, taloyhtiö tulee käsittelemään asian AOYL:n 5 luvun edellyttämällä tavalla.
Yhteenvetona taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten.
Edellä mainituin perustein uhkasakkolain 7 §:n perusteella uhkasakkoa ei voida asettaa taloyhtiölle, koska taloyhtiöllä ei ole tosiasiallisesti yhtiön päätäntävallassa olevaa oikeudellista mahdollisuutta noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa uhkasakkolain nojalla päävelvoitetta voivat noudattaa ainoastaan huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat, sekä huoneiston vuokralainen. Näin ollen uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.
Päätöksen perustelut
Melkonkatu 11:ssä sijaitsevissa tiloissa on voimassaolevan rakennusluvan vastaisesti harjoitettu päiväkotitoimintaa liiketilassa 1.6.2017 lähtien. Lupahakemus käyttötarkoituksen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön on tullut vireille 12.3.2019.
Liiketilan käyttäminen päiväkotitoimintaan on muutos käyttötarkoitukseltaan riskillisempään käyttöön, ja vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin nojalla rakennuslupaa. Päiväkotitoiminnalle asetettavat vaatimukset eroavat liiketilan käytölle asetettavista vaatimuksista, jonka lisäksi käyttötarkoituksen muutoksella voi olla vaikutuksia kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
Toiminnanharjoittaja Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin hakeakseen tarvittavaa rakennuslupaa päiväkotitoiminnalle, jota sen hallitsemissa tiloissa harjoitetaan sekä ryhtyä toimenpiteisiin joko tarvittavan luvan saamiseksi tai luvattoman käytön lopettamiseksi.
Asunto Oy Helsingin Merialpi ja osakkeenomistajat ovat laiminlyöneet ryhtyä toimenpiteisiin luvattoman käytön lopettamiseksi tai tarvittavan rakennusluvan hakemiseksi päiväkotitoiminnalle.
Tästä johtuen Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, Asunto Oy Helsingin Merialpille sekä ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa Melkonkatu 11:sta liiketilassa harjoitettava päiväkotitoiminta.
Velvoitteen asettaminen on perusteltua tilanteessa, jossa nyt kyseessä olevissa tiloissa on harjoitettu päiväkotitoimintaa jo 1.6.2017 lähtien.
Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut, että taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten. Uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.
Asiassa on tullut selvitetyksi, että asunto-osakeyhtiön omistamalla tontilla, sen omistamassa rakennuksessa harjoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti päiväkotitoimintaa. Asunto osakeyhtiö kiinteistön omistajana vastaa siitä, että rakennuksen tiloja käytetään voimassaolevan rakennusluvan mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön vastineessa ei ole vedottu oikeuskäytäntöön tai -kirjallisuuteen sen kannan tueksi. Kun asunto-osakeyhtiöllä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, voidaan sen nyt katsoa laiminlyöneen tämän velvollisuutensa ja siten toimineen maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä kuvatulla tavalla. Velvoitteen asettaminen tontin omistavalle asunto-osakeyhtiölle on perusteltua ja kohtuullista sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja uhkasakkolain nojalla mahdollista.
Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on vastineessaan todennut, että nyt kyseessä oleva kohde toimii ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, ja että yhtiö on vilpittömästi ollut siinä käsityksessä, että molempien näiden tilojen käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.
Varhaiskasvatuksen kannan mukaan tällainen tilojen yhteen niputtaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska kyseessä ovat eri osoitteissa ja rakennuksissa olevat päiväkodit. Molempien päiväkotien tulee täyttää päiväkotitoiminnalle asetetut vaatimukset. Melkonkatu 11:ssä ei ole henkilökunnalle taukotilaa, eikä omaa wc-tilaa, koska ne Ankkalammen mukaan ovat Melkonkatu 15:n tiloissa. Tällainen toiminta vaarantaa pahimmillaan lasten turvallisuuden, kun työntekijät "juoksevat" ko. tilojen välillä. Melkonkatu 11:n ja Melkonkatu 15:n rakennusten välinen etäisyys on noin 85 metriä.
Yhtiö on myös todennut vastineessaan, että tilanne olisi ollut korjattavissa neuvonnalla, ilman velvoitemenettelyä. Tosiasiassa yhtiötä on rakennusvalvonnan toimesta neuvottu ja ohjeistettu sen käytössä olevien tilojen osalta nyt kuukausien ajan.
Melkonkatu 11:ssa harjoitettavasta päiväkotitoiminnasta on lisäksi tehty Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimesta valvontailmoitus Aluehallintovirastolle 23.2.2018. Valvontailmoitus on tehty, koska palveluntuottaja on aloittanut päiväkotitoiminnan ko. osoitteessa ilman kunnan hyväksyntää 1.6.2017 alkaen. Toiminnan aloittamisesta ei ole tehty ilmoitusta kunnalle, eikä toimintaa ole siis hyväksytty aloitettavaksi. Samalla on selvinnyt, että tiloissa ei ole suoritettu terveydensuojelulain mukaista tarkastusta, ikäilmoitusta tai pyyntöä tilan tarkastamiseen. Aluehallintovirasto on asiasta antamassaan lausunnossa pitänyt tätä menettelyä erityisen tuomittavana.
Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, velvoitteen asettamista voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna.
Velvoitteen asettaminen on tarpeen lisäksi sen johdosta, että mahdollisesti myönnettävän rakennusluvan mukaiset työt, muutokset, lupaehdot ja määräykset tulevat toteutetuiksi. Vastineissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista asiaan vaikuttavaa, jonka johdosta velvoitetta ei tulisi asettaa.
Velvoitteen asettaminen on kohtuullista ottaen huomioon myös sen, että velvoitepäätöksen tekeminen ei estä osapuolia hakemasta rakennuslupaa tilan käyttötarkoituksen muutokselle. Mikäli käyttötarkoituksen muutokselle myönnetään rakennuslupa, sekä mahdollisessa rakennuslupapäätöksessä mainitut lupaehdot ja määräykset toteutetaan ja tila hyväksytään katselmuksessa käyttöön, tämän päätöksen mukainen velvoite sekä asetetut uhkasakot raukeavat.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 § 5 mom.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
[…]
Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen […] voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. […]
Esittelijä
yksikön päällikkö
Pentti Ruuska
Lisätiedot
Kaisa Hongisto, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26404
kaisa.hongisto(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Asemakaava 11077 |
3 | 1. krs pohjapiirros |
4 | Asunto Oy Helsingin Merialpi, vastine |
5 | Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, vastine |
6 | Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, vastineen liitteet |
7 | Rakennuslupahakemus, pohjapiirustus 1. kerros.pdf |
8 | Valvontailmoitus 23.2.2018.pdf |
9 | Aluehallintoviraston lausunto 1.4.2018.pdf |
Muutoksenhaku
Pääasian osalta | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Valvontamaksun osalta | Oikaisuvaatimusohje, kaupunkiympäristölautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Osakkeenomistajat | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Asunto Oy Helsingin Merialpi | Hallintovalitus, todisteellinen tiedoksianto |
Tiedoksi
Maanmittauslaitos
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/6 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 71
Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutuminen 2018
HEL 2019-003149 T 11 00 03
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi seuraavan selvityksen Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutumisesta vuonna 2018.
Ympäristönsuojelun valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 luvussa ja valvontasuunnitelman sisällöstä ja toiminnan määräaikaistarkastuksista ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 5 luvussa. Lisäksi valvontaviranomaisen on jätelain (646/2011) 124 §:n nojalla määräajoin asianmukaisesti tarkastettava mm. laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä, joissa toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja ja joissa harjoitetaan jätteen ammattimaista keräystä. Myös vesilain ja vesihuoltolain mukaisten asioiden käsittely edellyttää tarkastuksia.
Ympäristö- ja lupajaosto päätti 14.12.2017 hyväksyä vuodelle 2018 säännöllistä tarkastustoimintaa varten Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman, jotka kattavat ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain ja vesilain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset. Valvontaohjelma koskee ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä kohteita ja valvontasuunnitelma muita valvontakohteita. Vuoden 2018 valvontaohjelmaan kuuluvat tarkastettavat kohteet määriteltiin riskiperusteisesti ja ne on yksilöity valvontaohjelmassa. Käytännössä tarkastettaviksi valikoituivat sellaiset kohteet, joiden edellisestä tarkastuksesta on kulunut kohteen valvontaluokan mukainen aika. Valvontasuunnitelma on laadittu vuodesta 2007 alkaen.
Valvontasuunnitelman ja-ohjelman tavoitteena on kehittää ja tehostaa toimintaa suuntaamalla valvontaa ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin toimintoihin toiminnan riskialttiuden mukaan. Riskialttiutta on arvioitu esimerkiksi toiminnasta aiheutuvien päästöjen, toiminnassa käsiteltävien vaarallisten kemikaalien määrien, jätteiden määrien ja niiden vaarallisuuden, toiminnassa todettujen puutteiden, pilaantumisen todennäköisyyden ja ympäristön herkkyyden avulla.
Valvontaohjelman mukaiset tarkastuskohteet ovat pääsääntöisesti pysyviä kohteita. Ympäristölupaa edellyttävä kivenmurskaamo voi olla myös tilapäiseksi katsottavaa toimintaa. Valvontasuunnitelmatarkastuksia tehdään sekä pysyviin kohteisiin että tilapäisiin kohteisiin. Tilapäisiä kohteita ovat erilaiset erityisen häiritsevää melua aiheuttavat maa- ja talonrakennustyömaat, tilapäiset tapahtumat ja kohteet, joissa puhdistetaan pilaantunutta maaperää.
Valvontasuunnitelmaan sisältyviä pysyviä kohteita tarkastetaan tyypillisesti keskimäärin noin viiden vuoden välein, ellei kohdetta ole erityisestä syystä tarvetta tarkastaa useammin, esimerkiksi toimenpidepyynnön vuoksi. Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen liittyvien kohteiden tarkastustarve arvioitiin tapauskohtaisesti. Tarkastustiheyteen vaikuttivat muun muassa kunnostuskohteen ympäristön herkkyys, maaperässä ilmenneiden haitta-aineiden kulkeutumisominaisuudet, sään vaikutus työhön ja tiedonvälitystarve.
Tilapäistä erityisen häiritsevää melua aiheuttavien kohteiden ja muidenkin tilapäisten kohteiden tarkastukset pyrittiin ajoittamaan toiminnan alkuvaiheeseen. Melun lisäksi kohteiden tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota pölyhaittojen torjuntaan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.
Rakentamistoiminnan valvontaa kiinnitettiin erityistä huomiota. Vuonna 2018 jatkettiin projektia, jossa isoihin aluerakentamiskohteisiin (Jätkäsaari, Kalasatama, Tripla, Kuninkaantammi, Kruunuvuorenranta) tehtiin tarkastuksia säännöllisesti ilman, että kohteista tuli ympäristöpalveluille haittailmoituksia. Projektista laadittiin erillinen projektisuunnitelma.
Ympäristöpalvelut järjesti alkuvuonna laajemman viranomaistapaamisen, jossa olivat mukana poliisi, tulli, Uudenmaan ELY-keskus, veroviranomainen, pelastuslaitos, rakennusvalvonta ja maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu. Lisäksi järjestettiin mm. romuliiketoiminnan valvonta-asioihin liittyvä sidosryhmätapaaminen sekä ympäristöpalvelut- poliisi - syyttäjä –tapaaminen. Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välinen yhteistyö ei käynnistynyt.
Ympäristönsuojelun valvontatehtävät jakaantuvat ympäristönsuojeluyksikön kolmelle eri tiimille (VILME, MAJA ja VESI). Tietojärjestelmän tietojen mukaan ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa tehtiin vuonna 2018 kaikkiaan 534 tarkastusta, mikä ylitti tavoitteen (480 tarkastusta). Maaperä- ja jätteet –tiimissä (MAJA) tarkastuksia tehtiin 388 (tavoite 347). Ympäristövaikutukset, ilma ja melu –tiimissä (VILME) tarkastuksia tehtiin 138 (tavoite 118). VESI –tiimissä tarkastuksia tehtiin 8 (tavoite 8). Tarkastuksia tehtiin yli tiimirajojen.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Hannu Arovaara, tiimipäällikkö, puhelin: +358 9 310 32014
hannu.arovaara(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Ympäristönsuojeluun liittyvän valvonnan tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja jo tapahtuneesta pilaantumisesta aiheutuneiden haittojen korjaaminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on jätteistä ja jätehuollosta aiheutuneiden haittojen ehkäiseminen ja jätteiden hyötykäytön edistäminen. Valvonnan kohteina ovat mm. ympäristönsuojelulain nojalla lupa- rekisteröinti- ja ilmoitusvelvolliset laitokset ja toiminnat, muu teollinen toiminta, rakentamisen jätehuolto sekä vesihuoltolain mukaiset valvontakohteet.
Vuonna 2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaan viranomaisen on alueellaan laadittava ympäristönsuojelulain mukaista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuulla olevaa säännöllistä tarkastustoimintaa varten erillinen valvontasuunnitelma ja –ohjelma. Riskinarviointiin perustuva kohdekohtainen valvontaohjelma tuli laatia viimeistään syksyllä 2017. Vuonna 2015 tehdyn riskiarvioinnin perusteella valikoitiin vuonna 2018 tarkastettavat lupa- ja rekisteröintivelvolliset kohteet.
Valvonnan suunnittelussa on tavoitteena lisätä myös muiden kuin ympäristölupa- tai rekisteröintivelvollisten toimintojen valvonnan riskiperusteisuutta. Vuoden 2016 aikana arvioitiin muiden kuin lupa- ja rekisteröintivelvollisten kohteiden riskejä toimintatyyppikohtaisesti. Arvioinnilla oli vaikutusta vuoden 2018 valvontasuunnitelman laadintaan.
Suunnitelma keskittyy tarkastusten suunnitelmalliseen järjestämiseen. Sen piiriin ei siten kuulu esimerkiksi lupa- ja ilmoituspäätösten valmistelu, lausuntojen antaminen muille viranomaisille, toimenpidepyyntöjen käsittely tai kuntalaisten ja yritysten muu neuvonta. Suunnitelmalliset tarkastukset ovat osa onnistunutta jälkivalvontaa, joka puolestaan on ennakkovalvonnan ohella oleellinen osa valvonnan kokonaisuutta.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Hannu Arovaara, tiimipäällikkö, puhelin: +358 9 310 32014
hannu.arovaara(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Ympäristönsuojelu
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/7 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 72
Kannon Romu Oy:n Kyläsaaren jätteenkäsittelyaseman ympäristöluvan muutos
HEL 2019-000245 T 11 01 00 00
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Kannon Romu Oy:n Kyläsaaren jätteenkäsittelyaseman ympäristöluvan muutoshakemuksesta seuraavaa.
Hakija
Kannon Romu Oy, Vehkalahdentie 10, 00950 HELSINKI
Y-tunnus 0234295-2
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Jätteiden laitos- ja ammattimainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin kohdan 12 f mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian vireilletulo
Ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 4.1.2019. Tämän hetkiselle toiminnalle on Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 13.3.2012 (83 §) myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa.
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö
Toiminnan sijaintipaikka on Helsingin 21. kaupunginosan (Hermanni) tonteilla 21676/1 ja 21676/2 osoitteissa Kyläsaarenkatu 8, 8B, 10B ja 10C, 00580 Helsinki. Toiminta-alueet on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Toiminta-alueet on päällystetty asfaltilla ja viemäröity kaupungin hulevesiviemäriverkostoon. Kyläsaarenkatu 10:ssä on myös käyttö- ja jätevesiliittymä.
Toiminta-alueet rajautuvat pienteollisuuskiinteistöihin ja varastointialueisiin. Alueen pohjoispuolella on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toimipiste ja eteläpuolella Destaclean Oy:n jätteenkäsittelyasema, jonka vaakaa yritys käyttää kuormien punnitukseen. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 130 metrin päässä toiminta-alueesta. Välissä kulkee vilkasliikenteinen Hermannin rantatie.
Kaavoitustilanne
Asemakaavassa (10240, 6.11.1998) alue on merkitty ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuus- ja varastorakennusten sekä toimistorakennusten korttelialueeksi (TYK). Osayleiskaavan mukaan alue tullaan kaavoittamaan asuinalueeksi.
Toiminnan kuvaus
Jätteenkäsittelyasemalla vastaanotetaan, varastoidaan ja siirtokuormataan seuraavia valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätteitä:
Vastaanotettavien jätenimikkeiden osalta toiminta ei muutu aiempaan ympäristölupaan verrattuna, mutta vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä nousee 6000 tonniin (aiemmin 2400 tonnia) ja kerrallaan varastoitavan jätteen määrä 200 tonniin (aiemmin 150 tonnia). Lisäksi pihan siivouksesta syntyvää jätettä ja vastaanotettavan metallin joukosta poistettavaa puujätettä arvioidaan syntyvän noin 4 tonnia vuodessa.
Yrityksen tällä hetkellä osoitteissa Kyläsaarenkatu 5 G ja F tapahtuva toiminta siirtyy osoitteeseen Kyläsaarenkatu 10 B ja C, missä on aikaisemmin toiminut puutavaraliike. Jätteiden vastaanotossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Pienerät punnitaan omalla pienellä vaa’alla ja suuremmat kuormat Destaclean Oy:n jäteaseman autovaa’alla ja näistä punnituksista saadaan yhteenvetoraportti kuukausittain. Jäte vastaanotetaan, punnitaan, tarkastetaan, välivarastoidaan ja kuormataan edelleen toimitettavaksi eli sitä ei käsitellä tämän enempää.
Toiminta-aika on edelleen arkipäivisin (maanantai - perjantai) klo 7.00 – 16.00.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Laitoksen toiminnan muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Alue on vanhaa teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on muutakin vastaavanlaista toimintaa. Käsiteltävän jätteen määrän kasvu lisää jonkin verran liikennettä jäteasemalle (arvio 10-12 autoa päivässä, aiemmin 4-8), mutta tällä ei ole suurta merkitystä alueen kokonaisliikennemäärä huomioon ottaen.
Jäteasemalle tulevasta ja sieltä lähtevästä liikenteestä sekä jätteiden käsittelystä syntyy jonkin verran pakokaasu- ja pölypäästöjä. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan alueen muusta toiminnasta poikkeavaa meluhaittaa.
Jäteaseman alueet ovat asfalttipintaisia ja ne on viemäröity kaupungin hulevesiviemäriin.
Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy
Jäteasemalle ei vastaanoteta vaarallisia jätteitä. Mahdolliset kuormien mukana tulevat vähäiset määrät vaarallisia jätteitä kerätään erilleen. Työkoneet tankataan alueen ulkopuolisilla polttonesteen jakeluasemilla ja koneiden huollot tekee maahantuoja, joka tuo tarvittavat kemikaalit mukanaan eli alueella ei varastoida polttonesteitä tai muita kemikaaleja. Kyläsaarenkatu 8:n varastointialueiden hulevedet on viemäröity öljynerottimen kautta.
Auto- ja konehankinnoissa yhtiö pyrkii valitsemaan vähäpäästöisellä moottoritekniikalla varustetut kuorma-autot ja työkoneet.
Melua aiheutuu alueelle ja sieltä pois liikennöivistä kuorma-autoista, siirtokuormauksesta sekä jätteiden siirtelystä laitoksella. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan alueen muusta toiminnasta poikkeavaa meluhaittaa.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hakemusasiakirjoissa on esitetty valtioneuvoston asetuksen 179/2012 25 §:ssä edellytetyt tiedot jätteen käsittelyn seurannasta ja tarkkailusta. Vastaanotettavat kuormat punnitaan ja jätteiden laatu tarkastetaan. Vastaanotetuista jätteistä pidetään kirjaa. Alueelle ei oteta vastaan muita romuja tai jätteitä kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu. Yhtiö on laatinut asiakkailleen ohjeet siitä, millaista metalliromua alueelle otetaan vastaan.
Ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle toimitetaan vuosittain raportti edellisen vuoden aikana vastaanotetuista ja edelleen toimitetusta sekä vuoden lopussa varastoituna olleista jätteistä.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Työkoneiden tankkaukset tehdään alueen ulkopuolella kaupallisilla jakeluasemilla ja huollot tekee koneiden maahantuoja, joka tuo ja vie mukanaan tarvittavat kemikaalit ja huollossa syntyvät jätteet. Työkoneet on varustettu letkurikkojärjestelmin ja sammuttimin.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Kalustohankinnoissa pyritään valitsemaan vähäpäästöisiä kuorma-autoja ja työkoneita.
Kyseessä on metalliromun ulkona tapahtuva välivarastointi, joten laitoksen energian käytön tehokkuutta ei ole tarpeen arvioida.
Lupahakemuksen käsittely
Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla 21.1. – 19.2.2019 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Hermanni-Vallila -seura ry:lle. Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana ympäristö- ja lupajaostolle muistutuksia eikä mielipiteitä.
Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu
Ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Kannon Romu Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan metalliromun vastaanotto-, varastointi- ja siirtokuormaustoiminnalle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.
Toiminta:
1. Ympäristölupa myönnetään kohdassa ”toiminnan kuvaus” mainittujen jätteiden käsittelyyn, johon kuuluvat vastaanotto, välivarastointi ja kuormaus jatkokäsittelyyn kuljetusta varten.
Muiden kuin edellä mainittujen jätteiden vastaanotto alueelle on kielletty, kuten myös edellä mainitusta poikkeava käsittely. Jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden kippaamista kentälle. Jos alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, kuorma on palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kuorman sisältämää jätettä. (YSL 52 ja 58 §)
2. Vastaanotettavan jätteen määrä saa olla enintään 6000 tonnia vuodessa ja suurin kerrallaan varastoitava määrä 200 tonnia.
Edellä mainitun kerrallaan varastoitavan jätteen määrän täyttyessä alueelle ei saa vastaanottaa uutta jätettä ennen kuin varastointimäärä saadaan jätteen edelleen toimitusten myötä pysymään luvallisella tasolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla reaaliaikainen tieto alueella varastoituna olevan jätteen määrästä. (YSL 52 ja 58 §)
3. Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 - 16.00. (YSL 52 §)
Jätteiden käsittely:
4. Alueelta pois kuljetettavat jätteet tulee toimittaa sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 29 §)
5. Mahdolliset kuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät sellaista jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee erotella ja varastoida jätteen laadun edellyttämällä tavalla ja toimittaa ensi tilassa jätteen laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää ennen niiden pois kuljettamista lukitussa tilassa siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse ympäristöön. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 15 §)
6. Alueelle vastaanotettavista ja edelleen luovutettavista rakennus- ja purkujätteistä sekä jatkokäsittelyyn toimitettavista vaarallisista jätteistä tulee laatia jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 121 §, VNA 179/2012 24 §)
7. Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. (JäteL 94 §)
Ympäristöhaittojen ehkäisy:
8. Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- ja laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. (YSL 52 §)
9. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Alueelta ympäristöön levinneet jätteet tulee siivota välittömästi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 - 73 §)
10. Toiminta-alueen hulevesiviemäreissä olevien öljynerotuskaivojen öljypinnan ja pohjalietteen määrä tulee tarkistaa mittauksin vähintään kerran vuodessa. Kaivojen tyhjennyksistä tulee laatia jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 121 §, VNA 179/2012 24 §)
Poikkeustilanteet:
11. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluyksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)
Kirjanpito ja raportointi:
12. Toiminnasta on pidettävä kirjaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristönsuojeluyksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:
- vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet
- edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä
- varastossa edellisen vuoden lopussa olleen jätteen määrä
- tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (JäteL 118, 121 - 122 §)
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:
13. Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluyksikölle. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.
Ennen toiminnan loppumista ympäristönsuojeluyksikölle on esitettävä selvitys toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52 ja 170 §)
Perustelut
Yleisperustelut
Kannon Romu Oy:n jätteenkäsittelyaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnan pienimuotoisuuden ja käsiteltävien jätteiden hyötykäyttökelpoisuuden vuoksi vakuutta ei vaadita. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.
Lupamääräysten perustelut
1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaiseen jätteiden käsittelyyn eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai muuhun käsittelyyn.
2. Alueella käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrä on tarpeen määritellä luvan käsittelevän viranomaisen toimivallan mukaan, suurten jätevarastojen syntymisen ehkäisemiseksi ja siitä seuraavien ympäristöhaittojen välttämiseksi.
3. Toiminta-aikaa on rajoitettu, jotta ympäristöön ei aiheudu meluhaittaa yöaikaan.
4. Jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräys ympäristöhaittojen välttämiseksi.
5. Alueelle saattaa kuormien seassa kulkeutua pieniä määriä muita jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä koskien on tarpeen antaa määräyksiä.
6. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan varmistaa, että käsitellyt jätteet ovat tämän ympäristöluvan mukaisia ja että ne on toimitettu luvallisiin vastaanottopaikkoihin.
7. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toiminnanharjoittajat
8. Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi.
9. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.
10. Öljynerottimen oikeanlaisen toiminnan varmistaminen edellyttää tarkkailua.
11. Määräys on tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi.
12. Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
13. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupa raukeaa, jos maanomistaja Helsingin kaupunki irtisanoo vuokrasopimukset tai toiminta-alueella aletaan toteuttaa uuden asemakaavan mukaisia maankäytön muutoksia.
Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.
Sovelletut säädökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6 - 8, 16, 17, 27, 29, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 58 - 62, 66, 70, 83 - 85, 87, 89, 93, 94, 170, 172, 190, 198, 205 ja 206? §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 11, 13 – 15 ja 20 §
Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 29, 72, 73, 94, 118, 120, 121, 122 ja 141 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 ja 25 §
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ympäristölautakunnan 24.11.2017 (88 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 2 205,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.
Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 12.4.2019 osoitteessa Pohjoisesplanadi 11 - 13. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 15.4.2019, jolloin sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon. Päätös julkaistaan internetissä. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. Tämän luvan mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen tuloa lainvoimaiseksi.
Päätös korvaa ympäristölautakunnan 13.3.2012 (83 §) Kannon Romu Oy:lle myöntämän ympäristöluvan.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Petri Puttonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32009
petri.puttonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Ympäristölupahakemus 4.1.2019 |
2 | Hakemuksen liitteet, ympäristölupahakemus 4.1.2019 |
3 | Karttaliite, Ympäristölupahakemus, Kyläsaarenkatu 8 |
Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusaika päättyy 15.5.2019 klo 16.15. | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Luvanhakija | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat) | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Petri Puttonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32009
petri.puttonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Ympäristölupahakemus 4.1.2019 |
2 | Hakemuksen liitteet, ympäristölupahakemus 4.1.2019 |
3 | Karttaliite, Ympäristölupahakemus, Kyläsaarenkatu 8 |
Oheismateriaali
1 | Maanvuokrasopimus |
Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusaika päättyy 15.5.2019 klo 16.15. | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Luvanhakija | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat) | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
| Asia/8 | |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 73
Selvitys talousveden laadusta Helsingissä 2018
HEL 2019-003364 T 11 00 03
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi selvityksen talousveden laadusta, jonka mukaan talousvesi Helsingissä oli laadultaan hyvää vuonna 2018.
Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut valvoo talousveden laatua terveydensuojelulain 20 §:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 ja asetuksen muutoksen 683/2017 mukaisesti. Talousveden toimittaa koko Helsingin alueelle Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut – kuntayhtymä, HSY. HSY vesihuollolla on Helsingin alueella kaksi talousvettä valmistavaa laitosta, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos. Talousvesi valmistetaan Päijänteestä otettavasta pintavedestä.
Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset toimittavat vettä kumpikin samalle jakelualueelle, mutta vain osassa Helsinkiä, kuten kantakaupungin alueella, jakeluun mennyt vesi sekoittuu. Molemmilla laitoksilla vedenpuhdistusprosessi on samanlainen eikä niiden toimittamassa talousvedessä ole merkittäviä laatueroja. Lisäksi laitoksista toimitetaan vettä myös Espooseen ja Vantaalle.
HSY vesihuollon toimittaman talousveden laatua seurattiin vuonna 2018 valvontatutkimusohjelman mukaisesti. HSY Vesihuollon ja ympäristökeskuksen yhteistyössä laatima valvontatutkimusohjelma talousveden tuotannolle ja jakelulle 2016–2020 on hyväksytty ympäristölautakunnassa (24.11.2015, 389 §). Talousveden laatua seurataan määrittämällä valvontatutkimusnäytteistä mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia.
Talousveden valvontatutkimusnäytteiden tulokset ilmoitetaan Etelä- Suomen Aluehallintovirastolle, josta ne raportoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja edelleen EU:lle.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Riikka Åberg
Lisätiedot
Liina-Lotta Nousiainen, elintarviketarkastaja, puhelin: +358 9 310 31589
liina-lotta.nousiainen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Liite 1 HSY Vesihuollon Helsinkiin toimittaman talousveden laatu vuonna 2018 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
HSY Vesihuolto | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Näytteenotto
Valvontatutkimusohjelman mukaan jatkuvan seurannan näytemäärä oli yhteensä 364 näytettä, joista 15 näytteestä tutkitaan myös jaksottaisen seurannan (laaja analyysivalikoima) analyysit.
Vuonna 2018 talousvedestä otettiin 365 valvontatutkimusnäytettä. Jatkuvan seurannan analyysit tutkittiin 356 näytteestä, joista 15 näytteestä tutkittiin jaksottaisen seurannan analyysit. Yhdeksän näytettä otettiin vesilaitoksilta lähtevästä vedestä, josta määritettiin nitriittipitoisuus. Näiden lisäksi otettiin 10 uusintanäytettä laadun varmentamiseksi mikrobiologisten ja kemiallisten laatutavoitearvojen ylitysten vuoksi.
Valvontanäytteet otettiin ympäristöpalveluiden laatiman näytteenottosuunnitelman mukaisesti eri puolilta jakeluverkostoa. Näytteet otettiin elintarvikehuoneistojen kuten päiväkotien ja henkilöstöravintoloiden hanoista.
Valvontanäytteitä otettiin 6-8 näytettä viikossa. Lämpimänä vuodenaikana näytteitä otettiin kahdeksan viikossa. Jaksottaisen seurannan näytteet otettiin edelleen touko-, heinä- ja lokakuussa. Yhteenveto talousvedestä määritetyistä analyyseista ja niiden tuloksista sekä määristä on esitetty liitteessä 1.
Talousveden laatu
Helsingin talousveden laatu oli hyvä vuonna 2018. Talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyivät kaikissa valvontatutkimusnäytteissä. Kemialliset laatuvaatimukset täyttyivät yhden näytteen nikkeliylitystä lukuun ottamatta kaikissa valvontanäytteissä. Mikrobiologiset laatutavoitteet täyttyivät kaikissa näytteissä lukuun ottamatta yhden näytteen koliformiylitystä. Yhdessä valvontanäytteessä havaittiin koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml. Kyseistä laatuhäiriötä selvitettiin lisänäyttein (3 kpl), ja sen todettiin olevan huoneistokohtainen, eikä liittyvän verkoston veden laatuun.
Myös kemialliset laatutavoitteet täyttyivät suurimmasta osasta näytteitä. Raudan laatutavoitearvo on 200 μg/l, joka ylittyi kahdeksasta eri näytteenottokohteesta otetuissa valvontanäytteissä. Todennäköisiä syitä raudan laatutavoitearvojen ylityksiin ovat vähäiset virtaamat ja saostumat putkistoissa, sekä kiinteistöjen putkistot, jotka eivät aina kuvaa verkostoveden laatua. Korkea rautapitoisuus voi vaikuttaa veden sameuteen ja väriin. Väriarvon ylityksiä todettiin neljästä eri kohteesta haetuissa näytteissä ja sameusarvo ylittyi kolmesta eri kohteesta haetuista näytteissä. Värisarvojen ylitykset todettiin näytteissä, joissa myös rautapitoisuus oli koholla. Sameusarvojen ylitykset todettiin näytteissä, joissa rautapitoisuus ei ollut koholla.
Valvontatutkimuksissa todettiin yhdestä näytteestä hajuvirhe, joka poikkesi merkittävästi Helsingin talousvedelle tyypillisestä laadusta. Vastaavasti yhdestä näytteestä todettiin makuvirhe. Veden haju ja maku ovat laadun yleisindikaattoreita. Epätyypillistä hajua ja makua voi muodostua veteen esimerkiksi talousveden seisoessa ja lämmetessä kiinteistön putkissa.
Esittelijä
yksikön päällikkö
Riikka Åberg
Lisätiedot
Liina-Lotta Nousiainen, elintarviketarkastaja, puhelin: +358 9 310 31589
liina-lotta.nousiainen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Liite 1 HSY Vesihuollon Helsinkiin toimittaman talousveden laatu vuonna 2018 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
HSY Vesihuolto | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Elintarviketurvallisuus
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 6/2019 | 1 (72) |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto |
|
| |
|
|
| |
| 29.03.2019 |
| |
|
|
| |
|
|
|
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan 66, 67, 71 ja 73 §:t.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
2
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 68 §.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
kunta
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
3
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 69 §.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
4
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 70 § (Pääasian osalta).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
5
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 70 § (Valvontamaksun osalta ).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
oikaisuvaatimuksen tekijä
millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
6
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 72 § (Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusaika päättyy 15.5.2019 klo 16.15.).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
asianosainen
se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
| PL 204 |
| 65101 VAASA |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
| 65100 VAASA |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
|
|
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto
|
|
Leo Stranius puheenjohtaja |
|
|
|
Pirjo Moberg pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Mukhtar Abib |
|
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
Pöytäkirja on pidetty nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi 02.04.2019.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 58200 | Sörnäistenkatu 1 | 09 310 1691 | 0201256-6 | FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 58 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkiymparisto@hel.fi | https://www.hel.fi/ |
|
| FI02012566 |
|
|