Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

ESITYSLISTA

3 - 2013

Puheenjohtaja

Verkkokirjasto- ja hallintopalvelut

Yhteispalvelut

Kulttuuripalvelut

Kulttuuripolitiikka

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Jukka Relander (varalla Toivo Laitinen) ja Sami Muttilainen (varalla Alina Mänttäri-Buttler) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

puheenjohtaja

Johanna Sumuvuori

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

puheenjohtaja

Johanna Sumuvuori

1

Viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä:

Esittelijä

kirjastotoimen johtaja

Tuula Haavisto

Lisätiedot

Helena Pättiniemi, hallintosihteeri, puhelin: 310 85516

helena.pattiniemi(a)hel.fi

2

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tutustumismatka Espoon kaupungin Entressen ja Sellon kirjastoihin

HEL 2013-004926 T 01 02 02 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee tehdä virkamatkan tutustuakseen Espoon kaupungin Entressen ja Sellon kirjastoihin ja kirjastopalveluihin 6.6.2013.

Matkalle osallistuvat lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa ja heidän estyneenä ollessaan varajäsen.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Matkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset kustannukset maksetaan lautakunnan käyttövaroista.

Esittelijä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tutustuu matkalla Espoon kaupungin Entressen ja Sellon kirjastoihin, kirjastopalveluihin sekä tapaa kirjastopalveluiden edustajia. Matka tehdään julkisilla kulkuvälineillä.

Asianomainen lauta- tai johtokunta päättää jäsentensä virkamatkoista Pohjoismaissa, Baltiaan, Venäjällä Pietariin ja Moskovaan.

Esittelijä

kirjastotoimen johtaja

Tuula Haavisto

Lisätiedot

Helena Pättiniemi, hallintosihteeri, puhelin: 310 85516

helena.pattiniemi(a)hel.fi

Liitteet

1

Ilmoitusasiat

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä tiedoksi seuraavat asiat:

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 oikeuttaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään neljän päivän virkamatkan Edinburghiin ja Glasgow'hun, Skotlantiin 19. - 22.5.2013.

Kaupunginhallitus päätti 25.3.2013 määrätä vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnaksen hoitamaan kulttuurikeskuksen kulttuurijohtajan avoinna olevaa virkaa 1.4.-31.8.2013 väliseksi ajaksi (§ 342) sekä määrätä kulttuurikeskuksen kulttuuripalveluiden osastopäällikön avoimen viran hoitajaksi vs. osastopäällikkö Paiju Tyrväisen 1.4.-31.8.2013 väliseksi ajaksi (§ 343), molemmat kuitenkin kauintaan siihen asti kunnes virkaan vakinaisesti valittu ottaa viran vastaan.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

2

Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami ja sen laatimisohjeet ja ehdotus käsittelyaikatauluksi

HEL 2013-004922 T 02 02 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2014–2015 laatimisohjeet.

Samalla lautakunta päättänee käydä asiasta keskustelun ja antaa ohjeita ja tavoitteita talousarvion laadintaan.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee vuoden 2014 talousarvioehdotuksen aikataulun seuraavasti:

-        varsinainen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset käsitellään 14.5.2013

-        avustusanomukset käsitellään 11.6.2013

-        kirjastotoimen talonrakennuksen investointimenot on käsitelty lautakunnan kokouksessa 12.3.2013.

Esittelijä

Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Kaupunginhallitus on 25.3.2013, asia Kj/7 hyväksynyt vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet ja lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon ehdotusten valmistelussa.

Vuoden 2014 talousarvion raamin lähtökohtana on valtuuskauden 2013-2016 strategiaohjelman mukainen talouden tasapainoa ja tuottavuuden parantamista koskeva tavoite:

-        velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013-2016 ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla.

Strategiaohjelman velkaantumiskehityksen hidastamistavoitteesta sekä vuoden 2012 korkeasta toteutuneesta toimintamenojen kasvusta johtuen vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami on laadittu siten, että kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat raamissa +2,5% vuoden 2013 talousarvion tasosta.

Hallintokuntien tulee suunnitella toimintansa raamin puitteissa siten, että kulloisiakin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin ei ole varattu keskitettyjä palkkamäärärahoja.

Budjettiraamin neuvottelun yhteydessä on jätetty 25 miljoonaa euroa jaettavaksi virastoille vasta syksyllä 2013, jolloin on virastoilta ja lautakunnilta saatu lisää informaatiota vuoden 2014 tarpeista.

Kulttuuritoimi

Kulttuurikeskuksen ja avustusten käyttömenojen raamiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 31 349 000 euroa, mikä on 500 000 euroa suurempi kuin vuoden 2013 talousarvio.

Tulojen osalta raamiksi on vahvistettu 1 220 000 euroa, mikä on samansuuruinen talousarvioon 2013 nähden.

Virasto esittää raamin menojen ja tulojen (suluissa muutos verrattuna vuoden 2013 talousarvioon) jakautuvan seuraavasti:

Käyttötalouden (41701) menoiksi esitetään 13 102 000 euroa (+500 000 euroa) ja Savoy-yksikön (41702) menoiksi 1 366 000 euroa (+0 euroa). Avustuspuolen menoiksi esitetään yhteisöjen tukemiseen (41703) 12 673 000 euroa (+0) ja teatterilain piiriin kuuluville teattereille (41704) esitetään menoiksi 4 208 000 euroa (+0).

Käyttötalouden (41701) tuloiksi esitetään 712 000 euroa ja Savoy-yksikön (41702) tuloiksi 508 000 euroa.

Perustelut raamin menojen ja tulojen jakautumiselle:

Kulttuurikeskus on vuodesta 2010 säästänyt kaupungin yleisten linjausten mukaisesti käyttötalouden menoista noin 460 000 euroa. Lisäksi kustannustason nousu on aiheuttanut muun muassa korotuksia vuokriin ja palkkoihin, mikä on kasvattanut säästötarvetta noin 400 000 eurolla. Kulttuurikeskus sai vuoden 2013 talousarvioon korotusta, jolla pystyttiin kompensoimaan tiedossa olleet vuokrien ja palkankorotukset.

Avustuspuolelle kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyissä lisättiin vuodelle 2011 kohdennetusti tanssin avustamiseksi 100 000 euroa ja vuodelle 2012 avustuksia korotettiin kokonaisuudessaan 700 000 eurolla. Vuoden 2013 budjettineuvotteluissa kaupunginhallitus korotti avustuksia 949 000 eurolla.

Vuoden 2014 raamin laatimisohjeissa virastoja pyydetään varautumaan yleiseen 2,1 prosentin kustannustason nousuun.  Suuri osa kulttuurikeskuksen menoista on kiinteitä, joten edellä mainittu kustannustason nousu tarkoittaa kiinteiden menojen osalta noin 200 000 euron kuluerää. Raamin korotuksesta 2/5 kompensoi kustannustason nousua.

Kulttuurikeskus pitää perusteltuna kohdentaa lisämäärärahaa edellisen esityksen mukaisesti kulttuurikeskuksen palvelutuotantoon, jotta kulttuuristrategian tavoitteita pystytään toteuttamaan. Valtuuston käsiteltyä kaupungin strategiaohjelman 2013-2016 on budjetin valmistelussa otettava huomioon myös siihen sisältyvät linjaukset.

Kaupunginkirjasto

Kaupunginkirjaston käyttömenojen vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamiksi on vahvistettu 36 458 000 euroa, mikä on samansuuruinen kuin vuoden 2013 talousarvio.

Kaupunginkirjaston käyttötalousarviota vuodelle 2013 on korotettu vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella 300 000 eurolla. Perusteena on keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailusta aiheutuvien kustannusten siirtyminen vuodelle 2013 (Kvsto 30.1.2013). Korotettu talousarvio on 36 758 000 euroa.

Vuoden 2014 raami on 1 778 000 euroa (- 4,7 %) pienempi kuin vuoden 2012 toteutuma (38 236 000 euroa). Raami on erittäin tiukka kun huomioidaan yleisen hintatason muutokset ja henkilöstömenojen merkittävä osuus kirjaston menoista (61 % vuonna 2012).

Palkankorotuksen (1.2.2013) kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 439 000 euroa ja vuonna 2014 noin 479 000 euroa. Kirjaston raami on haastava jo henkilöstömenoista aiheutuvan kustannuskehityksen vuoksi. Lisäksi on huomioitava yleisen kustannustason nousun vaikutukset kaupungin ulkopuolisten toimittajien, mutta myös Helsingin kaupungin sisäisten palveluntuottajien osalta, sillä talousarvioehdotuksen laatimisohjeissa todetaan, että kaupungin sisäiset palveluntuottajat sekä Tilakeskus voivat korottaa maksuja ja tilavuokria kuluttajahintaindeksin mukaisesti (VM:n arvio +2,1 % vuonna 2014). Vuoden 2014 raamitasoa tarkasteltaessa on tiedostettava myös vuoden 2013 kustannustason nousun korotusvaikutus vuoden 2014 menoihin.

Annettuun raamiin pääseminen edellyttää merkittäviä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, priorisoimista ja kokonaisvaltaista toiminnan tarkastelua, koska vuoden 2014 raami reaalisesti leikkaa kirjaston menoja edellisvuosien tasosta. Aineistomenojen osalta kuitenkin varaudutaan säilyttämään 5,25 euron asukaskohtainen aineistomääräraha.

Tilavuokrien osalta lisävuokrat kohdistuvat kirjastotiloihin, joissa suoritetaan perusparannustoimenpiteitä (Malminkartano ja Roihuvuori). Vastaavasti Töölön kirjaston sulkeminen peruskorjauksen ajaksi vähentää kirjaston vuokrakuluja vuonna 2014.

Erityisen haasteen raami asettaa vuoden 2014 osalta keskustakirjastohankkeelle ja sen onnistuneelle läpiviemiselle. Vahvistetulla raamitasolla ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa lainkaan tai riittävässä laajuudessa kaikkia hankkeen edellyttämiä kehittämistoimenpiteitä ja – suunnitelmia, joihin kirjasto on joutunut varautumaan hankkeen suunnittelun yhteydessä. Keskustakirjaston lisäksi kaupunginkirjasto on selvittänyt Helsingin itäisiä alueita palvelemaan suunniteltua Mellunmäen kirjaston toteutusmahdollisuuksia, mutta vahvistetun raamin puitteissa ei Mellunmäen kirjaston edistämiseen voida asettaa riittävästi hankkeen vaatimia taloudellisia resursseja.  

Tulojen osalta kaupunginkirjaston raamiksi on vahvistettu 2 970 000 euroa, mikä on myös vuoden 2013 talousarviotaso.

Selvitys laatimisohjeista on oheismateriaalina. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami kulttuuri- ja kirjastoimen osalta (yksikkö 1 000 euroa) on liitteenä.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Minna Halonen, taloushallintovastaava, puhelin: 310 79052

minna.m.halonen(a)hel.fi

Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: 310 29871

anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

3

Vuoden 2013 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

HEL 2013-004944 T 02 02 01

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä kulttuuritoimen vuoden 2013 ensimmäisen toteutumisennusteen tiedoksi.

Esittelijä

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti lautakunnalle on annettava neljännesvuosittain talousarvion toteutumisennuste. Kuluvan vuoden ensimmäinen ennuste tallennetaan keskuskirjanpidon järjestelmään 10.04.2013.

Toteutumisennusteen yhteydessä virastojen ja liikelaitosten tulee raportoida myös talousarvion toteutumiseen vaikuttavat merkittävät poikkeamat toimintaympäristössä ja riskeissä.

Kulttuurikeskuksen talousarviokohtien seurantaraportit, tilanne 1.1. – 31.03.2013 ja niitä koskevat talousarviovuoden toteutumisennusteet ovat tämän esityslistan liitteenä.

Laske-hanke vaikuttaa osittain vielä kirjanpidon seurantaan.  Menojen osalta on viivettä muun muassa vuokrien osalta, koska tilakeskuksen laskutus ei ole ajan tasalla. Tulojen osalta on myös viivettä. Kaikki tulot eivät ole kirjautuneet kirjanpitojärjestelmään.

Kulttuurikeskus (kohta 4 17 01)

Kulttuurikeskuksen vuoden 2013 käyttötalousarvion määrärahoista 12 602 000 euroa on 31.03.2013 mennessä käytetty 2 102 300 euroa. Toteutumisprosentti on 16,7.

Talousarvion mukaisia tuloja (712 000 euroa) on kirjanpidon mukaan kertynyt 185 300 euroa, toteutumisprosentti on 26,0.

Tuloja, joita ei ole talousarviossa otettu huomioon on kertynyt EU-rahoitusosuuden palautusta 22 327,12 euroa aiemmin päättyneen EU-hankkeen (CTUR) osalta.

Kulttuurikeskuksella on talousarviossa varattu 90 000 euroa ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten. Virastolla on oikeus käyttää kyseinen määräraha ainoastaan ehdolla, että tulopuolelle kertyy ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaava summa. Annantalo on hakenut ulkopuolista rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä Taikalamppu-projektiin.

Ulkopuolisen rahoituksen varoin toteutetun toiminnan lisäksi kulttuurikeskus toteuttaa useita yhteistyöprojekteja, joihin on saatu rahoitusta mm. EU:lta, opetusvirastolta ja Elokuvasäätiöltä. Yhteistyöhankkeita ovat Small size -, Taivex-, Melliferopolis, Kulttuurikurssit - ja Kino Helios –hankkeet sekä Malmitalon digitalisointiin 50 %:n osuus.

Lisäksi erillisellä talousarviotilillä olevia hankkeita ovat Osaattori, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (LASU) ja Lähiöprojektit.

Kulttuuritoimelle on vuodeksi 2013 vahvistettu kolme sitovaa tavoitetta, kaksi näistä koskee kulttuurikeskusta ja ne ovat Kulttuuritoiminta toimipaikoissa (Stoa, Vuotalo, Malmitalo, Kanneltalo, Annantalo, Caisa) esitysten lukumäärä saleissa 1 200, toteutuma 369 ja Taide- ja kulttuuriopetus erityisesti lapsille opetustuntien määrä yhteensä 12 000, toteutuma 3699. Kolmas tavoite koskee Savoy-yksikköä.

Savoy-yksikkö (kohta 4 17 02)

Nettobudjetoidun Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuodelle 2013 talousarviossa on vahvistettu – 858 000 euroa. Menot ovat 1 366 000 ja tulot 508 000 euroa. Savoy-yksikön toteutuma 31.03.2013 mennessä on katteen osalta -166 400 euroa, toteutumisprosentti on 19,4.

Savoy- teatterin ja Esplanadin lavan sitova tavoite on esitykset yhteensä 320. Tällä hetkellä toteutuma on 34.

Avustukset (kohdat 4 17 03, 4 17 04)

Yhteisöjen tukemiseen tarkoitetusta määrärahasta, 12 673 000 euroa, on käytetty 6 159 500 euroa, toteutuma on 48,6 %. Määräraha tullaan käyttämään loppuun.

Teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille tarkoitetusta määrärahasta, 4 208 000 euroa, on maksettu 1 689 900 euroa. Toteutumisprosentti on 40,2 %. Määräraha tullaan käyttämään loppuun.

Investointiosa (kohta 8 09 20)

Irtaimen omaisuuden hankintoihin osoitettuja määrärahoja on yhteensä 400 000 euroa. Määrärahaa on käytetty 12 900 euroa. Toteutumisprosentti on 3,2. Määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan. Tämä kohdistuu toimipaikkakohtaisiin kalusto- ja näyttämöteknisten laitteiden uusimiseen sekä atk-laitteiden sekä järjestelmien kehittämiseen ja hankintaan.

Malmitalon elokuvateatterin digitalisointi on tehty, mutta ei laskutettu. Digitalisointi on sovittu rahoitettavaksi kaupungin yleisistä varoista sekä Elokuvasäätiöltä on saatu investointitukea 26 568 euroa. Loppuosa kirjataan kulttuurikeskuksen investointeihin, jolloin sen osalta investointien määrärahoihin anotaan ylitysoikeus.

Toteutumisennuste ja raportti käyttösuunnitelman 2013 toteutumisesta ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Minna Halonen, taloushallintovastaava, puhelin: 310 79052

minna.m.halonen(a)hel.fi

Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: 310 29871

anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi

Talous- ja suunnittelukeskus

4

Kulttuurijohtajan viran täyttäminen

HEL 2013-004487 T 01 01 01 01

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee perustaa työryhmän valmistelemaan kulttuurijohtajan valintaa. Työryhmään päätettäneen valita yksi jäsen jokaisesta lautakunnassa edustetusta puolueesta. Lisäksi hakijoiden haastatteluissa on mahdollista olla mukana asiaa valmistelevia virkamiehiä.

Lisäksi lautakunta päättänee, että työryhmä kokoontuu tiistaina 7.5.2013 klo 12.00-15.00 ja keskiviikkona 8.5.2013 klo 8.15-10.30 kulttuurikeskuksessa (Kalevankatu 6, 5. krs), sekä lisäksi tarvittaessa työryhmän erikseen niin päättäessä.

Esittelijä

Kaupunginvaltuusto myönsi eron **************** 13.2.2013 / 35 § Helsingin kulttuurikeskuksen kulttuurijohtajan virasta 1.4.2013 alkaen.

Virka on ollut julkisesti haettavana 24.2.-18.3.2013 (työavain 20-1-13). Hakuilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa 24.2.2013 (liite 1) sekä Metro-lehdessä 25.2.2013. Lehti-ilmoitusten lisäksi hakuilmoitus oli esillä kaupungin sähköisessä e-rekrypalvelussa.

Helsingin kulttuurikeskuksen johtosäännön 17 §:n mukaisesti viraston päällikön ottaa virkaan kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Helsingin kulttuurikeskuksen johtosäännön 16 §:n mukaan viraston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi valittavalla tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi ilmoitettiin arvostettavan kulttuuritoiminnan ja toimialan laajaa tuntemusta sekä hyvää yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Ansioiksi lasketaan myös tavoitteellinen johtamistaito, kyvyn kehittää viraston toimintaa ja edistää luovaa toimintaa kaupungissa.

Helsingin kaupungin kielitaitosäännön 2 §:n mukaan viraston päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Myös kansainvälinen kokemus, hyvä englannin kielen taito ja muu kielitaito katsotaan eduksi.

Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Lista hakemuksen määräaikaan mennessä jättäneistä on asian liitteenä 2.

Esittelijä

yhteispalvelupäällikkö

Anna Kaarina Piepponen

Lisätiedot

Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: 310 29871

anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi

Liitteet

1

Savoy-teatterin johtajan eroilmoitus ja siitä johtuvat toimenpiteet

HEL 2013-004679 T 01 01 04 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää Tapani Närhelle anomuksen mukaan eron Savoy-teatterin johtajan virasta 31.10.2013 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Lautakunta päättänee todeta, että Savoy-teatterin johtajan virka, vakanssi 046440, lakkautetaan sen nykyisen haltijan jäädessä eläkkeelle 31.10.2013 lukien ja näin säästyvät varat suunnataan kulttuurikeskukseen perustettavan vastaavan toimen ja vakanssin käyttöön.

Lautakunta päättänee lisäksi oikeuttaa kulttuurikeskuksen hakemaan tehtävälle täyttöluvan ja julistaa Savoy-teatterin johtajan toimen haettavaksi esityslistan mukaisin hakuehdoin.

Esittelijä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki 17.4 2012 § 61 periaatepäätöksen kulttuurikeskuksen kulttuuripalvelujen osaston alaisten johtajien virkojen muuttamisesta toimiksi tehtävien tullessa avoimiksi. Näin on toimittu jo Annantalon johtajaa valittaessa.

Kulttuuripalvelujen osastolle sijoittuvan Savoy-teatterin johtajan tehtävä tulee täytettäväksi johtaja Tapani Närhen jäädessä eläkkeelle 31.10.2013 lukien. Tehtävä täytetään nyt toimena. Mikäli mahdollista, uusi johtaja pyritään rekrytoimaan siten, että nykyinen ja valittava johtaja voisivat työskennellä jonkin aikaa samanaikaisesti.

Savoy-teatteri on toiminut kulttuurikeskuksen vierailuteatterina vuodesta 1987 lukien.  Savoy-teatterin monipuolisessa ohjelmistossa painottuvat maailmanmusiikki, rytmimusiikki ja tanssitaide. Teatteri toimii usean kansainvälisen ja kotimaisen festivaalin näyttämönä.

Savoy -teatterin johtaja vastaa Savoy-teatterin ja Espan lavan taloudesta ja henkilöstöstä sekä toiminnan sisällöstä ja sen kehittämisestä.

Vuonna 2012 Savoy-teatterissa ja Espan lavalla järjestettiin omina ja yhteistuotantoina sekä vuokratapahtumina yhteensä 317 esitystä, joista 161 Savoy-teatterissa ja 216 Espan lavalla. Teatteri on nettobudjetoitu yksikkö, mikä asettaa valittavalle johtajalle korostuneen vaatimuksen talouden hallintaan ja taloudelliseen ennakointikykyyn. Savoy-yksikön käyttömenot olivat vuonna 1 397 124 euroa ja tulot 670 687 euroa. Toimintakate oli – 726 436 euroa. Teatterissa on seitsemän työntekijää ja osana yhteispalveluja lisäksi kuusi teatteriteknistä henkilöä.

Savoy-teatteri toimii A. Ahlström Oy:ltä vuokratuissa tiloissa Kasarmikadulla. Teatterin yhteydessä toimii Royal-ravintolat Oy:n Ravintola Katsomo.

Savoy-teatterin johtajan toimi (vakanssi 046440) esitetään julistettavaksi haettavaksi Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä Helsinki -rekryssä seuraavin ehdoin: 

Pätevyysvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä johtamiskokemus. Lisäksi edellytetään taidekentän vahvaa tuntemusta, hyvää suomen ja englannin sekä tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Muu kielitaito luetaan eduksi. Arvostamme hyviä verkottumis- ja yhteistyötaitoja, kokemusta monipuolisesta talouden hallinnasta, paineensietokykyä sekä tavoitteellista johtamistapaa.

Johtajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka on n. 3 907 euroa sekä mahdolliset kokemus- ja henkilökohtaiset lisät.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Paiju Tyrväinen, vs. osastopäällikkö, puhelin: 310 29874

paiju.tyrvainen(a)hel.fi

1

Vapaan Tanssikoulun taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman vahvistaminen

HEL 2013-004811 T 12 00 01

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä Vapaan Tanssikoulun opetussuunnitelman ja oikeuttaa Vapaan Tanssikoulun antamaan taiteen perusopetuksesta annetun lain tarkoittamaa taiteen perusopetusta tanssitaiteessa niin yleisen kuin laajan opetussuunnitelman mukaisesti.

Esittelijä

Taiteen perusopetuksesta säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja asetuksessa (813/1998).

Taiteen perusopetuksesta annetun lain 1 §:n mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Sitä järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Taiteen perusopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Taiteen perusopetus tulee järjestää lain ja asetuksen sekä opetushallituksen antamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa.

Taiteen perusopetuksesta annetun lain 4 §:n perusteella kunta hyväksyy opetussuunnitelmat. Kunta voi koulutuksen järjestäjänä hankkia palvelut ulkopuoliselta yhteisöltä. Kunta vastaa siitä, että taiteen perusopetuspalvelut järjestetään taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisesti ja että opetuksessa noudatetaan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista kunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa.

Taiteen perusopetuksen opiskelu edellyttää, että oppilas alkaessaan taiteen perusopetuksen on tietoinen taiteen perusopetuksen oppimäärästä ja opiskelun tavoitteista. Perusopetuksen antajan tulee sitoutua tällainen kokonaisuus oppilaalle tarjoamaan.

Oppilaitoksen tulee ennen kuluvan vuoden syyslukukauden alkua muodostaa perusopetuksen edellyttämät tasot ja moduulit sekä selkeästi informoida opetukseen osallistuvia taiteen perusopetuksesta.

Taiteen perusopetuksen antajan tulee sitoutua antamaan Helsingin kaupungin kulttuurikeskukselle ja opetushallitukselle näiden pyytämiä tietoja opetuksen toteutumisesta sekä oppilas- ja tuntimääristä.

Uusien opetussuunnitelmien perusteisiin pohjautuvien opetussuunnitelmien sisältöjä sekä opetuksen toteutumista seurataan määräajoin. Mikäli oppilaitos ei kykene esittämään pyydettäviä tietoja, taiteen perusopetuksen lupa voidaan jatkossa evätä.

Oppilaitoksen tulee huomioida Suomen tanssioppilaitosten liiton ja Opetushallituksen tulevaisuudessa tanssin yleiselle ja laajalle oppimäärälle asettamat ohjeistukset.

Itä-Helsingin musiikkiopisto on vuodesta 1973 järjestänyt tanssinopetusta. Opistolla on noin 150 oppilasta ja opetus järjestetään Herttoniemessä (Sahaajankatu 20). Opisto on päättänyt lopettaa tanssinopetuksen syksystä 2013 lähtien. Opisto on myös irtisanonut molemmat tanssin opetusta antavat opettajat.

Vapaa Tanssikoulu (Taideosuuskunta Apinatarhan aputoiminimi) on ilmoittanut halukkuudestaan toiminnan jatkajaksi. Vapaa Tanssikoulu on myös ilmoittanut, että opiston irtisanotut opettajat voivat jatkaa tanssin opetusta osuuskunnan jäseninä.

Vapaa tanssikoulu hakee kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta oikeutta antaa tanssin perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän mukaista opetusta (opetussuunnitelmat liitteenä). Kaikki Vapaan tanssikoulun opettajat ovat päteviä antamaan tanssin opetusta sekä kokemusta tanssin opetuksesta.

Yleinen oppimäärä

Tanssitaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Tanssitaiteen yleinen oppimäärä muodostuu opintokokonaisuuksista, jotka tanssin osalta ovat

1.     Klassinen baletti

2.     Nykytanssi

3.     Jazztanssi

4.     Suomalainen kansantanssi

5.     Etniset tanssit

6.     Ajan ilmiöt

7.     Esiintymistoiminta

8.     Taiteidenvälisyys

9.     Tanssitieto

10. Oppilaitoksen oma opintokokonaisuus

Vapaan Tanssikoulun opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Yhdistys on suunnitelmassaan selvittänyt kunkin osion tavoitteet ja keskeisen sisällön.

Laaja oppimäärä

Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus harrastaa tanssia pitkäjänteisesti sekä kehittää taidollisia ja tiedollisia valmiuksia, joita tarvitaan ammattiopinnoissa.

Opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opetus jaetaan pääaineisiin, sivuaineisiin sekä valinnaisaineisiin. Pääaineita ovat baletti, nykytanssi sekä kansantanssi tai joku muu kulttuurinen tanssimuoto. Sivuaineita ovat pääaineeksi luokitellut tanssilajit, jotka syventävät ja monipuolistavat liikkeellistä ilmaisukykyä. Valinnaisaineita ovat tanssia sivuavat ja syventävät tanssinlajit. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä opetussuunnitelmassa pääaineet, sivuaineet sekä valinnaisaineet. Oppilaitos voi antaa perustasoa edeltävää, pääasiassa alle kouluikäisille lapsille tarkoitettua varhaisiän tanssikasvatusta sekä opetusta aikuisille.

Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä 1 300 tuntia. Opintojen laajuuden laskennan perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia.”

Vapaan Tanssikoulun opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Petri Rostedt, suunnittelija, puhelin: 310 32988

petri.rostedt(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

2

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen koskien tanssinopetuksen järjestämistä ja opetuksen rahoittamista Itä-Helsingissä

HEL 2013-002197 T 00 00 03

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta ei kannata aloitteessa esitettyä 100 000 euron määrärahan lisäystä Itä-Helsingin Musiikkiopiston kannatusyhdistykselle aloitteessa esitetyllä tavalla.

Perusteluina lautakunta esittää seuraavan.

Valtuustoaloitteessa ehdotettua määrärahaa ei voida myöntää Itä-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle, koska yhdistyksen johtokunta vahvisti tammikuun kokouksessaan päätöksen lopettaa tanssinopetus osana Itä-Helsingin musiikkiopiston toimintaa. Yhdistyksen palveluksessa toimivat tanssinopettajat on irtisanottu.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että musiikkiopiston tanssiopetukseen osallistuneet lapset voisivat jatkaa harrastustaan. Tämä takia Helsingin kulttuurikeskus on selvittänyt tanssin perusopetuksen edellytysten turvaamista toiminnan jatkamisesta kiinnostuneen Vapaan Tanssikoulun kanssa.  Vapaa tanssikoulu on hakenut kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta tanssin perusopetuksen opetuslupaa.

Vapaan Tanssikoulun on tarkoitus aloittaa tanssin perusopetus Itä-Helsingissä syksyllä 2013. Mikäli tämä toiminta alkaa, voidaan Vapaalle Tanssikoululle myöntää Itä-Helsingin musiikkiopistolle aiemmin tanssiopetukseen myönnetystä avustuksesta syyskauden osuus (7 500 euroa).  Vuodelle 2014 myönnettävistä toiminta-avustuksista kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää joulukuun kokouksessaan erilliseen harkintaan perustuen ja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Helsingin kaupunginvaltuuston joulukuussa 2011 hyväksymässä kulttuuristrategiassa 2012 - 2017 todetaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen. Strategiassa painotetaan myös sitä, että taiteen perusopetusta annetaan eri puolilla kaupunkia kohtuullisin oppilasmaksuin osana helsinkiläisten lasten lähipalveluja. Osallistuminen taideopetukseen vaihtelee kaupungin eri alueilla, idässä ja kaupungin reuna-alueilla lapset osallistuvat opetukseen vähiten. Taiteen perusopetuksessa alueellisen tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen on tärkeätä.

Esittelijä

Kaupungin hallintokeskus on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa antamaan kirjallisen lausunnon 28.6.2013 mennessä Pekka Tiusasen ja 14 muun valtuutetun allekirjoittamasta valtuustoaloitteesta, jossa esitetään 100 000 euron määrärahan pikaista myöntämistä Itä-Helsingin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:lle tanssinopetuksen järjestämistä ja jatkamista varten musiikkiopiston toiminnan yhteydessä Itä-Helsingissä.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Petri Rostedt, suunnittelija, puhelin: 310 32988

petri.rostedt(a)hel.fi

Veikko Kunnas, va. kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000

veikko.kunnas(a)hel.fi

Liitteet

3

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta Sibelius-konserttien järjestämiseksi Sibelius-monumentilla

HEL 2011-009191 T 00 00 03

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kulttuuristrategian 2012–2017 linjausten mukaan kaupungin tehtävänä on luoda edellytyksiä taiteilijoiden työskentelylle ja luovalle yrittäjyydelle. Strategiassa todetaan myös, että kaikkia palveluita ei tuoteta itse, vaan niiden luomiseksi uusilla alueilla pyritään yhteistyöhön kulttuurikentän kanssa. Tämä kustannustehokas tapa edellyttää avustusten lisäämistä ja avustusjärjestelmän kehittämistä.

Kaupunginvaltuuston linjauksia seuraten kulttuurikeskus ei pyri oman palvelutuotantonsa laajentamiseen, vaan pikemminkin avustustoiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Kulttuuristrategia linjausten mukaisesti kulttuurikeskuksella on myönteinen valmius tukea valtuustoaloitteen mukaisen konserttisarjan järjestämistä. Tämä tehdään kuitenkin siten, että järjestävä taho hakee kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta kohdeavustusta, jolloin avustushakemus käsitellään samoin kriteerein kuin muutkin vastaavat hakemukset.

Sibelius-konserttien järjestäminen Sibelius-monumentilla kesäsunnuntaisin on kiinnostava, joskaan ei aivan uusi ajatus, johon soisi jonkin kaupunkimme kulttuurikentän korkeatasoisen toimijan tarttuvan.

Esittelijä

Valtuutettu Juho Romakkaniemen 30.11.2011 tekemässä ja 75 muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittää vaihtoehtoisia mahdollisuuksia järjestää yhteistyötahojen kanssa kesäsunnuntaisin toteutettavia Sibelius-konsertteja Sibelius-monumentilla mahdollisuuksien mukaan jo ensi kesästä lähtien. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on antanut asiasta lausunnon 13.3.2012/§ 44. Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteluun 9.5.2012/§ 166. Lausuntoa on pyydetty myös kaupungin talous- ja suunnittelukeskukselta sekä kaupunginorkesterin johtokunnalta.

Romakkaniemen aloitteessa todetaan, että Jean Sibelius on suomalaisen kulttuurin suurimpia nimiä maailmalaajuisesti. Sibeliuksen esillä pitäminen ja hyödyntäminen Suomen ja Helsingin markkinoinnissa on jäänyt puolitiehen. Kesäkonserttien järjestäminen Helsingissä Sibelius-monumentilla olisi sekä kulttuurin että turismin saralla erinomainen vetonaula kesäiselle Helsingille.

Ajatus Sibeliuksen musiikin esittämisestä Sibelius-monumentilla ei ole uusi, vaan kulttuuri- ja kirjastolautakunta on käsitellyt asiaa koskevaa valtuustoaloitetta myös vuonna 2000. Tällöin lautakunta totesi muun muassa seuraavaa: ”Jos on tarkoitus luoda uusi korkean tason kesäkonserttien sarja, mihin aloite viittaa, tarkoitukseen on varattava erillinen usean sadan tuhannen tai runsaan miljoonan markan määräraha, konserttien luvusta ja soittajistojen kokoonpanosta riippuen. Eri musiikkioppilaitosten oppilaskonsertteja voitaisiin toimeenpanna taloudellisesti kevyemmin, mutta soittajistoja ei ole helppo koota kesäaikaan, jolloin monet oppilaat ovat musiikkileireillä tai kesälomalla […] Sibelius-puistokonsertit voisi kokeilunluonteisesti käynnistää muistomerkin tasanteella, ilman ympäristöjärjestelyjä, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan mahdollisuuksien rajoissa olevalla tuella ja kaupungin markkinointituella.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 37712

satu.silvanto(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Talous- ja suunnittelukeskus 28.3.2013

HEL 2011-009191 T 00 00 03

Lausunto

Talous-ja suunnittelukeskus esittää lausuntonaan seuraavaa:

Marraskuussa 2011 valtuutettu Juho Romakkaniemen jättämä valtuustoaloite ehdottaa kesäkonserttien järjestämistä Sibelius-monumentilla. Ehdotetut Sibelius-konsertit Sibelius-monumentilla elävöittäisivät Helsingin kesäistä kulttuurielämää. Konsertit keskeisellä turistikohteella ovat sinänsä kannatettavaa toimintaa, joskin niiden järjestäminen vaatii taloudellisia resursseja ja ammattimaista organisointia sekä lavarakenteen pystyttämistä.

Romakkaniemi kirjoittaa, että ”aloitteen osalta on konsultoitu Sibelius-monumentin rakennuttanutta Sibelius-Seuraa, joka tukee aloitetta lämpimästi. Sibelius-Seura on myös osaltaan lupautunut olemaan läheisessä yhteistyössä kaupungin kanssa konserttien järjestämisen taiteellisessa suunnittelussa”.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kirjoittaa lausunnossaan 13.3.2012, että ”Helsingin kulttuurikeskus ei voi ottaa konserteista tuotannollista vastuuta, mutta järjestävällä taholla, esim. Sibelius-Seuralla, on mahdollisuus hakea avustusta konserttisarjalle, jolloin kaupungin rooli on harkita avustuksen myöntämistä tapauskohtaisesti”.

Kaikki kesäiset konsertit ja tapahtumat lisäävät kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyttä ja ovat tärkeä vetovoimatekijä. Kaupungin Matkailu- ja kongressitoimisto ja Tapahtumayksikkö voivat viestiä konserttisarjasta omien kanaviensa kautta.

Lisäksi on huomattava, että Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee nimittämään vuoden 2015 Sibelius juhlavuodeksi säveltäjämestarin syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Helsinkiin suunnitellaan konsertteja, näyttelyitä, matkailureitti Sibeliuksen jalanjäljillä ym. ympärivuotista tapahtumaa. Oman lisänsä myös juhlavuoden tarjontaan toisi monumentilla järjestettävät kesäkonsertit.

Lisätiedot

Saila Machere, tapahtumapäällikkö, puhelin: 310 25903

saila.machere(a)hel.fi

Kaupunginvaltuusto 09.05.2012 § 166

HEL 2011-009191 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Käsittely

09.05.2012 Palautettiin

Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Samalla oli tehtävä mahdolliset muut palautusehdotukset tämän keskustelun aikana.

Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Juho Romakkaniemi valtuutettu Silvia Modigin kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian valmisteluun siten, että Helsingin kaupunki ottaisi vastuulleen Sibelius-konserttien järjestämisen yhteistyötahojen kanssa kesäsunnuntaisin viimeistään kesästä 2013 alkaen.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Juho Romakkaniemen palautusehdotus hyväksytty.

8 äänestys

JAA-ehdotus: Jatko
EI-ehdotus: Esitän aloitetta palautettavaksi valmisteluun siten, että Helsingin kaupunki ottaisi vastuulleen Sibelius-konserttien järjestämisen yhteistyötahojen kanssa kesäsunnuntaisin viimeistään kesästä 2013 alkaen.

Jaa-äänet: 3
Sanna Hellström, Minerva Krohn, Jan D Oker-Blom

Ei-äänet: 49
Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Mika Ebeling, Sture Gadd, Yrjö Hakanen, Jussi Halla-aho, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Nina Huru, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jere Lahti, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Silvia Modig, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Laura Rissanen, Juho Romakkaniemi, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Riitta Skoglund, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Thomas Wallgren

Tyhjä: 23
Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Tuija Brax, Matti Enroth, Kimmo Helistö, Suzan Ikävalko, Jessica Karhu, Anu Korppi-Koskela, Kauko Koskinen, Eeva Kuuskoski, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Lea Saukkonen, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen

Poissa: 10
Harry Bogomoloff, Arto Bryggare, Juha Hakola, Rakel Hiltunen, Lasse Liemola, Osku Pajamäki, Sari Sarkomaa, Ilkka Taipale, Jan Vapaavuori, Antti Vuorela

Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Kaupunginhallitus 02.05.2012 § 528

HEL 2011-009191 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa.

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Juho Romakkaniemen aloitteen loppuun käsitellyksi.

23.04.2012 Pöydälle

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13.03.2012 § 44

HEL 2011-009191 T 00 00 03

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Ehdotetut Sibelius-konsertit Sibelius-monumentilla elävöittäisivät Helsingin kesäistä kulttuurielämää. Kulttuurikeskus ei kuitenkaan ole sopiva taho hoitamaan tätä klassiseen musiikkiin kuuluvaa aluetta. Kioskimyynti ei myöskään kuulu kulttuurikeskuksen toimintaan.

Konsertit keskeisellä turistikohteella ovat sinänsä kannatettavaa toimintaa, kun oikea järjestäjä ja rahoitus löytyvät.  Helsingin kulttuurikeskus ei voi ottaa konserteista tuotannollista vastuuta, mutta järjestävällä taholla, esim. Sibelius-Seuralla, on mahdollisuus hakea avustusta konserttisarjalle, jolloin kaupungin rooli on harkita avustuksen myöntämistä tapauskohtaisesti.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Sara Kuusi, suunnittelija, puhelin: 310 79564

sara.kuusi(a)hel.fi

Kaupunginorkesterin johtokunta 06.03.2012 § 10

HEL 2011-009191 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginorkesterin johtokunta päätti esittää lausuntonaan seuraavaa:

Orkesteri suhtautuu myönteisesti kaikkiin kaupunkimiljöötä musiikin keinoin elävöittäviin toimenpiteisiin ja pitää Sibelius-puiston kesäkonsertteja kiinnostavana ehdotuksena. Orkesterin lakisääteisten vuosilomien vuoksi HKO:n muusikot konsertoivat kesäaikaan ainoastaan free-lance -pohjalta.

Orkesteri pitää kaupungin kulttuurikeskusta ja tapahtumayksikköä luontevina tämäntyyppisten tapahtumien tuottajina, joille kaupunginorkesteri mielellään tarjoaa asiantuntija-apua.

Esittelijä

Hallintopäällikkö

Hannu Linna

Lisätiedot

Marianna Kankare-Loikkanen, Viestintäpäällikkö, puhelin: 358931022703

marianna.kankare-loikkanen(a)hel.fi

4

Kohdeavustusten myöntäminen, 3. jako

HEL 2013-004806 T 02 05 01 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää kohdeavustuksia seuraavasti:

Kaupungilla on oikeus periä avustus tai sen osa takaisin, mikäli avustuksen saaja ei noudata lautakunnan hyväksymiä avustusehtoja.

Eudaimonia -työryhmälle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta, koska produktio saa Nuorisoasiainkeskukselta tilat ja tekniikan maksutta käyttöön.

The Earth Song -työryhmälle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta, koska teos on ensisijaisesti Zodiakin tuotantoa. Zodiak saa taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustusta vuodelle 2013.

Kuvittajat ry:n avustus ehdotetaan kohdennettavaksi näyttelyyn.

L. T.:n näyttelylle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta, koska työryhmään kuuluu alle kolme helsinkiläistä taiteilijaa, kohdeavustusta ei myönnetä gallerioihin eikä tapahtuma ole Helsingissä.

Pientilateos Kivinokka 2013 -työryhmän avustus ehdotetaan myönnettäväksi sillä edellytyksellä, että työryhmä huolehtii ympäristön loppusiivouksesta näyttelyn jälkeen.

Marrot oy:lle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta, koska kyseessä ei ole ensisijaisesti esittävän taiteen tapahtuma.

Brand Events Finland Oy:lle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta. Yhtiön tuottamalla tapahtumalla on hyvä markkinalähtöinen potentiaali ja se tuo hyvän lisän Helsingin kulttuuritarjontaan. Arvioitaessa tuettavien hankkeiden tukitarvetta hakija ei kuitenkaan ole ensisijaisen tuen tarpeessa.

Esittelijä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on hyväksynyt kohdeavustusten jakoperiaatteet kokouksessaan 11.12.2012 (§177). Lautakunta käsittelee kohdeavustuksia kaikissa kokouksissaan.

Kohdeavustuksiin on kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla vuonna 2013 käytettävissä 815 000 euroa (2012; 805 933).

Liisa Mustonen on ilmoittanut peruvansa Niskavuoren Heta Aleksanterin teatteriin -produktion, joten sille myönnetty 5 000 euron kohdeavustus (Kklk 29§, 12.3.2013) palautuu lautakunnalle uudelleen jaettavaksi.

Näin ollen lautakunnalla on käytettävissä 405 000 euroa kohdeavustuksiin ennen tämän kokouksen päätöksiä. Kohdeavustuksiin varatun määrärahan käyttöprosentti on huhtikuuhun mennessä 50,3 (2012; 45,0).

Huhtikuun kokouksessa on käsiteltävänä 20 avustushakemusta, joista 15:lle hakijalle ehdotetaan myönnettäväksi avustusta yhteensä 44 000 euroa.

Hakemusten tarkemmat kuvaukset löytyvät listan liitteestä.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Anna von Bagh, projektikoordinaattori, puhelin: 310 37934

anna.vonbagh(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Talous- ja suunnittelukeskus

Taloushallintopalvelu-liikelaitos

5

Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 3. jako

HEL 2013-004809 T 02 05 01 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää kansainväliseen toimintaan avustuksia seuraavasti:

Myönnetyt avustukset ehdotetaan kohdennettavaksi hankkeesta aiheutuviin matkakuluihin siten, että avustus maksetaan toteutuneita matkakuluja vastaan. Matkakulut todennetaan lähettämällä avustuksen arviointilomakkeen mukana matkatoimiston tai lentoyhtiön laskun kopio.

Rytmikollektiivi Kompitus ry:n avustus ehdotetaan kohdennettavaksi esiintyvien taiteilijoiden matkoihin.

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry:lle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta viulisti Erich Höbarthin vierailuun, koska kyseessä on orkesterin vakituisluontoiseen toimintaan kuuluva sarja, jonka ohjelmaan kuuluvat ulkomaiset esiintyjävieraat. Yhdistys saa kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-avustusta vuodelle 2013.

Cirko – Uuden Sirkuksen Keskus ry:lle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta. Cirko – Uuden Sirkuksen Keskus ry saa taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustusta vuodelle 2013, ja toiminta-avustus kattaa myös yhdistyksen järjestämän Cirko-festivaalin. Kansainväliset vierailut kuuluvat osaksi festivaalia, ja ne tulisi kattaa ensisijaisesti yhdistyksen toiminta-avustuksesta.

Esittelijä

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla on vuodelle 2013 käytettävissä 150 000 euroa (2012; 150 000 euroa) kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan tarkoitettuihin avustuksiin. Ennen tämän kokouksen päätöksiä lautakunnalla on käytettävissä 82 366,74 euroa kansainväliseen toimintaan tarkoitettuihin avustuksiin. Kansainvälisten avustusten käyttöprosentti on huhtikuun kokouksen mennessä 45,1 (2012; 11,8). Tämä johtuu erityisesti avustushakemusten määrän huomattavasta kasvusta edellisvuoteen nähden. Hakemuksia on huhtikuuhun mennessä käsitelty 26 kpl, joista 20:lle myönnettiin avustusta, kun vuonna 2012 samaan ajankohtaan mennessä oli käsitelty 16 hakemusta, joista yhdeksälle oli myönnetty avustusta.

Tässä kokouksessa on käsiteltävänä 11 hakemusta, joista yhdeksälle hakijalle ehdotetaan myönnettäväksi avustusta yhteensä 22 400 euroa.

Edistyksellinen nykytanssi ja baletti -yhdistys ry

Edistyksellinen nykytanssi ja baletti -yhdistys ry hakee 14 000 euron avustusta esiintymismatkoihin Koreaan ja Kiinaan. Susanna Leinonen Company on kutsuttu esiintymään

- 4.6.2013 Koreaan, Busan International Dance Festivalille, teoksella Chinese Objects,

- 26.7.2013, Kiinaan, Peking Dance festivalille teoksella Blinded Mind

- 17.–19.10.2013 Kiinaan, Shanghai Contemporary Dance Gateway (ShaCoDa) showcaseen teoksella Blinded Mind.

Yhteensä esityksiä on neljä.

Sivuun Ensemble

Sivuun Ensemble hakee 2 480 euron avustusta esiintymismatkalle kansainvälisille Le Petit -festivaaleille Dubrovnikiin, Kroatiaan 24.6.2013. Työryhmä esittää paikan päällä Ninni Perkon ohjaaman esityksen Vain rakkaudesta. Vain rakkaudesta on Ninni Perkon toinen ohjaus Sivuun Ensemble -työryhmälle. Muistisairautta tanssin ja fyysisen teatterin keinoin käsitellyt tanssiteos lähestyy rakkauden teemaa pariskunnan hapertuvan arjen näkökulmasta. Teos on monitaiteinen ja läpisävelletty.

Kinetik Kollektiv ry

Kinetik Kollektiv ry hakee 15 000 euron avustusta kiertueelle Etelä-Amerikkaan. Kyseessä on Karttunen Kollektivin tähän mennessä merkittävin kiertue, joka suuntautuu kolmeen eteläamerikkalaiseen maahan:

- 20.–22.6.2013 Lima, Peru, kolme esitystä osana Danza Nueva -festivaalia.

- 28.–30.6.2013 Santiago, Chile, kolme esitystä Centro Gabriela Mistalissa.

- 3.–4.7.2013 Montevideo, Uruguay, kaksi esitystä Montevideon kulttuurikeskuksessa.

Kiertue toteutetaan yhteistyössä ryhmän pohjoismaisten partnereiden, tanskalaisen GranhØj Dans –ryhmän sekä norjalaisen Jo StrØmgren Kompanin, kanssa. Ryhmä esittää paikan päällä teoksen Situation Room.

Vapaat tanssijat ry

Vapaat tanssijat ry hakee 2 400 euron avustusta esiintymismatkalle Italiaan. K&C Kekäläinen & Company on kutsuttu esiintymään Milanon lähelle Campsiragoon teoksella THE BEAST – A Book in an Orange Tent 20.–26.6.2013. Yhteensä esityksiä on kaksi. Teos on saanut kantaesityksensä Kiasma-teatterissa vuonna 2011.

Rytmikollektiivi Kompitus ry

Rytmikollektiivi Kompitus ry hakee 913,87 euron avustusta Rhythm Fusion -esityksen sekä Open Floor Jam -tapahtuman ulkomaisten vierailijoiden matkakustannuksiin. 16.6.2013 KokoTeatterissa järjestettävä Rhythm Fusion –steppi- ja musiikkiesitys ja Open Floor Jam -tapahtuma päättävät viikon mittaisen pääkaupunkiseudulla järjestettävän Rhythm Week Festivalin. Hankkeen tavoitteena on tukea stepin ja kehomusiikin tunnettuutta Suomessa ja edistää suomalaisten steppitaiteilijoiden ja muusikoiden yhteistyötä kansainvälisesti arvostettujen rytmitaiteilijoiden kanssa. Avustusta haetaan tanssitaiteilija Roxane Semadenin, tanssitaitelija-muusikko Thanos Daskalopouloksen ja Semadenin tyttären matkakustannuksiin.

Nukketeatterikeskus Poiju Oy

Nukketeatterikeskus Poiju Oy hakee 1540 euron avustusta säveltäjä, nukketeatteritaiteilija Bojan Baricin esiintymismatkalle Jakartaan, Indonesiaan. Marionettiteatteri Bojan Baric on kutsuttu teoksellaan Visit of Marionettes esiintymään World Puppet Carnival -festivaalilla 1.–8.9.2013 sekä valmistamaan kolmen minuutin pituisen ohjelman festivaalin avajaisiin. Esityksiä on yhteensä kahdeksan. Festivaalilla nähdään 60 tuotantoa 50 eri maasta

Jägerhorn Productions

Näyttelijä ja taikuri Robert Jägerhorn hakee 1 000 euron avustusta Waiting for Hitchcock -esityksen esiintymismatkalle Lontooseen. Esiintymisiä on kaksi, toinen 28.6.2013 Jackson’s Lane -teatterissa ja toinen 4.7.2013 South Hill Parkin Wilde-teatterissa. Waiting for Hitchcock perustuu Neil Hardwicking Helsingin kaupunginteatterille ohjaamaan Magic! -esitykseen. Monologiesitys yhdistää teatteria ja taikuutta. www.waitingforhitchcock.com

Die Guten Leute -työryhmä

Taiteilija John Dunn ja näyttelijä Tuire Tuomisto hakevat kumpikin 350 euron avustusta esiintymismatkalle Freiburgiin, Saksaan 31.5.–16.6.2013. Dunn ja Tuomisto esiintyvät Freiburgin kaupunginteatterin ja Club Real -ryhmän yhteisessä Die Guten Leute -produktiossa. Esityksen aihe on aikamme sairaudet ja niiden merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Esitys koostuu interaktiivisesta installaatiosta sekä työpajoista. Esityksiä on yhteensä seitsemän.

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry / Leipzig

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry hakee 3 500 euron avustusta esiintymismatkalle Leipzigiin. Orkesteri on kutsuttu esiintymään Leipzigin Bach-festivaalilla 19.6.2013 Gewandhaus Leipzigissä. Konsertin ohjelmassa on Bachin, Faschin ja Locatellin musiikkia. Solistina esiintyy viulisti Isabella Faust ja konsertin johtaa Reinhard Goebel. Konsertti radioidaan Deutsche Welle -kanavalle.

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry / Erich Höbarthin vierailu

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry hakee 2 000 euron avustusta itävaltalaisen viulistin Erich Höbarthin vierailuun Helsingissä. Höbarth esiintyy duokonsertissa cembalisti Aapo Häkkisen kanssa Helsingin Barokkiorkesterin Vanhan musiikin sarjassa 26.5.2013. Ohjelmassa on J.S. Bachin sonaatteja viululle ja cembalolle.

Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus ry

Cirko – Uuden Sirkuksen Keskus ry hakee 8 000 euron avustusta Helsinkiin Cirko-festivaalille 8.–12.5.2013 esiintymään kutsuttujen ulkomaisten taiteilijoiden matkakuluihin. Avustusta haetaan neljän ulkomaisen ryhmän, yhteensä 19 henkilön, matkakuluihin eri puolilta Eurooppaa. Kahdeksatta kertaa järjestettävä Cirko-festivaali on Pohjoismaiden suurin vuosittain järjestettävä nykysirkusfestivaali.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Anna von Bagh, projektikoordinaattori, puhelin: 310 37934

anna.vonbagh(a)hel.fi

Otteet

Tiedoksi

Talous- ja suunnittelukeskus

Taloushallintopalvelu-liikelaitos

6

Kehityshankkeet

HEL 2013-001362 T 02 05 01 00

Päätösehdotus

Kirjasto- ja kulttuurilautakunta päättänee hyväksyä Teatteri Takomon vanhustyön kehityshankkeen vuosille 2013–2015 ja myöntää hankkeelle 30 000 euroa vuodelle 2013. Lisäksi lautakunta valtuuttanee va. kulttuurijohtajan allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen Teatteri Takomon kanssa.

Esittelijä

Kehityshankkeet ovat lähtökohtaisesti kolmevuotisia yhteistyösopimuksia kulttuurikeskuksen ja kulttuuritoimijoiden välillä. Tavoitteena on kehittää uudenlaisia toimintamalleja kulttuurin kentälle sekä luoda uutta kulttuuritoimintaa katvealueille. Vuonna 2013 kehityshankkeille on varattu yhteensä 270 000 euroa (kirjasto- ja kulttuurilautakunta 11.12.2012 /§171). Tästä määrärahasta lautakunta jakoi kokouksessaan 12.2.2013 /§12 yhteensä 210 000 euroa aiempina vuosina alkaneille kehityshankkeille. Samalla jakamatta jäänyt osuus, yhteensä 60 000 euroa, päätettiin jakaa lautakunnan seuraavissa kokouksissa.

Teatteri Takomon vanhustyön kehityshanke

Teatteri Takomo hakee yhteensä 90 000 euroa avustusta (30 000 euroa vuosittain 2013–2015) vanhustyön kehittämishankkeen toteuttamiseksi Töölön monipuolisessa palvelukeskuksessa. Kyseessä on uusi hanke ja sopimus tehdään myös vuosille 2014–2015 sillä ehdolla, että lautakunnalla on näinä vuosina varattu määräraha kehityshankkeita varten. Teatteri Takomon vanhustyön kehityshankkeen tavoitteena on analysoida pitkäkestoisen teatterityön mahdollisuuksia ja merkityksiä vanhuspalveluyksikössä ja luoda toimintamalli, jota myös muut teatterialan ja vanhustyön ammattilaiset voivat hyödyntää.

Kulttuurinen vanhustyö on yksi Helsingin kulttuurikeskuksen tämänhetkisistä painopisteistä. Tavoitteena on löytää uusia menetelmiä ja rakenteita, jotta taide ja taiteilijat tulisivat luonnolliseksi osaksi helsinkiläistä vanhustyön arkea.

Teatteri Takomon toiminnan yksi keskeisimmistä lähtökohdista on osallistua teatteritaiteen keinoin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vanhustyö on kiinnostanut teatteria jo pitkään; laadukasta ja pitkäjänteistä työtä on tehty vuodesta 2004 lähtien. Toimintaan on sisältynyt muun muassa lukutuokiot kymmenissä eri vanhuspalveluyksiköissä. Vuonna 2012 Teatteri Takomon yksi päätuotannoista toteutettiin Töölön monipuolisessa palvelukeskuksessa. Töölönkatu33 -esitykseen ja esityksen toteutukseen osallistui myös Töölön monipuolisen palvelukeskuksen henkilökuntaa ja asukkaita.

Sosiaalisektorilla tehtävä laadukas taiteellinen toiminta on haasteellista ja uutta Suomessa. Laajamittaisten edistysaskeleiden saavuttamiseksi vaaditaan pitkäjänteistä taiteellista työskentelyä vanhustyön arjessa sekä taideryhmän ja vanhuspalveluyksiköiden vahvaa keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Taiteellisen osaamisen lisäksi taidealan ammattilaisilta vaaditaan uudenlaista pedagogista ja sosiaalista herkkyyttä. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla uteliaisuus uuteen työkenttään sekä oma taiteellinen intohimo viedä omaa osaamista perinteisen taidekentän ulkopuolelle, uusiin tiloihin ja uusien yleisöjen saavutettavaksi. Teatteri Takomo on jo aikaisemmassa vanhustyötoiminnassaan osoittanut täyttävänsä edellä mainitut, onnistuneen työskentelyn edellytykset.

Teatteri Takomon kolmivuotinen kehityshanke on jatkoa teatterin aikaisemmin tehdylle vanhustyölle. Uusi kehityshanke tullaan toteuttamaan Töölön monipuolisessa palvelukeskuksessa. Tavoitteena on luoda käytäntöjä ja menettelytapoja vanhuspalveluyksiköissä vieraileville ja pitkäjänteisesti työskenteleville teatterialan ammattilaisille. Lisäksi asukkaille henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus kokea itse teatteritaiteen moninaisia mahdollisuuksia ja merkityksiä arjessa. Keskeisessä osassa kehityshankkeessa on toiminnan evaluointi ja dokumentointi. Niiden avulla luodaan toimintamalli, joka julkaistaan kolmevuotisen hankkeen lopuksi. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana niin taide- kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 37712

satu.silvanto(a)hel.fi

Jenni Varho, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 37842

jenni.varho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Talous- ja suunnittelukeskus

Taloushallintopalvelu-liikelaitos

Päätöshistoria

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 12.02.2013 § 12

HEL 2013-001362 T 02 05 01 00

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti hyväksyä kehityshankkeet jakoehdotuksen mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti valtuuttaa kulttuuripolitiikan osastopäällikön allekirjoittamaan yhteistyösopimukset.

Jakoehdotus:

* Summa siirrettiin tänä vuonna maksettavaksi talousarviotililtä 41704 (Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille), eikä Kansallisteatterin kehityshankkeen osuus ole sen takia ole mukana yhteissummassa. Kehityshankkeiden talousarviotili on lähtökohtaisesti 41703 (Yhteisöjen tukeminen).

Kirjasto- ja kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 11.12.2012 /§171 varata kehityshankkeille vuonna 2013 yhteensä 270 000 euroa. Tässä lautakunnan kokouksessa jakamatta jäänyt osuus, 60 000 euroa, päätettiin jakaa lautakunnan seuraavissa kokouksissa.

Käsittely

12.02.2013 Ehdotuksen mukaan

Toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Jukka Relanderin tilalle kokouksen loppuajaksi Jaana Alaja.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 37712

satu.silvanto(a)hel.fi

7

Muut mahdolliset asiat

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee käsitellä muut mahdolliset asiat.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas