Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2012

1 (1)

Liikuntalautakunta

 

 

 

 

MEOS/1

 

15.05.2012

 

 

 

 

 

 

§ 101

Seurasaaren uimalan käyttöjärjestelyt ja hinnoittelu 

HEL 2012-007113 T 12 03 03

Päätös

Lautakunta päätti, että liikuntavirasto hoitaa itse Seurasaaren uimalan käytön operoinnin kesäkaudella 2012 seuraavasti:

* Uimalan kesäkausi on 4.6.2012 – 12.8.2012

* Uimalan aukioloaika on klo 10 – 18 päivittäin

Uimala on yhteiskäytössä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, jolloin uima-asua on käytettävä.

Hinnat
- aikuiset                    3,00 euroa/kerta
   ja yhden kuukauden kortti sekä 10 kerran sarjalippu 24,00 euroa

- lapset, eläkeläiset     1,50 euroa/kerta
   ja yhden kuukauden kortti sekä 10 kerran sarjalippu 12,00 euroa

Esittelijä

osastopäällikkö

Turo Saarinen

Lisätiedot

Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: 310 87803

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee, että liikuntavirasto hoitaa itse Seurasaaren uimalan käytön operoinnin kesäkaudella 2012 seuraavasti:

* Uimalan kesäkausi on 4.6.2012 – 12.8.2012

* Uimalan aukioloaika on klo 10 – 18 päivittäin

Uimala on yhteiskäytössä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, jolloin uima-asua on käytettävä.

Hinnat
- aikuiset                    3,00 euroa/kerta
   ja yhden kuukauden kortti sekä 10 kerran sarjalippu 24,00 euroa

- lapset, eläkeläiset     1,50 euroa/kerta
   ja yhden kuukauden kortti sekä 10 kerran sarjalippu 12,00 euroa

Esittelijä

Seurasaari on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1650, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti silloin Hindernäsinä tunnetun Meilahden tilan maat kaupungille. Vuosina 1782 – 1871 tila oli kuitenkin yksityisessä omistuksessa kun kaupungin palkkatiloja muutenkin luovutettiin säätyläisten käsiin. Ostettuaan tilan 60 000 markan kauppahintaan edellisen omistajan kapteeni Jägerskjöldin kuoltua vuokrasi kaupunki tilaa yksityisille viljeltäväksi. Tilan viimeinen vuokralainen oli lehtori M. Gadd, joka käytti Seurasaarta lehmiensä laitumena.

Gadd ehdotti kaupungille vuonna Seurasaaren jakamista 12 huvilatonttiin, mutta kaupunginvaltuusto päätti 12.3.1889 perustaa saareen Helsingin toisen kansanpuiston vuonna 1883 perustetun Korkeasaaren lisäksi. Kansanpuisto tuli Korkeasaaren tavoin Helsingin anniskeluyhtiön hoitoon, jossa ne olivat aina kieltolain päättymiseen asti. Vuodesta 1919 lähtien Helsingin kaupunki on itse vastannut Seurasaaren hoidosta. Saaren ensimmäinen isännän juomatavat eivät miellyttänyt ”kohtuullisuuden ja siveyden edistämiseksi” perustetun anniskeluyhtiön johtoa, vaan tehtävään haettiin jo kansanpuiston toisena toimintavuonna uutta isäntää. Rekrytointi oli perin onnistunut, sillä saaren isännäksi saatiin 38:n vuoden ajaksi (1891 – 1929) Marsalkka Mannerheiminkin arvostama entinen sotilas, Suomen kaartin vääpeli Sten Anders Wallin, joka sitten virkatyönään muun muassa suunnitteli saaren uimalan.

Uimala tuli tarpeelliseksi vuosisadan vaihteen aikoihin, kun entinen lasten ja nuorten huvi uinti alkoi levitä myös vanhemman väen parissa. Uutena harrastuksena yleistyi myös auringonotto, joten saaressa oli aurinkoisina kesäpäivinä varsin runsaasti paljasta ihopintaa näkyvillä. Aikakauden siveysnormit ja auringonpalvojien käyttäytyminen eivät aina kohdanneet, vaan aiheuttivat hankauksia, joten Wallin sai tehtäväkseen suunnitella ja rakennuttaa Seurasaareen uimalan.

Wallinin piirtämä miesten ja naisten erilliset osastot käsittänyt uimala valmistui vuonna 1906 ja se oli alusta lähtien varsin suosittu. Auringonpalvonnan suosion kasvettua uimala kävikin jo 1920-luvulla ahtaaksi, joten se jouduttiin rakentamaan kokonaan uusiksi alkuperäistä laajempana vuosina 1926 – 27. Seuraava laajennus tehtiin 1930-luvun lopulla, jolloin muun muassa pukukoppeja lisättiin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin vuonna 1938 laatiman suunnitelman mukaisesti. Porttirakennukseen lisättiin tässä yhteydessä pieni keittiö, josta myytiin virvokkeita.

Uimalan hoito annettiin anniskeluyhtiön kauden jälkeen yksityisille henkilöille, jotka hoitivat uimalaa kaupungin vuokralaisina. Pitkä hoitojakso alkoi vuonna 1955, jolloin uimala vuokrattiin Helsingin Uimarit ry:lle, joka tällöin joutui luopumaan vuonna 1919 rakennetun ja kesällä 1956 puretun Humallahden uimalan hoidosta. Seurasaaren uimalan rakennusta laajennettiin vuonna 1957, jolloin uintiseuralle tehtiin toimisto. Helsingin Uimarien myötä Seurasaaressa aloitettiin myös talviuinti, kun seuran jäsenten Humallahden uimalaan perustama talviuintiseura Humaus ry jatkoi toimintaansa osin Seurasaaren uimalassa ja osin Lauttasaaressa, missä seura toimii edelleenkin. Suomen talviuintihan alkoi organisoituna toimintana vuonna 1923, kun maamme talviuinnin isänä tunnettu Emil Järvö perusti Ouritsaarella nykyisin toimivan Talviuimarienkerho ry:n. Varsinaisesti talviuinti alkoi laajentua maassamme kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen.  

Uimalassa on uitu pääsääntöisesti alasti ainakin 1920-luvulta lähtien, naturismihan levisi Suomeen viime vuosisadan alussa. Uimalassa uitiin myös uima-asuissa erityyppisissä tapahtumissa ja kilpailuissa vielä 1960-luvun alkuun asti, kuten Helsingin Uimareiden valokuva-aineistosta ilmenee. Jokunen promootiotilaisuuskin järjestettiin uimalassa vielä samoina vuosina, ainakin vielä vuonna 1961. Pääsymaksua uimalaan on todennäköisesti peritty jo anniskeluyhtiön aikaan, varmastikin kuitenkin jo 1920-luvun alusta uimalan oltua yksityisille vuokrattuna.  

Helsingin Uimareiden kausi Seurasaaressa päättyi kesän 2008 jälkeen, kun uintiseura ei enää löytänyt uimalalle vetäjää. Vuodet 2009 – 10 uimala oli Helsingfors Simsällskap rf:n (HSS) hoidossa niin kesä- kuin talviuintitoiminnan osalta aina keväällä 2011 aloitettuun remonttiin asti, jolloin uimala jouduttiin sulkemaan työmaa-alueena. Tänä keväänä valmistuneessa työvaiheessa korjattiin uimalan sisätiloja sekä rakennettiin uimalan ensimmäiset vesivessat.

Liikuntavirasto on korjaustoimenpiteiden aikana käynyt useita neuvotteluja HSS:n kanssa uimalan kesä- ja talvikäytön järjestämisestä. Kesän 2012 hoidon osalta seuran tarjous uimalan hoidosta oli niin kallis, että liikuntavirastolle tulee edullisemmaksi tuottaa kyseinen palvelu itse. Kesäisin uimala on ollut valvottu ranta vuodesta 2000 samoin aikatauluin kuin liikuntaviraston muut uimarannat: koululaisten kesäloman ajan, eli 10 viikkoa kesäkuun ensimmäisestä maanantaista kello 10 – 18 jokaisena viikonpäivänä. Pääsymaksu on viimeksi ollut aikuisilta 2,5 euroa ja lapsilta 1 euro käyntikerralta. Seuran jäsenmaksun maksaneilla on ollut mahdollisuus ostaa kausikortteja uimalaan, lisäksi on peritty vuokria pukukopeista ja säilytyskaapeista.

Uintiseurojen aikana uimalan avaimia on jaettu kausikortin lunastaneille seurojen jäsenille, joten he ovat voineet käydä uimalassa myös valvonta-aikojen ulkopuolella. Uimalan valvomaton käyttö ei ole nykyisten tuoteturvallisuusvaatimusten mukaista, joten entisestä käytännöstä jakaa avaimia luovutaan.

Liikuntavirastoon on vuosien varrella tullut runsaasti yhteydenottoja Seurasaaren uimalan käyttöjärjestelyistä: uimalan naturismia ja sukupuolten toisistaan erottamista kannattavat vanhat käyttäjät tahtovat säilyttää uimalan käytön entisellään, kun taas muut uimarit haluavat hekin mahdollisuuden kokea Helsingin ainoan säilyneen meriuimalan tunnelman. Koska Seurasaaren uimala on kuitenkin ainoa naturistien uimapaikka Helsingissä, missä miehet ja naiset ovat erillään, ei tätä mahdollisuutta tule lopettaa.(Itäisellä Pihlajasaarella on naturisteille varattu yhteiskäytössä oleva alue.) Esittelijän mielestä uimala saataisiin laajemman käyttäjäkunnan piiriin siten, että viitenä päivänä viikossa käyttöjärjestely olisi entisellään miehet ja naiset erikseen ilman uima-asupakkoa, ja kahtena päivänä viikossa uimala olisi yhteiskäytössä uima-asut pakollisina.

Esittelijä

osastopäällikkö

Turo Saarinen

Lisätiedot

Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: 310 87803

Tiedoksi

Liikuntavirasto

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 4940

Toivonkatu 2 A

+35893108771

0201256-6

FI0680001200062637

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki

Faksi

 

Alv.nro

liikuntavirasto@hel.fi

www.hel.fi/liikunta

 

 

FI02012566