Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

 

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

 

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

Kokousaika

29.03.2012 17:00 - 19:05

 

 

Kokouspaikka

Hietaniemenkatu 9 B

Läsnä

Jäsenet

Kari, Emma

puheenjohtaja

Kuitunen, Anita

 

Ahola, Riku

 

Perälä, Erkki

 

Sandberg, Johanna

 

Tiihonen, Tuomas

 

Valtonen, Malina

 

Muut

Luukkanen, Marko

osastopäällikkö

Naalisvaara, Kari

osastopäällikkö

Siurala, Lauri

nuorisotoimenjohtaja

Toivonen, Markku

vs. osastopäällikkö

Marjovuori, Seija

talouspäällikkö
saapui 17:17, poistui 18:30, poissa: 20§, 21§, 22§, 23§, 24§, 27§, 28§, 29§, 30§, 31§, 32§, 33§, 34§

Lilja, Antti

viestintäpäällikkö

Sihvonen, Pekka

kehittämispäällikkö


§

Asia

 

20

Ntj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

21

Ntj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

22

Ntj/3

Viranhaltijoiden päätösten seuraaminen

23

Ntj/4

Ilmoitusasiat

24

Halpo/5

Nuorisotoimen toimintakertomus 2011

25

Ntj/6

Lähetekeskustelu vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2013 – 2015

26

Ntj/7

Nuorisolautakunnan lausunto kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden ohjelmaluonnoksesta 2013 - 2017

27

Ntj/8

Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Alanko-Kahiluodon toivomusponteen hallintokuntien välisestä yhteistyöstä nuortensyrjäytymisen ehkäisemiseksi

28

Halpo/1

Nuorisoasiainkeskuksen liittyminen hankintakeskuksen Microsoft Enterprise Agreement yhteishankintapäätökseen

29

Alpo/1

Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Peltolan ym. valtuustoaloitteesta suunnitelman tekemisestä lähipalvelutilojen työntekijöiden palkkaamisesta

30

Alpo/2

Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportista

31

Kepo/1

Helsingin NMKY ry:n projektiavustushakemus

32

Kepo/2

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:n projektiavustushakemus

33

Kepo/3

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n projektiavustushakemus

34

Kepo/4

Trollit ja Poreet tanssiryhmän (Tamara Rasmussen opisto) projektiavustushakemus

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/1

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 20

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Nuorisolautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tiihonen ja Ahola tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tiihonen (varalla Sandberg) ja Valokainen (varalla Ahola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/2

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 21

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätös

Nuorisolautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/3

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 22

Viranhaltijoiden päätösten seuraaminen

Päätös

Nuorisolautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 15.2. - 15.3.2012 tekemiä päätöksiä:

Kohdennetun nuorisotyön toimiston toimistopäällikkö

13.3.2012 § 4 Pekka Vuorelmalle vuoron myöntäminen Tattarisuon moottorihallista 21.4.2012 ja vuokran kohtuullistaminen

15.3.2012 § 5 Eräiden työsuhteessa olevien henkilöiden oikeus toteuttaa toimistopäällikön vastuulla hankintoja luottokortilla vuonna 2012

Kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikkö

8.3.2012 § 3 Kameli Oy:lle vuoron myöntäminen Nuorten toimintakeskus Hapesta ajalle 18.2.–

17.3.2012 ja vuokran kohtuullistaminen

Nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikkö/vs. osastopäällikkö

15.2.2012 § 6 Vesaisten Helsingin piiri ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 7 Kansallinen Lastenliitto – Helsingin piirijärjestö ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 8 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 9 Helsingin Nuoret Kotkat piirijärjestö ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 10 Kokoomuksen Nuorten Helsingin piiri ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 11 Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 12 SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:lle 550 euron projektiavustuksen myöntäminen 12.–19.2.2012 Tanskaan suuntautuvan Cirque-nuorisovaihtotapahtuman osallistumiskustannuksiin *

21.2.2012 § 13 Nuorten toimintaryhmälle Jama Production 700 euron projektiavustuksen myöntäminen rullalautavideon toteuttamiseen *

29.2.2012 § 14 Alppikylänkadun talotoimikunnalle 350 euron talokerhoavustuksen myöntäminen lasten ja nuorten kerhotoimintaan vuodelle 2012

29.2.2012 § 15 Nuorten toimintaryhmälle Abilenen paradoksi 280 euron projektiavustuksen myöntäminen live-roolipeliviikonloppuleirin järjestämiseen

29.2.2012 § 16 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

7.3.2012 § 17 Tapanilan Hiidenkiven talotoimikunnalle 350 euron talokerhoavustuksen myöntäminen lasten ja nuorten kerhotoimintaan

15.3.2012 18 Nuorten toimintaryhmälle Helsingin reppureissaajat / Young backpackers of Helsinki 550 euron projektiavustuksen myöntäminen 1.3.–24.5.2012 Tuhannen hymyn maa -projektin järjestämiseen *

15.3.2012 § 19 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.3.2012 § 20 Leiriavustusennakoiden myöntäminen vuodelle 2012

*) Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille toimitetaan sähköpostitse 1 000 – 3 000 euron avustushakemukset päätöksen Nlk 28.10.2010 § 99 mukaisesti tiedoksi.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Tarja Pitkänen, nuorisotoimenjohtajan sihteeri, puhelin: 310 89014

tarja.pitkanen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 15.2. - 15.3.2012 tekemiä päätöksiä:

Kohdennetun nuorisotyön toimiston toimistopäällikkö

13.3.2012 § 4 Pekka Vuorelmalle vuoron myöntäminen Tattarisuon moottorihallista 21.4.2012 ja vuokran kohtuullistaminen

15.3.2012 § 5 Eräiden työsuhteessa olevien henkilöiden oikeus toteuttaa toimistopäällikön vastuulla hankintoja luottokortilla vuonna 2012

Kulttuurisen nuorisotyön toimiston toimistopäällikkö

8.3.2012 § 3 Kameli Oy:lle vuoron myöntäminen Nuorten toimintakeskus Hapesta ajalle 18.2.–

17.3.2012 ja vuokran kohtuullistaminen

Nuorten kansalaistoiminnan toimiston toimistopäällikkö/vs. osastopäällikkö

15.2.2012 § 6 Vesaisten Helsingin piiri ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 7 Kansallinen Lastenliitto – Helsingin piirijärjestö ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 8 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 9 Helsingin Nuoret Kotkat piirijärjestö ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 10 Kokoomuksen Nuorten Helsingin piiri ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 11 Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:lle 2 x 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.2.2012 § 12 SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:lle 550 euron projektiavustuksen myöntäminen 12.–19.2.2012 Tanskaan suuntautuvan Cirque-nuorisovaihtotapahtuman osallistumiskustannuksiin *

21.2.2012 § 13 Nuorten toimintaryhmälle Jama Production 700 euron projektiavustuksen myöntäminen rullalautavideon toteuttamiseen *

29.2.2012 § 14 Alppikylänkadun talotoimikunnalle 350 euron talokerhoavustuksen myöntäminen lasten ja nuorten kerhotoimintaan vuodelle 2012

29.2.2012 § 15 Nuorten toimintaryhmälle Abilenen paradoksi 280 euron projektiavustuksen myöntäminen live-roolipeliviikonloppuleirin järjestämiseen

29.2.2012 § 16 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

7.3.2012 § 17 Tapanilan Hiidenkiven talotoimikunnalle 350 euron talokerhoavustuksen myöntäminen lasten ja nuorten kerhotoimintaan

15.3.2012 18 Nuorten toimintaryhmälle Helsingin reppureissaajat / Young backpackers of Helsinki 550 euron projektiavustuksen myöntäminen 1.3.–24.5.2012 Tuhannen hymyn maa -projektin järjestämiseen *

15.3.2012 § 19 Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 200 euron kuljetusavustuksen myöntäminen

15.3.2012 § 20 Leiriavustusennakoiden myöntäminen vuodelle 2012

*) Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille toimitetaan sähköpostitse 1 000 – 3 000 euron avustushakemukset päätöksen Nlk 28.10.2010 § 99 mukaisesti tiedoksi.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Tarja Pitkänen, nuorisotoimenjohtajan sihteeri, puhelin: 310 89014

tarja.pitkanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/4

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 23

Ilmoitusasiat

Päätös

Nuorisolautakunta päätti merkitä tiedoksi

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee merkitä tiedoksi

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Halpo/5

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 24

Nuorisotoimen toimintakertomus 2011

HEL 2012-001367 T 00 01 01

Päätös

Nuorisolautakunta päätti hyväksyä nuorisotoimen vuoden 2011
toimintakertomuksen ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Ulla Paukku, toimittaja, puhelin: 310 89027

ulla.paukku(a)hel.fi

Liitteet

1

Nuorisotoimen toimintakertomus 2011 (pk)

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee hyväksyä nuorisotoimen vuoden 2011
toimintakertomuksen ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Esittelijä

Kaupungin sekä sen virastojen ja laitosten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten laaditaan vuosittain tilinpäätöksen lisäksi Helsingin kaupungin vuosikertomus sekä virasto- ja laitoskohtaiset toimintakertomukset. Kaupungin vuosikertomuksen sekä virastojen ja laitosten toimintakertomusten laadinta perustuu kaupunginhallituksen päätökseen.

Kaupunginhallitus on päätöksellään 22.12.1997 kehottanut virastoja ja laitoksia laatimaan vuosittain kertomuksen toiminnastaan ja lähettämään sen kaupunginhallitukselle tiedoksi lautakuntansa kautta kertomusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginhallitus edellytti myös, että hallintokeskus antaa asiasta tarvittavat ohjeet.

Toimintakertomuksen tulee tarjota selkeästi ja havainnollisesti tietoja viraston kertomusvuoden toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta, henkilöstöstä ja organisaatiosta. Taloutta ja henkilöstöä sekä muita avaintietoja koskevista tunnusluvuista tulee esittää ainakin kertomusvuoden ja sitä edeltävän vuoden vertailutiedot sekä vertailuvuosien välillä tapahtunut prosentuaalinen muutos. Lisäksi on kerrottava olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Osastojen tulokset kerrotaan kaupungin yhteisstrategioiden näkökulmasta.

Nuorisoasiainkeskuksen toimintakertomuksessa käsitellään vuonna 2011 meneillään olleista hankkeista tärkeimpiä, Helsingin kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, vaikuttamismalli Ruutia ja Verkkonuorisotyön valtakunnallista kehittämiskeskusta Verkeä. Lisäksi toimintakertomuksessa nostetaan esille viraston peruspalvelujen, nuorisotalotoiminnan merkitys.

Muita toimintakertomuksessa olevia osa-alueita ovat mm. nuoret kaupunkikuvassa, tuottoisa yhteistyö, kansainväliset kuviot, ja monikulttuurinen kehitystyö.

Nuorisotoimen vuoden 2011 toimintakertomus julkaistaan painettuna versiona sekä verkkojulkaisuna nuorisoasiainkeskuksen Internet-sivuilla nuoriso.hel.fi. Toimintakertomuksesta tehdään tarvittaessa tulosteita. Toimintakertomuksen havainnollisuutta lisätään valokuvilla sekä graafisilla elementeillä, ja kertomuksen loppuun lisätään ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmät.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Ulla Paukku, toimittaja, puhelin: 310 89027

ulla.paukku(a)hel.fi

Liitteet

1

Nuorisotoimen toimintakertomus 2011

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/6

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 25

Lähetekeskustelu vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2013 – 2015

HEL 2012-004279 T 02 02 00

Päätös

Nuorisolautakunta päätti käydä lähetekeskustelun vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2013 – 2015.

Esittelijä

Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Vuoden 2013 talousarvio laaditaan siten, että toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit sopeutetaan verotulopohjan mukaiselle tasolle.

Kaupunginhallitus ei ole esittelytekstiä kirjoitettaessa vielä hyväksynyt vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamia ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 laatimisohjeita. Alustavan ehdotuksen mukaan nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2013 raami on sama kuin vuonna 2012. Nuorisoasiainkeskuksen alustava menoraami on 28 882 000 euroa.

Kaupunginhallitus hyväksynee 26.3.2012 kokouksessaan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelma-ehdotuksen 2013 – 2015 laatimisohjeet. Ne esitellään lautakunnalle 29.3.2012 kokouksessa.

Hallintokuntien on vuoden 2013 talousarvioehdotusta laatiessaan otettava huomioon kaupungin strategiaohjelma, laatimisohjeissa esitetyt laatimistyötä ohjaavat kannanotot sekä kaupunginvaltuuston lähete-keskustelussa käytetyt puheenvuorot.

Nuorisoasiainkeskuksessa kaupungin strategioista korostuvat hyvinvointiin ja palveluihin liittyvät strategiat. Nuorisoasiainkeskus on tarkistanut strategioitaan vuosille 2012 – 2016.

Nuorisoasiainkeskuksen strategia vuoteen 2016 koostuu neljästä sisällöllisestä painopisteestä

1. Nuorten vaikuttaminen: Ruuti

2. Palvelukonseptin uudistuminen: Tilat, toiminta ja palvelustrategia

3. Nivelvaihepudokkuus: Ennaltaehkäisy ja puuttuminen, nuorisotoimen rooli yhteiskuntatakuussa

4. Oppiminen nuorisotyössä: non - formaalin oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Painopisteitä ja tavoitteita tukevat seuraavat neljä näkökulmaa:
-  kumppanuuksien hyödyntäminen
-  verkkomaailman hyväksikäyttö
-  ryhmien kanssa tehtävän työn painottaminen
-  nuoret ja nuoret aikuiset keskeiseksi kohderyhmäksi

Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raami valmistelutyötä ohjaavine kannanottoineen sekä laatimisohjeet esitellään lautakunnalle. Lautakunnan on esitettävä vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin.

Lautakunta voi antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Lautakunta päättää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohdan laatimisohjeissa annetun aikataulun mukaisesti.

Khn valmistelua ohjaavat kannanotot hallintokunnille (alustava ehdotus)

•Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia tekemään talousarvioval-mistelun yhteydessä arvion palvelujen kysynnän ja eri tuotantotapo-jen kehityksestä vuosina 2013–2016 ja 2020. Lauta- ja johtokuntien tulee arvioida taloussuunnitelmakauden ja pidempiä palvelustrategisia linjauksia talousarvioehdotusta käsitellessään.

•Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia varautumaan palvelualoitepilottien toteuttamiseen vuonna 2013.

•Talousarviossa 2011 käynnistetyn tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on jatkossa tuottaa palvelut nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Hallintokuntien tulee esittää talousarvioehdotuksissa tuottavuutta edistävät toimenpiteet ja arviot niiden vaikutuksista suoritteisiin ja kustannuksiin.

•Kaikissa määrärahoja ja palvelutasoa koskevissa päätöksenteon perusteluissa on esitettävä muutosten vaikutukset tuottavuuteen. Olennaisesti talouteen vaikuttavissa lauta- ja johtokuntien päätöksissä on esitettävä päätösten kustannusvaikutukset.

•Hallintokuntarajat ylittävien prosessien kehittämistyötä on jatkettava vuonna 2013 sekä asetettava prosessiin osallistuville osapuolille yh-teisiä tavoitteita.

•Hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä yh-teiskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on palvelujen kokonaiskustannusten pienentäminen.Vuoden 2012 aikana valmistuvan hallintokuntarajat ylittävän alueellisen tilankäytön kehittämishankkeen toimintamallia tulee laajentaa muille alueille.

•Kaikkien virastojen tulee edistää tietojen avointa ja vapaata jakelua avaamalla julkiset tietovarantonsa vapaasti saataville. Hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunkiyhteinen tavoitearkkitehtuuri ja hankeohjaus sekä varmistaa uushankinnoissa sovellusten avoimet rajapinnat ja yhteensopivuudet.

•Hallintokuntien tulee toiminnassaan aktiivisesti torjua harmaata taloutta ja noudattaa siitä annettuja ohjeita (Khs 19.11.2011 § 1144).

Aikataulu

Talousarvioehdotuksen 2013 ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 laatiminen nuorisoasiainkeskuksessa tapahtuu laatimisohjeissa annettujen määräaikojen puitteissa seuraavasti:

29.3.2012 nuorisolautakunnassa laatimisohjeet ja raami 2013 tiedoksi sekä lähetekeskustelu

29.3.2012 nuorisolautakunnan lausunto vuosien 2013 – 2017 talonrakennushankkeen rakentamisohjelmaluonnoksesta kiinteistölautakunnalle

10.5.2012 nuorisolautakunnassa vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 käsittely

10.5.2012 nuorisolautakunnassa talousarvioaloitteiden käsittely

31.5.2012 nuorisolautakunnassa vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 mahdollinen toinen käsittely

Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmä käsittelee asian kokouksessaan 25.4.2012 (yhteistoimintamenettelyn mukainen käsittely).

Henkilöstöjärjestöt toimittavat lausuntonsa nuorisoasiainkeskukselle 30.4.2012 mennessä.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 89034

pekka.sihvonen(a)hel.fi

Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: 310 89131

seija.marjovuori(a)hel.fi

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee käydä lähetekeskustelun vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2013 – 2015.

Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Vuoden 2013 talousarvio laaditaan siten, että toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit sopeutetaan verotulopohjan mukaiselle tasolle.

Kaupunginhallitus ei ole esittelytekstiä kirjoitettaessa vielä hyväksynyt vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamia ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 laatimisohjeita. Alustavan ehdotuksen mukaan nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2013 raami on sama kuin vuonna 2012. Nuorisoasiainkeskuksen alustava menoraami on 28 882 000 euroa.

Kaupunginhallitus hyväksynee 26.3.2012 kokouksessaan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelma-ehdotuksen 2013 – 2015 laatimisohjeet. Ne esitellään lautakunnalle 29.3.2012 kokouksessa.

Hallintokuntien on vuoden 2013 talousarvioehdotusta laatiessaan otettava huomioon kaupungin strategiaohjelma, laatimisohjeissa esitetyt laatimistyötä ohjaavat kannanotot sekä kaupunginvaltuuston lähete-keskustelussa käytetyt puheenvuorot.

Nuorisoasiainkeskuksessa kaupungin strategioista korostuvat hyvinvointiin ja palveluihin liittyvät strategiat. Nuorisoasiainkeskus on tarkistanut strategioitaan vuosille 2012 – 2016.

Nuorisoasiainkeskuksen strategia vuoteen 2016 koostuu neljästä sisällöllisestä painopisteestä

1. Nuorten vaikuttaminen: Ruuti

2. Palvelukonseptin uudistuminen: Tilat, toiminta ja palvelustrategia

3. Nivelvaihepudokkuus: Ennaltaehkäisy ja puuttuminen, nuorisotoimen rooli yhteiskuntatakuussa

4. Oppiminen nuorisotyössä: non - formaalin oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Painopisteitä ja tavoitteita tukevat seuraavat neljä näkökulmaa:
-  kumppanuuksien hyödyntäminen
-  verkkomaailman hyväksikäyttö
-  ryhmien kanssa tehtävän työn painottaminen
-  nuoret ja nuoret aikuiset keskeiseksi kohderyhmäksi

Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raami valmistelutyötä ohjaavine kannanottoineen sekä laatimisohjeet esitellään lautakunnalle. Lautakunnan on esitettävä vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin.

Lautakunta voi antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Lautakunta päättää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohdan laatimisohjeissa annetun aikataulun mukaisesti.

Khn valmistelua ohjaavat kannanotot hallintokunnille (alustava ehdotus)

•Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia tekemään talousarvioval-mistelun yhteydessä arvion palvelujen kysynnän ja eri tuotantotapo-jen kehityksestä vuosina 2013–2016 ja 2020. Lauta- ja johtokuntien tulee arvioida taloussuunnitelmakauden ja pidempiä palvelustrategisia linjauksia talousarvioehdotusta käsitellessään.

•Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia varautumaan palvelualoitepilottien toteuttamiseen vuonna 2013.

•Talousarviossa 2011 käynnistetyn tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on jatkossa tuottaa palvelut nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Hallintokuntien tulee esittää talousarvioehdotuksissa tuottavuutta edistävät toimenpiteet ja arviot niiden vaikutuksista suoritteisiin ja kustannuksiin.

•Kaikissa määrärahoja ja palvelutasoa koskevissa päätöksenteon perusteluissa on esitettävä muutosten vaikutukset tuottavuuteen. Olennaisesti talouteen vaikuttavissa lauta- ja johtokuntien päätöksissä on esitettävä päätösten kustannusvaikutukset.

•Hallintokuntarajat ylittävien prosessien kehittämistyötä on jatkettava vuonna 2013 sekä asetettava prosessiin osallistuville osapuolille yh-teisiä tavoitteita.

•Hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä yh-teiskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on palvelujen kokonaiskustannusten pienentäminen.Vuoden 2012 aikana valmistuvan hallintokuntarajat ylittävän alueellisen tilankäytön kehittämishankkeen toimintamallia tulee laajentaa muille alueille.

•Kaikkien virastojen tulee edistää tietojen avointa ja vapaata jakelua avaamalla julkiset tietovarantonsa vapaasti saataville. Hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunkiyhteinen tavoitearkkitehtuuri ja hankeohjaus sekä varmistaa uushankinnoissa sovellusten avoimet rajapinnat ja yhteensopivuudet.

•Hallintokuntien tulee toiminnassaan aktiivisesti torjua harmaata taloutta ja noudattaa siitä annettuja ohjeita (Khs 19.11.2011 § 1144).

Aikataulu

Talousarvioehdotuksen 2013 ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 laatiminen nuorisoasiainkeskuksessa tapahtuu laatimisohjeissa annettujen määräaikojen puitteissa seuraavasti:

29.3.2012 nuorisolautakunnassa laatimisohjeet ja raami 2013 tiedoksi sekä lähetekeskustelu

29.3.2012 nuorisolautakunnan lausunto vuosien 2013 – 2017 talonrakennushankkeen rakentamisohjelmaluonnoksesta kiinteistölautakunnalle

10.5.2012 nuorisolautakunnassa vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 käsittely

10.5.2012 nuorisolautakunnassa talousarvioaloitteiden käsittely

31.5.2012 nuorisolautakunnassa vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2013 – 2015 mahdollinen toinen käsittely

Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmä käsittelee asian kokouksessaan 25.4.2012 (yhteistoimintamenettelyn mukainen käsittely).

Henkilöstöjärjestöt toimittavat lausuntonsa nuorisoasiainkeskukselle 30.4.2012 mennessä.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 89034

pekka.sihvonen(a)hel.fi

Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: 310 89131

seija.marjovuori(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/7

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 26

Nuorisolautakunnan lausunto kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden ohjelmaluonnoksesta 2013 - 2017

HEL 2012-002910 T 10 06 00

Päätös

Lautakunta päätti esittää vuosien 2013 – 2017 talonrakennus-hankkeen rakentamisohjelmaluonnoksesta kiinteistölautakunnalle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon.

Nuorisoasiainkeskus esittää lausuntonaan seuraavaa:

Viikin nuorisotalon rakentaminen on suunniteltu siten, että talo valmistuu vuonna 2017. Kohteelle on tonttivaraus. Latokartanon koulussa sijainneet väliaikaiset nuorten tilat siirtyivät koulun käyttöön syksyllä 2011 ja toimintaa on sen jälkeen organisoitu väliaikaisesti neljässä erillisessä pienessä tilassa. Väliaikaiset tilat ovat nuorten toimintaan huonosti soveltuvia ja kustannustehokkuudeltaan vaatimattomia. Viikin asukkaat ja nuoret ovat olleet toistuvasti yhteydessä päätöksentekijöihin, kaupungin vastaaviin viranomaisiin ja nuorisoasiainkeskukseen nuorisotalon rakentamisasiassa.

Maunulan nuorisotalon uudisrakennus on suunnitteilla työväenopiston ja kirjaston kanssa Maunulan uuden kauppakeskuksen yhteyteen. Nuorisoasiainkeskukselle on varattu 227 neliön tilat. Merkittävä osa uudis-rakennuksen tiloista suunnitellaan monipuoliseen ja saumattomaan yhteiskäyttöön. Rakentaminen toteutetaan vuosina 2013 – 2014. Maunulan vanhan ostoskeskuksen korvaava kauppakeskus rakennetaan samanaikaisesti kolmen hallintokunnan uudisrakennuksen kanssa. Näin muotoutuu julkisten ja yksityisten toimintojen monipuolinen kokonaisuus hyvien liikenneyhteyksien varteen palvelemaan kaikkia Maunulan alueen asukasryhmiä. Nuorisotoimen uudet tilat korvaavat vuonna 2010 sisäilmaongelmien vuoksi suljetun nuorisotalon tilat.

Herttoniemen metrokeskuksen yhteyteen nuorisoasiainkeskus esittää rakennettavaksi noin 600 m2 nuorisotilat. Samalla voitaisiin luopua hiukan syrjäiseksi ja vaikeammin tavoitettavaksi jäävästä Kettutien nuorisotalosta.

Toisena vaihtoehtona Metrokeskuksen suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta toteuttaa laajempi nuorten toimintakeskus metrokeskuksen yhteyteen. Tällöin tilantarve kulttuuriareenoineen ja järjestötiloineen olisi noin 900 – 1100 m².

Herttoniemen metroaseman uusissa tiloissa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa tilojen monikäyttöisyys ja selvitetään mahdollisen kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon tilojen osittaista yhteiskäyttöä tilojen ja muidenkin resurssien tehokkaamman käytön edistämiseksi. Uudessa metrokeskuksessa voitaisiin myös toteuttaa uudenlaista asukastilojen yhteiskäyttöä yli hallintokuntarajojen. Keskeisen sijaintinsa ja hyvän saavutettavuutensa ansiosta alueellisen palvelun lisäksi Herttoniemen metrokeskus palvelee laajemmin kaikkia itähelsinkiläisiä nuoria.

Herttoniemenrannan nuorisotalon perusparannus toteutetaan vuosina 2014 – 2015.

Lisäksi ohjelmaluonnoksessa on Jätkäsaaren Bunkkerin muutos liikunta- ja nuorisotiloiksi vuosina 2014–2015. Nuorisoasiainkeskuksen budjettiraami ei mahdollista Bunkkerin uusien tilojen käyttöönottoa. Nuorisoasiainkeskus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää nuorisoasiainkeskuksen raamiin lisäyksen tilan vuokra- ja henkilöstökuluja sekä toimintamenoja varten.

Nuorisolautakunta päätti 15.12.2011, että nuorisoasiainkeskus ei osallistu toiminnan keskittämiseen Monitoimitalo Bunkkeriin, vaan korostaa toiminnassaan alueellista ulottuvuutta ja matalan kynnyksen osallistumista. Lisäksi nuorisoasiainkeskus totesi, että sillä on jo alueella avoimen toiminnan nuorisotalo.

Östersundomissa sijaitsevan nuorisotila Östiksen perusparannus toteutetaan vuonna 2015.

Jakomäen nuorisotalo suljettiin sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi syksyllä 2011. Peruskorjauksen sijaan Jakomäen nuorisotilat olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa tulevan Jakomäkitalon yhteydessä.

Kiinteiden toimintatilojen lisäksi voidaan selvittää väliaikaisten toimintatilojen käytön mahdollisuutta. Näillä voitaisiin vastata paikallisiin nuorten toiveisiin joustavalla ja kevyellä tavalla. Väliaikaiset tilat voisivat perustua alueellisiin kumppanuuksiin. Näistä tiloista voitaisiin luopua nopeasti sen jälkeen, kun tila ei enää vastaa nuorten toiveita.

Perusparannuksiin ja niiden suunnitteluun varatulla määrärahalla toteutetaan pienimuotoisia muutos- ja parannustoimenpiteitä. Osa toteutetaan osallisuushankkeina yhdessä nuorten kanssa.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Liitteet

1

Talonrakennushankkeet TAE 2013-17_Nk.pdf

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee esittää vuosien 2013 – 2017 talonrakennus-hankkeen rakentamisohjelmaluonnoksesta kiinteistölautakunnalle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon.

Nuorisoasiainkeskus esittää lausuntonaan seuraavaa:

Viikin nuorisotalon rakentaminen on suunniteltu siten, että talo valmistuu vuonna 2017. Kohteelle on tonttivaraus. Latokartanon koulussa sijainneet väliaikaiset nuorten tilat siirtyivät koulun käyttöön syksyllä 2011 ja toimintaa on sen jälkeen organisoitu väliaikaisesti neljässä erillisessä pienessä tilassa. Väliaikaiset tilat ovat nuorten toimintaan huonosti soveltuvia ja kustannustehokkuudeltaan vaatimattomia. Viikin asukkaat ja nuoret ovat olleet toistuvasti yhteydessä päätöksentekijöihin, kaupungin vastaaviin viranomaisiin ja nuorisoasiainkeskukseen nuorisotalon rakentamisasiassa.

Maunulan nuorisotalon uudisrakennus on suunnitteilla työväenopiston ja kirjaston kanssa Maunulan uuden kauppakeskuksen yhteyteen. Nuorisoasiainkeskukselle on varattu 227 neliön tilat. Merkittävä osa uudis-rakennuksen tiloista suunnitellaan monipuoliseen ja saumattomaan yhteiskäyttöön. Rakentaminen toteutetaan vuosina 2013 – 2014. Maunulan vanhan ostoskeskuksen korvaava kauppakeskus rakennetaan samanaikaisesti kolmen hallintokunnan uudisrakennuksen kanssa. Näin muotoutuu julkisten ja yksityisten toimintojen monipuolinen kokonaisuus hyvien liikenneyhteyksien varteen palvelemaan kaikkia Maunulan alueen asukasryhmiä. Nuorisotoimen uudet tilat korvaavat vuonna 2010 sisäilmaongelmien vuoksi suljetun nuorisotalon tilat.

Herttoniemen metrokeskuksen yhteyteen nuorisoasiainkeskus esittää rakennettavaksi noin 600 m2 nuorisotilat. Samalla voitaisiin luopua hiukan syrjäiseksi ja vaikeammin tavoitettavaksi jäävästä Kettutien nuorisotalosta.

Toisena vaihtoehtona Metrokeskuksen suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta toteuttaa laajempi nuorten toimintakeskus metrokeskuksen yhteyteen. Tällöin tilantarve kulttuuriareenoineen ja järjestötiloineen olisi noin 900 – 1100 m².

Herttoniemen metroaseman uusissa tiloissa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa tilojen monikäyttöisyys ja selvitetään mahdollisen kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon tilojen osittaista yhteiskäyttöä tilojen ja muidenkin resurssien tehokkaamman käytön edistämiseksi. Uudessa metrokeskuksessa voitaisiin myös toteuttaa uudenlaista asukastilojen yhteiskäyttöä yli hallintokuntarajojen. Keskeisen sijaintinsa ja hyvän saavutettavuutensa ansiosta alueellisen palvelun lisäksi Herttoniemen metrokeskus palvelee laajemmin kaikkia itähelsinkiläisiä nuoria.

Herttoniemenrannan nuorisotalon perusparannus toteutetaan vuosina 2014 – 2015.

Lisäksi ohjelmaluonnoksessa on Jätkäsaaren Bunkkerin muutos liikunta- ja nuorisotiloiksi vuosina 2014–2015. Nuorisoasiainkeskuksen budjettiraami ei mahdollista Bunkkerin uusien tilojen käyttöönottoa. Nuorisoasiainkeskus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää nuorisoasiainkeskuksen raamiin lisäyksen tilan vuokra- ja henkilöstökuluja sekä toimintamenoja varten.

Nuorisolautakunta päätti 15.12.2011, että nuorisoasiainkeskus ei osallistu toiminnan keskittämiseen Monitoimitalo Bunkkeriin, vaan korostaa toiminnassaan alueellista ulottuvuutta ja matalan kynnyksen osallistumista. Lisäksi nuorisoasiainkeskus totesi, että sillä on jo alueella avoimen toiminnan nuorisotalo.

Östersundomissa sijaitsevan nuorisotila Östiksen perusparannus toteutetaan vuonna 2015.

Jakomäen nuorisotalo suljettiin sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi syksyllä 2011. Peruskorjauksen sijaan Jakomäen nuorisotilat olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa tulevan Jakomäkitalon yhteydessä.

Kiinteiden toimintatilojen lisäksi voidaan selvittää väliaikaisten toimintatilojen käytön mahdollisuutta. Näillä voitaisiin vastata paikallisiin nuorten toiveisiin joustavalla ja kevyellä tavalla. Väliaikaiset tilat voisivat perustua alueellisiin kumppanuuksiin. Näistä tiloista voitaisiin luopua nopeasti sen jälkeen, kun tila ei enää vastaa nuorten toiveita.

Perusparannuksiin ja niiden suunnitteluun varatulla määrärahalla toteutetaan pienimuotoisia muutos- ja parannustoimenpiteitä. Osa toteutetaan osallisuushankkeina yhdessä nuorten kanssa.

Esittelijä

Kiinteistöviraston tilakeskus pyytää lausuntoa oheisesta hallintokuntanne talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2013 – 2017. Rakentamisohjelmaluonnokseen on ohjelmoitu enimmäismäärä hallintokunnan ehdottamia hankkeita.

Kaupunginvaltuuston päätettyä investointitalouden 2013 - 2017 raamin, tilakeskus joutuu karsimaan kiinteistölautakunnalle valmisteltavan talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman 2013–2017 raamin mukaiseksi.

Rakentamisohjelmaehdotuksessa on esitetty omina riveinään yli 200 000 euron (alv 0 %) hankkeet.

Lausunto kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta 2013 - 2017 on pyydetty viimeistään 30.3.2012.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Liitteet

1

Talonrakennushankkeet TAE 2013-17_Nk.pdf

Päätöshistoria

Toimitusjohtaja 28.3.2012

HEL 2012-002910 T 10 06 00

Lausuntopyyntönne 15.12.2012 rakentamisohjelmaluonnokseen

Kiinteistöviraston tilakeskus on pyytänyt lausuntoa Staralta koskien hallintokuntamme talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnosta 2013–2017.

Staran toimitiloille asetetaan toimitilastrategian mukaisesti erityisen suuria kustannus- ja toimintatehokkuutta painottavia vaatimuksia. Kaikkien uusien kohteiden ja muutoshakkeiden tarpeellisuus, hankintatapa sekä hinta- ja laatutaso tullaan tarkistamaan toimitilasuunnitelman mukaiseksi.

Talonrakennushankkeiden korjaus- ja uudisrakennuskohteiden määrittely ja määrärahojen allokointi on tapahtunut vuoden 2012 alun tapaamisessa tilakeskuksen ja Staran kesken hyvässä yhteistyössä. Edellisiin vuosiin verrattuna on tullut esille korostetusti talonrakennuksen investointimäärärahojen dramaattinen vähenemien tulevina vuosina. Tästä johtuen Staran hallinnassa olevien kiinteistöjen peruskorjaus - ja muutostyövaje kasvaa lähivuosina erittäin paljon. Virasto joutuu tekemään merkittäviä strategisia linjauksia priorisoidessaan jo kertaalleen karsitun rakentamisohjelmaluonnoksen hankkeita.

Stara esittää, että jäljempänä esitetyt lisäykset ja tarkennukset voidaan huomioida lopullisessa rakentamisohjelmassa.

Uudis- ja lisärakennushankkeet

Jätkäsaaren tukikohta, hankenumero 8086249

Staran läntisen kaupunkitekniikan eteläisen osan rakentamisen, hoidon ja kunnossapidon nykyinen tukikohta ns. Bunkkeri, muutetaan  lähitulevaisuudessa liikuntatiloiksi ja Staran tuotantoa palveleva toimisto-osa puretaan.

Stara on ollut mukana yhteishankkeen hankesuunnittelussa, jossa korvaavat tilat toteutetaan maanalaisella tukikohdalla. Samaan luolastoon Staran kanssa tulevat alueellisen pysäköinnin ja väestön-suojien tilat. Staran tarvitsemat tilat koostuvat 6000 m2 tukikohtatilasta, noin 1000 m2 osuudesta yhteisestä ajotunnelista ja noin 300 m2 maanpäällisestä toimistotilasta, joka toteutetaan vuokrauksella tai osakkuudella yläpuolisissa toimitilakiinteistöissä. Staran tarveselvitys hankkeesta hyväksyttiin 31.3.2011 teknisen palvelun lautakunnassa.

Hankkeen kustannusarvio on 17,4 miljoonaa euroa ilman maanpäällisiä toimistotiloja ja sen toteutusaikataulu riippuu pitkälti yhteishankkeen muiden osien rahoituksen järjestymisestä. Rakennussuunnittelu on alkanut vuoden 2012 alussa.

Merellisten palveluiden tukikohta, Haakonlahti eteläinen, hankenumero 8084510

Nykyinen Staran merellisten palveluiden tukikohta on toiminut keväästä 2010 alkaen Sompasaaressa S1 – rakennuksessa väliaikaisissa, Helsingin Satamalta vapautuneissa tiloissa. Näistä tiloista joudutaan kuitenkin luopumaan viimeistään 2016, kun alueen esirakentaminen edistyy.

Kyseessä on ympäristönhoito-osaston meri- ja saaristoalueet työyksikön tukikohta, josta käsin voidaan hoitaa yleisten ranta-alueiden puhtaanapito sekä muut yksiköltä tilatut työt kuten mm. Helsingin lähisaarten jätekuljetuksia ja huoltoliikennettä. Kohteen kaavailtu sijainti on toiminnalle ihanteellinen.

Uusia korvaavia tiloja on suunniteltu yhteistyössä LIV:n kanssa Laaja-salon Kruunuvuoreen, Haakonlahteen. Valmisteilla olevan hankesuunnitelman alustava kustannusarvio, tällä hetkellä Staran yli 1,3 miljoonan euron osuudella, on osavuotisesti toimivalle työyksikölle kuitenkin vuokravaikutukseltaan edelleenkin aivan liian korkea. Hankesuunnitelmaluonnoksessa esitettyjen tilojen laajuutta ja laatutasoa joudutaan edelleenkin miettimään Staran osalta. Jos Staralle aiheutuvan vuokran suuruutta ei saada yhdessä LIV:n kassa käyttöä tehostamalla selvästi alemmalle tasolle, on Stara pakotettu järjestämään meri- ja saaristoalueiden hoidon toimitilat muulla tavoin Sompasaaresta luovuttaessa. Tässäkään tapauksessa määrärahatarve ei poistu.

Atomitien tukikohta, uusi hanke

Jo pitkään on Staran ja tilakeskuksen keskusteluissa ollut esillä ajatus, jossa Stara joutuu luopumaan Pitäjänmäellä Atomitiellä sijaitsevasta tukikohdastaan suunnittelujakson lopulla. Ajoitus on ollut sidoksissa alueen kaavoitukseen ja ko. tukikohtatontin ottamisesta muuhun käyttöön. Korvaavien tilojen on kaavailtu sijoittuvan luolastoon läheiseen Pajamäkeen.

Tämän hetkinen tieto on kuitenkin se, että Atomitien tukikohta voi olla nykyisissä tiloissaan ainakin 10 vuotta. Tämän johdosta sekä tilakeskus että Stara katsovat, että kiinteistön kuntoon ja toimivuuteen tulee osoittaa pikaisesti määrärahoja. Atomitien kiinteistöstä on laadittu kuntokartoitus vuonna 2010. Sen perusteella kiinteistön pikaisiin korjaustöihin tulee käyttää noin 200.000 € seuraavan kahden vuoden aikana. Stara esittää, että tämä määräraha otetaan mukaan viimeistään vuosille 2013–2014.

Tilakeskuksen korjaushankkeet

Liukumäentie 4, hankenumero 8020204

Oulunkylän kiinteistön korjauksen perusteet ovat pääosin pysyneet muuttumattomina jo liki kymmenen vuotta. Kiinteistön kunnossa on tapahtunut edelleen merkittävää huononemista. Puolilämpimän varasto-hallin liikuntasauman repeämä on kasvanut ja tästä johtuvat rakennuksen muodonmuutokset saattavat aiheuttaa vaaraa.

Liukumäentien lisärakentamisen hankesuunnitelman päivitys käynnistettiin heti sen jälkeen, kun rakennusviraston palveluosasto ilmoitti luopuvansa käytössään olevista tiloista kesään 2012 mennessä. Stara haluaa keskittää Liukumäentie 4:ään logistiikan johdon lisäksi sekä pohjoisen kaupunkitekniikan Koivikkotien yksikön että talonrakennuksen rakennusprojektit – yksikön toiminnat Vihdintieltä. Molempien yksiköiden nykyisistä toimitiloista, yhteensä 1100 m2, joudutaan luopumaan viimeistään vuoteen 2014 mennessä, Koivikkotieltä jopa aiemmin.

Liukumäentien hankesuunnitelman päivitys valmistuu kevään 2012 aikana ja Stara esittää siinä aiemmin vuosille 2016 – 2017 aikataulutetun hankkeen aikaistamista alkamaan viimeistään vuonna 2014. Samalla Stara toivoo, että sen vastaus tilakeskuksen 23.8.2011 tekemään tietopyyntöön toiminnallisista pienistä hankkeista vuodelle 2012 huomioitaisiin siten, että rakennusvirastolta vapautuvien tilojen muutostyöt voitaisiin toteuttaa Liukumäentiellä omana hankkeenaan jo vuoden 2012 aikana.

Lisätiedot

Määttänen Jyrki, toimitilapäällikkö, puhelin: 310 38569

jyrki.maattanen(a)hel.fi

 

Timo Martiskainen

Kirsi Remes

toimitusjohtaja

yksikön johtaja

 

Opetuslautakunta 20.03.2012 § 39

HEL 2012-002910 T 10 06 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kiinteistölautakunnalle seuraavan lausunnon opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2013–2017:

Opetusvirasto on joulukuussa 2011 vastannut tilakeskuksen hallintokunnille esitettyyn tiedusteluun koskien investointiehdotusta vuosille 2013–2017. Opetusvirasto esitti tällöin tarvittavat muutokset ja lisäykset uuteen investointiohjelmaan.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen luonnos opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vastaa vain osin opetustoimen näkemystä talonrakennushankkeiksi vuosille 2013–2017. Rakentamisohjelmaan tarvittavat muutokset ja lisäykset esitetään seuraavassa erikseen lisätilahankkeista ja perusparannushankkeista.

Sekä lisätila- että perusparannushankkeista lukuun ottamatta teknisiä hankkeita laaditaan opetusviraston toimesta tarveselvitykset. Hankesuunnitelmavastuu on tilakeskuksella; opetustoimi puolestaan pitää huolta siitä, miten valtakunnalliset opetustiloihin liittyvät laatutavoitteet saadaan ohjelmoitua hankkeisiin. Opetustoimi antaa lausunnot hankesuunnitelmista. Rakentamisen järjestäminen on tilakeskuksen vastuulla. Tilakeskuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen aikaiseen valvontaan, jotta turvataan turvalliset ja terveelliset tilat. 

Koulu- ja oppilaitosrakentamisen ja päiväkotirakentamisen tavoitteet

Opetuslautakunta hyväksyi 31.1.2012 (§ 7) palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Koulu- ja oppilaitosrakentaminen toteuttaa Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa omalta osaltaan. Tavoitteena on, että huolehditaan määrällisesti koulutustarpeen edellyttämällä tavalla ja valtakunnallisten laatutavoitteiden pohjalta tarkoituksenmukaisesta koulutilarakentamisesta eri alueilla. Koulutuspalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta noudattaen. Edistetään terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun työelämätarpeet otetaan huomioon. Tavoitteena on myös syrjäytymisen ehkäisy alueellisen eriarvoisuuden poistajana. Myös kustannustehokkuus joudutaan ottamaan huomioon.

Päiväkotisuunnittelussa noudatetaan sosiaaliviraston ja ympäristökeskuksen ohjeita.

Käytännön toiminnallisena tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteen toteuttamiseksi seurataan koulujen käytettävissä olevien tilojen määrää ja laskentapäivän oppilasmääriä sekä oppilasvirtoja. Ruotsinkielistä päivähoito- ja koulutuspalveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena.

Palveluverkkoja sopeutetaan ennusteiden mukaiselle lapsi-, oppilas- ja opiskelijamäärälle. Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet on otettu huomioon tässä lausunnossa.

Kouluverkkopäätösten toteuttaminen

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa 2013–2017 on otettu huomioon kouluverkkopäätösten toteuttamisen kustannusvaikutuksia.

Uudisrakentaminen ja muut lisätilat

Rakentamisohjelmaluonnoksessa tulee ottaa huomioon toteutettavien asuntotuotantoalueiden todennäköinen toteutumisajankohta ja opetusviraston ilmoittama tilantarve.

Opetuslautakunta päätti esittää seuraavat muutokset ja lisäykset talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman luonnokseen:

Muutokset esitettyyn rakentamisohjelmaluonnokseen

Jätkäsaaren suomenkielinen ja ruotsinkielinen peruskoulu
-  kooltaan 8 500 brm2, korvaa aiemman suomenkielisen peruskoulun

Kruunuvuorenrannan keskuskoulun 1. vaihe
-  ajoitus siirtyy suunnitteluajankohdan ulkopuolelle alueen rakentamisaikataulusta johtuen

Ressun lukion laajennus
-  laajuus tarkistettava opetuslautakunnan alustavan tarveselvityksen mukaiseksi

Viikinmäen korttelitalo
-  laajuus tarkistettava hankesuunnitelman mukaiseksi

Lisäykset esitettyyn rakentamisohjelmaan

Varautuminen rakentamaan Marjaniemen ja Myllypuron puuttuvat koulutilat, yhteensä n. 500–600 oppilaalle ratkaisusta riippuen. Tekeillä on selvitys mahdollisista rakennuspaikoista Myllypuroon.

Peruskoulun laajennus Metsolan ala-asteen koulun yhteyteen
-  Läntisessä suurpiirissä on jo pitkään ollut tasaisesti nähtävissä noin 400 oppilaan lähikoulupaikkavaje. Hankkeen laajuus n. 3 000 brm2. Alustava tontinkäyttöselvitys on tehty.

Lauttasaaren ala-asteen koulun laajennus
-  Ennusteiden mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2019 suomenkielisten ala-asteikäisten lasten määrä lisääntyy 269 lapsella. Lauttasaaren ruotsinkielisen ala-asteen Drumsö lågstadieskolan oppilasmäärä on kasvussa ja lisäksi olisi perusteltua mahdollisimman pian luopua Drumsö lågstadieskolan ja Lauttasaaren ala-asteen pihan paviljongeista. Nämä seikat on otettava huomioon Lauttasaaren suomenkielistä kouluverkkoa kehitettäessä. Lauttasaaren ala-astetta tulisi laajentaa 200 oppilaan tiloilla. Hankkeen laajuus n. 3 000 brm2. Laajennus on tarpeen, vaikkakin Koivusaareen on varattu tontti alkuopetusta ja päiväkotia varten. Tekeillä on selvitys mahdollisista laajentamisvaihtoehdoista.

Kalasataman koulu
-  Kalasataman koulu on 2. vaihe uuden asuntoalueen yhteishanketta sosiaaliviraston kanssa vuonna 2018. Laajuus n. 6 500 brm2, riippuen 1. vaiheen koosta.

Sairaalakoulu
-  Sophie Mannerheimin koululle (1.8.2011 yhdistyneelle sairaalakoululle) tarvitaan olemassa olevia eri toimipisteissä toimivia tiloja korvaavat tilat pääkoulua varten noin 70 oppilaalle lähelle Meilahden sairaala-aluetta, n. 1 800 brm2
-  Lastenlinnan sairaalassa otetaan käyttöön vanhoja tiloja korvaavat tilat noin 22 oppilaalle (150 m2)

Ruotsinkieliset päiväkodit

-  Kalasataman 63-paikkainen päiväkoti, 690 brm2, vuonna 2016
-  Ruotsinkielisen päivähoidon pysyvien omien toimipisteiden tarve on korostunut erityisesti eteläisellä alueella. Tavoitteena on tulevaisuudessa tarkistaa ostopalvelupäivähoitopaikkojen suhteellista määrää sekä korvata pieniä ulkopuolisilta vuokrattuja yksiköitä vähemmän haavoittuvilla kolmen ryhmän yksiköillä seuraavasti:
    -  Daghemmet Axel tarvitsee vuoden 2013 alussa tilat, noin 610 htm2, osoitteesta Merimiehenkatu 12.
    -  Lauttasaaren Vattuniemeen 63-paikkainen päiväkoti 690 brm2 viimeistään vuonna 2015

Ammattioppilaitokset
-  Koulutustakuun toteuttamiseksi ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja on lisättävä 1 000 paikkaa vuoden 2011 opiskelijamäärään verrattuna. Tälle lisäopiskelijamäärälle tarvitaan edelleen lisätilaa vaikkakin Meritalon, Teollisuuskadun ja Ala-Malmin hankkeet ovat jo menossa.
-  Ammatillisen koulutuksen lisätilojen suunnittelun ja sijoittamisen tulee tukea koulutuksen keskittämistä järkevään määrään toimipisteitä ja siten edesauttaa toiminnan ja opetuksen järjestämistä.

Helsingin tekniikan alan oppilaitos
-  Koulutustakuun edellyttämät lisäpaikat huomioon ottaen oppilaitokselta puuttuu 388 opiskelijapaikkaa. Tilapäisiä opiskelupaikkoja on tällöin käytössä Abraham Wetterintiellä (640 paikkaa), Holkkitiellä (n.125 paikkaa) ja Onnentiellä (n.100 paikkaa), yhteensä 865 opiskelijapaikkaa. Kokonaisselvitys tekniikan alan oppilaitoksen tilojen sijoittumiseksi on tekeillä.

Perusparantaminen

Rakennusohjelman perustana on koulurakennusten korjaaminen siten, että ne takaavat terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Runkona ovat koulurakennusten laajat perusparannukset, jotka tähtäävät rakenteiden ja teknisten järjestelmien parantamiseen siten, että tuloksena on sisäilman laadun paraneminen.

Opetusviraston sisäilmaryhmä on käsitellyt investointihankkeita kokouksessaan 12.1.2012.  Esitys sisältää pääsääntöisesti opetustoimen tärkeimmät korjaushankkeet ja hankkeiden toteutusjärjestys on pääosin sisäilmaryhmän näkemyksen mukainen. Toteutusjärjestys voi muuttua, mikäli ilmenee kiireellisiä terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia korjaustarpeita.

Opetuslautakunta päätti esittää seuraavat muutokset rakennusohjelmaan:

Itäkeskuksen lukio
-  hanke esitetään aikaistettavaksi suunnittelukauden loppupuolelle vuosille 2017–2018

Itäkeskuksen peruskoulu, teknisen työn tilojen perusparannus
-  hankkeessa on suunniteltu parannettavaksi Itäkeskuksen peruskoulun tilojen yhteydessä sijaitsevat Myllypuron yläasteen käyttämät teknisen työn tila
-  hankkeen aikataulua ja sisältöä tulee tarkastella yhdessä Myllypuron alueen koulutilojen tarpeen selvityksen kanssa

Kallion ala-aste
-  Kallion ala-asteen perusparannus esitetään aikaistettavaksi suunnittelukauden loppupuolelle vuosille 2017–2018

Kallion lukio, fysiikan ja kemian opetustilojen perusparannus
-  hanke siirretään toteutettavaksi Kallion lukion perusparannushankkeen yhteydessä vuosina 2016–2017.

Osake- ja vuokrahankkeisiin tulee lisätä:

Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö, Savonkatu
-  putkiremontti ja hiusalan toimintaan liittyvät muutostyöt vuosille 2014–2015

Lisäksi Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksikön opiskelijahuollon tiloiksi hankitaan välittömästi väistötilat tontille ennen perusparantamisen aloittamista.

Kohteet, joissa terveysviranomaiset ovat antaneet korjauskehotuksen, tulisi viipymättä korjata. Ympäristökeskus on antanut korjauskehotuksia tilakeskukselle sekä mikrobiongelmien johdosta että korkeista hiilidioksidipitoisuuksista. Jotta mikrobikohteet voidaan priorisoida etusijalle, ympäristökeskus voi edellyttää opetusvirastolta ryhmäkokojen pienentämistä pelkästään hiilidioksidikohteissa ennen kuin ne saadaan korjatuksi.

Opetuslautakunta päätti esittää lisäksi, että perusparannushankkeissa otetaan huomioon opetustoimen toiminnalliset tavoitteet seuraavasti:

-  ammatillisten oppilaitosten tilojen perusparannukset
-  välitunti- ja lähiliikunnan mahdollisuuksien lisääminen koulupihoilla
-  opetussuunnitelmien toteutumista tukevat muutos- ja parannustyöt.

Terveysvaikutusten arviointi

Investointiohjelman toteutumisella on vaikutuksia terveyteen. Lisätiloilla mahdollistetaan riittävät ja ajanmukaiset opiskelutilat lähikouluissa sekä erikoistuneissa oppilaitoksissa. Perusparannushankkeissa painopistealueena on koulurakennusten korjaaminen siten, että oppilaille ja henkilökunnalle taataan turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö. Koulurakennusten asianmukaiset tilat lisäävät oppilaiden ja henkilökunnan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Investointirahoitus

Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi on koulu- ja oppilaitosrakennusten korjaus- ja rakennushankkeisiin varattava riittävä rahoitus. Opetustoimen hankkeiden osuutta investointiraamissa tulee kasvattaa lukuisten sisäilman parantamiseen liittyvien rakennushankkeiden johdosta ja uusien alueiden palvelujen oikea-aikaisuuden varmistamiseksi.

Ammattioppilaitosten lisätilojen hankkimiseksi on välttämätöntä varata riittävä rahoitus. Lisätilojen rahoitustarve on jo lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja.

Investointiohjelmassa tulee varautua äkillisiin turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin korjaustarpeisiin. Lisäksi rahoituksessa tulee varautua siihen, että väistötiloihin voidaan joutua siirtymään ennen varsinaisen perusparannuksen alkamista. Esimerkiksi Kulosaaren ala-asteen 320 oppilaan koulun koko toiminnan siirtäminen viipalekoulurakennuksiin aiheuttaa 320 000 euron vuokrakustannukset vuodessa.

Suunnittelukaudella tulee varautua ruotsinkielisten päiväkotien olosuhteiden kartoitukseen sekä teknisiin ja toiminnallisiin korjauksiin.

Kevään kouluverkkopäätöksistä saattaa olla kustannusvaikutuksia investointiohjelmaan.

Opetustoiminnan järjestämisen edellyttämille pienille muutostöille on myös varattava riittävä rahoitus tarpeen edellyttämässä aikataulussa.

Ohjelmassa tulee ottaa huomioon matalaenergiaratkaisupäätösten aiheuttamat lisätilantarpeet ja lisäkustannukset kaikissa hankkeissa, mutta aiheutuvia kustannuksia ei tule sisällyttää käyttäjähallintokuntien vuokriin.

Opetuslautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että uusien ja perusparannettavien koulujen irtokalustamisesta ja varustamisesta aiheutuu irtaimen investointikustannuksia.

Käsittely

20.03.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittely.

Keskustelu.

Esittelijä poisti 23. kappaleen ("Sairaalakoulu") keskimmäisen luetelmaviivan kohdalla olevan tekstin ("- Kätilöopistoon muuttavien…").

Jäsen Nordman ehdotti jäsen Virkkusen kannattamana, että 40. kappaleen ("Opetuslautakunta päättänee lisäksi…") ennen otsikkoa "Terveysvaikutusten arviointi" lisätään seuraava uusi kappale:

"Opetuslautakunta toivoo, että tilakeskus selvittää mahdollisuudet siirtää Minervaskolanin kiinteistö kokonaisuudessaan tilakeskuksen hallintaan."

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Nordmanin vastaehdotuksen äänin 7 (Björnberg-Enckell, Kouvo, Mäkisalo, Laiho, Rydman, Kinkku, Aaltio) - 3 (Gorschkow-Salonranta, Nordman, Virkkunen). Tyhjää äänesti yksi jäsen (Leoni).

Jäsen Nordman ehdotti jäsenten Björnberg-Enckell ja Virkkunen kannattamana, että lisätään seuraava virkkeet 21. kappaleen ("Lauttasaaren ala-asteen koulun…") ensimmäisen virkkeen jälkeen:

"Lauttasaaren ruotsinkielisen ala-asteen Drumsö lågstadieskolan oppilasmäärä on kasvussa ja lisäksi olisi perusteltua mahdollisimman pian luopua Drumsö lågstadieskolan ja Lauttasaaren ala-asteen pihan paviljongeista. Nämä seikat on otettava huomioon Lauttasaaren suomenkielistä kouluverkkoa kehitettäessä."

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Nordmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8 (Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kouvo, Laiho, Leoni, Nordman, Virkkunen, Aaltio) - 2 (Mäkisalo, Kinkku). Tyhjää äänesti yksi jäsen (Rydman).

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus edellä selostetuin muutoksin.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Marketta Savelainen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363

marketta.savelainen(a)hel.fi

Susanna Sarvanto, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860

susanna.sarvanto(a)hel.fi

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13.03.2012 § 37

HEL 2012-002910 T 10 06 00

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi 2013 – 2017 seuraavan lausunnon:

Talonrakennusohjelmaluonnoksessa on erikseen mainittu pienehköt, kustannusarvioltaan yli 200 000 euron arvoiset korjaushankkeet. Kaupunginkirjastossa jatkuu edelleen palvelukulttuurin muutoshanke, jossa parannetaan palvelua asiakkaiden omatoimisuuden mahdollisuuksia lisäämällä ja toisaalta helpottamalla henkilökunnan entistä aktiivisempaa asiakaspalveluotetta. Tätä tukemaan on kehitetty kirjaston tilakonsepti, jonka mukaan toteutetaan asiakkaiden toimintaa helpottavia muutoksia kirjastojen palvelualueilla ja muutenkin yleisöntiloissa. Näissä toiminnallisissa muutoksissa puretaan vanhat pitkät palvelutiskit ja toteutetaan itsepalvelua ja aktiivista asiakaspalveluotetta tukevat muutokset ja samassa yhteydessä torjutaan yleensä erittäin suuressa käytössä ja kovassa kulutuksessa olevien yleisöntilojen ränsistymistä. Tarkoitus on vähitellen toteuttaa tämä uudistus kaikissa kirjastoissa.

Tilakeskuksen laatima talonrakennusohjelmaluonnos sisältää kaupunginkirjaston keskeiset lähivuosien kaupungin investointihankkeina toteutettavat hankkeet. Suurimmat puutteet kaupunginkirjaston palveluverkostossa ovat edelleen Itä-Helsingissä. Mellunmäestä puuttuu kirjasto kokonaan ja mm. Länsi-Herttoniemessä sijaitseva Herttoniemen kirjasto on kaupunkikehityksen muutoksissa jäänyt sijainniltaan syrjäiseksi. Kirjastotoimen hankkeiden tärkeysjärjestys ja muutokset talonrakennusohjelmaluonnokseen on esitetty seuraavassa:

Uudisrakennukset ja perusparannukset

Kirjastotoimen kannalta tärkein uudisrakennushanke on keskustakirjasto.

Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon hankkeessa pyritään aivan uudenlaiseen yhteistyöhön ja tilankäytön synergiaan. Kirjaston osuus hankkeessa on 567 hum². Hankkeen toteuttamista on toivottu Maunulan uuden keskustan liikerakennuksen ja ympäristön muutosten rakentamisen mahdollistamassa tahdissa. Talonrakentamisohjelmassa toteutus on merkitty vuosiin 2014 – 2015. Molemmat uudisrakennushankkeet ovat mukana valtion kirjastorakennusten rahoitusohjelmassa.

Rakennusten kokonaisuutta koskevista perusparannushankkeista Töölön kirjaston korjaushanketta pidetään kiireellisimpänä ja tärkeimpänä. Talonrakennusohjelmassa korjauksen toteuttamista on siirretty alkamaan toukokuussa 2014, jolloin rakentaminen päättyisi elokuussa 2015. Rakennuksen huonon kunnon ja kirjaston merkityksen vuoksi toiveena on, että korjaukseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti parhaillaan meneillään olevan suunnittelun päätyttyä, jo vuoden 2013 alusta.

Toisena teknisenä perusparannushankkeena ohjelmaluonnoksessa on Porolahden peruskoulun sivurakennuksen hanke. Rakennuksessa toimivat Roihuvuoren kirjasto ja Porolahden hammashoitola. Kysymys on ennen muuta vanhan rakennuksen teknisestä perusparannustarpeesta.

Toiveesta saada Laajasaloa ja Kruunuvuorenrantaa palveleva uusi kirjasto Laajasaloon kehitettävään uuteen liikekeskukseen on luovuttu. Vuonna 1976 valmistunut kirjastorakennus vaatii jo perusteellisemman teknisen peruskorjauksen, jolloin samassa yhteydessä toteutetaan myös kaupunginkirjaston uuden palvelukulttuurin vaatimat toiminnalliset muutokset.

Pienehköt korjaushankkeet

Talonrakennusohjelmaluonnoksessa on erikseen mainittu pienehköt, kustannusarvioltaan yli 200 000 euron arvoiset korjaushankkeet. Kaupunginkirjastossa jatkuu edelleen palvelukulttuurin muutoshanke, jossa parannetaan palvelua asiakkaiden omatoimisuuden mahdollisuuksia lisäämällä ja toisaalta helpottamalla henkilökunnan entistä aktiivisempaa asiakaspalveluotetta. Tätä tukemaan on kehitetty kirjaston tilakonsepti, jonka mukaan toteutetaan asiakkaiden toimintaa helpottavia muutoksia kirjastojen palvelualueilla ja muutenkin yleisöntiloissa. Näissä toiminnallisissa muutoksissa puretaan vanhat pitkät palvelutiskit ja toteutetaan itsepalvelua ja aktiivista asiakaspalveluotetta tukevat muutokset ja samassa yhteydessä torjutaan yleensä erittäin suuressa käytössä ja kovassa kulutuksessa olevien yleisöntilojen ränsistymistä. Tarkoitus on vähitellen toteuttaa tämä uudistus kaikissa kirjastoissa.

Jo vuonna 2009 suunniteltu Puistolan kirjaston palvelualueuudistus ja muutostyö on siirtynyt toteutettavaksi tänä vuonna, 2012. On luovuttu esityksestä hankkia Kontulan kirjastolle uudet tilat Kontulan ostoskeskuksessa. Kontulan kirjaston 1975 valmistuneita huonokuntoisia tiloja kunnostetaan palvelualuemuutoksen yhteydessä tänä vuonna, 2012.

Kaupunginkirjaston tilojen pienehköjen kunnostusten priorisointilistalla edellä mainittujen jälkeen tulevat Malminkartanon kirjasto korttelitalo Puustellissa, joka onkin merkitty ohjelmaan toteutettavaksi vuonna 2013. Lisäksi ehdotetaan vuonna 1981 valmistuneen Jakomäen kirjaston korjausta.

Rakentamisohjelmassa on lisäksi Päijänteentie 3 – 5:ssä sijaitsevan päiväkodin ja Vallilan kirjaston julkisivujen maalaus ja vesikaton uusimistyö merkitty vuodelle 2013. Kirjaston julkisivujen välttämätöntä maalausta toivotaan kuitenkin aikaistettavan tehtäväksi niin pian kuin mahdollista, koska Vallilan kirjasto on eräs elokuussa Helsinkiin kokoontuvan suuren kansainvälisen kirjastoalan konferenssin, IFLA 2012 -kokousohjelman vierailukohteista.

Rakentamisohjelman informaatiosisällöstä

Talonrakennusohjelman luonnoksessa ei ole eritelty yhteishankkeisiin sisältyvien kirjastojen pinta-aloja ja näihin kohdistuvia kustannuksia. Ohjelman luvut kuvaavat rakennusten kokonaisuutta sekä Maunulan että Roihuvuoren hankkeissa. Kirjastojen pinta-alatavoitteet ja niitä vastaavia alustavia kustannusarviotietoja sekä tietoa talonrakennusohjelman ulkopuolella toteutettavaksi tarkoitetuista kaupunginkirjaston vuokratilakohteista on erillisessä liitteessä ”Kaupunginkirjaston ehdotukset talonrakennusohjelmaan 2013 - 2017 ja vuokratilahankkeet”.

Tilakeskus on velvoitettu tekemään valtionosuushakemukset omistamistaan tiloista. Se tarvitsee hakemuksia varten tietoa kirjastojen pinta-alasta ja kustannuksista. Olisi toivottavaa, että talonrakennusohjelman tiedoissa näkyisivät yhteishankkeista myös toimijakohtaiset tiedot, kuten kirjaston osuus pinta-alasta ja kustannuksista.

Talonrakennusohjelman liitteenä olevat vuokrahankkeet

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa on esitetty kaupungin omat talonrakennusinvestoinnit. Vuokrahankkeet eivät ole siinä mukana. Tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan hallintokuntien tulee käsitellä vuokrahankkeita kuten kaupungin omia investointihankkeita. Vuodesta 2010 alkaen ulkopuolisten tilojen vuokraamiseen onkin tarvittu kaupunginjohtajan päätös, jonka valmistelija on tilakeskus. Ulkopuolisen tilan vuokraajana kaupungin toimijoille on tilakeskus.

Mellunmäen kirjasto (1300 hum²;  2013- 2014; vuokrahanke)

Mellunkylässä Mellunmäen ja Vesalan alueen yli 10 000 asukkaan kirjastopalvelut ovat kirjastoauton varassa. Kirjasto on tarkoitus toteuttaa metroradan kaakkoispuolelle rakennettavan kauppakeskuksen yhteyteen.  Kysymyksessä on Helsingin ja Vantaan raja-alueen hanke, jossa kaupunkien raja-alueiden kaupunginosien Mellunmäen, Vesalan sekä Länsimäen asukkaille pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan palvelut yhdessä. Uusi kirjasto parantaa laajenevan kaupungin idässä muuten huonoa palvelutilannetta. Hankkeeseen haetaan uudenlaista toimintakonseptia ja kumppanuuksia alueen eri toimijoiden kanssa. Kirjasto ehdotetaan toteutettavaksi vuokrahankkeena YIT Rakennus Oy:n liikekeskuksen laajennushankkeen yhteydessä.

Tapanilan kirjasto (279 hum²; 2012; vuokrahanke)

Tapanilan Urheilutalosäätiöltä vuokrattu tila on perusparannuksen tarpeessa. Tila on kunnostettu kirjastoksi 1978 eikä sitä sen jälkeen ole peruskorjattu. Vuokranantaja on käynnistänyt perusparannushankkeen, jossa kirjasto remontoidaan nykyisessä paikassaan Urheilutalosäätiön laajennushankkeen yhteydessä.

Tulevaisuuden hankkeita

Herttoniemen metrokirjasto (600 brm²; 2016 - 2017)

Herttoniemen kirjaston palvelut siirretään Herttoniemen metroaseman yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen, liikenteellisesti erinomaiseen paikkaan, joka samalla voi palvella myös Herttoniemenrannan ja Kulosaaren asukkaita.

Jätkäsaaren kirjasto (700 hum²; 2016 - )

Kaupunginkirjasto on mukana tilakeskuksen johdolla laaditussa tarveselvityksessä Jätkäsaaren Bunkkerin muuttamiseksi kulttuurin ja liikunnan tiloiksi. Tiloihin kaavaillaan myös koulua ja nuorisotiloja uimahallin ja liikuntatilojen lisäksi.

Lähikirjastojen tilojen määrän kehitys suhteessa asukasmäärään

Kaupunginvaltuusto on 2.6.2010 päättäessään palveluverkkojen kehittämisestä antanut mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle kehotuksen valmistella kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva. 

Opetusministeriön suositus kirjaston pinta-alaksi on 100 m² hyötypinta-alaa / 1000 asukasta, mikä vastaa noin 125 m² huoneistoalaa / 1000 asukasta. Helsingissä tästä tavoitteesta on saavutettu hiukan yli puolet. Kaupunginkirjaston tilat ovat yleensä ottaen ahtaat. Kirjastotilojen kokonaismäärä asukasta kohden on vuosien varrella pienentynyt. Vuonna 2006 kirjastoissa oli huoneistoalaa 66,32 m²/1000 asukasta. Vuoden 2012 asukaslukuun perustuen kirjastotila on vähentynyt ja koko kaupungissa sitä on keskimäärin 0,062 hum²/asukas. Kaupunginkirjaston tilahankkeiden toteutumisen vaikutuksesta kirjastopinta-alaa tulisi lähikirjastoissa suunnitelmakauden viimeisenä vuonna olemaan noin 6 neliösenttimetriä asukasta kohti ja keskustakirjaston toteutuessa kaikkiaan kirjastojen huoneistoalaa olisi noin 8 neliösenttimetriä / asukas.

Esittelijä

kirjastotoimen johtaja

Maija Berndtson

Lisätiedot

Hanna Aaltonen, johtava suunnittelija, puhelin: 310 85502

hanna.aaltonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Ntj/8

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 27

Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Alanko-Kahiluodon toivomusponteen hallintokuntien välisestä yhteistyöstä nuortensyrjäytymisen ehkäisemiseksi

HEL 2011-001552 T 05 00 00

Päätös

Nuorisolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungissa toteutetaan vahvaa monihallinnnollista yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ensisijaisesti yleisten ennaltaehkäisevien palvelujen, mutta myös kohdennettujen nuorten sosiaalisen vahvistamisen ja työllisyyden hoidon keinoin. Nuorisolainmukaisen etsivän nuorisotyön ja monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ohella kaupungissa on paljon yhteistyön muotoja, jotka ovat olleet toiminnassa jo vuosia. Monihallinnollisen yhteistyön työmalleista nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saralla pitkäaikaisin ja laajin on nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdessä toteuttama Luotsi-toiminta. Sen kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret ja tavoitteena on kohdennetun nuorisotyön keinoin tukea nuorten sosiaalista vahvistumista. Toimintaa on laajennettu uusille asuin alueille osana Helsingin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Todettakoon, että nuorisotoimen palvelujen pääpaino on kuitenkin yleisessä ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten nuorisotalojen ja muiden toimipisteiden kautta toteutettavassa nuorisotyössä, aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä sekä nuorisojärjestöjen tukemisessa. On selkeästi osoitettu, että tehokkainta - ja pidemmällä tähtäimellä myös taloudellisesti kannattavinta - syrjäytymisen ehkäisyä on yleinen ennaltaehkäisevä työ.

Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Uudistuneeseen nuorisolakiin joka astui voimaan 1.1.2011, sisällytettiin säännös etsivästä nuorisotyöstä ja monialaisesta yhteistyöstä.

Säännöksen mukaan kunnat voivat tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä ja niiden tulee perustaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Lain perusajatuksena on, että suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen integroidu jatkokoulutukseen ja, jotka keskeyttävät II asteen koulutuksen.   Keskeisessä roolissa ovat koulut, joiden hallussa etsivän työn tarvitsema rekisteriaineisto on. Helsingissä etsivästä nuorisotyöstä vastaa siten luontevasti opetusvirasto ja sitä toteutetaan useiden toimijoiden voimin. Toimintaa rahoitta OKM, jolle etsivän nuorisotyön toteuttajat osoittavat hakemuksensa ja jolle he myös vastaavat näiden rahojen käytöstä.

Nuorisolain mukaan kunnat voivat ”tarvittaessa” järjestää etsivää nuorisotyötä. Saman lain mukaan kunnassa ”on oltava” monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Todettakoon, että nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävä on palvelujen yleinen koordinointi. Etsivä nuorisotyö sen sijaan muodostaa vain pienen osan ohjaus- ja palveluverkoston tehtäväalueesta ja on luonteeltaan olennaisesti operatiivista toimintaa nuorten keskuudessa.

Opetusviraston, henkilöstökeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyönä keväällä 2012 on valmisteltu lain tarkoittaman monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää ja organisaatiota.

Nuorisolain mukaisesti verkostolle kuuluisivat Helsingissä seuraavat tehtävät:

- koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta Helsingin päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi

- edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja  vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

- suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi

- edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken

Tämän lisäksi verkosto tekee tarvittaessa esityksiä ja linjauksia koskien nuorisolain toimeenpanoa, suunnittelee monialaista yhteistyötä Helsingissä ja kehittää sen toimeenpanoa sekä toimiin vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkoston pääkohderyhmänä ovat 13–25-vuotiaat nuoret.

Verkoston työ tulee kytkeytymään läheisesti mm. lastensuojelulain velvoittamaan kuntien suunnitelmaan lastensuojelun järjestämisestä. Hallintokunnat tekevät tiivistä monihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (Lasu) valmisteluun osallistuneiden virastojen virastopäälliköistä koostuvan johtoryhmän ja neljän eri hankekoreista vastaavan ohjausryhmän kautta. Nyt perustettavan monialaisen verkoston kohderyhmä on laajempi kuin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa pääkohteena ovat alle 18-vuotiaat nuoret. Lisäksi erona on se, että Lasu koostuu erikseen sovittavista priorisoiduista toimintamuodoista, kun taas verkosto seuraa jatkuvasti nuorten elinolosuhteita ja voi puuttua kulloinkin esiin nouseviin haasteisiin. Monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston painopisteenä on myös lasua selkeämmin työelämään ja II asteen koulutukseen integroitumisen kysymykset. Edelleen, lain mukaan verkoston osanottajajoukko on huomattavasti laajempi kuin Lasun. Verkoston työssä tulee toki huomioida jo toimivat, rinnakkaiset rakennelmat ja välttää päällekkäisyyttä.

Nuorisolautakunnan näkemyksen mukaan edellä mainitulla tavalla valmisteltu verkosto vastaa nuorisolain edellyttämiin velvoitteisiin sekä noudattaa lain kirjainta ja henkeä. Monialaiselle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle on selkeä tarve keskustelufoorumina ja kaupungin ja yhteistyökumppaneiden monenlaisten toimenpiteiden yhteen sovittajana.

Tuleva valtuustokauden 2013-1016 ohjelmien ja strategioiden suunnittelu on parhaillaan virkamiesvalmistelussa. Esitystä monialaiseksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoksi on tarpeen arvioida osana seuraavan valtuustokauden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä muita lapsille ja nuorille suunnattavia palveluja ja niiden ohjausrakenteita. Monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen on vuoden 2011 alusta alkaen ollut kuntien lakisääteinen velvollisuus, joten kovin pitkään sen perustamista ei voi siirtää.

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Martti Poteri, toimistopäällikkö, puhelin: 310 71687

martti.poteri(a)hel.fi

Liitteet

1

T. Hallintokuntien välistä yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. (Alanko-Kahiluoto 61-0)

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungissa toteutetaan vahvaa monihallinnnollista yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ensisijaisesti yleisten ennaltaehkäisevien palvelujen, mutta myös kohdennettujen nuorten sosiaalisen vahvistamisen ja työllisyyden hoidon keinoin. Nuorisolainmukaisen etsivän nuorisotyön ja monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ohella kaupungissa on paljon yhteistyön muotoja, jotka ovat olleet toiminnassa jo vuosia. Monihallinnollisen yhteistyön työmalleista nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saralla pitkäaikaisin ja laajin on nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdessä toteuttama Luotsi-toiminta. Sen kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret ja tavoitteena on kohdennetun nuorisotyön keinoin tukea nuorten sosiaalista vahvistumista. Toimintaa on laajennettu uusille asuin alueille osana Helsingin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Todettakoon, että nuorisotoimen palvelujen pääpaino on kuitenkin yleisessä ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten nuorisotalojen ja muiden toimipisteiden kautta toteutettavassa nuorisotyössä, aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä sekä nuorisojärjestöjen tukemisessa. On selkeästi osoitettu, että tehokkainta - ja pidemmällä tähtäimellä myös taloudellisesti kannattavinta - syrjäytymisen ehkäisyä on yleinen ennaltaehkäisevä työ.

Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Uudistuneeseen nuorisolakiin joka astui voimaan 1.1.2011, sisällytettiin säännös etsivästä nuorisotyöstä ja monialaisesta yhteistyöstä.

Säännöksen mukaan kunnat voivat tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä ja niiden tulee perustaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Lain perusajatuksena on, että suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen integroidu jatkokoulutukseen ja, jotka keskeyttävät II asteen koulutuksen.   Keskeisessä roolissa ovat koulut, joiden hallussa etsivän työn tarvitsema rekisteriaineisto on. Helsingissä etsivästä nuorisotyöstä vastaa siten luontevasti opetusvirasto ja sitä toteutetaan useiden toimijoiden voimin. Toimintaa rahoitta OKM, jolle etsivän nuorisotyön toteuttajat osoittavat hakemuksensa ja jolle he myös vastaavat näiden rahojen käytöstä.

Nuorisolain mukaan kunnat voivat ”tarvittaessa” järjestää etsivää nuorisotyötä. Saman lain mukaan kunnassa ”on oltava” monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Todettakoon, että nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävä on palvelujen yleinen koordinointi. Etsivä nuorisotyö sen sijaan muodostaa vain pienen osan ohjaus- ja palveluverkoston tehtäväalueesta ja on luonteeltaan olennaisesti operatiivista toimintaa nuorten keskuudessa.

Opetusviraston, henkilöstökeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyönä keväällä 2012 on valmisteltu lain tarkoittaman monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää ja organisaatiota.

Nuorisolain mukaisesti verkostolle kuuluisivat Helsingissä seuraavat tehtävät:

- koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta Helsingin päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi

- edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja  vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

- suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi

- edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken

Tämän lisäksi verkosto tekee tarvittaessa esityksiä ja linjauksia koskien nuorisolain toimeenpanoa, suunnittelee monialaista yhteistyötä Helsingissä ja kehittää sen toimeenpanoa sekä toimiin vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkoston pääkohderyhmänä ovat 13–25-vuotiaat nuoret.

Verkoston työ tulee kytkeytymään läheisesti mm. lastensuojelulain velvoittamaan kuntien suunnitelmaan lastensuojelun järjestämisestä. Hallintokunnat tekevät tiivistä monihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (Lasu) valmisteluun osallistuneiden virastojen virastopäälliköistä koostuvan johtoryhmän ja neljän eri hankekoreista vastaavan ohjausryhmän kautta. Nyt perustettavan monialaisen verkoston kohderyhmä on laajempi kuin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa pääkohteena ovat alle 18-vuotiaat nuoret. Lisäksi erona on se, että Lasu koostuu erikseen sovittavista priorisoiduista toimintamuodoista, kun taas verkosto seuraa jatkuvasti nuorten elinolosuhteita ja voi puuttua kulloinkin esiin nouseviin haasteisiin. Monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston painopisteenä on myös lasua selkeämmin työelämään ja II asteen koulutukseen integroitumisen kysymykset. Edelleen, lain mukaan verkoston osanottajajoukko on huomattavasti laajempi kuin Lasun. Verkoston työssä tulee toki huomioida jo toimivat, rinnakkaiset rakennelmat ja välttää päällekkäisyyttä.

Nuorisolautakunnan näkemyksen mukaan edellä mainitulla tavalla valmisteltu verkosto vastaa nuorisolain edellyttämiin velvoitteisiin sekä noudattaa lain kirjainta ja henkeä. Monialaiselle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle on selkeä tarve keskustelufoorumina ja kaupungin ja yhteistyökumppaneiden monenlaisten toimenpiteiden yhteen sovittajana.

Tuleva valtuustokauden 2013-1016 ohjelmien ja strategioiden suunnittelu on parhaillaan virkamiesvalmistelussa. Esitystä monialaiseksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoksi on tarpeen arvioida osana seuraavan valtuustokauden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä muita lapsille ja nuorille suunnattavia palveluja ja niiden ohjausrakenteita. Monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen on vuoden 2011 alusta alkaen ollut kuntien lakisääteinen velvollisuus, joten kovin pitkään sen perustamista ei voi siirtää.

Esittelijä

Nuorisolautakunnalta on pyydetty lausuntoa valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponnesta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.5.2011 valtuutettujen tekemien aloitteiden käsittelemisen yhteydessä aloitteen 30 kohdalla:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valtuustolle tuodaan selvitys siitä, miten Helsingin kaupunki toteuttaa uuden nuorisolain edellyttämää hallintokuntien välistä yhteistyötä nuorten syrjäytymisenehkäisemiseksi.” (Outi Alanko-Kahiluoto, äänin 61-0)

Esittelijä

nuorisotoimenjohtaja

Lauri Siurala

Lisätiedot

Martti Poteri, toimistopäällikkö, puhelin: 310 71687

martti.poteri(a)hel.fi

Liitteet

1

T. Hallintokuntien välistä yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. (Alanko-Kahiluoto 61-0)

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 20.03.2012 § 36

HEL 2011-001552 T 05 00 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Opetusvirasto toteuttaa yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa seuraavia toimia, joilla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja pyritään takaamaan nuorten hyvinvointia. Yhteistyö edesauttaa myös yhteiskuntatakuun toteutumista Helsingissä.

Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Nuorisolain 7a § mukaan kunnassa on oltava paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Helsingin kaupungin monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston valmistelu on yhteydessä seuraavan LASU -kauden, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013 - 2016 valmistelutyöhön.

Helsingin monialainen verkosto tulee koostumaan nuorten palveluista vastaavien hallintokuntien edustajista sekä lisäksi verkostoon tullaan kutsumaan edustajat työ-, poliisi- ja puolustushallinnosta.

Nuorisolain mukaan monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista päätöksenteon sekä nuorten palveluiden suunnittelun tueksi, sovittaa yhteen kaupungin nuorten palveluita sekä taata palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus, selkeyttää menettelytapoja palveluihin ohjautumisessa ja siirryttäessä palvelusta toiseen sekä edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja toimijoiden kesken.

Vaikka LASU:n sisältämät kehityshankkeet ja niiden sisäiset monihallintokuntaiset verkostot ovat sinänsä onnistuneita ja toimivia, ne eivät korvaa nuorisolain edellyttämää pysyvää rakennetta, joka kattaa paitsi eri hallintokunnat myös laissa luetellut viranomaistahot.

Opetusviraston hallintokuntayhteistyö matalan kynnyksen palveluissa

Etsivä nuorisotyö


Opetusvirasto vastaa etsivän nuorisotyön toimeenpanosta Helsingissä. Etsivällä nuorisotyöllä on keskeinen rooli, jotta nuoret löytävät eri hallintokuntien tuottaman palvelutarjonnan. Etsivää nuorisotyötä toteutetaan lähtökohtaisesti yli hallintokuntarajojen yhteistyössä palveluntuottajayhteisöjen kanssa. Toimintamalli tiivistää itsessään yhteistyötä uutena hallintokuntien rajapinnoilla toteutettavana toimintana.

Opetusvirasto hankkii etsivää nuorisotyötä yhteistyösopimuksin. Vuoden 2012 osalta yhteistyösopimus on solmittu viiden etsivän nuorisotyön palveluntuottajan kanssa. Neljä toimijoista on suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa etsivää nuorisotyötä ja tekee päätökset maaliskuussa 2012. Kaupungin omana matalan kynnyksen palveluna etsivää nuorisotyötä tuottaa osaltaan henkilöstökeskuksen Tulevaisuustiski järjestämällä ohjaus- ja tukipalveluita 15 -17 -vuotiaille nuorille.

Vuonna 2011 opetusvirastolla oli yhteistyösopimus kolmen etsivän nuorisotyön palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajilla työskenteli 12 ja henkilöstökeskuksen Tulevaisuustiskillä neljä työntekijää eli yhteensä etsiviä nuorisotyöntekijöitä Helsingissä oli 16 henkilöä.

Etsivän nuorisotyön asiakkaina oli vuonna 2011 1039 nuorta (Tulevaisuustiski 399, palveluntuottajat 640). Asiakkaista 42 % oli tyttöjä/naisia ja 58 % poikia/miehiä. Asiakkaista iältään 15 - 17 -vuotiaita oli 44 %, 18 - 20 -vuotiaita 28 %, 21 - 24 -vuotiaita 20 % ja yli 25 -vuotiaita 8 %.

Etsivään nuorisotyöhön liittyvään tiedonsiirtoon opetusvirastossa on suunniteltu Enter -etsivän nuorisotyön sähköistä järjestelmää. Enterillä haetaan ratkaisuja viranomaisten sujuvaan tiedon luovuttamiseen etsivälle nuorisotyölle, etsivän nuorisotyön asiakasrekisterin ylläpitoon ja hallintaan sekä tilastointiin ja raportointiin etsivän nuorisotyön toiminnasta.

Nuorten työpajat

Opetusviraston nuorten työpajat tarjoavat työharjoittelumahdollisuuden peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jääneille 15 - 19 -vuotiaille helsinkiläisille nuorille. Hallintokunnat ylittävä yhteistyö on vakiintunut osa työpajatoiminnan käytänteitä. Henkilöstökeskuksen Tulevaisuustiski ja työhallinnon TE -toimistot ohjaavat nuoria pajoille. Lisäksi työpajat toimivat yhteistyössä etsivän nuorisotyön palvelutuottajayhteisöjen kanssa.

Pajatoiminnan tavoitteena on, että nuorelle tarjotaan työvaltaisen toiminnan kautta mahdollisuus tutustua itseensä sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Pajojen moniammatillista osaamista on vahvistettu kuntouttavilla kouluttajilla. He käyttävät työssään toiminnallisia menetelmiä ja auttavat heikosti motivoituneita nuoria kiinnittymään ja osallistumaan työharjoitteluun.

Hallintokuntayhteistyö opetustoimen hankkeissa

Opetusvirasto toteuttaa hallintokuntayhteistyössä hankkeita. Vuonna 2011 MOAM -hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin moniammatillisia nuorille suunnattuja verkkopalveluja yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen kanssa. Tsemppari -hanke on terveyskeskuksen, opetusviraston, sosiaaliviraston ja henkilöstökeskuksen yhteishanke, jonka tavoitteena on opintojen keskeyttämisen vähentäminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Tsemppari -ohjaajat ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka vahvistavat ammatillisten oppilaitosten opiskelijahuoltopalveluiden osaamista mm. mielenterveys- ja päihdeongelmien erityisosaamisella. Tsemppari -ohjaajat työskentelevät oppilaitoksissa jalkautumalla opiskelijoiden pariin.

Perusopetuksen HYMYT -hankkeessa kehitetään alueellisia moniammatillisia palvelukokonaisuuksia sekä johtamis- ja yhteistyörakenteita yhteistyössä sosiaaliviraston, nuorisoasiainkeskuksen sekä terveyskeskuksen kanssa. Hankkeessa tehostetaan varhaista tukea koulujen yhteydessä ja arvioidaan oppilashuollon tarvetta sekä riittävyyttä.

Käsittely

20.03.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Keskustelu.

Jäsen Gorschkow-Salonranta ehdotti, että päätösehdotuksen viidennen kappaleen ("Nuorisolain mukaan monialaisen…") jälkeen lisätään uudeksi kappaleeksi seuraavaa:

"Vaikka LASU:n sisältämät kehityshankkeet ja niiden sisäiset monihallintokuntaiset verkostot ovat sinänsä onnistuneita ja toimivia, ne eivät korvaa nuorisolain edellyttämää pysyvää rakennetta, joka kattaa paitsi eri hallintokunnat myös laissa luetellut viranomaistahot."

Esittelijä otti ehdotuksen omakseen.

Hyväksyttiin esittelijän muutettu ehdotus.

 

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Anna Lyra-Katz, projektikoordinaattori, puhelin: 310 86706

anna.lyra-katz(a)hel.fi

 

Sosiaalilautakunta 06.03.2012 § 69

HEL 2011-001552 T 05 00 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Nuorisolain vuoden 2011 uudistuksen tavoitteena on lisätä varhaista tukea nuorille kunnissa ja ehkäistä syrjäytymistä. Lakiin on kirjattu säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Nuorisolaissa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotitaita. Taustalla on valtakunnallinen huoli syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Yhä useampi nuori jää peruskoulun jälkeen ilman koulutus- tai työpaikkaa.

Helsingin kaupunki on toteuttanut vuosien ajan laajamittaista monihallintokuntaista yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Helsingissä nuorten koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn on puututtu useilla eri keinoilla.

Hallintokuntien yhteistyö koulupudokkuuden ehkäisemiseksi

Lastensuojelulakiin pohjautuvassa, vuonna 2009 valtuuston hyväksymässä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa yksi keskeinen tavoite on ”lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku” niin peruskoulussa kuin toisen asteen opintojen vaiheessa. Lastensuojelulaki koskee nuoria aina 21-vuotiaiksi asti. Yhteistyössä ovat mukana mm. sosiaalivirasto, opetusvirasto, terveyskeskus, nuorisoasiainkeskus sekä henkilöstökeskus. Konkreettisina kehittämiskohteina ovat olleet mm. yleinen varhaisen tuen kehittäminen peruskouluissa, matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen verkkoympäristöihin sekä tiettyjen riskiryhmien erityisen tuen muotojen kehittäminen. Viimeksi mainittuja ovat mm. vakavasti oireilevien ja sijaishuollossa olevien peruskouluikäisten lasten ja nuorten koulunkäynnin turvaaminen (Vakava), ryhmämuotoisten intensiivimenetelmien kehittäminen (Luotsi ja Vinssi), nopean puuttumisen perhetyön kehittäminen (Nopsa), 15–16 v. maahan muuttaneiden nuorten valmistavan opetuksen ja heidän perheidensä kotoutumisen edistäminen (Manuva), toisen asteen ammatillisissa opinnoissa putoamisriskissä olevien nuorten tukimuotojen kehittäminen (Tsemppari –hanke) sekä ilman koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen kokonaan jääneiden nuorten ohjauksen järjestäminen (Tulevaisuustiski). Näiden lisäksi sosiaalivirasto ja terveyskeskus ovat vuodesta 2004 vastanneet yhdessä varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen keskeyttäneiden tai palveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten Aikalisä-ohjauksesta.

Kehittämishankkeissa on saatu hyviä tuloksia hallintokuntien yhteistyön ja moniammatillisen osaamisen avulla. Toisaalta kehittämistyön avulla on pystytty selkeämmin profiloimaan ns. riskiryhmät ja hahmottamaan realistisesti koko ongelmakenttää. Myös nuorisolain velvoittama tietojen siirto ilman koulutuspaikkaa jäävistä nuorista etsivän nuorisotyön toteuttajatahoille on tukenut nuorten ohjautumista tarvittavien palveluiden piiriin.

Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Uudistunut nuorisolaki velvoittaa kuntaa perustamaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston. Helsinkiin verkosto perustetaan kevään 2012 aikana. Nuorisolain mukaan verkostolle kuuluu:

-       koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä päätöksenteon ja palvelujen suunnittelun tueksi

-              edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

-              suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi

-       edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.

Verkostoon kutsutaan kaupungin keskeisten nuorten palveluja tuottavien hallintokuntien lisäksi edustajat työ-, poliisi- ja puolustushallinnosta.

Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävä on osin päällekkäinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (LASU) ohjausrakenteiden kanssa. Vaikka LASU:n sisältämät kehityshankkeet ja niiden sisäiset monihallintokuntaiset verkostot ovat sinänsä onnistuneita ja toimivia, ne eivät korvaa nuorisolain edellyttämää pysyvää rakennetta, joka kattaa paitsi eri hallintokunnat myös laissa luetellut viranomaistahot. Toisaalta kohderyhmä ja verkoston tehtävät ovat laajemmat erityisesti valtionhallinnon kumppaneiden suuntaan. Verkostot tulisi kuitenkin muodostaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) 2012–2015 suositusten mukaisesti eli sovittaen yhteen lastensuojelulain, nuorisolain sekä terveydenhuoltolain mukaiset velvoitteet. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että eri verkostojen yhteistyö ja tiedonkulku rakennetaan niin, että ne tuottavat synergiaa ja edistävät aidosti nuorten syrjäytymisen ehkäisyä kaupungissa.

Käsittely

06.03.2012 Ehdotuksen mukaan

Andreas Helminen ehdotti, että esittelijän päätösehdotuksen Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto-nimisen luvun kolmannen sanoilla "Nuorten ohjaus ja palveluverkoston tehtävä"  alkavan kappaleen toiseksi virkkeeksi lisätään lause, joka kuuluu seuraavasti:

Vaikka LASU:n sisältämät kehityshankkeet ja niiden sisäiset monihallintokuntaiset verkostot ovat sinänsä onnistuneita ja toimivia, ne eivät korvaa nuorisolain edellyttämää pysyvää rakennetta, joka kattaa paitsi eri hallintokunnat myös laissa luetellut viranomaistahot.

Kannattajat: Sirkku Ingervo

Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain esittelijän ehdotus ja Andreas Helmisen vastaehdotus, jolloin Andreas Helmisen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen lautakunnan yksimielisin äänin 10-0.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Taina Hussi, koordinaattori, puhelin: 310 43839

taina.hussi(a)hel.fi

 

Terveyslautakunta 06.03.2012 § 57

HEL 2011-001552 T 05 00 00

Päätös

Terveyslautakunta päätti antaa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

”Nuorisolain vuoden 2011 uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä varhaista tukea nuorille kunnissa ja ehkäistä syrjäytymistä. Lakiin on kirjattu säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Taustalla on huoli syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.

Helsinkiläisten asukkaiden terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen on terveyskeskuksen strateginen painoalue. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarjoamat peruspalvelut tukevat kouluikäisten lasten ja nuorten kehitystä, kasvua ja hyvinvointia. Rinnalla tarvitaan myös kohdennettuja ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan laaja-alaista osaamista.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on mukana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 - 2012 (ns. LASU-hankkeet) toteuttamishankkeissa ja on siten kehittämässä nuorille hallintokuntien rajat ylittäviä palveluita ja varhaista tukea. Yhtenä tavoitteena on turvata lapsille ja nuorille koulutus- ja työllistymispolku sekä peruskoulussa että toisen asteen opintojen vaiheessa.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta keskeisin matalan kynnyksen hanke on Tsemppari -Nuorten aikalisä -hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea nuorta suorittamaan loppuun ammatillinen perustutkinto ja tukea niitä nuoria, jotka keskeyttävät ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Hanke on neljän eri hallintokunnan, terveyskeskuksen, opetusviraston, sosiaaliviraston ja henkilöstökeskuksen yhteinen. Hanke jatkuu edelleen.

Hankkeessa on toiminut neljä psykiatrista sairaanhoitajaa eli tsemppariohjaajaa. Psykiatrisen sairaanhoitajan työ on muuttunut tavallisesta vastaanottotyöstä osin jalkautuvaksi työksi oppilaitoksen sisällä. Tsemppari-mallin mukaisesti jokainen opiskelija saa opintojen keskeytyessä saman palvelun, vaikka oppilaitosten eroprosessit ja toimijoiden roolit vaihtelevat.

Moniammatillinen verkkonuorisotyö, Verkkoterkkari- ja Toisen asteen yhteys -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla nuorille moniammatillista, psykososiaalista tukea sekä terveyden hoitoon liittyvää tietoa matalan kynnyksen periaatteella verkossa. Verkkoterkkari on Netari.fi-hankkeen kanssa yhteistyössä luotu toimintamalli, jossa terveydenhoitaja kohtaa nuoria verkkomaailmassa. Varsinaiset hankkeen toimijat ovat Helsingin kaupungin nuoriasiainkeskus, sosiaalivirasto, terveyskeskus sekä opetusvirasto.

Terveyskeskus on ollut mukana kumppanina toteuttamassa myös riskiryhmien erityisen tuen muotojen kehittämisen hankkeita. Vakava-hankkeessa pyritään turvamaan vaikeasti oireilevien ja sijaishuollossa olevien peruskouluikäisten koulunkäynti. Maunuva-hankkeessa tuetaan 15 -16 -vuotiaita maahanmuuttaneita valmistavassa opetuksessa ja kotoutumisessa.

Terveyskeskus on vienyt läpi Terve Helsinki -hankkeen (2009–2011), jossa tavoitteena oli osaprojektien avulla edesauttaa helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Hankkeen kohderyhmiksi valittiin mm. nuoret.

Terve Helsinki -hankkeen kaksi osaprojektia keskittyi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nämä olivat edellä kuvattu Tsemppari-hanke ja Nuorten syrjäytymisen ehkäisy -projekti. Viimeksi mainittu projekti toteutettiin yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen, Vamos-projektin kanssa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy -projektissa kehitettiin toimintamalli, joka perustui jalkautuvaan, matalan kynnyksen toimintaan. Projektin loppuarviointi osoitti, että lähes kaikilla projektin piirissä olleilla nuorilla oli terveydellisiä ongelmia ja että hoitamattomat terveysongelmat vaikeuttivat nuorten tilannetta, estivät osaltaan elämäntilanteen selvittelyä ja tulevaisuuden suunnittelua. Terveyskeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja ja osa-aikainen lääkäri jatkavat toimintaansa Vamos-projektissa.

Helsinki on ollut vahvasti mukana myös nuorten auttamiseen keskittyvässä Luotsi-hankkeessa. Luotsissa nuoria auttavat nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijät. Luotsi-toimintaa on toteutettu jo 15 vuoden ajan. Tulokset ovat olleet hyviä ja toiminta on vakiintunutta. Myös Klaari-Helsinki on tehnyt lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä vuodesta 2003 alkaen.

Yhteistyötä tehdään myös Kalliolan nuoret ry:hyn kuuluvan Tyttöjen Talon kanssa. Terveyskeskus on osaltaan rahoittanut sen toimintaa seuraavilla alueilla: alle 21-vuotiaiden nuorten äitien erityistarpeiden tukeminen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistyö, seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ja seksuaalisuudessaan eri tavoin oireilevien nuorten naisten ohjaus ja tukeminen. Tyttöjen Talo toimii matalan kynnyksen periaatteella ja tekee tiiviistä yhteistyötä kaupungin hallintokuntien kanssa.

Tänä vuonna on käynnistetty TE-keskuksen, henkilöstöasiainkeskuksen ja terveyskeskuksen kotihoidon yhteistyönä myös projekti, jossa työttömiä palkataan kotihoitoon vanhusten liikkumisavustajiksi.

Uudistunut nuorisolaki velvoittaa kuntaa perustamaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston. Helsinkiin verkosto perustetaan kevään 2012 aikana. Verkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä päätöksenteon ja palveluiden suunnittelun tueksi. Verkoston tulee edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta sekä suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi. Lisäksi sen tulee edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Verkostoon kutsutaan kaupungin keskeisten nuorten palveluja tuottavien hallintokuntien lisäksi edustajat työ-, poliisi- ja puolustushallinnosta.

Yhteenvetona terveyslautakunta toteaa, että Helsingin kaupunki kehittää ja toteuttaa hallintokuntien välistä yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Helsingissä nuorten koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn on puututtu useilla eri keinoilla. Helsingin terveyskeskus osallistuu useisiin hankkeisiin, joissa kehitetään nuorille tarkoitettuja etsiviä terveys- ja sosiaalipalveluja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa verkostoa ollaan luomassa Helsinkiin.

Terveysvaikutusten arviointi:

Huono koulumenestys, lyhyt koulutusura, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja koulutuksellinen syrjäytyminen ovat yhteydessä nuoren arjen hallintaan ja psyykkisiin ongelmiin. Toimenpiteet ja tuki nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee olla saatavilla silloin, kun nuoren riski jäädä työn tai koulutuksen ulkopuolelle on suurin, jolloin  on mahdollista saada aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia. "

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Marketta Kupiainen, hallintoylihoitaja, puhelin: 310 42348

marketta.kupiainen(a)hel.fi

 

Nuorisolautakunta 01.03.2012 § 18

HEL 2011-001552 T 05 00 00

Päätös

Esittelijä peruutti ehdotuksensa ennen keskustelun alkamista, ja asia poistettiin esityslistalta.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Martti Poteri, toimistopäällikkö, puhelin: 310 71687

martti.poteri(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Halpo/1

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 28

Nuorisoasiainkeskuksen liittyminen hankintakeskuksen Microsoft Enterprise Agreement yhteishankintapäätökseen

HEL 2012-004615 T 02 08 02 01

Päätös

Nuorisolautakunta päätti, että nuorisoasiainkeskus liittyy hankintakeskuksen 7.2.2012 § 10 tekemään yhteishankintapäätökseen (Dnro HEL 2012–001984).

Päätös koskee työasemalisenssien hankintaa sopimuskaudella 1.3.2012 -28.2.2015. Kustannukset nuorisoasiainkeskukselle ovat viraston nykyisellä työasemamäärällä 89 769,50 euroa /vuosi ja sopimustoimittaja on Atea Finland Oy.

Atea Finland Oy:n tarjouksen mukainen kustannus nykyiselle työasemamäärälle sopimuskaudella 1.3.2012–28.2.2015 on yhteensä 269 308,50 euroa (alv 0 %).

Hankittavat tuotteet ovat Microsoft Enterprise Agreement – sopimuksen mukaiset Microsoft – ohjelmistojen käyttöoikeuksiin (lisensseihin) liittyvät toimittamis- ja asiantuntijapalvelut.

Esittelijä

osastopäällikkö

Marko Luukkanen

Lisätiedot

Esa Härkönen, tietotekniikkapäällikkö, puhelin: 89030

esa.harkonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Hankintajohtajan päätös

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee, että nuorisoasiainkeskus liittyy hankintakeskuksen 7.2.2012 § 10 tekemään yhteishankintapäätökseen (Dnro HEL 2012–001984).

Päätös koskee työasemalisenssien hankintaa sopimuskaudella 1.3.2012 -28.2.2015. Kustannukset nuorisoasiainkeskukselle ovat viraston nykyisellä työasemamäärällä 89 769,50 euroa /vuosi ja sopimustoimittaja on Atea Finland Oy.

Atea Finland Oy:n tarjouksen mukainen kustannus nykyiselle työasemamäärälle sopimuskaudella 1.3.2012–28.2.2015 on yhteensä 269 308,50 euroa (alv 0 %).

Hankittavat tuotteet ovat Microsoft Enterprise Agreement – sopimuksen mukaiset Microsoft – ohjelmistojen käyttöoikeuksiin (lisensseihin) liittyvät toimittamis- ja asiantuntijapalvelut.

Esittelijä

Helsingin kaupungin hankintakeskus on tehnyt 7.2. 2012 §10 (Dnro HEL 2012-001984) yhteishankintapäätöksen Microsoft- ohjelmistojen hankinnasta sopimuskaudelle 1.3.2012-28.2.2015. Sopimustoimittaja on Atea Finland Oy.

Kaupunkitasoinen työasemaympäristö edellyttää kaupunkitasoisesti käytettyjen tuotteiden yhtenäisiä lisenssejä kaikissa työasemissa. Nuorisoasiainkeskuksen vakioympäristön työasemien lukumäärä on 410.

Esittelijä

osastopäällikkö

Marko Luukkanen

Lisätiedot

Esa Härkönen, tietotekniikkapäällikkö, puhelin: 89030

esa.harkonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Hankintajohtajan päätös

Tiedoksi

Taske/Mäkinen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Alpo/1

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 29

Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Peltolan ym. valtuustoaloitteesta suunnitelman tekemisestä lähipalvelutilojen työntekijöiden palkkaamisesta

HEL 2011-006169 T 12 04 00

Päätös

Esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon loppuun lisätään seuraava kappale: "Nuorisolautakunta pitää kuitenkin tärkeänä kaupungin hallinnoimien tilojen yhteiskäytön kehittämistä yhdessä muiden hallintokuntien, helsinkiläisten järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa niin, että niiden käytettävyys lisääntyy nykyisestä. Lisäksi nuorisolautakunta suosittelee kaikkien kaupungin hallinnoimien ulkopuoliseen käyttöön sopivien tilojen listaamista yhden verkkosivun alle, jotta tilojen saatavuus ja varaaminen selkenevät entisestään niiden mahdollisille käyttäjille."

Nuorisolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Kati Peltolan ym. valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Helsingissä on yli 50 nuorisotilaa, jotka ovat säännöllisesti järjestöjen ja erilaisten asukasryhmien käytössä. Nuorisolautakunta muutti tilojen vuokrataksoja kokouksessaan 26.5.2011 siten, että nuorisoyhdistysten ja nuorisopiirijärjestöjen sekä nuorten ryhmien lisäksi myös muut helsinkiläiset järjestöt voivat käyttää tiloja maksutta. Nuorisotilojen ulkopuolinen käyttö on runsasta ja esimerkiksi vuonna 2011 tilastoitiin lähes 600 000 käyntikertaa, jotka ovat syntyneet järjestöjen ja muiden ryhmien käytöstä. Kasvua vuoteen 2010 on n. 8 %.

Nuorisotilat ovat avoinna arki-iltaisin ja osittain myös viikonloppuisin. Ulkopuolista käyttöä on erityisesti tiistai-iltaisin ja viikonloppuisin sekä aamupäivisin, mutta jonkin verran myös samanaikaisesti nuorisoasiainkeskuksen itse järjestämän toiminnan kanssa niissä nuorisotaloissa, joissa on erilliseen kokous- tai ryhmätoimintaan sopivia tiloja. Ryhmät käyttävät tiloja pääsääntöisesti omatoimisesti ja järjestelmä on toimiva. Poikkeuksena on Nuorten toimintakeskus Happi, jossa ulkopuolisten ryhmien varauksista ja palveluista huolehtimaan on palkattu vahtimestareita.

Nuorisoasiankeskus toteaa, että nuorisotilojen ulkopuolisen käytön osalta nykyinen järjestelmä on toimiva ja edullinen. Tilojen valvontaa varten ei nuorisoasiainkeskuksessa Nuorten toimintakeskus Happea lukuun ottamatta ole tarkoituksenmukaista palkata erillistä henkilökuntaa. Tilojen valvontatarve ajoittuu ainoastaan yhteen arki-iltaan ja osin viikonloppuihin, joten päätoimiselle vahtimestarille ei ole tarvetta. Nuorisotilat ovat esimerkiksi koulukiinteistöihin verrattuna pieniä ja helposti hallittavia, joten järjestöjen ja ryhmien tilakäyttö järjestyy omatoimisesti.

Nuorisolautakunta pitää kuitenkin tärkeänä kaupungin hallinnoimien tilojen yhteiskäytön kehittämistä yhdessä muiden hallintokuntien, helsinkiläisten järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa niin, että niiden käytettävyys lisääntyy nykyisestä. Lisäksi nuorisolautakunta suosittelee kaikkien kaupungin hallinnoimien ulkopuoliseen käyttöön sopivien tilojen listaamista yhden verkkosivun alle, jotta tilojen saatavuus ja varaaminen selkenevät entisestään niiden mahdollisille käyttäjille.

Nuorisolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Kati Peltolan ym. valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Helsingissä on yli 50 nuorisotilaa, jotka ovat säännöllisesti järjestöjen ja erilaisten asukasryhmien käytössä. Nuorisolautakunta muutti tilojen vuokrataksoja kokouksessaan 26.5.2011 siten, että nuorisoyhdistysten ja nuorisopiirijärjestöjen sekä nuorten ryhmien lisäksi myös muut helsinkiläiset järjestöt voivat käyttää tiloja maksutta. Nuorisotilojen ulkopuolinen käyttö on runsasta ja esimerkiksi vuonna 2011 tilastoitiin lähes 600 000 käyntikertaa, jotka ovat syntyneet järjestöjen ja muiden ryhmien käytöstä. Kasvua vuoteen 2010 on n. 8 %.

Nuorisotilat ovat avoinna arki-iltaisin ja osittain myös viikonloppuisin. Ulkopuolista käyttöä on erityisesti tiistai-iltaisin ja viikonloppuisin sekä aamupäivisin, mutta jonkin verran myös samanaikaisesti nuorisoasiainkeskuksen itse järjestämän toiminnan kanssa niissä nuorisotaloissa, joissa on erilliseen kokous- tai ryhmätoimintaan sopivia tiloja. Ryhmät käyttävät tiloja pääsääntöisesti omatoimisesti ja järjestelmä on toimiva. Poikkeuksena on Nuorten toimintakeskus Happi, jossa ulkopuolisten ryhmien varauksista ja palveluista huolehtimaan on palkattu vahtimestareita.

Nuorisoasiankeskus toteaa, että nuorisotilojen ulkopuolisen käytön osalta nykyinen järjestelmä on toimiva ja edullinen. Tilojen valvontaa varten ei nuorisoasiainkeskuksessa Nuorten toimintakeskus Happea lukuun ottamatta ole tarkoituksenmukaista palkata erillistä henkilökuntaa. Tilojen valvontatarve ajoittuu ainoastaan yhteen arki-iltaan ja osin viikonloppuihin, joten päätoimiselle vahtimestarille ei ole tarvetta. Nuorisotilat ovat esimerkiksi koulukiinteistöihin verrattuna pieniä ja helposti hallittavia, joten järjestöjen ja ryhmien tilakäyttö järjestyy omatoimisesti.

Esittelijä

osastopäällikkö

Kari Naalisvaara

Lisätiedot

Merja Hovi, vastaava suunnittelija, puhelin: 310 89054

merja.hovi(a)hel.fi

Liitteet

1

Kati Peltolan valtuustoaloite Kvsto 12.10.2011 asia 18

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle Kati Peltolan ym. valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Helsingissä on yli 50 nuorisotilaa, jotka ovat säännöllisesti järjestöjen ja erilaisten asukasryhmien käytössä. Nuorisolautakunta muutti tilojen vuokrataksoja kokouksessaan 26.5.2011 siten, että nuorisoyhdistysten ja nuorisopiirijärjestöjen sekä nuorten ryhmien lisäksi myös muut helsinkiläiset järjestöt voivat käyttää tiloja maksutta. Nuorisotilojen ulkopuolinen käyttö on runsasta ja esimerkiksi vuonna 2011 tilastoitiin lähes 600 000 käyntikertaa, jotka ovat syntyneet järjestöjen ja muiden ryhmien käytöstä. Kasvua vuoteen 2010 on n. 8 %.

Nuorisotilat ovat avoinna arki-iltaisin ja osittain myös viikonloppuisin. Ulkopuolista käyttöä on erityisesti tiistai-iltaisin ja viikonloppuisin sekä aamupäivisin, mutta jonkin verran myös samanaikaisesti nuorisoasiainkeskuksen itse järjestämän toiminnan kanssa niissä nuorisotaloissa, joissa on erilliseen kokous- tai ryhmätoimintaan sopivia tiloja. Ryhmät käyttävät tiloja pääsääntöisesti omatoimisesti ja järjestelmä on toimiva. Poikkeuksena on Nuorten toimintakeskus Happi, jossa ulkopuolisten ryhmien varauksista ja palveluista huolehtimaan on palkattu vahtimestareita.

Nuorisoasiankeskus toteaa, että nuorisotilojen ulkopuolisen käytön osalta nykyinen järjestelmä on toimiva ja edullinen. Tilojen valvontaa varten ei nuorisoasiainkeskuksessa Nuorten toimintakeskus Happea lukuun ottamatta ole tarkoituksenmukaista palkata erillistä henkilökuntaa. Tilojen valvontatarve ajoittuu ainoastaan yhteen arki-iltaan ja osin viikonloppuihin, joten päätoimiselle vahtimestarille ei ole tarvetta. Nuorisotilat ovat esimerkiksi koulukiinteistöihin verrattuna pieniä ja helposti hallittavia, joten järjestöjen ja ryhmien tilakäyttö järjestyy omatoimisesti.

Esittelijä

Valtuutettu Kati Peltolan ym. valtuutettujen aloite: "Ehdotamme, että Helsinki tekee nuorisotakuun toteuttamiseksi suunnitelman lähipalvelutilojen työntekijöistä, jotka huolehtivat pääpaikkanaan esimerkiksi koulu lähialueen tilojen luovuttamisesta ja kunnossa pitämisestä yhdessä käyttäjien kanssa"

Esittelijä

osastopäällikkö

Kari Naalisvaara

Lisätiedot

Merja Hovi, vastaava suunnittelija, puhelin: 310 89054

merja.hovi(a)hel.fi

Liitteet

1

Kati Peltolan valtuustoaloite Kvsto 12.10.2011 asia 18

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Alpo/2

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 30

Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportista

HEL 2011-002585 T 00 00 02

Päätös

Nuorisolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Nuorisoasiainkeskus pitää merkittävänä, että sidosryhmineen laajan liikuntatoimen kokonaisuutta selvitetään rationaalisen päätöksenteon tueksi. Liikuntatoimen konserniksi raportissa nimetty kokonaisuus koostuu liikuntavirastosta, liikuntapalveluja tuottavista kaupungin kokonaisuuteen kuuluvista säätiöistä ja yhtiöistä sekä avustuksia saavista yhteisöistä. Tämän konsernin keskitettyyn ohjaukseen, liikuntapalvelujen tukemiseen, palveluverkon suunnitteluun ja liikuntakiinteistöjen hallinnointiin raportissa esitetään päätelmiä ja kehittämisehdotuksia.

Nuorisoasiainkeskuksen kannalta kiinnostavinta on raportissa käyty keskustelu liikunnan merkityksestä eri kuntalaisryhmille. Raportissa painotetaan liikunnan erityistä painoarvoa eri kohderyhmien sosiaalisessa vahvistamisessa ja terveiden elämäntapojen edistämisessä, erityisesti maahanmuuttajien ja nuorten joukossa. Näissä ryhmissä tietämys ja mahdollisuudet käyttää kaupallisia palveluja ovat varsin rajallisia. Näissä ryhmissä myös liikunnan positiiviset ja pitkäaikaiset vaikutukset ovat selvimmin todettavissa.

Toinen merkittävä näkökulma nousee raportin päätelmissä esille, lähiliikuntapaikkojen merkityksen korostaminen ja niiden tuottaminen yhteisesti kumppanihallintokuntien ja alueen muiden toimijoiden kesken. Tällä alueella on jo tehty ja on jatkossakin tarpeen tehdä tuloksellista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteisten harrastus- ja liikuntahankkeiden toteuttamisessa. Raportissa mainituissa paikallisista kumppanuuksista olisi voinut todeta nuorisoasiainkeskuksen, jonka ryhmämuotoisessa toiminnassa liikunnalla on merkittävä osuus. Nuorisoasiainkeskuksen etuna lähiliikunnan yhteisessä edistämisessä on luonnollinen yhteys niihin paikallisiin nuoriin, jotka ovat organisoidun liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella.

Liikuntatoimi on myös merkittävä liikunta- ja urheiluseurojen tukija laajalla avustustoiminnallaan. Avustusvalikoimaa voisi ehkä laajentaa suuntaamalla tukea nopeasti ja projektimaisesti syntyneille nuorten liikuntaryhmille, joissa toimiminen tukee nuorten sosiaalista kiinnittymistä merkitykselliseen ryhmään, vahvistaa terveyttä edistävää liikkumista ja lisää nuoren elämänhallintaa.

Nuorisoasiainkeskus on valmis tiiviiseen kumppanuuteen liikuntaviraston ja paikallisten nuorten kanssa lähiliikunnan edistämiseksi, kun suunnitellaan toimintoja ja liikuntapaikkoja yhdessä nuorisolain velvoitteen mukaisesti.

Esittelijä

osastopäällikkö

Kari Naalisvaara

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Liitteet

1

Helsingin_liikuntatoimen_kokonaisselvitys

Päätösehdotus

Nuorisolautakunta päättäneen antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Nuorisoasiainkeskus pitää merkittävänä, että sidosryhmineen laajan liikuntatoimen kokonaisuutta selvitetään rationaalisen päätöksenteon tueksi. Liikuntatoimen konserniksi raportissa nimetty kokonaisuus koostuu liikuntavirastosta, liikuntapalveluja tuottavista kaupungin kokonaisuuteen kuuluvista säätiöistä ja yhtiöistä sekä avustuksia saavista yhteisöistä. Tämän konsernin keskitettyyn ohjaukseen, liikuntapalvelujen tukemiseen, palveluverkon suunnitteluun ja liikuntakiinteistöjen hallinnointiin raportissa esitetään päätelmiä ja kehittämisehdotuksia.

Nuorisoasiainkeskuksen kannalta kiinnostavinta on raportissa käyty keskustelu liikunnan merkityksestä eri kuntalaisryhmille. Raportissa painotetaan liikunnan erityistä painoarvoa eri kohderyhmien sosiaalisessa vahvistamisessa ja terveiden elämäntapojen edistämisessä, erityisesti maahanmuuttajien ja nuorten joukossa. Näissä ryhmissä tietämys ja mahdollisuudet käyttää kaupallisia palveluja ovat varsin rajallisia. Näissä ryhmissä myös liikunnan positiiviset ja pitkäaikaiset vaikutukset ovat selvimmin todettavissa.

Toinen merkittävä näkökulma nousee raportin päätelmissä esille, lähiliikuntapaikkojen merkityksen korostaminen ja niiden tuottaminen yhteisesti kumppanihallintokuntien ja alueen muiden toimijoiden kesken. Tällä alueella on jo tehty ja on jatkossakin tarpeen tehdä tuloksellista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteisten harrastus- ja liikuntahankkeiden toteuttamisessa. Raportissa mainituissa paikallisista kumppanuuksista olisi voinut todeta nuorisoasiainkeskuksen, jonka ryhmämuotoisessa toiminnassa liikunnalla on merkittävä osuus. Nuorisoasiainkeskuksen etuna lähiliikunnan yhteisessä edistämisessä on luonnollinen yhteys niihin paikallisiin nuoriin, jotka ovat organisoidun liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella.

Liikuntatoimi on myös merkittävä liikunta- ja urheiluseurojen tukija laajalla avustustoiminnallaan. Avustusvalikoimaa voisi ehkä laajentaa suuntaamalla tukea nopeasti ja projektimaisesti syntyneille nuorten liikuntaryhmille, joissa toimiminen tukee nuorten sosiaalista kiinnittymistä merkitykselliseen ryhmään, vahvistaa terveyttä edistävää liikkumista ja lisää nuoren elämänhallintaa.

Nuorisoasiainkeskus on valmis tiiviiseen kumppanuuteen liikuntaviraston ja paikallisten nuorten kanssa lähiliikunnan edistämiseksi, kun suunnitellaan toimintoja ja liikuntapaikkoja yhdessä nuorisolain velvoitteen mukaisesti.

Esittelijä

Kaupunginhallitus päätti 23.1.2012 merkitä liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportin tiedoksi ja pyysi samalla raportista lausuntoa 31.3.2012 mennessä muun muassa nuorisolautakunnalta.

Liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportti on jatkoa kaupunginhallituksen vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä 28.3.2011 tehdylle kannanotolle, jossa kaupunginhallitus kehotti ennen liikuntastrategiasta päättämistä toteuttamaan ulkopuolisen kokonaisselvityksen liikuntatoimesta. Selvityksen toteuttajaksi valittiin Ramboll Management Consulting. Selvitystyötä varten asetettiin johtajistokäsittelyssä 31.8.2011 seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. Selvitys valmistui marraskuun lopussa 2011. Selvityksen tavoitteena oli jäsentää Helsingin liikuntatoimen kenttää ja tuottaa konsernitason päätöksentekoa varten kokonaisnäkemys liikuntatoimen tilanteesta.

Esittelijä

osastopäällikkö

Kari Naalisvaara

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Liitteet

1

Helsingin_liikuntatoimen_kokonaisselvitys

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 20.03.2012 § 137

HEL 2011-002585 T 00 00 02

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Palveluverkon suunnittelu

Liikuntatoimen kokonaisselvityksessä on liikuntapaikkojen palveluverkon suunnittelusta ja hallinnasta vastaaviksi tahoiksi mainittu liikuntavirasto, opetusvirasto, rakennusvirasto sekä muut liikuntapalveluja tuottavat kaupunkikonserniin kuuluvat säätiöt ja yhtiöt.

Liikuntapalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena ja tavoitella mahdollisimman toimivaa ja kustannustehokasta palveluverkkoa sekä kattavaa käyttöastetta hallintokuntarajoista riippumatta. Lisäksi verkostoa tarkasteltaessa tulee sovittaa yhteen järjestäytyneen seuratoiminnan ja vapaamuotoisen asukasliikunnan tarpeet.

Lähiliikuntapaikkojen verkostoa on jo tarkasteltu kokonaisuutena ja todettu, että koulujen pihat sopivat erinomaisesti lähiliikuntapaikoiksi. Lähiliikuntapaikkoihin liittyvää yhteistyötä tuleekin lisätä. Samalla tavoin tulisi tarkastella muitakin ulkoiluun, ulkoliikuntaan ja liikkumiseen liittyviä palveluja. Esimerkiksi talviaurattujen reittien tulee muodostaa luonnollisia matkaketjuja riippumatta siitä, minkä hallintokunnan alueella ne sijaitsevat. Myös jääkenttien ja pelikenttien verkostotarkastelu on tarpeen. Hyvänä esimerkkinä verkostotarkastelusta on skeittipaikkaverkoston kehittäminen ja poikkihallintokunnallisen skeittityöryhmän aktiivinen yhteistyö.

Myös demokratia-ryhmän loppuraportissa esitetty lähidemokratian lisäämistavoite ja mahdollinen alueellisen osallistumisen vahvistaminen edellyttävät jatkossa yhteistyön tiivistämistä alueellisessa suunnittelussa. Lisäksi rakennusviraston osallistuminen liikuntafoorumiin edistäisi vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Jatkossa rakennusviraston ja liikuntaviraston välistä yhteistyötä tulee lisätä liikuntapalveluverkon tavoitteiden asettelussa, suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Liikuntaviraston ja rakennusviraston työnjako

Rakennusvirasto on liikuntaviraston yhteistyökumppani ulkoilu- ja ulkoliikuntapalvelujen järjestämisessä, mikä edellyttää selkeää työnjakoa, vastuiden ja toimintaperiaatteiden määrittelyä sekä säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä. Ulkoliikuntapalvelujen järjestämisessä ja ylläpidossa on kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia.

Palveluverkon ylläpitovastuut tulee määrittää siten, että toteuttamisesta vastaava taho sitoutuu huolehtimaan ylläpidosta palvelun koko elinkaaren ajan. Ylläpitoon liittyviä vastuita on jo selkeytetty uimapaikkojen ja jääkenttien osalta. Vastaavanlainen tarkastelu on tarpeen tehdä sekä olemassa olevien että uusien palveluiden osalta.

Rakennusvirastolla on rajapintoja sekä liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston että merellisen osaston toiminta-alueilla. Rajapintoihin kuuluvat ulkoilureitit, pyöräilyreitit, jääkentät, uimapaikat, lähiliikuntapaikat, pelikentät, ulkoilusaaristo, luonnonhoito ja retkeilypalvelut.  Erityisesti ylläpidon vastuut ja asukkaille tiedottaminen vaativat tarkentamista. Myös rakentamattomien liikuntapaikkavarausten ylläpito tulee varmistaa.

Yleisten töiden lautakunnan näkemyksen mukaan työnjako liikuntaviraston ja rakennusviraston kesken tulee määritellä nykyistä tarkemmin.

Liikuntapalveluverkon kehittämisen haasteet

Liikuntapalveluverkon kehittämisen keskeisimpinä tulevaisuuden haasteina selvityksessä tuodaan esille uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentaminen, merkittävien liikuntapaikkojen korjausrakentaminen, tilankäytön tehostaminen sekä ulkoilu- ja kevyenliikenteen väylien kehittäminen. 

Ulkoliikuntapalveluihin kohdistuu kovaa kulutusta, turvallisuusvaatimukset kiristyvät ja vaihtelevat sääolot lyhentävät välineiden, laitteiden ja rakenteiden käyttöikää. Lisäksi vuoden 2012 alusta voimaan tullut kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että myös vanhojen palvelujen on täytettävä turvallisuusstandardien vaatimukset. Eri vuosikymmeninä rakentuneiden ulkoliikuntapalvelujen ylläpidolle tämä asettaa lisähaasteita. Hyvä omaisuuden hallinta vaatii korjausrakentamisen lisäksi panostuksen lisäämistä myös ylläpitoon.

Välivuokraus- ja lupamenettelyt

Kiinteistövirasto, liikuntavirasto ja rakennusvirasto vuokraavat ja myöntävät erilaisia lupia kaupungin omistamille alueille omien vastuualueidensa osalta. Rakennusvirasto vastaa katu- ja viheralueiden luvista ja vuokraamisesta.

Alueiden vuokraamiseen liittyvät käytännöt ja taksat vaativat yhteistarkastelua ja yhdenmukaistamista. Lisäksi rakennusviraston palveluosaston ja selvityksessä mainitun liikuntatoimen kokonaiskentän välillä on tällä hetkellä hallinnollisesti epäselviä ja käytännön toimintaa hankaloittavia tekijöitä niin kuntalaisten, liikuntatoimeen kuuluvien yhtiöiden kuin viranomaisten kannalta katsottuna.

Yleisten töiden lautakunta esittää, että liikuntatoimen ja rakennusviraston välinen yhteistoiminta maankäytön hallinnan ja siihen liittyvien lupamenettelyjen, tilavarausjärjestelmien sekä käyttökorvausten osalta tulee selvittää.

Henkilöstön liikuntapalvelut

Helsingin kaupungin henkilökunnan liikuntamahdollisuuksien järjestäminen olisi tarkoituksenmukaisinta olla jatkossa keskitetysti liikuntaviraston tehtävänä.

Yhteenveto

Helsingin liikuntatoimen kokonaisselvityksestä saa kattavan kuvan liikuntatoimen konsernin rakenteesta kokonaisuutena sekä periaatteesta tuottaa liikuntapalveluja. Raportissa on esitetty selkeästi osakokonaisuuksista syntyneet johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Selvityksen tiedonkeruu on perustunut eri sidosryhmien kuulemiseen. Selvityksessä rakennusvirasto on mainittu yhteistyökumppanina, mutta rakennusvirastoa ei ole kuultu selvitystyön yhteydessä.

Selvitykselle ennakkoon asetetut tavoitteet eivät ole kaikilta osin täyttyneet. Selvityksessä tarkastellaan vain kevyesti liikuntatoimen organisoinnin ja liikuntapalvelujen eri tuottamistapojen kustannustehokkuutta. Myös liikuntapaikkojen palveluverkon suunnittelua koskevassa osiossa toiminnallisten rajapintojen kokonaisuutta ei ole kattavasti tarkasteltu kaupungin eri hallintokuntien kanssa eikä kiinnitetty riittävästi huomioita palveluverkon kokonaisuuteen asukkaiden näkökulmasta.

Rakennusvirastolla on keskeinen rooli liikuntaviraston yhteistyökumppanina ulkoilu- ja ulkoliikuntapaikkojen palveluverkon, kuten ulkoilureittien ja puistoissa sijaitsevien jääkenttien ja pelikenttien järjestäjänä. Rakennusvirasto vastaa myös ulkoilualueiden luonnonhoidosta. Työnjakoa liikuntaviraston ja rakennusviraston välillä on tarpeen määritellä nykyistä tarkemmin. Liikuntavirastolla tulee olla vastuu kaikesta liikunnan ja urheilutoiminnan järjestämisestä.

HKR-Rakennuttaja on rakennuttanut liikuntaviraston toimeksiannosta kaikki merkittävät liikuntatoimen investointihankkeet. Yhteistyö on ollut sekä suunnittelun että rakentamisen osalta tuloksellista.

Yleisten töiden lautakunta esittää, että liikuntatoimen kokonaisselvitystä tulee täydentää rakennusviraston roolin osalta edellä esitetyn mukaisesti. Rakennusviraston tulee olla mukana liikuntastrategian laadinnassa, koska rakennusvirastolla on keskeinen rooli liikuntaviraston yhteistyökumppanina. Virastojen toimintastrategioiden tulee olla toisiaan tukevia ulkoilu- ja ulkoliikuntapalvelujen osalta.

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Lisätiedot

Silja Hyvärinen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 38619

silja.hyvarinen(a)hel.fi

 

Opetuslautakunta 20.03.2012 § 38

HEL 2011-002585 T 00 00 02

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportista seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki on toteuttanut kokonaisselvityksen Helsingin liikuntatoimesta. Selvitystyössä on käsitelty Helsingin liikuntakonsernia ja sen keskeisiä toimijoita, liikuntakonsernin johtamista,  liikunnan tukimuotoja, palveluverkon suunnittelua sekä liikuntakiinteistöjen suunnittelua, rakentamista ja hallinnointia. Loppuraportissa on lisäksi esitetty johtamista, tukimuotoja, palveluverkon suunnittelua sekä liikuntakiinteistöjä johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia.

Opetuslautakunta pitää hyvänä selvitystyön lähtökohtaa tutkia koko liikuntakenttää laajasti. Opetustoimen kannalta yhteistyö liikuntatoimen alueella on tärkeää. Yhteistyötä tehdään opetus- ja kasvatustyöhön liittyen, palveluverkon suunnittelussa, liikuntatukien jakamisessa, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilojen myöntämisessä vapaa-ajankäyttöön, uusien alueiden kaavoituksen suunnittelussa ja kiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Raportissa todetaan, että liikuntapalveluita tuotetaan useilla eri malleilla: palveluita tuottaa mm. liikuntavirasto, kaupungin omistamat säätiöt ja yhtiöt, liikunta-alan yritykset ja liikuntaseurat. Lisäksi mm. opetusvirastolla on keskeinen rooli liikuntakentällä. Monimuotoisuus nähdään valtaosin kohtuullisen hyvänä, mutta monimuotoisuuteen liittyy myös ohjauksen ja johtamisen vaikeus etenkin substanssijohtamisen näkökulmasta. Opetuslautakunta pitää hyvänä suosituksia sitä, että liikuntatoimen kentässä määritellään tarkemmin eri toimijoiden roolit ja vastuut ja että ohjausmekanismit eivät perustu pelkästään taloudellisiin seikkoihin. Asiakkaiden ja asukkaiden tarpeiden tulisi olla keskeisessä asemassa tässä tarkastelussa.

Opetuslautakunta on yhtä mieltä siitä, että liikuntatoimen tuki-instrumentit muodostavat monimutkaisen tukirakenteen. Rakenteen tulisi olla mahdollisimman avoin, läpinäkyvä ja ymmärrettävä. Avustusten ja tukien myöntämisen tulisi olla linjassa strategisten painopisteiden ja tavoitteiden kannalta. On tarkoituksenmukaista, että avustusten ja tukien saajilla on palvelutuotantoon kytkeytyviä tavoitteita ja velvoitteita, joiden toteutumista on mahdollista tarvittaessa myös toisasiassa seurata.

Opetuslautakunta toteaa, että opetusvirasto huolehtii osasta tukirakenteen toimeenpanosta siten, että opetusvirasto laskuttaa liikuntavirastoa seurojen käyttämistä tiloista. Laskutus perustuu liikuntalautakunnan vahvistamaan enimmäistuntihintaan. Jos tilojen käyttömaksu ylittää liikuntalautakunnan vahvistaman enimmäistuntihinnan, opetusvirasto laskuttaa seuralta erotuksen. Tätä menettelyä tulisi tarkistaa ottaen huomioon, että se viivästyttää seurojen kokonaislaskutusta ja toisaalta koska menettelyllä ei suoranaisesti voida ohjata seuratoimintaa esim. kaupungin strategisten päämäärien mukaisesti. Raportissa esitetty poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen nähdään opetustoimessa myönteisenä.

Huomattavan tärkeä yhteistyömuoto opetus- ja liikuntatoimen välillä on palveluverkkoa, kaavoitusta ja rakentamista koskeva yhteistyö. Kustannussäästöjä saavutetaan,  kun investointeja suunnitellaan yhteistyössä. Liikuntapaikka voidaan rakentaa joko opetustoimen tai liikuntatoimen investointina uusille alueille, mikä tehostaa sekä tonttimaan että tilan käyttöä. Kuntatalouden heikkeneminen vaatii yhä tiiviimpää hallintokuntien välistä yhteistyötä, jotta kuntalaisille voidaan taata hyvät ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet synkkenevistä talousnäkymistä huolimatta.

Opetuslautakunta katsoo, että lähiliikuntapaikkojen kehittämisen poikkihallinnollisesta yhteistyöstä on myönteisiä kokemuksia ja että yhteistyötä tulisi edelleen jatkaa. Tämä yhteistyö lisää palveluverkon kattavuutta ja rakentamisen kustannustehokkuutta. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että lähiliikuntapaikkojen rakentamisen kustannukset kuten mahdollinen vuokrankorotus ei johda opetusviraston käyttötalouteen käytettävissä olevien määrärahojen leikkauksiin eikä vaaranna opetuksen järjestämistä. Yhteistyössä tulisi myös ottaa huomioon kuntalaisten mahdollisuus osallistua suunnitteluun samoin kuin koulujen oppilaiden osallisuus.

Opetuslautakunta yhtyy näkemykseen siitä, että liikuntapaikkojen hallinnointia tulisi yhdenmukaistaa niin, että ne palvelisivat asiakkaita entistä paremmin. Hallinnoinnin yhtenäistämisen ei tulisi kuitenkaan koskea vain liikuntatiloja, vaan kaikkien kaupungin tilojen tulisi olla nykyistä yksinkertaisemmin asukkaiden saavutettavissa. Opetustoimi suhtautuu myönteisesti selvitystyöhön, joka koskee liikuntatilojen soveltuvuuden arviointia eri liikuntamuodoille. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen opetusviraston ja liikuntaviraston välillä edesauttaa tilojen käytön tehostamista. 

Liikuntakiinteistöjen suunnittelussa, myös peruskorjauksessa, tehdään opetus- ja liikuntaviraston välillä yhteistyötä. Koska opetustoimen kiinteistöjen investointirahat samoin kuin hankesuunnittelu ja rakennuttaminen on kiinteistöviraston vastuulla, on tärkeää, että yhteistyössä jo kaavoitusvaiheessa on vahvasti mukana tilakeskus.

Opetuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että liikuntatoimen kokonaisselvitystyön jatkeena laaditaan Helsingin kaupungin liikuntastrategia, ja että tässä yhteydessä tarkastellaan myös tarkemmin strategiaan liittyviä taloudellisia seikkoja. Esimerkiksi tilojen monikäyttöisyydellä, tilojen käytön tehokkuuden lisäämisellä ja tilojen saatavuuden helpottamisella voidaan saada aikaan kustannustehokkuutta, mutta toisaalta esim. tilojen yhteiskäytöstä tai lisääntymisestä syntyvien kustannusten jako- ja maksuperiaatteet tulisi ratkaista. Opetuslautakunta esittää, että strategian valmistelutyössä on mukana tarkoituksenmukaisella tavalla opetusvirasto.

Terveysvaikutusten arviointi

Kattavalla ja monipuolisella liikunnan palveluverkolla ja tehokkaalla liikuntatilojen käytöllä edesautetaan asukkaiden mahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua erilaisiin liikuntaharrastuksiin. Liikunnalla on myönteisiä terveysvaikutuksia.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Susanna Sarvanto, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860

susanna.sarvanto(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13.03.2012 § 43

HEL 2011-002585 T 00 00 02

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti asiasta seuraavan lausunnon:

Liikuntatoimen tulevassa strategiatyössä on tarpeen käsitellä myös liikunnan yhteiskunnallista vaikutusta ja arvoperustaa. Tuoreessa Helsingin kaupunginvaltuuston kulttuuristrategiassa vuosille 2012–2017  linjataan, että Helsinkiläisen kulttuuripolitiikan tavoitteet ovat pitkälle yhteneväisiä liikunta- ja nuorisopolitiikan tavoitteiden kanssa. Näihin yhteisiin tavoitteisiin kuuluu helsinkiläisten elämänlaadun ja toimintakykyisyyden parantaminen. Tavoitteena on myös yhteisöllisyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymiskehityksen ehkäisy ja monikulttuurisen kaupungin kehitys. 

Kulttuurilautakunta rajaa liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraporttia käsittelevän lausuntonsa koskemaan ensisijaisesti liikunta- ja kulttuuritoimen rajapintoja.

Stadion-säätiö

Raportissa käsitellään stadion-säätiötä ja Stadion-rakennusta. Helsingin stadion on arkkitehtuurin maanmerkki ja sen toimivuus käyttötarkoituksessaan on kaupunkikulttuurille hyvin tärkeätä. Rakennuksen valtion ja kaupungin yhteisvastuullinen kunnossapito on tarpeen tehdä kansallisen monumentin arvon ja käytön mukaisesti. Lautakunta toteaa, että Stadionia tulee jatkossakin voida käyttää niin urheilun kuin musiikin tai kulttuurin suurtapahtumiin.

Liikunnan tukimuodot

Sekä kulttuuri- että liikuntatoimi tukevat ja aktivoivat toimialansa palvelutuotantoa useilla eri tavoilla. Vaikka urheilun ja kulttuurin julkisella tukemisella on erilaisia muotoja ja perinteitä, tulisi kaikkia avustusmuotoja kehitettäessä pitää kaupungin yhteiset periaatteet mielessä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pitääkin hyvänä kehittämistavoitetta, jonka mukaan eri tukimuotoja tulisi kehittää siten, että ne ovat sekä päättäjille että edunsaajille selkeitä, perusteltuja ja läpinäkyviä. Tukien myöntöperusteiden tulisi olla myös mahdollisimman avoimia. Esimerkiksi välivuokrauskäytäntöön on kiinnitetty tarpeellista huomiota.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kannattaa ehdotusta, jonka mukaan nykyisen tukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida entistä kriittisemmin ja pyrkiä yhdistämään erilaisia tukimuotoja selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Lautakunta tukee myös järjestelyjä, jotka kannustavat poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

Selvitysraportissa ehdotetaan myös erilaisten avustusten vastikkeellisuutta arvioitaessa niiden nykyistä selkeämpää kytkemistä kaupungin omaan palvelutuotantoon. Mikäli näin tehtäisiin, tulee erityistä huomiota kiinnittää palveluntarjoajien tasapuoliseen kohteluun ja kilpailunäkökohtiin sekä ns. puhtaan avustustoiminnan ja kaupungin oman palvelutuotannon rajapintoihin.

Palveluverkon suunnittelu

Raportissa on kiinnitetty huomiota koulutilojen yhteiskäyttöön. Lautakunta pitää asian tarkoituksenmukaista kehittämistä tärkeänä tavoitteena, joka ei järjesty ilman erillistoimia.

Yhtenä esityksenä on liikuntatoimen ja opetusviraston alaisten liikuntapaikkojen käytön hallinnoinnin yhdenmukaistamista. Käytännön toimena ehdotetaan liikuntatoimen ja koulujen liikuntapaikkojen tilavarausjärjestelmien yhdistäminen. 

Lautakunta katsoo, että koulujen ja lähiliikuntapaikkojen yhteinen kehittäminen on tärkeä tavoite. Kulttuurin tarpeet tulee niin ikään ottaa huomioon sekä näitä paikkoja kehitettäessä että niiden käytön helpottamista suunniteltaessa.

Kuten liikuntatoimen kokonaisselvityksessä todetaan, on yhteistyö hallintokuntien välillä oleellista palvelujen takaamiseksi eri puolilla kaupunkia. Liikuntavirastolla ja opetustoimella on toimipisteitä sellaisilla kaupungin alueilla, joilla kulttuurikeskuksella ei ole omaa aluetaloa.  Näiden tilojen saaminen myös kulttuurialan toimijoiden käyttöön on kaupungille tärkeää.

Toisin kuin useimmissa Suomen kaupungeissa, Helsingissä taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset ovat yksityisiä toimijoita, joita kaupunki ja valtio avustavat. Jotta taiteen perusoppilaitokset voivat tarjota opetusta tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia lähellä asukkaita, tulisi niiden tilatarpeita ja tilojen hinnoittelua tarkastella erillään kaupallisista toimijoista.

Lopuksi

Kulttuurikeskuksessa ja liikuntavirastolla on yhteinen tilavarausjärjestelmä (Elis/Leevi). Tämä järjestelmä korvaa monta muuta järjestelmää ja sillä voidaan hoitaa laskutukset, sopimukset, tilavaraukset. Lisäksi sen avulla voidaan hoitaa viestintään, työvuorojen suunnitteluun sekä erilaisille kursseille ilmoittautumiseen liittyviä tehtäviä.  Järjestelmä keskustelee myös kaupungin muiden järjestelmien kanssa (esim. Sap ja asiointiportaali).

Yhteistyön hyötyihin kuuluu myös kustannusten jako. Kehittämisen haasteena on hyvin erilaisten ja eri kokoluokan tarpeiden integrointi ja niiden vaikutus järjestelmän kehittämiseen.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Veikko Kunnas, vs. kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000

veikko.kunnas(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 23.01.2012 § 72

HEL 2011-002585 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä liitteenä olevan liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportin tiedoksi ja samalla pyytää raportista lausunnot 31.3. mennessä liikuntalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta, opetuslautakunnalta, nuorisolautakunnalta, suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen johtokunnilta, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta, talous- ja suunnittelukeskukselta sekä liikuntapalveluja tuottavilta kaupunkikonsernin tytäryhteisöiltä (Urheiluhallit Oy, Jääkenttäsäätiö sekä Stadion-säätiö).

Samalla kaupunginhallitus kiirehtii kaupungin liikuntastrategian valmistelua tämän selvityksen pohjalta.

Käsittely

23.01.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Arto Bryggare: .. lisäys Khn päätöksen toiseksi momentiksi
(2) Samalla kaupunginhallitus kiirehtii kaupungin liikuntastrategian valmistelua tämän selvityksen pohjalta.

Kannattajat: Eija Loukoila

Kaupunginhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunto pyydetään myös kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta.

16.01.2012 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Tuula Haatainen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

 

Kaupunginjohtaja/J 31.08.2011

HEL 2011-002585 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän seuraavasti:

Työryhmän nimi on liikuntatoimen kokonaisselvityksen seurantatyöryhmä ja tehtävä on valvoa konsulttityötä, joka koskee liikuntatoimen kokonaisselvitystä.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimetään apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja jäseniksi

rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, talous- ja suunnittelukeskus
liikuntajohtaja Anssi Rauramo, liikuntavirasto
virastopäällikkö Jaakko Stauffer, kiinteistövirasto
osastopäällikkö Petteri Huurre, liikuntavirasto
osastopäällikkö Tarja Loikkanen, liikuntavirasto
konserniyksikön päällikkö Matti Malinen, talous- ja suunnittelukeskus
toimitusjohtaja Maija Innanen, Stadion-säätiö
talouspäällikkö Kristiina Sorell, Urheiluhallit Oy

Lisäksi työryhmä voi työnsä aikana kuulla muita tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita.

Kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen hallintokeskuksesta vastaa työryhmän sihteerien tehtävien hoitamisesta.

Kaupunginjohtaja pyytää samalla henkilöstöjärjestöjä nimeämään työryhmään edustajansa.

Työryhmän toiminnassa on noudatettava Khn 10.5.2010 antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä.

Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.11.2011 mennessä.

Lisätiedot

Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Kepo/1

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 31

Helsingin NMKY ry:n projektiavustushakemus

HEL 2012-003853 T 02 05 01 00

Päätös

Nuorisolautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin:

1) Hakijalta pyydetään selvitys projektin viivästymisestä nuorisoasiainkeskukselle vuonna 2011 ilmoitetusta aikataulusta.

Käsittely

Palautusehdotus:
Tuomas Tiihonen: Lautakunta päättää palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin:

1) Hakijalta pyydetään selvitys projektin viivästymisestä nuorisoasiainkeskukselle vuonna 2011 ilmoitetusta aikataulusta.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Tiihosen esitys Perälän kannattamana voitti äänin 7 - 0 esittelijän ehdotuksen jäädessä vähemmistöön.

 

Esittelijä

vs. osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: 310 23056

tuulia.saves(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Helsingin NMKY ry

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee myöntää Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys ry:lle 7500 euroa avustusta Metropoli-projektin jatkovuoden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2012 menokohdalta 473000 600000030003.

Selvitys avustuksen käytöstä projektiavustusselvitys-lomakkeella on toimitettava nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon 15.12.2012 mennessä.

Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset).

Esittelijä

Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys ry (HNMKY) hakee 18 000 euron avustusta Metropoli-projektin jatkovuoden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2012.

Metropoli-projekti on Helsingin NMKY ry:n vuonna 2009 käynnistynyt kolmevuotinen vertaisohjaajien yhteistyö- ja laatuhanke. Projektin tarkoituksena on ollut nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden tukeminen sekä laadullinen kehittäminen yhteistyössä yhdistyksen kumppanien kanssa. Hankkeessa on haluttu toimia yli kuntarajojen ja luoda toimintamalleja lasten ja nuorten toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lautakunta on tukenut hanketta kolmena edellisvuonna. Vuoden 2012 aikana on tarkoituksena viimeistellä, vakinaistaa ja jakaa hankkeessa saavutettuja toimintoja ja tuloksia.

Hankkeessa on otettu käyttöön kolmitasoinen Avartti - toiminta, joka on 14–25-vuotiaiden kansainvälinen tavoitteellinen ja monipuolinen harrastusohjelma.  Ohjelmassa nuoret hyödyntävät vanhoja harrastuksia tai aloittavat uusia ja saavuttaessaan asettamansa tavoitteet, nuoret saavat tunnustuksen. Avartti on osoittautunut hyväksi keinoksi sitouttaa kerhotoiminnasta ikänsä puolesta yli kasvaneet nuoret toiminnan jatkamiseen vertais-, apu- ja kerho-ohjaajana. Vuoden 2012 aikana nykyiset Avartissa olevat pilottinuoret jatkavat pronssitasolta hopeatasolle ja uudet 14-vuotiaat lähtevät tavoittelemaan pronssia. Toimintaa suunnitellaan kehitettäväksi myös yhteistyökumppaneille tarjottavaksi.

Yhdistyksen kanssa käytyjen keskustelujen ja 2011 projektiselvityksen mukaan hanke on saavuttanut hyvin sille asetettuja tavoitteita. Hankkeessa luotu verkostomainen toimintatapa on tiivistänyt järjestöjen yhteistyötä, vertaisohjaajien, työntekijöiden ja yhdistysten tavoitteenasettelua sekä vahvistanut vuorovaikutusta. Hanke on tavoittanut ja saanut NMKY:n toimintaan mukaan myös sosiaalisesti ja ekonomisesti haastavista olosuhteista tulevia nuoria.

Namikalaisille kerhosihteereille sekä apu- ja vertaisohjaajille on luotu perus- ja jatkokoulutusmalleja, joissa heitä tuetaan yksilöllisesti sekä sitoutetaan toimintaan.  Ohjaajat ovat olleet innostuneita ja he ovat si-säistäneet roolinsa laajassa kentässä. Hankkeen osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosittain ja viime vuonna hanke tavoitti 775 alle 25-vuotiasta namikalaista kerhosihteeriä sekä vertaisohjaajaa ja käyntikertoja kertyi 6 704. Suurin osa osallistuneista oli helsinkiläisiä, mutta toiminta tavoitti myös hankesuunnitelman mukaisesti muita pääkaupunkiseudun namikalaisia. Vuoden 2011 aikana myös ruotsinkielisten toimijoiden osallistumista toiminnan kehittämiseen on aloitettu Kulosaaressa.

Hanketta koordinoimaan yhdistys on palkannut osa-aikaisen projektisihteerin, joka jatkaa hankkeessa vuoden 2012 ajan. Toimintaa ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, joka koostuu keskeisistä yhteis-työkumppaneista; Helsingin NNKY ry, Svenska KFUM i Helsingfors rf sekä Espoon NMKY ja Vantaan NMKY.

Hankkeen menot vuodelle 2012 ovat 24 000 euroa, jotka koostuvat palkkakuluista (14 000 euroa), kurssi-, kokous- ja luentokuluista (5 000 euroa), materiaali- ja välinekuluista (1 500 euroa), matkakuluista (2 000 euroa) sekä arviointikuluista (1 500 euroa). Menoissa ei ole huomioitu yhdistyksen omarahoitusosuutta, mikä yhdistyksen laskennan mukaan on noin 15 000 euroa koostuen mm. tiloista ja kalustosta.

Nuorisoasiainkeskus on käynyt yhdistyksen kanssa keskusteluja ja toteaa, että hankkeessa tuotetut toimintamallit näyttävät valmistuvan ja vakinaistuvan yhdistyksen toimintaan vuoden 2012 aikana ja niitä voidaan käyttää laajemminkin vapaaehtoistyössä. Nuorisoasiainkeskus puoltaa 7 500 euron projektiavustuksen myöntämistä Helsingin NMKY ry:lle Metropoli-projektiin yhdeksi jatkovuodeksi vertaisohjaajien yhteis-työ- ja laatuhankkeelle.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: 310 23056

tuulia.saves(a)hel.fi

Oheismateriaali

1

Helsingin NMKY hakemus

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Helsingin NMKY ry

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Tiedoksi

Nuorten kansalaistoiminnan toimisto

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Kepo/2

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 32

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:n projektiavustushakemus

HEL 2012-003854 T 02 05 01 00

Päätös

Lautakunta päätti myöntää Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:lle 8 000 euron avustuksen Liikkuva luontokoulu -projektin järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2012 menokohdalta 473000 600000030003.

Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava vuoden 2013 toiminta-avustuksen haun yhteydessä tai viimeistään 28.2.2013 mennessä (edellisen vuoden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä jäljennös tilintarkastuskertomuksesta).

Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi > Järjestöille ja nuorten ryhmille > Raha-avustukset).

Esittelijä

vs. osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: 310 23056

tuulia.saves(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee myöntää Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:lle 8 000 euron avustuksen Liikkuva luontokoulu -projektin järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2012 menokohdalta 473000 600000030003.

Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava vuoden 2013 toiminta-avustuksen haun yhteydessä tai viimeistään 28.2.2013 mennessä (edellisen vuoden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä jäljennös tilintarkastuskertomuksesta).

Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi > Järjestöille ja nuorten ryhmille > Raha-avustukset).

Esittelijä

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry hakee 15 000 euron avustusta Liikkuva luontokoulu -projektin toteuttamisesta 1.4.–31.12.2012 aiheutuviin kustannuksiin.

Liikkuvan luontokoulun tarkoituksena on kehittää kevyt, edullinen ja helposti liikuteltava kiertävän luontokoulun malli Helsingin kaupungille täydentämään nykyisiä luontokouluja. Yhdistyksen mukaan nykyinen luontokoulujärjestelmä ei tavoita tasapuolisesti kaikkia Helsinkiläisiä peruskoululuokkia, koska se palvelee vain tiettyjä luokka-asteita eikä sen piiriin mahdu kaikki halukkaat helsinkiläislapset. Lisäksi Liikkuva Luontokoulu -hankkeessa suunnitellaan tarjottavan palvelua erityisesti maahanmuuttaja- ja erityisluokille.

Helsingissä on tällä hetkellä Meriharjun luontotalo mukaan lukien viisi paikallista luonto- ja ympäristökoulua, jotka tarjoavat maksutonta monipuolista ympäristökasvatusta eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Luontokouluista vain yksi liikkuu tarvittaessa oppilaitoksiin ja tarhoihin antamaan ympäristöneuvontaa.  Liikkuva luontokoulu -hankkeessa kehitetään uusi malli, jossa luontokoulu liikkuu kouluihin, joista käsin järjestetään lähiluontoretkiä. Näin oman koulun lähiympäristö toimii lisäluokkahuoneena, joka auttaa lasta sekä sitoutumaan että osallistumaan luonnon- ja ympäristönsuojeluun ja myös vaikuttamaan omaan kaupunkiympäristöön ja viheralueisiin. Lasten motoriikka, luovuus ja mielikuvitus kehittyvät, kun he leikkivät turvallisessa lähimetsässä. Ylivilkkaat lapset hyötyvät luontoretkitoiminnasta, koska se vaikuttaa myönteisesti keskittymis- ja oppimiskykyyn.

Liikkuvassa luontokoulussa keskitytään lähiluontoretkiin, joiden ohjelmatarjonta on 1-3 luokkalaisille lapsille tarina- ja aistielämyksiin painottuvaa ja 4-6 luokkalaisille elinympäristöä tutkivaa ja ongelmaratkaisuun pyrkivää. Lisäksi hankkeessa valitaan kaksi pilottiluokkaa, joiden kanssa tavataan ja retkeillään eri vuodenaikoina. Hankkeessa tulee toimimaan myös opiskelija, joka tekee opinnäytetyön liikuteltavan luontokoulun mallista.

Yhdistys aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä Meriharjun luontotalon ja Harakan luontokeskuksen kanssa sekä Luonto-Liiton Lapset luontoon -kampanjan ja Suomen luontoliiton METSO-projektin kanssa.

Yhdistystä on tavattu valmisteluvaiheessa. Lisäksi ollaan oltu yhteydessä opetusvirastoon, joka kannattaa hanketta. Liikkuvaan luontokouluun suunnitellaan osallistuvan 870 alle 25-vuotiasta helsinkiläisnuorta. Hankkeeseen on haettu rahoitusta 15 000 euroa koostuen yhden henkilön palkkakuluista (13 040 euroa) ja toimisto- ja materiaalikuluista (1 960 euroa). Yhdistys käyttää hankkeeseen omarahoitusta 3 000 euroa, eikä se ole hakenut avustusta muualta.

Hakemus on saapunut 15.12.2011.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: 310 23056

tuulia.saves(a)hel.fi

Oheismateriaali

1

Luonto-Liiton Uudenmaanpiiri ry hakemus

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Tiedoksi

Nuorten kansalaistoiminnan toimisto

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Kepo/3

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 33

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n projektiavustushakemus

HEL 2012-002019 T 02 05 01 00

Päätös

Lautakunta päätti myöntää 11 000 euron avustuksen Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:lle monikulttuurisuushanke KAMU:n kustannuksiin vuodelle 2012 menokohdalta 600000030003.

Selvitys avustuksen käytöstä projektiavustusselvityslomakkeella on toimitettava nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon 14.12.2012 mennessä.

Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset).

Esittelijä

vs. osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Virpi Talasmäki, nuorisosihteeri, puhelin: 310 89132

virpi.talasmaki(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee myöntää 11 000 euron avustuksen Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:lle monikulttuurisuushanke KAMU:n kustannuksiin vuodelle 2012 menokohdalta 600000030003.

Selvitys avustuksen käytöstä projektiavustusselvityslomakkeella on toimitettava nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoiminnan toimistoon 14.12.2012 mennessä.

Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset).

Esittelijä

Pääkaupunkiseudun partiolaiset hakee 17 500 euroa avustusta monikulttuurisuushanke KAMU:n kustannuksiin vuodelle 2012.

KAMU:n 2011-2012 tavoitteena on lisätä monikulttuurisista taustoista tulevien lasten määrää partiotoiminnassa ja tehdä partiosta avoin harrastus kaikille kulttuuritaustasta riippumatta. KAMU on Pääkaupunkiseudun partiolaisten vuonna 2009 aloittama alun perin kaksivuotiseksi suunniteltu monikulttuurisuusprojekti jota jatkettiin kahdella vuodella. Nuorisolautakunta on tukenut hanketta sen alusta asti.

Projektin tavoitteet on jaettu kahden osa-alueen alle. Päälinjauksina ovat hankkeen jalkautuminen niille alueille, joilla monikulttuurisuustaustaiset lapset ja nuoret liikkuvat sekä ensimmäisen kaksivuotiskauden toimintamallien jatkaminen. Näitä toimintamalleja ovat esimerkiksi yhteistyölippukuntatoiminta, hankkeen aikana tuotettujen toimintamateriaalien käyttöönoton varmistamien lippukunnissa ja luottamushenkilöiden toiminnassa sekä monikulttuurisuustoiminnan näkyminen lippukuntatasolla osana normaalitoimintaa.

KAMU toteutetaan projektin työntekijän, luottamushenkilöiden ja yhteistyölippukuntien kanssa. Kohderyhmänä ovat 7-22-vuotiaiden monikulttuuristen lasten ja nuorten lisäksi pääkaupunkiseutulaiset lippukunnat, piirin eri toiminnanalat ja yksittäiset partiolaiset.  Yhdeksästä yhteistyölippukunnasta neljä on helsinkiläisiä ja projektin pääpaino on alueellisesti itäisessä Helsingissä.

KAMU tulee näkymään kuluvana vuonna erityisesti piirin jäsenistön ja lippukuntien koulutuksissa, luottamushenkilöiden seminaareissa sekä alueellisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Myös kesällä järjestettävällä piirileiri Sarasteella on hanke merkittävässä roolissa. Lisäksi syksyllä järjestetään KAMU-seminaari, jossa esitellään malli siitä, miten monikulttuurisuusasiat tulisi hankkeen jälkeen piirissä huomioida.  Hankkeen avulla halutaan kääntää vieraus ja erilaisuus voimavaraksi.

Hankkeessa on luotu oma verkosto piirin toimijoiden ja lippukuntien avuksi sekä etsitään aktiivisesti uusia mahdollisia yhteistyökumppaneita. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty leikkipuistojen, koulujen, nuorisotalojen, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Toiminnan arviointi tapahtuu kaksi kertaa vuodessa ja arvioinnista tehdään raportti piirineuvostolle. Hankkeeseen kohdistuvat riskit on kartoitettu ja niihin on pyritty reagoimaan etukäteen. Hankkeen onnistuminen arvioidaan loppuraportissa ja toimintamallissa, jossa neuvotaan miten monikulttuurisuuteen liittyviä asioita jatkossa hoidetaan partiopiirissä.

Kokonaiskustannukset vuodelle 2012 ovat 51 115 euroa ja ne koostuvat pääosin henkilöstökustannuksista ja muista menoista, kuten matkat, materiaalit ja muut toimintakulut. Kustannuksista 70 prosenttia kohdistuu helsinkiläisiin lapsiin ja nuoriin. Hankkeelle on haettu avustuksia myös Espoon ja Vantaan kaupungeilta.

KAMU-projekti edistää lasten ja nuorten toimintaan liittymistä ja harrastusmahdollisuuksien löytymistä sekä tuottaa toimintamallin monikulttuurisuusasioiden hoitoon piiritasoisesti ja tukee nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelman 2009-2012 toteutumista.  Nuorisoasiainkeskus esittää 11 000 euron projektiavustuksen myöntämistä Pääkaupunkiseudun partiolaisille KAMU-projektin kustannuksiin vuodelle 2012.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Virpi Talasmäki, nuorisosihteeri, puhelin: 310 89132

virpi.talasmaki(a)hel.fi

Oheismateriaali

1

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset projektiavustushakemus 2012_53863

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Tiedoksi

Nuorten kansalaistoiminnan toimisto

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

Kepo/4

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

§ 34

Trollit ja Poreet tanssiryhmän (Tamara Rasmussen opisto) projektiavustushakemus

HEL 2012-003851 T 02 05 01 00

Päätös

Lautakunta päätti olla myöntämättä avustusta Tamara Rasmussenin opistossa opiskelevalle tanssiryhmälle Trollit ja Poreet Taiwanissa 14.–20.7.2012 järjestettävän 2012 Dance and the Child International Dance Summit -tanssikonferenssin osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Hylkäysperuste: nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjesäännön mukaisesti nuorisolautakunta myöntää avustusta varhaisnuoriso- tai nuorisojärjestöille tai nuorten toimintaryhmille.

Esittelijä

vs. osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: 310 23056

tuulia.saves(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Trollit ja Poreet tanssiryhmä (Tamara Rasmussen opisto)

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta
Esitysteksti

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee olla myöntämättä avustusta Tamara Rasmussenin opistossa opiskelevalle tanssiryhmälle Trollit ja Poreet Taiwanissa 14.–20.7.2012 järjestettävän 2012 Dance and the Child International Dance Summit -tanssikonferenssin osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Hylkäysperuste: nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjesäännön mukaisesti nuorisolautakunta myöntää avustusta varhaisnuoriso- tai nuorisojärjestöille tai nuorten toimintaryhmille.

Esittelijä

Tamara Rasmussenin opistossa opiskeleva tanssiryhmä Trollit ja Poreet hakee 7 000 euron avustusta Taiwanissa 14.–20.7.2012 järjestettävän 2012 Dance and the Child International Dance Summit -tanssikonferenssin osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Tanssiopiston Trolleista ja Poreista muodostetun ryhmän on tarkoitus esiintyä Taiwanissa omilla tanssiteoksillaan, osallistua tanssi-workshoppeihin, tutustua laajasti tanssiteoksiin sekä tanssielokuviin ja tehdä retkiä tutustuakseen paikalliskulttuuriin ja konferenssin tanssijoihin ympäri maailman. Tapahtuman tavoitteena on tutkia, kuinka tanssiopetus vaikuttaa nuorten elämään. Konferenssiin kutsutut 24 nuorta ovat pääosin helsinkiläisiä. Lisäksi mukaan lähtee ryhmän opettaja ja viisi huoltajaa.

Tanssikonferenssiin osallistumisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat 56 850 euroa ja koostuvat lennoista, osallistumismaksuista, majoituksesta, ruokailuista, kuljetuksista ja paikallisesta ohjelmasta. Trollien ja Poreitten omarahoituksen on arveltu olevan 15 000 ja ryhmä hakee avustusta myös Svenska Kulturfondenilta, Suomen kulttuurisäätiöltä ja CIMO:lta.

Trollit ja Poreet koostuu Tamara Rasmussen Opiston kahdesta nuorten erikoisvalmennusryhmästä, jotka on kutsuttu esiintymisvideon perusteella Taiwaniin kansainvälisen nuorten tanssitapahtuman osallistujiksi. Erikoisvalmennusryhmissä opiskellaan harrastuksen lomassa myös tanssitaiteen laajat perusopinnot. Nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjesäännön mukaisesti nuorisolautakunta myöntää avustusta varhaisnuoriso- tai nuorisojärjestöille tai nuorten toimintaryhmille.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Toivonen

Lisätiedot

Tuulia Saves, nuorisosihteeri, puhelin: 310 23056

tuulia.saves(a)hel.fi

Oheismateriaali

1

Trollit ja Poreet tanssiryhmän (Tamara Rasmussen opisto) hakemus

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Trollit ja Poreet tanssiryhmä (Tamara Rasmussen opisto)

Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta
Esitysteksti

Tiedoksi

Nuorten kansalaistoiminnan toimisto

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

3/2012

(83)

Nuorisolautakunta

 

 

 

 

 

 

29.03.2012

 

 

 

 

 

 

Nuorisolautakunta

 

 

 

Emma Kari

puheenjohtaja

20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34

 

 

 

 

Pekka Sihvonen

pöytäkirjanpitäjä

20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

 

Riku Ahola

Tuomas Tiihonen

 

 

 

 

 

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 10.04.2012 ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.

 


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

-        se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

-        kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin nuorisolautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

-        päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

-        miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

-        millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

-        oikaisuvaatimuksen tekijä

-        millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

-        oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 5000

Hietaniemenkatu 9 B

+358 9 310 8900

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 10

Faksi

 

Alvnro

nuorisoasiainkeskus@hel.fi

http://www.nuoriso.hel.fi

+358 9 310 89099

 

FI02012566