Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 3/2012 | 1 (1) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Ntj/7 | |
| 29.03.2012 |
| |
|
|
|
§ 26
Nuorisolautakunnan lausunto kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden ohjelmaluonnoksesta 2013 - 2017
HEL 2012-002910 T 10 06 00
Päätös
Lautakunta päätti esittää vuosien 2013 – 2017 talonrakennus-hankkeen rakentamisohjelmaluonnoksesta kiinteistölautakunnalle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon.
Nuorisoasiainkeskus esittää lausuntonaan seuraavaa:
Viikin nuorisotalon rakentaminen on suunniteltu siten, että talo valmistuu vuonna 2017. Kohteelle on tonttivaraus. Latokartanon koulussa sijainneet väliaikaiset nuorten tilat siirtyivät koulun käyttöön syksyllä 2011 ja toimintaa on sen jälkeen organisoitu väliaikaisesti neljässä erillisessä pienessä tilassa. Väliaikaiset tilat ovat nuorten toimintaan huonosti soveltuvia ja kustannustehokkuudeltaan vaatimattomia. Viikin asukkaat ja nuoret ovat olleet toistuvasti yhteydessä päätöksentekijöihin, kaupungin vastaaviin viranomaisiin ja nuorisoasiainkeskukseen nuorisotalon rakentamisasiassa.
Maunulan nuorisotalon uudisrakennus on suunnitteilla työväenopiston ja kirjaston kanssa Maunulan uuden kauppakeskuksen yhteyteen. Nuorisoasiainkeskukselle on varattu 227 neliön tilat. Merkittävä osa uudis-rakennuksen tiloista suunnitellaan monipuoliseen ja saumattomaan yhteiskäyttöön. Rakentaminen toteutetaan vuosina 2013 – 2014. Maunulan vanhan ostoskeskuksen korvaava kauppakeskus rakennetaan samanaikaisesti kolmen hallintokunnan uudisrakennuksen kanssa. Näin muotoutuu julkisten ja yksityisten toimintojen monipuolinen kokonaisuus hyvien liikenneyhteyksien varteen palvelemaan kaikkia Maunulan alueen asukasryhmiä. Nuorisotoimen uudet tilat korvaavat vuonna 2010 sisäilmaongelmien vuoksi suljetun nuorisotalon tilat.
Herttoniemen metrokeskuksen yhteyteen nuorisoasiainkeskus esittää rakennettavaksi noin 600 m2 nuorisotilat. Samalla voitaisiin luopua hiukan syrjäiseksi ja vaikeammin tavoitettavaksi jäävästä Kettutien nuorisotalosta.
Toisena vaihtoehtona Metrokeskuksen suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta toteuttaa laajempi nuorten toimintakeskus metrokeskuksen yhteyteen. Tällöin tilantarve kulttuuriareenoineen ja järjestötiloineen olisi noin 900 – 1100 m².
Herttoniemen metroaseman uusissa tiloissa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa tilojen monikäyttöisyys ja selvitetään mahdollisen kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon tilojen osittaista yhteiskäyttöä tilojen ja muidenkin resurssien tehokkaamman käytön edistämiseksi. Uudessa metrokeskuksessa voitaisiin myös toteuttaa uudenlaista asukastilojen yhteiskäyttöä yli hallintokuntarajojen. Keskeisen sijaintinsa ja hyvän saavutettavuutensa ansiosta alueellisen palvelun lisäksi Herttoniemen metrokeskus palvelee laajemmin kaikkia itähelsinkiläisiä nuoria.
Herttoniemenrannan nuorisotalon perusparannus toteutetaan vuosina 2014 – 2015.
Lisäksi ohjelmaluonnoksessa on Jätkäsaaren Bunkkerin muutos liikunta- ja nuorisotiloiksi vuosina 2014–2015. Nuorisoasiainkeskuksen budjettiraami ei mahdollista Bunkkerin uusien tilojen käyttöönottoa. Nuorisoasiainkeskus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää nuorisoasiainkeskuksen raamiin lisäyksen tilan vuokra- ja henkilöstökuluja sekä toimintamenoja varten.
Nuorisolautakunta päätti 15.12.2011, että nuorisoasiainkeskus ei osallistu toiminnan keskittämiseen Monitoimitalo Bunkkeriin, vaan korostaa toiminnassaan alueellista ulottuvuutta ja matalan kynnyksen osallistumista. Lisäksi nuorisoasiainkeskus totesi, että sillä on jo alueella avoimen toiminnan nuorisotalo.
Östersundomissa sijaitsevan nuorisotila Östiksen perusparannus toteutetaan vuonna 2015.
Jakomäen nuorisotalo suljettiin sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi syksyllä 2011. Peruskorjauksen sijaan Jakomäen nuorisotilat olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa tulevan Jakomäkitalon yhteydessä.
Kiinteiden toimintatilojen lisäksi voidaan selvittää väliaikaisten toimintatilojen käytön mahdollisuutta. Näillä voitaisiin vastata paikallisiin nuorten toiveisiin joustavalla ja kevyellä tavalla. Väliaikaiset tilat voisivat perustua alueellisiin kumppanuuksiin. Näistä tiloista voitaisiin luopua nopeasti sen jälkeen, kun tila ei enää vastaa nuorten toiveita.
Perusparannuksiin ja niiden suunnitteluun varatulla määrärahalla toteutetaan pienimuotoisia muutos- ja parannustoimenpiteitä. Osa toteutetaan osallisuushankkeina yhdessä nuorten kanssa.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Lauri Siurala
Lisätiedot
Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036
harri.taponen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Talonrakennushankkeet TAE 2013-17_Nk.pdf |
Päätösehdotus
Lautakunta päättänee esittää vuosien 2013 – 2017 talonrakennus-hankkeen rakentamisohjelmaluonnoksesta kiinteistölautakunnalle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon.
Nuorisoasiainkeskus esittää lausuntonaan seuraavaa:
Viikin nuorisotalon rakentaminen on suunniteltu siten, että talo valmistuu vuonna 2017. Kohteelle on tonttivaraus. Latokartanon koulussa sijainneet väliaikaiset nuorten tilat siirtyivät koulun käyttöön syksyllä 2011 ja toimintaa on sen jälkeen organisoitu väliaikaisesti neljässä erillisessä pienessä tilassa. Väliaikaiset tilat ovat nuorten toimintaan huonosti soveltuvia ja kustannustehokkuudeltaan vaatimattomia. Viikin asukkaat ja nuoret ovat olleet toistuvasti yhteydessä päätöksentekijöihin, kaupungin vastaaviin viranomaisiin ja nuorisoasiainkeskukseen nuorisotalon rakentamisasiassa.
Maunulan nuorisotalon uudisrakennus on suunnitteilla työväenopiston ja kirjaston kanssa Maunulan uuden kauppakeskuksen yhteyteen. Nuorisoasiainkeskukselle on varattu 227 neliön tilat. Merkittävä osa uudis-rakennuksen tiloista suunnitellaan monipuoliseen ja saumattomaan yhteiskäyttöön. Rakentaminen toteutetaan vuosina 2013 – 2014. Maunulan vanhan ostoskeskuksen korvaava kauppakeskus rakennetaan samanaikaisesti kolmen hallintokunnan uudisrakennuksen kanssa. Näin muotoutuu julkisten ja yksityisten toimintojen monipuolinen kokonaisuus hyvien liikenneyhteyksien varteen palvelemaan kaikkia Maunulan alueen asukasryhmiä. Nuorisotoimen uudet tilat korvaavat vuonna 2010 sisäilmaongelmien vuoksi suljetun nuorisotalon tilat.
Herttoniemen metrokeskuksen yhteyteen nuorisoasiainkeskus esittää rakennettavaksi noin 600 m2 nuorisotilat. Samalla voitaisiin luopua hiukan syrjäiseksi ja vaikeammin tavoitettavaksi jäävästä Kettutien nuorisotalosta.
Toisena vaihtoehtona Metrokeskuksen suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta toteuttaa laajempi nuorten toimintakeskus metrokeskuksen yhteyteen. Tällöin tilantarve kulttuuriareenoineen ja järjestötiloineen olisi noin 900 – 1100 m².
Herttoniemen metroaseman uusissa tiloissa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa tilojen monikäyttöisyys ja selvitetään mahdollisen kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon tilojen osittaista yhteiskäyttöä tilojen ja muidenkin resurssien tehokkaamman käytön edistämiseksi. Uudessa metrokeskuksessa voitaisiin myös toteuttaa uudenlaista asukastilojen yhteiskäyttöä yli hallintokuntarajojen. Keskeisen sijaintinsa ja hyvän saavutettavuutensa ansiosta alueellisen palvelun lisäksi Herttoniemen metrokeskus palvelee laajemmin kaikkia itähelsinkiläisiä nuoria.
Herttoniemenrannan nuorisotalon perusparannus toteutetaan vuosina 2014 – 2015.
Lisäksi ohjelmaluonnoksessa on Jätkäsaaren Bunkkerin muutos liikunta- ja nuorisotiloiksi vuosina 2014–2015. Nuorisoasiainkeskuksen budjettiraami ei mahdollista Bunkkerin uusien tilojen käyttöönottoa. Nuorisoasiainkeskus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää nuorisoasiainkeskuksen raamiin lisäyksen tilan vuokra- ja henkilöstökuluja sekä toimintamenoja varten.
Nuorisolautakunta päätti 15.12.2011, että nuorisoasiainkeskus ei osallistu toiminnan keskittämiseen Monitoimitalo Bunkkeriin, vaan korostaa toiminnassaan alueellista ulottuvuutta ja matalan kynnyksen osallistumista. Lisäksi nuorisoasiainkeskus totesi, että sillä on jo alueella avoimen toiminnan nuorisotalo.
Östersundomissa sijaitsevan nuorisotila Östiksen perusparannus toteutetaan vuonna 2015.
Jakomäen nuorisotalo suljettiin sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi syksyllä 2011. Peruskorjauksen sijaan Jakomäen nuorisotilat olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa tulevan Jakomäkitalon yhteydessä.
Kiinteiden toimintatilojen lisäksi voidaan selvittää väliaikaisten toimintatilojen käytön mahdollisuutta. Näillä voitaisiin vastata paikallisiin nuorten toiveisiin joustavalla ja kevyellä tavalla. Väliaikaiset tilat voisivat perustua alueellisiin kumppanuuksiin. Näistä tiloista voitaisiin luopua nopeasti sen jälkeen, kun tila ei enää vastaa nuorten toiveita.
Perusparannuksiin ja niiden suunnitteluun varatulla määrärahalla toteutetaan pienimuotoisia muutos- ja parannustoimenpiteitä. Osa toteutetaan osallisuushankkeina yhdessä nuorten kanssa.
Esittelijä
Kiinteistöviraston tilakeskus pyytää lausuntoa oheisesta hallintokuntanne talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2013 – 2017. Rakentamisohjelmaluonnokseen on ohjelmoitu enimmäismäärä hallintokunnan ehdottamia hankkeita.
Kaupunginvaltuuston päätettyä investointitalouden 2013 - 2017 raamin, tilakeskus joutuu karsimaan kiinteistölautakunnalle valmisteltavan talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman 2013–2017 raamin mukaiseksi.
Rakentamisohjelmaehdotuksessa on esitetty omina riveinään yli 200 000 euron (alv 0 %) hankkeet.
Lausunto kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta 2013 - 2017 on pyydetty viimeistään 30.3.2012.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Lauri Siurala
Lisätiedot
Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036
harri.taponen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Talonrakennushankkeet TAE 2013-17_Nk.pdf |
Päätöshistoria
Toimitusjohtaja 28.3.2012
HEL 2012-002910 T 10 06 00
Lausuntopyyntönne 15.12.2012 rakentamisohjelmaluonnokseen
Kiinteistöviraston tilakeskus on pyytänyt lausuntoa Staralta koskien hallintokuntamme talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnosta 2013–2017.
Staran toimitiloille asetetaan toimitilastrategian mukaisesti erityisen suuria kustannus- ja toimintatehokkuutta painottavia vaatimuksia. Kaikkien uusien kohteiden ja muutoshakkeiden tarpeellisuus, hankintatapa sekä hinta- ja laatutaso tullaan tarkistamaan toimitilasuunnitelman mukaiseksi.
Talonrakennushankkeiden korjaus- ja uudisrakennuskohteiden määrittely ja määrärahojen allokointi on tapahtunut vuoden 2012 alun tapaamisessa tilakeskuksen ja Staran kesken hyvässä yhteistyössä. Edellisiin vuosiin verrattuna on tullut esille korostetusti talonrakennuksen investointimäärärahojen dramaattinen vähenemien tulevina vuosina. Tästä johtuen Staran hallinnassa olevien kiinteistöjen peruskorjaus - ja muutostyövaje kasvaa lähivuosina erittäin paljon. Virasto joutuu tekemään merkittäviä strategisia linjauksia priorisoidessaan jo kertaalleen karsitun rakentamisohjelmaluonnoksen hankkeita.
Stara esittää, että jäljempänä esitetyt lisäykset ja tarkennukset voidaan huomioida lopullisessa rakentamisohjelmassa.
Uudis- ja lisärakennushankkeet
Jätkäsaaren tukikohta, hankenumero 8086249
Staran läntisen kaupunkitekniikan eteläisen osan rakentamisen, hoidon ja kunnossapidon nykyinen tukikohta ns. Bunkkeri, muutetaan lähitulevaisuudessa liikuntatiloiksi ja Staran tuotantoa palveleva toimisto-osa puretaan.
Stara on ollut mukana yhteishankkeen hankesuunnittelussa, jossa korvaavat tilat toteutetaan maanalaisella tukikohdalla. Samaan luolastoon Staran kanssa tulevat alueellisen pysäköinnin ja väestön-suojien tilat. Staran tarvitsemat tilat koostuvat 6000 m2 tukikohtatilasta, noin 1000 m2 osuudesta yhteisestä ajotunnelista ja noin 300 m2 maanpäällisestä toimistotilasta, joka toteutetaan vuokrauksella tai osakkuudella yläpuolisissa toimitilakiinteistöissä. Staran tarveselvitys hankkeesta hyväksyttiin 31.3.2011 teknisen palvelun lautakunnassa.
Hankkeen kustannusarvio on 17,4 miljoonaa euroa ilman maanpäällisiä toimistotiloja ja sen toteutusaikataulu riippuu pitkälti yhteishankkeen muiden osien rahoituksen järjestymisestä. Rakennussuunnittelu on alkanut vuoden 2012 alussa.
Merellisten palveluiden tukikohta, Haakonlahti eteläinen, hankenumero 8084510
Nykyinen Staran merellisten palveluiden tukikohta on toiminut keväästä 2010 alkaen Sompasaaressa S1 – rakennuksessa väliaikaisissa, Helsingin Satamalta vapautuneissa tiloissa. Näistä tiloista joudutaan kuitenkin luopumaan viimeistään 2016, kun alueen esirakentaminen edistyy.
Kyseessä on ympäristönhoito-osaston meri- ja saaristoalueet työyksikön tukikohta, josta käsin voidaan hoitaa yleisten ranta-alueiden puhtaanapito sekä muut yksiköltä tilatut työt kuten mm. Helsingin lähisaarten jätekuljetuksia ja huoltoliikennettä. Kohteen kaavailtu sijainti on toiminnalle ihanteellinen.
Uusia korvaavia tiloja on suunniteltu yhteistyössä LIV:n kanssa Laaja-salon Kruunuvuoreen, Haakonlahteen. Valmisteilla olevan hankesuunnitelman alustava kustannusarvio, tällä hetkellä Staran yli 1,3 miljoonan euron osuudella, on osavuotisesti toimivalle työyksikölle kuitenkin vuokravaikutukseltaan edelleenkin aivan liian korkea. Hankesuunnitelmaluonnoksessa esitettyjen tilojen laajuutta ja laatutasoa joudutaan edelleenkin miettimään Staran osalta. Jos Staralle aiheutuvan vuokran suuruutta ei saada yhdessä LIV:n kassa käyttöä tehostamalla selvästi alemmalle tasolle, on Stara pakotettu järjestämään meri- ja saaristoalueiden hoidon toimitilat muulla tavoin Sompasaaresta luovuttaessa. Tässäkään tapauksessa määrärahatarve ei poistu.
Atomitien tukikohta, uusi hanke
Jo pitkään on Staran ja tilakeskuksen keskusteluissa ollut esillä ajatus, jossa Stara joutuu luopumaan Pitäjänmäellä Atomitiellä sijaitsevasta tukikohdastaan suunnittelujakson lopulla. Ajoitus on ollut sidoksissa alueen kaavoitukseen ja ko. tukikohtatontin ottamisesta muuhun käyttöön. Korvaavien tilojen on kaavailtu sijoittuvan luolastoon läheiseen Pajamäkeen.
Tämän hetkinen tieto on kuitenkin se, että Atomitien tukikohta voi olla nykyisissä tiloissaan ainakin 10 vuotta. Tämän johdosta sekä tilakeskus että Stara katsovat, että kiinteistön kuntoon ja toimivuuteen tulee osoittaa pikaisesti määrärahoja. Atomitien kiinteistöstä on laadittu kuntokartoitus vuonna 2010. Sen perusteella kiinteistön pikaisiin korjaustöihin tulee käyttää noin 200.000 € seuraavan kahden vuoden aikana. Stara esittää, että tämä määräraha otetaan mukaan viimeistään vuosille 2013–2014.
Tilakeskuksen korjaushankkeet
Liukumäentie 4, hankenumero 8020204
Oulunkylän kiinteistön korjauksen perusteet ovat pääosin pysyneet muuttumattomina jo liki kymmenen vuotta. Kiinteistön kunnossa on tapahtunut edelleen merkittävää huononemista. Puolilämpimän varasto-hallin liikuntasauman repeämä on kasvanut ja tästä johtuvat rakennuksen muodonmuutokset saattavat aiheuttaa vaaraa.
Liukumäentien lisärakentamisen hankesuunnitelman päivitys käynnistettiin heti sen jälkeen, kun rakennusviraston palveluosasto ilmoitti luopuvansa käytössään olevista tiloista kesään 2012 mennessä. Stara haluaa keskittää Liukumäentie 4:ään logistiikan johdon lisäksi sekä pohjoisen kaupunkitekniikan Koivikkotien yksikön että talonrakennuksen rakennusprojektit – yksikön toiminnat Vihdintieltä. Molempien yksiköiden nykyisistä toimitiloista, yhteensä 1100 m2, joudutaan luopumaan viimeistään vuoteen 2014 mennessä, Koivikkotieltä jopa aiemmin.
Liukumäentien hankesuunnitelman päivitys valmistuu kevään 2012 aikana ja Stara esittää siinä aiemmin vuosille 2016 – 2017 aikataulutetun hankkeen aikaistamista alkamaan viimeistään vuonna 2014. Samalla Stara toivoo, että sen vastaus tilakeskuksen 23.8.2011 tekemään tietopyyntöön toiminnallisista pienistä hankkeista vuodelle 2012 huomioitaisiin siten, että rakennusvirastolta vapautuvien tilojen muutostyöt voitaisiin toteuttaa Liukumäentiellä omana hankkeenaan jo vuoden 2012 aikana.
Lisätiedot
Määttänen Jyrki, toimitilapäällikkö, puhelin: 310 38569
jyrki.maattanen(a)hel.fi
Timo Martiskainen | Kirsi Remes |
toimitusjohtaja | yksikön johtaja |
Opetuslautakunta 20.03.2012 § 39
HEL 2012-002910 T 10 06 00
Päätös
Opetuslautakunta päätti antaa kiinteistölautakunnalle seuraavan lausunnon opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2013–2017:
Opetusvirasto on joulukuussa 2011 vastannut tilakeskuksen hallintokunnille esitettyyn tiedusteluun koskien investointiehdotusta vuosille 2013–2017. Opetusvirasto esitti tällöin tarvittavat muutokset ja lisäykset uuteen investointiohjelmaan.
Kiinteistöviraston tilakeskuksen luonnos opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vastaa vain osin opetustoimen näkemystä talonrakennushankkeiksi vuosille 2013–2017. Rakentamisohjelmaan tarvittavat muutokset ja lisäykset esitetään seuraavassa erikseen lisätilahankkeista ja perusparannushankkeista.
Sekä lisätila- että perusparannushankkeista lukuun ottamatta teknisiä hankkeita laaditaan opetusviraston toimesta tarveselvitykset. Hankesuunnitelmavastuu on tilakeskuksella; opetustoimi puolestaan pitää huolta siitä, miten valtakunnalliset opetustiloihin liittyvät laatutavoitteet saadaan ohjelmoitua hankkeisiin. Opetustoimi antaa lausunnot hankesuunnitelmista. Rakentamisen järjestäminen on tilakeskuksen vastuulla. Tilakeskuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen aikaiseen valvontaan, jotta turvataan turvalliset ja terveelliset tilat.
Koulu- ja oppilaitosrakentamisen ja päiväkotirakentamisen tavoitteet
Opetuslautakunta hyväksyi 31.1.2012 (§ 7) palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Koulu- ja oppilaitosrakentaminen toteuttaa Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa omalta osaltaan. Tavoitteena on, että huolehditaan määrällisesti koulutustarpeen edellyttämällä tavalla ja valtakunnallisten laatutavoitteiden pohjalta tarkoituksenmukaisesta koulutilarakentamisesta eri alueilla. Koulutuspalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta noudattaen. Edistetään terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun työelämätarpeet otetaan huomioon. Tavoitteena on myös syrjäytymisen ehkäisy alueellisen eriarvoisuuden poistajana. Myös kustannustehokkuus joudutaan ottamaan huomioon.
Päiväkotisuunnittelussa noudatetaan sosiaaliviraston ja ympäristökeskuksen ohjeita.
Käytännön toiminnallisena tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteen toteuttamiseksi seurataan koulujen käytettävissä olevien tilojen määrää ja laskentapäivän oppilasmääriä sekä oppilasvirtoja. Ruotsinkielistä päivähoito- ja koulutuspalveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena.
Palveluverkkoja sopeutetaan ennusteiden mukaiselle lapsi-, oppilas- ja opiskelijamäärälle. Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet on otettu huomioon tässä lausunnossa.
Kouluverkkopäätösten toteuttaminen
Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa 2013–2017 on otettu huomioon kouluverkkopäätösten toteuttamisen kustannusvaikutuksia.
Uudisrakentaminen ja muut lisätilat
Rakentamisohjelmaluonnoksessa tulee ottaa huomioon toteutettavien asuntotuotantoalueiden todennäköinen toteutumisajankohta ja opetusviraston ilmoittama tilantarve.
Opetuslautakunta päätti esittää seuraavat muutokset ja lisäykset talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman luonnokseen:
Muutokset esitettyyn rakentamisohjelmaluonnokseen
Jätkäsaaren suomenkielinen ja ruotsinkielinen peruskoulu
- kooltaan 8 500 brm2, korvaa aiemman suomenkielisen peruskoulun
Kruunuvuorenrannan keskuskoulun 1. vaihe
- ajoitus siirtyy suunnitteluajankohdan ulkopuolelle alueen rakentamisaikataulusta johtuen
Ressun lukion laajennus
- laajuus tarkistettava opetuslautakunnan alustavan tarveselvityksen mukaiseksi
Viikinmäen korttelitalo
- laajuus tarkistettava hankesuunnitelman mukaiseksi
Lisäykset esitettyyn rakentamisohjelmaan
Varautuminen rakentamaan Marjaniemen ja Myllypuron puuttuvat koulutilat, yhteensä n. 500–600 oppilaalle ratkaisusta riippuen. Tekeillä on selvitys mahdollisista rakennuspaikoista Myllypuroon.
Peruskoulun laajennus Metsolan ala-asteen koulun yhteyteen
- Läntisessä suurpiirissä on jo pitkään ollut tasaisesti nähtävissä noin 400 oppilaan lähikoulupaikkavaje. Hankkeen laajuus n. 3 000 brm2. Alustava tontinkäyttöselvitys on tehty.
Lauttasaaren ala-asteen koulun laajennus
- Ennusteiden mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2019 suomenkielisten ala-asteikäisten lasten määrä lisääntyy 269 lapsella. Lauttasaaren ruotsinkielisen ala-asteen Drumsö lågstadieskolan oppilasmäärä on kasvussa ja lisäksi olisi perusteltua mahdollisimman pian luopua Drumsö lågstadieskolan ja Lauttasaaren ala-asteen pihan paviljongeista. Nämä seikat on otettava huomioon Lauttasaaren suomenkielistä kouluverkkoa kehitettäessä. Lauttasaaren ala-astetta tulisi laajentaa 200 oppilaan tiloilla. Hankkeen laajuus n. 3 000 brm2. Laajennus on tarpeen, vaikkakin Koivusaareen on varattu tontti alkuopetusta ja päiväkotia varten. Tekeillä on selvitys mahdollisista laajentamisvaihtoehdoista.
Kalasataman koulu
- Kalasataman koulu on 2. vaihe uuden asuntoalueen yhteishanketta sosiaaliviraston kanssa vuonna 2018. Laajuus n. 6 500 brm2, riippuen 1. vaiheen koosta.
Sairaalakoulu
- Sophie Mannerheimin koululle (1.8.2011 yhdistyneelle sairaalakoululle) tarvitaan olemassa olevia eri toimipisteissä toimivia tiloja korvaavat tilat pääkoulua varten noin 70 oppilaalle lähelle Meilahden sairaala-aluetta, n. 1 800 brm2
- Lastenlinnan sairaalassa otetaan käyttöön vanhoja tiloja korvaavat tilat noin 22 oppilaalle (150 m2)
Ruotsinkieliset päiväkodit
- Kalasataman 63-paikkainen päiväkoti, 690 brm2, vuonna 2016
- Ruotsinkielisen päivähoidon pysyvien omien toimipisteiden tarve on korostunut erityisesti eteläisellä alueella. Tavoitteena on tulevaisuudessa tarkistaa ostopalvelupäivähoitopaikkojen suhteellista määrää sekä korvata pieniä ulkopuolisilta vuokrattuja yksiköitä vähemmän haavoittuvilla kolmen ryhmän yksiköillä seuraavasti:
- Daghemmet Axel tarvitsee vuoden 2013 alussa tilat, noin 610 htm2, osoitteesta Merimiehenkatu 12.
- Lauttasaaren Vattuniemeen 63-paikkainen päiväkoti 690 brm2 viimeistään vuonna 2015
Ammattioppilaitokset
- Koulutustakuun toteuttamiseksi ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja on lisättävä 1 000 paikkaa vuoden 2011 opiskelijamäärään verrattuna. Tälle lisäopiskelijamäärälle tarvitaan edelleen lisätilaa vaikkakin Meritalon, Teollisuuskadun ja Ala-Malmin hankkeet ovat jo menossa.
- Ammatillisen koulutuksen lisätilojen suunnittelun ja sijoittamisen tulee tukea koulutuksen keskittämistä järkevään määrään toimipisteitä ja siten edesauttaa toiminnan ja opetuksen järjestämistä.
Helsingin tekniikan alan oppilaitos
- Koulutustakuun edellyttämät lisäpaikat huomioon ottaen oppilaitokselta puuttuu 388 opiskelijapaikkaa. Tilapäisiä opiskelupaikkoja on tällöin käytössä Abraham Wetterintiellä (640 paikkaa), Holkkitiellä (n.125 paikkaa) ja Onnentiellä (n.100 paikkaa), yhteensä 865 opiskelijapaikkaa. Kokonaisselvitys tekniikan alan oppilaitoksen tilojen sijoittumiseksi on tekeillä.
Perusparantaminen
Rakennusohjelman perustana on koulurakennusten korjaaminen siten, että ne takaavat terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Runkona ovat koulurakennusten laajat perusparannukset, jotka tähtäävät rakenteiden ja teknisten järjestelmien parantamiseen siten, että tuloksena on sisäilman laadun paraneminen.
Opetusviraston sisäilmaryhmä on käsitellyt investointihankkeita kokouksessaan 12.1.2012. Esitys sisältää pääsääntöisesti opetustoimen tärkeimmät korjaushankkeet ja hankkeiden toteutusjärjestys on pääosin sisäilmaryhmän näkemyksen mukainen. Toteutusjärjestys voi muuttua, mikäli ilmenee kiireellisiä terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia korjaustarpeita.
Opetuslautakunta päätti esittää seuraavat muutokset rakennusohjelmaan:
Itäkeskuksen lukio
- hanke esitetään aikaistettavaksi suunnittelukauden loppupuolelle vuosille 2017–2018
Itäkeskuksen peruskoulu, teknisen työn tilojen perusparannus
- hankkeessa on suunniteltu parannettavaksi Itäkeskuksen peruskoulun tilojen yhteydessä sijaitsevat Myllypuron yläasteen käyttämät teknisen työn tila
- hankkeen aikataulua ja sisältöä tulee tarkastella yhdessä Myllypuron alueen koulutilojen tarpeen selvityksen kanssa
Kallion ala-aste
- Kallion ala-asteen perusparannus esitetään aikaistettavaksi suunnittelukauden loppupuolelle vuosille 2017–2018
Kallion lukio, fysiikan ja kemian opetustilojen perusparannus
- hanke siirretään toteutettavaksi Kallion lukion perusparannushankkeen yhteydessä vuosina 2016–2017.
Osake- ja vuokrahankkeisiin tulee lisätä:
Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö, Savonkatu
- putkiremontti ja hiusalan toimintaan liittyvät muutostyöt vuosille 2014–2015
Lisäksi Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksikön opiskelijahuollon tiloiksi hankitaan välittömästi väistötilat tontille ennen perusparantamisen aloittamista.
Kohteet, joissa terveysviranomaiset ovat antaneet korjauskehotuksen, tulisi viipymättä korjata. Ympäristökeskus on antanut korjauskehotuksia tilakeskukselle sekä mikrobiongelmien johdosta että korkeista hiilidioksidipitoisuuksista. Jotta mikrobikohteet voidaan priorisoida etusijalle, ympäristökeskus voi edellyttää opetusvirastolta ryhmäkokojen pienentämistä pelkästään hiilidioksidikohteissa ennen kuin ne saadaan korjatuksi.
Opetuslautakunta päätti esittää lisäksi, että perusparannushankkeissa otetaan huomioon opetustoimen toiminnalliset tavoitteet seuraavasti:
- ammatillisten oppilaitosten tilojen perusparannukset
- välitunti- ja lähiliikunnan mahdollisuuksien lisääminen koulupihoilla
- opetussuunnitelmien toteutumista tukevat muutos- ja parannustyöt.
Terveysvaikutusten arviointi
Investointiohjelman toteutumisella on vaikutuksia terveyteen. Lisätiloilla mahdollistetaan riittävät ja ajanmukaiset opiskelutilat lähikouluissa sekä erikoistuneissa oppilaitoksissa. Perusparannushankkeissa painopistealueena on koulurakennusten korjaaminen siten, että oppilaille ja henkilökunnalle taataan turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö. Koulurakennusten asianmukaiset tilat lisäävät oppilaiden ja henkilökunnan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.
Investointirahoitus
Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi on koulu- ja oppilaitosrakennusten korjaus- ja rakennushankkeisiin varattava riittävä rahoitus. Opetustoimen hankkeiden osuutta investointiraamissa tulee kasvattaa lukuisten sisäilman parantamiseen liittyvien rakennushankkeiden johdosta ja uusien alueiden palvelujen oikea-aikaisuuden varmistamiseksi.
Ammattioppilaitosten lisätilojen hankkimiseksi on välttämätöntä varata riittävä rahoitus. Lisätilojen rahoitustarve on jo lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja.
Investointiohjelmassa tulee varautua äkillisiin turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin korjaustarpeisiin. Lisäksi rahoituksessa tulee varautua siihen, että väistötiloihin voidaan joutua siirtymään ennen varsinaisen perusparannuksen alkamista. Esimerkiksi Kulosaaren ala-asteen 320 oppilaan koulun koko toiminnan siirtäminen viipalekoulurakennuksiin aiheuttaa 320 000 euron vuokrakustannukset vuodessa.
Suunnittelukaudella tulee varautua ruotsinkielisten päiväkotien olosuhteiden kartoitukseen sekä teknisiin ja toiminnallisiin korjauksiin.
Kevään kouluverkkopäätöksistä saattaa olla kustannusvaikutuksia investointiohjelmaan.
Opetustoiminnan järjestämisen edellyttämille pienille muutostöille on myös varattava riittävä rahoitus tarpeen edellyttämässä aikataulussa.
Ohjelmassa tulee ottaa huomioon matalaenergiaratkaisupäätösten aiheuttamat lisätilantarpeet ja lisäkustannukset kaikissa hankkeissa, mutta aiheutuvia kustannuksia ei tule sisällyttää käyttäjähallintokuntien vuokriin.
Opetuslautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että uusien ja perusparannettavien koulujen irtokalustamisesta ja varustamisesta aiheutuu irtaimen investointikustannuksia.
Käsittely
20.03.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittely.
Keskustelu.
Esittelijä poisti 23. kappaleen ("Sairaalakoulu") keskimmäisen luetelmaviivan kohdalla olevan tekstin ("- Kätilöopistoon muuttavien…").
Jäsen Nordman ehdotti jäsen Virkkusen kannattamana, että 40. kappaleen ("Opetuslautakunta päättänee lisäksi…") ennen otsikkoa "Terveysvaikutusten arviointi" lisätään seuraava uusi kappale:
"Opetuslautakunta toivoo, että tilakeskus selvittää mahdollisuudet siirtää Minervaskolanin kiinteistö kokonaisuudessaan tilakeskuksen hallintaan."
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Nordmanin vastaehdotuksen äänin 7 (Björnberg-Enckell, Kouvo, Mäkisalo, Laiho, Rydman, Kinkku, Aaltio) - 3 (Gorschkow-Salonranta, Nordman, Virkkunen). Tyhjää äänesti yksi jäsen (Leoni).
Jäsen Nordman ehdotti jäsenten Björnberg-Enckell ja Virkkunen kannattamana, että lisätään seuraava virkkeet 21. kappaleen ("Lauttasaaren ala-asteen koulun…") ensimmäisen virkkeen jälkeen:
"Lauttasaaren ruotsinkielisen ala-asteen Drumsö lågstadieskolan oppilasmäärä on kasvussa ja lisäksi olisi perusteltua mahdollisimman pian luopua Drumsö lågstadieskolan ja Lauttasaaren ala-asteen pihan paviljongeista. Nämä seikat on otettava huomioon Lauttasaaren suomenkielistä kouluverkkoa kehitettäessä."
Suoritetussa äänestyksessä jäsen Nordmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8 (Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kouvo, Laiho, Leoni, Nordman, Virkkunen, Aaltio) - 2 (Mäkisalo, Kinkku). Tyhjää äänesti yksi jäsen (Rydman).
Hyväksyttiin esittelijän ehdotus edellä selostetuin muutoksin.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Marketta Savelainen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363
marketta.savelainen(a)hel.fi
Susanna Sarvanto, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860
susanna.sarvanto(a)hel.fi
Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
kaisa.nuikkinen(a)hel.fi
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13.03.2012 § 37
HEL 2012-002910 T 10 06 00
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi 2013 – 2017 seuraavan lausunnon:
Talonrakennusohjelmaluonnoksessa on erikseen mainittu pienehköt, kustannusarvioltaan yli 200 000 euron arvoiset korjaushankkeet. Kaupunginkirjastossa jatkuu edelleen palvelukulttuurin muutoshanke, jossa parannetaan palvelua asiakkaiden omatoimisuuden mahdollisuuksia lisäämällä ja toisaalta helpottamalla henkilökunnan entistä aktiivisempaa asiakaspalveluotetta. Tätä tukemaan on kehitetty kirjaston tilakonsepti, jonka mukaan toteutetaan asiakkaiden toimintaa helpottavia muutoksia kirjastojen palvelualueilla ja muutenkin yleisöntiloissa. Näissä toiminnallisissa muutoksissa puretaan vanhat pitkät palvelutiskit ja toteutetaan itsepalvelua ja aktiivista asiakaspalveluotetta tukevat muutokset ja samassa yhteydessä torjutaan yleensä erittäin suuressa käytössä ja kovassa kulutuksessa olevien yleisöntilojen ränsistymistä. Tarkoitus on vähitellen toteuttaa tämä uudistus kaikissa kirjastoissa.
Tilakeskuksen laatima talonrakennusohjelmaluonnos sisältää kaupunginkirjaston keskeiset lähivuosien kaupungin investointihankkeina toteutettavat hankkeet. Suurimmat puutteet kaupunginkirjaston palveluverkostossa ovat edelleen Itä-Helsingissä. Mellunmäestä puuttuu kirjasto kokonaan ja mm. Länsi-Herttoniemessä sijaitseva Herttoniemen kirjasto on kaupunkikehityksen muutoksissa jäänyt sijainniltaan syrjäiseksi. Kirjastotoimen hankkeiden tärkeysjärjestys ja muutokset talonrakennusohjelmaluonnokseen on esitetty seuraavassa:
Uudisrakennukset ja perusparannukset
Kirjastotoimen kannalta tärkein uudisrakennushanke on keskustakirjasto.
Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon hankkeessa pyritään aivan uudenlaiseen yhteistyöhön ja tilankäytön synergiaan. Kirjaston osuus hankkeessa on 567 hum². Hankkeen toteuttamista on toivottu Maunulan uuden keskustan liikerakennuksen ja ympäristön muutosten rakentamisen mahdollistamassa tahdissa. Talonrakentamisohjelmassa toteutus on merkitty vuosiin 2014 – 2015. Molemmat uudisrakennushankkeet ovat mukana valtion kirjastorakennusten rahoitusohjelmassa.
Rakennusten kokonaisuutta koskevista perusparannushankkeista Töölön kirjaston korjaushanketta pidetään kiireellisimpänä ja tärkeimpänä. Talonrakennusohjelmassa korjauksen toteuttamista on siirretty alkamaan toukokuussa 2014, jolloin rakentaminen päättyisi elokuussa 2015. Rakennuksen huonon kunnon ja kirjaston merkityksen vuoksi toiveena on, että korjaukseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti parhaillaan meneillään olevan suunnittelun päätyttyä, jo vuoden 2013 alusta.
Toisena teknisenä perusparannushankkeena ohjelmaluonnoksessa on Porolahden peruskoulun sivurakennuksen hanke. Rakennuksessa toimivat Roihuvuoren kirjasto ja Porolahden hammashoitola. Kysymys on ennen muuta vanhan rakennuksen teknisestä perusparannustarpeesta.
Toiveesta saada Laajasaloa ja Kruunuvuorenrantaa palveleva uusi kirjasto Laajasaloon kehitettävään uuteen liikekeskukseen on luovuttu. Vuonna 1976 valmistunut kirjastorakennus vaatii jo perusteellisemman teknisen peruskorjauksen, jolloin samassa yhteydessä toteutetaan myös kaupunginkirjaston uuden palvelukulttuurin vaatimat toiminnalliset muutokset.
Pienehköt korjaushankkeet
Talonrakennusohjelmaluonnoksessa on erikseen mainittu pienehköt, kustannusarvioltaan yli 200 000 euron arvoiset korjaushankkeet. Kaupunginkirjastossa jatkuu edelleen palvelukulttuurin muutoshanke, jossa parannetaan palvelua asiakkaiden omatoimisuuden mahdollisuuksia lisäämällä ja toisaalta helpottamalla henkilökunnan entistä aktiivisempaa asiakaspalveluotetta. Tätä tukemaan on kehitetty kirjaston tilakonsepti, jonka mukaan toteutetaan asiakkaiden toimintaa helpottavia muutoksia kirjastojen palvelualueilla ja muutenkin yleisöntiloissa. Näissä toiminnallisissa muutoksissa puretaan vanhat pitkät palvelutiskit ja toteutetaan itsepalvelua ja aktiivista asiakaspalveluotetta tukevat muutokset ja samassa yhteydessä torjutaan yleensä erittäin suuressa käytössä ja kovassa kulutuksessa olevien yleisöntilojen ränsistymistä. Tarkoitus on vähitellen toteuttaa tämä uudistus kaikissa kirjastoissa.
Jo vuonna 2009 suunniteltu Puistolan kirjaston palvelualueuudistus ja muutostyö on siirtynyt toteutettavaksi tänä vuonna, 2012. On luovuttu esityksestä hankkia Kontulan kirjastolle uudet tilat Kontulan ostoskeskuksessa. Kontulan kirjaston 1975 valmistuneita huonokuntoisia tiloja kunnostetaan palvelualuemuutoksen yhteydessä tänä vuonna, 2012.
Kaupunginkirjaston tilojen pienehköjen kunnostusten priorisointilistalla edellä mainittujen jälkeen tulevat Malminkartanon kirjasto korttelitalo Puustellissa, joka onkin merkitty ohjelmaan toteutettavaksi vuonna 2013. Lisäksi ehdotetaan vuonna 1981 valmistuneen Jakomäen kirjaston korjausta.
Rakentamisohjelmassa on lisäksi Päijänteentie 3 – 5:ssä sijaitsevan päiväkodin ja Vallilan kirjaston julkisivujen maalaus ja vesikaton uusimistyö merkitty vuodelle 2013. Kirjaston julkisivujen välttämätöntä maalausta toivotaan kuitenkin aikaistettavan tehtäväksi niin pian kuin mahdollista, koska Vallilan kirjasto on eräs elokuussa Helsinkiin kokoontuvan suuren kansainvälisen kirjastoalan konferenssin, IFLA 2012 -kokousohjelman vierailukohteista.
Rakentamisohjelman informaatiosisällöstä
Talonrakennusohjelman luonnoksessa ei ole eritelty yhteishankkeisiin sisältyvien kirjastojen pinta-aloja ja näihin kohdistuvia kustannuksia. Ohjelman luvut kuvaavat rakennusten kokonaisuutta sekä Maunulan että Roihuvuoren hankkeissa. Kirjastojen pinta-alatavoitteet ja niitä vastaavia alustavia kustannusarviotietoja sekä tietoa talonrakennusohjelman ulkopuolella toteutettavaksi tarkoitetuista kaupunginkirjaston vuokratilakohteista on erillisessä liitteessä ”Kaupunginkirjaston ehdotukset talonrakennusohjelmaan 2013 - 2017 ja vuokratilahankkeet”.
Tilakeskus on velvoitettu tekemään valtionosuushakemukset omistamistaan tiloista. Se tarvitsee hakemuksia varten tietoa kirjastojen pinta-alasta ja kustannuksista. Olisi toivottavaa, että talonrakennusohjelman tiedoissa näkyisivät yhteishankkeista myös toimijakohtaiset tiedot, kuten kirjaston osuus pinta-alasta ja kustannuksista.
Talonrakennusohjelman liitteenä olevat vuokrahankkeet
Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa on esitetty kaupungin omat talonrakennusinvestoinnit. Vuokrahankkeet eivät ole siinä mukana. Tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan hallintokuntien tulee käsitellä vuokrahankkeita kuten kaupungin omia investointihankkeita. Vuodesta 2010 alkaen ulkopuolisten tilojen vuokraamiseen onkin tarvittu kaupunginjohtajan päätös, jonka valmistelija on tilakeskus. Ulkopuolisen tilan vuokraajana kaupungin toimijoille on tilakeskus.
Mellunmäen kirjasto (1300 hum²; 2013- 2014; vuokrahanke)
Mellunkylässä Mellunmäen ja Vesalan alueen yli 10 000 asukkaan kirjastopalvelut ovat kirjastoauton varassa. Kirjasto on tarkoitus toteuttaa metroradan kaakkoispuolelle rakennettavan kauppakeskuksen yhteyteen. Kysymyksessä on Helsingin ja Vantaan raja-alueen hanke, jossa kaupunkien raja-alueiden kaupunginosien Mellunmäen, Vesalan sekä Länsimäen asukkaille pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan palvelut yhdessä. Uusi kirjasto parantaa laajenevan kaupungin idässä muuten huonoa palvelutilannetta. Hankkeeseen haetaan uudenlaista toimintakonseptia ja kumppanuuksia alueen eri toimijoiden kanssa. Kirjasto ehdotetaan toteutettavaksi vuokrahankkeena YIT Rakennus Oy:n liikekeskuksen laajennushankkeen yhteydessä.
Tapanilan kirjasto (279 hum²; 2012; vuokrahanke)
Tapanilan Urheilutalosäätiöltä vuokrattu tila on perusparannuksen tarpeessa. Tila on kunnostettu kirjastoksi 1978 eikä sitä sen jälkeen ole peruskorjattu. Vuokranantaja on käynnistänyt perusparannushankkeen, jossa kirjasto remontoidaan nykyisessä paikassaan Urheilutalosäätiön laajennushankkeen yhteydessä.
Tulevaisuuden hankkeita
Herttoniemen metrokirjasto (600 brm²; 2016 - 2017)
Herttoniemen kirjaston palvelut siirretään Herttoniemen metroaseman yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen, liikenteellisesti erinomaiseen paikkaan, joka samalla voi palvella myös Herttoniemenrannan ja Kulosaaren asukkaita.
Jätkäsaaren kirjasto (700 hum²; 2016 - )
Kaupunginkirjasto on mukana tilakeskuksen johdolla laaditussa tarveselvityksessä Jätkäsaaren Bunkkerin muuttamiseksi kulttuurin ja liikunnan tiloiksi. Tiloihin kaavaillaan myös koulua ja nuorisotiloja uimahallin ja liikuntatilojen lisäksi.
Lähikirjastojen tilojen määrän kehitys suhteessa asukasmäärään
Kaupunginvaltuusto on 2.6.2010 päättäessään palveluverkkojen kehittämisestä antanut mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle kehotuksen valmistella kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva.
Opetusministeriön suositus kirjaston pinta-alaksi on 100 m² hyötypinta-alaa / 1000 asukasta, mikä vastaa noin 125 m² huoneistoalaa / 1000 asukasta. Helsingissä tästä tavoitteesta on saavutettu hiukan yli puolet. Kaupunginkirjaston tilat ovat yleensä ottaen ahtaat. Kirjastotilojen kokonaismäärä asukasta kohden on vuosien varrella pienentynyt. Vuonna 2006 kirjastoissa oli huoneistoalaa 66,32 m²/1000 asukasta. Vuoden 2012 asukaslukuun perustuen kirjastotila on vähentynyt ja koko kaupungissa sitä on keskimäärin 0,062 hum²/asukas. Kaupunginkirjaston tilahankkeiden toteutumisen vaikutuksesta kirjastopinta-alaa tulisi lähikirjastoissa suunnitelmakauden viimeisenä vuonna olemaan noin 6 neliösenttimetriä asukasta kohti ja keskustakirjaston toteutuessa kaikkiaan kirjastojen huoneistoalaa olisi noin 8 neliösenttimetriä / asukas.
Esittelijä
kirjastotoimen johtaja
Maija Berndtson
Lisätiedot
Hanna Aaltonen, johtava suunnittelija, puhelin: 310 85502
hanna.aaltonen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00100 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
|