Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 |
|
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
Nuorisolautakunta
ESITYSLISTA
5 - 2016
|
|
KOKOUSKUTSU |
|
|
|
Kokousaika | 12.05.2016 klo 17:00 |
Kokouspaikka | Hietaniemenkatu 9 B |
Käsitellään | Tällä esityslistalla mainitut asiat |
|
|
| Nuorisolautakunta |
|
|
|
|
Asia |
| Sivu |
Nuorisotoimenjohtaja
1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta | 1 |
2 | Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano | 2 |
3 | Ilmoitusasiat | 3 |
4 | Nuorisoasiainkeskus talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019 | 4 |
Kehittämisosasto
1 | Oranssi ry:n projektiavustushakemus | 17 |
2 | Kalliolan Nuoret ry:n projektiavustushakemus | 20 |
3 | Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen ym. talousarvioaloitteeseen kaupungin henkilöstön asemasta | 23 |
4 | Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Korkkulan ym. talousarvioaloitteeseen nuorisotyön resurssien turvaamiseksi | 25 |
Läntinen nuorisotyön osasto
1 | Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen ym. talousarvioaloitteseen koulujen resurssien lisäämisestä | 27 |
2 | Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen ym. talousarvioaloitteeseen työllisyyden hoidon turvaamisesta | 29 |
Pohjoinen nuorisotyön osasto
1 | Kalliolan Nuoret ry:n Tyttöjen Talon tilaratkaisu | 31 |
2 | Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Ingervon talousarvioaloitteeseen Tyttöjen Talon ja Poikien talon toiminnan jatkon turvaaminen | 33 |
3 | Nuorisolautakunnan lausunto Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen eriarvoisuuden torjumisesta | 37 |
Itäinen nuorisotyön osasto
1 | Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen talousarvioaloitteeseen nuorisotiloista ja nuorisotyöstä | 41 |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Ntj/1 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla nuorisolautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Hetemaj ja Ellenberg sekä varatarkastajiksi jäsenet Lehtinen ja Qin.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Ntj/2 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
2
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Ntj/3 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
3
Ilmoitusasiat
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää merkitä tiedoksi.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Ntj/4 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
4
Nuorisoasiainkeskus talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019
HEL 2016-001400 T 02 02 00
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää hyväksyä nuorisotoimen vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2017– 2019 liitteineen.
Esittelijän perustelut
Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 4.4.2016 vuoden 2017 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2017–2019 laatimisohjeet. Nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2017 tuloraami on 1 676 000 euroa ja menoraami on 31 179 000 euroa. Tulo ja menoraamit ovat samat kuin vuonna 2016.
Laatimisohjeessa kerrotaan, että useimpien bruttobudjetoitujen talousarviokohtien toimintamenot ovat raamissa talousarvion 2016 mukaisia. Kaikki talousarviokohdat huomioiden (ilman liikelaitoksia ja rahastoja) talousarvion 2016 ja raamin välinen vertailukelpoinen toimintamenojen kasvu on kaupunkitasolla 1,2 prosenttia.
Hallintokuntien tulee varautua toiminnassaan kulloinkin voimassa oleviin virka- ja työehtosopimuksiin raamin puitteissa. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin ei ole varattu keskitettyjä palkkamäärärahoja. Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä ei ole tiedossa palkkojen korotuksia.
Lautakunnan ehdotus talousarviokirjaan tuleviksi perusteluteksteiksi, suoritetaulukoineen, luettelo lakkautettavista viroista sekä tilaresurssisuunnitelma, irtaimen omaisuuden perushankintoja erittelevä taulukko, taloussuunnitelmakaudelle 2017-2018 suunnitteilla olevat hankkeet sekä taksat ja maksut toimitetaan liitetiedostoina talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnittelu- ja varainhallintaosastolle 26.5.2016.
Talousarvioehdotuksen laatimisesta vuodelle 2017 nuorisolautakunta on käynyt lähetekeskusteluja lautakunnan kokouksessa 31.3.2016 ja seminaarissa 19.4.2016.
Nuorisoasiainkeskus hallinnoi Me-säätiön Helsingin kaupungille marraskuussa 2015 tekemää 2,27 miljoonan euron lahjoitusta maahanmuuttajatyöhön. Me-säätiön tuella käynnistetään viisivuotisia uusien työmuotojen kokeiluja noin 500 000 eurolla vuodessa. Kokeilut voidaan toteuttaa kaupungin omana toimintana, avustuksilla tai julkisena hankintana.
Nuorisoasiainkeskus on viime vuosina tehostanut tilankäyttöään merkittävästi. Tehostetun tilankäytön tavoitteena on ollut suunnata resursseja nuorten vaikuttamistoimintaan sekä henkilöstömenojen vajeen kattamiseen. Seuraavan viiden vuoden suunnitelmassa nuorisotoimi vähentää tilankäyttöään yli 2 000 neliöllä. Nuorisoasiainkeskus suunnittelee kaikki tilahankkeet yhdessä muiden hallintokuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, Vuonna 2015 nuorisoasiainkeskus joutui alibudjetoimaan palkkoja yhteensä 912 000 eurolla raamiin pääsemiseksi. Viikin ja Maunulan uusien nuorisotilojen vuokrat ovat 250 000 euroa korkeammat kuin aiemmissa tiloissa.
Kaupunginhallituksen kannanotoissa vuodelle 2017 todetaan, että talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä tarkistetaan nuorisotoimen vuokramenojen tarve. Ilman lisäkohdennusta Viikin ja Maunulan kasvaneiden vuokramenojen kattamiseksi nuorisotoimen mahdollisuudet toteuttaa alueelliseen läsnäoloon perustuvaa strategiaansa kasvavien nuorisoikäluokkien kaupungissa sekä resurssit suunnitella toimintaa uusille asuinalueille heikkenevät merkittävästi.
Vuoden 2017 talousarvioehdotus
Liitteessä 1 on talousarvioehdotuksen perusteluteksti.
Nuorisotyön tarve Helsingissä kasvaa väestönkasvun, turvapaikanhakijoiden ja hyvinvointierojen vuoksi. Helsinkiläisen nuorisotyön perusta on nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön tuottamat laadukkaat toiminnan mahdollisuudet, laaja tilaverkko ja nuorten vahva osallistuminen toiminnan tuottamiseen.
Kaupungin oman palvelutuotannon ytimen muodostaa alueellinen läsnäolo ja vaikuttamistoiminta. Toiminta toteutetaan yhteistyössä toisten hallintokuntien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten tahojen kanssa. Kaupungin omaa toimintaa täydennetään avustuksilla ja hankinnoilla. Keskustan alueella kulttuurista nuorisotyötä toteutetaan yhdessä taidelaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Nuorisolaki uudistunee vuonna 2016. Lakiehdotus kasvattaa kunnan omaa harkintavaltaa nuorisotyön järjestämisen tavoissa. Ehdotuksen mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin.
Vuodelle 2017 esitetään sitoviksi tavoitteiksi:
- kaikki käyntikerrat
- nuorten pienryhmät
- toiminnan tuottamiseen osallistuneet nuoret
- RuutiBudjetin vakinaistaminen
Seuraavassa on esitetty miten esitetyt sitovat tunnusluvut toteuttavat kaupungin strategiaohjelmaa.
Kaikki käyntikerrat:
Tunnusluku kuvaa kaikkia käyntikertoja tiloissa ja toiminnoissa sekä kontakteja verkossa ja tilojen ulkopuolella.
Nuorten pienryhmät:
Tunnusluku kuvaa nuorisoasiainkeskuksen toiminnoissa ja tiloissa nuorisotyön tuella toimineiden nuorten pienryhmien lukumäärää.
Nuorisoasiainkeskus lisää nuorten ryhmälähtöistä harrastustoimintaa sekä kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksia. Pienryhmätoiminta vahvistaa nuorten kuulumista lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Harrastustoiminta lisää nuorten liikkumista, koska merkittävä osa nuorten pienryhmistä on liikunta- ja tanssiryhmiä. Kolmas tavoite, johon pienryhmien lisäämisellä vaikutetaan, on nuorten yksinäisyyden vähentäminen. Nuorten sitouttamisella ryhmätoimintaan lisätään kaverisuhteita ja yhteisöllisyyttä, joiden kautta nuorten henkilökohtainen hyvinvointi vahvistuu.
Toiminnan tuottamiseen osallistuneet nuoret:
Tunnusluku kuvaa niiden nuorten lukumäärää, jotka ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen nuorisoasiainkeskuksen tiloissa tai toiminnassa tilojen ulkopuolella.
Nuorisoasiainkeskus tukee nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen ja kokeilee nuorten vastuulla olevia tiloja. Tunnusluku kuvaa Osallistava Helsinki -tavoitealueen toimenpiteiden toteutumista, muun muassa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Lisäksi toiminnan tuottamiseen sitoutuneet nuoret toimivat useimmiten ryhmänä, jossa kaverisuhteiden vahvistumisen kautta henkilökohtainen hyvinvointi vahvistuu.
RuutiBudjetin vakinaistaminen:
Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2016, että osallistuva budjetointi vakinaistetaan osaksi nuorisotoimea ja opetustoimea. Vuoden 2017 aikana RuutiBudjetti leviää kaikille Helsingin asuinalueille. Nuorisoasiainkeskus kasvattaa nuorten suoraan päätettäväksi tulevan rahan määrää. Lisäksi RuutiBudjetin verkko-osallistumisen mahdollisuuksia kehitetään.
Ruuti-vaikuttamisjärjestelmää kehitetään tehdyn arvioinnin perusteella. Osallistuva budjetointi vakinaistetaan koko Helsingin alueella. Nuorten aloitejärjestelmän tunnettuutta lisätään nuorten ja kaupungin hallintokuntien keskuudessa.
Lapsille, nuorille ja perheille järjestettävissä toiminnoissa huomioidaan matala kynnys. Lasten, nuorten ja perheiden aktiivista toimintaa kehitetään ja vahvistetaan osallisuutta siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus johonkin harrastukseen. Lisätään kaupungin tilojen käyttämistä maksuttomien harrastustoimintojen toteutuspaikkoina. Tässä hyödynnetään koulujen tilapilottia.
Keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan yhdessä nuorten ja nuorisotyön kumppaneiden kanssa. Asuinalueilla toimintatapojen valinnat tehdään tietoperustaisesti yhdessä nuorten kanssa.
Kohdennettua nuorisotyötä ja ennalta ehkäisevää päihdetyötä kehitetään entistä selkeämmin alueellisten tarpeiden pohjalta. Enemmän tukea tarvitseville nuorille tarjotaan mahdollisuuksia saada yksilöllistä ohjausta ja apua erilaisissa elämäntilanteissa.
Maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä tehdään yhteistyötä järjestöjen ja kumppanien kanssa. Turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia osallistua nuorisotyöhön lisätään. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa tehtävään työhön kehitetään uusia toimintamalleja Me-säätiön tuella ja kumppaneiden kanssa.
Nuorisoasiainkeskuksen kulttuurinen nuorisotyö toteutetaan entistä tiiviimmin kumppanuuksina. Jotta nuorilla on todelliset mahdollisuudet harrastaa ja kokea liikuntaa ja kulttuuria koko kaupungissa, kulttuurisen nuorisotyön ja matalan kynnyksen liikuntatoimintoja kohdennetaan nuorten asuinalueille Helsinki-mallin hengen mukaisesti.
Nuorisoasiainkeskus vahvistaa nuorten työelämätaitoja sekä tukee peruskoulun päättäviä ura- ja koulutuspolkujen löytymisessä. Samalla lisätään alle 18-vuotiaiden kesätyömahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työuran aloittamista tukeva kesäseteli tarjotaan vuonna 2017 kaikille Helsingissä koulua käyville yhdeksäsluokkalaisille.
Vuonna 2017 sitovia suoritetavoitteita ovat käyntikerrat, pienryhmien määrä, toiminnan tuottamiseen osallistuneiden nuorten määrä ja Ruutibudjetin vakinaistaminen:
| TP 2015 | TA 2016 | TAE 2017 |
|
|
|
|
Käyntikertoja | 1 473 015 | 1 410 000 | 1 410 000 |
Nuorten pienryhmät | 2 378 | 1 900 | 2 500 |
Toiminnan tuottamiseen osallistuneet nuoret | - | 1 300 | 1 430 |
Ruutibudjetin vakinaistaminen | - | - | 0/1 |
Kaikkien käyntikertojen tavoite pidetään vuoden 2016 tavoitteen tasolla, koska työtä halutaan suunnata vahvemmin yksilö- ja ryhmätyöhön sekä nuorten vastuuroolien tukemiseen. Liite yksi sisältää myös muut toiminnalliset tavoitteet sekä tuottavuus luvut.
Liitteessä 2 esitetään käyttötalousosan vuoden 2017 talousarvioehdotus ja vuosien 2017 – 2019 taloussuunnitelmaehdotus.
Ehdotus tuloraamiksi vuodelle 2017 on 1 676 000 euroa ja menoraamiksi 31 179 000 euroa. Taloussuunnitelmavuosille 2017–2019 esitetään tulo- ja menoraamiksi vuoden 2017 tasoa.
Talousarvioehdotuksessaan nuorisoasiainkeskus kohdistaa raamiin sopeutuksen henkilöstömenoihin, muihin palveluihin ja aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin. Lähtökohtana on ollut, että kaikilla vakansseilla on määrärahat. Raamiin pääsemiseksi on kuitenkin palkkoja jouduttu sopeuttamaan 370 000 euroa,(henkilöstösivukuluineen 492 000 euroa). Palkkojen alibudjetointi on merkittävästi pienempi kuin vuoden 2016 ehdotuksessa.
Sopeutusta on tehty myös muiden palvelujen ostoista 150 000 euroa ja aineet, tarvikkeet ja tavarat 150 000 euroa. Ruutibudjettiin on tehty erillinen varaus palvelujen ostoihin 100 000 euroa ja aineisiin tarvikkeisiin ja tavaroihin 100 000 euroa. Täysimääräinen sopeutustarve on 827 000 euroa. Vaje on katettu palveluista, aineista, tarvikkeista, asiakaspalvelujen määrärahojen siirrosta palkkoihin ja palkkojen sopeuttamisesta.
Liitteessä 3 on vuoden 2017 talousarvioehdotuksen tulo- ja menolajikohtaiset perustelut. Lautakunta vahvistaa vuoden 2017 tulosbudjetit joulukuussa 2016.
Nuorisoasiainkeskuksen tulot muodostuvat myyntituloista, tukien ja avustusten tuloista, vuokra- ja muista tuloista. Tukien ja avustusten tulotavoite on 929 000 euroa, tulot saadaan ulkopuolisista hankkeista.
Nuorisoasiainkeskuksella on vuonna 2017 yhteensä 347 vakanssia (vuonna 2016: 343). Vakanssien lisäyksestä syntyvät lisämenot katetaan siirtämällä rahaa asiakaspalvelujen ostoista henkilöstömenoihin. Vuoden 2016 aikana on uusia vakansseja anottu neljä. Näistä kaksi vakanssia sijoitetaan Kivikkoon. Kivikko siirtyy nuorisoasiankeskuksen omaksi toiminnaksi 1.7.2016 alkaen ja kysymyksessä on liikkeenluovutus. Pukinmäki siirtyy myös omaksi toiminnaksi 1.7.2016 alkaen ja sen vakanssien tarve on kaksi. Nuorisoasiankeskuksen vakanssien kokonaistarve selkenee kesän aikana, kun Haagan alueen tilajärjestelyt valmistuvat. Tavoitteena on siirtyä Haagaan alueen kahdesta tilasta yhteen. Tämä järjestely vapauttaa Haagan alueelta kaksi vakanssia. Asiakaspalvelujen ostoista on siirretty ostoista vapautunutta määräraha palkkoihin 177 000 euroa.
Verkkonuorisotyön kehittämiskeskuksessa on viisi vakanssia, näihin vakansseihin palkkojen määrärahat tulevat tukien ja avustusten kautta.
Lähtökohtana on ollut, että kaikilla vakansseilla on määrärahat. Lomaraha on laskettu 5 prosentilla.
Kuukausipalkkoihin ei ole tiedossa korotuksia.
Edellä mainitut vähennykset ja lisäykset huomioituna vakanssien kuukausipalkkojen summa on 11 092 000 euroa. Tämän lisäksi kuukausipalkkoihin varataan Bengtsårin leirisaaren palkkamenoja 70 000 euroa sekä tukien ja avustusten kautta tulevia palkkamenoja 363 000 euroa nämä ovat yhteensä 11 525 000 euroa. Kuukausipalkkojen summa 11 525 000 euroa on 338 000 euroa (3 %) enemmän kuin vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa.
Tuntipalkat ovat 655 000 euroa, tilapäinen työvoima 153 000 euroa, erilliskorvaukset, (ilta-, yö-, la- ja sunnuntaikorvaukset) 577 000 euroa, muut palkat 18 000 euroa ja palkkiot 32 000 euroa. Määrärahat ovat vuoden 2016 tasolla. Palkkiot-menolajille on varattu nuorisolautakunnan kokouspalkkiot. Henkilöstökorvaukset laskevat 153 000 eurolla (Kela: sairausvakuutuskorvaukset, vakuutusyhtiö: tapaturmakorvaukset, nämä ovat tuloja jotka vähentävät palkkamenoja).
Henkilöstösivukuluprosentti vuonna 2017 on 32,71 %.
Asiakaspalvelujen ostot on varattu 475 000 euroa (vuonna 2016: 866 000 euroa).
Nuorisoasiainkeskus on siirtänyt osan järjestö- ja kumppanuustalojen toiminnoista omaksi toiminnoksi tai määräraha on siirretty asiakaspalvelujen ostoista avustuksiin. Omaksi toiminnaksi siirtyvät Kivikon ja Pukinmäen nuorisotalot 1.7.2016 alkaen sekä Herttoniemen rannan nuorisotalo 1.1.2017 alkaen. Asiakaspalvelujen ostoista on siirretty henkilöstömenoihin 235 000 euroa.
Oranssi ry:n, Itä – Pasilan (Kalliolan nuoret) ja Tyttöjen talon (Kalliolan nuoret) osalta avustuksiin on siirretty vuoden 2016 asiakaspalvelujen ostoja vastaava summa.
Julkisen hankinnan kautta jatkavat toimintaansa Tapanilan nuorisotyö (Tapanilan Erä) ja Kumpulan koulukasvitarha (Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry).
Nuorisolautakunta on päättänyt kilpailuttaa Puistolan alueen avoimen toiminnan ja ryhmämuotoisen toiminnan käänteisenä kilpailutuksena. Hankinnan kattosumma on 45 000 euroa. Lautakunta on myös päättänyt kilpailuttaa Munkkivuoren toiminnan syksyllä 2016 ja uusi sopimus on voimassa 1.1.2017 alkaen.
Muut sopimukset: Yökoripallo (HNMKY) ja ruotsinkieliset tieto- ja neuvontapalvelut. Lisäksi menolajille on varattu määräraha varhaisnuorisotyöhön.
Muiden palvelujen ostoista on ensin tehty 150 000 euron sopeutus. Sopeutuksen jälkeen määrärahaa on kasvatettu tekemällä erillinen varaus RuutiBudjettiin 100 000 euroa.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -kohdasta on ensin tehty 150 000 euron sopeutus. Sopeutuksen jälkeen on määrärahaa kasvatettu tekemällä varaus RuutiBudjettiin 100 000 euroa.
Avustusten määräraha on 2 219 000 euroa. Avustukset järjestöjen tukemiseen ovat 2 210 000 euroa (vuonna 2016, 2 054 000 euroa).
Asiakaspalvelujen ostoista on siirretty avustuksiin Tyttöjen talon, Itä-Pasilan (Kalliolan nuoret) ja Oranssi ry:n määrärahoja vastaava summa.
Vuoden 2016 talousarvion yhteydessä siirrettiin asiakaspalvelujen ostoista avustuksiin Itä-Pasilan ja Oranssin määrärahoja vastaava summa puolen vuoden osalta ja tässä esityksessä on toinen puolivuotta. Lisäys on 156 000 euroa.
Avustus henkilökuntakerho Pumpulle on 9 000 euroa (vuonna 2016, 9 000 euroa).
Vuokriin on varattu 6 687 000 euroa.
Maa-alueiden vuokriin on varattu 21 000 euroa. Rakennusten ja huoneiden vuokriin on varattu 6 335 000 euroa (2016, 6 275 000 euroa).
Vuoden 2016 aikana on luovuttu Viikin ja Maunulan väliaikaisista tiloista. Viikin tiloista luovuttiin 1.2.2016 alkaen ja Maunulan tiloista tullaan luopumaan 30.9.2016. Hietaniemen kadun virastotalon viidennestä kerroksesta luovutaan 1.7.2016 alkaen. Luovutettuja neliöitä on yhteensä 788 neliötä.
Uudisrakennus Viikki on otettu käyttöön 1.2.2016. Uudisrakennus Maunulan arvioitu käyttöönotto on 1.10.2016. Uudisrakennusten neliöt yhteensä1215. Tila neliöt kasvavat 427 neliötä.
Viikin ja Maunulan uudisrakennusten vuokrat ovat lisänneet vuokramenoja 250 000 euroa, kokovuotisena.
Parhaillaan selvitetään Haagan alueen tiloja. Suunnitelmissa on, että Haagan nuorisotalosta ja Nuorisokahvila Clubista luovutaan vuonna 2017 ja tilalle vuokrataan yksi uusi tila. Tae-2017 valmistelun aikana asia on vielä kesken. Järjestelyn arvioidaan tuovaan neliöihin vähennystä noin 400 neliötä. Järjestely ei näillä näkymin vähennä vuokrakustannuksia.
Nuorten toimintakeskus Hapessa on todettu korjaustarpeita. Talousarvioesityksen valmisteluvaiheessa asia oli vielä kesken. Mikäli tilasta siirrytään toisiin tiloihin, mahdolliset säästyneet määrärahat suunnataan korvaaviin tiloihin, henkilöstöön sekä Ruuti-budjettiin.
Tyttöjen talon tila on irtisanottu 1.8.2016 alkaen ja korvaavia tiloja etsitään. Talousarvioesityksen valmistelun aikana tila-asia on kesken. Tilaliitteellä neliöt ja vuokra ovat Tyttöjen talon aiempien tilojen neliöiden ja vuokran suuruiset.
Koneiden ja laitteiden vuokriin varaus 124 000 euroa. Muut vuokrat -varaus on 207 000 euroa, josta IT- lisensseihin ja käyttömaksuihin on varaus 100 000 euroa sekä muihin vuokriin 107 000 euroa. Muista vuokrista on tehty 60 000 euron sopeutus.
Muut tulot 5 000 euroa.
| TP 2015 |
| KS 2016 |
| TAE 2017 |
|
Kuluryhmät: | 1 000 € | % | 1 000 € | % | 1 000 € | % |
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstömenot | 16 943 | 56,0 | 16 710 | 53,6 | 17 045 | 54,7 |
Vuokramenot | 6 500 | 21,5 | 6 687 | 21,4 | 6 687 | 21,4 |
Avustukset järjestöille | 1 359 | 4,5 | 2 054 | 6,6 | 2 210 | 7,1 |
Muut menot | 5 443 | 18 | 5 728 | 18,4 | 5 237 | 16,8 |
MENOT YHTEENSÄ | 30 245 | 100,0 | 31 179 | 100,0 | 31 179 | 100,0 |
Liite 4 sisältää luettelon nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoista, vuokrista ja neliöistä vuonna 2017.
Liite 5 Irtaimen omaisuuden perushankintoja erittelevä taulukko vuosille 2017–2026. Nuorisotalojen kalustojen uusimiseen on varattu vuodelle 2017 yhteensä 137 000 euroa. Tällä määrärahalla uusitaan vanhoja kalusteita ja osa määrärahasta osoitetaan Haagan alueen uuden tilan kalustamiseen.
Muut kuin hankekorteilla ilmoitetut it-investoinnit. It-investoinnit vuosina 2017-2018 ovat kaksijakoiset. Toisaalta hankitaan laitteita vanhan laitekannan uudistamista varten. Toisaalta keskitytään nuorisotyöllisen digitaalisen työotteen vaatimiin investointeihin. Digitaalisuushankkeen kokonaissummaksi on arvioitu vuonna 2017 noin 100 000 euroa ja vuosille 2018-2019 75 000 euroa vuotta kohden.
Digitaalisuuden investoinnit sisältävät sekä laitekannan parantamista että palveluiden suunnittelua. Ensimmäisenä vuonna keskitytään niiden talojen tekniikan parantamiseen, jotka ovat mukana kärkihankkeessa. Näistä saatujen kokemusten jälkeen opittuja käytäntöjä ja teknisiä uudistuksia laajennetaan vähitellen kaikille nuorisotaloille viimeistään vuonna 2018.
Hankkeessa ei ole suunniteltu järjestelmähankkeita, joita 2017 käynnistetään, koska kyseessä on luonteeltaan kehittämishanke, jonka suunnittelun lähtökohta on jätetty avoimeksi että toiminnallisten yksiköiden kehittämistarve otetaan aidosti huomioon.
Vuonna 2017 kärkihankkeena digitaalisuudessa on digidemokratian kehittäminen. Hankkeessa luodaan uusia mahdollisuuksia nuorille osallistua ja vaikuttaa uuden teknologian keinoin. Tätä pyritään sitten monistamaan keinoiksi myös koko kaupungille.
Teknologia ja sosiaalinen media ovat nuorten arkea ja jatkuvasti suurempi osa viraston työtä. Tätä kehitystä tuetaan jatkamalla nykyisin olemassa olevien mallien kehittämistä ja käyttämällä sosiaalisen median eri välineitä tehokkaammin hyväkseen. Eri verkkopalvelut tukevat nuorisotyön muuttuvia prosesseja ja lisäävät työn tehokkuutta. Nuorten on helpompi löytää tekemistä ja osallistua ajasta ja paikasta riippumatta.
Verkkopalvelujen tiiviimpää kytkentää perustyöhön tuetaan kouluttamalla, verkostoitumalla ja yhdessä palveluja kehittämällä.
Keskeisiä osia digihankkeessa ovat: Digitaalisen nuorisotyön kehittäminen; Digitalents-hanke, jossa nuorille annetaan mahdollisuuksia kehittyä aidosti uudella tavalla; Digidemokratia-hanke sekä vuoden 2017-2018 vaihteessa kehitettävä Digiareena.
Vanhojen laitteiden uusimiseen on varattu vuodelle 2017, 60 000 euroa, vuodelle 2018, 70 000 euroa ja vuodelle 2019, 60 000 euroa.
Liite 6 Tilankäyttöohjelma. Vuoden 2016 lokakuussa valmistuu Maunulaan uusi nuorisotila osana kolmen hallintokunnan yhteistä Maunula-taloa. Tila saadaan käyttöön viimeistään tammikuussa 2017.
Nykyisiä nuorisotiloja korvaavia toimintatiloja suunnitellaan Pohjois-Haagaan, Laajasaloon, Herttoniemeen ja Malminkartanoon. Keskustassa toimitaan pääasiassa kumppaneiden tiloissa. Vuonna 2017 nykyiset nuorisokahvila Clubin ja Haagan nuorisotalon toiminnot yhdistetään yhdeksi tilaksi.
Musiikin ja muun kulttuurisen toiminnan tiloja sijoitetaan Suvilahden tiiliseen kaasukelloon. Se toteutuu vuoden 2020 alussa. Kaasukellon toimintatilat jaetaan Elävän musiikin yhdistys Elmu ry:n kanssa. Samalla luovutaan Hapen ja Glorian tiloista.
Jakomäen uudet nuorisotilat toteutetaan Jakomäen peruskoulun lisärakennukseen vuosina 2019 - 2021. Nykyisen nuorisotalon kiinteistö puretaan asuntorakentamisen vuoksi.
Kruunuvuorenrannassa nuorisotila toteutetaan yhteiseen kiinteistöön opetusviraston ja liikuntaviraston kanssa vuonna 2022.
Liite 7 Kehittämishankkeet ja rahoitussuunnitelmat.
Liitteeseen 7 on listattu nuorisoasiainkeskuksen käynnissä olevat hankkeet, uudet hankkeet sekä suuremmat EU kumppanuushankkeet. Tällä hetkellä nuorisoasiainkeskuksen kärkihankkeet liittyvät maahanmuuttajatyöhön ja monikulttuurisuuteen, digitaalisuuteen Verken kautta sekä vapaa-aikaan. Uudet kehitteillä olevat hankkeet taas tulevat koskemaan peliharrastamista ja nuorten työelämätaitojen kehittämistä.
Hankkeiden kokonaiskustannukset on arvioitu hankkeiden alkamisesta tähän päivään ja joidenkin hankkeiden osalta arvioon on lisätty myös vuosien 2017–2019 tilanne, mikäli se on pystytty jo arvioimaan tai se on tiedossa. Hankekustannusten kokonaisarvioon on laskettu jo saadun sekä tulevaisuudessa haettavan ulkopuolisen rahoituksen määrä sekä hankkeeseen arvioitu omarahoitus osuus. Huomioitavaa on, että omarahoitukseen sisältyy useimmiten projektissa työskentelevien palkkakustannuksia sekä tilakustannuksia.
Osa käynnissä olevista hankkeista tulee päättymään vuosien 2017–2019 välillä ja niitä ei sellaisenaan jatketa. Muutamista hankkeista tulee taas osa nuorisoasiainkeskuksen toimintaa. On myös hankkeita, joille tullaan jatkossakin hakemaan ulkopuolista rahoitusta sekä hankkeita, joilla on toistaiseksi jatkuva ulkopuolinen rahoitus. Suunnitelma perustuu hankkeiden yhteyshenkilöiltä sekä hankesopimuksista saatuihin tietoihin ja arvioihin.
Nuorisoasiainkeskuksen tilojen joustava käyttö
Helsingin kaupunki ja nuorisoasiainkeskus ovat etsineet viime vuosina uusia tapoja ja toimintamalleja edistää ja tukea avointa, aktiivista, osallistuvaa ja yhteisöllistä kaupunkia. Tähän tavoitteeseen kytkeytyy myös kaupungin tilojen joustavampi ja avoimempi käyttö ja yhteisöllisyyden tukeminen. Nuorisotoimella on pitkä ja hieno historia helsinkiläisen kansalaistoiminnan tukijana ja toimitilojen myöntäminen on osa tätä tärkeää tehtävää. Nuorisoasiainkeskuksen tuloskortissa peräänkuulutetaan myös toimia, jossa nuoret saavat tiloja paremmin käyttöönsä ja samalla mahdollisuuden toimia samoissa tiloissa eri-ikäisten kanssa. Tavoitteena on, että tilat ovat myös joustavasti niin nuorten kuin muiden toimijoiden käytössä läpi viikon. Nuorisoasiainkeskuksen tavoitteena on myös madaltaa kynnystä olemassa olevien tilojen käyttöönottamiseksi.
Nuorisotilojen vakituiset käyttövuorot haetaan toimintakaudelle 8.8.-31.5. huhtikuun viimeiseen arkipäivään mennessä. Muutamien erityistoimipaikkojen, mm. Bengtsårin leirisaaren ja Meriharjun luontotalon vuorohaku seuraavalle kaudelle on vasta 15.9., jolloin ovat haussa myös seuraavan vuoden kesäaikojen vuorot.
Uuden organisaation osalta ei ole vielä tehty delegointipäätöstä siitä, miten käyttövuorot niin vakituisten kuin tilapäisten vuorojen osalta hoidetaan. Asukas-yhteisöyhteistyö -työryhmän raporttiluonnoksen mukaan kaupungin hallintokunnissa vuorojen myöntämiset on pääsääntöisesti delegoitu toimipisteiden esimiehille. Nuorisoasiainkeskus esittää, jotta käytännöt saataisiin sujuviksi ja lähelle helsinkiläisiä, että vakituiset vuorot myöntäisi nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja ja tilapäiset vuorot vastaava nuoriso-ohjaaja tai toimipaikan nimetty henkilö. Käytäntöjen osalta on järjestetty valmennus esimiehille ja vastaaville ohjaajille, jossa on käyty yksityiskohtaisesti läpi hakulomakkeet, aikataulut, maksuryhmittely ja se, miten käyttäjäryhmiä painotetaan (ensisijaisuus). Tällä myös pyrittiin siihen, että eri yksiköissä noudatettaisiin vuorojen osalta samoja periaatteita.
Tällä hetkellä nuorisoasiainkeskuksella on käytössä kolme maksuryhmittelyä (Nlk 28.5.2015): 1) helsinkiläiset nuorisoryhmät ja yhdistykset, 2) kaupungin virastot ja laitokset, helsinkiläiset seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, ulkopaikkakuntalaiset nuorisoryhmät ja valtakunnalliset nuorisojärjestöt sekä 3) muut hakijat (mm. yksityiset, ulkopaikkakuntalaiset aikuistoimijat). Ryhmä 1 on maksuton, mutta kahdessa muussa ryhmässä on joko toimipaikkakohtainen lukukausimaksu tai tuntihinta (liite).
Nuorisoasiainkeskus yksinkertaistaa luokittelua sekä samalla laajentaa kansalaisten mahdollisuuksia käyttää tiloja. Ehdotuksessa vain ei-helsinkiläiset toimijat sekä yritys ja yksityiskäyttö olisivat maksullista toimintaa. Nuorisoasiainkeskus on myös linjannut, että vuorojen jaossa käyttäjäryhmien sisällä painotetaan ensisijaisuusperiaatteella seuraavia perusteita: 1) toimipaikan omat toiminnot, 2) helsinkiläisten nuorten toimintaryhmät ja nuorisojärjestöt, 3) helsinkiläiset yhdistykset (kotipaikka Helsinki), 4) Helsingin kaupungin muiden hallintokuntien toiminta. Myös lakisääteisen iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen ryhmätoiminta lasten ja nuorten osalta sekä kotouttamista edistävän ryhmätoiminnan järjestäminen nuorisotiloissa on ehdotuksessa maksutonta. Kulttuurikeskuksen selvityksen mukaan on tärkeää, että nykyistä laajemmalle joukolle tarjottaisiin mahdollisuus taiteen perusopintoihin. Maksuttomuudella voidaan varmistaa, että taideharrastuksesta innostuneet lapset ja nuoret saisivat ohjausta omalla alueellaan. Kulttuurikeskuksen tavoitteena on myös kehittää ryhmämuotoista matalan kynnyksen opetusta mm. nuorisotalojen kanssa. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että ehdotus tukee kaupunkilaisten ja kaupungin kokonaisetua.
Esityksen muut keskeiset muutokset ovat tiivistetysti: Östersundomin nuorisotalo siirtyy kurssikeskusryhmään, nuorisotalojen bänditilat muutetaan maksuttomiksi kuitenkin niin, että Kaapelitehtaan bänditila on maksullinen. Lisäksi toimintakeskus Hapen maksut tuodaan lautakuntaan myöhemmin syksyllä lukuun ottamatta katutaidevaunun vuokrausta.
Liite 8 sisältää tilojen käytön ja toiminnan maksuperusteet ja hinnat 1.1.2017 - 31.12.2017.
Liite 9 sisältää Henkilöstöjärjestöjen lausunnon nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2017 talousarvioehdotuksesta.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot
Sven Naerismägi, taloussuunnittelija, puhelin: 310 89107
sven.naerismagi(a)hel.fi
Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: 310 89131
seija.marjovuori(a)hel.fi
Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 89034
pekka.sihvonen(a)hel.fi
Markku Toivonen, kumppanuuspäällikkö (Nuorisoasiainkeskuksen tilojen joustava käyttö), puhelin: 310 89053
markku.toivonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Perusteluteksti (Liite 1, 12.5.2016) |
2 | Käyttötalousosa (Liite 2, 12.5.2016) |
3 | Tulo- ja menolajikohtaiset perustelut (Liite 3, 12.5.2016) |
4 | Toimipaikat vuokrat ja neliöt 2017 (Liite 4, 12.5.2016) |
5 | Irtaimen omaisuuden perushankinta 2017 (Liite 5, 12.5.2016) |
6 | Tilankäyttösuunnitelma (Liite 6, 12.5.2016) |
7 | Kehittämishankkeet ja rahoitussuunnitelmat (Liite 7, 12.5.2016) |
8 | Tilojen käytön ja toiminnan maksuperusteet ja hinnat 1.1.2017-31.12.2017 (Liite 8, 12.5.2016) |
9 | Henkilöstöjärjestöjen lausunto vuoden 2017 talousarvioehdotuksesta (Liite 9, 12.5.2016) |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Kaupunginkanslia | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Nuorisolautakunta 31.03.2016 § 34
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Kehos/1 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
1
Oranssi ry:n projektiavustushakemus
HEL 2016-005236 T 02 05 01 00
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää myöntää Oranssi ry:lle nuorisotoiminnan menoihin 38 000 euron projektiavustuksen ajalle 1.7.–31.12.2016 menokohdalta 473000 600000030023.
Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava vuoden 2017 vuosiavustuksen haun yhteydessä tai viimeistään 28.2.2017 mennessä (edellisen vuoden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä jäljennös tilin- tai toiminnantarkastuskertomuksesta).
Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset).
Esittelijän perustelut
Oranssi ry:n toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille monimuotoista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa. Yhdistys on kunnostanut ja ottanut haltuunsa purku-uhan alaisia tiloja Helsingissä kulttuuri- ja asumistoimintaa varten jo vuodesta 1990. Nuorisolautakunta on tukenut monin eri tavoin Oranssia sen perustamisesta lähtien. Ensimmäisen kumppanuussopimuksen nuorisolautakunta päätti tehdä Oranssi ry:n kanssa jo vuonna 2007, jolloin yhdistys ylläpiti nuorten toimintakeskusta Herttoniemessä. Loppuvuonna 2008 Oranssi siirtyi Suvilahteen, jossa se käynnisti väliaikaisissa tiloissa monipuolisen kulttuuritoiminnan. Vuonna 2010 Oranssi ryhtyi talkoohengessä kunnostamaan Suvilahden alueella olevaa purku-uhan alla olevaa Valvomo rakennusta tavoitteenaan saada se uudeksi kulttuurikeskukseksi. Vuoden 2011 marraskuussa nuorisolautakunta päätti hyväksyä Oranssin kanssa tehtävän kumppanuussopimuksen nuorisotalotoiminnan (Valvomo) ylläpitämisestä 83 000 euron vuotuisella hinnalla vuosille 2012-2014 kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Sopimusta jatkettiin lautakunnan kokouksessa 10.9.2015 siten, että sopimus päättyy 30.6.2016 ja että Oranssi ry voi hakea jatkossa tukea toimintaansa nuorisojärjestöjen avustusmäärärahoista avustusohjesäännön mukaisesti.
Oranssin tavoitteena on monipuolinen, ikärajaton ja päihteetön nuorten omaehtoisuuteen perustuva kulttuuritoiminta, jossa pääasiallinen kohderyhmä on 14–28-vuotiaat helsinkiläiset. Toiminnan pääperiaatteet ovat pysyneet viime vuosina samoina: kulttuurista ”tee-se-itse” -nuorisotoimintaa toteutetaan päivittäin yhdistyksen kunnostamassa kulttuurikeskus Valvomossa. Valvomon keskeisiä elementtejä ovat nuorten osallistaminen, työllistäminen ja yhteisöllinen toimintatapa. Valvomo edustaa uudenlaista nuorisotoimintaa, jossa Oranssin kokemuksella tartutaan kaupunkikulttuurisesti merkittävään korjaus- ja uudiskäyttöhankkeeseen. Hanke on konkreettista nuoriso- ja työllisyyspolitiikkaa, jossa Oranssin toimintamallia edelleen kehitetään uudessa toimintaympäristössä. Valvomon kunnostustyöt ovat edenneet, mutta tavoite, että kaikki tilat olisivat käytössä viimeistään vuonna 2016, ei toteutune, sillä vielä tarvittaisiin noin 150 000–200 000 euroa julkisivun ja kahden toimintatilan viimeistelyyn. Käytössä on tällä hetkellä 650 neliötä ja kunnostettavaa noin 300 neliötä. Tilassa sijaitsevat myös Oranssi ry:n toimistotilat.
Suunnitelmien mukaan vuonna 2016 Oranssin tiloissa harjoittelee ja kokoontuu päivittäin kulttuurisia nuorten ryhmiä ja sen lisäksi viikoittain toteutetaan kahdesta kolmeen nuorten tapahtumaa liittyen musiikkiin, teatteriin tai elokuvaan. Pelkästään musiikkiklubeja toteutettiin viime vuonna noin 100. Teatteritoimintaa kehitetään niin, että yhä useampi teatteriryhmä saisi mahdollisuuden esiintyä ja tulla nähdyksi. Tilassa harjoittelee myös erilaisia improryhmiä, jotka järjestävät vuoden aikana improvisaatioon keskittyviä klubeja. Tämän lisäksi Oranssi toteuttaa kulttuurimatkoja, toteuttaa ja mahdollistaa erityyppisiä työpajoja, tarjoaa tiloja nuorille näyttelytoimintaan, toteuttaa loma-aikoina leiritoimintaa, järjestää elokuvailtoja sekä jatkaa 1970–1980 vuosien pienlehtien skannausprojektia opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Viime vuoden kävijämäärä oli 16 206, joista 75 % oli alle 29-vuotiaita helsinkiläisiä. Yhdistyksen oman arvion mukaan sen toteuttamien tapahtumien määrä on liki kymmenkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Oranssilla on palkattuna kaksi työntekijää (toiminnanjohtaja ja kulttuuripäällikkö) joiden lisäksi toimintoja toteuttaa kuusi eri nimikkeillä olevaa henkilöä (projektityöntekijä, harjoittelija, työkokeilija).
Oranssi hakee 60 000 euron avustusta yhdistyksen varsinaisen toiminnan menoihin: palkkoihin 34 000 euroa ja toimintaan 26 000 euroa. Yhdistyksen tuloslaskelman (luonnos) mukaan vuoden 2015 varsinaisen toiminnan menot olivat 129 040 euroa ja tilikauden voitto 13 065 euroa.
Tarkempi budjetti vuodelle 2016 on hakemuksen liitteenä. Nuorisoasiainkeskuksen valmistelijat kävivät tutustumassa Oranssin toimintaan huhtikuussa ja haastattelivat yhdistyksen toiminnanjohtajaa Oranssin tilanteesta. Nuorisoasiankeskuksen näkemyksen mukaan Oranssi ei pysty omaehtoisella toiminnallaan kattamaan toiminnan tuottamia kuluja. Nuorisoasiainkeskus esittää 38 000 euron myöntämistä Oranssi ry:lle nuorisotoiminnan vuokra-, palkka- ja toimintakuluihin ajalle 1.7.–31.12.2016. Avustus on linjassa muiden palkkaus- ja toiminta-avustusta saavien järjestöjen kanssa. Vuonna 2017 Oranssi ry siirtyy projektiavustuksista toiminta- ja palkkausavustuksen piiriin.
Esittelijä
osastopäällikkö
Hannu-Pekka Polttila
Lisätiedot
Markku Toivonen, kumppanuuspäällikkö, puhelin: 310 89053
markku.toivonen(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Oranssi ry Hakijan hakemus |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakija | Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta |
Tiedoksi
Kumppanuusyksikkö
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Kehos/2 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
2
Kalliolan Nuoret ry:n projektiavustushakemus
HEL 2016-005237 T 02 05 01 00
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää myöntää Kalliolan Nuoret ry:lle Itä-Pasilan monikulttuurisen nuorisotyön hankkeeseen 17 500 euron projektiavustuksen ajalle 1.7.–31.12.2016 menokohdalta 473000 600000030023.
Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava vuoden 2017 vuosiavustuksen haun yhteydessä tai viimeistään 28.2.2017 mennessä (edellisen vuoden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä jäljennös tilin- tai toiminnantarkastuskertomuksesta).
Avustusta saavan on noudatettava nuorisolautakunnan hyväksymää avustusohjesääntöä (nuoriso.hel.fi/kansalaistoiminta > Raha-avustukset).
Esittelijän perustelut
Kalliolan Nuorten Itä-Pasilassa toteuttama monikulttuurinen nuorisotyö tarkoittaa toimintaa, jossa tarjotaan erilaisia toimintamahdollisuuksia Pasilan alueella asuville alle 18-vuotiaille nuorille. Toiminnan pääkohderyhmä ovat maahanmuuttajataustaiset ja eri kulttuurisista taustoista tulevat, tukea tarvitsevat nuoret. Toiminta koostuu suljetuista pienryhmistä sekä avoimesta toiminnasta, nuorten illoista. Yksi toimintaperiaate on sukupuolisensitiivisyys. Itä-Pasilan monikulttuurinen nuorisotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä toisten alueen toimijoiden ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kalliolan Nuoret toteuttavat ennaltaehkäisevää lapsia, nuoria ja perheitä niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti kohtaavaa toimintaa jo kuudetta vuotta. Kumppanuussopimus monikulttuurisen sosiaalisen nuorisotyön toteuttamisesta nuorisoasiainkeskuksen kanssa alkoi 1.1.2012 ja sopimusta on jatkettu toistaiseksi. Nuorisolautakunta päätti irtisanoa sopimuksen kokouksessaan 6.10.2015 siten, että sopimus jatkuu 30.6.2016 saakka. Lautakunta totesi tuolloin myös, että Kalliolan nuoret ry voi hakea sopimuksen jälkeiseen aikaan nuorisolautakunnalta avustusta toimintaan. Sopimuksen vuosikustannus oli 37 800 euroa vuonna 2015.
Kalliolan nuorisotyöhankkeen kotipesänä toimii Torpparikujalla sijaitseva urbaani asukastalo keskellä Pasilan betoniviidakkoa. Talon päävastuutahona toimii Kalliolan Setlementti. Asukastalo on sosiaaliviraston entinen toimistotila monenkokoisine toimintatiloineen ja sen välittömässä yhteydessä toimii myös leikkipuisto. Kalliolan nuorisotyöhanke sijoittuu erinomaisesti asukastalon yhteyteen jalkautuen Pasilan alueelle tavoittaen erityisesti alueen monikulttuuriset nuoret, joiden osuus kävijöistä on lähes 75 %. Kalliolalla on palkattuna kaksi kokopäiväistä nuorisotyöntekijää, muutama tuntityöntekijä ja iso joukko vapaaehtoisia.
Kalliolan Nuoret hakevat avustusta 22 500 euroa toiminnallisten harrastus- ja pienryhmien (15) ja avointen nuorteniltojen, loma-aikojen retki- ja leiritoiminnan ja alueellisen yhteistyön toteuttamiseen sekä kulttuuristen toimintojen toteuttamiseen. Tämän lisäksi alueen kuudes- ja seitsemäsluokkalaisia, nivelvaiheessa olevia nuoria tuetaan päihteettömyyteen Valintojen Stoorissa ja Skarppi-vertaisvalistusohjelman kautta. Nuorista yli kolmasosa on osallistunut arvioinnin mukaan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen esimerkiksi apuohjaajana tai Skarppi-vertaisvalistajana. Nuorista 76 % oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että oli saanut toiminnassa halutessaan vastuuta.
Avustusta haetaan työntekijän palkkakustannuksiin ja toiminnallisiin kuluihin. Sosiaali- ja terveyslautakunta on tukenut avustuksellaan työparin toisen työntekijän palkkausta.
Kalliolan nuorten toiminnassa on vahvistettu onnistuneesti ja monipuolisesti nuorten osallisuuden kokemuksia. Järjestön sosiaalisen arvioinnin kertomuksessa vuodelta 2015 todetaan, että nuorista 85 % kokee, että toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, loput vastaajista eivät osanneet tai halunneet sanoa mielipidettään. Vastaajista myös 78 % kokee kuuluvansa yhteisöön tai Itä-Pasilan porukkaan. Viime vuonna Itä-Pasilan toiminnassa nuorilla on ollut mahdollisuus osallistua erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Vuosittain nuoria on ollut mukana järjestämässä esimerkiksi alueellista Urbaaniviikko-tapahtumaa. Tapahtuma on täysin nuorten ideoima tapahtuma alueen muille nuorille. Lisäksi vuonna 2015 tyttöryhmät ovat osallistuneet Kalliolan Kansanjuhlaan ja Pasilan asukastalon joulumyyjäisiin. Nuoret ovat myös mukana 21.5.2016 Oranssin tiloissa toteutettavassa Kettuklubissa eli Kalliolan Nuorten toimintojen kevään päätöstilaisuudessa
Työntekijät myös virittelevät lähempää yhteistyötä mm. Kanava ry:n kanssa, jonka toimitila sijaitsee muutaman ratikkapysäkin päässä. Työntekijät arvioivat, että tänä vuonna heidän toiminnan piirissä on noin 130 nuorta.
Kalliolan Nuorten nuorisotyöllinen hanke osana Asukastaloa toteuttaa hienosti nuorisotoimen tuloskortin tavoitetta toimipaikasta, jossa nuoret saavat tiloja paremmin käyttöön ja samalla mahdollisuuden toimia samoissa tiloissa eri-ikäisten kanssa. Tilat ovat myös joustavasti niin nuorten kuin alueen toimijoiden käytössä viikon jokaisena päivänä joskin palkattu väki työskentelee lähinnä arkisin.
Pasilan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajan lausunnossa todetaan, että Itä-Pasila on monikulttuurinen lähiö, jossa on selkeää tarvetta nuorille suunnatulle sosiaaliselle nuorisotyölle. Kalliolan nuorten järjestämä nuorille suuntaama toiminta on lisännyt alueen yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja alueen toimijoille tietoa nuorten tilanteesta. Toiminnan ohjausryhmän kokouksissa on eri toimijoilla mahdollisuus jakaa alueen nuoriin liittyviä huomioita ja ennakoida tulevaa yhdessä pohtien ja erilaisia toimintojen vaikuttavuutta arvioiden. Ohjausryhmään kuuluu myös nuorisotutkija Antti Kivijärvi ja hänen huomionsa tuovat toimintojen suunnitteluun tärkeän näkökulman koko Pasilan aluetta ajatellen. Pasila on asukasmäärältä kasvava asuinalue ja on tärkeää, että jo alueen laajenemisvaiheessa nuorille on erilaisia palveluita tarjolla.
Esittelijä
osastopäällikkö
Hannu-Pekka Polttila
Lisätiedot
Markku Toivonen, kumppanuuspäällikkö, puhelin: 310 89053
markku.toivonen(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Kalliolan Nuoret ry_Hakijan hakemus |
2 | Kalliolan Nuoret budjetti Itä-Pasila nk 2016_07-12_päivitetty versio |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakija | Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta |
Tiedoksi
Kumppanuusyksikkö
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Kehos/3 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
3
Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen ym. talousarvioaloitteeseen kaupungin henkilöstön asemasta
HEL 2016-001985 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Henkilöstö on kaupungin palvelujen tärkein toimija ja tuotannontekijä. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen on kaupunkityönantajalle ensiarvoista. Nuorisoasiainkeskuksessa tämä on näkynyt syksyllä 2014 tehdyn Kunta 10 –kyselytutkimuksen tuloksissa siten, että nuorisoasiainkeskus oli kaupunkisuunnitteluviraston ohella henkilöstöltä parhaimmat arviot saanut hallintokunta.
Nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön iän mediaani 40 vuotta on tasoltaan kaupungin nuorin. Eläköitymistäkin esiintyy, mutta tällä hetkellä vain muutaman henkilön kohdalla vuosittain. Rekrytoinneissa puolestaan työmarkkinatilanne näyttäytyy siten, että avoimiin nuoriso-ohjaajan tai hallintotehtäviin on tulijoita runsaasti.
Valtuustoaloitteessa esitetään 12 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi kaupungin työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa nuorisoasiainkeskuksen budjetti ei mahdollista suuria palkantarkistuksia. Silti voidaan pitää perusteltuna, että pitkällä aikavälillä palkantarkistuksia kyettäisiin kaupungissa keskitetysti rahoittamaan, esimerkiksi viraston suurimman ammattiryhmän (230 hlöä), nuoriso-ohjaajien osalta.
Tuottavuustavoitteen asettamista kaupungin virastoille ja liikelaitoksille nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä myös jatkossa. Tuottavuustavoitetta on kuitenkin syytä monipuolistaa siten, että kehitetään useampia muuttujia sisällään pitäviä tuottavuusmatriiseja. Valtuustoaloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa palvelujen vaikuttavuutta mittaavia tavoitteita, on helppo yhtyä.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Hakanen ja kahdeksan muuta valtuutettua esittävät, että talousarvion raamiin 2017 ja taloussuunnitelman 2017-19 pohjaan lisätään 12 miljoonaa käytettäväksi kaupungin työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Samalla he esittävät, että talousarviossa luovutaan yksipuolisesta määrällisestä tuottavuustavoitteesta, joka on johtanut lähinnä menojen karsimiseen ja työntekijöiden kuormituksen lisäämiseen. Yksipuolisten tuottavuustavoitteiden tilalle on tarpeen kehittää yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa palvelujenvaikuttavuutta mittaavia tavoitteita.
Esittelijä
osastopäällikkö
Hannu-Pekka Polttila
Lisätiedot
Marko Luukkanen, hallintopäällikkö, puhelin: 89130
marko.luukkanen(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Hakanen Yrjö ym. talousarvioaloite Kvsto 17.2.2016 asia 22 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Kehos/4 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
4
Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Korkkulan ym. talousarvioaloitteeseen nuorisotyön resurssien turvaamiseksi
HEL 2016-002642 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2015 hyväksynyt nuorisoasiainkeskuksen talousarvion vuodelle 2016, kokonaisuudessaan 30 153 000 euroa. Samalla valtuusto on asettanut nuorisoasiainkeskukselle sitovat tulostavoitteet. Talousarvion sitovuus merkitsee muun ohella sitä, että saavuttaakseen sitovat tavoitteensa nuorisoasiainkeskus ei voi ylittää sille annettua meno- ja tulokehystä, ellei kaupunginvaltuusto erikseen anna siihen lupaa. Talousarvion puitteissa on pysyttävä.
Valtuuston antaman talousarvion puitteissa viraston tulee suunnitella tulosbudjetit, jotka lautakunta käsittelee ja vahvistaa. Valmisteluvaiheessa viraston on perusteltava lautakunnalle muun muassa, miten se aikoo kohdentaa talousarvioraaminsa eri menolajeihin ja eri osastoille. Tässä viraston johto – ja viime kädessä lautakunta - käyttää merkittävää harkintavaltaa.
Se, että nuorisoasiainkeskuksen tulosbudjetit on laadittu siten, että henkilöstömenoissa on laskennallinen 912 000 euron alibudjetointi, perustuu edellä mainittuun harkintaan. Alibudjetointi on teknisesti merkitty henkilöstömenoihin, mutta säästöjä haetaan kaikista menoluokista sekä lisäämällä ulkopuolista hankerahoitusta. Henkilöstömenot on alibudjetoitu pitkälti sen vuoksi, että viraston henkilöstössä (346 vakanssia) tapahtuu jatkuvasti vaihtuvuutta johtuen mm. perhevapaiden suuresta määrästä (henkilöstön iän mediaani on 40 v). Vaihtuvuus tuottaa väistämättä menosäästöjä kaupungin täyttölupakäytäntöjen vuoksi.
Talousarvioaloitteessa esitettyä 912 000 euron määrärahalisäystä nuorisoasiainkeskus ei pidä välttämättömänä valtuuston määrittelemien sitovien talousarviotavoitteiden toteuttamiseen. Nuorisoasiainkeskus hakee säästöjä eri momenteilta tavoitteena pienentää alibudjetointia. Nuorisoasiainkeskus on viime vuosina vähentänyt esimerkiksi hallinnon käytössä olevien tilojen kustannuksia vuositasolla lähes 200 000 eurolla. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa alibudjetointi on merkittävästi edellistä vuotta pienempi. Nuorisotoimi näkee kuitenkin perusteluita vuokramenojensa riittävyyden tarkastelulle kaupunginhallituksen kannanoton mukaisesti. Viikin ja Maunulan uusien nuorisotilojen vuokramenot ovat 250 000 euroa suuremmat kuin aiemmissa tiloissa.
Esittelijän perustelut
Talousarvioaloitteessa viitataan nuorisolautakunnan kokouksessa 28.1.2016 lausuttuun – ja lisäksi samassa kokouksessa päätösperusteluihin kirjattuun esittelijän lausumaan 912 000 euron alibudjetoinnista vuodelle 2016.
Esittelijä
osastopäällikkö
Hannu-Pekka Polttila
Lisätiedot
Marko Luukkanen, hallintopäällikkö, puhelin: 89130
marko.luukkanen(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Korkkula Vesa ym. talousarvioaloite Kvsto 2.3.2016 asia 32 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Länsi/1 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
1
Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen ym. talousarvioaloitteseen koulujen resurssien lisäämisestä
HEL 2016-002657 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Nuorisoasiainkeskus katsoo, että Hakasen ja muiden aloitteen allekirjoittaneiden valtuutettujen korostamat strategiaohjelman tavoitteet pysäyttää koulujen eriytymiskehitys, vahvistaa lähikoulujen merkitystä, turvata jokaiselle nuorelle koulutus- ja työllistymispolku sekä edistää yhteistyötä yliopistojen kanssa ovat tärkeitä ja kannatettavia. Osassa näistä tavoitteista, kuten ammatillisen koulutuksen paikkojen takaamisessa helsinkiläisille nuorille, on menty selkeästi eteenpäin tämän valtuustokauden aikana, mutta tavoitteiden eteen tarvitaan yhä systemaattista työtä.
Nuorisoasiainkeskuksen tavoitteena on että koko Helsinki on nuorille kiva paikka. Nuorilla tulee olla todellisia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen kaikkialla kaupungissa. Tämä edellyttää jatkossakin satsauksia lähipalveluihin. Nuorten liikunnan mahdollisuuksien lisääminen on paitsi kansanterveydellisesti merkityksellistä, myös nuorten omien toiveiden mukaista. Alueellisten Ruutibudjettialoitteiden yhdeksi toistuvaksi teemaksi on osoittautunut alueellisten liikuntamahdollisuuksien parantaminen.
Iltapäiväliikunnan lisääminen ja satsaukset koulutuksen kehittämiseen ovat nuorisotyön - ja politiikan kannalta oikean suuntaisia ja merkittäviä tavoitteita, joiden eteen nuorisoasiainkeskus tekee töitä niillä resursseilla, jotka sillä ja sen kumppaneilla ovat käytettävissä nuorisotoimelle esitetyn budjettiraamin puitteissa.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Hakasen talousarvioaloitteessa esitetään 8 miljoonaa euron talousarviolisäystä käytettäväksi lähikoulujen turvaamiseen, opinto-ohjaajien ja koulukuraattorien sekä koulupsykologien määrän lisäämiseen, kouluavustajien palkkaamiseen, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmentavaan ja kielikoulutukseen ja sen kehittämiseen, materiaalien hankintaan, digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä ammatillisen koulutuksen parantamiseen.
Lisäksi esitetään 500 000 euroa lisättäväksi lähiliikunnan edistämiseen, mm. opetus-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin yhteispiloteille nuorten iltapäiväliikunnan lisäämiseksi.
Esittelijä
osastopäällikkö
Mikko Vatka
Lisätiedot
Mikko Vatka, osastopäällikkö, puhelin: 310 71252
mikko.vatka(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Hakanen Yrjö ym. talousarvioaloite Kvsto 2.3.2016 asia 38 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Länsi/2 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
2
Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen ym. talousarvioaloitteeseen työllisyyden hoidon turvaamisesta
HEL 2016-002654 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Nuorisoasiainkeskus katsoo, että valtuutettu Hakasen talousarvioaloitteessaan esiin nostama nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttava kehityssuunta. Tämän kehityksen pysäyttämiseen kaupungin tulee pyrkiä määrätietoisin toimin, vaikka hyvin tiedossa on, että työllisyyskehitykseen vaikuttavat tekijät ovat pääosin kaupungin omien toimien ulottumattomissa.
Ohjaamo Helsingissä pilotoidaan ja luodaan parhaillaan Helsinkiin alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelumallia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Tässä tavoitteena on palvella nuorta hänen tarpeidensa mukaisesti kehittämällä monialaista osaamista yhdistävä työote ja palvelumalli sekä sitä tukeva johtamisjärjestelmä.
Nuorisoasiainkeskus osallistuu tiiviisti Ohjaamo-toiminnan kehittämiseen ja on osoittanut toimintaan kolmen nuoriso-ohjaajan sekä yhden mediasuunnittelijan työpanoksen.
Nuorisotyön tulee olla nuorten tukena työmarkkinoiden muutoksessa - tällä tavalla nuorisotyö tukee nuorten työelämätaitoja ja ehkäisee nuorisotyöttömyyttä. Nuorisotyö valmentaa ja kannustaa nuoria toimimaan oma-aloitteisesti ja vastuullisesti.
Nuorisotyö mahdollistaa nuorten onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa nuoren uskoa itseensä sekä omiin mahdollisuuksiinsa. Nuorisotyö toimii nuorten puolestapuhujana työmarkkinoilla ja tuo nuoret esiin tulevaisuuden osaajina.
Nuorisoasiainkeskuksen mukaan Ohjaamon toimintamallin kehittäminen on merkittävä edistysaskel nuorten työllisyyden hoidossa. Ohjaamoon tulee kehittää selkeät ja yhtenäiset käytänteet, jotta nuorten ohjaus ja palvelu edelleen kehittyy ja vahvistuu. Tämä kehittämistyö voidaan toteuttaa hallintokuntien nykyisten määrärahojen puitteissa.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Hakanen ja kuusi muuta valtuutettua esittävät talousarvioaloitteessaan, että talousarvion 2017 raamiin ja taloussuunnitelman 2017-2019 pohjaan lisätään 10 miljoonaa euroa työttömien työllistämiseksi kaupungin tehtäviin ja tukityöllistämiseen. Osan määrärahasta he esittävät käytettäväksi nuorisotakuun toteuttamiseen kehittämällä uusia työllistymispolkuja ja palkkatuella työllistettyjen nuorten jatkotyöllistämiseen. Lisäksi he esittävät, että maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen ja työllistämiseen tälle vuodelle esitettyä määrärahaa lisätään.
Esittelijä
osastopäällikkö
Mikko Vatka
Lisätiedot
Mikko Vatka, osastopäällikkö, puhelin: 310 71252
mikko.vatka(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Hakanen Yrjö ym. talousarvioaloite Kvsto 2.3.2016 asia 35 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Pohjoinen/1 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
1
Kalliolan Nuoret ry:n Tyttöjen Talon tilaratkaisu
HEL 2016-004475 T 10 06 01
Päätösehdotus
Nuorisolautakunta päättää valtuuttaa pohjoisen nuorisotyön osaston osastopäällikön allekirjoittamaan vuokrasopimuksen uusille tiloille Kalliolan Nuoret ry:n Tyttöjen Talon toiminnalle seuraavilla reunaehdoilla: tilan kustannukset eivät saa ylittää nykyisten tilojen kustannuksia ja tilaratkaisulla on oltava Kalliolan Nuoret ry:n hyväksyntä.
Esittelijän perustelut
Edellisessä 28.4.2016 pidetyssä kokouksessa nuorisolautakunta päätti Tyttöjen Talon tilaratkaisuun liittyen, että palautetaan valmisteluun siten, että Tyttöjen Talon toimintaa jatketaan olemassa olevan sopimuksen mukaisesti muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa kuin Pauligin huvilassa siten, että nykyiset vuokrakulut eivät kasva.
Kalliolan nuorten Tyttöjen Talo on vuonna 1999 alkaneen toimintansa jälkeen toiminut viime vuodet Hakaniemessä 666 m2:n tilassa. Vuokrasopimus on irtisanottu rakennuksen omistajan toimesta 31.7.2016 lukien (lisäaikaa on myönnetty 1 kk, alkuperäinen irtisanomispäivämäärä oli 30.6.2016).
Tyttöjen Talon vuokra- ym. kustannukset ovat olleet 100 000 euroa vuodessa, josta vuokranosuus on 86 000 euroa vuodessa ja muut kulut koostuvat sähkö-, vesi ja siivouskustannuksista.
Esittelijä
osastopäällikkö
Mikko Vatka
Lisätiedot
Heidi Hållman, osastopäällikkö, puhelin: 310 71608
heidi.hallman(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Kalliolan Nuoret ry | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Nuorisolautakunta 28.04.2016 § 49
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Pohjoinen/2 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
2
Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Ingervon talousarvioaloitteeseen Tyttöjen Talon ja Poikien talon toiminnan jatkon turvaaminen
HEL 2016-001982 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Tyttöjen Talo ja Poikien talo ovat merkittäviä nuorisoasiainkeskuksen kumppaneita ja toimijoita. Tyttöjen Talon ja Poikien talon matalakynnyksen toiminta tavoittaa erittäin laajasti juuri syrjäytymisvaarassa olevia tyttöjä ja nuoria naisia sekä poikia ja nuoria miehiä. Molemmat talot täydentävät nuorisoasiainkeskuksen sekä alueellista että kohdennettua työtä. Laaja seksuaalikasvatus ja lisäksi Tyttöjen Talon seksuaaliklinikka ja E-talo (Tyttöjen E-talo, Poikien E-talo ja Sateenkaaritila) tekevät seksuaalivalistusta koulujen ryhmien ja netissä kohdattujen nuorten kanssa. Molemmissa taloissa toiminta on laaja-alaista ja lisäksi heillä on seksuaalisen väkivaltatyöhön ja maahanmuuttajanuorten kanssa työskentelyyn erikoistuneet työntekijät, kuten talojen toiminnoista seuraavasta käy ilmi.
Tyttöjen Talon toiminta on matalankynnyksen tukea pääkaupunkiseudulla eläville 10-28 −vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua kohti oman itsensä näköistä naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä sukupuolen moninaisuus huomioiden. Tyttöjen Talon toimintamuotoja ovat avoin ja ryhmätoiminta, monikulttuurinen tyttötyö, seksuaalineuvonta, nuoret äidit- toiminta ja seksuaalinen väkivaltatyö. Näiden ryhmien lisäksi tuen piiriin hakeutuvat erityisesti yksinäiset, masentuneet ja syrjäytymisvaarassa olevat tytöt ja nuoret naiset.
Tyttöjen Talon avoin toiminta tarjoaa mahdollisuuksia liittyä talon toimintaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi osallistumalla harrastusryhmään tai avoimeen toimintaan leimaantumatta ongelmansa tai haasteensa kautta. Monikulttuurinen tyttötyö tarjoaa erityistä tukea monikulttuurisille tytöille, vahvistaa heidän kulttuuri-identiteettiään sekä tarjoaa väyliä ennakkoluulojen vähentämiseen ja moninaisuuden kunnioittamiseen. Eri kulttuuritaustaisia tyttöjä ohjataan Tyttöjen Talolle jatkuvasti sosiaali- ja terveyspuolelta, kouluilta, poliisista, perheen ja tuttavien sekä verkostojen kautta. Nuoret äidit-toiminta on tarkoitettu alle 21-vuotiaille lastan odottaville ja synnyttäneille äideille lapsineen. Tavoitteena on tukea nuoria äitejä heidän aikuisuuteen ja vanhemmuuteen kasvun kaksoishaasteessa. Keskeinen toiminnan muoto ovat viikoittain kokoontuvat suljetut odottavien äitien ryhmät, äiti-vauvaryhmät sekä avoimet ryhmät. Tämän lisäksi nuorille äideille tarjotaan tarpeen mukaista yksilötukea. Vuonna 2015 toteutettiin viisitoista ryhmäprosessia yhteensä n. 80 äidille lapsineen.
Seksuaalisen väkivaltatyön tavoitteena on matalankynnyksen avunsaantiin perustuva tukeva, kannatteleva ja ohjaava tuki 12-28 –vuotiaille seksuaalista väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneille tytöille ja nuorille naisille. Työ on terapeuttista yksilö- ja ryhmätoimintaa. Keskeinen osa työtä on verkostotyö sekä koulutus ja konsultaatio muille nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Toimintakautena 2015 toteutettiin kahdeksan ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmää sekä autettiin yhteensä 130 seksuaalista väkivaltaa kohdannutta tyttöä. Maahanmuuttajataustaisille tytöille toteutettiin oma ryhmä, mikä oli vuoden 2015 erityistavoite. Oikeudenkäynneissä oltiin tyttöjen ja nuorten naisten tukena 12 kertaa.
Käyntikerrat: Vuonna 2015 Tyttöjen Talolla toteutui 58 ryhmää. Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan kautta tuettuja nuoria oli 535, joista pitkäkestoisesti ja suunnitelmallisesti tuettuja tyttöjä ja nuoria naisia oli 416. Yksilötukea sai 233 tyttöä ja nuorta naista. Käyntikertoja oli yhteensä 10 090, joista nuorten käyntikertoja 6 400, muita käyntikertoja 2 748 ja verkossa kohdattuja nuoria 942.
Poikien Talon ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa poikien ja nuorten miesten kasvua kokonaisvaltaisesti tukevaa matalankynnyksen toimintaa turvallisessa yhteisössä. Poikien talon perustoiminta rakentuu avoimen yhteisötoiminnan, yksilöllisen tuen, ryhmäprosessien, seksuaalineuvonnan sekä erilaisten työpajojen ja projektien yhteydestä, joka nähdään tarjoavan pojille ja nuorille miehille heidän tarpeista rakentuvaa kokonaisvaltaista tukea. Lisäksi seksuaalikasvatukset ja seksuaalinen väkivaltatyö tavoittaa kohderyhmään kuuluvia poikia ja nuoria miehiä. Poikien talon toiminta on suunnattu 10-28 –vuotiaille pojille ja nuorille miehille sekä poikana olemista pohtiville. Osa toiminnasta tavoittaa kohderyhmän laajemminkin, mutta toiminta on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville pojille ja nuorille miehille. Poikien talo tavoittaa erityisesti yksinäisiä ja syrjäytettyjä poikia ja nuoria miehiä, joilla on hyvin kapea sosiaalinen elinpiiri. Poikien talolla kävijöiden elämän kipupisteet liittyvät muun muassa yksinäisyyteen, sosiaalisten tilanteiden jännittämiseen, kiusaamiseen, ulkopuolelle jäämiseen, ulkoapäin tuleviin paineisiin, oman identiteetin pohdintaan, ihmissuhteisiin, seurusteluun, seksuaalisuuteen, isyyteen, kulttuurien välissä elämiseen, oman paikan löytämiseen. Poikien talolla ei kohdata ongelmakeskeisesti, mutta keskeistä onnistuneen prosessin kannalta olisi, että poika tai nuori mies löytää itse merkityksen Poikien talolla käymiseen.
Käyntikerrat: Yhteensä Poikien talon käyntikertoja vuoden 2015 aikana oli 2892. Näistä 934 oli avoimessa yhteisötoiminnassa, 169 yksilötapaamisilla, 398 ryhmätoiminnassa, 302 seksuaalineuvonnassa, 775 seksuaalikasvatuksissa ja 314 muussa toiminnassa. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria oli Poikien talon toiminnassa vuoden 2015 aikana oli yhteensä 182 ja erilaisia ryhmiä oli vuoden aikana yhteensä 12.
Nuorisoasiainkeskus haluaa mahdollistaa kummankin talon toiminnan jatkuvuuden. Tyttöjen Talon ja Poikien talon toiminta on tulevaisuudessakin merkittävää toimintaa monipuolisuutensa, matalankynnyksen toimintojen, maahanmuuttajatyön, seksuaalikasvatuksen ja klinikan ja seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden tyttöjen ryhmien takia. Se on erityispalvelua laajalla sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä työotteella, jota tarvitaan yhä kasvavassa määrin kaupungin muiden nuorten palvelujen tueksi. Tyttöjen Talo ja Poikien talo tavoittivat noin 2/3 suunnitelmallisesti tuetuista nuorista nuorisoasiainkeskuksessa vuonna 2015.
Poikien talo toimii entisessä Vallilan nuorisotalon tiloissa ja heillä on akuuttina muutaman kuukauden ajan väistötilan tarve taloyhtiön remontin takia ja tulevaisuudessa isomman tilan tarve toiminnan jatkuvasti kasvaessa ja yhä uusien poikien löytäessä talolle. Tiloja tarvitaan lisää jotta sekä yksilölliset tapaamiset että ryhmätoiminta onnistuvat paremmin samassa talossa. Heille etsitään väistötilapaikkaa. Tällä hetkellä hankalimmassa tilanteessa on Tyttöjen Talo, jonka vuokrasopimus umpeutuu kesäkuun 2016 lopussa. Lisäksi tilojen etsinnän hankaluutta lisää se, että samaan aikaan on käynnissä Nuorten toimintakeskus Hapen mahdollisten uusien tilojen hankinta Hapen sisäilmaongelmien vuoksi. Tyttöjen Talo tarvitsee monipuoliset tilat: mm. avoimen toiminnan tilat, harrastus- ja pienryhmätilat, salin, keittiön ja työntekijöiden (9) toimistotilat. Tilojen pitää myös olla hyvien liikenneyhteyksien päässä, koska tytöt, nuoret naiset ja nuoret äidit vaunuineen tulevat koko pääkaupunkiseudulta.
Nykyisissä tiloissa on yli 700 m2, jatkossa tilatarve on vähintään 600m2. Näin suuria tiloja on ollut vaikea löytää nuorisoasiainkeskuksen tiloista. Nuorisolautakunta palautti 28.4.2016 valmisteluun nuorisoasiainkeskuksen ehdotuksen siirtää Tyttöjen Talon toiminta Pauligin huvilalle sekä etsiä siellä nyt toimiville järjestöille uudet tilat. Lautakunnan linjauksen mukaisesti nuorisoasiainkeskus on sitoutunut löytämään Tyttöjen Talolle toimivat tilat syksyyn mennessä.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Ingervo ja kymmenen muuta valtuutettua esittävät talousarvioaloitteessaan, että Tyttöjen ja poikien talojen toiminnan jatko sopivissa tiloissa turvataan jatkossakin. Ja tähän varataan riittävät määrärahat vuoden 2017 ja suunnitelmakauden budjettiin.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot
Päivi Anunti, suunnittelija, puhelin: 310 89063
paivi.anunti(a)hel.fi
Heidi Hållman, osastopäällikkö, puhelin: 310 71608
heidi.hallman(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Ingervo Sirkku talousarvioaloite Kvsto 17.2.2016 asia 18 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Pohjoinen/3 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
3
Nuorisolautakunnan lausunto Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen eriarvoisuuden torjumisesta
HEL 2016-001969 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Nuorisoasiainkeskus pitää alueiden eriarvoisuuden torjumista tärkeänä tavoitteena. Nuorisoasiainkeskuksen uutta suuntaa valittaessa strategisesti keskeisenä painopisteenä on ollut nimenomaan alueellisen eriarvoisuuden torjuminen ja alueiden omaleimaisuuden kehittäminen. Yksi nuorisoasiainkeskuksen keskeisistä toimintaperiaatteista on, että ”tehdään enemmän siellä ja niiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän”. Tämä edellyttää panostusta alueisiin, joissa lasten ja nuorten riski syrjäytyä on suurempi. Nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa keskeistä on ollut myös hyvä ja toimiva kumppanuus muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien tahojen kanssa.
Nuorisoasiainkeskuksessa tiedostetaan se, että nuorten tarpeet vaihtelevat alueittain Helsingissä. Alueiden eriarvoistumisen torjumiseksi tarvitaan luotettavaa, monipuolista ja ajantasaista tietoa alueista ja niiden asukkaista, erityispiirteistä ja elinolosuhteista. Tähän haasteeseen vastataan muun muassa nuorten hyvinvointikertomuksessa, johon on kerätty avoimen tiedon periaatteella niin tutkimus- ja tilastotietoa kuin nuorten ja toimijoiden kokemuksia. Taustalla on ajatus, että erilaista tietoa yhdistämällä voidaan saada luotettavampaa tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Monipuolisen tiedon ja indikaattoreiden pohjalta voidaan seurata alueiden ja tilanteiden kehittymistä sekä ohjata resursseja enemmän tarvitseville nuorille ja alueille.
Nuorisoasiainkeskus katsoo, että alueiden eriarvoisuuden torjumiseksi hallintokuntien välinen yhteystyö on välttämättömyys. Nuorten syrjäytymisen ehkäisytyössä toimitaan usein ns. harmaalla vyöhykkeellä, jossa asiakkuus ei ole selkeästi minkään hallintokunnan oma tehtävä. Osaamista ja resursointia yhdistämällä voidaan päästä parempaan lopputulokseen ja tarjota ehkäisevää tukea niillä alueilla ja niille nuorille, jotka mahdollisesti jäisivät ilman palveluita.
Nuorisoasiainkeskus huomioi alueiden erilaiset tarpeet myös henkilöstösuunnittelussa. Parhaillaan nuorisoasiainkeskuksessa kootaan ajantasaista tietoa alueellisista palvelutarpeista ja tarvittavista henkilöstömääristä pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelua varten. Tarkoituksena on suunnata lisää resursseja alueille, joissa tarve on suurin.
Nuorisotyön tehtävä on turvata kaikille nuorille tasavertaiset mahdollisuudet tehdä ja olla, asuinalueestaan riippumatta. Nuorisoasiainkeskuksen uudistuksen myötä on alueellista kehittämisvastuuta lisätty, joka tarkoittaa muun muassa alueellisten yksiköiden vastuuta sen huolehtimisesta, että nuorten mahdollisuudet toteutuvat omalla alueella. Näitä mahdollisuuksia ovat;
- mahdollisuus muodostaa kaverisuhteita,
- mahdollisuus toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa ympäristöönsä,
- mahdollisuus kokea ja toteuttaa kulttuuria,
- mahdollisuus liikuntaan,
- mahdollisuus viettää aikaa muiden nuorten kanssa paikoissa, joihin nuoret ovat tervetulleita,
- mahdollisuus saada apua ja tukea,
- mahdollisuus oppia uutta ja vahvistaa omia taitojaan.
Nuorisotyössä alueellista yhteistyötä, paikallisia kokeiluja ja alueille jalkautumista lisätään. Alueellisissa nuorisotyön yksiköissä kehitetään alueen tarpeiden pohjalta työtapoja ja tarjotaan tukea tarvitseville nuorille aiempaa enemmän mahdollisuuksia saada yksilöllistä ohjausta ja apua erilaisissa elämäntilanteissa. Maahanmuuttajiin suunnattu työ on nostettu yhdeksi erityiseksi kärkihankkeeksi.
Yksi tapa vaikuttaa alueiden eriarvoistumisen torjuntaan, on lisätä asukkaiden osallistumismahdollisuuksia oman asuinalueensa kehittämiseen ja parantamiseen. Nuorisoasiainkeskuksessa tätä on kehitetty soveltamalla osallistavan budjetoinnin mallia Ruutibudjettia (RuBu). Ruutibudjetissa nuoret ovat kumppaneina kehittämässä alueiden palveluita nuorille ja tekemässä aloitteita alueiden parantamiseksi.
Alueellisen eriarvoistumisen kehityksen torjumiseksi tehdään nuorisoasiainkeskuksessa kohdennettua nuorisotyötä. Kohdennetulla nuorisotyöllä tarkoitetaan yksilöiden ja ryhmien kanssa tehtävää syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävää työtä, jota tehdään yhdessä muiden kanssa. Kyse on työn tarveperustaisesta kohdentamisesta sinne, missä tuen tarvetta on enemmän. Työtä tehdään ehkäisevästä näkökulmasta, jossa nuoria ohjataan ja tuetaan vaiheessa, jolloin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on vielä runsaasti ja nuorisotyöllinen lähestyminen on perusteltua.
Esimerkkejä kohdennetusta nuorisotyön työmuodoista Helsingissä ovat sosiaali- ja terveysviraston kanssa yhteisesti toteutettava Luotsi-toiminta sekä opetusviraston kanssa yhteistyössä tehtävä Kaikki Käy Koulua – hanke. Kohdennettuja nuorisotyön hankkeita järjestetään myös paikallisesti nuorisotyöyksiköiden ja eri tahojen kanssa yhteistyössä alueen tarpeiden perusteella, esimerkiksi alueen koulun ja oppilashuollon kanssa yhdessä suunnitellen tai alueella toimivan järjestön kanssa yhdessä toteuttaen.
Luotsi-toiminta on nuorisoasiainkeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston monihallintokuntainen malli, joka palvelee yläkouluikäisiä koko Helsingin alueella. Sen tavoitteena on hyvinvoiva nuori ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Luotsi-toiminta mahdollistaa nuorille ehkäisevästä näkökulmasta yksilöllisiä tarpeita vastaavaa tukea, myönteisiä kokemuksia ja vapaamuotoisia tilanteita kokea hyväksyntää. Nuorilla rakennetaan henkilökohtainen tukiohjelma, jossa nuoren kykyjä, taitoja, sosiaalista kompetenssia ja osallisuutta vahvistetaan nuoren omista lähtökohdista. Tukea viedään nuoren arkeen ja toimintaa tehdään nuoren lähiympäristössä.
Kaikki käy koulua -hankkeessa viedään ryhmämuotoista tukea kouluympäristöön. Työmallissa muodostettavat kasvuryhmät on sisällytetty koulun opetussuunnitelmaan valinnaisaineena. Kasvuryhmissä autetaan nuorta tunnistamaan koulunkäynnin ja elämän pulmakohdat, omat voimavarat ja vahvuudet ja etsitään yhdessä vaihtoehtoja parempaan. Toimintaa suunnitaan opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyönä alueilla ja kouluissa ilmenneiden tarpeiden pohjalta eniten tarvitseville alueille.
Nuorisoasiainkeskuksessa pidetään tärkeänä, että myös tulevan johtamisjärjestelmän muutoksen ja toimialamuutoksen jälkeen yhteistyön mahdollisuudet säilyvät ja tekemisen tapoja ja sujuvuutta kehitetään edelleen. Tärkeää on myös panostaa riittävästi resursseja ehkäisevän työn ja varhaisen tuen yhteisille rajapinnoille, josta usein kärsivät peruspalveluiden järjestämisen resurssipaineessa.
Esittelijän perustelut
Vihreä valtuustoryhmä esittää aloitteessaan huolensa kaupungin eri alueiden eriarvoistumisesta, joka asettaa helsinkiläiset epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Aloitteessa todetaan, että huono-osaisuus kasautuu ja että eriarvoisuuden vähentäminen säästää sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä. Aloitteessa todetaan myös, että asuinalueiden eriarvoisuuden ehkäisyssä koulut ovat pääroolissa. Koulujen lisäksi eriytymistä voi ehkäistä päiväkodeissa ja terveyspalveluissa, julkisten alueiden hyvällä hoidolla ja alueiden omien identiteettien tukemisella.
Aloitteessa esitetään, että ”talousarvion 2017 esittelyyn mennessä selvitetään tehokkaimmat tavat torjua lasten eriarvoistumista Helsingin eri alueilla. Keinoja tulisi selvittää opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa, mutta myös liikuntatoimessa, nuorisotoimessa, rakennusvirastossa ja muutoin kaupungin toiminnassa.” Lisäksi aloitteessa esitetään, että ”asia voitaisiin selvittää opetus- ja varhaiskasvatusviraston yhteistyössä, kuullen alan muita tutkijoita ja muita virastoja. Myös keinojen vaikuttavuuden seuranta on syytä suunnitella.”
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot
Tiina Nurmi, nuorisosihteeri, puhelin: 310 89121
tiina.nurmi(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloite Kvsto 17.2.2016 asia 23 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||
Helsingin kaupunki | Esityslista | 5/2016 | 1 (42) |
Nuorisolautakunta |
|
| |
|
| Itä/1 | |
| 12.05.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
1
Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Hakasen talousarvioaloitteeseen nuorisotiloista ja nuorisotyöstä
HEL 2016-001984 T 00 00 03
Lausuntoehdotus
Nuorisolautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Osallistuvan budjetoinnin toimintamalli RuutiBudjetti laajenee tänä vuonna nuorisotyön kaikkiin 17 yksikköön. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret arvioivat koko kaupungin tasolla nykyistä toimintaa ja kehittävät nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa. Vuoden 2017 nuorisotyön 17 yksikön toimintasuunnitelmien lähtökohtana ovat nuorten RuutiBudjetissa luomat toimenpiteet sekä aloitteet nuorisoasiainkeskuksen ulkopuolisille toimijoille. Tällä hetkellä nuoret voivat vaikuttaa suoraan nuorisoasiainkeskuksen yksiköiden tulosbudjettien sisällä siihen, miten työntekijäresurssia ja nuorisoasiainkeskuksen kiinteistöjä käytetään, minkälaista nuorten vapaa-ajan toimintaa tehdään ja miten nuorisotalot toimivat. RuutiBudjetin toimenpiteet menevät etusijalle myös yksiköiden muissa toimintamenoissa ja tarvikehankinnoissa.
Suurin osa RuutiBudjetissa annetuista, nuorten tilatarpeita koskevista ehdotuksista, liittyy olemassa oleviin kiinteistöihin, kirjastojen, nuorisotalojen ja kauppakeskusten nuorisoystävällisyyteen ja kehittämiseen nuorten näkökulmat huomioiden. Viime vuoden RuutiBudjettien alueelliset tulokset löytyvät verkkosivuilta: ruutibudjetti.munstadi.fi. Viime vuonna RuutiBudjettiin osallistui kahdeksalta alueelta yhteensä reilu 6700 nuorta. RuutiBudjettia suunnitellaan ja tulokset päätetään neljässä vaiheessa, niin että mahdollisimman moni nuori osallistuisi nuorisoasiainkeskuksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemällä päätöksellä osallistuvan budjetoinnin käyttö vakinaistetaan nuorisotoimessa ja opetuksessa ja lisäksi selvitetään sen laajentamista muihin soveltuviin toimiin.
Nuorisoasiainkeskuksella on tällä hetkellä hyvin kattava, noin 60 nuorisotilan verkosto Helsingissä. Tämän vuoden aikana toteutettava nuorisotyöyksiköiden ja nuorisotalojen profiloituminen tarjoaa nuorille entistä monipuolisemmat mahdollisuudet toimintaan ja vahvistaa samalla asuinalueiden omaleimaisuutta. Tänä vuonna nuorisoasiainkeskuksessa käynnistetään myös 10 vuoden mittaista kehittämisprojektia, joiden avulla uudistetaan nykyisten toimintojen sisältöjä toiminnan laajentamisen sijaan.
Nuorisotoimen budjetti vuodelle 2017 tullaan valmistelemaan annetun raamin ja kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Nuorisotoimi haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota vuokramenojensa riittävyyteen kaupunginhallituksen talousarviokannanoton mukaisesti. Viikin ja Maunulan uusien nuorisotilojen vuokrakustannukset ovat 250 000 euroa suuremmat kuin aiemmissa tiloissa. Nuorisotoimi on tehostanut ja tehostaa tilankäyttöään merkittävästi esimerkiksi vähentämällä seuraavan viiden vuoden aikana lähes 2000 neliötä. Mikäli kaikki säästövara menee uusien, nykyistä kalliimpien tilojen vuokrakustannuksiin, nuorisotoimi kantaa huolta kyvystään varmistaa palvelut kasvaville nuorisoikäluokille sekä erityisesti uusille asuinalueille.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Hakanen ja 13 muuta valtuutettua esittävät talousarvioaloitteessaan, että nuorisoasiainkeskuksen talousarvio raamiin 2017 ja taloussuunnitelman 2017-2019 pohjaan kullekin vuodelle lisätään 1 miljoona euroa nuorisotyön ja kattavan nuorisotaloverkoston kehittämiseen. Samalla he esittävät, että nuorille avataan osallistavassa budjetoinnissa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa myös nuorisotiloja koskeviin ratkaisuihin sekä kaupungin muuhun toimintaan, esimerkiksi kouluihin, ja että nuorten osallistuvan budjetoinnin kokemuksia hyödynnetään muillakin aloilla kaupungin toiminnassa.
Esittelijä
nuorisotoimenjohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot
Katri Kairimo, osastopäällikkö, puhelin: 310 71579
katri.kairimo(a)hel.fi
Inari Penttilä, suunnittelija, puhelin: 310 89091
inari.penttila(a)hel.fi
Oheismateriaali
1 | Allekirjoitettu, Hakanen Yrjö ym. talousarvioaloite Kvsto 17.2.2016 asia 21 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 5000 | Hietaniemenkatu 9 B | +358 9 310 8900 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
nuorisoasiainkeskus@hel.fi | http://www.nuoriso.hel.fi | +358 9 310 89099 |
| FI02012566 |
|
| |||