Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 |
|
Opetuslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
Kokousaika | 31.1.2012 klo 16.00 - 17.26 |
|
|
Kokouspaikka | Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3 krs, h. 324 |
Läsnä
Jäsenet
Pakarinen, Pia | puheenjohtaja |
Aaltio, Elina | varapuheenjohtaja |
Björnberg-Enckell, Maria | jäsen |
Gorschkow-Salonranta, Elena | jäsen |
Kokko, Kristiina | jäsen |
Laiho, Harri | jäsen |
Leoni, Juha | jäsen |
Nordman, Bernt | jäsen |
Rydman, Wille | jäsen |
Virkkunen, Julia | jäsen |
Kouvo, Erja | varajäsen |
Muut
Ylikahri, Ville | kaupunginhallituksen edustaja |
Grönholm, Niclas | linjanjohtaja |
Jarnila, Rauno | opetustoimen johtaja |
Kyllönen, Marjo | Outi Salon sijaisena vs. linjanjohtaja, esittelijä §:t 9, 10 ja 12 |
Pohjolainen, Liisa | linjanjohtaja |
Haatainen, Tuula | apulaiskaupunginjohtaja |
Sarvanto, Susanna | tilapalvelupäällikkö |
Sermilä, Paula | kehittämisjohtaja |
Suoninen, Liisa | viestintäpäällikkö |
Aalto-Setälä, Merja | pöytäkirjanpitäjä |
Kangaste, Anu | asiantuntija |
Ryymin, Seija | vs. linjanjohtaja, esittelijä §:ssä 11 |
§ | Asia |
|
1 | OTJ/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
2 | OTJ/2 | Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
3 | OTJ/3 | Opetuslautakunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2012 |
4 | OTJ/4 | Ilmoitusasiat |
5 | OTJ/5 | Opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljäs toteutumisennuste ja selvitys sitovien tavoitteiden toteutumisesta |
6 | OTJ/6 | Esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen johtosäännön muuttamisesta edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi |
7 | OTJ/7 | Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet ja valmistelun aikataulu keväällä 2012 |
8 | OTJ/8 | Esitys peruskoulujen erityiskuljetusten optiokauden käytöstä ja hinnantarkistuksesta |
9 | POL/1 | Lausunto Sakarinmäen koulun laajennuksen hankesuunnitelmasta |
10 | POL/2 | Helsingin kaupungin ja Viipurin Reaalikoulu Oy:n välinen perusopetuslain 7 §:n mukainen sopimus liittyen lisäopetuksen järjestämiseen |
11 | POL/3 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
12 | POL/4 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/1 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Opetuslautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kristiina Kokko ja Bernt Nordman tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kristiina Kokko (Aino Mäkisalo) ja Bernt Nordman (Husein Muhammed) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/2 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 2
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös
Opetuslautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/3 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 3
Opetuslautakunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2012
Päätös
Opetuslautakunta päätti
- että opetuslautakunnan kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa yleisesti nähtävänä ja
- että opetuslautakunnan 22.11.2011 (§ 227) päättämistä kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee
- että opetuslautakunnan kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa yleisesti nähtävänä ja
- että opetuslautakunnan 22.11.2011 (§ 227) päättämistä kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Tiedoksi
Hallintokeskus
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/4 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 4
Ilmoitusasiat
Päätös
Opetuslautakunta päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.
Kaupunginhallitus päätti 7.12.2011 (§ 1101) kokoontua vuonna 2012 varsinaisiin kokouksiinsa 9.1.2012 alkaen maanantaisin klo 16 ja yli-määräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pi-detään 25.6.2012. Syyskauden ensimmäinen kokous pidetään 6.8.2012 ja viimeinen 17.12.2012.
Viikolla 15 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 10.4.2012 klo 16.
Viikolla 18 kokous pidetään vapun takia poikkeuksellisesti keskiviikkona 2.5.2012 klo 16.
Samalla kaupunginhallitus päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia peruuttaa kokouksen. Lisäksi puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.
Kaupunginhallituksen kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla.
Edelleen kaupunginhallitus päätti
- että pöytäkirja kaupunginhallituksen kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä ja
- että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 12.12.2011 (§ 184) kokoontua 23.1., 30.1., 13.2., 27.2., 12.3., 26.3., 10.4., 23.4., 14.5., 28.5. ja 11.6.2012 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan klo 17.
--
Kaupunginhallitus päätti 12.12.2011 (§ 1126), että avustusmäärärahoja jaettaessa on noudatettava tämän asian liitteeseen sisältyvän kaupungin varoista yhteisöille myönnettäviä avustuksia koskevan yleisohjeen määräyksiä.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että avustushakemukset ja niiden liitteet tulee jatkossa jättää ensisijaisesti sähköisesti kaupungin asiointi-portaalin (asiointi.hel.fi) kautta.
Samalla kaupunginhallitus päätti, että em. liitteeseen sisältyvä avustushakemus täyttöohjeineen (Lv 290) hyväksytään uudeksi hakemuslomakkeeksi kirjallisten hakemusten tekoa varten.
Vielä kaupunginhallitus päätti, ettei tule antamaan erillistä maksatusohjetta, vaan valtuuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen antamaan tarvittaessa lisäohjeita.
Edelleen kaupunginhallitus päätti, että nämä ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.
Kaupunginhallitus päätti 19.12.2011 (§ 1143) merkitä vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestyksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus päätti 19.12.2011 (§ 1145) kaupunginhallituksen toimivallan siirtämisestä henkilörekistereitä koskevissa asioissa.
Kaupunginhallitus päätti
1
kumota 15.5.2006, 685 § tekemänsä päätöksen ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset
--
6
kehottaa lauta- ja johtokuntia, virastoja ja liikelaitoksia sekä kaupunkikonserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä päivittämään henkilörekisteriensä rekisteriselosteet ja julkaisemaan ne Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/rekisteriseloste.
--
Kaupunginhallitus päätti 9.1.2012 (§ 17) antaa ohjeet kaupungin hallintoelinten kokousaikojen ja pöytäkirjojen sekä päätösten saattamisesta kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2012.
Kaupunginhallitus päätti 9.1.2012 (§ 18) merkitä tiedoksi demokratia-ryhmän loppuraportin ja lähettää sen kaikille lauta- ja johtokunnille 29.2.2012 mennessä annettavia lausuntoja varten (tulee opetuslautakunnan seuraavaan kokoukseen käsiteltäväksi).
Helsingin hallinto-oikeus on 13.12.2011 tekemällään päätöksellä (11/1328/2) hylännyt kunnallisvalituksen, joka koskee opetuslautakunnan päätöstä 15.6.2010 (§ 158).
Opetuslautakunta on 15.6.2010 hylännyt tehdyn oikaisuvaatimuksen Helsingin kuvataidelukion johtokunnan 22.3.2010 tekemästä päätöksestä (§ 7) koskien historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virkaan ja varasijalle valitun henkilön valintaa.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.
Kaupunginhallitus päätti 7.12.2011 (§ 1101) kokoontua vuonna 2012 varsinaisiin kokouksiinsa 9.1.2012 alkaen maanantaisin klo 16 ja yli-määräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pi-detään 25.6.2012. Syyskauden ensimmäinen kokous pidetään 6.8.2012 ja viimeinen 17.12.2012.
Viikolla 15 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 10.4.2012 klo 16.
Viikolla 18 kokous pidetään vapun takia poikkeuksellisesti keskiviikkona 2.5.2012 klo 16.
Samalla kaupunginhallitus päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia peruuttaa kokouksen. Lisäksi puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.
Kaupunginhallituksen kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla.
Edelleen kaupunginhallitus päätti
- että pöytäkirja kaupunginhallituksen kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä ja
- että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 12.12.2011 (§ 184) kokoontua 23.1., 30.1., 13.2., 27.2., 12.3., 26.3., 10.4., 23.4., 14.5., 28.5. ja 11.6.2012 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan klo 17.
--
Kaupunginhallitus päätti 12.12.2011 (§ 1126), että avustusmäärärahoja jaettaessa on noudatettava tämän asian liitteeseen sisältyvän kaupungin varoista yhteisöille myönnettäviä avustuksia koskevan yleisohjeen määräyksiä.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että avustushakemukset ja niiden liitteet tulee jatkossa jättää ensisijaisesti sähköisesti kaupungin asiointi-portaalin (asiointi.hel.fi) kautta.
Samalla kaupunginhallitus päätti, että em. liitteeseen sisältyvä avustushakemus täyttöohjeineen (Lv 290) hyväksytään uudeksi hakemuslomakkeeksi kirjallisten hakemusten tekoa varten.
Vielä kaupunginhallitus päätti, ettei tule antamaan erillistä maksatusohjetta, vaan valtuuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen antamaan tarvittaessa lisäohjeita.
Edelleen kaupunginhallitus päätti, että nämä ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.
Kaupunginhallitus päätti 19.12.2011 (§ 1143) merkitä vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestyksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus päätti 19.12.2011 (§ 1145) kaupunginhallituksen toimivallan siirtämisestä henkilörekistereitä koskevissa asioissa.
Kaupunginhallitus päätti
1
kumota 15.5.2006, 685 § tekemänsä päätöksen ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset
--
6
kehottaa lauta- ja johtokuntia, virastoja ja liikelaitoksia sekä kaupunkikonserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä päivittämään henkilörekisteriensä rekisteriselosteet ja julkaisemaan ne Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/rekisteriseloste.
--
Kaupunginhallitus päätti 9.1.2012 (§ 17) antaa ohjeet kaupungin hallintoelinten kokousaikojen ja pöytäkirjojen sekä päätösten saattamisesta kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2012.
Kaupunginhallitus päätti 9.1.2012 (§ 18) merkitä tiedoksi demokratia-ryhmän loppuraportin ja lähettää sen kaikille lauta- ja johtokunnille 29.2.2012 mennessä annettavia lausuntoja varten (tulee opetuslautakunnan seuraavaan kokoukseen käsiteltäväksi).
Helsingin hallinto-oikeus on 13.12.2011 tekemällään päätöksellä (11/1328/2) hylännyt kunnallisvalituksen, joka koskee opetuslautakunnan päätöstä 15.6.2010 (§ 158).
Opetuslautakunta on 15.6.2010 hylännyt tehdyn oikaisuvaatimuksen Helsingin kuvataidelukion johtokunnan 22.3.2010 tekemästä päätöksestä (§ 7) koskien historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virkaan ja varasijalle valitun henkilön valintaa.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/5 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 5
Opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljäs toteutumisennuste ja selvitys sitovien tavoitteiden toteutumisesta
HEL 2011-010215 T 02 02 01
Päätös
Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljännen toteutumisennusteen.
Ennusteen perusteella opetuslautakunta päätti tarkistaa talousarviokohdan 4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut vastuualueittaista määrärahajakoa seuraavasti:
- Suomenkielisen perusopetuksen palkat + 2 800 000 euroa
- Ruotsinkielisen päivähoidon palvelujen ostot + 1 200 000
- Suomenkielisen lukiokoulutuksen palkat – 250 000 euroa, muut henkilöstömenot – 250 000 euroa ja palvelujen ostot -500 000 euroa, yhteensä - 1 000 000 euroa
- Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen muut henkilöstömenot – 100 000 euroa, palvelujen ostot – 200 000 euroa ja vuokrat – 400 000 euroa, yhteensä – 700 000 euroa
- Ammatillisten oppilaitosten palkat – 300 000 euroa, palvelujen ostot – 600 000 euroa ja vuokrat – 300 000 euroa, yhteensä
– 1 200 000 euroa
- Oppisopimuskoulutuksen palvelujen ostot – 700 000 euroa
- Tietopalvelujen palkat – 50 000 euroa, palvelujen ostot – 100 000 euroa ja vuokrat – 50 000 euroa, yhteensä – 200 000 euroa
- Hallinnon palvelujen ostot – 200 000 euroa
Lisäksi opetuslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2011 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:
Opetusviraston vuoden 2011 sitovat tavoitteet jäivät toteutumatta seuraavilta osin:
Peruskoulujen osalta oppimistuloksia koskevan tavoitteen mittarina oli, että peruskoulun päättötodistuksen saa 98 % kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja sopimuskouluissa sekä 100 % kaupungin ruotsinkielisissä peruskouluissa opiskelevista oppivelvollisuusikäisistä. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaista päättötodistuksen sai 99 %. Ruotsinkielisten peruskoulujen osalta tavoitteesta jäätiin hieman: päättötodistuksen sai 99,5 % oppilaista.
Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena oli, että tutkinnon suorittavien määrä nousee ja valmistumisajat nopeutuvat. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tavoitteen toteutumista mitattiin läpäisyasteella, jonka tuli olla vähintään 55 %. Toteutunut läpäisyaste oli 48,3 %.
Läpäisyaste mittaa sitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa. Opintojen keskeyttäminen ja läpäisyaste ovat sidoksissa toisiinsa. Jos keskeyttäminen vähenee, niin läpäisyaste paranee. Näin ollen keskeistä tunnusluvun suunnan muuttamisessa on keskeyttämisen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Helsingin kaupungin ylläpitämien ammatillisten oppilaitoksien
opiskelijoista keskeyttää opintonsa vuosittain noin 16 %, mikä ylittää hieman valtakunnallisen keskiarvon.
Opetusvirasto kerää vuosittain tiedot keskeyttämisen syistä. Keskeyttämisen syyt luokitellaan positiivisiin ja negatiivisiin syihin. Keskeyttämisen positiiviset syyt (opiskelijan siirtyminen toiseen oppilaitokseen tai työhön) pystytään tilastoimaan kattavasti. Positiivisen keskeyttämisen taustalla on useimmiten väärän opintoalan valintaan liittyvät syyt. Kun opinnot keskeytyvät muusta syystä kuin toiseen oppilaitokseen siirtymisen tai töihin menon vuoksi, keskeyttäminen luokitellaan negatiiviseksi. Siltä osin kuin syyt saadaan näissä tapauksissa selvitettyä, ne liittyvät useimmiten mielenterveyteen, sosiaalisiin ongelmiin tai oppimisvaikeuksiin. Noin puolessa näistä tapauksista keskeyttämisen syytä ei kuitenkaan saada lainkaan selville.
Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa on kehitetty toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat opinto-ohjaus, kuraattori- ja psykologitoiminta sekä muut opiskelijahuoltopalvelut, erityisopetus, ryhmänohjaajien ja opettajien koulutus, opetussuunnitelmatyö, opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen, nivelvaiheyhteistyö sekä erilaiset hankkeet. Lisäksi käytössä on Helsingin kaupungin psykologien ja kuraattorien nettipalvelu Toisen asteen yhteys. Monihallintokuntaisessa yhteistyössä toteutetaan Tsemppari- ja Armi-hankkeita, joissa kehitetään matalan kynnyksen palveluita keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi.
Ryhmänohjaajat ovat keskeisessä asemassa opiskelijoiden ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Lukuvuonna 2009–2010 aloitettu ryhmänohjaajien koulutus jatkuu. Koulutuksella ryhmänohjaajat saavat valmiuksia tunnistaa oppimis- ja muita vaikeuksia ja parantavat ohjaustaitojaan.
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) on vakiintunut koulutuskanava oppilaitoksissa. Sitä järjestetään niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Ammattistartilta voi joustavasti siirtyä perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja päinvastoin. Ammattistarttia voidaan järjestää kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan puitteissa. Koulutuspaikkojen yleisestä riittämättömyydestä johtuen myöskään ammattistarttia ei ole voitu järjestää tarpeiden mukaisesti.
Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudistuivat vuonna 2010. Uudistuksen tavoitteena on kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta. Opetus toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksina oppilaitoksessa ja työpaikoilla, minkä on todettu motivoivan opiskelijoita enemmän kuin teoriaopintojen opettamisen irrallaan työn opetuksesta.
Läpäisyn parantaminen ja keskeyttämisten ennaltaehkäiseminen ovat edelleen tärkeimmät tavoitteet ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.
Opetusviraston vuoden 2012 talousarviossa on erillinen miljoonan euron määrärahavaraus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen toisen asteen koulutuksessa. Määrärahasta 700 000 euroa on kohdennettu ammatilliseen koulutukseen ja 300 000 euroa lukiokoulutukseen. Määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan opintoja tukevaan työhön.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295
tero.vuontisjarvi(a)hel.fi
Soile Kivistö, talouspäällikkö, puhelin: 310 86968
soile.kivisto(a)hel.fi
Seija Ryymin, talouspäällikkö, puhelin: 310 86442
seija.ryymin(a)hel.fi
Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216
christer.sundqvist(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Talous- ja suunnittelukeskus | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljännen toteutumisennusteen.
Ennusteen perusteella opetuslautakunta päättänee tarkistaa talousarviokohdan 4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut vastuualueittaista määrärahajakoa seuraavasti:
- Suomenkielisen perusopetuksen palkat + 2 800 000 euroa
- Ruotsinkielisen päivähoidon palvelujen ostot + 1 200 000
- Suomenkielisen lukiokoulutuksen palkat – 250 000 euroa, muut henkilöstömenot – 250 000 euroa ja palvelujen ostot -500 000 euroa, yhteensä - 1 000 000 euroa
- Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen muut henkilöstömenot – 100 000 euroa, palvelujen ostot – 200 000 euroa ja vuokrat – 400 000 euroa, yhteensä – 700 000 euroa
- Ammatillisten oppilaitosten palkat – 300 000 euroa, palvelujen ostot – 600 000 euroa ja vuokrat – 300 000 euroa, yhteensä
– 1 200 000 euroa
- Oppisopimuskoulutuksen palvelujen ostot – 700 000 euroa
- Tietopalvelujen palkat – 50 000 euroa, palvelujen ostot – 100 000 euroa ja vuokrat – 50 000 euroa, yhteensä – 200 000 euroa
- Hallinnon palvelujen ostot – 200 000 euroa
Lisäksi opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2011 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:
Opetusviraston vuoden 2011 sitovat tavoitteet jäivät toteutumatta seuraavilta osin:
Peruskoulujen osalta oppimistuloksia koskevan tavoitteen mittarina oli, että peruskoulun päättötodistuksen saa 98 % kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja sopimuskouluissa sekä 100 % kaupungin ruotsinkielisissä peruskouluissa opiskelevista oppivelvollisuusikäisistä. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaista päättötodistuksen sai 99 %. Ruotsinkielisten peruskoulujen osalta tavoitteesta jäätiin hieman: päättötodistuksen sai 99,5 % oppilaista.
Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena oli, että tutkinnon suorittavien määrä nousee ja valmistumisajat nopeutuvat. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tavoitteen toteutumista mitattiin läpäisyasteella, jonka tuli olla vähintään 55 %. Toteutunut läpäisyaste oli 48,3 %.
Läpäisyaste mittaa sitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa. Opintojen keskeyttäminen ja läpäisyaste ovat sidoksissa toisiinsa. Jos keskeyttäminen vähenee, niin läpäisyaste paranee. Näin ollen keskeistä tunnusluvun suunnan muuttamisessa on keskeyttämisen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Helsingin kaupungin ylläpitämien ammatillisten oppilaitoksien
opiskelijoista keskeyttää opintonsa vuosittain noin 16 %, mikä ylittää hieman valtakunnallisen keskiarvon.
Opetusvirasto kerää vuosittain tiedot keskeyttämisen syistä. Keskeyttämisen syyt luokitellaan positiivisiin ja negatiivisiin syihin. Keskeyttämisen positiiviset syyt (opiskelijan siirtyminen toiseen oppilaitokseen tai työhön) pystytään tilastoimaan kattavasti. Positiivisen keskeyttämisen taustalla on useimmiten väärän opintoalan valintaan liittyvät syyt. Kun opinnot keskeytyvät muusta syystä kuin toiseen oppilaitokseen siirtymisen tai töihin menon vuoksi, keskeyttäminen luokitellaan negatiiviseksi. Siltä osin kuin syyt saadaan näissä tapauksissa selvitettyä, ne liittyvät useimmiten mielenterveyteen, sosiaalisiin ongelmiin tai oppimisvaikeuksiin. Noin puolessa näistä tapauksista keskeyttämisen syytä ei kuitenkaan saada lainkaan selville.
Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa on kehitetty toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat opinto-ohjaus, kuraattori- ja psykologitoiminta sekä muut opiskelijahuoltopalvelut, erityisopetus, ryhmänohjaajien ja opettajien koulutus, opetussuunnitelmatyö, opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen, nivelvaiheyhteistyö sekä erilaiset hankkeet. Lisäksi käytössä on Helsingin kaupungin psykologien ja kuraattorien nettipalvelu Toisen asteen yhteys. Monihallintokuntaisessa yhteistyössä toteutetaan Tsemppari- ja Armi-hankkeita, joissa kehitetään matalan kynnyksen palveluita keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi.
Ryhmänohjaajat ovat keskeisessä asemassa opiskelijoiden ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Lukuvuonna 2009–2010 aloitettu ryhmänohjaajien koulutus jatkuu. Koulutuksella ryhmänohjaajat saavat valmiuksia tunnistaa oppimis- ja muita vaikeuksia ja parantavat ohjaustaitojaan.
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) on vakiintunut koulutuskanava oppilaitoksissa. Sitä järjestetään niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Ammattistartilta voi joustavasti siirtyä perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja päinvastoin. Ammattistarttia voidaan järjestää Kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan puitteissa. Koulutuspaikkojen yleisestä riittämättömyydestä johtuen myöskään ammattistarttia ei ole voitu järjestää tarpeiden mukaisesti.
Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudistuivat vuonna 2010. Uudistuksen tavoitteena on kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta. Opetus toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksina oppilaitoksessa ja työpaikoilla, minkä on todettu motivoivan opiskelijoita enemmän kuin teoriaopintojen opettamisen irrallaan työn opetuksesta.
Läpäisyn parantaminen ja keskeyttämisten ennaltaehkäiseminen ovat edelleen tärkeimmät tavoitteet ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.
Opetusviraston vuoden 2012 talousarviossa on erillinen miljoonan euron määrärahavaraus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen toisen asteen koulutuksessa. Määrärahasta 700 000 euroa on kohdennettu ammatilliseen koulutukseen ja 300 000 euroa lukiokoulutukseen. Määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan opintoja tukevaan työhön.
Esittelijä
Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion noudattamisohjeiden mukaan kaupungin virastojen ja laitosten on laadittava vuoden aikana neljä talousarvion toteutumisennustetta, joista viimeinen laaditaan marraskuun lopussa.
Toteutumisennuste on saatettava lauta- tai johtokunnan tietoon. Lauta- tai johtokunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskukseen pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.
Esittelijä toteaa, että toinen toteutumisennuste on tehty marraskuun lopussa käytettävissä olleiden tietojen pohjalta.
Ennuste on laadittu talousarviokohdittain ja se perustuu opetusviraston osastojen omilta vastuualueiltaan laatimiin ennusteisiin. Ennuste on lähetetty talous- ja suunnittelukeskukseen 1.12. annetun aikataulun mukaisesti.
Käyttötalouden nettomenojen ennakoidaan alittavan talousarvion noin 3,6 miljoonalla eurolla eli 0,6 %, kun huomioidaan kaupunginhallituksen 6.6.2011 myöntämä 4,5 miljoonan euron lisämääräraha kunta-alan uuden palkkaratkaisun mukaisten palkankorotusten maksamiseen.
Tuloja ennakoidaan kertyvän noin 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Tästä pääosa johtuu perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen sekä eräisiin erillisiin kehittämishankkeisiin saaduista harkinnanvaraisista valtionavustuksista, joita ei ollut mahdollista ennakoida talousarviota laadittaessa. Edellä mainitun lisäksi ennakoitua enemmän tuloja kertyy lähinnä ammatilliseen koulutukseen saadussa ulkopuolisessa rahoituksessa, suomenkielisen lukiokoulutuksen pääkaupunkiseudun lukiosopimukseen liittyvissä korvauksissa ja hankerahoituksessa sekä ostopalveluna hankittavan päivähoidon maksutuloissa. Tuloarviossa on huomioitu se, että ryhmäkokojen pienentämiseen sekä tehostettua - ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämiseen saatuja valtionavustuksia siirtynee käytettäväksi keväälle 2012 noin 1,4 miljoonan euron edestä. Vastaavasti kaupunginvaltuuston 30.11.2011 mm. näiden hankkeiden perusteella myöntämää ylitysoikeutta jää käyttämättä vuonna 2011.
Menoja ennakoidaan kertyvän kaikki opetusviraston talousarviokohdat huomioiden vajaat 0,9 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa talousarvio ylittyy noin 1,4 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuuston tähän talousarviokohtaan 30.11. myöntämästä vajaan 3,6 miljoonan euron ylitysoikeudesta kaupungin tuottamiin opetus- ja koulutuspalveluihin jää näin ollen käyttämättä noin 2,2, miljoonaa euroa. Talousarviokohdassa Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin ennakoidaan noin 0,4 miljoonan euron ja talousarviokohdassa Työllisyyden hoitaminen vajaan 0,1 miljoonan euron säästöjä.
Kaupungin tuottamien opetus- ja koulutuspalvelujen ylitys johtuu perusopetuksen talousarvioon sisältymättömistä valtionavustuksella rahoitettavista hankkeista sekä talousarviossa ennakoitua suuremmista ruotsinkielisen päivähoidon tukipalvelumenoista. Ylitystä pienentävät muilla vastuualueilla syntyvät säästöt, jotka johtuvat mm. lukiokoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen talousarviossa ennakoitua pienemmistä opiskelijamääristä sekä säästöistä vuokra- ja ostopalvelumenoihin varatuissa määrärahoissa.
Vastuualueittain tarkasteltuna kokonaismenot ylittävät määrärahat suomenkielisessä perusopetuksessa ja ruotsinkielisessä päivähoidossa. Perusopetuksen ylitys johtuu edellä todettujen valtionavustuksella rahoitettavien hankkeiden lisäksi siitä, että kaupunginhallituksen keväällä tehdyn arvion perusteella myöntämä lisämääräraha sopimuspalkantarkistuksiin ei riitä kattamaan perusopetuksen henkilöstömenoja. Ruotsinkielisen päivähoidon ylitys on ennakoitu jo ensimmäisistä ennusteista lähtien. Koska nämä ylitykset pystytään rahoittamaan talousarviokohdan muiden vastuualueiden säästöillä, ylitysoikeusesitystä ei tarvita. Tarvittavat määrärahatarkistukset vastuualueiden välillä ovat opetuslautakunnan päätettävissä.
Korvauksissa ja avustuksissa muiden tuottamiin palveluihin ennakoidaan noin 0,5 miljoonan euron säästöjä lastensuojelulain perusteella muihin kuntiin sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuksissa. Kokonaissäästöä pienentää se, että perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuhuojennusten ennakoidaan ylittävän talousarviossa ennakoidun määrän vajaalla 0,1 miljoonalla eurolla. Järjestöt ja seurakunnat myöntävät asiakasmaksuista huojennuksia kaupunginhallituksen päättämien periaatteidenmukaisesti. Tästä johtuvat asiakasmaksujen menetykset puolestaan kompensoidaan järjestöille ja seurakunnille myönnettävissä avustuksissa. Koska iltapäivätoiminnan avustukset ovat osa kaupunginvaltuustoon nähden erikseen sitovaa yhteisöjen avustamiseen tarkoitettua määrärahaa, opetuslautakunta on esittänyt 22.11.2011 kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi yhteisöjen avustamiseen tarkoitetun enimmäismäärärahan korottamisesta 0,1 miljoonalla eurolla. Tämä ei edellytä lisämäärärahaa johtuen talousarviokohdassa syntyvistä muista säästöistä.
Investointiosan irtaimistohankintojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Näin ollen kaupunginvaltuuston myöntämästä 0,4 miljoonan euron ylitysoikeudesta jää ennusteen mukaan käyttämättä 0,2 miljoonaa. Suomenkielisten peruskoulujen irtaimistohankintojen ennakoidaan jäävän 0,5 miljoonaa euroa alle talousarvion johtuen vuodelle 2012 siirtyvistä hankkeista ja tarpeettomiksi osoittautuneista hankintavarauksista. Tietotekniikkahankintojen sen sijaan ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla, mikä siis pystytään kattamaan em. käyttämättä jäävillä hankintavarausmäärärahoilla.
Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Toisen asteen koulutuksen läpäisyastetavoitteen toteutumiseen ammatillisen peruskoulutuksen osalta liittyy kui-tenkin merkittävää epävarmuutta. Lopulliset tiedot läpäisyastetavoitteiden toteutumisesta saadaan kaikilta osin 20.1.2012 laskentapäivän jälkeen.
Valtionosuuteen oikeuttavia oppilaita ja opiskelijoita ennakoidaan olevan kaikkiaan 56 797 eli 536 (0,9 %) vähemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Ennakoitua vähemmän opiskelijoita on lähinnä oppisopimuskoulutuksessa (340 opiskelijaa talousarviossa ennakoitua vähemmän) ja suomenkielisessä lukio- ja aikuislukiokoulutuksessa (vajaat 300 opiskelijaa ennakoitua vähemmän). Ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelijoita oli vajaat 80 ja perusopetuksessa vajaat 20 oppilasta talousarviossa ennakoitua enemmän. Ruotsinkielisessä päivähoidossa lapsimäärä ylittää talousarviossa ennakoidun vajaalla 50 lapsella.
Esittelijä toteaa, että ennusteen valmistumisen jälkeen saatujen tietojen mukaan investointiosan irtaimistohankintoihin kuuluvat tietotekniikkahankinnat jäävät selvästi pienemmiksi, kuin edellä ennusteessa arvioitiin. Tämä johtuu siitä, että komponenttipulasta johtuen toimittajat eivät ole pystyneet toimittamaan kaikkia hankintojen kohteina olevia tuotteita. Useat luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet komponenttien saatavuuteen merkittävästi, mikä vaikuttaa erityisesti Suomen kaltaisiin pieniin markkina-alueisiin. Tarkentuneiden tietojen pohjalta opetusvirasto teki 21.12.2011 esityksen kaikkiaan 660 000 euron ylitysoikeudesta vuoden 2012 irtaimistomäärärahoihin. Esityksen perusteena olivat vuonna 2011 käyttämättä jäävät määrärahat. Tietotekniikkahankintojen osuus edellä mainitusta summasta on 300 000 euroa.
Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakuntien on annettava toteutumatta jäävistä sitovista toiminnallisista tavoitteista selvitys siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa. Selvitysten on tämän vuoksi oltava talous- ja suunnittelukeskuksessa viimeistään 31.1.2012.
Esityslistan valmistumishetkeen mennessä on varmistunut, ettei toisen asteen sitova läpäisyastetavoite toteutunut ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Läpäisyaste jäi hieman yli 48 prosenttiin, kun tavoitteena oli 55 prosenttia. Lisäksi on varmentunut, ettei ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaista 100 % saanut tavoitteen mukaisesti päättötodistusta. Todistusta ei saanut 2 oppilasta ja toteutunut prosentti oli 99,5. Suomenkielisissä peruskouluissa päättötodistuksen sai 99 % oppilaista, kun tavoite oli 98 %.
Esittelijän mielestä opetuslautakunnan tulisi tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuksen mukainen selvitys vuoden 2011 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista. Koska sitovien tavoitteiden toteutumistiedot varmistuvat kaikilta osin vasta tammikuun lopussa, selvitystä täydennetään tarvittaessa kokouksessa.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295
tero.vuontisjarvi(a)hel.fi
Soile Kivistö, talouspäällikkö, puhelin: 310 86968
soile.kivisto(a)hel.fi
Seija Ryymin, talouspäällikkö, puhelin: 310 86442
seija.ryymin(a)hel.fi
Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216
christer.sundqvist(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Talous- ja suunnittelukeskus | Esitysteksti |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/6 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 6
Esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen johtosäännön muuttamisesta edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi
HEL 2012-000490 T 00 01 00
Päätös
Opetuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että kaupunginvaltuusto hyväksyisi seuraavat perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskevat opetustoimen johtosäännön muutokset:
Taustaa - Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta
Perusopetuslain 25 §:n mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetuslain 27 §:n mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.
Voimassa olevan opetustoimen johtosäännön 22 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan peruskoulun rehtorin tehtävänä on päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. Päätös lapsen poikkeavasta aloittamisajankohdasta tehdään ennen koulunkäynnin aloittamista, jolloin lapsi ei ole vielä minkään tietyn koulun oppilas. Käytännössä päätöksen on tehnyt sen peruskoulun rehtori, jonka koulun oppilaaksiottoalueella lapsi päätöksentekohetkellä asuu. Suomenkielisessä perusopetuksessa on vuodesta 2011 lähtien ollut myös ns. laajennettuja oppilaaksiottoalueita, joilla yhden koulun sijaan sijaitsee useampi peruskoulu. Tällöin päätöksentekohetkellä ei ole selvää, kuka alueen koulujen rehtoreista on toimivaltainen päättämään lapsen opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta.
Lapsille, jotka opetuksen järjestäjän luvalla aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on järjestettävä kyseisen vuoden ajan esiopetusta ja osoitettava opetuksen järjestämispaikka. Opetusvirastossa vuotta säädettyä myöhemmin perusopetuksen aloittaville suomenkielisille lapsille esiopetusta järjestetään ns. starttiluokilla. Kyseisiä luokkia sijaitsee kaupungin alueella vain muutamassa koulussa. On tarkoituksenmukaista, että sekä luvan myöntäminen perusopetuksen aloittamiseen vuotta säädettyä myöhemmin että esiopetuspaikan osoittaminen näille lapsille olisi mahdollista keskittää.
Tarkoituksenmukaista on, että sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetuksen osalta toimivalta on määrätty johtosäännössä samalla tasolla.
Edellä esitetyn perusteella opetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskeva päätösvalta olisi tarkoituksenmukaista johtosäännössä siirtää peruskoulun rehtorilta suomenkielisen opetuksen osalta perusopetuslinjan linjanjohtajan ja ruotsinkielisen opetuksen osalta ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin. Johtosäännön mukaan linjanjohtaja voi määrätä tehtävän myös muulle viranhaltijalle.
Opetuslautakunta esittää, että peruskoulun rehtorin tehtäviä koskeva johtosäännön 22 §:n 1 momentin 1 kohta poistettaisiin:
1
päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin
Opetuslautakunta esittää, että perusopetuslinjan linjanjohtajan tehtäviin lisättäisiin uusi 20 §:n 1 momentin 9 kohta ja ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin lisättäisiin uusi 21 §:n 1 momentin 11 kohta:
päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.
Opetusviraston virastotoimikunta käsitteli opetustoimen johtosäännön muutosehdotuksen kokouksessaan 23.1.2012.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Minna Antila, hallintolakimies, puhelin: 310 86628
minna.antila(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
kaupunginhallitus | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että kaupunginvaltuusto hyväksyisi seuraavat perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskevat opetustoimen johtosäännön muutokset:
Taustaa - Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta
Perusopetuslain 25 §:n mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetuslain 27 §:n mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.
Voimassa olevan opetustoimen johtosäännön 22 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan peruskoulun rehtorin tehtävänä on päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. Päätös lapsen poikkeavasta aloittamisajankohdasta tehdään ennen koulunkäynnin aloittamista, jolloin lapsi ei ole vielä minkään tietyn koulun oppilas. Käytännössä päätöksen on tehnyt sen peruskoulun rehtori, jonka koulun oppilaaksiottoalueella lapsi päätöksentekohetkellä asuu. Suomenkielisessä perusopetuksessa on vuodesta 2011 lähtien ollut myös ns. laajennettuja oppilaaksiottoalueita, joilla yhden koulun sijaan sijaitsee useampi peruskoulu. Tällöin päätöksentekohetkellä ei ole selvää, kuka alueen koulujen rehtoreista on toimivaltainen päättämään lapsen opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta.
Lapsille, jotka opetuksen järjestäjän luvalla aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on järjestettävä kyseisen vuoden ajan esiopetusta ja osoitettava opetuksen järjestämispaikka. Opetusvirastossa vuotta säädettyä myöhemmin perusopetuksen aloittaville suomenkielisille lapsille esiopetusta järjestetään ns. starttiluokilla. Kyseisiä luokkia sijaitsee kaupungin alueella vain muutamassa koulussa. On tarkoituksenmukaista, että sekä luvan myöntäminen perusopetuksen aloittamiseen vuotta säädettyä myöhemmin että esiopetuspaikan osoittaminen näille lapsille olisi mahdollista keskittää.
Tarkoituksenmukaista on, että sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetuksen osalta toimivalta on määrätty johtosäännössä samalla tasolla.
Edellä esitetyn perusteella opetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskeva päätösvalta olisi tarkoituksenmukaista johtosäännössä siirtää peruskoulun rehtorilta suomenkielisen opetuksen osalta perusopetuslinjan linjanjohtajan ja ruotsinkielisen opetuksen osalta ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin. Johtosäännön mukaan linjanjohtaja voi määrätä tehtävän myös muulle viranhaltijalle.
Opetuslautakunta esittää, että peruskoulun rehtorin tehtäviä koskeva johtosäännön 22 §:n 1 momentin 1 kohta poistettaisiin:
1
päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin
Opetuslautakunta esittää, että perusopetuslinjan linjanjohtajan tehtäviin lisättäisiin uusi 20 §:n 1 momentin 9 kohta ja ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin lisättäisiin uusi 21 §:n 1 momentin 11 kohta:
päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.
Opetusviraston virastotoimikunta käsitteli opetustoimen johtosäännön muutosehdotuksen kokouksessaan 23.1.2012.
Esittelijä
Perusopetuslaissa säädetään opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta. Voimassa olevassa johtosäännössä päätösvalta asiassa on peruskoulun rehtorilla, päätösehdotuksessa mainituilla perusteilla toimivalta asiassa on tarkoituksenmukaista siirtää johtosäännössä linjanjohtajalle tai hänen määräämälleen.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Minna Antila, hallintolakimies, puhelin: 310 86628
minna.antila(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
kaupunginhallitus | Esitysteksti |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/7 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 7
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet ja valmistelun aikataulu keväällä 2012
HEL 2012-000698 T 12 00 01
Päätös
Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi palveluverkkojen valmisteluaikataulun esittelijän esityksen mukaisesti sekä hyväksyä palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavasti:
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa
Yhtenäinen perusopetus ja päivähoito tarjotaan kaikille helsinkiläisille omalla lähialueella. Koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut, erityiskoulut ja ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen.
Perusopetuksessa huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1.–9. luokilla ja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja (luokat 1–9).
Oppilaaksiottoalueita kehitetään vastaamaan nykyistä laajemman alueen koulutustarvetta. Samalla huolehditaan koulumatkojen turvallisuudesta.
Alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa. Uusille alueille esitetään rakennettavaksi väestöennusteeseen pohjautuvat peruskoulutilat ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista alueilla, joilla oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti.
Maahanmuuttajien valmistava opetus tarjotaan alueellisena palveluna.
Erityisluokkaverkko
Suomenkielinen erityisluokkaverkko
Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena osana kaupungin palveluverkkoa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että keskitetyt erityisen tuen palvelutarpeet. Suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista.
Erityisluokkaverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Alueellinen suunnittelu tehdään suurpiirien sijaan neljällä alueella.
Suunnittelun lähtökohtana on toimiva erityisluokkaverkko, joka jakautuu tasaisesti koulujen kesken alueiden tarpeen mukaan. Erityiskoulut palvelevat koko kaupungin tasolla.
Erityisluokkien sijoittamisessa otetaan huomioon koulun kokonaistilanne: koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät ja muut pienryhmät. Pääperiaatteena on, ettei kouluissa ole yksittäisiä erityisryhmiä. Erityisluokkien sijoittamisella edistetään oppilaan oikeutta osittaiseen integraatioon koulupäivän aikana.
Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan vuosittain ja tarvittavat muutokset tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi.
Kaupunginvaltuuston päätöksen (14.9.2011 § 153) mukaan erityisluokkia sijoitetaan nykyistä tasaisemmin sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä.
Ruotsinkielinen erityisluokkaverkko
Erityisluokkien opetus ja sairaalaopetus yhtenäistetään ottaen huomioon oppilaiden hyvin erilaiset tarpeet sekä erityisluokkien ja yleisopetuksen vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman yhtenäinen koulupolku erityisluokissa opiskeleville lapsille ja nuorille. Palvelujen mitoituksessa otetaan huomioon Helsingin rooli ruotsinkielisen erityisopetuksen alueellisena palveluntuottajana. Pyritään muodostamaan erityisopetuksen osaamiskeskus, joka vastaa erityisopetuksen ja lisäopetuksen kehittämisestä. Lähikoulussa tapahtuvan varhaisen asioihin puuttumisen ja tuen korostaminen on osa koko kaupungin erityisopetuksen kokonaisvaltaista ratkaisua. Integroidun tuen tarve omassa lähikoulussa tai omalla alueella on täytettävä.
Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko
Suomenkielinen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko
Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen lähtökohtana on turvata alueellisesti monipuolinen tarjonta, joka toteutuu tasapuolisesti sekä alueiden että koulujen kesken.
Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkkoa kehitetään ja tarkastellaan asukaslähtöisesti pääosin neljän alueen kokonaisuuksina siten, että jokaisella alueella tarjotaan ko. opetusta tasapuolisesti.
Koulussa voi olla enintään kaksi soveltuvuuskoepainotusta.
Soveltuvuuskokeella valittujen oppilaiden suhteellinen määrä kaupunkitasolla on vuosiluokilla 1 – 6 enintään 10 % ja vuosiluokilla 7 – 9 enintään 30 % kaikista oppilaista. Aluekohtaiset enimmäisoppilasmäärät tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi.
Suomenkielinen jaosto päättää kouluittain soveltuvuuskoepainotetun opetuksen koulukohtaiset oppilaspaikat. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilasmäärien kehitystä seurataan alueilla vuosittain ja tarkistetaan tarvittaessa.
Mikäli alueella on kasvavat oppilasmäärät ja tarvitaan lisää lähikoulupaikkoja, vähennetään alueen kouluista vastaavasti soveltuvuuskoeottoa.
Alueellisten pienryhmien (erityisopetus, valmistava opetus) tarve otetaan huomioon määriteltäessä alue- ja koulukohtaisia enimmäisoppilasmääriä. Tarvittaessa vähennetään soveltuvuuskoeottoa, jotta saadaan tilaa pienryhmille.
Kaupunginvaltuuston päätöksen (14.9.2011 § 153) mukaisesti suunnittelun lähtökohtana on soveltuvuuskoepainotetun opetuksen tasaisempi jakautuminen sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä.
Vieraskielinen opetus, kielikylpy sekä harvinaiset A–kielet tarkastellaan osana kieliohjelmaa, ja niiden oppilasmäärät eivät vaikuta soveltuvuuskoepainotuksen enimmäisoppilasmäärään. Kieliohjelmaan kuuluvat painotukset otetaan kuitenkin huomioon määriteltäessä koulussa olevaa soveltuvuuskoepainotusten enimmäismäärää.
Samaan soveltuvuuskoepainotukseen haetaan yhteisellä valintakokeella, jossa käytetään yhdenmukaisia valintakriteereitä. Oppilas voi hakeutua samalla kokeella useampaan samaa painotusta tarjoavaan kouluun. Perusopetuslinjalla päätetään minimipistemäärä, jonka ylittäneillä oppilailla on mahdollisuus päästä opiskelemaan ao. soveltuvuuskoepainotettuun opetukseen, mikäli suomenkielisen jaoston päättämä enimmäisoppilasmäärä ei ylity koulussa.
Ruotsinkielinen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko
Palvelujen korkean laadun ylläpitäminen on keskeinen kysymys ruotsinkielisen toiminnan kannalta. Tärkeä osatavoite on opetustarjonnan ja oppilaiden valintamahdollisuuksien parantaminen ylemmillä luokilla. (ruotsinkielinen jaosto 15.12.2011 § 90)
Ruotsinkielistä opetusta, johon oppilaat valitaan musiikin ja latinan kielen soveltuvuuskokeiden kautta, selvitetään ja kehitetään osana Töölön ja eteläisen alueen kokonaisratkaisua. Yhtenäinen koulupolku ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat tämän toiminnan turvaamisen ja kehittämisen tavoitteina.
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet ruotsinkielisessä päivähoidossa ja alkuopetuksessa
Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta kehitetään päivähoidon ja koulun yhteisen hallinnon tavoitteiden mukaisesti. Yhtenäinen koulupolku ja tavoitteellinen pedagoginen yhteistyö alkuopetuksen kanssa ovat tärkeitä tavoitteita ja osatekijöitä. Pienten haavoittuvien yksiköiden tilalle tulee vakaampia yksiköitä, joilla on hallinnolliset johtajat. Päivähoitopaikkoja vapautetaan joustavin tilajärjestelyin yhteistyössä oppilaaksiottoalueen koulujen kanssa.
Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallintojen yhdistäminen mahdollistaa tilojen monipuolisen ja tehokkaan käytön.
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet toisen asteen koulutuksessa
Suomenkielinen toinen aste
Tavoitteena on, että Helsingissä toteutuu koulutustakuu eli toisen asteen koulutuksen tarjonta turvaa koulutuspaikat 100 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta kaupungin, valtion ja yksityisten koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.
Vähintään 60 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta tarjotaan lukiokoulutuspaikka ja pyritään siihen, että 40 %:lle on tarjolla ammatillisen koulutuksen aloituspaikka.
Vieraskuntalaisille varataan toisen asteen aloituspaikka samassa suhteessa aloituspaikkoihin kuin nykyisin.
Koulutustakuun edellyttämät lisätilat rakennetaan ja luovutaan ylimääräisistä tiloista.
Kaupungin ylläpitämät toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut toimivat pääsääntöisesti eri rakennuksissa.
Tiloja suunnitellaan ja rakennetaan ottamalla huomioon toisen asteen koulutuksen pedagogiset tarpeet, kuten työelämä- ja opiskelijalähtöisyyden sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän opetuksen tuomat vaatimukset tilojen muunneltavuudelle ja nykypedagogiikan mukaiselle käytölle.
Toisen asteen koulutuksessa turvataan oppilaitosten laadukas opetus valtakunnalliset opetussuunnitelma- ja tutkinnon perusteet huomioon ottaen riittävän suurissa ja opiskelijoiden yksilölliset valinnat mahdollistavissa oppilaitoksissa ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä.
Muodostetaan osasta toisen asteen oppilaitoksia verkostomaisesti toimivia kampuksia, joissa oppilaitokset suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta.
Muodostetaan verkossa tapahtuvasta opetuksesta ja oppimisesta osa toisen asteen oppilaitosverkkoa.
Ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkon kehittämisen kautta vahvistetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämän kehittämistehtävää sekä varmistetaan koulutuksen asiakaslähtöisyys, opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut ja ohjaus- ja tukipalvelujen saatavuus.
Ruotsinkielinen toinen aste
Lukiokoulutuksen tulevat tarpeet on turvattava riittävän suurin yksiköin, joiden kurssitarjonta ja tilat tarjoavat opiskelijoille yksilöllistä valinnanvaraa. Lukioille suodaan mahdollisuuksia muodostaa yhteistyörakenteita muiden toisen asteen oppilaitosten sekä yliopistojen kanssa. Tällainen kehitys on mahdollista, jos lukiokoulutus erotetaan Helsingissä peruskoulutuksesta. Johtaja- ja henkilöstövoimavarojen käyttö tehostuu, kun yksiköt ovat erillisiä. Laatu ja kehitys turvataan, kun yksikkökohtaiset voimavarat kasvavat.
Muita tavoitteita
Kaikille perusopetuksen päättäville ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa jääville nuorille tarjotaan paikka perusopetuksen lisäopetuksessa (10. luokka), ammattistartilla, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa tai nuorten työpajatoiminnassa.
Koulutuspalveluissa ja tiloissa toteutuu tasapuolisuus kaupungin koulujen ja yksityisten sopimuskoulujen kesken. Kouluverkkoa tarkistettaessa muiden koulutuksen ylläpitäjien osuus mahdollisesta vähennystarpeesta arvioidaan.
Palveluverkon uudistuksia valmistellaan yhdessä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Asukasjärjestöjen, virastojen ja laitosten yhteistoimintaa edistetään ja korostetaan palvelun käyttäjien, asiakkaiden roolia toimintamallien kehittelyssä ja toiminnan arvioinnissa. Kaupungin reuna-alueilla otetaan huomioon mahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöön ja muihin järjestelyihin naapurikuntien kanssa.
Koulujen kerhotoiminnan ja muun harrastetoiminnan tarpeet otetaan huomioon, samoin positiivisen diskriminaation aiheuttamat tilatarpeet ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden joustavat opetusjärjestelyt. Iltapäivätoiminnan käytössä olevat tilat mitoitetaan 50 %:sti opetuksen käyttöön.
Lisäksi otetaan huomioon rakennuksiin kohdistuvat vaatimukset turvallisina, innostavina ja viihtyisinä opiskelu- ja työympäristöinä sekä julkisena asukkaiden käyttöön tarkoitettuna tilana.
Käsittely
Keskustelu.
Vastaehdotus:
Jäsen Nordman: Ehdotan esityslistan kappaletta 26 "Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta…" muutettavaksi muotoon:
"Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta kehitetään päivähoidon ja koulujen yhteisen hallinnon puitteissa. Yhtenäinen päivähoito- ja koulupolku sekä tavoitteellinen pedagoginen yhteistyö alkuopetuksessa ovat tärkeitä tavoitteita. Pyritään luomaan riittävän suuria ja vakaita yksiköitä, joilla olisi hallinnolliset johtajat. Alkuopetusryhmiä voidaan sijoittaa joko päiväkoteihin tai kouluihin riippuen alueellisista tilatarpeista."
Kannattajat jäsenet Virkkunen ja Björnberg-Enckell
Vastaehdotus:
Jäsen Virkkunen: Esitän, että esityslistan kappale 32 "Kaupungin ylläpitämät toisen…" muutetaan kuulumaan seuraavasti:
"Kaupungin ylläpitämät toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut toimivat pääsääntöisesti eri rakennuksissa."
Kannattaja jäsen Kokko
Vastaehdotus:
Jäsen Nordman: Ehdotan esityslistan kappaletta 13 "Erityisluokkien opetusta ja…" muutettavaksi muotoon:
"Erityisluokkien opetus ja sairaalaopetus yhtenäistetään ottaen huomioon oppilaiden hyvin erilaiset tarpeet sekä erityisluokkien ja yleisopetuksen vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman yhtenäinen koulupolku erityisluokissa opiskeleville lapsille ja nuorille. Palvelujen mitoituksessa otetaan huomioon Helsingin rooli ruotsinkielisen eritysopetuksen alueellisena palveluntuottajana. Pyritään muodostamaan erityisopetuksen osaamiskeskus, joka vastaa erityisopetuksen ja lisäopetuksen kehittämisestä. Lähikoulussa tapahtuvan varhaisen asioihin puuttumisen ja tuen korostaminen on osa koko kaupungin erityisopetuksen kokonaisvaltaista ratkaisua. Integroidun tuen tarve omassa lähikoulussa tai omalla alueella on täytettävä."
Kannattaja jäsen Björnberg-Enckell
1. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin ehdotus esityslistan kappaleen 13 "Erityisluokkien opetusta ja…" muuttamiseksi muotoon: "Erityisluokkien opetus ja sairaalaopetus yhtenäistetään ottaen huomioon oppilaiden hyvin erilaiset tarpeet sekä erityisluokkien ja yleisopetuksen vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman yhtenäinen koulupolku erityisluokissa opiskeleville lapsille ja nuorille. Palvelujen mitoituksessa otetaan huomioon Helsingin rooli ruotsinkielisen eritysopetuksen alueellisena palveluntuottajana. Pyritään muodostamaan erityisopetuksen osaamiskeskus, joka vastaa erityisopetuksen ja lisäopetuksen kehittämisestä. Lähikoulussa tapahtuvan varhaisen asioihin puuttumisen ja tuen korostaminen on osa koko kaupungin erityisopetuksen kokonaisvaltaista ratkaisua. Integroidun tuen tarve omassa lähikoulussa tai omalla alueella on täytettävä."
Jaa-äänet: 4
Jäsenet Aaltio, Kouvo, Laiho, Rydman
Ei-äänet: 7
Jäsenet Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kokko, Leoni, Nordman, Virkkunen, Pakarinen
Hyväksyttiin jäsen Nordmanin ehdotus.
2. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin ehdotus esityslistan kappaleen 26 "Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta…" muuttamiseksi muotoon: "Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta kehitetään päivähoidon ja koulujen yhteisen hallinnon puitteissa. Yhtenäinen päivähoito- ja koulupolku sekä tavoitteellinen pedagoginen yhteistyö alkuopetuksessa ovat tärkeitä tavoitteita. Pyritään luomaan riittävän suuria ja vakaita yksiköitä, joilla olisi hallinnolliset johtajat. Alkuopetusryhmiä voidaan sijoittaa joko päiväkoteihin tai kouluihin riippuen alueellisista tilatarpeista."
Jaa-äänet: 7
Jäsenet Aaltio, Kokko, Kouvo, Laiho, Leoni, Rydman, Pakarinen
Ei-äänet: 4
Jäsenet Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Nordman, Virkkunen
Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.
3. Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Virkkusen ehdotus esityslistan kappaleen 32 "Kaupungin ylläpitämät toisen…" muuttamiseksi muotoon: "Kaupungin ylläpitämät toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut toimivat pääsääntöisesti eri rakennuksissa."
Jaa-äänet: 2
Jäsenet Kouvo, Rydman
Ei-äänet: 9
Jäsenet Aaltio, Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kokko, Laiho, Leoni, Nordman, Virkkunen, Pakarinen
Hyväksyttiin jäsen Virkkusen ehdotus.
Hyväksyttiin esittelijän ehdotus edellä selostetuin muutoksin.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Paula Sermilä, kehittämisjohtaja, puhelin: 310 86774
paula.sermila(a)hel.fi
Niclas Grönholm, linjanjohtaja, puhelin: 310 86225
niclas.gronholm(a)hel.fi
Liisa Pohjolainen, linjanjohtaja, puhelin: 310 86850
liisa.pohjolainen(a)hel.fi
Outi Salo, linjanjohtaja, puhelin: 310 86274
outi.salo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
ote | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi palveluverkkojen valmisteluaikataulun esittelijän esityksen mukaisesti sekä hyväksyä palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavasti:
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa
Yhtenäinen perusopetus ja päivähoito tarjotaan kaikille helsinkiläisille omalla lähialueella. Koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut, erityiskoulut ja ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen.
Perusopetuksessa huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1.–9. luokilla ja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja (luokat 1–9).
Oppilaaksiottoalueita kehitetään vastaamaan nykyistä laajemman alueen koulutustarvetta. Samalla huolehditaan koulumatkojen turvallisuudesta.
Alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa. Uusille alueille esitetään rakennettavaksi väestöennusteeseen pohjautuvat peruskoulutilat ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista alueilla, joilla oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti.
Maahanmuuttajien valmistava opetus tarjotaan alueellisena palveluna.
Erityisluokkaverkko
Suomenkielinen erityisluokkaverkko
Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena osana kaupungin palveluverkkoa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että keskitetyt erityisen tuen palvelutarpeet. Suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista.
Erityisluokkaverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Alueellinen suunnittelu tehdään suurpiirien sijaan neljällä alueella.
Suunnittelun lähtökohtana on toimiva erityisluokkaverkko, joka jakautuu tasaisesti koulujen kesken alueiden tarpeen mukaan. Erityiskoulut palvelevat koko kaupungin tasolla.
Erityisluokkien sijoittamisessa otetaan huomioon koulun kokonaistilanne: koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät ja muut pienryhmät. Pääperiaatteena on, ettei kouluissa ole yksittäisiä erityisryhmiä. Erityisluokkien sijoittamisella edistetään oppilaan oikeutta osittaiseen integraatioon koulupäivän aikana.
Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan vuosittain ja tarvittavat muutokset tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi.
Kaupunginvaltuuston päätöksen (14.9.2011 § 153) mukaan erityisluokkia sijoitetaan nykyistä tasaisemmin sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä.
Ruotsinkielinen erityisluokkaverkko
Erityisluokkien opetusta ja sairaalaopetusta yhtenäistetään yhdessä vahvassa yksikössä, joka vastaa kaupungin koko perusopetuksesta ja lisäopetuksesta. Asiantuntemusta ja voimavaroja käytetään optimoidusti eniten tukea tarvitsevien oppilaiden hyväksi. Toiminnan edellyttämä ammattitaito ja kokemus kootaan yksikköön, jossa sitä myös kehitetään. Yksikön henkilöstö tukee ja kehittää lähikoulujen ja alueiden työskentelyä osaamiskeskusperusteisesti. Lähikoulussa tapahtuvan varhaisen asioihin puuttumisen ja tuen korostaminen on osa koko kaupungin erityisopetuksen kokonaisvaltaista ratkaisua. Integroidun tuen tarve omassa lähikoulussa tai omalla alueella on täytettävä.
Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko
Suomenkielinen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko
Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen lähtökohtana on turvata alueellisesti monipuolinen tarjonta, joka toteutuu tasapuolisesti sekä alueiden että koulujen kesken.
Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkkoa kehitetään ja tarkastellaan asukaslähtöisesti pääosin neljän alueen kokonaisuuksina siten, että jokaisella alueella tarjotaan ko. opetusta tasapuolisesti.
Koulussa voi olla enintään kaksi soveltuvuuskoepainotusta.
Soveltuvuuskokeella valittujen oppilaiden suhteellinen määrä kaupunkitasolla on vuosiluokilla 1 – 6 enintään 10 % ja vuosiluokilla 7 – 9 enintään 30 % kaikista oppilaista. Aluekohtaiset enimmäisoppilasmäärät tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi.
Suomenkielinen jaosto päättää kouluittain soveltuvuuskoepainotetun opetuksen koulukohtaiset oppilaspaikat. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilasmäärien kehitystä seurataan alueilla vuosittain ja tarkistetaan tarvittaessa.
Mikäli alueella on kasvavat oppilasmäärät ja tarvitaan lisää lähikoulupaikkoja, vähennetään alueen kouluista vastaavasti soveltuvuuskoeottoa.
Alueellisten pienryhmien (erityisopetus, valmistava opetus) tarve otetaan huomioon määriteltäessä alue- ja koulukohtaisia enimmäisoppilasmääriä. Tarvittaessa vähennetään soveltuvuuskoeottoa, jotta saadaan tilaa pienryhmille.
Kaupunginvaltuuston päätöksen (14.9.2011 § 153) mukaisesti suunnittelun lähtökohtana on soveltuvuuskoepainotetun opetuksen tasaisempi jakautuminen sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä.
Vieraskielinen opetus, kielikylpy sekä harvinaiset A–kielet tarkastellaan osana kieliohjelmaa, ja niiden oppilasmäärät eivät vaikuta soveltuvuuskoepainotuksen enimmäisoppilasmäärään. Kieliohjelmaan kuuluvat painotukset otetaan kuitenkin huomioon määriteltäessä koulussa olevaa soveltuvuuskoepainotusten enimmäismäärää.
Samaan soveltuvuuskoepainotukseen haetaan yhteisellä valintakokeella, jossa käytetään yhdenmukaisia valintakriteereitä. Oppilas voi hakeutua samalla kokeella useampaan samaa painotusta tarjoavaan kouluun. Perusopetuslinjalla päätetään minimipistemäärä, jonka ylittäneillä oppilailla on mahdollisuus päästä opiskelemaan ao. soveltuvuuskoepainotettuun opetukseen, mikäli suomenkielisen jaoston päättämä enimmäisoppilasmäärä ei ylity koulussa.
Ruotsinkielinen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkko
Palvelujen korkean laadun ylläpitäminen on keskeinen kysymys ruotsinkielisen toiminnan kannalta. Tärkeä osatavoite on opetustarjonnan ja oppilaiden valintamahdollisuuksien parantaminen ylemmillä luokilla. (ruotsinkielinen jaosto 15.12.2011 § 90)
Ruotsinkielistä opetusta, johon oppilaat valitaan musiikin ja latinan kielen soveltuvuuskokeiden kautta, selvitetään ja kehitetään osana Töölön ja eteläisen alueen kokonaisratkaisua. Yhtenäinen koulupolku ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat tämän toiminnan turvaamisen ja kehittämisen tavoitteina.
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet ruotsinkielisessä päivähoidossa ja alkuopetuksessa
Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta kehitetään päivähoidon ja koulun yhteisen hallinnon tavoitteiden mukaisesti. Yhtenäinen koulupolku ja tavoitteellinen pedagoginen yhteistyö alkuopetuksen kanssa ovat tärkeitä tavoitteita ja osatekijöitä. Pienten haavoittuvien yksiköiden tilalle tulee vakaampia yksiköitä, joilla on hallinnolliset johtajat. Päivähoitopaikkoja vapautetaan joustavin tilajärjestelyin yhteistyössä oppilaaksiottoalueen koulujen kanssa.
Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallintojen yhdistäminen mahdollistaa tilojen monipuolisen ja tehokkaan käytön.
Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet toisen asteen koulutuksessa
Suomenkielinen toinen aste
Tavoitteena on, että Helsingissä toteutuu koulutustakuu eli toisen asteen koulutuksen tarjonta turvaa koulutuspaikat 100 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta kaupungin, valtion ja yksityisten koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.
Vähintään 60 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta tarjotaan lukiokoulutuspaikka ja pyritään siihen, että 40 %:lle on tarjolla ammatillisen koulutuksen aloituspaikka.
Vieraskuntalaisille varataan toisen asteen aloituspaikka samassa suhteessa aloituspaikkoihin kuin nykyisin.
Koulutustakuun edellyttämät lisätilat rakennetaan ja luovutaan ylimääräisistä tiloista.
Kaupungin ylläpitämät toisen asteen oppilaitokset ja peruskoulut toimivat eri rakennuksissa.
Tiloja suunnitellaan ja rakennetaan ottamalla huomioon toisen asteen koulutuksen pedagogiset tarpeet, kuten työelämä- ja opiskelijalähtöisyyden sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän opetuksen tuomat vaatimukset tilojen muunneltavuudelle ja nykypedagogiikan mukaiselle käytölle.
Toisen asteen koulutuksessa turvataan oppilaitosten laadukas opetus valtakunnalliset opetussuunnitelma- ja tutkinnon perusteet huomioon ottaen riittävän suurissa ja opiskelijoiden yksilölliset valinnat mahdollistavissa oppilaitoksissa ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä.
Muodostetaan osasta toisen asteen oppilaitoksia verkostomaisesti toimivia kampuksia, joissa oppilaitokset suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta.
Muodostetaan verkossa tapahtuvasta opetuksesta ja oppimisesta osa toisen asteen oppilaitosverkkoa.
Ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkon kehittämisen kautta vahvistetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämän kehittämistehtävää sekä varmistetaan koulutuksen asiakaslähtöisyys, opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut ja ohjaus- ja tukipalvelujen saatavuus.
Ruotsinkielinen toinen aste
Lukiokoulutuksen tulevat tarpeet on turvattava riittävän suurin yksiköin, joiden kurssitarjonta ja tilat tarjoavat opiskelijoille yksilöllistä valinnanvaraa. Lukioille suodaan mahdollisuuksia muodostaa yhteistyörakenteita muiden toisen asteen oppilaitosten sekä yliopistojen kanssa. Tällainen kehitys on mahdollista, jos lukiokoulutus erotetaan Helsingissä peruskoulutuksesta. Johtaja- ja henkilöstövoimavarojen käyttö tehostuu, kun yksiköt ovat erillisiä. Laatu ja kehitys turvataan, kun yksikkökohtaiset voimavarat kasvavat.
Muita tavoitteita
Kaikille perusopetuksen päättäville ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa jääville nuorille tarjotaan paikka perusopetuksen lisäopetuksessa (10. luokka), ammattistartilla, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa tai nuorten työpajatoiminnassa.
Koulutuspalveluissa ja tiloissa toteutuu tasapuolisuus kaupungin koulujen ja yksityisten sopimuskoulujen kesken. Kouluverkkoa tarkistettaessa muiden koulutuksen ylläpitäjien osuus mahdollisesta vähennystarpeesta arvioidaan.
Palveluverkon uudistuksia valmistellaan yhdessä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Asukasjärjestöjen, virastojen ja laitosten yhteistoimintaa edistetään ja korostetaan palvelun käyttäjien, asiakkaiden roolia toimintamallien kehittelyssä ja toiminnan arvioinnissa. Kaupungin reuna-alueilla otetaan huomioon mahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöön ja muihin järjestelyihin naapurikuntien kanssa.
Koulujen kerhotoiminnan ja muun harrastetoiminnan tarpeet otetaan huomioon, samoin positiivisen diskriminaation aiheuttamat tilatarpeet ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden joustavat opetusjärjestelyt. Iltapäivätoiminnan käytössä olevat tilat mitoitetaan 50 %:sti opetuksen käyttöön.
Lisäksi otetaan huomioon rakennuksiin kohdistuvat vaatimukset turvallisina, innostavina ja viihtyisinä opiskelu- ja työympäristöinä sekä julkisena asukkaiden käyttöön tarkoitettuna tilana.
Esittelijä
Opetuslautakunta on kokouksessaan 1.3.2011 (§27) hyväksynyt opetustoimen palveluverkon kehittämisen tavoitteet. Liitteessä on esitetty lihavoituna esittelijän esittämät muutokset tavoitteisiin.
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on kokouksessaan 13.12.2011 täsmentänyt suomenkielisen erityisluokkaverkon (§ 149) ja soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon (§ 150) tavoitteita.
Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on kokouksessaan 15.12.2011 (§ 90) täsmentänyt ruotsinkielisen koulutuksen ja päivähoidon palveluverkon tavoitteita.
Esitykset palveluverkon kehittämiseksi valmistellaan lautakunnan ja jaostojen käsittelyyn kevään 2012 aikana seuraavasti
Tammikuu
- opetuslautakunta 31.1./ opetuslautakunnan seminaari ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisoinnista
Maaliskuu
- ruotsinkielinen jaosto 8.3./ ruotsinkielinen päivähoito ja koulutusverkko (1. käsittely)
- suomenkielinen jaosto 20.3./ ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi
- opetuslautakunta 20.3./ lausunto investointiohjelmasta
Huhtikuu
- suomenkielinen jaosto 17.4./ suomenkielisen perusopetuksen palveluverkko
- opetuslautakunta 17.4./ ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi
Toukokuu
- opetuslautakunta 8.5./15.5./ suomenkielisen opetuksen palveluverkko
- ruotsinkielinen jaosto 10.5./ ruotsinkielinen päivähoito ja koulutusverkko (2. käsittely)
- opetuslautakunta 15.5./ ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutusverkko/
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Paula Sermilä, kehittämisjohtaja, puhelin: 310 86774
paula.sermila(a)hel.fi
Niclas Grönholm, linjanjohtaja, puhelin: 310 86225
niclas.gronholm(a)hel.fi
Liisa Pohjolainen, linjanjohtaja, puhelin: 310 86850
liisa.pohjolainen(a)hel.fi
Outi Salo, linjanjohtaja, puhelin: 310 86274
outi.salo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
ote | Esitysteksti |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/8 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 8
Esitys peruskoulujen erityiskuljetusten optiokauden käytöstä ja hinnantarkistuksesta
HEL 2012-000330 T 08 02 04
Päätös
Opetuslautakunta päätti esittelijän esittämin perustein Helsingin kaupungin koulujen erityiskuljetuspalveluiden hankinnasta vuoden 2009 kilpailutuksessa valituilta liikennöitsijöiltä optiokaudeksi 1.8.2012 – 31.5.2014 ja oikeuttaa opetustoimen johtajan allekirjoittamaan hankintasopimukset ko. ajalle siten, että sopimukset ovat ehdoiltaan alkuperäisten sopimusten ja tarjouspyynnön mukaisia ja hinnantarkistus palveluhintoihin on enintään 5 %.
Käsittely
Esittelijä korjasi esittelyosan ensimmäisessä kappaleessa olevat lukuvuosien vuosiluvut: po. 2009-2012.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Juha Kouvonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 89498
juha.kouvonen(a)hel.fi
Päivi Koskinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 86341
paivi.koskinen(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Otteen saajat | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee esittelijän esittämin perustein Helsingin kaupungin koulujen erityiskuljetuspalveluiden hankinnasta vuoden 2009 kilpailutuksessa valituilta liikennöitsijöiltä optiokaudeksi 1.8.2012 – 31.5.2014 ja oikeuttaa opetustoimen johtajan allekirjoittamaan hankintasopimukset ko. ajalle siten, että sopimukset ovat ehdoiltaan alkuperäisten sopimusten ja tarjouspyynnön mukaisia ja hinnantarkistus palveluhintoihin on enintään 5 %.
Esittelijä
Opetuslautakunta päätti tarjouskilpailun perusteella 7.4.2009 (§ 79) Helsingin kaupungin koulujen erityiskuljetusten hankinnasta lukuvuosille 2012 – 2014. Sopimukset tehtiin seuraavien liikennöitsijöiden kanssa:
- A-Trafik Oy
- Helsingin palveluauto Oy
- Javatrans Oy
- Kajon Oy
- Kuninkaantien liikenne Oy
- Suomen Taxi-Service Oy
- Taksikuljetus Oy
- Uudenmaan Osuusbussit
Hankinnan ehtojen mukaisesti tilaajalla on sopimuskauden jälkeen oikeus jatkaa sopimusta kokonaan tai osittain optiokaudeksi enintään 31.5.2014 saakka. Jos yleisessä hintatasossa on tapahtunut olennaisia muutoksia, voidaan tässä vaiheessa neuvotella hintojen tarkistamisesta.
Opetusvirasto on ilmaissut halukkuutensa jatkaa yhteistyötä kaikkien vuonna 2009 valittujen liikennöitsijöiden kanssa. Palveluntuottajilta on pyydetty hinnantarkistusesitykset optiokaudelle 2012 – 2014. Saadut tarkistusesitykset poikkesivat toisistaan merkittävästi. Perusopetuslinjan ja ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kohtuullisena hinnankorotuksena on pidetty kiinteää 5 %:n korotusta palveluhintoihin sopimuskaudella 1.8.2012 – 31.5.2014. Hinnankorotukset toteutettaisiin kaikille liikennöitsijöille samansuuruisina.
Esittelijän näkemyksen mukaan sopimus optiokaudesta voidaan tehdä kaikkien palveluntuottajien kanssa, jotka hyväksyvät edellä mainitun hinnantarkistuksen.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Juha Kouvonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 89498
juha.kouvonen(a)hel.fi
Päivi Koskinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 86341
paivi.koskinen(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Otteen saajat | Esitysteksti |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| POL/1 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 9
Lausunto Sakarinmäen koulun laajennuksen hankesuunnitelmasta
HEL 2011-007440 T 10 06 00
Päätös
Opetuslautakunta päätti antaa kiinteistölautakunnalle esittelijän esityksen mukaisen lausunnon 11.11.2011 päivätyn Sakarinmäen koulun laajennuksen hankesuunnitelmasta.
Esittelijä
vs. linjanjohtaja
Marjo Kyllönen
Lisätiedot
Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
kaisa.nuikkinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sakarinmäen koulun laajennus Hankesuunnitelma liitteineen 11.11.2011 |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee antaa kiinteistölautakunnalle esittelijän esityksen mukaisen lausunnon 11.11.2011 päivätyn Sakarinmäen koulun laajennuksen hankesuunnitelmasta.
Esittelijä
Hankesuunnitelmassa on tarkennettu tarveselvityksessä annetut lähtötiedot, toimintojen edellyttämät tilojen laatuvaatimukset, laajuus, kustannukset, aikataulu ja rakentamisen vaiheittaisuus. Hankkeesta on laadittu viitesuunnitelmat ja rakennustapaselostus kustannusten tarkempaa määrittämistä varten. Rakennuksen huonetilaohjelma on tarveselvityksen mukainen. Suomenkielisen koulun minimioppilaspaikka-määrä/kapasiteetti on 388 oppilaspaikkaa ja ruotsinkielisen koulun mi-nimioppilaspaikkamäärä/kapasiteetti 130 oppilaspaikkaa.
Helsinkiin vuonna 2009 liitetyssä Sipoon lounaisosassa toimi vain luokka-asteet 1-6 käsittäviä peruskouluja. Sakarinmäen monitoimitalossa Sakarinmäki-Zachrisbacken-talossa on Sakarinmäen koulun ja ruotsinkielisen Östersundom skolan lisäksi kaksikielinen päiväkoti Sakarinmäen päiväkoti Zachrisbackens daghem, kaupunginkirjasto koulukirjaston tiloissa sekä Mikaelin seurakunta omissa tiloissaan. Koulun keittiö tuottaa aterioita myös läheisiin päiväkoteihin. Väliaikaisjärjestelynä koulu-tontille on vuosina 2009 ja 2010 siirretty 3 viipalekoulurakennusta Sakarinmäen koulun luokka-asteiden 7-9 käyttöön.
Sakarinmäen koulu laajennetaan yhtenäiseksi peruskouluksi ja toteutetaan laajennustyöhön liittyvät muutostarpeet Sakarinmäki-Zachrisbacken-talossa. Samalla Östersundom skolan käytössä olevat aineopetustilat lisääntyvät jonkin verran. Hankkeen kokonaislaajuus on 2 415 brm2 laajennusta ja 870 brm2 muutostöitä. Kustannukset ovat yhteensä 9,4 milj. euroa (alv 0 %), 2 875 euroa/brm2. Hankesuunnitelman mukaan koulujen yhteenlaskettu vuotuinen pysyvien tilojen vuokrakustannus nousee n. 650 000 euroa (alv 0 %).
Koulutilojen vuokra v. 2011 oli 23,69 euroa/htm2 (pääoma 20,41+ylläpito ja sähkö 3,28), tilapäiset tilat mukaan lukien yhteensä 1 241 017 euroa/vuosi. Pysyvien tilojen osuus oli 1 025 496 euroa/vuosi. Tilakeskuksen arvion mukaan vuokra tulee olemaan 24,74 euroa/htm2 (po 21,39+yps 3,35). Laajennuksen kustannukset nostavat koulutilojen vuokraa 596 729 euroa/vuosi. Rakennustyön valmistuttua koulutilojen vuokran suuruus tulee olemaan n. 1 623 000 euroa/vuosi. Sakarinmäen koulun osuus koulutiloista on noin 79 %, 1 280 000 euroa/vuosi ja Östersundom skolan osuus noin 21 %, 340 000 euroa/vuosi. Em. luvut poikkeavat hankesuunnitelmassa ilmoitetuista, koska tilakeskuksen laskelmaan sisältyy myös päiväkodin vuokra. Tilakeskusta pyydetään selvittämään koulutilojen vuokra tarkemmin.
Opetuslautakunta hyväksyi 21.9.2010 Sakarinmäen koulun laajennuksen ja muutoksen tarveselvityksen laajuudeltaan 8,3 milj. euroa, mikä vastaa nykyhetken kustannustasoa 8,9 milj. euroa.
Opetuslautakunnan mukaan tilojen tulee olla käytettävissä syksyllä 2014, mikä on alueen koulupalvelujen tarjonnan näkökannalta erittäin tärkeää. Opetuslautakunta edellytti, että hankkeen kustannukset pyritään saamaan lähemmäksi investointiohjelman tasoa (8,21 milj. euroa vv. 2011-2015).
Hanke sisältyy valtuuston hyväksymään talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi 2012–2016. Rahoitusta on yhteensä ollut varattuna 8,26 milj. euroa. Hankkeen rahoitustarve ja sen ajoitus otetaan huomioon rakentamisohjelmaa tarkistettaessa.
Tarveselvitysvaiheen suunnitelmat ovat tarkentuneet: kosteusteknisistä syistä on luovuttu kellarikerrosrakentamisesta ja teknisen työn tilat on sijoitettu Knutersintien puoleiselle tontin osalle lisättyihin maanpäällisiin tiloihin. Muutoksen seurauksena tontille tuleva huoltoramppi on jouduttu siirtämään tontilta katualueelle. Tällä on ollut vaikutusta kustannuksiin.
Laajennuksessa noudatetaan alkuperäisen rakennuksen ominaispiirteitä materiaaleissa, detaljeissa, julkisivujen suhteissa, rakennuskappaleiden suuntauksessa ja liittymisessä toisiinsa. Tärkeänä tavoitteena on, että uudet osat liittyvät ensimmäiseen rakennusvaiheeseen niin saumattomasti, ettei kävijä edes huomaa, että kokonaisuus on toteutettu kahdessa vaiheessa.
Nykyiset tilat on pääosin säilytetty entisessä käytössään ja rakenteelliset muutokset minimoitu. Suurimmat muutokset ovat asunnon ja seurakunnan tilojen muuttaminen koulutiloiksi sekä teknisen työn luokan muuttaminen keittiön jakelutilaksi.
Terveysvaikutukset
Rakennettavat tilat toteuttavat Opetushallituksen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevan koulurakennuksen laatukriteereitä.
Esittelijä
linjanjohtaja
Outi Salo
Lisätiedot
Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
kaisa.nuikkinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sakarinmäen koulun laajennus Hankesuunnitelma liitteineen 11.11.2011 |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| POL/2 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 10
Helsingin kaupungin ja Viipurin Reaalikoulu Oy:n välinen perusopetuslain 7 §:n mukainen sopimus liittyen lisäopetuksen järjestämiseen
HEL 2012-000493 T 12 00 01
Päätös
Opetuslautakunta päätti esittää, että kaupunginhallitus suostuu siihen, että Viipurin Reaalikoulu Oy järjestää perusopetuslain mukaista lisäopetusta antamalla sitä perusopetuksen oppimäärän suorittaneille sekä oikeuttaa opetustoimen johtajan tekemään asiassa perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.
Esittelijä
vs. linjanjohtaja
Marjo Kyllönen
Lisätiedot
Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180
anu.kangaste(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Kaupunginhallitus | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee esittää, että kaupunginhallitus suostuu siihen, että Viipurin Reaalikoulu Oy järjestää perusopetuslain mukaista lisäopetusta antamalla sitä perusopetuksen oppimäärän suorittaneille sekä oikeuttaa opetustoimen johtajan tekemään asiassa perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.
Esittelijä
Perusopetuslain (628/1998) 7 §:n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta.
Valtioneuvosto on 25.6.2008 perusopetuslain 7 §:n nojalla myöntänyt Viipurin Reaalikoulu Oy:lle luvan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavan lisäopetuksen järjestämiseen. Päätöksen mukaan lisäopetuksen järjestäminen edellyttää sopimusta kaupungin kanssa.
Valtioneuvoston lupa on myönnetty koulun ylläpitäjälle Viipurin Reaalikoulu Oy:lle. Koulun nimi on Maunulan yhteiskoulu. Helsingin kaupunki ja Viipurin Reaalikoulu Oy ovat solmineet Helsingin kaupungin kaupunginvaltuuston 14.9.2011 (§ 153) hyväksymän kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisen sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Tässä sopimuksessa ei ole sovittu lisäopetuksesta. Lisäopetuksen järjestämistä koskeva sopimus on perusteltua tehdä erikseen, koska muilla yksityistä perusopetusta antavilla kouluilla, joiden kanssa kaupunki on solminut perusopetuksen järjestämistä koskeva sopimuksen, ei vastaavaa lisäopetuksen järjestämistä koskevaa lupaa ole. Viipurin reaalikoulu Oy jatkaa lisäopetuksen järjestämistä vastaavalla tavalla kuten aikaisemminkin antamalla sitä perusopetuksen oppimäärän suorittaneille. Opetuksen järjestäjänä se saa rahoituksen perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen suoraan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesti.
Esittelijä
linjanjohtaja
Outi Salo
Lisätiedot
Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180
anu.kangaste(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Kaupunginhallitus | Esitysteksti |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | (52) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
Opetuslautakunta
|
|
Pia Pakarinen puheenjohtaja |
|
|
|
Merja Aalto-Setälä pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Kristiina Kokko | Bernt Nordman |
|
|
|
|
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 08.02.2012 ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin opetuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
2
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | PL 120 |
| 00521 HELSINKI |
Faksinumero: | 010 36 42079 |
Käyntiosoite: | Ratapihantie 9 |
Puhelinnumero: | 010 36 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
3
OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.
Oikaisuvaatimusaika
Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.
Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin opetuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla
- hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.
Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE
Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.
Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:
Postiosoite: | PL 118 |
| 00131 HELSINKI |
Sähköpostiosoite: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Faksinumero: | 010 36 43314 |
Käyntiosoite: | Erottajankatu 1-3, 5. kerros |
Puhelinnumero: | 010 36 43300 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.
Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Odotusaika
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.
Oikeudenkäyntimaksu
Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alvnro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|