Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2012 | 1 (1) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/5 | |
| 31.01.2012 |
| |
|
|
|
§ 5
Opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljäs toteutumisennuste ja selvitys sitovien tavoitteiden toteutumisesta
HEL 2011-010215 T 02 02 01
Päätös
Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljännen toteutumisennusteen.
Ennusteen perusteella opetuslautakunta päätti tarkistaa talousarviokohdan 4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut vastuualueittaista määrärahajakoa seuraavasti:
- Suomenkielisen perusopetuksen palkat + 2 800 000 euroa
- Ruotsinkielisen päivähoidon palvelujen ostot + 1 200 000
- Suomenkielisen lukiokoulutuksen palkat – 250 000 euroa, muut henkilöstömenot – 250 000 euroa ja palvelujen ostot -500 000 euroa, yhteensä - 1 000 000 euroa
- Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen muut henkilöstömenot – 100 000 euroa, palvelujen ostot – 200 000 euroa ja vuokrat – 400 000 euroa, yhteensä – 700 000 euroa
- Ammatillisten oppilaitosten palkat – 300 000 euroa, palvelujen ostot – 600 000 euroa ja vuokrat – 300 000 euroa, yhteensä
– 1 200 000 euroa
- Oppisopimuskoulutuksen palvelujen ostot – 700 000 euroa
- Tietopalvelujen palkat – 50 000 euroa, palvelujen ostot – 100 000 euroa ja vuokrat – 50 000 euroa, yhteensä – 200 000 euroa
- Hallinnon palvelujen ostot – 200 000 euroa
Lisäksi opetuslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2011 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:
Opetusviraston vuoden 2011 sitovat tavoitteet jäivät toteutumatta seuraavilta osin:
Peruskoulujen osalta oppimistuloksia koskevan tavoitteen mittarina oli, että peruskoulun päättötodistuksen saa 98 % kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja sopimuskouluissa sekä 100 % kaupungin ruotsinkielisissä peruskouluissa opiskelevista oppivelvollisuusikäisistä. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaista päättötodistuksen sai 99 %. Ruotsinkielisten peruskoulujen osalta tavoitteesta jäätiin hieman: päättötodistuksen sai 99,5 % oppilaista.
Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena oli, että tutkinnon suorittavien määrä nousee ja valmistumisajat nopeutuvat. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tavoitteen toteutumista mitattiin läpäisyasteella, jonka tuli olla vähintään 55 %. Toteutunut läpäisyaste oli 48,3 %.
Läpäisyaste mittaa sitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa. Opintojen keskeyttäminen ja läpäisyaste ovat sidoksissa toisiinsa. Jos keskeyttäminen vähenee, niin läpäisyaste paranee. Näin ollen keskeistä tunnusluvun suunnan muuttamisessa on keskeyttämisen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Helsingin kaupungin ylläpitämien ammatillisten oppilaitoksien
opiskelijoista keskeyttää opintonsa vuosittain noin 16 %, mikä ylittää hieman valtakunnallisen keskiarvon.
Opetusvirasto kerää vuosittain tiedot keskeyttämisen syistä. Keskeyttämisen syyt luokitellaan positiivisiin ja negatiivisiin syihin. Keskeyttämisen positiiviset syyt (opiskelijan siirtyminen toiseen oppilaitokseen tai työhön) pystytään tilastoimaan kattavasti. Positiivisen keskeyttämisen taustalla on useimmiten väärän opintoalan valintaan liittyvät syyt. Kun opinnot keskeytyvät muusta syystä kuin toiseen oppilaitokseen siirtymisen tai töihin menon vuoksi, keskeyttäminen luokitellaan negatiiviseksi. Siltä osin kuin syyt saadaan näissä tapauksissa selvitettyä, ne liittyvät useimmiten mielenterveyteen, sosiaalisiin ongelmiin tai oppimisvaikeuksiin. Noin puolessa näistä tapauksista keskeyttämisen syytä ei kuitenkaan saada lainkaan selville.
Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa on kehitetty toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat opinto-ohjaus, kuraattori- ja psykologitoiminta sekä muut opiskelijahuoltopalvelut, erityisopetus, ryhmänohjaajien ja opettajien koulutus, opetussuunnitelmatyö, opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen, nivelvaiheyhteistyö sekä erilaiset hankkeet. Lisäksi käytössä on Helsingin kaupungin psykologien ja kuraattorien nettipalvelu Toisen asteen yhteys. Monihallintokuntaisessa yhteistyössä toteutetaan Tsemppari- ja Armi-hankkeita, joissa kehitetään matalan kynnyksen palveluita keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi.
Ryhmänohjaajat ovat keskeisessä asemassa opiskelijoiden ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Lukuvuonna 2009–2010 aloitettu ryhmänohjaajien koulutus jatkuu. Koulutuksella ryhmänohjaajat saavat valmiuksia tunnistaa oppimis- ja muita vaikeuksia ja parantavat ohjaustaitojaan.
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) on vakiintunut koulutuskanava oppilaitoksissa. Sitä järjestetään niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Ammattistartilta voi joustavasti siirtyä perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja päinvastoin. Ammattistarttia voidaan järjestää kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan puitteissa. Koulutuspaikkojen yleisestä riittämättömyydestä johtuen myöskään ammattistarttia ei ole voitu järjestää tarpeiden mukaisesti.
Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudistuivat vuonna 2010. Uudistuksen tavoitteena on kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta. Opetus toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksina oppilaitoksessa ja työpaikoilla, minkä on todettu motivoivan opiskelijoita enemmän kuin teoriaopintojen opettamisen irrallaan työn opetuksesta.
Läpäisyn parantaminen ja keskeyttämisten ennaltaehkäiseminen ovat edelleen tärkeimmät tavoitteet ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.
Opetusviraston vuoden 2012 talousarviossa on erillinen miljoonan euron määrärahavaraus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen toisen asteen koulutuksessa. Määrärahasta 700 000 euroa on kohdennettu ammatilliseen koulutukseen ja 300 000 euroa lukiokoulutukseen. Määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan opintoja tukevaan työhön.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295
tero.vuontisjarvi(a)hel.fi
Soile Kivistö, talouspäällikkö, puhelin: 310 86968
soile.kivisto(a)hel.fi
Seija Ryymin, talouspäällikkö, puhelin: 310 86442
seija.ryymin(a)hel.fi
Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216
christer.sundqvist(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Talous- ja suunnittelukeskus | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2011 talousarvion neljännen toteutumisennusteen.
Ennusteen perusteella opetuslautakunta päättänee tarkistaa talousarviokohdan 4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut vastuualueittaista määrärahajakoa seuraavasti:
- Suomenkielisen perusopetuksen palkat + 2 800 000 euroa
- Ruotsinkielisen päivähoidon palvelujen ostot + 1 200 000
- Suomenkielisen lukiokoulutuksen palkat – 250 000 euroa, muut henkilöstömenot – 250 000 euroa ja palvelujen ostot -500 000 euroa, yhteensä - 1 000 000 euroa
- Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen muut henkilöstömenot – 100 000 euroa, palvelujen ostot – 200 000 euroa ja vuokrat – 400 000 euroa, yhteensä – 700 000 euroa
- Ammatillisten oppilaitosten palkat – 300 000 euroa, palvelujen ostot – 600 000 euroa ja vuokrat – 300 000 euroa, yhteensä
– 1 200 000 euroa
- Oppisopimuskoulutuksen palvelujen ostot – 700 000 euroa
- Tietopalvelujen palkat – 50 000 euroa, palvelujen ostot – 100 000 euroa ja vuokrat – 50 000 euroa, yhteensä – 200 000 euroa
- Hallinnon palvelujen ostot – 200 000 euroa
Lisäksi opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2011 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:
Opetusviraston vuoden 2011 sitovat tavoitteet jäivät toteutumatta seuraavilta osin:
Peruskoulujen osalta oppimistuloksia koskevan tavoitteen mittarina oli, että peruskoulun päättötodistuksen saa 98 % kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja sopimuskouluissa sekä 100 % kaupungin ruotsinkielisissä peruskouluissa opiskelevista oppivelvollisuusikäisistä. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaista päättötodistuksen sai 99 %. Ruotsinkielisten peruskoulujen osalta tavoitteesta jäätiin hieman: päättötodistuksen sai 99,5 % oppilaista.
Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena oli, että tutkinnon suorittavien määrä nousee ja valmistumisajat nopeutuvat. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tavoitteen toteutumista mitattiin läpäisyasteella, jonka tuli olla vähintään 55 %. Toteutunut läpäisyaste oli 48,3 %.
Läpäisyaste mittaa sitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa. Opintojen keskeyttäminen ja läpäisyaste ovat sidoksissa toisiinsa. Jos keskeyttäminen vähenee, niin läpäisyaste paranee. Näin ollen keskeistä tunnusluvun suunnan muuttamisessa on keskeyttämisen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Helsingin kaupungin ylläpitämien ammatillisten oppilaitoksien
opiskelijoista keskeyttää opintonsa vuosittain noin 16 %, mikä ylittää hieman valtakunnallisen keskiarvon.
Opetusvirasto kerää vuosittain tiedot keskeyttämisen syistä. Keskeyttämisen syyt luokitellaan positiivisiin ja negatiivisiin syihin. Keskeyttämisen positiiviset syyt (opiskelijan siirtyminen toiseen oppilaitokseen tai työhön) pystytään tilastoimaan kattavasti. Positiivisen keskeyttämisen taustalla on useimmiten väärän opintoalan valintaan liittyvät syyt. Kun opinnot keskeytyvät muusta syystä kuin toiseen oppilaitokseen siirtymisen tai töihin menon vuoksi, keskeyttäminen luokitellaan negatiiviseksi. Siltä osin kuin syyt saadaan näissä tapauksissa selvitettyä, ne liittyvät useimmiten mielenterveyteen, sosiaalisiin ongelmiin tai oppimisvaikeuksiin. Noin puolessa näistä tapauksista keskeyttämisen syytä ei kuitenkaan saada lainkaan selville.
Helsingin kaupungin ammatillisessa koulutuksessa on kehitetty toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat opinto-ohjaus, kuraattori- ja psykologitoiminta sekä muut opiskelijahuoltopalvelut, erityisopetus, ryhmänohjaajien ja opettajien koulutus, opetussuunnitelmatyö, opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen, nivelvaiheyhteistyö sekä erilaiset hankkeet. Lisäksi käytössä on Helsingin kaupungin psykologien ja kuraattorien nettipalvelu Toisen asteen yhteys. Monihallintokuntaisessa yhteistyössä toteutetaan Tsemppari- ja Armi-hankkeita, joissa kehitetään matalan kynnyksen palveluita keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi.
Ryhmänohjaajat ovat keskeisessä asemassa opiskelijoiden ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Lukuvuonna 2009–2010 aloitettu ryhmänohjaajien koulutus jatkuu. Koulutuksella ryhmänohjaajat saavat valmiuksia tunnistaa oppimis- ja muita vaikeuksia ja parantavat ohjaustaitojaan.
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) on vakiintunut koulutuskanava oppilaitoksissa. Sitä järjestetään niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Ammattistartilta voi joustavasti siirtyä perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja päinvastoin. Ammattistarttia voidaan järjestää Kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan puitteissa. Koulutuspaikkojen yleisestä riittämättömyydestä johtuen myöskään ammattistarttia ei ole voitu järjestää tarpeiden mukaisesti.
Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudistuivat vuonna 2010. Uudistuksen tavoitteena on kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta. Opetus toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksina oppilaitoksessa ja työpaikoilla, minkä on todettu motivoivan opiskelijoita enemmän kuin teoriaopintojen opettamisen irrallaan työn opetuksesta.
Läpäisyn parantaminen ja keskeyttämisten ennaltaehkäiseminen ovat edelleen tärkeimmät tavoitteet ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.
Opetusviraston vuoden 2012 talousarviossa on erillinen miljoonan euron määrärahavaraus opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen toisen asteen koulutuksessa. Määrärahasta 700 000 euroa on kohdennettu ammatilliseen koulutukseen ja 300 000 euroa lukiokoulutukseen. Määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan opintoja tukevaan työhön.
Esittelijä
Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion noudattamisohjeiden mukaan kaupungin virastojen ja laitosten on laadittava vuoden aikana neljä talousarvion toteutumisennustetta, joista viimeinen laaditaan marraskuun lopussa.
Toteutumisennuste on saatettava lauta- tai johtokunnan tietoon. Lauta- tai johtokunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskukseen pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.
Esittelijä toteaa, että toinen toteutumisennuste on tehty marraskuun lopussa käytettävissä olleiden tietojen pohjalta.
Ennuste on laadittu talousarviokohdittain ja se perustuu opetusviraston osastojen omilta vastuualueiltaan laatimiin ennusteisiin. Ennuste on lähetetty talous- ja suunnittelukeskukseen 1.12. annetun aikataulun mukaisesti.
Käyttötalouden nettomenojen ennakoidaan alittavan talousarvion noin 3,6 miljoonalla eurolla eli 0,6 %, kun huomioidaan kaupunginhallituksen 6.6.2011 myöntämä 4,5 miljoonan euron lisämääräraha kunta-alan uuden palkkaratkaisun mukaisten palkankorotusten maksamiseen.
Tuloja ennakoidaan kertyvän noin 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Tästä pääosa johtuu perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen sekä eräisiin erillisiin kehittämishankkeisiin saaduista harkinnanvaraisista valtionavustuksista, joita ei ollut mahdollista ennakoida talousarviota laadittaessa. Edellä mainitun lisäksi ennakoitua enemmän tuloja kertyy lähinnä ammatilliseen koulutukseen saadussa ulkopuolisessa rahoituksessa, suomenkielisen lukiokoulutuksen pääkaupunkiseudun lukiosopimukseen liittyvissä korvauksissa ja hankerahoituksessa sekä ostopalveluna hankittavan päivähoidon maksutuloissa. Tuloarviossa on huomioitu se, että ryhmäkokojen pienentämiseen sekä tehostettua - ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämiseen saatuja valtionavustuksia siirtynee käytettäväksi keväälle 2012 noin 1,4 miljoonan euron edestä. Vastaavasti kaupunginvaltuuston 30.11.2011 mm. näiden hankkeiden perusteella myöntämää ylitysoikeutta jää käyttämättä vuonna 2011.
Menoja ennakoidaan kertyvän kaikki opetusviraston talousarviokohdat huomioiden vajaat 0,9 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa talousarvio ylittyy noin 1,4 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuuston tähän talousarviokohtaan 30.11. myöntämästä vajaan 3,6 miljoonan euron ylitysoikeudesta kaupungin tuottamiin opetus- ja koulutuspalveluihin jää näin ollen käyttämättä noin 2,2, miljoonaa euroa. Talousarviokohdassa Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin ennakoidaan noin 0,4 miljoonan euron ja talousarviokohdassa Työllisyyden hoitaminen vajaan 0,1 miljoonan euron säästöjä.
Kaupungin tuottamien opetus- ja koulutuspalvelujen ylitys johtuu perusopetuksen talousarvioon sisältymättömistä valtionavustuksella rahoitettavista hankkeista sekä talousarviossa ennakoitua suuremmista ruotsinkielisen päivähoidon tukipalvelumenoista. Ylitystä pienentävät muilla vastuualueilla syntyvät säästöt, jotka johtuvat mm. lukiokoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen talousarviossa ennakoitua pienemmistä opiskelijamääristä sekä säästöistä vuokra- ja ostopalvelumenoihin varatuissa määrärahoissa.
Vastuualueittain tarkasteltuna kokonaismenot ylittävät määrärahat suomenkielisessä perusopetuksessa ja ruotsinkielisessä päivähoidossa. Perusopetuksen ylitys johtuu edellä todettujen valtionavustuksella rahoitettavien hankkeiden lisäksi siitä, että kaupunginhallituksen keväällä tehdyn arvion perusteella myöntämä lisämääräraha sopimuspalkantarkistuksiin ei riitä kattamaan perusopetuksen henkilöstömenoja. Ruotsinkielisen päivähoidon ylitys on ennakoitu jo ensimmäisistä ennusteista lähtien. Koska nämä ylitykset pystytään rahoittamaan talousarviokohdan muiden vastuualueiden säästöillä, ylitysoikeusesitystä ei tarvita. Tarvittavat määrärahatarkistukset vastuualueiden välillä ovat opetuslautakunnan päätettävissä.
Korvauksissa ja avustuksissa muiden tuottamiin palveluihin ennakoidaan noin 0,5 miljoonan euron säästöjä lastensuojelulain perusteella muihin kuntiin sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuksissa. Kokonaissäästöä pienentää se, että perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuhuojennusten ennakoidaan ylittävän talousarviossa ennakoidun määrän vajaalla 0,1 miljoonalla eurolla. Järjestöt ja seurakunnat myöntävät asiakasmaksuista huojennuksia kaupunginhallituksen päättämien periaatteidenmukaisesti. Tästä johtuvat asiakasmaksujen menetykset puolestaan kompensoidaan järjestöille ja seurakunnille myönnettävissä avustuksissa. Koska iltapäivätoiminnan avustukset ovat osa kaupunginvaltuustoon nähden erikseen sitovaa yhteisöjen avustamiseen tarkoitettua määrärahaa, opetuslautakunta on esittänyt 22.11.2011 kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi yhteisöjen avustamiseen tarkoitetun enimmäismäärärahan korottamisesta 0,1 miljoonalla eurolla. Tämä ei edellytä lisämäärärahaa johtuen talousarviokohdassa syntyvistä muista säästöistä.
Investointiosan irtaimistohankintojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Näin ollen kaupunginvaltuuston myöntämästä 0,4 miljoonan euron ylitysoikeudesta jää ennusteen mukaan käyttämättä 0,2 miljoonaa. Suomenkielisten peruskoulujen irtaimistohankintojen ennakoidaan jäävän 0,5 miljoonaa euroa alle talousarvion johtuen vuodelle 2012 siirtyvistä hankkeista ja tarpeettomiksi osoittautuneista hankintavarauksista. Tietotekniikkahankintojen sen sijaan ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla, mikä siis pystytään kattamaan em. käyttämättä jäävillä hankintavarausmäärärahoilla.
Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Toisen asteen koulutuksen läpäisyastetavoitteen toteutumiseen ammatillisen peruskoulutuksen osalta liittyy kui-tenkin merkittävää epävarmuutta. Lopulliset tiedot läpäisyastetavoitteiden toteutumisesta saadaan kaikilta osin 20.1.2012 laskentapäivän jälkeen.
Valtionosuuteen oikeuttavia oppilaita ja opiskelijoita ennakoidaan olevan kaikkiaan 56 797 eli 536 (0,9 %) vähemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Ennakoitua vähemmän opiskelijoita on lähinnä oppisopimuskoulutuksessa (340 opiskelijaa talousarviossa ennakoitua vähemmän) ja suomenkielisessä lukio- ja aikuislukiokoulutuksessa (vajaat 300 opiskelijaa ennakoitua vähemmän). Ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelijoita oli vajaat 80 ja perusopetuksessa vajaat 20 oppilasta talousarviossa ennakoitua enemmän. Ruotsinkielisessä päivähoidossa lapsimäärä ylittää talousarviossa ennakoidun vajaalla 50 lapsella.
Esittelijä toteaa, että ennusteen valmistumisen jälkeen saatujen tietojen mukaan investointiosan irtaimistohankintoihin kuuluvat tietotekniikkahankinnat jäävät selvästi pienemmiksi, kuin edellä ennusteessa arvioitiin. Tämä johtuu siitä, että komponenttipulasta johtuen toimittajat eivät ole pystyneet toimittamaan kaikkia hankintojen kohteina olevia tuotteita. Useat luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet komponenttien saatavuuteen merkittävästi, mikä vaikuttaa erityisesti Suomen kaltaisiin pieniin markkina-alueisiin. Tarkentuneiden tietojen pohjalta opetusvirasto teki 21.12.2011 esityksen kaikkiaan 660 000 euron ylitysoikeudesta vuoden 2012 irtaimistomäärärahoihin. Esityksen perusteena olivat vuonna 2011 käyttämättä jäävät määrärahat. Tietotekniikkahankintojen osuus edellä mainitusta summasta on 300 000 euroa.
Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakuntien on annettava toteutumatta jäävistä sitovista toiminnallisista tavoitteista selvitys siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa. Selvitysten on tämän vuoksi oltava talous- ja suunnittelukeskuksessa viimeistään 31.1.2012.
Esityslistan valmistumishetkeen mennessä on varmistunut, ettei toisen asteen sitova läpäisyastetavoite toteutunut ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Läpäisyaste jäi hieman yli 48 prosenttiin, kun tavoitteena oli 55 prosenttia. Lisäksi on varmentunut, ettei ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaista 100 % saanut tavoitteen mukaisesti päättötodistusta. Todistusta ei saanut 2 oppilasta ja toteutunut prosentti oli 99,5. Suomenkielisissä peruskouluissa päättötodistuksen sai 99 % oppilaista, kun tavoite oli 98 %.
Esittelijän mielestä opetuslautakunnan tulisi tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuksen mukainen selvitys vuoden 2011 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista. Koska sitovien tavoitteiden toteutumistiedot varmistuvat kaikilta osin vasta tammikuun lopussa, selvitystä täydennetään tarvittaessa kokouksessa.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295
tero.vuontisjarvi(a)hel.fi
Soile Kivistö, talouspäällikkö, puhelin: 310 86968
soile.kivisto(a)hel.fi
Seija Ryymin, talouspäällikkö, puhelin: 310 86442
seija.ryymin(a)hel.fi
Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216
christer.sundqvist(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Talous- ja suunnittelukeskus | Esitysteksti |
| |||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Faksi |
| Y-tunnus |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | +358 9 310 86390 |
| 0201256-6 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Tilinro |
| Alv.nro | |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | 226618-3009 |
| FI02012566 | |
|
|