Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2013 | 1 (1) |
Opetuslautakunta |
|
| |
|
| OTJ/6 | |
| 05.02.2013 |
| |
|
|
|
§ 6
Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sanna Vesikansan ym. valtuustoaloitteesta liittyen suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskeviin periaatteisiin
HEL 2012-013138 T 00 00 03
Päätös
Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Peruslopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan 6 §:n 2 momentin nojalla osoittamaan kouluun. Oppilaita otettaessa on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista tulee ilmoittaa etukäteen. Perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan oppilaalla on kuitenkin aina oikeus käydä kunnan hänelle osoittamaa koulua.
Opetustoimen johtosäännön 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää oppilaaksioton perusteista.
Suomenkielisten peruskoulujen ns. toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 (§ 102) tekemää päätöstä. Päätöstä ei ole tämän jälkeen muutettu.
Päätöksen mukaan, kun kysymys on Helsingissä asuvasta oppilaasta, oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Toissijaisen oppilaaksioton periaatteiden mukaan, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 13.9.2005 (§ 102) päättänyt viisi toissijaisen oppilaaksioton kriteeriä. Näistä, kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, ensimmäisenä valintaperusteena on jatkuvuus esi- ja alkuopetuksessa ja toisena valintaperusteena on sisaruus.
Edellä todettuja valintaperusteita käytetään siis vain sellaisissa tilanteissa, joissa kouluun on perusopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaisesti pyrkinyt oppilaita ja näitä oppilaita on enemmän kuin koulussa on paikkoja niiden oppilaiden jälkeen, joille koulu on kaupungin osoittama ns. lähikoulu.
Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 (§ 102) päättämät suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevat periaatteet ovat toimineet hyvin. Sen vuoksi niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla niin, että ensimmäisenä valintaperusteena olisi sisaruus.
Käsittely
Keskustelu.
Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180
anu.kangaste(a)hel.fi
Liitteet
1 | Vesikansa Sanna valtuustoaloite Kvsto 26.9.2012 asia 65 |
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Peruslopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan 6 §:n 2 momentin nojalla osoittamaan kouluun. Oppilaita otettaessa on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista tulee ilmoittaa etukäteen. Perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan oppilaalla on kuitenkin aina oikeus käydä kunnan hänelle osoittamaa koulua.
Opetustoimen johtosäännön 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää oppilaaksioton perusteista.
Suomenkielisten peruskoulujen ns. toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 (§ 102) tekemää päätöstä. Päätöstä ei ole tämän jälkeen muutettu.
Päätöksen mukaan, kun kysymys on Helsingissä asuvasta oppilaasta, oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Toissijaisen oppilaaksioton periaatteiden mukaan, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 13.9.2005 (§ 102) päättänyt viisi toissijaisen oppilaaksioton kriteeriä. Näistä, kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, ensimmäisenä valintaperusteena on jatkuvuus esi- ja alkuopetuksessa ja toisena valintaperusteena on sisaruus.
Edellä todettuja valintaperusteita käytetään siis vain sellaisissa tilanteissa, joissa kouluun on perusopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaisesti pyrkinyt oppilaita ja näitä oppilaita on enemmän kuin koulussa on paikkoja niiden oppilaiden jälkeen, joille koulu on kaupungin osoittama ns. lähikoulu.
Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 (§ 102) päättämät suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevat periaatteet ovat toimineet hyvin. Sen vuoksi niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla niin, että ensimmäisenä valintaperusteena olisi sisaruus.
Esittelijä
Opetuslautakunnalta on pyydetty lausunto valtuutettu Sanna Vesikansan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevia periaatteita. Aloitteessa esitetään, että lautakunta muuttaa oppilaaksioton kriteerejä niin, että ensimmäisenä valintakriteerinä on sisaruus
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180
anu.kangaste(a)hel.fi
Liitteet
1 | Vesikansa Sanna valtuustoaloite Kvsto 26.9.2012 asia 65 |
.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 3000 | Hämeentie 11 A | +358 9 310 8600 | 0201256-6 | FI2922661800003009 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
opetusvirasto@hel.fi | www.edu.hel.fi | +358 9 310 86390 |
| FI02012566 |
|
|