Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

 

Opetuslautakunta

 

 

 

 

 

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

28.1.2014 klo 16.00 - 16.51

 

 

Kokouspaikka

Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324

Läsnä

Jäsenet

Krohn, Minerva

puheenjohtaja

Rydman, Wille

jäsen, varapuheenjohtaja

Ekman, Johan

jäsen

Jalovaara, Ville

jäsen

Korolainen, Katri

jäsen

Leoni, Juha

jäsen

Nordman, Bernt

jäsen

Nyman, Marja

jäsen

Raittinen, Timo

jäsen

Razmyar, Nasima

jäsen

Kuittinen, Jukka

varajäsen

Muut

Urho, Ulla-Marja

kaupunginhallituksen edustaja

Grönholm, Niclas

linjanjohtaja

Jarnila, Rauno

opetustoimen johtaja

Kyllönen, Marjo

vs. linjanjohtaja

Pohjolainen, Liisa

linjanjohtaja

Sarvanto-Hohtari, Susanna

tilapalvelupäällikkö

Sermilä, Paula

kehittämisjohtaja

Viljanen, Ritva

apulaiskaupunginjohtaja

Suoninen, Liisa

viestintäpäällikkö

Aalto-Setälä, Merja

pöytäkirjanpitäjä

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

 

Opetuslautakunta

 

 

 

 

 

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

§

Asia

 

1

OTJ/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

OTJ/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

3

OTJ/3

Opetuslautakunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

4

OTJ/4

Ilmoitusasiat

5

OTJ/5

Opetuslautakunnan alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten ottoseuranta

6

OTJ/6

Opetusviraston vuoden 2013 talousarvion neljäs toteutumisennuste

7

OTJ/7

Esitys ylitysoikeuksista opetusviraston käytössä oleviin kaupunginhallituksen käyttövaroihin 2014

8

OTJ/8

Ylitysoikeuden anominen opetusviraston v. 2014 investointiosan irtaimen omaisuuden perushankintoihin

9

OTJ/9

Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Leo Straniuksen ym. koulujen ja muiden kaupungin tilojen energiansäästötoimien kohdentamista koskevasta valtuustoaloitteesta

10

OTJ/10

Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Kauko Koskisen oppisopimuksen hyödyntämistä nuorten työllisyyden hoidossa koskevasta toivomusponnesta

11

OTJ/11

Opetuslautakunnan esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen uuden johtosäännön hyväksymisestä

12

OTJ/12

Esitys kaupunginhallitukselle opettajan virkojen perustamisesta

13

OTJ/13

Helsingin hallinto-oikeuden 28.10.2013 antama päätös kunnallisvalituksen johdosta

14

POL/1

Pasilan alueen palveluverkko

15

POL/2

Helsingin Vapaa-ajattelijat ry, uskonnon harjoittaminen osana koulupäivää lopetettava

16

POL/3

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

17

POL/4

Oikaisuvaatimus erityisopettajan ottamisesta määräajaksi

18

RPKL/1

Lausunto Minervaskolanin perusparannuksen hankesuunnitelmasta

19

RPKL/2

Oikaisuvaatimus vahingonkorvausasiasta

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/1

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Opetuslautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Nordman ja Rydman tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Bernt Nordman (Peter Stadius) ja Wille Rydman (Elisa Koponen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/2

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätös

Opetuslautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/3

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 3

Opetuslautakunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

Päätös

Opetuslautakunta päätti Helsingin kaupungin hallintosäännön 9 §:n 10 momentin nojalla, että lautakunnan pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kahden viikon kuluttua kokouksesta.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee Helsingin kaupungin hallintosäännön 9 §:n 10 momentin nojalla, että lautakunnan pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kahden viikon kuluttua kokouksesta.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/4

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 4

Ilmoitusasiat

Päätös

Opetuslautakunta päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.

Esittelijä

Kaupunginvaltuusto päätti

27.11.2013 (§ 400) hyväksyä 14.9.2012 päivätyn Kalasataman korttelitalon 1. vaiheen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 4 125 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 14  170 000 euroa toukokuun 2012 kustannustasossa.

11.12.2013 (§ 441) hyväksyä Helsingin kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja johtosääntömuutokset.

lisätä opetustoimen johtosäännön, sellaisena kuin kaupunginvaltuusto on sen 1.1.2014 lukien kuulumaan hyväksynyt, 4 §:ään uuden 2a kohdan ja 17 §:n 1 momenttiin uuden 1a kohdan seuraavasti:

4 § Lautakunnan tehtävät

------------------------------------------------------------------------------------------

2a vastata viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja hyväksyä viraston sisäisen valvonnan  ja riskienhallinnan kuvaus

------------------------------------------------------------------------------------------

17 § Viraston päällikön tehtävät

------------------------------------------------------------------------------------------

1a huolehtia sisäisen valvonnan  ja riskienhallinnan toimeenpanosta

------------------------------------------------------------------------------------------

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja johtosääntömuutokset tulevat voimaan 1.1.2014.

Kaupunginhallitus päätti

9.12.2013 (§ 1312) kokousajoistaan vuonna 2014.

9.12.2013 (§ 1313) merkitä vuoden 2015 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2015 - 2017 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestyksen tiedoksi.

9.12.2013 (§ 1317) antaa vuoden 2014 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

9.12.2013 (§ 1328) hyväksyä sopimuksen päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä pääkaupunkiseudulla 1.1.2014 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa varhaiskasvatusviraston varhaiskasvatusjohtajan allekirjoittamaan pääkaupunkiseudun kuntien sopimuksen kuntarajat ylittävästä päivähoidosta ja esiopetuksesta.

Konsernijaosto päätti

9.12.2013 (§ 182) kokousajoistaan ja aiheista keväällä 2014.

Johtamisen jaosto päätti

29.11.2013 (§ 3) kokoontua seuraavan kerran maanantaina 3.2.2014 klo 8.30.

Tietotekniikkajaosto päätti

16.12.2013 (§ 8) kokousajoistaan keväällä 2014.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/5

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 5

Opetuslautakunnan alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten ottoseuranta

HEL 2014-000591 T 00 01 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti, että opetuslautakunnan alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten ottoseuranta toteutetaan opetusvirastossa 1.2.2014 lukien seuraavasti:

1. Opetuslautakunnan ottoharkintaa varten on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä toimitettava henkilöstö- ja lakipalveluihin opetuslautakunnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston pöytäkirjat sekä virastopäällikön ja osastopäälliköiden päätökset lukuun ottamatta päätöksiä, jotka koskevat:

vuosiloman myöntämistä

virkavapauden ja työvapaan myöntämistä

vuorotteluvapaan myöntämistä

työsuhteeseen ottamista

työsuhteen irtisanomista ja purkamista

tehtävien hoitajan määräämistä viranhaltijan estyneenä ollessa

vakanssia koskevaa muutosta

sijaisen määräämistä tai enintään 6 kuukaudeksi annettua avoimen viran hoitomääräystä

vuosilipun, seutulipun ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvalle henkilölle tarkoitetun vuosilipun myöntämistä

taksin käyttöoikeuden myöntämistä

virkamatkoja (kotimaisia, ulkomaisia)

koulutustilaisuuteen osallistumista kotimaassa ja sen kustannusten korvaamista

henkilökohtaisen, työkokemus-, vuosisidonnaisen, kieli- tai muun vastaavan lisän tai tulos- tai kertapalkkion myöntämistä tai palkan tarkistamista yksittäistapauksessa

henkilökunnan muistamista

matka- ja puhelinedusta päättämistä

sivutoimiluvan myöntämistä

työkyvyn arviointiin, lääkärintarkastukseen ja lisätutkimuksiin määräämistä

oman auton käyttöoikeuden myöntämistä työtehtävissä

alle 30 000 euron suuruista kilpailuttamatonta pienhankintaa

tilojen tilapäistä luovuttamista ulkopuolisten käyttöön (esim. erilaisia tilaisuuksia varten)

autopaikan vuokrasopimusta

työnantajan etäyhteyden myöntämistä

laskujen hyväksyjien määräämistä

pankkitilien käyttöoikeuksien määräämistä

irtaimistoluettelon pitäjien määräämistä

saatavan suorittamisesta vapauttamista

vieraanvaraisuuden osoittamista

työryhmien asettamista.

2. Opetuslautakunta ei käytä otto-oikeuttaan edellä kohdassa yksi lueteltuja asioita koskevissa viranhaltijapäätöksissä.

3. Opetuslautakunta tekee päätöksen vain asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi eikä ottamatta jättämisestä tehdä nimenomaista päätöstä lukuun ottamatta virastopäällikön ja osastopäälliköiden tekemiä ottoseurannan alaisia päätöksiä seuraavan kohdan 4 mukaisesti. Nämä päätökset ovat nähtävillä opetuslautakunnan kokouksessa.

4. Jaostojen, virastopäällikön ja osastopäällikön päätösten osalta opetuslautakunnan tai puheenjohtajan on tehtävä päätös asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saapunut henkilöstö- ja lakipalveluihin. Samassa ajassa on tehtävä päätös virastopäällikön ja osastopäälliköiden päätösten ottamatta jättämisestä. Puheenjohtaja tekee ao. päätöksen, jollei lautakunnalla ole kokousta mainittuna määräaikana.

5. Henkilöstöhallinnon päätökset, hankintoihin ym. taloudellisiin asioihin liittyvät päätökset ja yleishallinnolliset päätökset sekä suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston päätökset tarkastetaan henkilöstö- ja lakipalveluissa tai talouspalveluissa. Kukaan ei saa tarkastaa itse päättämiään tai valmistelemiaan päätöksiä.

Käsittely

Keskustelu.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee, että opetuslautakunnan alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten ottoseuranta toteutetaan opetusvirastossa 1.2.2014 lukien seuraavasti:

1. Opetuslautakunnan ottoharkintaa varten on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä toimitettava henkilöstö- ja lakipalveluihin opetuslautakunnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston pöytäkirjat sekä virastopäällikön ja osastopäälliköiden päätökset lukuun ottamatta päätöksiä, jotka koskevat:

vuosiloman myöntämistä

virkavapauden ja työvapaan myöntämistä

vuorotteluvapaan myöntämistä

työsuhteeseen ottamista

työsuhteen irtisanomista ja purkamista

tehtävien hoitajan määräämistä viranhaltijan estyneenä ollessa

vakanssia koskevaa muutosta

sijaisen määräämistä tai enintään 6 kuukaudeksi annettua avoimen viran hoitomääräystä

vuosilipun, seutulipun ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvalle henkilölle tarkoitetun vuosilipun myöntämistä

taksin käyttöoikeuden myöntämistä

virkamatkoja (kotimaisia, ulkomaisia)

koulutustilaisuuteen osallistumista kotimaassa ja sen kustannusten korvaamista

henkilökohtaisen, työkokemus-, vuosisidonnaisen, kieli- tai muun vastaavan lisän tai tulos- tai kertapalkkion myöntämistä tai palkan tarkistamista yksittäistapauksessa

henkilökunnan muistamista

matka- ja puhelinedusta päättämistä

sivutoimiluvan myöntämistä

työkyvyn arviointiin, lääkärintarkastukseen ja lisätutkimuksiin määräämistä

oman auton käyttöoikeuden myöntämistä työtehtävissä

alle 30 000 euron suuruista kilpailuttamatonta pienhankintaa

tilojen tilapäistä luovuttamista ulkopuolisten käyttöön (esim. erilaisia tilaisuuksia varten)

autopaikan vuokrasopimusta

työnantajan etäyhteyden myöntämistä

laskujen hyväksyjien määräämistä

pankkitilien käyttöoikeuksien määräämistä

irtaimistoluettelon pitäjien määräämistä

saatavan suorittamisesta vapauttamista

vieraanvaraisuuden osoittamista

työryhmien asettamista.

2. Opetuslautakunta ei käytä otto-oikeuttaan edellä kohdassa yksi lueteltuja asioita koskevissa viranhaltijapäätöksissä.

3. Opetuslautakunta tekee päätöksen vain asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi eikä ottamatta jättämisestä tehdä nimenomaista päätöstä lukuun ottamatta virastopäällikön ja osastopäälliköiden tekemiä ottoseurannan alaisia päätöksiä seuraavan kohdan 4 mukaisesti. Nämä päätökset ovat nähtävillä opetuslautakunnan kokouksessa.

4. Jaostojen, virastopäällikön ja osastopäällikön päätösten osalta opetuslautakunnan tai puheenjohtajan on tehtävä päätös asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saapunut henkilöstö- ja lakipalveluihin. Samassa ajassa on tehtävä päätös virastopäällikön ja osastopäälliköiden päätösten ottamatta jättämisestä. Puheenjohtaja tekee ao. päätöksen, jollei lautakunnalla ole kokousta mainittuna määräaikana.

5. Henkilöstöhallinnon päätökset, hankintoihin ym. taloudellisiin asioihin liittyvät päätökset ja yleishallinnolliset päätökset sekä suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston päätökset tarkastetaan henkilöstö- ja lakipalveluissa tai talouspalveluissa. Kukaan ei saa tarkastaa itse päättämiään tai valmistelemiaan päätöksiä.

Esittelijä

Yleistä ottoharkinnasta

Kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja sekä sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja voivat ottaa käsiteltäväkseen opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston ja opetusviraston viranhaltijan tekemän päätöksen.

Opetuslautakunta ja sen puheenjohtaja puolestaan voivat ottaa käsiteltäväkseen suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston sekä opetusviraston viranhaltijan tekemän päätöksen, jollei asiaa ole edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti otettu kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Otto-oikeus koskee päätöksiä sellaisissa asioissa, joissa päätösvalta on siirretty lautakunnalle tai viranhaltijalle johtosäännöllä tai erillispäätöksellä.

Kuntalain 51 §:n mukaan opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksilöhuollon asioita koskevissa päätöksissä otto-oikeutta ei ole. Opetustoimen osalta tämä rajoitus koskee lähinnä oppilaita ja opiskelijoita koskevia asioita.

Viranomaisen on käytettävä otto-oikeuttaan määräajassa eli viimeistään siinä ajassa, jossa oikaisuvaatimus päätöksestä olisi tehtävä.

Päätösten ottoharkinnassa on kysymys päätösten lainmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden seurannasta, ts. luottamushenkilöelin ja kaupungin ylin virkamiesjohto voivat tällä tavoin seurata, että niiden alaiset viranomaiset käyttävät päätöksentekovaltaansa tarkoituksenmukaisella tavalla sekä noudattaen lainsäädäntöä ja päätöksentekoa koskevia määräyksiä.

Kun ylempi toimielin ottaa käsiteltäväkseen alemman viranomaisen päätöksen, se voi:

1. pysyttää alemman viranomaisen päätöksen

2. poistaa alemman viranomaisen päätöksen ja tehdä harkintansa mukaisen uuden päätöksen

3. kumota ja palauttaa asian viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi

4. muuttaa päätöksen.

Pääsääntöisesti ei päätöksiä tule panna täytäntöön, ennen kuin joko nimenomaisesti on tehty päätös, ettei päätöstä oteta käsiteltäväksi tai ottoharkinta-aika on kulunut loppuun. Tämä koskee erityisesti sellaisia päätöksiä, joiden seurauksena syntyy jollekin oikeuksia. Esimerkiksi jos hankintapäätös on annettu tiedoksi valitulle toimittajalle ja päätös otetaankin käsiteltäväksi ja muutetaan, voi alkuperäisellä päätöksellä esim. urakoitsijaksi valitulle syntyä oikeus saada korvauksia aiheutuneista vahingoista.

Päätökset, joihin liittyy merkittävää harkintavaltaa ja/tai jotka ovat taloudellisesti merkittäviä, on aiheellista edelleen säilyttää ottoseurannassa. Valtaosaan seurannan ulkopuolelle jätettäviksi esitetyistä päätöksistä ei liity kovin merkittävää harkintaa ja päätökset tehdään kaupungin tai viraston omille lomakkeille. Suuri osa henkilöstöhallinnon päätöksistä tehdään nykyään sähköisessä HR-järjestelmässä. Alle 30 000 euron suuruiset pienhankinnat voidaan tehdä hankintalain säännösten mukaan kilpailuttamatta, jolloin hankinta on mahdollista tehdä kaupungin ostotilausjärjestelmässä (Kosti). Vain kilpailutetuista pienhankinnoista on tehtävä pöytäkirjapäätös. Nämä päätökset on tarkoitus pitää ottoseurannan alaisena.

Opetusviraston on huolehdittava muiden kuin päätösehdotuksessa mainittujen viranhaltijoiden pöytäkirjojen ja lomakepäätösten tarkastamisesta ja päätöksenteon seurannasta.

Nykyinen menettely ottoharkinnassa on perustunut opetuslautakunnan 7.5.2002 tekemään päätökseen (§ 110). Tämän päätöksen mukaan opetuslautakunta on tehnyt päätöksen vain ao. päätöksen ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi eikä ottamatta jättämisestä ole tehty nimenomaista päätöstä. Opetusvirasto on huolehtinut johtokuntien pöytäkirjojen ja viranhaltijoiden päätösten lainmukaisuuden seurannasta.

Kaupunginhallituksen ottoharkinta

Kaupunginhallitus antaa vuosittain lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille ohjeet toimielinten päätösten sekä ottokelpoisten viranhaltijapäätösten ilmoittamisesta. Tämänvuotiset ohjeet annetaan helmikuussa ja ne tuodaan opetuslautakunnalle tiedoksi.

Kaupunginhallituksen käytäntönä on, että kaupunginhallitus ei käytä otto-oikeuttaan lautakunnan alaisten viranomaisten päättämissä asioissa lukuun ottamatta lautakuntien alaisten jaostojen päättämiä asioita. Näin ollen opetustoimesta kaupunginhallituksen ottoharkintaan toimitetaan opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston pöytäkirjat kolmen päivän kuluessa kokouksesta.

Kaupunginhallitus ilmoittaa kahdeksan päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, otetaanko asia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/6

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 6

Opetusviraston vuoden 2013 talousarvion neljäs toteutumisennuste

HEL 2014-000485 T 02 02 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2013 talousarvion neljännen toteutumisennusteen.

Lisäksi opetuslautakunta antoi kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2013 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:

Opetusviraston sitovana tavoitteena oli vuonna 2013, että oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat. Mittarina oli perusopetuksessa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden osuus peruskoulun päättävistä oppilaista, lukiokoulutuksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanat suhteessa maan keskitasoon, ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo ja oppisopimuskoulutuksessa näyttötutkinnon suorittaneiden oppisopimusopiskelijoiden osuus kaikista opintonsa päättäneistä opiskelijoista.

Tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta, jossa näyttötutkinnon suoritti tavoitellussa ajassa 75,5 % opiskelijoista. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään vuoden 2012 taso, joka oli 81,7 %. Toteumaan vaikutti mm. muutamissa mukana olleissa yrityksissä tapahtuneet organisaatiomuutokset lomautuksineen, johtamiskoulutuksessa olevien osalta riittämätön aikaresurssien varaaminen opiskeluun ja yrittäjien oppisopimuskoulutuksissa opiskelijoiden oma sitoutuminen tutkinnon loppuun suorittamiseen. Jatkossa tullaan yhä enemmän painottamaan opiskelijoiden sitoutumista tutkinnon suorittamiseen ja sen edellyttämään riittävän aikaresurssin varaamiseen opiskelulle.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Paula Köylijärvi, talouspäällikkö, puhelin: 310 86968

paula.koylijarvi(a)hel.fi

Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2013 talousarvion neljännen toteutumisennusteen.

Lisäksi opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2013 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:

Opetusviraston sitovana tavoitteena oli vuonna 2013, että oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat. Mittarina oli perusopetuksessa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden osuus peruskoulun päättävistä oppilaista, lukiokoulutuksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanat suhteessa maan keskitasoon, ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo ja oppisopimuskoulutuksessa näyttötutkinnon suorittaneiden oppisopimusopiskelijoiden osuus kaikista opintonsa päättäneistä opiskelijoista.

Tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta, jossa näyttötutkinnon suoritti tavoitellussa ajassa 75,5 % opiskelijoista. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään vuoden 2012 taso, joka oli 81,7 %. Toteumaan vaikutti mm. muutamissa mukana olleissa yrityksissä tapahtuneet organisaatiomuutokset lomautuksineen, johtamiskoulutuksessa olevien osalta riittämätön aikaresurssien varaaminen opiskeluun ja yrittäjien oppisopimuskoulutuksissa opiskelijoiden oma sitoutuminen tutkinnon loppuun suorittamiseen. Jatkossa tullaan yhä enemmän painottamaan opiskelijoiden sitoutumista tutkinnon suorittamiseen ja sen edellyttämään riittävän aikaresurssin varaamiseen opiskelulle.

Esittelijä

Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion noudattamisohjeiden mukaan kaupungin virastojen ja laitosten on laadittava vuoden aikana neljä talousarvion toteutumisennustetta, joista neljäs on laadittu marraskuun lopun tilanteen perusteella. Nämä neljä ennustetta on raportoitava myös lautakunnille.

Ennusteen mukaan käyttötalouden nettomenot alittavat talousarvion 5,6 miljoonalla eurolla eli noin 0,9 prosentilla.

Tuloja ennakoidaan kertyvän 24,2 miljoonaa euroa, eli 5,8 miljoonaa euroa yli talousarvion. Tästä pääosa, 5,3 miljoonaa euroa johtuu perusopetukseen saaduista harkinnanvaraisista avustuksista ja muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, joita ei pystytty huomioimaan talousarviota laadittaessa. Pääosa avustuksista on myönnetty perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin. Nämä avustukset ovat käytettävissä vuosina 2013 - 2014 ja em. summa on arvio vuodelle 2013 kohdentuvasta käytöstä ja siten tuloista. Edellisessä ennusteessa tulo- ja siten menoarviota laskettiin ryhmäkokojen pienentämisavustuksen osalta 0,8 miljoonalla eurolla. Tämän hetkisen arvion mukaan myös tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin myönnettyä avustusta tullaan käyttämään tänä vuonna 0,8 miljoonaa euroa vähemmän, kuin aiemmissa ennusteissa on ennakoitu. Avustukset siirtyvät käyttämättä jääviltä osin käytettäväksi vuonna 2014.

Menoja ennakoidaan kertyvän noin 635,9 miljoonaa euroa eli vajaat 0,2 miljoonaa euroa yli talousarvion. Kaupungin tuottamissa palveluissa ennakoidaan 0,7 miljoonan euron ylitystä, kun taas talousarviokohdassa Työllisyyden hoitaminen arvioidaan syntyvän säästöjä noin 0,5 miljoonaa euroa. Talousarviokohdan Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Kaupungin tuottamissa palveluissa ylitystä tapahtuu henkilöstömenoissa, joiden ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 6,3 miljoonalla eurolla johtuen ammatillisen koulutuksen laajenemisesta sekä em. perusopetukseen saaduista valtionavustuksista, jotka käytetään pääosin henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoarviossa on huomioitu em. valtionavustuksien aiemmin ennakoitua pienemmäksi jäävä käyttö vuonna 2013. Lisäksi henkilöstömenoarviota on laskettu edelliseen ennusteeseen verrattuna siksi, että vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä kouluja ja oppilaitoksia sekä hallintoa kehotettiin varautumaan ennakoivasti jo lukuvuoden 2013 - 2014 alusta sopeuttamistarpeisiin vuonna 2014.

Kaupungin tuottamien palveluiden muita kuin henkilöstömenoihin varattuja määrärahoja ennakoidaan jäävän käyttämättä noin 5,6 miljoonaa euroa.  Marraskuun loppuun mennessä laskutettujen vuokrien ja edellisen vuoden toteutuneen laskutuksen perusteella arviota kuluvan vuoden vuokramenoista on laskettu 2,3 miljoonalla eurolla talousarvioon verrattuna. Vuokramenoarvioon sisältyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Palvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden hankintaan varatuissa määrärahoissa ennakoidaan noin 3,3 miljoonan euron säästöjä. Myös näiden menojen osalta menoarviota on laskettu edelliseen ennusteeseen verrattuna johtuen varautumisesta vuoden 2014 talousarvion toteuttamiseen.

Talousarviokohdissa Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin kokonaismenojen ja tulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Määrärahojen käyttösuunnitelmaa on kuitenkin tarkistettu opetuslautakunnan 18.6.2013 tekemän päätöksen mukaisesti siten, että lähinnä ruotsinkielisten ostopalvelupäiväkotien korvauksissa käyttämättä jäävät määrärahat on kohdennettu iltapäivätoiminnan tarjonnan lisäämiseen syksystä 2013 alkaen. Lisäksi lautakunta kehotti 29.10.2013 toisen toteutumisennusteen käsittelyn yhteydessä kohdentamaan muissa avustuksissa mahdollisesti käyttämättä jäävät määrärahat iltapäivätoiminnan avustamiseen.

Talousarviokohdassa Työllisyyden hoitaminen ennakoidaan noin  0,5 miljoonan euron säästöä johtuen Metallica-pajan toiminnan käynnistymisen siirtymisestä.

Kaupunginvaltuusto myönsi 28.8.2013 opetuslautakunnalle oikeuden ylittää vuoden 2013 talousarvioon merkittyjä määrärahoja talousarviokohdassa Kaupungin tuottamat palvelut 12 901 000 eurolla. Ylitysoikeuden perusteena olivat käyttötalouden osalta edellä todetut ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavat hankkeet sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan laajeneminen. Koska ennusteen mukaan ylitysoikeuden perusteet eivät toteudu ennakoidussa laajuudessa, ylitysoikeutta jää käyttämättä. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan laajenemiseen on varauduttu vuoden 2014 talousarviossa, mistä johtuen ennusteella ei ole tältä osin vaikutusta vuoden 2014 ennakoituihin menoihin. Perusopetukseen vuosille 2013 - 2014 myönnettyjä valtionavustuksia ryhmäkokojen pienentämiseen ja tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin sen sijaan siirtyy ennusteen mukaan käytettäväksi vuonna 2014 noin 1,6 miljoonaa euroa enemmän, kuin mihin vuoden 2014 talousarviota valmisteltaessa on varauduttu. Tältä osin vuoden 2013 ylitysoikeuden perusteena olleet tulot ja tuloja vastaavat menot siirtyvät vuodelle 2014.

Investointiosan irtaimistohankintoihin käytetään ennusteen mukaan kaikkiaan 11,6 miljoonaa euroa, mikä ylittää talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla. Ylityksen syynä ovat vuodelta 2012 siirtyneet hankinnat sekä vuoden 2013 hankintoihin saadulla ulkopuolisella rahoituksella tehtävät hankinnat. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt 30.1.2013 ja 28.8.2013 opetuslautakunnalle oikeuden ylittää edellä todetuilla perusteilla irtaimen omaisuuden perushankintojen määrärahan yhteensä 1 336 000 eurolla. Ylitys jää ennusteen mukaan ylitysoikeutta pienemmäksi johtuen vuodelle 2014 siirtyvistä hankinnoista.

Kaupunginhallituksen hyväksymien vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista tammikuun 2014 loppuun mennessä. Neljännen ennusteen mukaan sitovat tavoitteet ovat toteutumassa. Ennusteen tekemisen jälkeen saatujen tietojen mukaan sitova tavoite ”Oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat” ei toteudu oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen osalta. Näyttötutkinnon suorittaneiden osuus kaikista opintonsa päättäneistä oppisopimusopiskelijoista ei pysynyt tavoitteen mukaisesti vähintään vuoden 2012 tasolla. Selvitystä toteutumatta jäävistä sitovista tavoitteista täydennetään tarvittaessa opetuslautakunnan kokouksessa.

Valtionosuuteen oikeuttavien oppilaitten ja opiskelijoiden kokonaismäärä on 57 037 eli 123 oppilasta ja opiskelijaa yli talousarviossa ennakoidun määrän. Oppilas- ja opiskelijamäärien ennakoidaan ylittävän talousarvion suomenkielisessä perusopetuksessa ja ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Sen sijaan ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä ja oppisopimusten määrä jäävät alle talousarviossa ennakoidun määrän. Lukiokoulutuksen varsinaisten opiskelijoiden määrä ei poikkea merkittävästi talousarviossa ennakoidusta

Ennusteeseen ei sisälly oleellisia muutoksia talousarviossa huomioituihin toimintaympäristön muutoksiin ja riskeihin.

Esittelijä toteaa, että kaupunginvaltuuston myöntämät ylitysoikeudet riittävät kattamaan ennusteen mukaiset ylitykset sekä käyttötaloudessa että irtaimen omaisuuden hankinnoissa. Koska myös sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutumassa, ennuste ei edellytä opetuslautakunnalta toimenpiteitä.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Paula Köylijärvi, talouspäällikkö, puhelin: 310 86968

paula.koylijarvi(a)hel.fi

Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/7

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 7

Esitys ylitysoikeuksista opetusviraston käytössä oleviin kaupunginhallituksen käyttövaroihin 2014

HEL 2014-000487 T 02 02 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi esityksen ylitysoikeuksista opetusviraston käytössä oleviin kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuonna 2014.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Liitteet

1

Ylitysoikeusesitys

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi esityksen ylitysoikeuksista opetusviraston käytössä oleviin kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuonna 2014.

Esittelijä

Vuoden 2013 talousarviossa opetusviraston koordinoimiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin hankkeisiin varattiin kaupunginhallituksen käyttövaroista kaikkiaan 951 600 euroa kahdeksaan eri hankkeeseen. Lisäksi Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina-juhlavuoden 10 miljoonan euron erillismäärärahasta varattiin 2,5 miljoonaa euroa opetusvirastolle avoimen opiston toiminnan käynnistämiseen. Opetusvirasto on esittänyt kaupunginkanslian antamien ohjeiden mukaisesti, että edellä mainitut määrärahat olisivat käytettävissä ylitysoikeuksina vuonna 2014 siltä osin, kuin määrärahoja on jäänyt käyttämättä vuonna 2013 ja käyttöperuste jatkuu vuonna 2014. Ylitysoikeusesitys perusteluineen on esityslistan liitteenä.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Liitteet

1

Ylitysoikeusesitys

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/8

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 8

Ylitysoikeuden anominen opetusviraston v. 2014 investointiosan irtaimen omaisuuden perushankintoihin

HEL 2014-000428 T 02 02 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi opetusviraston kirjeet koskien ylitysoikeuden anomista vuoden 2014 investointimäärärahoihin.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Mailis Autiosuo, taloussihteeri, puhelin: 310 86873

mailis.autiosuo(a)hel.fi

Liitteet

1

Ylitysoikeuden anominen v2014 investointiosan tilille.pdf

2

Opev ylitysoikeuden anominen 2014 investointiosan tilille Lähiörahasto.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi opetusviraston kirjeet koskien ylitysoikeuden anomista vuoden 2014 investointimäärärahoihin.

Esittelijä

Vuoden 2013 kaupunginhallituksen talousarvion noudattamisohjeiden mukaan hallintokuntien on tehtävä käyttämättä jääneiden investointimäärärahojen ylitysesitykset seuraavalle vuodelle 31.12.2013 mennessä, mikäli investointihanke siirtyy seuraavalle vuodelle ja rahoitustarve on selvinnyt vasta talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen.

Opetusvirasto on lähettänyt kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi kirjeen 30.12.2013 nro 109 koskien  922 000 euron ylitysoikeuden myöntämiseksi vuoden 2014 investointiosan talousarviotilille 8 09 14 opetuslautakunnan käyttöön. Lisäksi opetusvirasto on lähettänyt kirjeen 14.1.2014 nro 5/2014 Lähiörahastohankkeelle myönnettyjen määrärahojen 195 000 euroa siirtämiseksi vuodelle 2014.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Mailis Autiosuo, taloussihteeri, puhelin: 310 86873

mailis.autiosuo(a)hel.fi

Liitteet

1

Ylitysoikeuden anominen v2014 investointiosan tilille.pdf

2

Opev ylitysoikeuden anominen 2014 investointiosan tilille Lähiörahasto.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/9

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 9

Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Leo Straniuksen ym. koulujen ja muiden kaupungin tilojen energiansäästötoimien kohdentamista koskevasta valtuustoaloitteesta

HEL 2013-014199 T 00 00 03

Päätös

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Vaasan yliopisto on mukana IEE (Intelligent Energy Europe) -ohjelman hankkeessa, jossa pyritään koulujen energiansäästöön. Hanketta toteutetaan kaikkiaan 13 Euroopan maassa 2013–2016. Helsingin kaupungin opetusviraston kouluista seitsemän on mukana tässä ns. 50/50-hankkeessa, joka käynnistyi kouluissa lokakuussa 2013. Hankkeen periaatteena on se, että koulun kolmen aiemman vuoden lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutuksesta lasketaan vertailuluku ja sen perusteella saavutetusta kulutussäästöstä koulu saa omaan käyttöönsä 50 %. Hankkeessa keskitytään ensisijaisesti käyttäjien tietoisuuden lisäämiseen sekä asenteiden ja kulutustottumusten muuttamiseen.

Hankkeen päätavoite, energiansäästö ja siten ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitseminen, on opetuslautakunnan näkemyksen mukaan välttämätöntä Helsingin kaupungissa. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tässä tärkeä rooli ottaen huomioon mm. opetustoimen käyttämien tilojen määrä sekä se, että opetustoimella on mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten tuleviin kulutustottumuksiin.

Energian säästön taloudellisten vaikutusten ja edellä mainitun 50/50-metodin käyttäminen energiansäästön apuna ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Sähkökulujen budjetoinnissa määräraha perustuu viimeisimpään toteutuneeseen kulutukseen. Lämmitysenergian ja veden osalta ongelmallista puolestaan on se, että opetusvirasto maksaa näistä aiheutuvat kulut vuokraan sisällytettynä. Toinen virasto, eli kiinteistöviraston tilakeskus, maksaa taas lämmitysenergia- ja vesimaksut. Tässä hankkeessa kiinteistöviraston tilakeskus joutuu palauttamaan saadut säästöt opetusvirastolle.

Koulujen tehdyt ja tulevat peruskorjaukset vaikeuttavat myös säästöjen laskentaa. Jos koulun tehdään energiaremontti, tarvitaan kolme vuotta siihen, että saadaan laskettua uuden kulutuksen mukaiset vertailuluvut säästöjen pohjaksi. Myös ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi muuttaa rakennuksen kulutusarvoja. 

Lisäksi joissakin rakennuksissa toimii useita eri toimijoita, jolloin riittävä, toimijat erotteleva mittarointi, voi olla vaikea järjestää. Tilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön määrän muuttuminen vaikuttaa myös koulun mahdollisesti saavuttamaan säästöön, mikä ei ole riippuvainen koulun omista säästötoimista.

Opetuslautakunta pitää erittäin tärkeänä energian ja veden järkevää kulutusta ja välttämättömänä energian kulutuksen vähentämistä. Hankkeen osalta lautakunta toteaa, että ennen 50/50-metodin mahdollista laajentamista tulisi harkita, onko ensin tarkoituksenmukaista hankkia tietoa metodin toimivuudesta ja sen mahdollisten ongelmakohtien ratkaisusta Helsingin kaupungissa.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Seppo Manner, erityissuunnittelija, puhelin: 310 86854

seppo.a.manner(a)hel.fi

Liitteet

1

Stranius Leo valtuustoaloite Kvsto 6.11.2013 asia 7

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Vaasan yliopisto on mukana IEE (Intelligent Energy Europe) -ohjelman hankkeessa, jossa pyritään koulujen energiansäästöön. Hanketta toteutetaan kaikkiaan 13 Euroopan maassa 2013–2016. Helsingin kaupungin opetusviraston kouluista seitsemän on mukana tässä ns. 50/50-hankkeessa, joka käynnistyi kouluissa lokakuussa 2013. Hankkeen periaatteena on se, että koulun kolmen aiemman vuoden lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutuksesta lasketaan vertailuluku ja sen perusteella saavutetusta kulutussäästöstä koulu saa omaan käyttöönsä 50 %. Hankkeessa keskitytään ensisijaisesti käyttäjien tietoisuuden lisäämiseen sekä asenteiden ja kulutustottumusten muuttamiseen.

Hankkeen päätavoite, energiansäästö ja siten ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitseminen, on opetuslautakunnan näkemyksen mukaan välttämätöntä Helsingin kaupungissa. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tässä tärkeä rooli ottaen huomioon mm. opetustoimen käyttämien tilojen määrä sekä se, että opetustoimella on mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten tuleviin kulutustottumuksiin.

Energian säästön taloudellisten vaikutusten ja edellä mainitun 50/50-metodin käyttäminen energiansäästön apuna ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Sähkökulujen budjetoinnissa määräraha perustuu viimeisimpään toteutuneeseen kulutukseen. Lämmitysenergian ja veden osalta ongelmallista puolestaan on se, että opetusvirasto maksaa näistä aiheutuvat kulut vuokraan sisällytettynä. Toinen virasto, eli kiinteistöviraston tilakeskus, maksaa taas lämmitysenergia- ja vesimaksut. Tässä hankkeessa kiinteistöviraston tilakeskus joutuu palauttamaan saadut säästöt opetusvirastolle.

Koulujen tehdyt ja tulevat peruskorjaukset vaikeuttavat myös säästöjen laskentaa. Jos koulun tehdään energiaremontti, tarvitaan kolme vuotta siihen, että saadaan laskettua uuden kulutuksen mukaiset vertailuluvut säästöjen pohjaksi. Myös ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi muuttaa rakennuksen kulutusarvoja. 

Lisäksi joissakin rakennuksissa toimii useita eri toimijoita, jolloin riittävä, toimijat erotteleva mittarointi, voi olla vaikea järjestää. Tilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön määrän muuttuminen vaikuttaa myös koulun mahdollisesti saavuttamaan säästöön, mikä ei ole riippuvainen koulun omista säästötoimista.

Opetuslautakunta pitää erittäin tärkeänä energian ja veden järkevää kulutusta ja välttämättömänä energian kulutuksen vähentämistä. Hankkeen osalta lautakunta toteaa, että ennen 50/50-metodin mahdollista laajentamista tulisi harkita, onko ensin tarkoituksenmukaista hankkia tietoa metodin toimivuudesta ja sen mahdollisten ongelmakohtien ratkaisusta Helsingin kaupungissa.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Seppo Manner, erityissuunnittelija, puhelin: 310 86854

seppo.a.manner(a)hel.fi

Liitteet

1

Stranius Leo valtuustoaloite Kvsto 6.11.2013 asia 7

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/10

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 10

Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Kauko Koskisen oppisopimuksen hyödyntämistä nuorten työllisyyden hoidossa koskevasta toivomusponnesta

HEL 2013-014800 T 00 00 03

Päätös

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Koko Uudenmaan alueella oli vuonna 2013 noin 5 000 alle 20-vuotiasta ja useita tuhansia alle 25-vuotiaita nuoria vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Oppisopimuskoulutus on yksi mahdollisuus hoitaa nuorten työllistymistä. Helsingin kaupungin Stadin aikuisopiston oppisopimusyksikkö on kehittänyt oppisopimuskoulutusta sekä sen käyttöä nuorten mahdollisuutena työllistyä erilaisin toimenpitein.

Nuorten oppisopimuskoulutuksen tunnettavuus on ollut melko vähäistä. Taloudellinen tiedotustoimisto selvitti vuonna 2012 Oppimalla ammattiin -kyselyllä 16–29-vuotiaiden nuorten näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen tunnettavuudesta ja työllistävyydestä. Tulosten mukaan suurin osa nuorista (65 %) tunsi oppisopimusta vain hieman tai ei ollenkaan. Suhteellisen moni näki oppisopimuksen kuitenkin kiinnostavana ja mielikuvat oppisopimuskoulutuksesta olivat positiivisia. Oppisopimuskoulutus nähtiin käytännönläheisenä työllistymisen väylänä, joskin oppisopimuspaikkoja arveltiin olevan vaikea löytää. Nuoret toivoivat, että oppisopimuskoulutuksesta tiedotettaisiin nuorille ja yrityksille nykyistä huomattavasti paremmin. Myös korotetutun koulutuskorvauksen uskottiin lisäävän nuorten mahdollisuuksia työllistyä oppisopimuksella.

Osana nuorisotakuun toteuttamista oppisopimusyksikkö on vastannut vuoden 2013 aikana TAT:n tutkimuksessa esille nousseisiin haasteisiin. Oppisopimusyksikkö on tehostanut tiedotusta nuorten oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista järjestämällä erilaisia tiedotustilaisuuksia ja infoja, tiedottamalla eri medioissa, kuten screen kampanja raitiovaunuissa ja metroissa 2.–8.12.2013, ja kirjeillä sekä tekemällä kiinteää yhteistyötä asiaa edistävien kumppanien kanssa. Erityisesti yhteistyötä on tiivistetty Helsingin kaupungin opinto-ohjaajien kanssa. Oppisopimusyksikön henkilöstö on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin, kuten toisen asteen messut, yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Lisäksi yhteistyössä Respan, Tulevaisuustiskin, ammattistarttiopettajien, Avoimen ammattiopiston urasuunnitteluohjaajien, työpajojen kouluttajien, jopo-luokkien opettajien, etsivän nuorisotyön ja TE-toimistojen kanssa on etsitty oppisopimuksesta kiinnostuneita nuoria. Nuorille pidetään joka torstai Tulevaisuustiskillä infotilaisuus.

Oppisopimuksen markkinointia ja tiedotusta yrityksille on tehty jalkautumalla yrityksiin. Kaikki koulutustarkastajat markkinoivat nuorten oppisopimusmahdollisuutta erikokoisille organisaatioille käydessään tekemässä oppisopimuksia kyseisissä organisaatioissa. Myös projektityöntekijät ovat kartoittaneet nuorten oppisopimuksista kiinnostuneita yrityksiä. TAT:n tutkimuksen mukaan nuoret arvelivat, että oppisopimussuhteita on vaikea löytää. Oppisopimusyksikkö on kuitenkin kokenut positiivisen yllätyksen: on löytynyt yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan nuoria. Olisi toivottavaa ja esimerkillistä, että myös Helsingin kaupunki palkkaisi kaupungin omiin työpaikkoihin perusopetuksen päättäneitä 15–17-vuotiaita nuoria.

Työpaikkojen löytämistä on edistänyt yrityksille maksettu korotettu koulutuskorvaus. Helsingin kaupungin tuella korotettua koulutuskorvausta on maksettu kaikille alle 20-vuotiaille nuorille. Korkeinta korvausta on maksettu tänä vuonna peruskoulunsa päättäneille, joille on saatu lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisärahoitusta. Touko-joulukuun 2013 välisenä aikana oppisopimusyksikkö on tehnyt oppisopimuksen 79:lle alle 20-vuotiaalle nuorelle. Koko vuonna sopimuksia on tehty 128:lle alle 20-vuotiaalle nuorelle. Näistä 98 on ollut ns. työllistävää sopimusta (eli oppisopimus on tuonut uuden työpaikan). Peruskoulunsa vuonna 2013 päättäneitä näistä opiskelijoista on 12.

Kaikkiin tarjottuihin oppisopimuspaikkoihin ei ole löytynyt sopivia nuoria. Osalla nuorista, mm. Tulevaisuustiskin kautta tavoitetuista nuorista, valmiudet ja elämäntilanne eivät ole tässä vaiheessa mahdollistaneet opiskelua. Jotta oppisopimus mahdollistuisi yhä useammalle nuorelle, nuoria on valmennettu työelämään ja orientoitu oppisopimuskoulutukseen kehittämällä yrityksille räätälöityjä treenijaksoja. Jakso sisältää valmistautumisen oppisopimuskoulutukseen ja työpaikkahaastatteluun, rekrytoivaan työpaikkaan tutustumisen, opiskelutaitojen kehittämisen ja oppimisvaikeuksien alustavan kartoituksen. Vuoden 2013 aikana toteutettiin neljä erillistä yritystreenijaksoa, joissa rekrytoitiin viiteen organisaatioon yhteensä 36 nuorta oppisopimukseen. Treenijaksojen toteutusta ja kehittämistä jatketaan yhteistyössä Stadin avoimen opiston kanssa. Treenijaksoilla mukana olleiden, ei oppisopimuskoulutukseen valittujen nuorten kanssa on jatkettu ohjausta, mietitty eri vaihtoehtoja, kuten työkokeilua tai oppilaitokseen sijoittumista, ja siten jatkettu toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi.

Uutena koulutusvaihtoehtona Stadin ammattiopistossa tarjotaan nuorille 2 + 1 – ja 1+2–tutkintomallia, jossa loppuvaiheen opinnot suoritetaan oppisopimuksella. Tällainen malli sopii niille nuorille, joilla on motivaatio korkealla ja työharjoittelujen myötä on löytynyt oppisopimuskoulutukseen sopiva työpaikka. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin ryhmämuotoiset pilotit palvelualalla. Lisäksi mahdollisuuteen on tarttunut yksittäisiä nuoria eri aloilta. Syksyn työn tuloksena yli kymmenen oppilaitoksessa opiskellutta opiskelijaa on siirtynyt oppisopimuskoulutukseen. Tällainen joustava ratkaisu motivoi ja tukee nuoria saattamaan opinnot loppuun ja tukee työllistymistä.

Nuorten määrä kaikista oppisopimusopiskelijoista on edelleen vähäinen. Kaikista Suomen oppisopimusopiskelijoista alle 25-vuotiaita on 18 %, joista 2/3 tekee ammatillista perustutkintoa. Oppisopimusyksikön oppisopimuksista alle 25-vuotiaiden sopimuksia on 21,6 % kaikista sopimuksista. Näistäkin 2/3 tekee ammatillista perustutkintoa. Kaikkiaan vuonna 2013 oppisopimusyksikössä solmittiin 415 oppisopimusta alle 25-vuotiaan nuoren kanssa. Näistä 217 ovat olleet työllistäviä.

Jos tarkastellaan kaikkia alle 29-vuotiaita, sopimuksia on tehty vuoden 2013 aikana 648. Näistä 285 ovat olleet työllistäviä. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa (20–29-vuotiaat ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret aikuiset) oppisopimusyksikkö on onnistunut hyvin. 20.9.2013 tilanteen mukaan koko maassa oli käytetty 261 oppisopimuspaikkaa, joista 48 oli Helsingin kaupungin oppisopimusyksikössä.

Opetuslautakunta toteaa, että oppisopimuskoulutusta tulee edelleen kehittää nuorten työllisyyden edistämisessä. Tiedotus erilaisista mahdollisuuksista on olennaista. Osa oppisopimuskoulutukseen ohjautuvista nuorista tarvitsee tehostettua tukea ja ohjausta. Kehittämisen kohteena on edelleen tarkentaa, miten tuen tarve tunnistetaan ja miten tuki toteutetaan, kuka tukea antoi, milloin ja mitä tukea annetaan. Lisäksi kehittämiskohteena on tuen ja ohjauksen dokumentoinnin kehittäminen sekä työpaikkakouluttajien koulutus. Näin vähennetään keskeyttämisiä ja edistetään nuorten työllistymistä.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Anna Mari Leinonen, oppisopimusjohtaja, puhelin: 310 86470

annamari.leinonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Koskinen Kauko toivomusponsi 1, Kvsto 13.11.2013 asia 4

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Koko Uudenmaan alueella oli vuonna 2013 noin 5 000 alle 20-vuotiasta ja useita tuhansia alle 25-vuotiaita nuoria vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Oppisopimuskoulutus on yksi mahdollisuus hoitaa nuorten työllistymistä. Helsingin kaupungin Stadin aikuisopiston oppisopimusyksikkö on kehittänyt oppisopimuskoulutusta sekä sen käyttöä nuorten mahdollisuutena työllistyä erilaisin toimenpitein.

Nuorten oppisopimuskoulutuksen tunnettavuus on ollut melko vähäistä. Taloudellinen tiedotustoimisto selvitti vuonna 2012 Oppimalla ammattiin -kyselyllä 16–29-vuotiaiden nuorten näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen tunnettavuudesta ja työllistävyydestä. Tulosten mukaan suurin osa nuorista (65 %) tunsi oppisopimusta vain hieman tai ei ollenkaan. Suhteellisen moni näki oppisopimuksen kuitenkin kiinnostavana ja mielikuvat oppisopimuskoulutuksesta olivat positiivisia. Oppisopimuskoulutus nähtiin käytännönläheisenä työllistymisen väylänä, joskin oppisopimuspaikkoja arveltiin olevan vaikea löytää. Nuoret toivoivat, että oppisopimuskoulutuksesta tiedotettaisiin nuorille ja yrityksille nykyistä huomattavasti paremmin. Myös korotetutun koulutuskorvauksen uskottiin lisäävän nuorten mahdollisuuksia työllistyä oppisopimuksella.

Osana nuorisotakuun toteuttamista oppisopimusyksikkö on vastannut vuoden 2013 aikana TAT:n tutkimuksessa esille nousseisiin haasteisiin. Oppisopimusyksikkö on tehostanut tiedotusta nuorten oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista järjestämällä erilaisia tiedotustilaisuuksia ja infoja, tiedottamalla eri medioissa, kuten screen kampanja raitiovaunuissa ja metroissa 2.–8.12.2013, ja kirjeillä sekä tekemällä kiinteää yhteistyötä asiaa edistävien kumppanien kanssa. Erityisesti yhteistyötä on tiivistetty Helsingin kaupungin opinto-ohjaajien kanssa. Oppisopimusyksikön henkilöstö on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin, kuten toisen asteen messut, yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Lisäksi yhteistyössä Respan, Tulevaisuustiskin, ammattistarttiopettajien, Avoimen ammattiopiston urasuunnitteluohjaajien, työpajojen kouluttajien, jopo-luokkien opettajien, etsivän nuorisotyön ja TE-toimistojen kanssa on etsitty oppisopimuksesta kiinnostuneita nuoria. Nuorille pidetään joka torstai Tulevaisuustiskillä infotilaisuus.

Oppisopimuksen markkinointia ja tiedotusta yrityksille on tehty jalkautumalla yrityksiin. Kaikki koulutustarkastajat markkinoivat nuorten oppisopimusmahdollisuutta erikokoisille organisaatioille käydessään tekemässä oppisopimuksia kyseisissä organisaatioissa. Myös projektityöntekijät ovat kartoittaneet nuorten oppisopimuksista kiinnostuneita yrityksiä. TAT:n tutkimuksen mukaan nuoret arvelivat, että oppisopimussuhteita on vaikea löytää. Oppisopimusyksikkö on kuitenkin kokenut positiivisen yllätyksen: on löytynyt yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan nuoria. Olisi toivottavaa ja esimerkillistä, että myös Helsingin kaupunki palkkaisi kaupungin omiin työpaikkoihin perusopetuksen päättäneitä 15–17-vuotiaita nuoria.

Työpaikkojen löytämistä on edistänyt yrityksille maksettu korotettu koulutuskorvaus. Helsingin kaupungin tuella korotettua koulutuskorvausta on maksettu kaikille alle 20-vuotiaille nuorille. Korkeinta korvausta on maksettu tänä vuonna peruskoulunsa päättäneille, joille on saatu lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisärahoitusta. Touko-joulukuun 2013 välisenä aikana oppisopimusyksikkö on tehnyt oppisopimuksen 79:lle alle 20-vuotiaalle nuorelle. Koko vuonna sopimuksia on tehty 128:lle alle 20-vuotiaalle nuorelle. Näistä 98 on ollut ns. työllistävää sopimusta (eli oppisopimus on tuonut uuden työpaikan). Peruskoulunsa vuonna 2013 päättäneitä näistä opiskelijoista on 12.

Kaikkiin tarjottuihin oppisopimuspaikkoihin ei ole löytynyt sopivia nuoria. Osalla nuorista, mm. Tulevaisuustiskin kautta tavoitetuista nuorista, valmiudet ja elämäntilanne eivät ole tässä vaiheessa mahdollistaneet opiskelua. Jotta oppisopimus mahdollistuisi yhä useammalle nuorelle, nuoria on valmennettu työelämään ja orientoitu oppisopimuskoulutukseen kehittämällä yrityksille räätälöityjä treenijaksoja. Jakso sisältää valmistautumisen oppisopimuskoulutukseen ja työpaikkahaastatteluun, rekrytoivaan työpaikkaan tutustumisen, opiskelutaitojen kehittämisen ja oppimisvaikeuksien alustavan kartoituksen. Vuoden 2013 aikana toteutettiin neljä erillistä yritystreenijaksoa, joissa rekrytoitiin viiteen organisaatioon yhteensä 36 nuorta oppisopimukseen. Treenijaksojen toteutusta ja kehittämistä jatketaan yhteistyössä Stadin avoimen opiston kanssa. Treenijaksoilla mukana olleiden, ei oppisopimuskoulutukseen valittujen nuorten kanssa on jatkettu ohjausta, mietitty eri vaihtoehtoja, kuten työkokeilua tai oppilaitokseen sijoittumista, ja siten jatkettu toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi.

Uutena koulutusvaihtoehtona Stadin ammattiopistossa tarjotaan nuorille 2 + 1 – ja 1+2–tutkintomallia, jossa loppuvaiheen opinnot suoritetaan oppisopimuksella. Tällainen malli sopii niille nuorille, joilla on motivaatio korkealla ja työharjoittelujen myötä on löytynyt oppisopimuskoulutukseen sopiva työpaikka. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin ryhmämuotoiset pilotit palvelualalla. Lisäksi mahdollisuuteen on tarttunut yksittäisiä nuoria eri aloilta. Syksyn työn tuloksena yli kymmenen oppilaitoksessa opiskellutta opiskelijaa on siirtynyt oppisopimuskoulutukseen. Tällainen joustava ratkaisu motivoi ja tukee nuoria saattamaan opinnot loppuun ja tukee työllistymistä.

Nuorten määrä kaikista oppisopimusopiskelijoista on edelleen vähäinen. Kaikista Suomen oppisopimusopiskelijoista alle 25-vuotiaita on 18 %, joista 2/3 tekee ammatillista perustutkintoa. Oppisopimusyksikön oppisopimuksista alle 25-vuotiaiden sopimuksia on 21,6 % kaikista sopimuksista. Näistäkin 2/3 tekee ammatillista perustutkintoa. Kaikkiaan vuonna 2013 oppisopimusyksikössä solmittiin 415 oppisopimusta alle 25-vuotiaan nuoren kanssa. Näistä 217 ovat olleet työllistäviä.

Jos tarkastellaan kaikkia alle 29-vuotiaita, sopimuksia on tehty vuoden 2013 aikana 648. Näistä 285 ovat olleet työllistäviä. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa (20–29-vuotiaat ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret aikuiset) oppisopimusyksikkö on onnistunut hyvin. 20.9.2013 tilanteen mukaan koko maassa oli käytetty 261 oppisopimuspaikkaa, joista 48 oli Helsingin kaupungin oppisopimusyksikössä.

Opetuslautakunta toteaa, että oppisopimuskoulutusta tulee edelleen kehittää nuorten työllisyyden edistämisessä. Tiedotus erilaisista mahdollisuuksista on olennaista. Osa oppisopimuskoulutukseen ohjautuvista nuorista tarvitsee tehostettua tukea ja ohjausta. Kehittämisen kohteena on edelleen tarkentaa, miten tuen tarve tunnistetaan ja miten tuki toteutetaan, kuka tukea antaa, milloin ja mitä tukea annetaan. Lisäksi kehittämiskohteena on tuen ja ohjauksen dokumentoinnin kehittäminen sekä työpaikkakouluttajien koulutus. Näin vähennetään keskeyttämisiä ja edistetään nuorten työllistymistä.

Esittelijä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.11.2013 (§ 385) käsitellessään talousarvioehdotusta vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2014–2016 seuraavan valtuutettu Kauko Koskisen tekemän toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi mm. oppisopimusmenettelyä kehittämällä ja sen käyttöä edistävin toimenpitein."

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Anna Mari Leinonen, oppisopimusjohtaja, puhelin: 310 86470

annamari.leinonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Koskinen Kauko toivomusponsi 1, Kvsto 13.11.2013 asia 4

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/11

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 11

Opetuslautakunnan esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen uuden johtosäännön hyväksymisestä

HEL 2014-000422 T 00 01 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että valtuusto hyväksyy uuden Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön seuraavasti ja samalla kumoaa valtuuston 21.4.2010 hyväksymän Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen: 

HELSINGIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ             

1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin opetuslautakunta, sen suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto sekä lautakunnan alainen Helsingin kaupungin opetusvirasto huolehtivat kaupungin opetustoimesta, osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, ruotsinkielisestä lasten päivähoidosta sekä etsivästä nuorisotyöstä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

2 §

Lautakunta ja sen jaostot

Opetuslautakunnassa on 11 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä yhdeksän on suomenkielisestä ja kaksi ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Lautakunnan suomenkieliset jäsenet muodostavat suomenkielisen jaoston. Ruotsinkieliseen jaostoon kuuluvat lautakunnan ruotsinkieliset jäsenet, joiden lisäksi jaostoon valitaan seitsemän lisäjäsentä ja jokaiselle lisäjäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenet ovat ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Kaupunginvaltuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi lautakunnan varsinaisen jäsenen.

3 §

Esittely             

Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan, hallinto- ja kehittämiskeskusta sekä useampaa kuin yhtä osastoa koskevat asiat. Muun osaston päällikkö esittelee osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Suomenkielisen jaoston kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan koskevat asiat. Perusopetuslinjan sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee osaston päällikkö.

Ruotsinkielisen jaoston kokouksissa viraston päällikkö esittelee opetustointa kokonaisuudessaan koskevat asiat. Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee osaston päällikkö.

Koulun ja lukion johtokunnan kokouksissa rehtori esittelee asiat. Linjanjohtaja voi tilapäisesti määrätä muun viranhaltijan esittelemän asian. Milloin johtokunta on kahden tai useamman koulun ja lukion yhteinen, kukin esittelijä esittelee omaa kouluaan ja lukiotaan koskevat asiat ja yhteinen johtokunta määrää tarvittaessa esittelijän.

Ammattiosaamisen toimikunnan ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunnan kokouksissa asian esittelee viraston päällikön määräämä viranhaltija.

Viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.

4 §

Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 valvoa, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti

2 hyväksyä osaltaan virastolle tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista

3 vastata viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja hyväksyä viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaus

4 päättää opetustoimen hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista lukuun ottamatta oppilasmaksuja ja oppilaiden ruokailusta perittäviä tai näihin verrattavia maksuja sekä ruotsinkielisen lasten päivähoidon maksuja sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää edellä tarkoitetuista hinnoista, maksuista vuokrista ja korvauksista 

5 päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta sekä valvoa avustusten käyttöä ja hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

6 hyväksyä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muita kuin tilahankkeita koskevat suunnitelmat ja piirustukset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

7 päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista

8 päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta kerrallaan kauintaan viiden vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi kauintaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle antamisesta ja muusta käyttöön luovuttamisesta

9 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta

10 päättää viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta, ei kuitenkaan muiden osakkeiden kuin valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden luovuttamisesta, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta

11 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon

12 myöntää vahingonkorvaus silloin, kun kaupunki on virastoa koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vahingonkorvauksen

13 myöntää kokonaan tai osittain vapautus viraston henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

14 myöntää vapautus virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

15 asettaa, kun asian laatu sitä erityisesti edellyttää, valmistelemaan määrättyä asiaa tilapäinen jaosto, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta on määrätty

16 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa virastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vastaanottamisesta

17 päättää valtion perintönä saadun omaisuuden käytöstä sekä hyväksyä periaatteet, joiden mukaan viranhaltija päättää käytöstä

18 tehdä jaostojen ehdotuksesta esitys kaupunginhallitukselle lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kokonaismitoituksesta

19 päättää oppilaiden koulumatkaeduista, ruotsinkielisen lasten päivähoidon harkinnanvaraisista kuljetuseduista, oppilaiden ja opiskelijoiden harkinnanvaraisista opintososiaalisista eduista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

20 päättää oppilaiden ja opiskelijoiden tapaturman hoitoa koskevan edun myöntämisestä sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää edun

21 päättää palvelusetelin käyttämisestä, vahvistaa palvelusetelin arvon sekä päättää palvelusetelipalveluntuottajille asetettavista vaatimuksista

22 päättää muista koulutuksen järjestäjälle säädetyistä tehtävistä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan muu viranomainen päättää mainituista asioista.

5 §

Jaostojen tehtävät     

Jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty,

1 valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaksi

2 hyväksyä opetussuunnitelmat ja muut opetuksen järjestämiseen liittyvät suunnitelmat, tuntijaot ja kieliohjelmat

3 hyväksyä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

4 päättää oppilaaksioton sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista

5 päättää opiskelijaksioton perusteista

6 päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta

7 päättää koulujen ja oppilaitosten työn aloittamisesta, lomien ajankohdista ja vapaapäivistä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan toimielin tai viranhaltija päättää mainituista asioista

8 päättää taiteen perusopetuksen järjestämisestä alaisissaan oppilaitoksissa

9 tehdä lautakunnalle esitys talousarvioehdotukseksi

10 asettaa ammatillisten oppilaitosten ammatilliset neuvottelukunnat ja oppilaitosten yhteiset ammatilliset neuvottelukunnat oppilaitosta kuultuaan

11 päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista sekä ruotsinkielisen lasten päivähoidon sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista

12 erottaa peruskoulun oppilas yli kuukaudeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä lukion opiskelija yli kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi sekä päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen

13 hyväksyä ammatillisen oppilaitoksen järjestyssäännöt tai antaa muut ammatillisessa oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset

14 päättää peruskoulun oppilaskunnasta sekä niiden tehtävistä

15 määrätä ne koulut ja lukiot, joilla on yhteinen johtokunta

16 hyväksyä tilahankkeita koskevat tarveselvitykset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Lisäksi ruotsinkielisen jaoston tehtävänä on päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon paikkojen määrästä ja toimintayksiköiden aukioloajoista sekä vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Lisäksi ruotsinkielisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon osalta niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän päätöksen saattamista toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta.                      

6 §

Johtokunnat             

Koulun ja lukion antaman opetuksen ja kasvatuksen kehittämistä ja tukemista varten sekä koulun ja lukion sekä yhteiskunnan välisen yhteistyön edistämistä varten koululla ja lukiolla on johtokunta. Kahdella tai useammalla koululla ja lukiolla voi olla yhteinen johtokunta.

Johtokunnan toimikausi on kaksivuotinen. Jaosto valitsee johtokuntaan viisi jäsentä, joista osa on valittava koulun ja lukion johtokuntaan vanhempien keskuudesta heidän ehdottamistaan henkilöistä. Aikuislukion rehtori nimeää viisi ehdokasta aikuislukion sidosryhmien ehdottamista henkilöistä.

Lisäksi jaosto valitsee johtokuntaan enintään kaksi opettajien keskuudestaan ehdottamaa opettajajäsentä, joiden pääasiallinen toimipaikka on kyseisessä koulussa tai lukiossa ja muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä yhden jäsenen, joka on kaupungin palveluksessa ja, jolla on pysyvä tai pääasiallinen sijoituspaikka kyseisessä koulussa tai lukiossa.

Jaosto valitsee peruskoulun johtokuntaan kaksi koulun oppilaana olevaa oppilasjäsentä ja lukion johtokuntaan kaksi lukion opiskelijana olevaa opiskelijajäsentä sekä aikuislukion johtokuntaan kaksi aikuislukion opiskelijana olevaa opiskelijajäsentä, jos oppilaskunta ja opiskelijakunta asettavat vaalikelpoisia ehdokkaita. Jos vaalikelpoisia ehdokkaita ei ole, oppilaskunta ja opiskelijakunta valitsevat keskuudestaan 15 vuotta täyttäneen koulun tai lukion opiskelijana olevan edustajan, jolle voidaan johtokunnan päätöksellä antoi läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Alaikäiselle ei kuitenkaan voida antoi oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon eikä läsnäolo-oikeutta silloin, kun henkilökuntaa tai oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevia asioita käsitellään johtokunnan kokouksissa.

Yhteisen johtokunnan kokoonpano poikkeaa edellä määrätystä siten, että

1 kahden koulun tai kahden lukion yhteiseen johtokuntaan valitaan kolme jäsentä vanhempien keskuudesta molempien koulujen ja lukioiden vanhempien yhteisesti ehdottamista henkilöistä ja johtokunnassa on molemmista kouluista ja lukioista yksi koulun tai lukion palveluksessa oleva opettajajäsen, yksi muuta henkilökuntaa edustava jäsen, joka on kaupungin palveluksessa ja jonka pysyvä tai pääasiallinen sijoituspaikka on kyseisessä koulussa tai lukiossa sekä yksi koulun tai lukion opiskelijana oleva oppilas- tai opiskelijajäsen taikka, jos oppilaskunta ja opiskelijakunta eivät ole asettaneet vaalikelpoista ehdokasta, oppilaskunnan ja opiskelijakunnan keskuudestaan valitsema edellä tarkoitettu edustaja

2 jos useammalla kuin kahdella koululla tai lukiolla on yhteinen johtokunta, jaosto päättää sen kokoonpanosta erikseen siten, että kokoonpanossa on jokaisen edellä kohdassa 1 mainitun henkilöryhmän edustaja.

Jaosto valitsee jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Oppilaat ja opiskelijat valitsevat edustajalle varaedustajan.

Toimintansa aloittavan tai päättävän koulun ja lukion johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä edellä määrätään.

7 §

Johtokunnan tehtävät             

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai lukiossa sovellettavat järjestysmääräykset

2 tehdä jaostolle esitys opetussuunnitelmasta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai lukiokohtaisista suunnitelmista

3 hyväksyä vuosittain koulun ja lukion opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lukuun ottamatta 5 §:n 9 kohdassa mainittuja vuotuisia työaikoja

4 hyväksyä koulun ja lukion talousarvion käyttösuunnitelma

5 tarvittaessa määrätä oppilaskunnan ja opiskelijakunnan ehdotuksesta oppilaskunnan ja opiskelijakunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa sekä tarvittaessa vahvistaa oppilaskunnan ja opiskelijakunnan sekä kerhojen säännöt

6 erottaa peruskoulun oppilas sekä lukion opiskelija enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen, sekä päättää lukion opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on tutkimuksen alaisena rikoksesta

7 suorittaa muut lautakunnan tai sen jaoston määräämät tehtävät.

8 §

Ammattiosaamisen toimikunta

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten on ammattiosaamisen toimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtori esittää opetuslautakunnalle neljä työ- ja elinkeinoelämää edustavaa jäsenehdokasta, kummankin oppilaitoksen opettajat esittävät opetuslautakunnalle keskuudestaan kaksi oppilaitoksen palveluksessa olevaa jäsenehdokasta ja kummankin oppilaitoksen opiskelijat kaksi opiskelijana olevaa jäsenehdokasta toimikuntaan.

Ammattiosaamisen toimikunnassa on kahdeksan jäsentä. Opetuslautakunta valitsee kaksi rehtorin, opettajien ja opiskelijoiden esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi opetuslautakunta valitsee kaksi opetusviraston palveluksessa olevaa henkilöä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opetuslautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat muita kuin opiskelijoita edustavia jäseniä.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

9 §

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä kurinpidosta päättää ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtori esittää opetuslautakunnalle kaksi työelämää edustavaa jäsenehdokasta sekä kummankin oppilaitoksen opettajat, opiskelijahuollon henkilöstö sekä opiskelijat esittävät opetuslautakunnalle kukin keskuudestaan kaksi jäsenehdokasta toimikuntaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.

Opetuslautakunta valitsee yhden rehtorin, opettajien, opiskelijahuollon henkilöstön ja opiskelijoiden esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Lisäksi opetuslautakunta valitsee yhden opetusviraston palveluksessa olevista henkilöistä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Opetuslautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat muita kuin opiskelijoita edustavia jäseniä.

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja nimeää toimikuntaan opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan, kun käsiteltävänä on opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskeva asia.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

Toimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty tai määrätty.

10 §

Organisaatio             

Virastossa on seuraavat osastot:

- hallinto- ja kehittämiskeskus

- nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

- perusopetuslinja

- ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on opetustoimen johtaja.

Osaston päällikkönä on osaston päällikkö.

11 §

Johtaminen             

Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

12 §

Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimiala

Osasto huolehtii opetusviraston keskitetyistä hallinto- ja kehittämistehtävistä sekä järjestää koulujen, oppilaitosten ja ruotsinkielisen lasten päivähoidon tukipalvelut hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

13 §

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimiala

Osasto huolehtii kaupungin suomenkielisestä nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksesta, oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta, nuorten työpajatoiminnasta sekä suomen- ja ruotsinkielisestä oppisopimusmuotoisesta koulutuksesta ja osaltaan suomenkielisestä lisäopetuksesta sekä etsivästä nuorisotyöstä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

14 §

Perusopetuslinjan toimiala

Osasto huolehtii kaupungin suomenkielisestä perusopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaisesta opetuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

15 §

Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimiala

Osasto huolehtii kaupungin ruotsinkielisen lasten päivähoidon järjestämisestä sekä kaupungin ruotsinkielisestä esi- ja perusopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaisesta opetuksesta, lukiokoulutuksesta ja osaltaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

16 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta

3 siirtää viraston palveluksessa oleva henkilö ja vastaava virka tai tehtävä viraston osastosta toiseen asianomaista esimiestä, asianomaista henkilöä sekä tämän sitä pyytäessä luottamusmiestä kuultuaan

4 panna täytäntöön henkilökuntaa koskeva virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

5 hakea kaupungin puolesta, lukuun ottamatta Euroopan Unionin rahoitusta, viraston toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet sekä käyttää näissä asioissa kaupungin puhevaltaa

6 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat

7 hakea tarvittavat kokeiluluvat

8 päättää sopimuksiin perustuvista yksityisten oppilaitosten korvauksista

9 myöntää erikseen tehtyihin päätöksiin perustuvat avustukset yksityisille oppilaitoksille

10 päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon antamisesta ja ruotsinkielisestä lasten päivähoidosta perittävän maksun määräämisestä sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti

11 päättää viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palvelusetelipalveluntuottajat.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan sekä jaostojen määräämät muut tehtävät.

17 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

Lisäksi osaston päällikön tai hänen määräämänsä tehtävänä on oman osastonsa osalta

1 ottaa oppilaat, opiskelijat ja työpajatoiminnan asiakkaat sekä oppilaat kaupungin järjestämään ja hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lapset päivähoitoon

2 päättää oppilaan erityisen tuen järjestämisestä sekä säädetyistä erityisistä opetusjärjestelyistä

3 päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin

4 vaihtaa perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuksen järjestämispaikkaa opetuskieltä muuttamatta

5 määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden ja muiden viranhaltijoiden toimipaikat.

18 §

Estyneenä oleminen

Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

19 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty.

20 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Rehtorin ottaa toistaiseksi opetuslautakunta ja määräajaksi linjanjohtaja tai hänen määräämänsä.

Opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan ottaa peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa johtokunta sekä ammatillisessa oppilaitoksessa rehtori tai hänen määräämänsä.

Määräaikaisen opettajanviran haltijan ja tuntiopettajan ottaa rehtori, ja ammatillisessa oppilaitoksessa rehtori tai hänen määräämänsä.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

21 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttäminen

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.

Lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen.

Huomioon ottaen, mitä edellä on määrätty, viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa opetukseen ja oppilasarviointiin liittyvissä sekä muissa oppilaiden ja opiskelijoiden säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa.

Käsittely

Pöydälle jaettiin opetusviraston virastotoimikunnan 27.1.2014 asiasta antaman lausunto.

Keskustelu.

Esittelijä korjasi seuraavat kirjoitusvirheet esittelijän osuudessa: 8 §:n ensimmäisen kappaleen ("Kohdassa esitetään poistettavaksi…") toisessa virkkeessä, po. "ilmaisulla" ja kolmannessa virkkeessä, po. yksikössä "oleva sana" sekä 17 §:n 2 mom. 4 kohdan lopusta piste pois ja piste 5 kohdan loppuun.

Lisäksi esittelijä korjasi lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön muuttumisen johdosta sanan "oppilaskunta" sanaksi "opiskelijakunta" päätösehdotuksen 6 §:n 4 momentissa, 5 momentin 1 kohdassa ja 7 §:n 5 kohdassa. Tähän liittyen esittelijä muutti esittelijän osuuden 8 §:n toisen kappaleen ("Uusi muotoilu kuvaa…") jälkimmäisen virkkeen samoin kuin 9 §:n toisen kappaleen ("Uusi muotoilu kuvaa…") samansisältöisen kolmannen virkkeen kuulumaan seuraavasti:"Kohdassa käytetään opiskelijat-sanaa oppilaskunta-sanan sijasta."

Jäsen Nordman ehdotti, että päätösehdotuksessa 20 §:n 4 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Rehtorin ottaa toistaiseksi opetuslautakunta ja määräajaksi linjanjohtaja tai hänen määräämänsä."

ja että sen jälkeen lisätään uusi 5 ja uusi 6 momentti seuraavasti:

"Opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan ottaa peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa johtokunta sekä ammatillisessa oppilaitoksessa rehtori tai hänen määräämänsä

Määräaikaisen opettajanviran haltijan ja tuntiopettajan ottaa rehtori, ja ammatillisessa oppilaitoksessa rehtori tai hänen määräämänsä."

Kannattajat jäsenet Rydman, Leoni

Jäsen Nordman ehdotti, että päätösehdotuksessa 6 §:n 2 momentin alkuun lisätään seuraava virke:

"Johtokunnan toimikausi on kaksivuotinen."

Kannattajat jäsenet Korolainen, Leoni, Jalovaara

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin vastaehdotus 20 §:ää koskevin muutoksin

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 11
Jäsenet Ekman, Jalovaara, Korolainen, Kuittinen, Leoni, Nordman, Nyman, Raittinen, Razmyar, Rydman, puheenjohtaja Krohn

Hyväksyttiin jäsen Nordmanin vastaehdotus äänin 11-0.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin vastaehdotus 6 §:n muuttamiseksi

Jaa-äänet: 5
Jäsenet Ekman, Jalovaara, Kuittinen, Raittinen, Rydman

Ei-äänet: 6
Jäsenet Korolainen, Leoni, Nordman, Nyman, Razmyar, puheenjohtaja Krohn

Hyväksyttiin jäsen Nordmanin vastaehdotus äänin 6-5.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus edellä selostetuin muutoksin.

Esittelijä opetustoimen johtaja Jarnila ilmoitti eriävän mielipiteen: Päätös henkilökunnan ottamisen osalta poikkeaa olennaisesti muihin hallintokuntiin verrattuna.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: 310 86628

kati.laaksonen(a)hel.fi

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

Anu Kangaste, lakimies, puhelin: 310 87180

anu.kangaste(a)hel.fi

Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: 310 86748

aira.saarni(a)hel.fi

Liitteet

1

Virastotoimikunnan lausunto 27.1.2014.pdf

2

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön muutokset.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että valtuusto hyväksyy uuden Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön seuraavasti ja samalla kumoaa valtuuston 21.4.2010 hyväksymän Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen: 

HELSINGIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ             

1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin opetuslautakunta, sen suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto sekä lautakunnan alainen Helsingin kaupungin opetusvirasto huolehtivat kaupungin opetustoimesta, osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, ruotsinkielisestä lasten päivähoidosta sekä etsivästä nuorisotyöstä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

2 §

Lautakunta ja sen jaostot

Opetuslautakunnassa on 11 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä yhdeksän on suomenkielisestä ja kaksi ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Lautakunnan suomenkieliset jäsenet muodostavat suomenkielisen jaoston. Ruotsinkieliseen jaostoon kuuluvat lautakunnan ruotsinkieliset jäsenet, joiden lisäksi jaostoon valitaan seitsemän lisäjäsentä ja jokaiselle lisäjäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenet ovat ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Kaupunginvaltuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi lautakunnan varsinaisen jäsenen.

 

3 §

Esittely             

Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan, hallinto- ja kehittämiskeskusta sekä useampaa kuin yhtä osastoa koskevat asiat. Muun osaston päällikkö esittelee osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Suomenkielisen jaoston kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan koskevat asiat. Perusopetuslinjan sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee osaston päällikkö.

Ruotsinkielisen jaoston kokouksissa viraston päällikkö esittelee opetustointa kokonaisuudessaan koskevat asiat. Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee osaston päällikkö.

Koulun ja lukion johtokunnan kokouksissa rehtori esittelee asiat. Linjanjohtaja voi tilapäisesti määrätä muun viranhaltijan esittelemän asian. Milloin johtokunta on kahden tai useamman koulun ja lukion yhteinen, kukin esittelijä esittelee omaa kouluaan ja lukiotaan koskevat asiat ja yhteinen johtokunta määrää tarvittaessa esittelijän.

Ammattiosaamisen toimikunnan ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunnan kokouksissa asian esittelee viraston päällikön määräämä viranhaltija.

Viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.

4 §

Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 valvoa, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti

2 hyväksyä osaltaan virastolle tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista

3 vastata viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja hyväksyä viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaus

4 päättää opetustoimen hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista lukuun ottamatta oppilasmaksuja ja oppilaiden ruokailusta perittäviä tai näihin verrattavia maksuja sekä ruotsinkielisen lasten päivähoidon maksuja sekä hyväksyy perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää edellä tarkoitetuista hinnoista, maksuista vuokrista ja korvauksista 

5 päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta sekä valvoa avustusten käyttöä ja hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

6 hyväksyä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muita kuin tilahankkeita koskevat suunnitelmat ja piirustukset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

7 päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista

8 päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta kerrallaan kauintaan viiden vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi kauintaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle antamisesta ja muusta käyttöön luovuttamisesta

9 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta

10 päättää viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta, ei kuitenkaan muiden osakkeiden kuin valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden luovuttamisesta, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta

11 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon

12 myöntää vahingonkorvaus silloin, kun kaupunki on virastoa koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vahingonkorvauksen

13 myöntää kokonaan tai osittain vapautus viraston henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

14 myöntää vapautus virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

15 asettaa, kun asian laatu sitä erityisesti edellyttää, valmistelemaan määrättyä asiaa tilapäinen jaosto, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta on määrätty

16 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa virastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vastaanottamisesta

17 päättää valtion perintönä saadun omaisuuden käytöstä sekä hyväksyä periaatteet, joiden mukaan viranhaltija päättää käytöstä

18 tehdä jaostojen ehdotuksesta esitys kaupunginhallitukselle lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kokonaismitoituksesta

19 päättää oppilaiden koulumatkaeduista, ruotsinkielisen lasten päivähoidon harkinnanvaraisista kuljetuseduista, oppilaiden ja opiskelijoiden harkinnanvaraisista opintososiaalisista eduista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

20 päättää oppilaiden ja opiskelijoiden tapaturman hoitoa koskevan edun myöntämisestä sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää edun

21 päättää palvelusetelin käyttämisestä, vahvistaa palvelusetelin arvon sekä päättää palvelusetelipalveluntuottajille asetettavista vaatimuksista

22 päättää muista koulutuksen järjestäjälle säädetyistä tehtävistä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan muu viranomainen päättää mainituista asioista.

5 §

Jaostojen tehtävät     

Jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty,

1 valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaksi

2 hyväksyä opetussuunnitelmat ja muut opetuksen järjestämiseen liittyvät suunnitelmat, tuntijaot ja kieliohjelmat

3 hyväksyä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

4 päättää oppilaaksioton sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista

5 päättää opiskelijaksioton perusteista

6 päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta

7 päättää koulujen ja oppilaitosten työn aloittamisesta, lomien ajankohdista ja vapaapäivistä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan toimielin tai viranhaltija päättää mainituista asioista

8 päättää taiteen perusopetuksen järjestämisestä alaisissaan oppilaitoksissa

9 tehdä lautakunnalle esitys talousarvioehdotukseksi

10 asettaa ammatillisten oppilaitosten ammatilliset neuvottelukunnat ja oppilaitosten yhteiset ammatilliset neuvottelukunnat oppilaitosta kuultuaan

11 päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista sekä ruotsinkielisen lasten päivähoidon sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista

12 erottaa peruskoulun oppilas yli kuukaudeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä lukion opiskelija yli kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi sekä päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen

13 hyväksyä ammatillisen oppilaitoksen järjestyssäännöt tai antaa muut ammatillisessa oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset

14 päättää peruskoulun oppilaskunnasta sekä niiden tehtävistä

15 määrätä ne koulut ja lukiot, joilla on yhteinen johtokunta

16 hyväksyä tilahankkeita koskevat tarveselvitykset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Lisäksi ruotsinkielisen jaoston tehtävänä on päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon paikkojen määrästä ja toimintayksiköiden aukioloajoista sekä vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Lisäksi ruotsinkielisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon osalta niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän päätöksen saattamista toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta.                                         

6 §

Johtokunnat             

Koulun ja lukion antaman opetuksen ja kasvatuksen kehittämistä ja tukemista varten sekä koulun ja lukion sekä yhteiskunnan välisen yhteistyön edistämistä varten koululla ja lukiolla on johtokunta. Kahdella tai useammalla koululla ja lukiolla voi olla yhteinen johtokunta.

Jaosto valitsee johtokuntaan viisi jäsentä, joista osa on valittava koulun ja lukion johtokuntaan vanhempien keskuudesta heidän ehdottamistaan henkilöistä. Aikuislukion rehtori nimeää viisi ehdokasta aikuislukion sidosryhmien ehdottamista henkilöistä.

Lisäksi jaosto valitsee johtokuntaan enintään kaksi opettajien keskuudestaan ehdottamaa opettajajäsentä, joiden pääasiallinen toimipaikka on kyseisessä koulussa tai lukiossa ja muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä yhden jäsenen, joka on kaupungin palveluksessa ja, jolla on pysyvä tai pääasiallinen sijoituspaikka kyseisessä koulussa tai lukiossa.

Jaosto valitsee peruskoulun johtokuntaan kaksi koulun oppilaana olevaa oppilasjäsentä ja lukion johtokuntaan kaksi lukion opiskelijana olevaa opiskelijajäsentä sekä aikuislukion johtokuntaan kaksi aikuislukion opiskelijana olevaa opiskelijajäsntä, jos oppilaskunta asettaa vaalikelpoisia ehdokkaita. Jos vaalikelpoisia ehdokkaita ei ole, oppilaskunta valitsee keskuudestaan 15 vuotta täyttäneen koulun tai lukion opiskelijana olevan edustajan, jolle voidaan johtokunnan päätöksellä antaa läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Alaikäiselle ei kuitenkaan voida antaa oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon eikä läsnäolo-oikeutta silloin, kun henkilökuntaa tai oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevia asioita käsitellään johtokunnan kokouksissa.

Yhteisen johtokunnan kokoonpano poikkeaa edellä määrätystä siten, että

1 kahden koulun tai kahden lukion yhteiseen johtokuntaan valitaan kolme jäsentä vanhempien keskuudesta molempien koulujen ja lukioiden vanhempien yhteisesti ehdottamista henkilöistä ja johtokunnassa on molemmista kouluista ja lukioista yksi koulun tai lukion palveluksessa oleva opettajajäsen, yksi muuta henkilökuntaa edustava jäsen, joka on kaupungin palveluksessa ja jonka pysyvä tai pääasiallinen sijoituspaikka on kyseisessä koulussa tai lukiossa sekä yksi koulun tai lukion opiskelijana oleva oppilas- tai opiskelijajäsen taikka, jos oppilaskunta ei ole asettanut vaalikelpoista ehdokasta, oppilaskunnan keskuudestaan valitsema edellä tarkoitettu edustaja

2 jos useammalla kuin kahdella koululla tai lukiolla on yhteinen johtokunta, jaosto päättää sen kokoonpanosta erikseen siten, että kokoonpanossa on jokaisen edellä kohdassa 1 mainitun henkilöryhmän edustaja.

Jaosto valitsee jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Oppilaat ja opiskelijat valitsevat edustajalle varaedustajan.

Toimintansa aloittavan tai päättävän koulun ja lukion johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä edellä määrätään.

7 §

Johtokunnan tehtävät             

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai lukiossa sovellettavat järjestysmääräykset

2 tehdä jaostolle esitys opetussuunnitelmasta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai lukiokohtaisista suunnitelmista

3 hyväksyä vuosittain koulun ja lukion opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lukuun ottamatta 5 §:n 9 kohdassa mainittuja vuotuisia työaikoja

4 hyväksyä koulun ja lukion talousarvion käyttösuunnitelma

5 tarvittaessa määrätä oppilaskunnan ehdotuksesta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa sekä tarvittaessa vahvistaa oppilaskunnan ja kerhojen säännöt

6 erottaa peruskoulun oppilas sekä lukion opiskelija enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan pannan täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen, sekä päättää lukion opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on tutkimuksen alaisena rikoksesta

7 suorittaa muut lautakunnan tai sen jaoston määräämät tehtävät.

8 §

Ammattiosaamisen toimikunta

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten on ammattiosaamisen toimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtori esittää opetuslautakunnalle neljä työ- ja elinkeinoelämää edustavaa jäsenehdokasta, kummankin oppilaitoksen opettajat esittävät opetuslautakunnalle keskuudestaan kaksi oppilaitoksen palveluksessa olevaa jäsenehdokasta ja kummankin oppilaitoksen opiskelijat kaksi opiskelijana olevaa jäsenehdokasta toimikuntaan.

Ammattiosaamisen toimikunnassa on kahdeksan jäsentä. Opetuslautakunta valitsee kaksi rehtorin, opettajien ja opiskelijoiden esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi opetuslautakunta valitsee kaksi opetusviraston palveluksessa olevaa henkilöä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opetuslautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat muita kuin opiskelijoita edustavia jäseniä.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

9 §

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä kurinpidosta päättää ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtori esittää opetuslautakunnalle kaksi työelämää edustavaa jäsenehdokasta sekä kummankin oppilaitoksen opettajat, opiskelijahuollon henkilöstö sekä opiskelijat esittävät opetuslautakunnalle kukin keskuudestaan kaksi jäsenehdokasta toimikuntaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.

Opetuslautakunta valitsee yhden rehtorin, opettajien, opiskelijahuollon henkilöstön ja opiskelijoiden esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Lisäksi opetuslautakunta valitsee yhden opetusviraston palveluksessa olevista henkilöistä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Opetuslautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat muita kuin opiskelijoita edustavia jäseniä.

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja nimeää toimikuntaan opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan, kun käsiteltävänä on opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskeva asia.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

Toimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty tai määrätty.

10 §

Organisaatio             

Virastossa on seuraavat osastot:

- hallinto- ja kehittämiskeskus

- nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

- perusopetuslinja

- ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on opetustoimen johtaja.

Osaston päällikkönä on osaston päällikkö.

11 §

Johtaminen             

Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

 

12 §

Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimiala

Osasto huolehtii opetusviraston keskitetyistä hallinto- ja kehittämistehtävistä sekä järjestää koulujen, oppilaitosten ja ruotsinkielisen lasten päivähoidon tukipalvelut hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

13 §

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimiala

Osasto huolehtii kaupungin suomenkielisestä nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksesta, oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta, nuorten työpajatoiminnasta sekä suomen- ja ruotsinkielisestä oppisopimusmuotoisesta koulutuksesta ja osaltaan suomenkielisestä lisäopetuksesta sekä etsivästä nuorisotyöstä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

14 §

Perusopetuslinjan toimiala

Osasto huolehtii kaupungin suomenkielisestä perusopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaisesta opetuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

15 §

Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimiala

Osasto huolehtii kaupungin ruotsinkielisen lasten päivähoidon järjestämisestä sekä kaupungin ruotsinkielisestä esi- ja perusopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaisesta opetuksesta, lukiokoulutuksesta ja osaltaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

16 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta

3 siirtää viraston palveluksessa oleva henkilö ja vastaava virka tai tehtävä viraston osastosta toiseen asianomaista esimiestä, asianomaista henkilöä sekä tämän sitä pyytäessä luottamusmiestä kuultuaan

4 panna täytäntöön henkilökuntaa koskeva virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

5 hakea kaupungin puolesta, lukuun ottamatta Euroopan Unionin rahoitusta, viraston toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet sekä käyttää näissä asioissa kaupungin puhevaltaa

6 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat

7 hakea tarvittavat kokeiluluvat

8 päättää sopimuksiin perustuvista yksityisten oppilaitosten korvauksista

9 myöntää erikseen tehtyihin päätöksiin perustuvat avustukset yksityisille oppilaitoksille

10 päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon antamisesta ja ruotsinkielisestä lasten päivähoidosta perittävän maksun määräämisestä sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti

11 päättää viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palvelusetelipalveluntuottajat.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan sekä jaostojen määräämät muut tehtävät.

17 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asian-omaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

Lisäksi osaston päällikön tai hänen määräämänsä tehtävänä on oman osastonsa osalta

1 ottaa oppilaat, opiskelijat ja työpajatoiminnan asiakkaat sekä oppilaat kaupungin järjestämään ja hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lapset päivähoitoon

2 päättää oppilaan erityisen tuen järjestämisestä sekä säädetyistä erityisistä opetusjärjestelyistä

3 päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin

4 vaihtaa perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuksen järjestämispaikkaa opetuskieltä muuttamatta

5 määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden ja muiden viranhaltijoiden toimipaikat.

18 §

Estyneenä oleminen

Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

19 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty.

20 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Rehtorin ottaa toistaiseksi linjanjohtaja ja määräajaksi linjanjohtaja tai hänen määräämänsä.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

21 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttäminen

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.

Lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen.

Huomioon ottaen, mitä edellä on määrätty, viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa opetukseen ja oppilasarviointiin liittyvissä sekä muissa oppilaiden ja opiskelijoiden säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa.

Esittelijä

Kaupungin johtosääntökomitea on vuonna 1997 laatinut johtosääntömallin, jonka mukaan kaupungin hallintokuntien johtosäännöt tulee laatia. Hallintokunnat ovat muuttaneet johtosääntöjään mallin mukaiseksi. Myös opetustoimen johtosäännön muutoksissa on otettu huomioon mallijohtosäännön määräyksiä. Opetustoimen johtosääntö on edelleen osin yksityiskohtainen, mikä on johtunut opetustoimen lainsäädännöstä. 

Opetuslautakunta päätti 17.9.2013 (§ 179) asettaa tilapäisen jaoston opetustoimen johtosäännön kokonaisuudistuksen valmistelua varten. Jaostossa oli edustettuna kaikki opetuslautakunnassa edustettuna olevat puolueet. Jaosto kokoontui kolme kertaa 15.10.2013, 26.11.2013 ja 10.12.2013.

Opetusvirastossa tapahtuvaa valmistelua varten opetustoimen johtaja päätti 25.9.2013 (§ 84) asettaa työryhmän johtosääntöuudistuksen valmistelua varten. Työryhmässä oli edustettuna opetusviraston osastot ja henkilöstön edustus. Työryhmä kokoontui kolme kertaa 23.10.2013, 7.11.2013 ja 2.12.2013.

Opetusviraston virastotoimikunta on antanut asiasta lausuntonsa 27.1.2014.

Perustelut

Perusteluissa kuvataan pykäläkohtaisesti kunkin muutetun kohdan perustelut. Voimassa olevan johtosäännön vastaava pykälä, momentti ja kohta on mainittu sulkeissa. Valmistelussa on tietyiltä kohdin hyödynnetty valtuuston 6.6.2012 hyväksymää sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöä.

Johtosäännöstä esitetään poistettavaksi viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivaltamääräyksiä, joista tullaan myöhemmin lausumaan opetustoimen johtajan hyväksymässä toimintasäännössä.

Lisäksi on tietyiltä osin muutettu tehtävien järjestystä esimerkiksi aihealueiden mukaisesti.

1 § Toimiala

Pykälään esitetään lisättäväksi maininta etsivästä nuorisotyöstä.

Asiaa koskevat säädökset ovat tulleet voimaan 28.10.2010. Opetustoimi huolehtii osaltaan etsivästä nuorisotyöstä.

4 § Lautakunnan tehtävät (4 §)

4-kohta

Kohta 4 esitetään muotoiltavaksi vastaavalla tavalla kuin kohta 7.

(5-kohta)

Voimassa olevan johtosäännön kohta 5 esitetään siirrettäväksi jaostojen tehtäväksi.

Perustelut esitetään kohdassa 5 § 16.

10-kohta (10-kohta)

Kohtaa 10 esitetään muutettavaksi siten, että opetuslautakunnan tehtävänä on päättää irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisen lisäksi myös valtion perintönä saatujen asunto-osakkeiden luovuttamisesta.

Muotoilu vastaa sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön asianomaisen kohdan muotoilua.

11-kohta (11-kohta)

Sana ”kaupungin” esitetään poistettavaksi.

Muotoilu vastaa sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön asianomaisen kohdan muotoilua.

17-kohta

Kohdaksi 17 esitetään lisättäväksi uusi kohta, jolla opetuslautakunnan tehtäväksi annetaan päättää valtion perintönä saadun omaisuuden käytöstä sekä hyväksyä periaatteet, joiden mukaan viranhaltija päättää käytöstä.

Vastaavaa kohtaa ei ole voimassa olevassa johtosäännössä. Uuden kohdan muotoilu vastaa sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön asianomaisen kohdan muotoilua.

19-kohta (18-kohta)

Kohtaan 19 esitetään lisättäväksi opetuslautakunnan tehtäväksi päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon harkinnanvaraisista kuljetus-eduista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Päivähoitolain 1 §:n 5 momentin mukaan päivähoidossa olevalle lapselle voidaan järjestää myös tarpeelliset kuljetukset. Asiasta ei ole määrätty johtosäännössä aiemmin ja päätösvalta tältä osin on syytä määritellä johtosäännössä.

(20-kohta)

Opetuslautakunnan tehtävistä jaostojen tehtäväksi esitetään siirrettäväksi toimivalta päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon paikkojen määrästä ja toimintayksiköiden aukioloajoista sekä vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Perustelu kohdassa 5 § 2 mom.

5 § Jaostojen tehtävät (5 §)

1 mom. 4-kohta

Perusopetuksen oppilaita koskevasta 4-kohdasta esitetään poistettavaksi toimivalta päättää viranhaltijasta, joka ottaa oppilaat.

Kohtaan 4 kohdasta 5 esitetään siirrettäväksi toimivalta päättää aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista.

Oppilaaksiottamista koskevasta toimivallasta lausutaan jatkossa opetustoimen johtajan hyväksymässä toimintasäännössä. Oppilaaksioton perusteista kuten aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteista päättää jaosto jatkossakin. Oppilaaksiottamisessa noudatetaan edellä tarkoitettuja oppilaaksioton perusteita. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että päätösvaltaa oppilaaksiottamisessa käyttää osastotasoisen yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä.

1 mom. 5-kohta

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita koskevasta 5-kohdasta esitetään poistettavaksi toimivalta päättää viranhaltijasta, joka ottaa opiskelijat.

Kohtaan 4 kohdasta 5 esitetään siirrettäväksi toimivalta päättää aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista.

Opiskelijaksiottamista koskevasta toimivallasta lausutaan jatkossa opetustoimen johtajan hyväksymässä toimintasäännössä. Muutoin perustelujen osalta viitataan kohtaan 5 § 1 mom. 4-kohta.

1 mom. 8-kohta (10-kohta)

Sanan ”vastata” tilalle esitetään muutettavaksi sana ”päättää”.

Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Edellä mainitun lain mukaan koulutuksen järjestäjä voi järjestää opetuksen itse tai hankkia sen julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Edelleen lain mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Edellä kerrotun mukaisesti kunta päättää taiteen perusopetuksen järjestämisestä. ”Vastata”-verbi liittyy niihin tilanteisiin, joissa kunta järjestää opetuksen hankkimalla sen ulkopuoliselta taholta.

1 mom. 14-kohta (8-kohta)

Kohta 8 esitetään siirrettäväksi kohtaan 14.

Toimivalta päättää koulun ja lukion opettajakunnasta esitetään poistettavaksi jaostojen tehtävistä tarpeettomana.

Käsite opettajakunta poistettiin nykyisen koulutusta koskevasta lainsäädännön voimaan tullessa. Nykyisin henkilökunta -käsite määritellään koulutusta koskevien lakien mukaan niin, että koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.

1 mom. 15-kohta (7-kohta)

Kohta 15 esitetään siirrettäväksi kohdasta 7.

1 mom. 16-kohta (4 § 5-kohta)

Opetuslautakunnan tehtävistä jaostojen tehtäväksi esitetään siirrettäväksi tilahankkeita koskevien tarveselvitysten hyväksyminen sekä niiden rajojen vahvistaminen, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Muutoksella nopeutetaan tilahankkeita koskevien tarveselvitysten käsittelyä, kun luovutaan nykyisestä käytännöstä.

2 mom.  (4 § 20-kohta)

Opetuslautakunnan tehtävistä ruotsinkielisen jaoston tehtäväksi esitetään siirrettäväksi toimivalta päättää ruotsinkielisen lasten päivähoidon paikkojen määrästä ja toimintayksiköiden aukioloajoista sekä vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Myös kouluja ja oppilaitoksia koskeva toimivalta asianomaisissa asioissa on jaostolla.

6 § Johtokunnat (6 §)

Pykälän kappalejakoja sekä eräitä muotoiluja esitetään muutettavaksi.

1 mom.

Sana ”oppilaitos” on yhdenmukaisuuden vuoksi muutettu sanaksi ”lukio” tai ”aikuislukio”.

2 mom.

2 momentti koskee koulun ja lukion johtokuntiin vanhempien keskuudesta valittavia jäseniä. Johtokunnan jäsenten valintaa esitetään muutettavaksi siten, että jaosto valitsee johtokuntaan viisi jäsentä, joista osa on valittava vanhempien keskuudesta. Lisäksi esitetään, että aikuislukion rehtori nimeää viisi ehdokasta aikuislukion johtokuntaan sen sidosryhmien ehdottamista henkilöistä.

Käytännössä tapahtuvan ehdokasasettelun hoitamiseksi ja valintapäätöksen tekemiseksi on välttämätöntä, että jäsenmäärä sanotaan täsmällisesti.

Aikuislukion johtokunnan jäsenehdokkaiden nimeämisestä ei ole aiemmin ollut määräystä johtosäännössä, vaan asiassa on noudatettu aiemman suomenkielisen osaston päätöstä. On tarkoituksenmukaista, että asiasta määrätään johtosäännössä myös aikuislukion kohdalla kuten peruskoulujen ja lukioiden.

3 momentti koskee opettaja- ja henkilökuntajäsenten valintaa.

4 mom.

Johtokunnan jäsenten valintaa esitetään muutettavaksi siten, että jaosto valitsee aikuislukion johtokuntaan kaksi aikuislukion opiskelijana olevaa opiskelijajäsentä nykyisen yhden asemesta. Muutoksen jälkeen opiskelijajäsenten määrä olisi sama kuin peruskouluissa ja lukioissa.

7 mom.

Kohdasta esitetään poistettavaksi maininta täydennysvaalista.

Eroavan jäsenen tilalle on aina valittava uusi jäsen, joten määräys johtosäännössä on tarpeeton.

8 § Ammattiosaamisen toimikunta (9 §)

1 mom., 2 mom. ja 3 mom.

Kohdasta esitetään poistettavaksi ilmaisu ”ammatillisilla oppilaitoksilla ja oppisopimuskoulutuksella”. Ilmaisu ”ammatillisen oppilaitoksen rehtori” esitetään korvattavaksi ilmaisulla ”Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtori”. Lisäksi kohdassa olevat sanat ”kunkin” esitetään korvattavaksi sanalla ”kummankin”. Sana "oppilaskunta" esitetään korvattavaksi sanalla "opiskelijat".

Uusi muotoilu kuvaa paremmin ammattioppilaitosten nykyistä organisaatiota ja Helsingin kaupungin ylläpitämiä ammatillisia oppilaitoksia on nykyisin vain kaksi. Stadin aikuisopistossa ei ole oppilaskuntaa.

3 mom.

Kohtaan esitetään lisättäväksi maininta siitä, että lautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat muita kuin opiskelijoita edustavia jäseniä.

Muutoksen jälkeen ko. määräys on samanlainen kuin 9 §:n ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikuntaa koskeva määräys.

9 § Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta (10 a §)

1 mom., 2 mom. ja 3 mom.

Momentista 1 esitetään poistettavaksi ilmaisu ”ammatillisilla oppilaitoksilla ja oppisopimuskoulutuksella”. Momentissa 2 oleva ilmaisu ”ammatillisen oppilaitoksen johtokunta” esitetään korvattavaksi ilmaisulla ”Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtori”. Lisäksi kohdassa oleva sana ”kunkin” esitetään korvattavaksi sanalla ”kummankin”. Momentissa 3 oleva sana ”johtokunta” esitetään korvattavaksi sanalla ”rehtori”. Sana "oppilaskunta" esitetään korvattavaksi sanalla "opiskelijat". Lisäksi 3 momenttiin esitetään lisättäväksi, että lautakunta nimeää toimikunnan varapuheenjohtajan.

Uusi muotoilu kuvaa paremmin ammattioppilaitosten nykyistä organisaatiota. Helsingin kaupungin ylläpitämiä ammatillisia oppilaitoksia on nykyisin vain kaksi eikä niissä ole johtokuntia. Stadin aikuisopistossa ei ole oppilaskuntaa. Selvyyden vuoksi on syytä mainita, että puheenjohtajalle valitaan varapuheenjohtaja.

(5 mom.)

Voimassa olevan johtosäännön 5 mom. esitetään kumottavaksi.

Vastaava kohta on poistettu johtosäännön johtokuntaa koskevasta kohdasta vuonna 2012.

10 § Organisaatio (11 §)

3 mom.

Kehittämisjohtaja ja linjanjohtaja -nimikkeet korvataan osaston päällikkö -nimikkeellä. Kohdasta esitetään poistettavaksi lause ”Lisäksi virastossa on muuta henkilökuntaa”.

Esitystapa vastaa kaupungin muiden johtosääntöjen esitystapaa asianomaisessa kohdassa.

12 § Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimiala (13 §)

”Hallinto- ja kehittämiskeskus” esitetään muutettavaksi sanaksi ”osasto”.

13 § Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimiala (14 §)

”Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja” esitetään muutettavaksi sanaksi ”osasto”.

Pykälään esitetään lisättäväksi maininta etsivästä nuorisotyöstä.

Perustelu on esitetty kohdassa 1 §.

14 § Perusopetuslinjan toimiala (15 §)

”Perusopetuslinja” esitetään muutettavaksi sanaksi ”osasto”.

15 § Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimiala (16 §)

”Ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja” esitetään muutettavaksi sanaksi ”osasto”.

17 § Osaston päällikön tehtävät

Pykäläksi 17 esitetään lisättäväksi uusi pykälä, jonka mukaan

1 mom.

osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asian-omaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

2 mom.

Lisäksi osaston päällikön tai hänen määräämänsä tehtävänä on oman osastonsa osalta

1 ottaa oppilaat, opiskelijat ja työpajatoiminnan asiakkaat sekä oppilaat kaupungin järjestämään ja hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lapset päivähoitoon

2 päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin

3 vaihtaa perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuksen järjestämispaikkaa opetuskieltä muuttamatta

4 päättää oppilaan erityisen tuen järjestämisestä sekä säädetyistä erityisistä opetusjärjestelyistä.

5 määrätä rehtorin- ja opettajanviranhaltijoiden ja muiden viranhaltijoiden toimipaikat

Kyse on oppilaiden ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavasta, olennaisesta päätösvallasta, josta on tarpeellista lausua johtosäännössä.

(18 §)

Voimassa olevan johtosäännön 18 § esitetään kumottavaksi.

Pääosa osaston päälliköiden tehtävistä siirretään toimintasääntöön ja johtosääntö muutetaan tältä osin vastaamaan muita valtuustossa viime vuosina hyväksyttyjä johtosääntöjä.

(19 §)

Voimassa olevan johtosäännön 19 § esitetään kumottavaksi.

Perustelu on esitetty kohdassa (18 §).

(20 §)

Voimassa olevan johtosäännön 20 § esitetään kumottavaksi.

Perustelu on esitetty kohdassa (18 §).

(21 §)

Voimassa olevan johtosäännön 21 § esitetään kumottavaksi.

Perustelu on esitetty kohdassa (18 §).

(22 §)

Voimassa olevan johtosäännön 22 § esitetään kumottavaksi.

Perustelu on esitetty kohdassa (18 §).

(23 §)

Voimassa olevan johtosäännön 23 § esitetään kumottavaksi.

Perustelu on esitetty kohdassa (18 §).

(24 §)

Voimassa olevan johtosäännön 24 § esitetään kumottavaksi.

Perustelu on esitetty kohdassa (18 §).

20 § Henkilökunnan ottaminen (28 §)

2 mom. ja (2 mom.) 

Osaston päällikön ottamista koskevaa päätösvaltaa esitetään muutettavaksi siten, että osaston päällikköä otettaessa lausunnon antaa vain lautakunta eikä jaosto.

Muutoksella nopeutetaan osaston päällikön ottamiseen liittyvää päätöksentekoa, kun luovutaan nykyisestä käytännöstä.

4 mom. ja (4 mom.) 

Rehtorin ottamista koskevaa päätösvaltaa esitetään muutettavaksi siten, että rehtorin ottaa toistaiseksi linjanjohtaja ja määräajaksi linjanjohtaja tai hänen määräämänsä.

Kaupungin muiden virastojen johtosääntöjen mukaan toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta. Niissä ei ole määräyksiä siitä, että lautakunta ottaisi muita viranhaltijoita. Esitys vastaisi tältä osin muiden virastojen käytäntöä. Lisäksi se olisi yhdenmukainen muiden kuntien rehtorien ottamista koskevan toimivallan kanssa, sillä muissa kunnissa päätösvalta on viranhaltijalla.

(5 mom.)

Voimassa olevan johtosäännön 5 momentti esitetään kumottavaksi.

Peruskoulun rehtorin tehtävien määrääminen koulun opettajanviran haltijalle on luonteeltaan lisätehtävä, jonka määrääminen on tarkoituksenmukaista antaa esimiesasemassa olevalle viranhaltijalle.

(6 mom. ja 7 mom.)

Voimassa olevan johtosäännön 6 ja 7 momentit esitetään kumottaviksi.

Opettajien ottamista koskevaa päätösvaltaa esitetään muutettavaksi siten, että opettajat toistaiseksi ja määräajaksi ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä. Opettajien ottaminen voitaisiin näin ollen delegoida viranhaltijalle, joka olisi esimiesasemassa opettajiin nähden ja jonka tehtäviin opettajien ottaminen luontevasti kuuluisi. Virkaan ottava on työnantajan asemassa ottamaansa henkilöön nähden ja käyttää myös työnantajavaltaa. Ehdotettu muutos vastaisi kaupungin muiden virastojen käytäntöä vastaavien henkilöstöryhmien suhteen. Lisäksi se olisi yhdenmukainen muiden kuntien opettajien ottamista koskevan toimivallan kanssa, sillä muissa kunnissa päätösvalta on viranhaltijalla. Opettajien virat ovat Helsingin kaupungin virkoja, ne eivät ole koulukohtaisia. Nykyisin johtokunnat päätöksiä tehdessään tarkastelevat asiaa vain yksittäisen koulun näkökulmasta. Opettajistosuunnittelu tapahtuu opetusvirastossa ja suunnitelman toteuttamisen kannalta ehdotettu muutos olisi aiheellinen.

21 § Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttäminen (29 §)

Kohdan 21 § otsikkoon esitetään lisättäväksi ”sekä puhevallan käyttäminen”.

Otsikon uusi muotoilu on yhdenmukainen kaupungin muiden johtosääntöjen asianomaisen kohdan muotoilun kanssa.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: 310 86628

kati.laaksonen(a)hel.fi

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

Anu Kangaste, lakimies, puhelin: 310 87180

anu.kangaste(a)hel.fi

Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: 310 86748

aira.saarni(a)hel.fi

Liitteet

1

Opetustoimen voimassa oleva johtosääntö

2

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön muutokset.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/12

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 12

Esitys kaupunginhallitukselle opettajan virkojen perustamisesta

HEL 2014-000420 T 01 01 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa 1.8.2014 alkaen seuraavat virat:

Nimike

 

Perus-/tehtäväkohtainen
palkka euroa/kk (OVTES)
 

Luokanopettaja (suomenkieliset peruskoulut)

30 virkaa

2 511,13 – 2 799,47

Erityisopettaja (Stadin ammattiopisto)

10 virkaa

2 255,04 – 3 152,49

Opinto-ohjaaja (Stadin ammattiopisto)

2 virkaa

3 200,67 – 3 295,46

Lehtori (Stadin ammattiopisto) 

42 virkaa

2 057,55 – 3 152,49 

Lehtori (Stadin aikuisopisto)

6 virkaa

2 780,01 – 4 425,52

 

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: 310 86281

kirsti.tanttu(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaa 1.8.2014 alkaen seuraavat virat:

Nimike

 

Perus-/tehtäväkohtainen
palkka euroa/kk (OVTES)
 

Luokanopettaja (suomenkieliset peruskoulut)

30 virkaa

2 511,13 – 2 799,47

Erityisopettaja (Stadin ammattiopisto)

10 virkaa

2 255,04 – 3 152,49

Opinto-ohjaaja (Stadin ammattiopisto)

2 virkaa

3 200,67 – 3 295,46

Lehtori (Stadin ammattiopisto) 

42 virkaa

2 057,55 – 3 152,49 

Lehtori (Stadin aikuisopisto)

6 virkaa

2 780,01 – 4 425,52

 

Esittelijä

Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa kaupunginhallitus lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja. Kaupunginhallitus päättää myös virkojen nimikkeiden muutoksista.

Kuntalain 44 §:n 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten on perustettava virka.

1. Peruskoulun luokanopettajan virat (suomenkielinen perusopetus)

Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain 37 §:ssä. Mainitun säännöksen mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.

Suomenkielisessä perusopetuksessa on 1 090 luokanopettajan virkaa, jotka lähes kaikki ovat käytössä kuluvana lukuvuonna. Lisäksi luokanopettajan ja valmistavan opetuksen opetustehtävissä toimii noin 190 päätoimista tuntiopettajaa. Tuntiopettajiin sisältyy noin 107 ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetulla ylimääräisellä valtionosuudella palkattua määräaikaista päätoimista tuntiopettajaa.

Luokanopettajan virkojen nykyinen määrä on riittämätön. Tarve uusien virkojen perustamiseen tulee ala-asteikäisten lasten ikäryhmän kasvusta tulevina vuosina sekä valmistavan opetuksen määrän lisääntymisestä. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä kasvoi syksystä 2012 syksyyn 2013 yhteensä 632 oppilaalla. Kasvun arvioidaan jatkuvan vuoteen 2017 noin 600 oppilaalla vuodessa. Valmistavassa opetuksessa on vuosittain lähes 400 lasta. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan noin 600 oppilaaseen vuoteen 2017 mennessä.

Esittelijä esittää, että 1.8.2014 lukien perustetaan 30 luokanopettajan virkaa. Virat on tarkoitus sijoittaa perusopetuslinjan kouluihin.

Opetustoimen vuoden 2014 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelmaan sisältyy 30 luokanopettajan viran lisäys perusopetuslinjalle.

2. Lehtorin, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan virat (Stadin ammattiopisto ja Stadin aikuisopisto)

Ammatillisen oppilaitoksen henkilöstöstä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:ssä. Mainitun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.

Stadin ammattiopistossa ja Stadin aikuisopistossa on yhteensä 473 lehtorin, seitsemän erityisopettajan ja 26 opinto-ohjaajan virkaa. Lisäksi oppilaitoksissa on kuluvana lukuvuonna n. 280 päätoimista tuntiopettajaa.

Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston valtionosuuteen oikeuttavan peruskoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut syksystä 2012 (7 693 opiskelijaa) syksyyn 2013 (8 156 opiskelijaa) 463 opiskelijalla.

Esittelijä toteaa, että koska ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja nykyisen järjestämisluvan mukaisesti tulee kasvamaan vielä vuoteen 2016 saakka 8 730 opiskelijaan, tulisi Stadin ammattiopistoon ja Stadin aikuisopistoon perustaa 48 uutta lehtorin virkaa. Viroista 42 on tarkoitus sijoittaa Stadin ammattiopistoon ja kuusi Stadin aikuisopistoon. Opiskelijamäärän lisääntyessä ohjauksen ja erityisen tuen tarve on myös kasvanut. Oppilaitoksiin esitetään vakinaistettavaksi toisen asteen opiskelijoiden keskeyttämiseen annetulla määrärahalla vuonna 2013 määräaikaisesti palkattu opetushenkilöstö perustamalla 10 erityisopettajan ja kaksi opinto-ohjaajan virkaa. Virat on tarkoitus sijoittaa Stadin ammattiopistoon.

Opetusviraston vuoden 2014 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelmaan sisältyy 48 lehtorin, 10 erityisopettajan ja kahden opinto-ohjaajan viran perustaminen Stadin ammattiopistoon ja Stadin aikuisopistoon.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: 310 86281

kirsti.tanttu(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

OTJ/13

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 13

Helsingin hallinto-oikeuden 28.10.2013 antama päätös kunnallisvalituksen johdosta

HEL 2013-009606 T 01 01 01 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 28.10.2013 antaman päätöksen (13/0811/2).

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Tarja Malmivirta, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 86235

tarja.malmivirta(a)hel.fi

Liitteet

1

Hgin HAOn päätös, kunnallisvalitus, opetuslautakunnan päätöksestä 27.8.2013 § 167

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 28.10.2013 antaman päätöksen (13/0811/2).

Esittelijä

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen rehtori oli päätöksellään 18.6.2008 (§ 1019) täyttänyt hammastekniikan lehtorin viran 1.8.2008 alkaen.

Opetuslautakunta on päätöksellään 18.6.2013 (§ 138) jättänyt tutkimatta ********** rehtorin päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksen tekijä ei ollut viranhakija, siis asianosainen eikä myöskään kunnan jäsen.

Opetuslautakunta on päätöksellään 27.8.2013 (§ 167) jättänyt tutkimatta ********** rehtorin päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimus oli tehty 4.7.2013 eli liian myöhään.

********** teki mainituista opetuslautakunnan päätöksistä kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeudelle.

Helsingin hallinto-oikeus on antanut 28.10.2013 päätöksen (13/0811/2), jonka nojalla

1. hallinto-oikeus ei tutki valittajan vaatimusta, joka koskee hänen nimensä ja yhteystietojensa julkaisemista internetissä.

2. hallinto-oikeus ei tutki opetuslautakunnan päätöksestä 18.6.2013 (§ 138) tehtyä valitusta.

3. hallinto-oikeus hylkää opetuslautakunnan päätöksestä 27.8.2013 (§ 167) tehdyn valituksen.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Tarja Malmivirta, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 86235

tarja.malmivirta(a)hel.fi

Liitteet

1

Hgin HAOn päätös, kunnallisvalitus, opetuslautakunnan päätöksestä 27.8.2013 § 167

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 27.08.2013 § 167

HEL 2013-009606 T 01 01 01 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti kuntalain 93 §:n nojalla jättää tutkimatta oikaisuvaatimuksen, joka on tehty entisen Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen rehtorin päätöksestä (18.6.2008 § 1019) koskien hammastekniikan lehtorin virkaan ottamista. Opetuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Esittelijä

linjanjohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Tarja Malmivirta, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 86235

tarja.malmivirta(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

POL/1

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 14

Pasilan alueen palveluverkko

HEL 2013-013013 T 12 00 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti esittää kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle, että Eläintarhan ala-asteen koulu, Länsi-Pasilan ala-asteen koulu ja Alppilan yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2016 lukien.

Käsittely

Keskustelu.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Inari Salonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 86777

inari.salonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Taulukko 1. Väestöennuste

2

Lausuntopyyntö

3

Eläintarhan ala-asteen koulun johtokunnan lausunto

4

Länsi-Pasilan ala-asteen koulun johtokunnan lausunto

5

Alppilan yläasteen koulun johtokunnan lausunto

6

Alppilan lukion johtokunnan lausunto

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee esittää kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle, että Eläintarhan ala-asteen koulu, Länsi-Pasilan ala-asteen koulu ja Alppilan yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2016 lukien.

Esittelijä

Pasilan alueella toimii kolme peruskoulua, jotka muodostavat yhtenäisen perusopetuksen alueen. Alueen kaikki koulut ovat varsin pieniä yksikköjä. Esittelijä esittää, että Eläintarhan ala-asteen koulu, Länsi-Pasilan ala-asteen koulu ja Alppilan yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2016 lukien.

Tavoitteet

Palveluverkon koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaan (opetuslautakunta 31.1.2012 § 7) perusopetuksessa huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1.–9. luokilla ja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja (luokat 1–9). Tavoitteena on myös, että alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa. Uusille alueille esitetään rakennettavaksi väestöennusteeseen pohjautuvat peruskoulutilat ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista alueilla, joilla oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti. Valtuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa todetaan, että koulu- ja oppilaitosverkko sopeutetaan vastaamaan oppilaiden ja opiskelijoiden muuttuvia palvelutarpeita ja tilamitoitusperusteita tarkistetaan ottamalla huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut ja oppilaitokset.

Opetussuunnitelma

Peruskoulun opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja tuntijako uudistuvat ja otetaan käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelmassa korostetaan perusopetuksen yhtenäisyyttä ja oppilaan oppimispolun jatkumoa. Lisäksi painotetaan tulevaisuudessa tarvittavia laaja-alaista osaamista. Opetussuunnitelman uudistuminen rinnan palveluverkon kehittämisen kanssa tarjoavat Pasilan alueelle mahdollisuuden kehittää uudenlaista ja innovatiivista palvelukokonaisuutta. 

Helsingin kaupungissa laaditaan koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Vuonna 2014 tarkistetaan koko kaupungin kieliohjelma ja painotetun opetuksen verkko, joten yhdistyvien koulujen tämänhetkisiin painotuksiin tai kieliohjelmiin ei tässä vaiheessa puututa.

Tilat

Uuden peruskoulun käyttöön jäävät nykyiset Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Eläintarhan ala-asteen koulun tilat ja Alppilan yläasteen tiloista pääsääntöisesti luovutaan (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 10.12.2013 § 110). 1-6 -luokkien opetus tapahtuu nykyisten ala-asteiden tiloissa ja 7-9 -luokkien opetus Eläintarhan ala-asteen tiloissa ja erikoisluokkia vaativa opetus, kuten tekninen työ ja kotitalous Alppilan yläasteella ja Aleksis Kiven peruskoulussa. Lisäksi 7-9 -luokkien opetukseen saadaan luokkatilaa Eläintarhan ala-asteen vieressä sijaitsevasta Stadin ammattiopiston toimipaikasta.

Viimeisimmässä investointiohjelmassa on vuosille 2016–2017 varattu määrärahat Alppilan tilojen perusparannukseen. Savonkadun tilojen muuttamiseen peruskoulun käyttöön ei ole varattu investointimäärärahoja, joten tilojen käyttöönotto perusopetukseen ei saa aiheuttaa investointikustannuksia. Tilojen käytöstä laaditaan yhteiskäyttösopimus.

Kyseessä olevien koulujen nykyinen yhteenlaskettu tilakapasiteetti 10 %:n korotuksella on 694 oppilaspaikkaa (Lähde: Tila- ja ennustetaulukko 2013, Opetusvirasto). Kokonaisoppilasmäärä on 548, mistä 97 oppilasta on pienryhmäopetuksessa. Vuonna 2016 oppilaita arvioidaan olevan suunnilleen saman verran, vaikka lähikoulun valinneiden osuus kasvaisi selkeästi (arvio sisältää väestöennusteen pohjalta 410-480 oppilasta, 4-5 pienryhmän oppilaat ja muu opetustarjonta). Esittelijä toteaa, että peruskoulutilan tilantarve vähenee. Esitetty ratkaisu mahdollistaa sen, että Länsi-Pasilan
alueella asuvat oppilaat voivat pääsääntöisesti käydä koulua Länsi-Pasilan ala-asteen koulun nykyisissä tiloissa.

Oppilasmäärä ja oppilasennuste

Eläintarhan ala-asteen koulun oppilasmäärä on jonkin verran laskenut viime vuosina. Myös Alppilan yläasteen koulun oppilasmäärä on ollut laskeva. Länsi-Pasilan ala-asteella, jossa on luokat 1-4, oppilasmäärä näyttää lähteneen kasvuun. Oppilasmäärän lasku heikentää koulujen toimintaedellytyksiä, sillä koulujen resurssit lasketaan pääosin koulun oppilasmäärän mukaan. Koulujen johtamisjärjestelmän ja myös opettajien opetusvelvollisuuden täyttymisen näkökulmasta kahden koulun resurssit ovat vähentyneet huolestuttavasti.

Kokemusten mukaan hallinnollisesti yhtenäinen peruskoulu tarjoaa oppilaille sellaisen yhdeksän vuoden jatkumon, että suurin osa oppilaista käy peruskoulun samassa koulussa. Oman lähikoulun valintaosuudet ovat kaupungin keskiarvossa vain Länsi-Pasilan ala-asteen osalta, mutta muuten lähikoulun koulun valinneiden osuudet ovat pieniä verrattuina kaupungin keskimääräisiin valintoihin. Lisäksi yhtenäisen perusopetuksen polku katkeaa alueella siirtymissä neljännen luokan jälkeen ala-asteelta toiselle sekä ala-asteilta yläasteelle.

Vuoteen 2020 mennessä ei alueen oppilasmäärään ennusteta suurta kasvua, joskin väestöpohjan arvioidaan kasvavan nykyisillä oppilaaksiottoalueilla alueen rakentamisen myötä (taulukko 1 Pasilan alueen koulujen nykyisten oppilaaksiottoalueiden väestöennuste, lähde: Väestöennuste 2013, Helsingin tietokeskus esityslistan liitteenä). Pasilan alueelle tullaan kaavoittamaan asuntoja ja rakentaminen jatkuu 2040-luvulle saakka. Tiedossa oleva rakentaminen ei vaikuta suoraan nyt tehtävään ratkaisuun. Opetusvirasto on antanut 29.6.2012 kaavoittajalle lausunnon Keski-Pasilan koulutonttivarauksiin liittyen. 

Kuuleminen

Koulujen henkilökuntaa, johtokuntia ja vanhempainyhdistyksiä on kuultu keskustelutilaisuuksissa kevään ja syksyn 2013 aikana. Johtokunnilta on pyydetty erikseen lausunnot, jotka ovat esityslistan liitteinä. Asukkaiden kuuleminen tapahtui kaupungin sähköisen palautekanavan kautta, mistä oli tiedotettu opetusviraston kotisivuilla ja eri tilaisuuksissa. Kannanottoja on saatu myös muilta tahoilta.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Inari Salonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 86777

inari.salonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Taulukko 1. Väestöennuste

2

Lausuntopyyntö

3

Eläintarhan ala-asteen koulun johtokunnan lausunto

4

Länsi-Pasilan ala-asteen koulun johtokunnan lausunto

5

Alppilan yläasteen koulun johtokunnan lausunto

6

Alppilan lukion johtokunnan lausunto

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaaja

Esitysteksti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6

Päätöshistoria

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 10.12.2013 § 110

HEL 2013-013013 T 12 00 01

Päätös

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti esittää opetuslautakunnalle ja edelleen kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle, että Eläintarhan ala-asteen koulu, Länsi-Pasilan ala-asteen koulu ja Alppilan yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2016 lukien.

Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että uuden peruskoulun käyttöön jäävät Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Eläintarhan ala-asteen koulun tilat, ja että Alppilan yläasteen tiloista pääsääntöisesti luovutaan.

Käsittely

10.12.2013 Ehdotuksen mukaan

Keskustelu.

Jäsen Ahvan puheenvuoron johdosta esittelijä lisäsi esityslistan 20. merkityn kappaleen ("Kyseessä olevien koulujen…") loppuun seuraavaa:"Esitetty ratkaisu mahdollistaa sen, että Länsi-Pasilan alueella asuvat oppilaat voivat pääsääntöisesti käydä koulua Länsi-Pasilan ala-asteen koulun nykyisissä tiloissa."

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus ja esittelijän muuttama esittelijäosuus.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Inari Salonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 86777

inari.salonen(a)hel.fi

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

Hanna Välitalo, aluepäällikkö, puhelin: 310 83012

hanna.leena.valitalo(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

POL/2

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 15

Helsingin Vapaa-ajattelijat ry, uskonnon harjoittaminen osana koulupäivää lopetettava

HEL 2013-011509 T 12 00 01

Päätös

Opetuslautakunta antoi seuraavan vastauksen Helsingin vapaa-ajattelijat ry:lle:

Erilaiset juhlaperinteet ovat osa suomalaista kulttuuria. Osaan juhlaperinteitä voi kuulua tietty osuus uskonnollista ainesta osana yleissivistystä.

Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Nämä tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta päätti peruskoulussa oppilaan huoltaja. Tämän perusteella oppilas voidaan vapauttaa huoltajan pyynnöstä osallistumasta jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen omantunnon syistä. Opetusvirasto on ohjeistanut kouluja ilmoittamaan uskonnollisista tilaisuuksista etukäteen ja kysymään huoltajalta lapsen osallistumisesta. Oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin sitä varten laaditulla lomakkeella. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumislomake jaetaan kaikille oppilaille. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Koulussa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet kirjataan toiminatasuunnitelmaan, jonka johtokunta hyväksyy.

Vapaa-ajattelijat ry viittaa apulaisoikeusasiamies Pajuojan ratkaisuun suvivirren laulamisesta. Tässä ratkaisussa apulaisoikeusasiamies ottaa ainoastaan kantaa suvivirren laulamiseen koulun kevätjuhlassa ja toteaa, että tämä ei loukkaa uskonnonvapautta. Apulaisoikeusasiamies Pajuoja ei ota kantaa koulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Käsittely

Keskustelu.

Puheenjohtaja Krohn ehdotti, että asia palautetaan opetusviraston uudelleen valmisteltavaksi.

Kannattaja jäsen Nordman

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Puheenjohtaja Krohnin palautusehdotus

Jaa-äänet: 5
Jäsenet Jalovaara, Kuittinen, Raittinen, Razmyar, Rydman

Ei-äänet: 4
Jäsenet Korolainen, Nordman, Nyman, puheenjohtaja Krohn

Tyhjä: 2
Jäsenet Ekman, Leoni

Opetuslautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 5-4 (2 tyhjää).

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: 310 86208

taina.tervonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Uskonnon harjoittaminen osana koulupäivää lopetettava

Otteet

Ote

 

Otteensaaja

 

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee antaa seuraavan vastauksen Helsingin vapaa-ajattelijat ry:lle:

Erilaiset juhlaperinteet ovat osa suomalaista kulttuuria. Osaan juhlaperinteitä voi kuulua tietty osuus uskonnollista ainesta osana yleissivistystä.

Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Nämä tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta päättää peruskoulussa oppilaan huoltaja. Tämän perusteella oppilas voidaan vapauttaa huoltajan pyynnöstä osallistumasta jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen omantunnon syistä. Opetusvirasto on ohjeistanut kouluja ilmoittamaan uskonnollisista tilaisuuksista etukäteen ja kysymään huoltajalta lapsen osallistumisesta. Oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin sitä varten laaditulla lomakkeella. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumislomake jaetaan kaikille oppilaille. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Koulussa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet kirjataan toiminatasuunnitelmaan, jonka johtokunta hyväksyy.

Vapaa-ajattelijat ry viittaa apulaisoikeusasiamies Pajuojan ratkaisuun suvivirren laulamisesta. Tässä ratkaisussa apulaisoikeusasiamies ottaa ainoastaan kantaa suvivirren laulamiseen koulun kevätjuhlassa ja toteaa, että tämä ei loukkaa uskonnonvapautta. Apulaisoikeusasiamies Pajuoja ei ota kantaa koulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Esittelijä

Helsingin vapaa-ajattelijat ry on lähettänyt opetuslautakunnalle kirjeen, jossa esitetään, ettei uskonnollisten tilaisuuksien järjestettäisi osana koulupäivää. Perusteluina he vetoavat apulaisoikeusasiamies Pajuojan ratkaisuun koskien suvivirren laulamista koulujen kevätjuhlissa. Helsingin vapaa-ajattelijat pitää uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä yksilön uskonnonvapautta loukkaavina.

Esittelijän mielestä opetuslautakunnan tulisi antaa esittelijän esityksen mukainen vastaus Helsingin vapaa-ajattelijat ry:lle.

Esityksellä ei ole terveysvaikutuksia.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: 310 86208

taina.tervonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Uskonnon harjoittaminen osana koulupäivää lopetettava

Otteet

Ote

 

Otteensaaja

 

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 10.12.2013 § 218

Pöydälle 10.12.2013

HEL 2013-011509 T 12 00 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

10.12.2013 Pöydälle

Puheenjohtaja Krohn ehdotti, että asia jätetään pöydälle

Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtaja Krohnin ehdotus.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: 310 86208

taina.tervonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

POL/3

 

28.01.2014

Salassa pidettävä

 

 

JulkL 24 § 1 mom 25 k.

 

 

 

 

 

§ 16

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

POL/4

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 17

Oikaisuvaatimus erityisopettajan ottamisesta määräajaksi

HEL 2013-014719 T 01 01 01 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt Pakilan yläasteen koulun rehtorin 30.10.2013 tekemästä päätöksestä (§ 371), koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Opetuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: 310 86748

aira.saarni(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikaisuvaatimus Pakilan yläaste päätös 371/2013

2

Yhteenveto hakijoista työavain 25-1296-13

3

Työpaikkailmoitus työavain 25-1296-13

4

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 29 k.)

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaajat

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt Pakilan yläasteen asteen koulun rehtorin 30.10.2013 tekemästä päätöksestä (§ 371), koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Opetuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Esittelijä

**********

Oikaisuvaatimuksen tekijää pyydettiin täydentämään oikaisuvaatimustaan perustelujen osalta 11.12.2013 mennessä, mitä oikaisuvaatimuksen tekijä ei tehnyt.

Rehtori on antanut asiasta lausunnon 15.1.2014.

Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 28 §:n 7 momentin mukaan määräaikaisen opettajanviran haltijan ottaa peruskoulussa rehtori.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. 

Opettajien kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa. Mainitun asetuksen 23 §:n mukaan opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei määräystä annettaessa ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Erityisopettajan virka määräajaksi julistettiin haettavaksi 18.9.– 2.10.2013 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä. Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista kelpoisuutta.

Tehtävän kuvauksena ilmoitettiin, että kyseessä on laaja-alaisen erityisopettajan tehtävien hoitaminen pienryhmä- ja samanaikaisopetuksena ja osallistuminen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Tehtävää haki 14 henkilöä. Rehtori kutsui haastatteluun kuusi henkilöä, joista kolme perui hakemuksensa. Peruutusten jälkeen oikaisuvaatimuksen tekijä oli ainoa kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija.

Rehtori toteaa päätöksessään tehtäväkuvan vuoksi kiinnittäneensä haastattelussa erityistä huomiota hakijoiden kokemukseen erilaisten oppilaiden kohtaamisessa ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ohjata oppimisvaikeuksia omaavia oppilaita oppimisprosessissa.

**********

**********

Esittelijä katsoo rehtorin valinneen kokonaisarvion perusteella ansioituneimman ja soveltuvimman hakijan kyseiseen haettavana olleeseen erityisopettajan virkaan määräajaksi. Valitulla henkilöllä on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Työnantajalla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 §:ssä mainittu muu erityinen syy kelpoisuusvaatimukset täyttämättömän henkilön palkkaamiseen kyseiseen tehtävään.

Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että Pakilan yläasteen koulun rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja rehtorin lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Esittelijä

vs. linjanjohtaja

Marjo Kyllönen

Lisätiedot

Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: 310 86748

aira.saarni(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikaisuvaatimus Pakilan yläaste päätös 371/2013

2

Yhteenveto hakijoista työavain 25-1296-13

3

Työpaikkailmoitus työavain 25-1296-13

4

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 29 k.)

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaajat

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

RPKL/1

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 18

Lausunto Minervaskolanin perusparannuksen hankesuunnitelmasta

HEL 2013-015541 T 10 06 00

Päätös

Opetuslautakunta antoi kiinteistöviraston tilakeskukselle puoltavan lausunnon Kiinteistö Oy Helsingin toimitilojen omistaman Minervaskolanin koulurakennuksen ja pihan perusparannuksen 19.12.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta.

Lisäksi opetuslautakunta katsoo, että rakennussuojelusta johtuvat rakentamisen lisäkustannukset kuuluvat kiinteistön omistajalle. Edelleen lautakunta pitää kohtuuttomana, että teknisestä perusparannuksesta aiheutuvasta väistötilatarpeesta johtuva mahdollinen lisävuokra ja muut kulut jäävät opetustoimen maksettavaksi.

Käsittely

Keskustelu.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Esittelijä

linjanjohtaja

Niclas Grönholm

Lisätiedot

Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363

mauno.kemppi(a)hel.fi

Liitteet

1

Minervaskolan hankesuunnitelma ja liitteet.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

otteensaajat

Esitysteksti

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee antaa kiinteistöviraston tilakeskukselle puoltavan lausunnon Kiinteistö Oy Helsingin toimitilojen omistaman Minervaskolanin koulurakennuksen ja pihan perusparannuksen 19.12.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta.

Lisäksi opetuslautakunta katsoo, että rakennussuojelusta johtuvat rakentamisen lisäkustannukset kuuluvat kiinteistön omistajalle. Edelleen lautakunta pitää kohtuuttomana, että teknisestä perusparannuksesta aiheutuvasta väistötilatarpeesta johtuva mahdollinen lisävuokra ja muut kulut jäävät opetustoimen maksettavaksi.

Esittelijä

Kiinteistöviraston tilakeskus on pyytänyt opetuslautakunnalta lausuntoa  Minervaskolanin koulurakennuksen ja pihan perusparannuksen 19.12.2013 päivätystä hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä tilakeskuksen, käyttäjien, opetusviraston, Kiinteistö Oy Helsingin toimitilat Oy:n ja rakennusviraston kanssa. Suunnittelun aikana on kuultu kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen, pelastuslaitoksen ja kaupunginmuseon edustajia asiantuntijoina.

Minervaskolan sijaitsee osoitteessa Apollonkatu 12 ja siellä annetaan ruotsinkielistä perusopetusta luokka-asteilla 1-6, painotettua musiikin opetusta luokka-asteilla 3-6 ja erityisopetusta luokka-asteilla 3-6. Koulurakennuksen laskennallinen vähimmäisoppilasmäärä on 235.  Koulun nykyinen oppilasmäärä 157, joista erityisoppilaita on 55. Lisäksi koulurakennuksessa toimii 29 lapsen esikoulu sekä kaksi iltapäiväkerhoa. Liikuntatiloissa on iltakäyttöä ja koulua käytetään majoituskouluna.

Minervaskolan toimii Eva Kuhlefelt-Ekelundin suunnittelemassa vuonna 1929 valmistuneessa koulurakennuksessa, joka on kaupunkisuunnitteluviraston Opintiellä-selvityksessä arvotettu korkeimpaan arvoluokkaan 1+ ja se kuuluu Helsingin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon. Tehtävässä perusparannuksessa tulee suojelutavoitteet huomioida sisätiloissa ja julkisivussa. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla.

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston palveluverkon tarkistamispäätöksen (ruotsinkielinen jaosto 10.5.2012 § 24, opetusslautakunta 5.6.2012 § 109) mukaan Minervaskolanin koulurakennus säilyy opetuskäytössä. Koulun musiikkipainotteinen opetus siirtyy Åshöjdens grundskolaan perusparannettuihin musiikin opetustiloihin. Lähellä sijaitseva Högstadieskolan Lönkan on käyttänyt Minervan tekstiilityön ja teknisentyön opetustiloja. Lönkanin yhdistyessä Högstadieskolan Svenska normallyceumiin loppuu yläasteen tekstiilityön ja teknisen työn opetustilojen tarve Minervassa. Vapautuviin tiloihin sijoitetaan kaksi uutta päiväkotiryhmää, jolloin päiväkoti laajenee 63-paikkaiseksi.

Rakennuksessa on vuosikymmenten kuluessa tehty useita teknisiä korjauksia ja toiminnallisia parannuksia, mutta sen talotekniset asennukset ovat valaistusta lukuun ottamatta pääosin alkuperäisiä. Luokkatilojen ilmanvaihto on painovoimainen ja riittämätön ja huonokuntoinen vesi-, viemäri- ja lämpöputkisto on aiheuttanut vuotoja lähes vuosittain. Rakennuksen sähkö- ja atk-asennukset, wc-tilat, näyttämötekniikka ja keittiö laitteineen ovat käyttöikänsä päässä.

Rakennuksessa on kosteusvaurioituneita rakenteita. Rakennus ei ole kaikilta osin esteetön. Pihan pinnat, varusteet ja valaistus vaativat uusimista.

Nyt laaditussa hankesuunnitelmassa rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, johon on liitetty lämmön talteenotto. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä, vesi- ja viemärijärjestelmät, valaistus ja sähköasennukset uusitaan. Välipohjia korjataan ja rakenteita tiivistetään. Yläpohjan lämmöneristystä parannetaan ja kosteusvaurioituneet rakenteet korjataan.

Tilat säilyvät pääosin samassa käytössä kuin ne ovat nykyisin, mutta tilojen varustusta parannetaan. Oppilaiden wc-tiloja lisätään. Ruokahuollon tilat uusitaan vastaamaan nykyistä vaatimustasoa.

Hankkeen yhteydessä rakennetaan tilat uusille päiväkotiryhmille. Esteettömyyttä ja paloturvallisuutta parannetaan. Piharakenteet kunnostetaan, pelialueet parannetaan ja päiväkodille rakennetaan vaunukatos.

Rakennuksen suojeluarvojen vuoksi suunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä selvittää vaihtoehtona uudelle koneelliselle tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmälle mahdollisuudet säilyttää painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä tehostamalla sitä. Suunnitelmilla selvitettiin kahden erilaisen painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän riittävyys, toimivuus, vaikutukset sisätiloihin ja julkisivuun sekä kustannukset. Tulosten perusteella päädyttiin esittämään koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää.

Hanke on mukana talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan liittyvässä vuokra- ja osakekohteiden peruskorjaushankkeiden luettelossa vuonna 2014 alkavana hankkeena.

Hankkeen bruttoala on 4 842 brm², huoneistoala 2 976 htm² ja hyötyala 2 410 hym².

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset kustannustasossa 3/2013 RI 106,8; THI 154,9 ovat verottomana  11 600 000 euroa (2 396 euroa/brm²) ja verollisena               14 400 000 euroa (2 966 euroa/brm²).

Nykyinen vuokra Minervaskolanin kiinteistöstä on 576 787 euroa vuodessa (48 065 euroa kuukaudessa). Kiinteistöviraston tilakeskuksen ilmoituksen mukaan perusparannuksen jälkeinen vuokra-arvio on 854 232 euroa vuodessa (71 186 euroa kuukaudessa). Koulun osuus vuosivuokrasta on 717 888 euroa ja päiväkodin 136 344 euroa.

Perusparannuksen aiheuttama vuokrankorotus on 277 445 euroa vuodessa eli 23 120 euroa kuukaudessa.

Esittelijä katsoo, että rakennussuojelusta johtuvat rakentamisen lisäkustannukset kuuluvat kiinteistön omistajalle. Tämä tulee huomioida opetusvirastolta perittävää vuokraa määriteltäessä.

Hanke on suunniteltu alkavaksi keväällä 2016 ja valmistuvan syksyllä 2017. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi yhdessä vaiheessa ja sen väistötilat pyritään järjestämään Kaisaniemen puistoon suunniteltuihin viipalerakennuksiin ajalle 8/2016 – 12/2017. Väistötilojen vuokran kustannusarvio 17 kuukauden ajalle on 817 116 euroa (koulu 672 918 euroa, päiväkoti 144 198 euroa).

Opetusvirasto maksaa väistötiloista hankkeen ajan samansuuruista vuokraa kuin ennen perusparannusta on peritty korjattavasta rakennuksesta. Mikäli väistötilojen kustannus on korkeampi kuin em. korjausaikana perittävä vuokra, ylittävä osuus lasketaan kohteen peruskorjauksen jälkeiseen vuokraan erikseen sovittavalla tavalla. Esittelijä pitää kohtuuttomana sitä, että teknisestä perusparannuksesta aiheutuvasta väistötilatarpeesta johtuva mahdollinen lisävuokra ja perusparannuksesta aiheutuvat muutto- ja muut kustannukset jäävät opetustoimen maksettavaksi.

Opetusvirastolle hankkeesta aiheutuvat muutto-, ruokailun erityisjärjestely- ja siivouskustannukset ovat arviolta yhteensä 70 000 euroa.

Perusparannettavien tilojen irtokalusteisiin ja varusteisiin on opetusvirasto varannut koululle 280 000 euroa ja päiväkodille 50 000 euroa.

Terveysvaikutusten arviointi:

Hankkeella on terveysvaikutuksia. Esityksen mukaisilla toimenpiteillä parannetaan koulun sisäilman laatua sekä rakennuksen toiminnallisuutta, viihtyisyyttä, esteettömyyttä ja paloturvallisuutta.

Esittelijä

linjanjohtaja

Niclas Grönholm

Lisätiedot

Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363

mauno.kemppi(a)hel.fi

Liitteet

1

Minervaskolan hankesuunnitelma ja liitteet.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

otteensaajat

Esitysteksti

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

RPKL/2

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 19

Oikaisuvaatimus vahingonkorvausasiasta

HEL 2013-012750 T 03 01 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen opetuslautakunnan sihteerin 22.11.2013 (§ 12) tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa ei ole osoitettu, että päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa tai että olisi tapahtunut menettelyvirhe tai jokin muu laillisuusvirhe. Opetuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Esittelijä

linjanjohtaja

Niclas Grönholm

Lisätiedot

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikaisuvaatimus, pöytäkirja 22.11.2013 § 12

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaajat

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen opetuslautakunnan sihteerin 22.11.2013 (§ 12) tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa ei ole osoitettu, että päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa tai että olisi tapahtunut menettelyvirhe tai jokin muu laillisuusvirhe. Opetuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Esittelijä

********** ovat tehneet 12.12.2013 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen opetuslautakunnan sihteerin 22.11.2013 tekemästä päätöksestä (§ 12), jolla opetuslautakunnan sihteeri päätti olla myöntämättä oikaisuvaatimuksen tekijöille korvausta kadonneista kengistä. Kengät katosivat koulusta 8.10.2012 ja vanhemmat toimittivat korvaushakemuksen kirjaamoon 4.10.2013.

Kuntalain 89 §:n nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Vahingonkorvaamisessa on kysymys yksityisoikeudellisesta asiasta, jonka käsittely kuuluu yleiselle tuomioistuimelle. Hallinnollisessa järjestyksessä oikaisuvaatimuksena voidaan tutkia, onko päätöksen tehnyt toimivaltainen viranomainen, onko tapahtunut menettelyvirhe tai jokin muu laillisuusvirhe. Tämän muutoksenhakuohjauksen sihteeri on todennut päätöksessään.

Opetuslautakunnan 14.12.2004 tekemän päätösvallan siirtämistä vahingonkorvausasioissa 1.1.2005 alkaen koskevan päätöksen (§ 284) mukaan opetuslautakunnan sihteeri myöntää vahingonkorvauksen kussakin tapauksessa enintään 2 000 euron vahingosta silloin, kun kaupunki on virastoa koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole osoitettu, että päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa tai että olisi tapahtunut menettelyvirhe tai jokin muu laillisuusvirhe.

Esittelijä

linjanjohtaja

Niclas Grönholm

Lisätiedot

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikaisuvaatimus, pöytäkirja 22.11.2013 § 12

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteensaajat

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Päätöshistoria

Lakimies 22.11.2013 § 12

HEL 2013-012750 T 03 01 00

Päätös

Opetuslautakunnan sihteeri päätti olla myöntämättä ********** korvausta kadonneista kengistä.

Päätöksen perustelut

Yhden vahingonkorvausoikeuden perusongelman aiheuttaa se, että lähtökohtaisesti jokainen joutuu kärsimään kohdalleen sattuvat epäedulliset tapahtumat. Vaikka vahinko on syntynyt, vaaditaan korvausvelvollisuuden syntymiseen joku peruste. Muuten vahinko jää kärsijän itsensä vastattavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan korvausvelvollinen on se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon. Edelleen 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

Korvaushakemuksesta ilmenee seuraavaa: Oppilaan uudet lenkkitossut katosivat 8.10.2012 Drumsö lågstadieskola´n luokkahuoneen ulkopuolelta oppitunnin aikana. Tilalle oli jätetty vanhat ja rikkinäiset suunnilleen samankokoiset lenkkitossut. Yksi koulun valvontakameroista on suunnattu koulun ulko-ovelle. Tämän vuoksi on todennäköistä, että valvontakameran nauhalle on tallennettu kenkien anastajan poistuminen koulusta. Hakijat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksen. Asian tutkinta koulussa ei ole edennyt. Asian tutkinta poliisissa ei myöskään ole edennyt. Hakemuksessa on selostettu koulun olosuhteita. Koulun rehtori ei hakijoiden näkemyksen mukaan ole millään tavalla yrittänyt edistää rikoksen selvittämistä. Rehtori ei ole pyytänyt hakijoilta lenkkareiden tuntomerkkejä eikä ole heidän pyynnöstään huolimatta luovuttanut valvontakameran nauhaa poliisille.

Asiassa on saatu rehtorin selvitys, josta ilmenee seuraavaa: Oppilas ei löytänyt lenkkitossujaan, kun hän oli menossa klo 12 välitunnille. Luokanopettaja oli puhunut luokan muiden oppilaiden kanssa ja oppilaat olivat etsineet seuraavan tunnin aikana tossuja kaikkialta. Kun tossuja ei löytynyt, ilmoitti luokanopettaja rehtorille, mitä oli tapahtunut. Rehtorin kehotuksesta opettaja soitti kotiin. Rehtori keskusteli oppilaan kanssa kenkien katoamisesta, minkälaisista kengistä oli kyse jne. Lisäksi rehtori keskusteli oppilaan äidin kanssa ja pyysi tätä harkitsemaan rikosilmoituksen tekemistä. Rehtori kutsui opettajat koolle ja kertoi heille tapahtuneesta. Opettajat puolestaan keskustelivat oppilaidensa kanssa selvittääkseen, tiesikö joku jotain tai olisiko joku nähnyt jotain. Luokanopettaja puhui myös kouluisännän ja siivoojien kanssa, jotta he olisivat voineet auttaa löytämään tossut. Mitään uutta ei ilmennyt henkilökunnan tai luokissa käytyjen keskustelujen osalta. Oppilaat saivat tämän jälkeen säilyttää kenkiä ja päällysvaatteita luokissa ja rehtori lähetti tapahtuneesta kirjeen huoltajille. Valvontakameran nauhaa ei voida antaa huoltajalle. Poliisi ei ole vaatinut nauhaa nähtäväkseen. Koulussa on nauhan osalta selvitetty, että kyseisellä aikavälillä, kun kengät anastettiin, kameroista näkee jonkun henkilön tulevan yhdestä ovesta sisään ja vähän päästä menevän toisesta ovesta ulos. Kuvasta ei pysty tunnistamaan henkilöä eikä myöskään kenkiä. Rehtori on keskustellut asiasta monia kertoja äidin kanssa sähköpostitse, puhelimitse ja äiti on käynyt useita kertoja koulussa tapahtuman jälkeen. Koulun ovet ovat auki klo 7-15. Rakennus on suuri ja siinä on monta uloskäyntiä, joita käyttää kaksi koulua eri aikoina pidettävillä välitunneilla. Ovien manuaalinen lukitseminen oppituntien ajaksi on mahdotonta. Koulun järjestyssäännöissä mainitaan, että arvokkaat esineet otetaan kouluun omalla vastuulla. Kenkien ja päällysvaatteiden säilyttäminen luokissa on myös oppilaiden turvallisuuskysymys. Luokissa ei ole niitä varten säilytystiloja, vaan ne ovat ulkopuolella.

Asiassa saadun selvityksen perusteella vahingosta on vastuussa tässä tapauksessa vahingon aiheuttaja, toisin sanoen kenkien anastaja, joskaan tekijää ei ole saatu selville. Kaupungilla ei ole oikeudellista velvollisuutta korvata vahinkoa. Lisäksi saadun selvityksen perusteella koulun taholta on tehty kaikki se, mikä siellä on ollut tehtävissä asian selvittämiseksi.

Muutoksenhakuohjauksesta sihteeri toteaa seuraavaa: Vahingon korvaamisessa on kyse yksityisoikeudellisesta asiasta, jonka käsittely kuuluu yleiselle tuomioistuimelle. Oikaisuvaatimuksena voidaan tutkia, onko päätöksen tehnyt toimivaltainen viranomainen, onko tapahtunut menettelyvirhe tai jokin muu laillisuusvirhe.

Lisätiedot

Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: 310 86350

merja.aalto-setala(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

1/2014

(103)

Opetuslautakunta

 

 

 

 

 

 

28.01.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opetuslautakunta

 

 

 

Minerva Krohn

puheenjohtaja

 

 

 

 

Merja Aalto-Setälä

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

 

Bernt Nordman

Wille Rydman

 

 

 

 

 

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 11.02.2014 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen (§ 1-15, § 18) ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

2

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

-        se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

-        kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin opetuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

-        päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

-        miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

-        millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

-        oikaisuvaatimuksen tekijä

-        millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

-        oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

3

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

-        se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

-        kunnan jäsen.

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

-        päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

-        päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa

-        päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    

helsinki.hao@oikeus.fi

Postiosoite:

Radanrakentajantie 5

 

00520 HELSINKI

Faksinumero:

029 56 42079

Käyntiosoite:

Radanrakentajantie 5

Puhelinnumero:

029 56 42000

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

-        päätös, johon haetaan muutosta

-        miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

-        perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

-        päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-        todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

-        asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 3000

Hämeentie 11 A

+358 9 310 8600

0201256-6

FI2922661800003009

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

opetusvirasto@hel.fi

www.edu.hel.fi

+358 9 310 86390

 

FI02012566