Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 8/2012 | 1 (1) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| PEK/8 | |
| 29.05.2012 |
| |
|
|
|
§ 89
Pelastuslaitoksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus v. 2013-2015
HEL 2012-005108 T 02 02 00
Päätös
Pelastuslautakunta päätti hyväksyä talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2015 seuraavasti:
Toiminta-ajatus
Helsingin kaupungin pelastuslaitos on alan edelläkävijä, joustava ja jatkuvasti toimintatapojaan arvioiva organisaatio, johon muut pelastuslaitokset vertaavat omaa toimintaansa. Pelastuslaitos edistää turvallisuuskulttuuria, ehkäisee onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehtii ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Helsingin alueella. Virasto vastaa pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä poikkeusolojen valmiussuunnittelusta ja väestönsuojeluvalmiuden kehittämisestä.
Pelastuslaitoksen toimintaympäristön merkittävimmät muutokset taloussuunnitelmakaudella 2013–2015 ovat toimintojen ohjaaminen uudistuneen pelastuslain, terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisiksi.
Kaupunki kasvaa nopeasti ja uudisrakentaminen on vilkasta. Jätkäsaaren, Kalasataman, Pasilan ja länsimetron rakentaminen sekä Pisara-radan suunnittelutehtäviin osallistuminen vaativat asiantuntijapalveluita myös pelastuslaitokselta. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty pelastuslain mukaisessa palvelutasopäätöksessä, joka määrittelee mm. pelastusyksiköiden henkilövahvuuden ja alueelliset riskiluokat. Palvelutasopäätös päivitetään vuodenvaihteessa 2013. Alueiden riskiluokitukseen vaikuttavat väestömäärä ja huoneistojen kerrosalat sekä paikallinen riskianalyysi. Osassa pelastustoimen tehtävistä lopputulos on kriittisesti riippuvainen nopeudesta, jolla sammuttaminen tai pelastaminen aloitetaan. Onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan edelleen toiminnan suuntaamista lainmuutoksen mahdollistaman kohteiden turvallisuuskulttuuria arvioivan valvontatoiminnan keinoin. Pelastustoimen palvelutasoa kehitetään ja resursseja tarkastellaan toimintaympäristön muutosten, uuden palvelutasopäätöksen ja aluehallintoviraston vaatimusten mukaisesti kaupungin vuosien 2013–2015 taloudelliset toimintaedellytykset huomioiden.
Ensihoitotoimintojen järjestämisvastuu siirtyy Helsingin kaupungin terveyskeskukselta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.1.2013. HUSin laatima ensihoidon palvelutasopäätös määrittää ensihoidon tavoiteltavan palvelutason yhtenäisin kriteerein Helsingissä ja muualla Uudellamaalla. Malmin sairaalan toiminnot on sijoitettu Marian sairaalaan vuoteen 2014 saakka, mikä heikentää ensihoidon palvelutasoa ambulanssien ajoaikojen pidennyttyä olennaisesti kyseisellä toiminta-alueella. Ensihoidon palvelutasosta ja resursseista sovitaan HUSin kanssa pelastuslaitoksen saamien resurssien puitteissa. Pelastuslaitoksen ensihoitostrategian mukaisesti kaikki uudet palomiehet suorittavat myös terveydenhuollon ammattitutkinnon.
Pelastuslaitos tehostaa tilahallintaansa luopumalla ydintoimintojen kannalta vähemmän tärkeistä tiloista. Erottajan pelastusaseman peruskorjaus valmistuu vuoden 2012 lopussa. Korjauksen valmistuessa Erottajan henkilökunta hajautetaan Erottajan ja Jätkäsaaren asemille. Useat väestönsuojat vaativat pikaista peruskorjausta, jotta ne voisivat palvella väestöä poikkeusoloissa. Väestönsuojien kapasiteetti tulee olla mitoitettu poikkeusolojen tarpeita vastaavasti. Niiden laitteisto ja muu materiaali on oltava käyttökelpoisessa kunnossa. Väestönsuojien materiaalia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös normaalioloissa.
Toimintaympäristön muutokset ja kasvaneet riskit on huomioitu erikseen Helsingin kaupungin öljyntorjuntasuunnitelmassa, joka määrittelee öljyntorjunnan kalusto- ja henkilöresurssit. Öljyntorjunnassa varaudutaan suuronnettomuuksiin yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja valtion laitosten kanssa.
Kaupungin meritoiminnan valmiutta parannetaan yhteishankkeena muiden Helsingin meritoimintaa harjoittavien virastojen kanssa. Mukana hankkeessa ovat pelastuslaitos, liikuntavirasto, Stara ja Helsingin Satama. Ruusuniemen kanavaan rakennetaan yhteisen aluskaluston valmiuslaituri ja -telakka.
Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa
− Riskienhallinnan uuden palvelukulttuurin kehittäminen edelleen ohjaamalla onnettomuuksien ehkäisy- ja torjuntakeinoja sekä tarkastusmenetelmiä laadullisesti vaikuttavampaan suuntaan. Asukkaan osallisuutta ja vastuuta omasta ja ympäristönsä turvallisuudesta vahvistetaan turvallisuusviestinnällä ja -koulutuksella.
− Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun kehittäminen palvelutasopäätösten mukaisesti.
− Pelastustoimen vaikuttavuuden seurannan edistäminen toiminnan mittaamista edelleen kehittämällä sekä tavoitetasoja tarkistamalla.
− Väestönsuojelun ja pelastustoiminnan välisen yhteistyön kehittäminen korostaen Helsingin turvallisuuden ylläpitämistä kaikissa olosuhteissa.
− Helsingin alueen rannikon öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen merellisen suuronnettomuuden edellyttämälle tasolle.
− Osaavan henkilökunnan saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen, kilpailukyvyn säilyttäminen työvoimamarkkinoilla sekä henkilöstön osaamisen ja johtamiskäytäntöjen jatkuva kehittäminen.
– Pelastustoiminnan ikääntyvän henkilöstön uusien työnkuvien ja uramahdollisuuksien kehittäminen. Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma hakee ratkaisuja ikääntyvän henkilöstön työurien pidentämiseen. Palomiesten eläkeikä on korotettu 63-68 vuoteen, vaikka tutkimukset osoittavat vain harvan yli 55-vuotiaan kykenevän raskaaseen palomiestyöhön.
– Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostaminen sekä työtapaturmien vähentäminen. Kannustavaa palkitsemista kehitetään kaupungin taloustilanne huomioiden.
– Ydin- ja tukitoimintojen prosessien jatkuva parantaminen. Tietotekniikka- ja mobiilijärjestelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta taataan häiriötön ja tehokas pelastustoiminta.
– Uuden tuottavuuden laskennan mallin käyttöönotto 1.1.2013.
Pelastuslaitos ehkäisee onnettomuuksia vahvistamalla helsinkiläisten turvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Pelastuslaitos lisää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ehkäisyssä. Laitos osallistuu kaupunkirakenteen kehittämiseen valvomalla uusien asuinalueiden, rakennusten ja liikenneväylien turvallisuusnäkökohtia. Yhteistyötä valtiollisen hätäkeskuksen, poliisin, Suomen ympäristökeskuksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa syvennetään entisestään.
Kilpailuttaminen
Pelastuslaitos kilpailuttaa hankinnat kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Yhteishankintamenettelyä kaupungin virastojen ja laitoksien sekä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kesken jatketaan. Kaupungin sisältä hankitaan pääosin siivous- ja ruokapalvelut, rakentamis- ja rakennuttamispalvelut, taloushallintopalvelut, työterveyshuolto sekä toimitilat. Ostot ulkopuolisilta toimittajilta ovat noin 22 % pelastuslaitoksen hankinnoista.
Pelastuslaitoksen investoinneista kiireellisimpiä vuonna 2013 ovat Haagan pelastusaseman peruskorjauksen käynnistäminen, muiden pienempien kohteiden vauriokorjaukset, väestösuojien peruskorjauksien jatkaminen sekä pioneeriauton, Suomenlinnan ambulanssin ja lääkäriyksikön hankinta. Taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2015 tärkeimpiä investointeja ovat pelastusyksiköiden ja niiden kaluston hankinta. Öljyntorjuntakalustoa hankitaan erillisen öljyntorjuntasuunnitelman sekä ulkopuolisen rahoituksen mukaisesti.
Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi
Kuntalaisten mahdollisuuksia sähköisessä asioinnissa ja tiedonsaantia turvallisuuskysymyksissä kehitetään monikanavaisesti hyödyntäen ajantasaisia internet-sivuja sekä Helsingin kaupungin Turvasivuportaalia. Pelastuskoulu tekee digitaalista oppimateriaalia kuntalaisten turvallisuuskoulutukseen. Paperitulosteita on vähennetty ja julkaisut esitetään ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Henkilöstö
Pelastustoimen palvelutasopäätös ja ensihoidon palvelusopimus määrittävät tarpeet henkilöstömäärän muutoksille taloussuunnitelmakaudella. Aluehallintovirasto on edellyttänyt pelastustoimen palvelutason nostamista. Talousarvio ei toistaiseksi mahdollista Jätkäsaaren uuden pelastusaseman miehittämistä uudella henkilöstöllä ja Erottajan aseman peruskorjauksen valmistuessa asemat miehitetään jakamalla Erottajan aseman miehistö kahteen toimipaikkaan. Henkilöstömuutokseksi ennakoidaan vuodelle 2013 viiden henkilötyövuoden kasvua. Vuoden 2014 osalta nettohenkilöpoistuman arvioidaan merkittävästi alentuvan ja operatiivisen henkilöstön määrän kasvavan yhteensä 18 henkilötyövuodella olemassa olevien vakanssien puitteissa. Lisäksi ensihoidon palvelutarpeen muutosten johdosta esitetään vuodelle 2014 perustettavaksi 12 uutta vakanssia käytettäväksi yhden perustason ambulanssin muuttamiseksi 12:sta 24 tunnin valmiuteen sekä toiseen ensihoitajatasoiseen tehtävään kenttäjohtajan yksikköön.
Tiukoilla rekrytointimarkkinoilla vetovoimainen ja opetuksen tasoltaan laadukas Helsingin pelastuskoulu on keskeinen tekijä osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi vuosien 2013–2015 luonnollisen poistuman korvaamiseksi.
Henkilöstöjohtaminen säilyy edelleen laitoksen strategisena painopisteenä. Pelastustoiminnan henkilöstön ikääntymiseen ja tehtävien vaativuuteen liittyvän ristiriidan ratkaiseminen on keskeinen tavoite. Henkilökunnan osaamista, oppimista ja kehittymistä edistetään täydennyskoulutusmahdollisuuksien tarjoamisella ja työnkiertoon kannustamisella. Työhön liittyvissä opinnoissa menestymisestä palkitaan. Henkilöstö on mukana päätöksenteossa toimivan yhteistoimintajärjestelmän kautta. Palkitsemisen kokonaisuutta kehitetään yksilöä motivoivasti kaupungin strategian mukaisesti ja saatujen määrärahojen puitteissa.
Yhteiskuntapoliittisesti keskeisin tavoite on ylläpitää ja korostaa Helsingin pelastusalueen erityispiirteitä valtakunnallisissa pelastusalueen toimintaan vaikuttavissa kehittämishankkeissa ja -suunnitelmissa. Pelastuslaitos osallistuu Kuntaliiton ja muiden pelastuslaitosten väliseen kumppanuushankkeeseen, jossa tiedonvaihdon ja tutkimusten avulla levitetään alan parhaita käytäntöjä.
Pelastuslaitoksen kielisuunnitelma korostaa asiakaspalvelutyössä toimivien henkilöiden kielitaidon kehittämistä etenkin ruotsin kielen osalta. Nykyisellään henkilöstömitoitus kuitenkin rajoittaa erityisesti operatiivisen henkilöstön mahdollisuuksia tehokkaaseen lisäkoulutukseen.
Pelastuslaitos on kaikilla tavoilla tasa-arvoinen työpaikka. Tyytyväisyyskyselyiden tulokset tukevat tätä päätelmää.
Talousarvion erillisvaikutusten arviointi
Pelastuslaitos arvioi säännöllisesti taloudellisia ja toiminnallisia riskejä sekä kehittää riskienhallintaa. Sisäisissä ja ulkoisissa tarkastuksissa havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen on sisällytetty turvallisuuspäällikön toimenkuvaan ja toteuttaminen tapahtuu toimintasäännön mukaisesti.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
– Onnettomuuksien ehkäisemiseksi kuntalaisiin kohdistetaan turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä, joiden kertymästä lasketaan turvallisuuspisteet. Vuoden 2013 turvallisuuspistekertymä on vähintään 6 200.
– Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain kymmenessä harjoituksessa.
– I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia 60 prosentissa tehtävistä.
– I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 min 30 sekuntia.
– Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia 70 prosentissa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.
Muut toiminnalliset tavoitteet
– Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa (pl. asuintalot) riskiluvun 0-2 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista kasvaa.
– Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.
– Pelastusyksiköiden ja ensihoidon yksiköiden lähtöaika on enintään 60 sekuntia.
– Pelastustoiminnan, ensihoidon ja valvontayksikön henkilöstön toteutuneen ja suunnitellun koulutuksen suhde on keskimäärin 80 %.
– Ensivastetehtävien osuus kaikista ensihoitotehtävistä ei alene vuoteen 2011 verrattuna.
– Pelastusasemat säästävät energiaa vuosittain 2 % vuoden 2010 tasosta. Sähkön ja kaukolämmön kulutus mitataan pelastusasemittain. Asemien energiatehokkuus on jo nykyisellään kiitettävällä tasolla. Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä on mahdollista saavuttaa energiansäästöä ottamalla käyttöön uutta rakennusautomaatiotekniikkaa.
– Lopputulokseen vaikuttaneita poikkeamia tapahtuu pelastustoiminnassa enintään 20 prosentissa kaikista tehtävistä vakavissa onnettomuustyypeissä (rakennuspalo, rakennuspalovaara, liikenneonnettomuus ja ihmisen pelastaminen).
Investoinnit
Investointisuunnitelma taloussuunnitelmakaudelle sekä luettelo irtaimen käyttöomaisuuden perushankinnoista ovat esityksen liitteinä.
Tunnusluvut
Talousarvioehdotus ja tunnusluvut ovat liitteenä.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska asia koskee valmistelua (KL 91§).
Esittelijä
va pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Maarit Seppelin, talouspäällikkö, puhelin: 310 30030
maarit.seppelin(a)hel.fi
Käyttötalous: Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Investoinnit: Anna Lindholm, koordinaattori, puhelin: 31031224
anna.lindholm(a)hel.fi
Investoinnit: Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | TAE 2013 luvut |
2 | Laskutustaksat 2013 |
3 | Irtaimen omaisuuden perushankinnat 2013 - 2017 |
4 | Investointisuunnitelma korjattu 2013-2015.pdf |
5 | Vakanssit 2013.pdf |
Päätösehdotus
Pelastuslautakunta päättänee hyväksyä talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2015 seuraavasti:
Toiminta-ajatus
Helsingin kaupungin pelastuslaitos on alan edelläkävijä, joustava ja jatkuvasti toimintatapojaan arvioiva organisaatio, johon muut pelastuslaitokset vertaavat omaa toimintaansa. Pelastuslaitos edistää turvallisuuskulttuuria, ehkäisee onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehtii ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Helsingin alueella. Virasto vastaa pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä poikkeusolojen valmiussuunnittelusta ja väestönsuojeluvalmiuden kehittämisestä.
Pelastuslaitoksen toimintaympäristön merkittävimmät muutokset taloussuunnitelmakaudella 2013–2015 ovat toimintojen ohjaaminen uudistuneen pelastuslain, terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisiksi.
Kaupunki kasvaa nopeasti ja uudisrakentaminen on vilkasta. Jätkäsaaren, Kalasataman, Pasilan ja länsimetron rakentaminen sekä Pisara-radan suunnittelutehtäviin osallistuminen vaativat asiantuntijapalveluita myös pelastuslaitokselta. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty pelastuslain mukaisessa palvelutasopäätöksessä, joka määrittelee mm. pelastusyksiköiden henkilövahvuuden ja alueelliset riskiluokat. Palvelutasopäätös päivitetään vuodenvaihteessa 2013. Alueiden riskiluokitukseen vaikuttavat väestömäärä ja huoneistojen kerrosalat sekä paikallinen riskianalyysi. Osassa pelastustoimen tehtävistä lopputulos on kriittisesti riippuvainen nopeudesta, jolla sammuttaminen tai pelastaminen aloitetaan. Onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan edelleen toiminnan suuntaamista lainmuutoksen mahdollistaman kohteiden turvallisuuskulttuuria arvioivan valvontatoiminnan keinoin. Pelastustoimen palvelutasoa kehitetään ja resursseja tarkastellaan toimintaympäristön muutosten, uuden palvelutasopäätöksen ja aluehallintoviraston vaatimusten mukaisesti kaupungin vuosien 2013–2015 taloudelliset toimintaedellytykset huomioiden.
Ensihoitotoimintojen järjestämisvastuu siirtyy Helsingin kaupungin terveyskeskukselta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.1.2013. HUSin laatima ensihoidon palvelutasopäätös määrittää ensihoidon tavoiteltavan palvelutason yhtenäisin kriteerein Helsingissä ja muualla Uudellamaalla. Malmin sairaalan toiminnot on sijoitettu Marian sairaalaan vuoteen 2014 saakka, mikä heikentää ensihoidon palvelutasoa ambulanssien ajoaikojen pidennyttyä olennaisesti kyseisellä toiminta-alueella. Ensihoidon palvelutasosta ja resursseista sovitaan HUSin kanssa pelastuslaitoksen saamien resurssien puitteissa. Pelastuslaitoksen ensihoitostrategian mukaisesti kaikki uudet palomiehet suorittavat myös terveydenhuollon ammattitutkinnon.
Pelastuslaitos tehostaa tilahallintaansa luopumalla ydintoimintojen kannalta vähemmän tärkeistä tiloista. Erottajan pelastusaseman peruskorjaus valmistuu vuoden 2012 lopussa. Korjauksen valmistuessa Erottajan henkilökunta hajautetaan Erottajan ja Jätkäsaaren asemille. Useat väestönsuojat vaativat pikaista peruskorjausta, jotta ne voisivat palvella väestöä poikkeusoloissa. Väestönsuojien kapasiteetti tulee olla mitoitettu poikkeusolojen tarpeita vastaavasti. Niiden laitteisto ja muu materiaali on oltava käyttökelpoisessa kunnossa. Väestönsuojien materiaalia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös normaalioloissa.
Toimintaympäristön muutokset ja kasvaneet riskit on huomioitu erikseen Helsingin kaupungin öljyntorjuntasuunnitelmassa, joka määrittelee öljyntorjunnan kalusto- ja henkilöresurssit. Öljyntorjunnassa varaudutaan suuronnettomuuksiin yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja valtion laitosten kanssa.
Kaupungin meritoiminnan valmiutta parannetaan yhteishankkeena muiden Helsingin meritoimintaa harjoittavien virastojen kanssa. Mukana hankkeessa ovat pelastuslaitos, liikuntavirasto, Stara ja Helsingin Satama. Ruusuniemen kanavaan rakennetaan yhteisen aluskaluston valmiuslaituri ja -telakka.
Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa
− Riskienhallinnan uuden palvelukulttuurin kehittäminen edelleen ohjaamalla onnettomuuksien ehkäisy- ja torjuntakeinoja sekä tarkastusmenetelmiä laadullisesti vaikuttavampaan suuntaan. Asukkaan osallisuutta ja vastuuta omasta ja ympäristönsä turvallisuudesta vahvistetaan turvallisuusviestinnällä ja -koulutuksella.
− Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun kehittäminen palvelutasopäätösten mukaisesti.
− Pelastustoimen vaikuttavuuden seurannan edistäminen toiminnan mittaamista edelleen kehittämällä sekä tavoitetasoja tarkistamalla.
− Väestönsuojelun ja pelastustoiminnan välisen yhteistyön kehittäminen korostaen Helsingin turvallisuuden ylläpitämistä kaikissa olosuhteissa.
− Helsingin alueen rannikon öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen merellisen suuronnettomuuden edellyttämälle tasolle.
− Osaavan henkilökunnan saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen, kilpailukyvyn säilyttäminen työvoimamarkkinoilla sekä henkilöstön osaamisen ja johtamiskäytäntöjen jatkuva kehittäminen.
– Pelastustoiminnan ikääntyvän henkilöstön uusien työnkuvien ja uramahdollisuuksien kehittäminen. Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma hakee ratkaisuja ikääntyvän henkilöstön työurien pidentämiseen. Palomiesten eläkeikä on korotettu 63-68 vuoteen, vaikka tutkimukset osoittavat vain harvan yli 55-vuotiaan kykenevän raskaaseen palomiestyöhön.
– Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostaminen sekä työtapaturmien vähentäminen. Kannustavaa palkitsemista kehitetään kaupungin taloustilanne huomioiden.
– Ydin- ja tukitoimintojen prosessien jatkuva parantaminen. Tietotekniikka- ja mobiilijärjestelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta taataan häiriötön ja tehokas pelastustoiminta.
– Uuden tuottavuuden laskennan mallin käyttöönotto 1.1.2013.
Pelastuslaitos ehkäisee onnettomuuksia vahvistamalla helsinkiläisten turvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Pelastuslaitos lisää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ehkäisyssä. Laitos osallistuu kaupunkirakenteen kehittämiseen valvomalla uusien asuinalueiden, rakennusten ja liikenneväylien turvallisuusnäkökohtia. Yhteistyötä valtiollisen hätäkeskuksen, poliisin, Suomen ympäristökeskuksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa syvennetään entisestään.
Kilpailuttaminen
Pelastuslaitos kilpailuttaa hankinnat kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Yhteishankintamenettelyä kaupungin virastojen ja laitoksien sekä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kesken jatketaan. Kaupungin sisältä hankitaan pääosin siivous- ja ruokapalvelut, rakentamis- ja rakennuttamispalvelut, taloushallintopalvelut, työterveyshuolto sekä toimitilat. Ostot ulkopuolisilta toimittajilta ovat noin 22 % pelastuslaitoksen hankinnoista.
Pelastuslaitoksen investoinneista kiireellisimpiä vuonna 2013 ovat Haagan pelastusaseman peruskorjauksen käynnistäminen, muiden pienempien kohteiden vauriokorjaukset, väestösuojien peruskorjauksien jatkaminen sekä pioneeriauton, Suomenlinnan ambulanssin ja lääkäriyksikön hankinta. Taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2015 tärkeimpiä investointeja ovat pelastusyksiköiden ja niiden kaluston hankinta. Öljyntorjuntakalustoa hankitaan erillisen öljyntorjuntasuunnitelman sekä ulkopuolisen rahoituksen mukaisesti.
Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi
Kuntalaisten mahdollisuuksia sähköisessä asioinnissa ja tiedonsaantia turvallisuuskysymyksissä kehitetään monikanavaisesti hyödyntäen ajantasaisia internet-sivuja sekä Helsingin kaupungin Turvasivuportaalia. Pelastuskoulu tekee digitaalista oppimateriaalia kuntalaisten turvallisuuskoulutukseen. Paperitulosteita on vähennetty ja julkaisut esitetään ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Henkilöstö
Pelastustoimen palvelutasopäätös ja ensihoidon palvelusopimus määrittävät tarpeet henkilöstömäärän muutoksille taloussuunnitelmakaudella. Aluehallintovirasto on edellyttänyt pelastustoimen palvelutason nostamista. Talousarvio ei toistaiseksi mahdollista Jätkäsaaren uuden pelastusaseman miehittämistä uudella henkilöstöllä ja Erottajan aseman peruskorjauksen valmistuessa asemat miehitetään jakamalla Erottajan aseman miehistö kahteen toimipaikkaan. Henkilöstömuutokseksi ennakoidaan vuodelle 2013 viiden henkilötyövuoden kasvua. Vuoden 2014 osalta nettohenkilöpoistuman arvioidaan merkittävästi alentuvan ja operatiivisen henkilöstön määrän kasvavan yhteensä 18 henkilötyövuodella olemassa olevien vakanssien puitteissa. Lisäksi ensihoidon palvelutarpeen muutosten johdosta esitetään vuodelle 2014 perustettavaksi 12 uutta vakanssia käytettäväksi yhden perustason ambulanssin muuttamiseksi 12:sta 24 tunnin valmiuteen sekä toiseen ensihoitajatasoiseen tehtävään kenttäjohtajan yksikköön.
Tiukoilla rekrytointimarkkinoilla vetovoimainen ja opetuksen tasoltaan laadukas Helsingin pelastuskoulu on keskeinen tekijä osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi vuosien 2013–2015 luonnollisen poistuman korvaamiseksi.
Henkilöstöjohtaminen säilyy edelleen laitoksen strategisena painopisteenä. Pelastustoiminnan henkilöstön ikääntymiseen ja tehtävien vaativuuteen liittyvän ristiriidan ratkaiseminen on keskeinen tavoite. Henkilökunnan osaamista, oppimista ja kehittymistä edistetään täydennyskoulutusmahdollisuuksien tarjoamisella ja työnkiertoon kannustamisella. Työhön liittyvissä opinnoissa menestymisestä palkitaan. Henkilöstö on mukana päätöksenteossa toimivan yhteistoimintajärjestelmän kautta. Palkitsemisen kokonaisuutta kehitetään yksilöä motivoivasti kaupungin strategian mukaisesti ja saatujen määrärahojen puitteissa.
Yhteiskuntapoliittisesti keskeisin tavoite on ylläpitää ja korostaa Helsingin pelastusalueen erityispiirteitä valtakunnallisissa pelastusalueen toimintaan vaikuttavissa kehittämishankkeissa ja -suunnitelmissa. Pelastuslaitos osallistuu Kuntaliiton ja muiden pelastuslaitosten väliseen kumppanuushankkeeseen, jossa tiedonvaihdon ja tutkimusten avulla levitetään alan parhaita käytäntöjä.
Pelastuslaitoksen kielisuunnitelma korostaa asiakaspalvelutyössä toimivien henkilöiden kielitaidon kehittämistä etenkin ruotsin kielen osalta. Nykyisellään henkilöstömitoitus kuitenkin rajoittaa erityisesti operatiivisen henkilöstön mahdollisuuksia tehokkaaseen lisäkoulutukseen.
Pelastuslaitos on kaikilla tavoilla tasa-arvoinen työpaikka. Tyytyväisyyskyselyiden tulokset tukevat tätä päätelmää.
Talousarvion erillisvaikutusten arviointi
Pelastuslaitos arvioi säännöllisesti taloudellisia ja toiminnallisia riskejä sekä kehittää riskienhallintaa. Sisäisissä ja ulkoisissa tarkastuksissa havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen on sisällytetty turvallisuuspäällikön toimenkuvaan ja toteuttaminen tapahtuu toimintasäännön mukaisesti.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
– Onnettomuuksien ehkäisemiseksi kuntalaisiin kohdistetaan turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä, joiden kertymästä lasketaan turvallisuuspisteet. Vuoden 2013 turvallisuuspistekertymä on vähintään 6 200.
– Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain kymmenessä harjoituksessa.
– I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia 60 prosentissa tehtävistä.
– I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 min 30 sekuntia.
– Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia 70 prosentissa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.
Muut toiminnalliset tavoitteet
– Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa (pl. asuintalot) riskiluvun 0-2 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista kasvaa.
– Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.
– Pelastusyksiköiden ja ensihoidon yksiköiden lähtöaika on enintään 60 sekuntia.
– Pelastustoiminnan, ensihoidon ja valvontayksikön henkilöstön toteutuneen ja suunnitellun koulutuksen suhde on keskimäärin 80 %.
– Ensivastetehtävien osuus kaikista ensihoitotehtävistä ei alene vuoteen 2011 verrattuna.
– Pelastusasemat säästävät energiaa vuosittain 2 % vuoden 2010 tasosta. Sähkön ja kaukolämmön kulutus mitataan pelastusasemittain. Asemien energiatehokkuus on jo nykyisellään kiitettävällä tasolla. Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä on mahdollista saavuttaa energiansäästöä ottamalla käyttöön uutta rakennusautomaatiotekniikkaa.
– Lopputulokseen vaikuttaneita poikkeamia tapahtuu pelastustoiminnassa enintään 20 prosentissa kaikista tehtävistä vakavissa onnettomuustyypeissä (rakennuspalo, rakennuspalovaara, liikenneonnettomuus ja ihmisen pelastaminen).
Investoinnit
Investointisuunnitelma taloussuunnitelmakaudelle sekä luettelo irtaimen käyttöomaisuuden perushankinnoista ovat esityksen liitteinä.
Tunnusluvut
Talousarvioehdotus ja tunnusluvut ovat liitteenä.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska asia koskee valmistelua (KL 91§).
Esittelijä
va pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Maarit Seppelin, talouspäällikkö, puhelin: 310 30030
maarit.seppelin(a)hel.fi
Käyttötalous: Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Investoinnit: Anna Lindholm, koordinaattori, puhelin: 31031224
anna.lindholm(a)hel.fi
Investoinnit: Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | TAE 2013 luvut |
2 | Laskutustaksat 2013 |
3 | Irtaimen omaisuuden perushankinnat 2013 - 2017 |
4 | Investointisuunnitelma korjattu 2013-2015.pdf |
5 | Vakanssit 2013.pdf |
Tiedoksi
TASU / Hietamäki
Seppelin
Päätöshistoria
Pelastuslautakunta 08.05.2012 § 77
Pöydälle 08.05.2012
HEL 2012-005108 T 02 02 00
Päätös
Pelastuslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
08.05.2012 Pöydälle
Pöydällepanoehdotus:
Jorma Lilja:
Kannattajat: Pekka Saarnio
Esittelijä
va pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Maarit Seppelin, talouspäällikkö, puhelin: 310 30030
maarit.seppelin(a)hel.fi
Käyttötalous: Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Investoinnit: Anna Lindholm, koordinaattori, puhelin: 31031224
anna.lindholm(a)hel.fi
Investoinnit: Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Agricolankatu 15 A | +358 9 310 1651 | 0201256-6 | 800012-62637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00530 | Faksi |
| Alv.nro |
helsinginpelastuslaitos@hel.fi | www.hel.fi/pel | +358 9 310 30029 |
| FI02012566 |
|
|