Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

1 (1)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/22

 

20.1.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 13.01.2015 § 14

HEL 2012-008480 T 03 00 00

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Taitamaton puunpoltto heikentää merkittävästi ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla ja hiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavaa terveyshaittaa. Pääkaupunkiseudulla pientalojen pienhiukkaspäästöt muodostavat noin 25% osuuden liikenteen ja energiantuotannon yhteenlasketuista kokonaispäästöistä ilmaan. Päästöosuus on merkittävä erityisesti siksi, että pienpolton päästöt kohdistuvat pääosin suppeahkoille, pientalovaltaisille alueille. Tutkimusten mukaan syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun tiiviillä pientaloalueilla.

Ympäristöviranomaiset ovat aktiivisesti etsineet ja koonneet keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöihin vaikuttaminen tulisijojen uusiutumisen kautta on erittäin hidasta ja siksi yksi tehokkaimmista keinoista vähentää päästöjä on neuvonta, tiedotus ja valistus. Nuohoojat ovat neuvonnassa avainasemassa. Nuohouksen yhteydessä on mahdollista havainnoida puun polton tapaa ja antaa asukkaille opastusta, jolla päästöjä ja haittoja voidaan olennaisesti vähentää.

Nuohoojien ja ympäristöviranomaisten yhteistyö on ollut hyvää Nuohousalan keskusliiton koordinoimana. Nuohoojien kokemus alueensa tulisijojen toimivuudesta ja käyttötottumuksista on arvokasta mm. päästöjen arvioinnissa pääkaupunkiseudulla. Nuohoojat ovat opastaneet asukkaita jakamalla mm. pelastusviranomaisten, pääkaupunkiseudun kuntien ja HSY:n laatimaa Opas puunpolttoon -esitettä. Vuosina 2012-2013 opasta on jaettu yhteensä 150 000 kappaletta Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueilla.

Esitys, että nuohouspalveluiden tarjoajalle säädetään tiedonantovelvoite toimittaa vähintään kerran vuodessa tietoja toiminnastaan viranomaiselle, on kannatettava. Ilman tätä pelastuslaitos ei sopimusperusteisessa järjestelmässä tiedä alueellansa toimivia nuohousyrittäjiä. Tällöin mm. nuohoojien vikailmoitusten välittyminen pelastusviranomaisille voi olla puutteellista.

Myös tulevaisuudessa nuohoojien olisi syytä jatkaa nuohousluettelon ylläpitoa. Esiselvityksessä mainittu Varanto-hankkeessa esitetty nuohoojien paikkatietokäyttöliittymän kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää paikkatiedon tuottamiseksi. Paikkatietoja voidaan hyödyntää mm. päästöjen laskennassa ja vaikutusten mallintamisessa.

Esiselvityksen kohdassa 3.3. todetaan, että nuohoustodistuksessa tulee ilmetä mm. nuohoojan suorittamat toimenpiteet ja mahdolliset lisätyöt sekä havaitut paloturvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet. Nuohooja näkee, miten tulisijaa on käytetty ja millaisia aineita tulisijassa poltetaan. Yleisenä toimintatapana on ilmoittaa pienistä puutteista ja vioista ainoastaan suullisesti. Jätteiden poltto tulisijassa on yleensä kielletty kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä. Olisi tärkeää, että nuohooja kiinnittäisi tähän tarkastuksessaan erityistä huomiota ja tekisi siitä merkinnän myös nuohoustodistukseen.

Pelastusviranomaisen roolin säilyminen nuohoojien seurannassa ja valvomisessa on tärkeää. Myös nuohoojien kouluttamisesta ja täydennyskouluttamisesta tulee huolehtia. Näin voidaan taata nuohoojien asiantuntemus asukkaiden neuvonnassa ja päästöjen seurannassa ja vähentämisessä. Vaarana on, että valvomattomassa sopimusperusteisessa nuohousjärjestelmässä neuvonta vähenee taloudellisten näkökohtien korostuessa. Ympäristölautakunta pitääkin erittäin tärkeänä, että nuohoussopimuksiin sisällytetään aina velvoitteena tulisijan oikean ja vähäpäästöisen käytön opastus.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi