Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

 

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

 

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

Pelastuslautakunta

ESITYSLISTA

1 - 2015

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

20.01.2015 klo 15:00

Kokouspaikka

Keskuspelastusaseman neuvotteluhuone 338

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

Pelastuskomentaja

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5

5

Pelastuslautakunnan lausunto Kruunuvuorenrannan Koirasaarten alueen asemakaavasta (nro 12311)

6

6

Pelastuslautakunnan lausunto Sörnäisten (10.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12284

15

7

Pelastuslautakunnan lausunto Lönnrotinkatu 3:n, Kampin korttelin 63 tontin 2, asemakaavan muutoksesta (nro 12242)

19

8

Pelastuslautakunnan lausunto Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutos nro 12315, korttelin 464 t. 15, Pohjoinen Hesperiankatu 15

23

9

Pelastuslautakunnan lausunto Karhusaaren (58.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12322

27

10

Pelastuslautakunnan lausunto Vanhan Tapanilantien eteläpuolen alueen asemakaavan muutoksesta

31

11

Pelastuslautakunnan lausunto Olympiastadionin asemakaavan muutoksesta (nro 12310)

36

12

Pelastuslautakunnan lausunto Viikin (36.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12282

41

13

Pelastuslautakunnan lausunto Suutarilan Päitsitien länsipään asemakaavan muutoksesta (nro 12312)

45

14

Pelastuslautakunnan lausunto Toukolan, Arabianrannan (23.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12303

50

15

Pelastuslautakunnan lausunto Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12309, Töölönkatu 28

55

16

Pelastuslautakunnan lausunto Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyttä koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta (nro 12305)

58

17

Pelastuslautakunnan lausunto Kaarelan (33. ko) asemakaavan muutos nro 12313

68

18

Pelastuslautakunnan lausunto 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta)korttelin 43011 tonttia 31 koskevasta asemakaavan muutoksesta nro 12296

77

19

Pelastuslautakunnan lausunto Mellunkylän Tankovainion asemakaavan muutoksesta (nro 12321)

81

20

Pelastuslaitoksen investointimäärärahojen ylitysesitykset vuodelle 2015

85

21

Pelastuslaitoksen kiinteistöjen vuosikorjaustöiden tilaaminen ajanjaksolla 1.1.2015 – 31.12.2016

88

22

Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sisäministeriön lausuntopyynnöstä nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeesta

92

23

Muut asiat

101

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/1

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kelo (varalla Haahtela) ja Jauhiainen (varalla Aivio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/2

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/3

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Ilmoitusasiat

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi

1.     Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 3.12.2014 § 71; Kaupunginvaltuuston päätös 8.10.2014 asemakaava-asiassa(piirustus nro 12192, Käpylä, Kisakylä)

2.     Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 3.12.2014 § 72; Kaupunginvaltuuston päätös 8.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12269, Kaarela, Runonlaulajantie 48)

3.     Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 3.12.2014 § 73; Kaupunginvaltuuston päätös 8.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12247, Mellunkylä, Tanhuantie 1)

4.     Kaupunginvaltuuston päätös 26.11.2014 § 371; Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

5.     Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 3.12.2014 § 70; Kaupunginvaltuuston päätös 29.1.2014 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 22.8.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12205, Munkkiniemi, Munkkiniemen puistotie 25)

6.     Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 12.12.2014 § 75;  Kaupunginvaltuuston päätös 22.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12227, Sörnäinen, kortteli 10577 ym.)

7.     Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 12.12.2014 § 76; Kaupunginvaltuuston päätös 22.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12258, Kamppi, Bulevardi 12)

8.     Kaupunginvaltuuston päätös 10.12.2014 § 409; Veturitien liikennesuunnitelma ja hankkeen toteutus

9.     Kaupunginvaltuuston päätös 10.1.2014 § 411; Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12248, Vuosaaren voimalaitosalue)

 

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/4

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 8.12.2014 - 8.1.2015 tekemiä päätöksiä:

Pelastuskomentaja

2014/80 - 97 §:t, 2015/ 1 - 3 §:t

Pelastusjohtaja

1 §

Hallintopäällikkö

1 §

Tekninen päällikkö

1 §

 

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/5

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Pelastuslautakunnan lausunto Kruunuvuorenrannan Koirasaarten alueen asemakaavasta (nro 12311)

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Kruunuvuorenrannan Koirasaarten alueen asemakaavasta nro 12311.

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavaan.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa Kruunuvuorenrannan Koirasaarten alueen asemakaavasta nro12311.

Kruunuvuorenrannan eteläkärkeen suunnitellaan asuinalue ja pienvenesatama. Nykyistä Koirasaarta laajennetaan meritäytöillä ja lisäksi tehdään uusi täyttösaari Koirasaaren itäpuolelle. Saarien ja mantereen välissä kulkee kanava. Alueelle on kaksi erillistä reittiä ajoneuvosiltojen kautta sekä alueen pääsee kiertämään ajoneuvolla tonttikadun ja saarten välisen ajoneuvosillan kautta. Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja. Koirasaaren länsirannalle on suunniteltu Koirasaarenpuisto, jossa hyödynnetään vanhoja öljysataman rakenteita. Itärannalle on suunniteltu pienvenesatama. Alueelle rakennetaan 68 600 k-m² asuntoja, 600 k-m² kokoinen edustussaunarakennus, 180 k-m² liiketilaa ja 500 k-m² venesatamaa palvelevia rakennuksia.

Kaavaselostuksen liitteenä on pelastusteiden periaatekaavio, jossa on esitetty että kaikkiin yli kolme kerroksisiin rakennuksiin saadaan järjestettyä pelastustie ja suurimpaan osaan ne saadaan järjestettyä rakennuksen useammalle sivulle. Kanavaan rajoittuvan korttelin 49307 osalta on esitetty, että pelastustie saadaan järjestettyä vain rakennuksien sisäpihan puolelle, jolloin rakennuksien kanavan puoleiselta sivulta henkilöitä ei voida pelastaa palokunnan toimenpitein. Asia huomioidaan poistumisturvallisuuden osalta rakennuksen suunnittelun yhteydessä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 0403514306

kimmo.kartano(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 12.1.2015

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 11.12.2014

Kaupunginmuseo tarkastelee kaavahanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Kruunuvuorenrannan eteläkärkeen rakennetaan uusi merellinen asuinalue. Nykyistä Koirasaarta laajennetaan meritäytöillä. Lisäksi tehdään uusi täyttösaari Koirasaaren itäpuolelle. Näiden väliin jää Koiraluodonkanava, jonka rantaa kulkee yleinen laiturimainen jalankulkureitti.  Täyttösaaren itärannalle sijoittuu pienvenesatama.

Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja. Asuinkortteleiden ulkoreuna muodostuu kerrostaloista. Tiiviisti rakennetut pientalokorttelit sijoittuvat alueen keskiosaan kanavan molemmille puolille. Koirasaaren länsirannalle on suunniteltu Koirasaarenpuisto. Öljysäiliöiden perustukset pyritään säilyttämään ja hyödyntämään uusiokäytössä muistumina teollisuusperinnöstä osana Koirasaaren puistoa. Puisto toimii maisemallisena suojavyöhykkeenä Suomenlinnaan päin.

Havainnekuvin on selvitetty alueen rakentamisen maisemallisia vaikutuksia. Suomenlinnan suunnalta tarkasteltaessa voi kuvien perusteella todeta, ettei maisemassa tapahdu häiritsevää muutosta.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.

18.12.2013 Lausunto annettu

1.3.2012 Lausunto annettu

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.12.2014 § 384

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Ksv 1664_1, Laajasalo, Kruunuvuorenranta, karttaruutu J2/P4

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        2.12.2014 päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) kortteleiden 49303–49311, 49315 ja  puisto-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavaehdotuksen nro 12311 hyväksymistä
 

-        asemakaavaehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

01.04.2014 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441

tyko.saarikko(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, pohjarakentaminen, puhelin: 310 37325

helena.farkkila-korjus(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

Ulla Kuitunen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293

ulla.kuitunen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, pilaantuneet maat, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, melu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146

sanna.ranki(a)hel.fi

 

Kiinteistövirasto 23.1.2014

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Maanomistus – ja hallinta

Koirasaaren asemakaava mahdollistaa kokonaisuudessaan 52 450
k-m² asuntorakentamista. Noin 10 000 k-m² asuinrakennusoikeudesta sijoittuu olemassa olevalle ST1:n omistamalle maa-alueelle ja loput kaupungin omistamalle merialueelle meritäyttöjen varaan rakennettavalle alueelle. Koirasaaren alueelta ei ole tehty vielä tontinvarauksia.

Maapoliittiset neuvottelut

Alueella on yksi yksityinen maanomistaja. Maanomistajalle aiheutuu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.2.2004 (172 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten tonttiosasto käy mainitun päätöksen mukaiset neuvottelut. Kaavaehdotuksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin neuvottelut on käyty.

Maaperä ja tonttien sekä yleisten alueiden rakennettavuus

Alue rakennetaan pääosin meritäyttöjen varaan. Meritäyttöjen ja alueen mahdollinen vaiheittain rakentaminen tulee tehdä kaupungin näkökulmasta kokonaistaloudellisesti. Alueen rakentamistoimenpiteet, maaperän puhdistaminen ja täyttöjen rakentaminen tulee limittää alueen muun rakentumisen kanssa. Meritäyttöjen osalta tulee pohtia täyttörakentamisen kokonaistaloudellisuutta täyttöaineksen tarjonnan ja saatavuuden mukaan kaupungin massapolitiikan edellyttämällä tavalla. Alueen toteutuksen suunnittelussa tulee jatkaa kokonaistaloudellisuustarkasteluja meritäyttöjen eri toteutusvaihtoehtojen välillä ja pohtia niiden seurausvaikutuksia tontin luovutukseen yhdessä kiinteistöviraston kanssa.  

Lopuksi

Nyt puheena oleva asemakaavaluonnos luo edellytykset viihtyisän ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen asuinalueen toteuttamiselle. Alueen suunnittelussa ja toteutuksen ohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupungin kokonaistaloudelliseen toteutukseen meritäyttöjen ja aluerakentamisen osalta.

Kaava-alueella esteettömin merinäköaloin sijaintinsa puolesta meritäyttöalueelle sijoittuvat korttelit soveltuvat luovutettavaksi hinta laatu- ja/tai hintakilpailulla sääntelemättömään tuotantoon. Keskiosiin sijoittuvat tontit voivat osin soveltua välimuodon tuotantoon. Yksityisen maanomistajan alueelle sijoittuvien rakennusten rahoitus- ja hallintamuotoa ohjataan maankäyttösopimuksella.

Lisätiedot

Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 23.1.2014

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusvirastolta kannanottoa otsikossa mainitusta asemakaavaluonnoksesta.

Suunnitelma

Luonnosehdotus käsittää Kruunuvuorenrannan eteläkärkeen sijoittuvan uuden asuinalueen. Nykyistä koirasaarta laajennetaan meritäytöllä. Lisäksi tehdään uusi täyttösaari Koirasaaren itäpuolelle. Saarten väliin jää kanava ja täyttösaaren itärannalle esitetään pienvenesatamaa. Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja. Osalla rannan tuntuman pien- ja kerrostaloilla on oma ranta. Koirasaaren länsirannalle on suunniteltu puisto, jossa pyritään hyödyntämään vanhoja öljysäiliöiden rakenteita. Puisto toimii maisemallisesti puskurivyöhykkeenä Suomenlinnaan päin. 

Rakennusvirasto pyytää huomiomaan seuraavat seikat Koirasaarten asemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelussa. 

Katualueet ja sillat

Tontteja palvelevat pelastustiet tulee sijoittaa tontin osaksi, jolla yleinen jalankulku on sallittu. Pelastustiet mitoitetaan palo- ja pelastusajoneuvojen kantavuuden ja leveyden mukaan, jolloin leveyden tulee olla vähintään 6 metriä. Rakennusvirastoa ei voi asemakaavassa velvoittaa rakentamaan kiinteistöä palvelevia pelastusteitä, vaan niiden rakentaminen ja kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajille. Sekä ylläpitovastuiden että maisematekijöiden kannalta on selkeämpää, että pelastusreitit sijaitsevat tontin alueella.

Kanavan länsipuolella olevalle kadulle on esitetty istutettavaksi puurivi, mutta puille varattu tila on riittämätön. Kun myös kunnallistekniikka on sijoitettu kadulle erittäin ahtaasti, on puurivi syytä jättää pois tai vaihtoehtoisesti katualuetta on levennettävä. Tonttikaduille ei pääsääntöisesti istuteta puita. Laitteiden ja johtojen sijoittaminen siltojen kohdalle tulee tutkia tarkemmin. Yleisesti näyttää siltä, että katualueet kyseessä olevalla kohdalla ovat liian kapeat.

Asemakaavassa esitetyt likimääräiset maanpinnan korot tulee tarkistaa toteutettavuuden kannalta. Itäisen saaren keskimmäisen kadun päässä on aukioksi varattu alueen osa, josta on kulkuyhteys laiturille. Yhteys on vaikeasti toteutettavissa esteettömänä, eikä siihen jää siinä tapauksessa varsinaista aukiotilaa. Kadun päähän tulee varata tilaa kääntöpaikalle.

Venesataman (LV) ja sille varattujen autopaikkojen korttelialueen (LPA) välinen alue tulee sisällyttää yhtenäisenä osana LV-alueeseen, koska alue palvelee ensisijaisesti venesataman liikennettä. Rantarakenteiden toiminnallisen ja arkkitehtonisen ilmeen kannalta on eduksi, että alue suunnitellaan ja rakennetaan yhtenä kokonaisuutena. Ranta-alueen hallintorajojen tulee olla selkeitä kokonaisuuksia, jolloin myös rakentamisen ja kunnossapidon vastuurajat ovat selkeät.

Kaava-alueen läpi kulkevan kanavan itäpuolelle tulee myös esittää merkintä tukimuurista, joka on sijoitettava tontille. Rakentamistapaohjeessa tulee antaa määräyksiä muurien ulkoasusta ja rakenteesta, jotta ne toteutuvat yhtenäisenä koko kanavan alueella, sekä yksittäisten tonttien, että yleisten alueiden kohdalla.

K/s-tontti ja sen

Länsirantaa myötäilevän puistoon on suunniteltu liike- toimistotilojen korttelialue, jolle saa rakentaa saunan ja liiketiloja (K/s). Asemakaavassa on esitettävä, että VP-alueelle sijoitettava ajoyhteys kuuluu tontin rakentamis- ja kunnossapitovastuulle.

K/s-tontilta on esitetty varaus huoltotunnelille, joka johtaa viereiselle AK -tontille. Huoltotunnelivaraus sijaitsee VP -alueella. Yleisillä alueilla tulisi välttää vaakasuuntaisten hallintarajoja. Huoltotunnelin rakenteiden yläpinnan tulee sijaita vähintään 1-2 metrin syvyydessä. Mitoitus tulee vielä tarkistaa muun muassa alueelle mahdollisesti sijoitettavien laitteiden ja johtojen mukaan. Tunnelin toteutettavuus, kustannukset ja edellytettävät korkeudet tulee selvittää ennen kaavan eteenpäin viemistä. Mikäli tunneli toteutetaan, tulee sen yläpuolella olevan puistoalueen kunnossapidon kuulua rasitteena tunnelin omistajalle. Tunnelin mahdolliset korjaustyöt tulee toteuttaa siten, ettei kaupungille tule toimenpiteistä mitään kustannuksia tai muita seuraamuksia.

Liike- ja toimistotilojen korttelialueelle (K/s) tulee varata riittävästi tilaa autopaikoille. Rakennusviraston mielestä katualueelle ei voi varata nimettyjä tonttien pysäköintipaikkoja, sillä alueella tulee olemaan pulaa julkisista pysäköintipaikoista. Myös puiston käyttäjille tulee varata riittävä pysäköintialue.

Viher- ja vesialueet

Puistoa ei tule esittää pengertäytölle alueen luoteiskulmassa. Puiston eteläosassa rantaviiva ei kaikissa kohdin seuraa nykyistä maa-aluetta, vaan nykyinen niemenkärki on esitetty vesialueena.

Puistossa sijaitsevien säiliöiden perustusten muotoilua puiston osaksi ei tule määritellä asemakaavassa, vaan puisto suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa kokonaisuutena. Eteläisin säiliön perustus on purettu, joten sen säilytysmerkintä tulee poistaa myös asemakaavasta. Kaikki puistoon ja venelaiturien yhteyteen merkityt puin ja pensain istutettavat alueet tulee merkitä ohjeellisiksi.

Veden vaihtuvuus kapeassa ja matalavetisessä kanavassa tulee tarkistaa. Veden vaihtuvuuden varmistaminen ja mahdollinen lisäkierrätystarve tulee tutkia, jotta vältyttäisiin ikäviltä leväongelmilta. Kanava näyttää ainakin osittain liian kapealta ja matalalta, jotta veden vaihtuvuus olisi riittävä.  Myös kasvillisuus- ja rantarakenteiden vaatima tila ja toteutettavuus tulee ottaa huomioon. Matalassa vedessä ruovikkoistutukset leviävät nopeasti peittäen vesipinnan kauttaaltaan. Kanavaa mitoittaessa on huolehdittava myös rakenteiden ylläpidettävyydestä ja mahdollistaa jatkossa kasvillisuuden hoidon (esimerkiksi ruovikoiden niitto) edellyttämät toimenpiteet.

Lisätiedot

Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640

birgitta.rossing(a)hel.fi

Eila Suojala, projektinjohtaja, puhelin: 310 39786

eila.suojala(a)hel.fi

 

Helsingin Satama -liikelaitos 16.1.2014

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Helsingin Satamalla ei ole asiaan huomautettavaa.

Lisätiedot

Satu Lehtonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: +358931033527

satu.lehtonen(a)hel.fi

 

Opetusvirasto 8.1.2014

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt opetusvirastolta lausuntoa Kruunuvuorenrannan eteläkärkeen sijoittuvan merellisen asuinalueen, Koirasaarten, asemakaavaluonnoksesta.

Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja. Rantapuiston reunaan on suunniteltu nauhamainen kerrostalorivistö. Tiiviisti rakennetut pientalokorttelit sijoittuvat alueen keski- ja itäosaan kanavan molemmille puolille suojaan Kruunuvuorenselän tuulilta. Osa kanavan varteen sijoittuvista kaupunkipientaloista ja kerrostaloista on omarantaisia. Lähes kaikista asunnoista on merinäköala tai näkymä kanavaan. Alueelle rakennetaan 52 450 k-m2 asuntoja, mikä vastaa noin 1 300 asukasta.

Lausuntonaan opetusvirasto toteaa että Kruunuvuorenranta on kaiken kaikkiaan mitoitettu n. 11 000  asukkaalle. Kruunuvuorenrannan peruskoulu-, liikunta-, päiväkoti- ja leikkipuistopalvelut  sijoittuvat pääasiassa viereiselle  Haakoninlahden alueelle. Opetusvirastolla ei ole muuta lausuttavaa tässä vaiheessa.

Lisätiedot

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

 

Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 19.10.2012

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa.

Lisätiedot

Merja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: 310 36121

merja.lehikoinen(a)hel.fi

 

Toimitusjohtaja 2.3.2012

HEL 2012-000225 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Koirasaaren alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Laajasalossa (49. kaupunginosa) Tahvonlahden osa-alueella. Suunnittelualueeseen kuuluu Laajasalon öljysataman eteläosassa sijaitseva Koirasaari sekä sitä ympäröivä vesialue.

Alue on St1 Oy:n öljysatama-aluetta, jolla on teräsrakenteisia öljysäiliöitä sekä niihin liittyviä rakenteita. Maaperää ja rantoja on louhittu ja muokattu voimakkaasti teollisuus- ja satamatoimintojen tarpeisiin. Tämänhetkisen käsityksen mukaa säiliöt puretaan v. 2012 aikana ja St1puhdistaa maaperän.

Nykyistä Koirasaarta on tarkoitus laajentaa meritäytöllä. Lisäksi on tarkoitus tehdä uusi täyttö-saari Koirasaaren itäpuolelle. Näiden väliin jää vesiaihe. Täyttösaareen sijoittuu venesatama. Koirasaaren länsirannalle on suunniteltu vallipuisto, jossa pyritään hyödyntämään vanhoja öljysataman rakenteita. Puisto toimii puskurivyöhykkeenä Suomenlinnaan päin. Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja. Alueesta on tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu kaavoituksen pohjaksi vuoden 2012 aikana. Alueelle rakennetaan noin 45 000 k-m² asuntoja ja noin 500 k-m² toimitiloja.

Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään 5.3.2012.

Lausuntonaan terveyskeskus esittää seuraavaa:

Terveyskeskus pitää tärkeänä ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteutuksen seurantaa. Asuin- ja puistoalueet sekä venesatama reitteineen tulee suunnitella helposti savutettaviksi ja esteettömiksi. Alueen terveysasema sijaitsee Laajasalon keskuksessa. Kruunuvuorenrantaan suunniteltujen joukkoliikenteen bussiyhteyksien avulla Laajasalon terveyspalvelut tulee olla helposti savutettavissa.

Lisätiedot

Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/6

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Pelastuslautakunnan lausunto Sörnäisten (10.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12284

HEL 2011-006629 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa  (10. ko) Sörnäinen, Kalasatama osaa korttelia 10570 Satama-, vesi- ja katualuetta sekä venesatamaa koskevasta asemakaavan muutoksesta nro 12284 seuraavan lausunnon:

Kaikista tiloista ja asunnoista tule olla mahdollista poistua hätätilanteessa omatoimisesti tai pelastuslaitoksen avustamana.

Katualueet ja kevyenliikenteen reitit tulee suunnitella siten, että pelastuslaitoksen raskas kalusto pääsee tarvittaessa riittävän lähelle rakennuksia ja mahdollisia varateitä. Ajoreiteille mahdollisesti tulevat istutukset, tekniset asennukset ja kiinteät rakennelmat eivät saa estää pelastuslaitoksen toimintaa.

Esittelijän perustelut

Alue sijaitsee Kalasatamassa, etäisyys keskustasta on noin 2,5 km. Alueen koko on noin 6 ha, ja se rajautuu Kulosaarensillan pohjoispuolelle, meren ja tulevan Capellan puistotien väliin ja ulottuu hiukan nykyisen Verkkokadun pohjoispuolelle.

Verkkosaaren eteläosaan suunnitellaan asuin- ja toimitila-alue, johon tulee asunnot noin 1 300 uudelle asukkaalle. Asuinalue koostuu kahdesta asuinkorttelista, joista toinen on erityyppisistä asuinkerrostaloratkaisuista koostuva suurkortteli ja toinen on rantaviivaan rakennettu merellinen
terassitalokortteli. Alueen eteläosassa, välittömästi Kulosaarensillan pohjoispuolella on tontti suurta toimitilarakennusta varten, joka on korkeimmillaan 18-kerroksinen.

Muutosalueen pinta-ala on 7,7 ha, josta maa-aluetta on 4,5 ha ja vesialuetta 3,3 ha. Kaavaluonnoksessa on rakennusoikeutta yhteensä 88 800 k-m2, josta asuinkerrosalaa on 58 600 k-m2 ja liike- ja toimitilakerrosalaa 30 200 k-m2.

Asemakaava alueen lounaispuolella lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsee Helsingin Energian Hanasaaren energiahuoltoalue, jossa toimivat mm. Hanasaaren B- voimalaitos, huippulämpökeskus, polttoainesatama ja -varastot. Hanasaaren B-voimalaitos on käyttämiensä
kemikaalien määrän ja laadun perusteella luokiteltu suuronnettomuusvaaraa-aiheuttavaksi ns. Seveso-laitokseksi. Hanasaaren voimalaitoksen tulevaisuuden vaihtoehtoja ovat Helsingin Energian kehitysohjelman mukaisesti joko laajamittaiseen biopolttoaineen käyttöön siirtyminen tai laitoksen lakkauttaminen, mikäli Vuosaareen toteutetaan uusi monipolttoainevoimalaitos. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on määrännyt laitokselle 0,5 kilometrin konsultointivyöhykkeen. Asemakaava-
alue on selkeästi, lähimmilläänkin noin 200 metriä konsultointivyöhykkeen ulkopuolella. Voimalaitosalueen normaalitoiminnoista aiheutuvia päästöjä ovat mm. melu, energiatuotantoprosessiin savukaasukaasut sekä polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn liittyvä pöly ja haju. Riskikartoituksissa ja -selvityksissä ei ole tullut esiin Verkkosaaren alueelle ulottuvia merkittäviä vaikutuksia.

Alueen länsipuolella sijaitsee Helsingin tukkutori, jossa toimii myös pakastamo. Pakastamon jäähdytysaineena on ammoniakki, jota on laitoksella noin 10 tonnia. Ammoniakin aiheuttamia riskejä on selvitetty Etelä-Hermannin kaavoituksen aikana. Tukkutorin pakastamolle on Etelä-Hermannin asemakaavoituksen yhteydessä tehtyjen turvallisuustarkastelujen perusteella esitetty Tukesin ja pelastuslaitoksen lausunnoissa (17.10.2005 ja 7.10.2005) vähimmäisetäisyydeksi asutukseen 100 metriä.
Asemakaavamuutoksen lähimmät toiminnot sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä pakastamosta. Ammoniakin käyttö tulee suunnitelmien mukaan loppumaan Tukkutorin alueella, kun suunniteltu uusi pakastamo otetaan käyttöön ja kylmäaineeksi tulee hiilidioksidi.

Koska rakentamismääräykset eivät ota huomioon kaikkia yli 16-kerroksisten rakennusten erityispiirteitä, tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon uusin tutkimustieto, ulkomaiset kokemukset korkeiden rakennusten turvallisuussuunnittelusta sekä noudattaa Helsingin kaupungin laatimia korkean rakentamisen ohjekortteja ja palvelupolkua. Muun muassa kantavien rakenteiden, hissien, paloteknisten järjestelmien sekä poistumis-, sammutus- ja pelastustöiden järjestelyjen suunnittelussa tulee
ottaa huomioon korkean rakentamisen erityispiirteet ja laatia erillistarkastelut turvallisuudesta ja rakennuksen toimivuudesta poikkeustilanteissa.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Harri Laakso, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31234

harri.laakso(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.11.2014 § 360

HEL 2011-006629 T 10 03 03

Ksv 0954_1, Verkkosaari, karttaruutu H4/S1

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        18.11.2014 päivätyn 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Kalasatama) osan korttelia 10570, satama-, vesi ja katualuetta sekä venesatamaa (muodostuvat uudet korttelit 10600–10602) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12284 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Salla Hoppu, arkkitehti, puhelin: 310 37240

salla.hoppu(a)hel.fi

Johanna Iivonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37137

johanna.iivonen(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.farkkila-korjus(a)hel.fi

Heikki Hälvä, projektipäällikkö, meluselvitykset, puhelin: 310 37142

heikki.halva(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/7

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Pelastuslautakunnan lausunto Lönnrotinkatu 3:n, Kampin korttelin 63 tontin 2, asemakaavan muutoksesta (nro 12242)

HEL 2012-007520 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Lönnrotinkatu 3:n, Kampin korttelin 63 tontin 2, asemakaavan muutoksesta (nro 12242):

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Lönnrotinkatu 3:n, Kampin korttelin 63 tontin 2, asemakaavan muutosta (nro 12242). Asemakaava päivitetään vastaamaan tontin nykyistä asuinkäyttöä, rakennus suojellaan ja tontin rakennuskielto poistetaan. Tontti merkitään asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja rakennus arvokkaine sisätiloineen merkitään rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaana suojeltavaksi (sr-1). Ensimmäinen kerros Lönnrotinkadun puolella varataan myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi. Pihalle osoitetaan korttelikohtaisten maanalaisten huoltotilojen hissi- ja porrasyhteys sekä ilmanvaihtohormi.

Tontilla sijaitsee vuosina 1891–1896 rakennettu asuinrakennus, joka oli muutettu vähitellen toimistokäyttöön. Tontille on myönnetty vuonna 2012 rakennuslupa, jonka mukaisesti rakennuksen muutos takaisin asuinkäyttöön valmistui vuonna 2014. Lönnrotinkadun puolella on
myymälätila. Rakennusoikeus on yhteensä 5 260 k-m².

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2014 § 397

HEL 2012-007520 T 10 03 03

Ksv 0888_18, Lönnrotinkatu 3 - Yrjönkatu 15, karttaruutu G3

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        9.12.2014 päivätyn 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 63 tontin 2, tason +7,0 yläpuolella olevan alueen, asemakaavan muutosehdotuksen nro 12242 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

virastopäällikkö

Mikko Aho

Lisätiedot

Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200

anne.karppinen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.10.2014

HEL 2012-007520 T 10 03 03

Kaupunginmuseo on tutustunut Lönnrotinkatu 3:n asemakaavan muutoksen osallistumis-  ja arviointisuunnitelmaan ja muutosluonnokseen sekä muuhun liitemateriaaliin. Kaupunginmuseo esittää kulttuurihistorian ja kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta lausuntonaan seuraavan.

Lönnrotinkatu 3:ssa sijaitseva rakennus rajautuu valtakunnallisesti merkittävään RKY 2009-kohteeseen, vanha Kirkkopuisto. Lisäksi yleiskaava 2002:ssa alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Arkkitehti Florentin Granholm suunnitteli ja rakennutti perheelleen Lönnrotinkatu 3:ssa sijaitsevan asuintalon vuosina 1891—1896. Granholmin suku omisti kiinteistön ja tontin vuoteen 1949 asti. 1930-luvusta lähtien rakennus muuttui pikkuhiljaa asuintalosta toimistotaloksi. Rakennuksessa on tehty useita pienehköjä muutoksia kuitenkin niin, että alkuperäinen ulkoasu ja sisätilat kiinteine sisustuksineen ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Pääporrashuone on entisöity vuosina 1973–1974. Se onkin yksi Helsingin edustavimmista 1800-luvun lopun porrashuoneista. Kaupunginmuseon porrashuoneinventoinnissa pääporrashuone on arvotettu korkeimpaan luokkaan rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja säilyneisyytensä vuoksi. ”Rakennustaiteellisesti korkeatasoinen ja rikkaasti koristeltu porrashuone on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan maalauskoristelua myöten. Hissin rakentaminen 1920-luvulla asuntovyöhykkeelle istuu luontevasti osaksi kokonaisuutta.”

Kohteen asemakaava on vuodelta 1836 ja tontti on rakennuskiellossa uuden asemakaavan laatimista varten. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisemassa Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa vuodelta 1987 Lönnrotinkatu 3:ssa sijaitseva rakennus on arvotettu suojeltavaksi rakennukseksi rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Myös suojeltavan rakennuksen arvokkaat sisätilat ”tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista tai historiallista arvoa ei turmella. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä sisätilat yksityiskohtineen on korjattava rakennuksen alkuperäiseen tyyliin soveltuvalla tavalla ja mahdollisuuksien mukaan entistäen. Muutostyöt tulee arvioida yhteistyössä kaupunginmuseon tai museoviraston kanssa.”

Florentin Granholmin vuonna 1896 suunnittelema asuinrakennus ”Lönkan Kivipalatsi” on palautettu asuinkäyttöön ja mittava korjaushanke on valmistunut 2014. Kaupunginmuseo on antanut hankkeesta lausunnon rakennusvalvontavirastolle 10.10.2012. Lausuntoonsa museo on kirjannut rakennuksen suojelutavoitteet. Lisäksi museo on neuvotellut pääsuunnittelijan (Sarck Arkkitehtitoimisto) kanssa useaan otteeseen ja osallistunut työmaa-aikaiseen antikvaariseen valvontaan.

Nyt esillä oleva asemakaavaluonnos ja sr-1 suojelumääräys perustuu museon asettamiin suojelutavoitteisiin. Museo pitää suojelumääräystä hyvänä ja riittävänä. Kaupunginmuseolla ei näin ollen ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä asemakaavan muutosluonnokseen.

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 16.9.2014

HEL 2012-007520 T 10 03 03

Taustaa

Asemakaava päivitetään vastaamaan tontin nykyistä käyttöä ja tontin rakennuskielto poistetaan.
Tontti merkitään asuinkerrostalojen kortteli-alueeksi. Ullakolle sallitaan asuntoja ja pohjakerrokseen Lönnrotinkadun puolelle määrätään sijoitettavaksi myymälä- ja asiakas-palvelutiloja. Rakennus merkitään rakennus-taiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaana suojeltavaksi. Tontille pihan puolelle osoitetaan keskustan maanalaiseen huoltotunneliin liittyvä korttelikohtaisen huoltotilan hissi- ja porrasyhteys sekä ilmanvaihtohormi.

Kannanotto

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista asemakaavamuutokseen.

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/8

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Pelastuslautakunnan lausunto Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutos nro 12315, korttelin 464 t. 15, Pohjoinen Hesperiankatu 15

HEL 2012-009892 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa lausunnon Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutos nro 12315, korttelin 464 t. 15, Pohjoinen Hesperiankatu 15:

Rakennuksen osan käyttötavan muutos asuinkäyttöön on otettava huomioon suunnittelussa. Mikäli asuinhuoneistojen poistumistiejärjestelyjä ei ratkaista rakenteellisin keinoin, kortteliin on varattava riittävä määrä suunnitteluohjeen mukaisia nostopaikkoja pelastuslaitoksen nostolava-ajoneuvoja varten.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa asemakaavan muutokseen koskien Suojeluskuntataloa osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15.

Kiinteistö Oy Urlus Helsingin suojeluskuntatalo suojellaan. Asemakaavan
muutoksella turvataan rakennuksen ja sen arvokkaiden
sisätilojen säilyminen.
Asemakaavan muutos mahdollistaa 2 450 k-m2 asumisen sijoittamisen
Urlus-säätiön omistamaan rakennukseen. Muuten kaavassa
päivitetään sekä merkintä ajan tasalle liikerakennuksen
korttelialueeksi että tontin kerrosala vastaamaan nykytilannetta.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen
sijoittumisen rakennukseen sekä muuttaa tontin käyttötarkoitus
muilta osin vastaamaan toteutunutta tilannetta. Rakennus suojellaan.
Muutosalueen pinta-ala on 3 652 m2. Tarkistettu kerrosala on 13 000 k-m2, josta asumista saa olla enintään
2 450 k-m2.

 

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Markku Holopainen, palomestari, puhelin: 310 30224

markku.holopainen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.12.2014 § 383

HEL 2012-009892 T 10 03 03

Ksv 0961_7, Pohjoinen Hesperiankatu 15, karttaruutu G3/S3

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        2.12.2014 päivätyn 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 464 tontin 15 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12315 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Jukka Kähkönen, arkkitehti, puhelin: 310 37260

jukka.e.kahkonen(a)hel.fi

Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218

riitta.salastie(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.1.2014

HEL 2012-009892 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 4.12.2013

Kaupunginmuseo lausuu Pohjoinen Hesperiankatu 15 koskevasta asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta rakennusperinnön vaalimisen näkökulmasta seuraavaa.

Tontilla sijaitsee Urlus-säätiön omistama rakennus, joka on entinen Helsingin suojeluskuntapiirin talo. Tällä hetkellä rakennus on pääosin toimistokäytössä. Osa rakennusta aiotaan muuttaa asumiseen. Entinen suojeluskuntapiirin talo on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, (RKY 2009-kohde) Taka-Töölön kerrostaloaluetta, joka kuuluu kansainvälisen docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Voimassa olevassa asemakaavassa (1984) tontti on virasto- ja hallintorakennusten korttelialuetta. Rakennusta ei ole merkitty suojelluksi ja asemakaava on myös rakennussuojelun näkökulmasta vanhentunut.

Helsingin suojeluskuntapiirin talo valmistui vuonna 1941. Suunnittelijana toimi arkkitehti Toivo Jäntti. Helsingin suojeluskuntapiirin talon arkkitehtikilpailu oli julistettu elokuussa 1936. Kilpailussa ei jaettu ensimmäistä sijaa, vaan toiselle sijalle asetettiin kaksi ehdotusta, Toivo Jäntti avustajanaan arkkitehti A. S. Sandelin nimimerkillä ”Stokes” ja Matti ja Aulis Hämäläinen avustajanaan Meri Hämäläinen nimimerkillä ”Caporal”. Suojeluskuntapiirin talon lopullinen suunnittelu annettiin Toivo Jäntille. Toteutettu rakennus poikkesi hänen kilpailuehdotuksestaan.

Suojeluskuntatalojen joukossa suojeluskuntapiirien talot kaupunkien keskustoissa olivat hierarkian ylimmillä portailla, vain suojeluskuntain Yliesikunnan talo oli niiden yläpuolella. Piirien talot olivat kukin oman alueensa toiminnan keskuksia. Rakennusten suunnittelijoina käytettiin maan parhaita arkkitehteja. Tilaohjelmaan kuului juhlasali näyttämöineen, toimistotiloja ja usein myös ampumarata. Helsingin suojeluskuntapiirin talon tiloista 40 % oli vuokrattu pois. Näistä tiloista suurimman osan muodostivat asuinhuoneistot, jotka sijaitsivat Döbelnin- ja Pohjoisen Hesperiankadun suuntaisissa siivissä. Suojeluskuntapiirin omat tilat olivat pääosin rakennuksen keskiosassa. Lisäksi kellarikerros ja toinen kerros olivat varattu suojeluskuntapiirille. Juhlasali näyttämöineen ja lottien tilat sijoittuivat ensimmäiseen kerrokseen. Helsingin suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi ylimmässä, yhdeksännessä kerroksessa. Vuonna 1940 perustettu ravintola Oy Motti terasseineen sijoittui toiseen kerrokseen.

Rakennuksessa on tehty valmistumisen jälkeen useita muutoksia. Esimerkiksi Hesperiankadun puoleinen siipi muutettiin 1960-luvun lopussa liike- ja toimistotiloiksi ja Döbelninkadun puoleinen siipi 1980-luvun lopulla. Rakennuksen ikkunat on uusittu todennäköisesti 1970-luvun puolivälissä.

Valmistuessaan Helsingin suojeluskuntapiirin talo oli tilavuudeltaan maan suurin. Suojeluskuntatalojen joukossa se on yksi harvoja funktionalistisia suojeluskuntataloja. Helsinkiä varhaisempia olivat: Raumanlinna (Erkki Huttunen 1931-32), Kymin lukko (Bertel Liljeqvist 1936) ja Vaasan suojeluskuntatalo (Viljo Revell 1938). Helsingin suojeluskuntapiirin talo on arvokas historiallisesti, arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Se tuleekin merkitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojelluksi rakennukseksi asemakaavan muutoksen yhteydessä. Suojelumääräysten ja -tavoitteiden määrittelemiseksi ja niiden lähtötiedoiksi kaupunginmuseo edellyttää, että rakennuksesta tehdään rakennushistorian selvitys nykytilan ja säilyneisyyden arviointeineen.

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/9

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Pelastuslautakunnan lausunto Karhusaaren (58.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12322

HEL 2012-011847 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon 58.kaupunginosan (Karhusaari) Winbergin venesatama-alueen osan, lähivirkistys- ja vesialueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12322:

Satama-alueen rakennusmäärän kasvaessa tulee varmistua riittävästä sammutusveden saannista alueella.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslautakunnalta lausuntoa 58. kaupunginosan (Karhusaari) Winbergin satama-alueen (Karhusaarentie 34) asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12322). Alue sijaitsee Karhusaaren itäisellä rannalla ja rajautuu idässä Sipoon kunnan rajaan ja lännessä Vainovalkeanmäkeen.

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa venesatamatoiminnan laajentaminen ja kehittäminen. Muutos sallii satama-alueella nykyisten toimintojen lisäksi uusien veneiden talvisäilytysrakennusten ja laituripaikkojen rakentamisen sekä vähäisessä määrin uusia sataman toimintaan liittyviä tiloja sekä liike- ja asuintiloja.

Satama-alueen riittävästä sammutusveden saannista on varmistuttava, sillä alueen kerrosala lisääntyy merkittävästi. Asemakaavassa hankkeen kokonaisrakennusoikeus on 3350 k-m2, josta uutta kerrosalaa on 2300 k-m2. Olemassa olevista sammutusvesijärjestelyistä ei ole mainintaa kaava-aineistossa eikä niiden riittävyydestä siksi voitu varmistua. Karhusaari kuuluu Sipoon vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen, mutta kaavoituksen edetessä suunnittelualue tullaan liittämään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta-alueeseen, jolloin on luontevaa järjestää Karhusaareen muiden Helsingin kaupungin alueiden kanssa yhteneväiset sammutusvesijärjestelyt.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Pulmu Waitinen, palotarkastaja, puhelin: 310 31237

pulmu.waitinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.12.2014 § 390

HEL 2012-011847 T 10 03 03

Ksv 1402_2, Karhusaarentie 34, karttaruutu 681513b, 682512c, 682513a

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        2.12.2014 päivätyn 58. kaupunginosan (Karhusaari) venesatama-alueen osan, lähivirkistys- ja vesialueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12322 hyväksymistä

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkastuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Antti Mentula, arkkitehti, puhelin: 310 37274

antti.mentula(a)hel.fi

Anni Järvitalo, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37056

anni.jarvitalo(a)hel.fi

Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37088

markus.ahtiainen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 16.6.2014

HEL 2012-011847 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Winbergin pienvenesataman alueelle osoitteessa Karhusaarentie 34. Suunnittelualueeseen kuuluu Winbergin yksityinen pienvenesatama, vesialuetta sekä lähivirkistysaluetta. Alue on yksityisomistuksessa.

Asemakaavaluonnos mahdollistaa nykyisen venesatamatoiminnan
laajentamisen ja kehittämisen. Päätavoitteena on sallia satama-alueella nykyisten toimintojen lisäksi veneiden talvisäilytysrakennusten ja uusien laituripaikkojen rakentaminen.

Winbergin sataman asemakaavan muutoksen lisäksi valmisteilla on Karhusaaren kaavarunko, joka on koko Karhusaaren kattava yleispiirteisempi suunnitelma.

Liikenne tulee lisääntymään alueella. Rakennusvirasto pyytää, että kaavamuutoksessa varmistetaan riittävät pysäköintipaikat sekä liikenteen toimivuus.

Lisätiedot

Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fi

Silja Savolainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.savolainen(a)hel.fi

 

Kulttuurikeskus 16.6.2014

HEL 2012-011847 T 10 03 03

Helsingin kulttuurikeskuksella ei ole rakennusinvestointeihin tai omien palveluiden järjestämiseen liittyviä suunnitelmia Karhusaaressa.

Kulttuurikeskus tulee tarvittaessa olemaan mukana alueen kulttuuritoiminnassa pääasiassa avustusjärjestelmänsä kautta.

Virastolla ei ole Karhusaaren kaavoitukseen liittyvää kommentoitavaa.

Lisätiedot

Ari Tolvanen, suunnittelija, puhelin: 310 37008

ari.tolvanen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 28.5.2014

HEL 2012-011847 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 15.5.2014

Östersundomin Karhusaaressa on käynnissä asemakaavan muutoshanke. Suunnittelualueeseen kuuluu Winbergin yksityinen pienvenesatama Karhusaaren itäosassa, vesialuetta ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa nykyisen venesatamatoiminnan laajentaminen ja kehittäminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien veneiden talvisäilytysrakennusten ja laituripaikkojen rakentamisen sekä satamatoimintaan liittyvien liike- ja toimistotilojen rakentamisen. 

Kaupunginmuseo on tutustunut asemakaavan muutosaineistoon ja tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Asemakaavan muutoksella ei ole sellaisia vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön, joiden vuoksi kaupunginmuseolla olisi asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettavaa. Alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta lausunnonantaja on Museovirasto.

Lisätiedot

Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473

johanna.bjorkman(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/10

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Pelastuslautakunnan lausunto Vanhan Tapanilantien eteläpuolen alueen asemakaavan muutoksesta

HEL 2012-017477 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa 39.kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio, Tapanila) korttelin 39118 tonttien 1 ja 25, 39120 tontin 14, 39129 tonttien 26 ja 27, 39131 tonttien 4-6 ja 15, 39132 tonttien 23, 26 ja 27, 39148 tonttien 3-7, 10 ja 11 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotukseen nro 12314.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslautakunnan lausuntoa 39.kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio, Tapanila) korttelin 39118 tonttien 1 ja 25, 39120 tontin 14, 39129 tonttien 26 ja 27, 39131 tonttien 4-6 ja 15, 39132 tonttien 23, 26 ja 27, 39148 tonttien 3-7, 10 ja 11 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12314).

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan pientalojen tai pientalojen mittakaavaan soveltuvien rivi- ja pienkerrostalojen rakentamisen Huhtapuiston ja Peltopuiston rakentamattomille puistoalueille sekä Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien varteen suunnitelluille uusille asuintonteille.

Asemakaavan muutos koskee olemassa olevan pientalovaltaisen asuinalueen täydennysrakentamista. Nykyisiä katujärjestelyjä ei muuteta eivätkä uudet rakennustyypit poikkea olennaisesti alueen muista rakennuksista. Suunnitellulla asemakaavan muutoksella ei täten ole vaikutusta pelastustoimintaan.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Pulmu Waitinen, palotarkastaja, puhelin: 310 31237

pulmu.waitinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.11.2014 § 363

HEL 2012-017477 T 10 03 03

Ksv 0742_38, karttaruutu J7

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        18.11.2014 päivätyn 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio, Tapanila) korttelin 39118 tontteja 1 ja 25, 39120 tonttia 14, 39129 tontteja 26 ja 27, 39131 tontteja 4–6 ja 15, 39132 tontteja 23, 26 ja 27, 39148 tontteja 3–7, 10 ja 11 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12314 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijoilta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Johanna Mutanen, arkkitehti, puhelin: 310 37299

johanna.mutanen(a)hel.fi

Juuso Helander, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37134

juuso.helander(a)hel.fi

Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255

suvi.hokkanen(a)hel.fi

Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221

mervi.nicklen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 22.10.2014

HEL 2012-017477 T 10 03 03

Asemakaavan muutosluonnos koskee 39. kaupunginosan (Tapaninkylä), Vanhan Tapanilantien eteläpuolisia katu- ja puistoalueita sekä asuintontteja. Alueelle suunnitellaan täydentävää asuntorakentamista. Uusia asuintontteja esitetään Huhtapuiston, Peltopuiston ja Kotinummentien varressa olevan Ruohopolun puistoalueille. Lisäksi päivitetään nykyisten asuintonttien merkintöjä nykykäytäntöjä vastaavaksi.

Puistoalueet, joita esitetään muutettavaksi asuinkäyttöön, eivät ole virkistyskäytön kannalta merkittäviä. Puistoalueita ei ole rakennettu puistomaisiksi, vaan niitä on hoidettu luonnonhoidon keinoin. Mahdollisen asuntorakentamisen yhteydessä on huomioitava uusien ja nykyisten tonttien hulevesiratkaisut ja tarkistettava, että kuivatukselle on edellytykset ja että se toimii jatkossa. Helsingin kaupungin hulevesistrategiassa tavoitteena on pyrkiä säilyttämään avo-ojat.

Rakennusvirasto katsoo, että asemakaavaluonnoksessa esitetty kapea puistoalue tonttien välissä Vahtipolun ja Kotinummentien välillä on hankala ylläpitää ja tarpeeton, sillä alueen kadut toimivat hyvin myös jalankulku- ja pyöräily-yhteyksinä. Puistoraittia ei ole koskaan rakennettu ja osa nykyisistä puistoalueista on edelleen yksityisomistuksessa, joten mahdollinen raitin toteuttaminen edellyttäisi maa-alueiden lunastamista kaupungin omistukseen. Rakennusvirasto esittää, että kyseinen puistoaluevaraus poistetaan asemakaavasta ja mahdollistetaan alueiden liittäminen viereisiin tontteihin.

Rakennusvirasto esittää Huhtatien ja Kotinummentien väliin esitetyn kapean puistoyhteyden siirtämistä maanalaisten johtojen varausalueelle. Asemakaavan muutosluonnoksessa johtovaraus olisi jäämässä tontille, mikä on hankala ratkaisu. Raittiyhteys toimii näin kapeana puistoaluevarauksena vain polkumaisena. Jotta polkumaiset raitit olisivat yhtenevästi merkitty, olisi kaava-alueen rajaukseen hyvä ottaa mukaan myös Ruohopolku ja merkitä se yhtenevällä tavalla puistoyhteydeksi. Raittivaraukset on mahdollista toteuttaa näin kapeassa tilassa vain polkumaisina, sillä olemassa olevat rakennukset sijaitsevat hyvin lähellä raittia. Puistoyhteydelle on hyvä varata vähintään 4 metriä, jotta reittiyhteys saadaan toteutettua.

Asemakaavaluonnoksen jatkotyöstämisessä on huomioitava liikennesuunnittelutarpeet. Pysäkkien ja suojateiden muutostarpeet sekä uusien tonttiliittymien järjestäminen tarkoituksenmukaisesti vaikuttavat asemakaavan ratkaisuihin. Liittymien määrä on pyrittävä minimoimaan ja sijoittamaan ne tonttikaduille aina kun mahdollista. Tonttiliittymissä tulee tarkastella riittävät näkemät myös jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta ja turvallisuus suojatienylityksissä. Lisäksi on hyvä tarkastella, ovatko Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt toimivia vai onko niissä muutostarpeita, jotka voitaisiin huomioida kaavamuutoksen yhteydessä.

Rakennusvirastoon on tullut Kotinummentien varren asukkailta lukuisia palautteita liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Kun kaavoitetaan uutta pientalorakentamista Kotinummentien varteen, tulee liikenteen aiheuttaman mahdollisesti asumismukavuutta häiritsevän tärinän riskit selvittää kaavoituksen yhteydessä. Tarvittaessa tulee asettaa Kotinummentien varteen rajoittuvien tonttien osalta kaavamääräykseksi, että kiinteistöhankkeissa tulee teettää hankekohtainen tärinäselvitys ja suunnitelma siitä, miten liikenteen aiheuttaman asumismukavuutta häiritsevän tärinän esiintymisen riskit vältetään uusien rakennusten rakenneteknisin ratkaisuin.

Asemakaavaluonnokseen liittyvän havainnekuvan puiden sijoittelua on hyvä tarkistaa, sillä nyt osa puista on sijoitettu esimerkiksi nykyisen viemärilinjan tai luonnostellun puistokäytävän päälle.

Rakennusviraston yhteyshenkilöt asemakaavan valmistelussa ovat Anni Tirri ja Virpi Vertainen.

26.3.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518

virpi.vertainen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 14.10.2014

HEL 2012-017477 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 29.9.2014

Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut osaa Tapaninkylän Vanhan Tapanilantien eteläpuolisesta alueesta koskevaan asemakaavan muutosluonnokseen. Kaupunginmuseo on antanut lausunnon kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 27.3.2013.

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa pientalovaltaisen alueen täydentävä asuntorakentaminen. Kaavaluonnoksessa on mm. muutettu aiemmin puistoiksi varatut alueet asuinrakennusten korttelialueiksi ja nostettu asuintalojen enimmäiskerroslukumäärä olemassa olevilla rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuntorakennusten alueilla puolestatoista kahteen.

Kaava-alueen rakennuskanta muodostuu eri-ikäisistä pientaloista ja rivitaloista. Kaava-aineiston mukana ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä alueen rakennuskannasta, eikä kaavan pohjatietoja siten voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla riittävinä (9 §). Kaavoituksen yhteydessä tulee esittää selvitys alueen rakennuskannasta, jotta olemassa olevien rakennusten suojelutarve voidaan arvioida.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa kaava-alueen täydennysrakentamissuunnitelmista.

27.3.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Aura Kivilaakso, tutkija, puhelin: 09 310 22017

aura.kivilaakso(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/11

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Pelastuslautakunnan lausunto Olympiastadionin asemakaavan muutoksesta (nro 12310)

HEL 2013-005421 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Olympiastadionin asemakaavan muutoksesta (nro 12310):

Olympiastadionista muutoksineen tulee laatia erillinen palotekninen suunnitelma, joka hyväksytetään pelastusviranomaisella. Olympiastadion koostuu olemassa olevasta suojelluista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusosista sekä nyt suunnitelluista uudisrakennuksista. Näiden yhdistämiseen sekä Olympiastadionin palo- ja pelastusturvallisuuden tason saattamiseen suurille yleisötilaisuuksille soveltuvaksi liittyy useita paloteknisiä haasteita ja yhteensovittamistarpeita.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Olympiastadionin asemakaavan muutosta (nro 12310). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset Olympiastadionin kehittämiselle monipuoliseksi tapahtumakeskukseksi rakennuksen tilojen muutoksilla, rakentamalla uusilla maanalaisia tiloja ja liittämällä Olympiastadionin korttelialueeseen pohjoinen ja läntinen etupiha sekä puistoaluetta Tahkontien puolella.

Olympiastadionille muodostettava tontti 14514/4 osoitetaan urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU), jolle saa rakentaa myös Olympiastadionia palvelevia näyttely-, museo-, kokous-, toimisto-, ravintola- ja muita yleisöpalvelutiloja. Korttelialueelle osoitetaan uusia maanalaisia liikunta-, ravintola-, kokous-, pysäköinti- ja huoltotiloja, Suomen Urheilumuseon laajennus (YM 1) ja pohjoiselle etupihalle kioski- ja tekniikkakatos (kt 1). Stadionin katsomot katetaan. Olympiastadionin sisäänkäynnit on suunniteltu järjestettäväksi uudelleen Stadionin pohjois- ja eteläpäädyistä. Tavoitteena on suurten yleisömäärien sujuva liikkuminen ja tarpeellisten turvajärjestelyjen toteuttaminen. Asemakaavaehdotuksen kortteli- ja torialueen aitaamista koskevat kaavamääräykset tekevät mahdolliseksi käyttää alueita joustavasti erikokoisten yleisötapahtumien tarpeisiin.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin 14514/4 maanpäällisten rakennusten kerrosala on 27 000 k-m², maanalaisten liikunta-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosala 13 000 k-m² ja maanalaisten huolto- ja varastotilojen kerrosala 16 000 k-m². Olympiastadionin nykyiseen kerrosalaan 19 917 k-m² verrattuna muutosehdotuksessa on lisäystä 7 083 k-m² maanpäällisiä ja 29 400 k-m² maanalaisia tiloja. YU- ja VU-korttelialueille ja katu- ja puistoalueelle saadaan edellä mainittujen tilojen lisäksi sijoittaa maanalaisia teknisiä ja pysäköintitiloja. Muutosalueen pinta-ala on 76 187 neliömetriä, josta Olympiastadionin korttelialue (YU) on 57 303 neliömetriä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2014 § 405

HEL 2013-005421 T 10 03 03

Ksv 0789_4, Pohjoinen Stadiontie 4, Tahkontie 2, Paavo Nurmen tie 1, Hammarskjöldintie 4, karttalehti G4

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        9.12.2014 päivätyn 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 514 tontin 3 ja puisto-, katu-, urheilu- ja virkistyspalvelualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12310 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: 310 37203

martin.bunders(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Mika Kaalikoski, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433

mika.kaalikoski(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

anu.lamminpaa(a)hel.fi

Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

maija.lounamaa(a)hel.fi

Leena Makkonen, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262

leena.makkonen(a)hel.fi

 

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 26.11.2014

HEL 2013-005421 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1156-00/14 sekä kaavaluonnoksesta. Suunnittelualue sisältää Olympiastadionin ja sen viereisiä urheilu-, puisto- ja katualueita.  Suunnitelmassa maanalaisia alueita Stadionin viereisillä puisto- ja urheilualueilla osoitetaan Olympiastadionin liikunta-, pysäköinti-, huolto- ja teknisten tilojen käyttöön. Stadionin etukenttä suunnitellaan torialueeksi. Olympiastadionia sivuavia kevyen liikenteen reittejä selkeytetään.

Helsingin kantakaupungin alueelle, Pasilasta etelään suunnitellaan lähes kokonaan maanalaista Pisararata-rautatietä. Osa Pisararadan maanalaista tunnelia sijoittuu suunnittelualueelle Stadionin etukentän ja puiston alueelle.

HKL kannattaa hyvien kulkuyhteyksien mahdollistamista Olympiastadionilta suunnitteilla olevan Pisararadan Töölön asemalle sekä nykyisille joukkoliikennepysäkeille. Pisararadan tarvitseman maanalaisen tilan, pystykuilujen ja muiden teknisten tilojen varaukset tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida kaavasuunnittelussa.

Olympiastadionin logistiikkaa suunniteltaessa on huomioitava tavara- ja matkustajaliikenteen, mm. taksien, reitit siten, että ne eivät häiritse aluetta kiertävää raitioliikennettä Helsinginkadulla, Mannerheimintiellä tai Nordenskiöldinkadulla. Lisäksi stadionin vieraiden kulku raitiovaunupysäkeille tulee säilyttää mahdollisimman esteettömänä ja häiriöttömänä.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 9.5.2014

HEL 2013-005421 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1156-00/14 ja kaavaluonnoksesta (14.ko Taka-Töölö, Olympiastadion) 5.5.2014 mennessä.

Aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja Marko Jylhänlehto toimivat rakennusviraston kaavayhteistyön yhteyshenkilöinä eteläisessä suurpiirissä.

Paavo Nurmen tie on asemakaavaluonnoksessa esitetty levennettäväksi jalankulku-, pyöräily- ja huoltoreitiksi. Tällä vahvistetaan etelä-pohjoissuuntaista reittiä keskuspuiston sisällä. Paavo Nurmen kadulle on sijoitettu myös Stadionin alle johtava ajoramppi. Jatkosuunnittelussa on huomioitava Paavo Nurmen kadun reunavyöhyke ja muutosten vaikutus näkymiin ja maisemaan.

Jatkosuunnittelussa on huomioitava Pisararadan maanalaistenrakenteiden sovittaminen asemakaavamuutosalueelle. Yleisillä alueilla Pisararadan rakenteiden kantavuuden mitoituksen tulee vastata katualueen mitoitusvaatimuksia.

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

marko.jylhanlehto(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 14.4.2014

HEL 2013-005421 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 7.4.2014

Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon / Keski-Uudenmaan maakuntamuseon yhteistyösopimuksen mukaisesti Museovirasto antaa lausunnon rakennussuojelulain nojalla suojellun Olympiastadionin kaavahankkeesta.

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/12

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12

Pelastuslautakunnan lausunto Viikin (36.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12282

HEL 2013-006633 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa Helsingin kaupungin 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano, Viikin tiedepuisto)korttelia 36202, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, yleistä pysäköinti- aluetta ja katualueita koskevasta asemakaavan muutoksesta nro. 12282, seuraavan lausunnon:

Kortteleiden rakennusten sijoittelussa ja ajojärjestelyissä tulee huomioida, että pelastustoiminta onnettomuuden sattuessa on mahdollista.  Palo- ja pelastuskaluston tulee päästä riittävän lähelle rakennusta, jotta palon sammuttaminen ja henkilöiden pelastaminen rakennuksesta on mahdollista.

 

Esittelijän perustelut

Suunnittelualue sijaitsee Viikin asuinalueen keskiosassa yliopiston kampusalueen itälaidalla. Suunnittelualue rajautuu lännessä Talonpojantiehen, idässä Tilanhoitajankaaren ja pohjoisessa Maakaaren katualueisiin. Etelässä alue rajautuu asuinkerrostalokortteliin 36091.

Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen nykyisen koira-aitauksen ja yleisen pysäköintialueen kohdalle. Talonpojantien varren itärinteeseen on suunniteltu opiskelija-asuntojen rakentamista. Asemakaava luo edellytykset Viikin monitoimitalon laajentamiselle
monitoimitalon nykyisen tontin alueella. Pysäköinti järjestellään laajennuksen yhteydessä uudelleen. Uutta asuinrakentamista on 6 750 k-m2 ja liiketilaa 120 k-m2. Monitoimitalon tontin rakennusoikeus
kasvaa 1 000 k-m2.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238

pekka.ronkainen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.11.2014 § 361

HEL 2013-006633 T 10 03 03

Ksv 0828_1, Maakaari 3, karttaruutu 679501

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        18.11.2014 päivätyn 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano, Viikin tiedepuisto) korttelin 36202, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, yleisen pysäköintialueen ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12282 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285

tuomas.eskola(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 30.6.2014

HEL 2013-006633 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa asemakaavaluonnoksesta (36.ko, Viikin monitoimitalo ja Viikin kentän alue) 1.7.2014 mennessä. Suunnittelualueeseen kuuluu Viikin monitoimitalon tontti, sen eteläpuolella oleva liikuntakenttä (Viikin kenttä), koira-aitaus ja yleinen pysäköintialue sekä osa Tilanhoitajankaaren, Maakaaren ja Talonpojantien katualuetta.

Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda mahdollisuudet Viikin monitoimitalon laajentamiselle. Viikin kentän ympäristö on suunniteltu lähiliikunta-alueeksi. Nykyisen koira-aitauksen ja yleisen pysäköintialueen tilalle on suunniteltu asuntojen täydennysrakentamista. Koira-aitaus siirretään Viikinojanpuistoon.

Urheilukentän eteläpuoleinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi, jonka kautta on esitetty pelastustie
Talonpojantien varteen sijoitetuille kahdelle uudelle asuinkerrostalolle. Pelastustietä ei tule sijoittaa viheralueelle vaan yhteys on järjestettävä Talonpojantien kautta, esimerkiksi LPA-alueen kautta. Pohjois-etelä-suunnassa alueen poikki kulkevan jalankulun ja pyöräilyn yhteyden turvallisuuden kannalta olisi parempi, että myös AKS-alueen huoltoliikenne kulkisi Talonpojantien LPA-alueen kautta.

Alueen jalankulun ja pyöräilyn reittejä olisi vielä hyvä tarkistaa. Osa korttelin sisäisiksi merkityistä jalankulun reiteistä tulee todennäköisesti toimimaan yleisinä jalankulun reitteinä kaava-alueelle sijoittuvien julkisten palveluiden takia. Esteettömyyden ja liikkumisen turvallisuuden takia jalankulkua ei tule ohjata samoista liittymistä ajoneuvojen kanssa tai pysäköintialueiden läpi.

Lähiliikunta-alueen pysäköintitarve tulee ottaa huomioon ja järjestää pysäköinti tontilla.

Talonpojantien säilytettävä luonnonkivimuuri tulee osoittaa kaavassa selvästi kokonaan tontille kuuluvaksi.

Rakennusvirasto on jo alustavasti tutkinut uuttaa sijoituspaikkaa koira-aitaukselle Viikinojanpuistosta. Uusi sijoituspaikka on nykyistä parempi, sillä se sijaitsee etäämmällä asutuksesta. Koira-aitauksen siirrosta aiheutuviin kustannuksiin, noin 200 000 euroa, tulee varata erillisrahoitus Viikin monitoimitalon tontin rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi. Resurssit koira-aitauksen suunnitteluun ja rakentamiseen tulee osoittaa ennen nykyisen aitauksen purkamista, jotta alueen koirapalvelut säilyvät hyvinä.

Rakennusvirastolle tulee asemakaavan muutoksesta kustannuksia Maakaarelle rakennettavista kadunvarsipaikoista sekä VL-alueella sijaitsevista reiteistä. Rakennusvirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta.

26.6.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Eeva Rapola, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39542

eeva.rapola(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/13

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Pelastuslautakunnan lausunto Suutarilan Päitsitien länsipään asemakaavan muutoksesta (nro 12312)

HEL 2013-008274 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Suutarilan Päitsitien länsipään asemakaavan muutoksesta (nro 12312):

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Suutarilan Päitsitien länsipään asemakaavan muutosta (nro 12312). Erillispientalojen korttelialueella (AO), Päitsitien päässä korttelissa 40158 sijaitsevien tonttien 12 ja 13 tonttitehokkuutta nostetaan e = 0,20:stä e = 0,25:een. Tontille 13 mahdollistetaan asuinpientalon rakentaminen. Tontilla 12 sijaitseva 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus suojellaan ja käyttämättömälle rakennusoikeudelle osoitetaan rakennusala. Puistoalue (P) muutetaan pääosin erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jonne osoitetaan kaksi tonttia, joille kummallekin mahdollistetaan rakennusalat kahta asuinpientaloa varten. Olemassa olevaa puistoa laajennetaan Arttolantien ja Päitsitien välille.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014 § 375

HEL 2013-008274 T 10 03 03

Ksv 0742_42, Päitsitie 17, karttaruutu J8

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        25.11.2014 päivätyn 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) korttelin 40158 tontin 1 sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12312 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Ann Charlotte Roberts, arkkitehti, puhelin: 310 37033

anncharlotte.roberts(a)hel.fi

Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37118

jaakko.heinonen(a)hel.fi

Anu Lämsä, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37348

anu.lamsa(a)hel.fi

Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094

jarkko.nyman(a)hel.fi

Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218

riitta.salastie(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 19.6.2014

HEL 2013-008274 T 10 03 03

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseota antamaan lausuntonsa Suutarilan Päitsitien länsipäätä koskevan alueen asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Kaupunginmuseo on keväällä 2014 antanut lausuntonsa Päitsitien länsipäätä koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo totesi tuolloin, että asemakaavan muutoksen tavoitteeksi asetettu tonttitehokkuuden nostaminen on maltillista ja siten mahdollista. Jotta voitaisiin varmistaa, että nykyisin melko metsittyneen puistoalueen tilalle rakentuvat asuintontit muotoutuvat yleisilmeeltään vehreäksi, tarvitaan kyseiseen suuntaan ohjaavia, sopivia kaavamääräyksiä. Tätä tavoitetta tukevia määräyksiä kaavaluonnoksessa ovat ainakin istutusmääräys tontin rakentamattomaksi jääville, kulkuteiksi, leikkipaikoiksi tai pysäköinnille tarkoitetuille osille. Myös täysin yhteen kerrokseen rakentamisen kieltävä määräys tukee pyrkimystä muokata tonteista vehreitä. Määräys tonttien väylien sorapintaisuudesta on myös määräys, jolla uusien tonttien ilmettä saadaan sovitettua lähiympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen.

Erityisen tärkeänä kaupunginmuseo piti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä suojelutavoitetta suunnittelualueella sijaitsevalle 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukselle. Nyt esillä olevassa kaavaluonnoksessa kyseiselle Päitsitien päätteenä sijaitsevalle asuinrakennukselle esitetään suojelumerkintää sr-2 määräyksellä: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltava rakennus, jolla on erityistä paikallishistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka alentavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tai muuttavat julkisivujen tai vesikaton ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on rakennusta pyrittävä korjaamaan sen ominaispiirteitä ja alkuperäisten rakennusosien ja –materiaalien säilymistä edistävällä tavalla.” Kaupunginmuseo pitää esitettyä määräystä hyvänä ja riittävänä turvaamaan tämän yhden Päitsitien alueen arvokkaimman asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen.

Kaupunginmuseo toteaa, että Päitsitien länsipään asemakaavan muutosluonnos on laadittu ottaen huomioon yleiskaavan määräys, jossa Arttolantien ja Päitsitien pientaloalue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kaavamuutosalue on kuitenkin vain pieni osa tätä kulttuurihistoriallisesti merkittävää kokonaisuutta. Tämän yleiskaavassakin arvotetun pientalokokonaisuuden säilymisen kannalta on erityisen tärkeää, että jatkossa myös nyt esillä olevan suunnittelualueen lähiympäristön kortteleihin laaditaan alueen alkuperäistä rakennuskantaa ja alueen kulttuurihistoriallisia arvoja kokonaisuutena käsittelevä ja niiden säilymistä tukeva asemakaava.

31.3.2014 Lausunto annettu

Lisätiedot

Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501

anne.salminen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 19.6.2014

HEL 2013-008274 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Suutarilan (40.ko) korttelin 40158 tonttien 1 ja 2, Päitsitie 17 ja 19 sekä tonttien viereisestä rakentamattomasta puistoalueesta 1.7.2014 mennessä.

Asemakaavan muutos mahdollistaa voimassa olevan asemakaavan osoittaman tonttitehokkuuden e = 0,2 nostaminen tehokkuuteen e = 0,25. Lisäksi tonttien viereinen puistoalue on tarkoitus muuttaa tonteiksi, joille on mahdollista rakentaa erillispientaloja. Päitsitien pään katualue laajenee siten, että tonttiliittymä muodostettaville tonteille voidaan mahdollistaa. Vankkuripolun ja Luokkipolun kevyen liikenteen yhteys säilytetään.

Suunnittelualueeseen kuuluu Päitsitien korttelipuisto, joka on pieni lähivirkistysmetsä. Alueella on vähän ulkoilukäyttöä ja rakennusviraston kehittämisvaihtoehtona on ollut sen muuttaminen rakennustontiksi.

Vankkuripolun ja Luokkipolun reittiyhteys on hyvä säilyttää palvelemaan lähikortteleiden asukkaita. Vankkuripolkua ei ole rakennettu, joten yhteys on polkumainen. Luokkipolku ei johda eteläpäässä luontevasti pohjois-etelä-suuntaiselle jalankulun tai pyöräilyn reitin jatkeelle. Alueen kehitettävät pohjois-etelä-suuntaiset jalankulun ja pyöräilyn valaistut pääreittiyhteydet kulkevat Jalaskujan kautta ja junaradan vieressä. Kaavamerkinnästä tulisi ilmetä, että Vankkuripolun yhteys tulee jatkossakin toimimaan polkumaisena jalankulunreittinä.

Rakennusvirastolle tulee asemakaavan muutoksesta kustannuksia Päitsitien päätteen uudelleen järjestelyistä sekä Vankkuripolun vahvistamisesta ja kasvillisuuden raivaamisesta. Rakennusvirastolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

28.3.2014 Lausunto annettu

Lisätiedot

Eeva Rapola, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39542

eeva.rapola(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/14

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14

Pelastuslautakunnan lausunto Toukolan, Arabianrannan (23.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12303

HEL 2013-013065 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Arabianrannan (23 ko.) asemakaavan muutoksesta nro 12303, Hämeentie 153

Asemakaavan muutoksessa tulee huomioida rakennusten käyttötarkoituksen muutos toimitilarakennuksesta asuinrakennukseksi. Mikäli asuinrakennusten poistumistiejärjestelyjä ei ratkaista rakenteellisin keinoin, tontille on varattava tilaa pelastusteille sekä riittävä määrä nostopaikkoja pelastuslaitoksen nostolava-ajoneuvoille.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa Arabianrannan (23 ko.) asemakaavan muutoksesta nro 12303, Hämeentie 153.

Asemakaavan muutos mahdollistaa toimitilatontin muuttamisen asuinkäyttöön.
Nykyinen toimitilarakennus puretaan ja tontille suunnitellaan
kolme uutta 6–8-kerroksista asuinkerrostaloa. Rakennusten pohjakerroksissa
on ulosvuokrattavaa liiketilaa. Pysäköinti järjestetään rakennusten
sisäpihalle kannen alle. Asuinkerrosalaa on yhteensä 17 600 km2.
Katutasoon saa rakentaa yhteensä 700 k-m2 liiketilaa rakennusoikeuden
lisäksi.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Markku Holopainen, palomestari, puhelin: 310 30224

markku.holopainen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2014 § 400

HEL 2013-013065 T 10 03 03

Ksv 0944_15

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        2.12.2014 päivätyn 23. kaupunginosan (Toukola, Arabianranta) korttelin 23124 tontin 28 ja korttelin 23126 tontin 5 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12303 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

02.12.2014 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Pia Kilpinen, arkkitehti, puhelin: 310 37443

pia.kilpinen(a)hel.fi

Juuso Aaltonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37076

juuso.aaltonen(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.farkkila-korjus(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, melu- ja ilmanlaatuselvitykset, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 14.1.2014

HEL 2013-013065 T 10 03 03

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut Toukolan korttelin 126 tonttia 5, osoitteessa Hämeentie 153, koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen esille tulosta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Arabian tehtaan ympäristö Toukolassa on viimeisen viidentoista vuoden aikana käynyt läpi huomattavan muutoksen teollisuusympäristöstä ja joutomaasta uudeksi merelliseksi asuinalueeksi. Myös kortteli 12 on rakentunut ja uudistunut 2000-luvun kuluessa. Tontilla 5 osoitteessa Hämeentie 153 sijaitseva arkkitehti Harry Svendbladin suunnittelema, vuonna 1989 valmistunut toimitilarakennus edustaa nykyisellään korttelin vanhinta rakennuskantaa, sillä kaikki muut rakennukset ovat valmistuneet 2000-luvun puolella.

Nyt suunnittelun kohteena oleva Hämeentien ja Kaanaankadun kulmaan sijoittuva tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Sillä sijaitseva toimitilarakennus on tarkoitus korvata kolmella uudella 6-8 –kerroksisella asuinkerrostalolla. Rakennusten pohjakerroksiin on suunniteltu runsaasti liiketilaa ja pysäköinti järjestettäisiin rakennusten välisen yhteispihan alle.

Esitetty asemakaavaluonnos mahdollistaisi sekä Hämeentien että Kaanaankadun varteen kahdeksankerroksiset asuinkerrostalot, joiden katutasoon on sijoitettava liiketilaa. Rakennusten korkeus ei ilmeisesti ratkaisevalla tavalla muuttuisi nykytilanteeseen verrattuna, mitä kaupunginmuseo pitää tärkeänä Hämeentien luonteen säilymisen kannalta. Hämeentien itäpuolta reunustavat tällä kohtaa jo nykyisellään lähes muurimaisesti kohoavat rakennukset. Hämeentien vastakkaisella puolella seisovat väljästi sijoitetut 1940-luvun lopun pistetalot, joiden takana levittäytyy Annalan kartanon puisto, palstaviljelyalue ja Vanhankaupungin ja Kellomäen ympäristön vihervyöhyke, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tällaisella rajavyöhykkeellä kaupunginmuseo pitää tärkeänä, ettei kaupunkitilan luonne ratkaisevalla tavalla muutu eikä uusia asuintaloja luonnoksessa esitetystä enää koroteta. Muutoin kaupunginmuseo ei näe estettä tontilla sijaitsevan toimitilarakennuksen korvaamiselle uudisrakentamisella ja asuinkäytöllä.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Hämeentie 153:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavaluonnokseen.

Lisätiedot

Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501

anne.salminen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 9.1.2014

HEL 2013-013065 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1130-00/13 ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupunginosassa 23. (Arabia, Toukola) korttelin 12 tonttia 5, osoitteessa Hämeentie 153.

Asemakaavan muutos mahdollistaa toimitilatontin muuttamisen asuinkäyttöön. Nykyinen toimitilarakennus puretaan ja tontille suunnitellaan kolme uutta 6-8 -kerroksista asuinkerrostaloa. Rakennusten pohjakerroksiin on suunniteltu runsaasti ulosvuokrattavaa liiketilaa. Pysäköinti järjestetään rakennusten yhteispihan alle. Asuinkerrosalaa on yhteensä 17 600 k-m2 Katutasoon saa rakentaa yhteensä 700 k-m2 liiketilaa rakennusoikeuden lisäksi.

Kaavan valmistelussa on erityisesti painotettu alueen sijoittumista jo melko valmiiksi rakennetun ja palveluiltaan monipuolisen Arabianrannan alueelle hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle.

Asemakaavan muutosta on hakenut tontin nykyinen vuokralainen Arabian Yritystalo Holding Oy.

Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sisäänkäyntien ja yhteistilojen esteettömyyteen.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 1130-00/13 tai asemakaavan muutosluonnokseen.

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/15

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

15

Pelastuslautakunnan lausunto Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12309, Töölönkatu 28

HEL 2014-000139 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutoksesta nro12309, Töölönkatu 28 seuraavan lausunnon:

Asunnoista poistuminen hätätilanteessa tulee olla mahdollista omatoimisesti porrashuoneita tai varateitä käyttäen tai pelastuslaitoksen avustamana varateiden kautta.

Rakennuksen suojelunäkökohdat eivät saa olla esteenä mm. porrashuoneiden ja kerroskäytävien savunpoiston järjestämiseksi eivätkä ne saa estää tarvittavia porrashuoneiden palo-osastointeja ja huoneistojen välisiä palo-osastointeja.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§

Esittelijän perustelut

Asemakaavan muutos mahdollistaa tällä hetkellä Sibelius-akatemian käytössä olevan koulurakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön ja lisärakentamisen muutostyön yhteydessä. Tontilla sijaitseva rakennus suojellaan.

Muutosalueen pinta-ala on 3 268 m². Kaavamuutoksessa on rakennusoikeutta 8 140 k-m², josta 6 050 k-m² on olemassa olevaa kerrosalaa ja 2 090 k-m² uutta kerrosalaa. Käyttötarkoituksen muutoksen myötä suojeltavan rakennuksen kellarikerros lasketaan rakennusoikeuteen. Varsinaista lisärakentamista tontille on tulossa 1 480 k-m². Suojeltavan rakennuksen rakennusala ja kerrosten lukumäärä pysyvät ennallaan.

Pihatilat merkitään kauttaaltaan istutetuiksi ja pihasuunnitelmaa tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Pihamaalle ei saa sijoittaa autopaikkoja tai huoltorakennuksia.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Harri Laakso, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31234

harri.laakso(a)hel.fi

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014 § 350

HEL 2014-000139 T 10 03 03

Ksv 4564_1, Töölönkatu 28, karttaruutu G3/S3

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        4.11.2014 päivätyn 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 463 tontin 28 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12309 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

04.11.2014 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Milla Nummikoski, arkkitehti, puhelin: 310 37477

milla.nummikoski(a)hel.fi

Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218

riitta.salastie(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/16

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16

Pelastuslautakunnan lausunto Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyttä koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta (nro 12305)

HEL 2014-001848 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyttä koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro. 12305 seuraavan lausunnon:

Siltojen soveltuminen hälytysajoreitiksi ja pelastustoiminnan mahdollistaminen silloilla tulee varmistaa jatkosuunnittelussa erillisneuvotteluin.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 19§.

Esittelijän perustelut

Asemakaava- ja asemakaavan muutosalue sijaitsee Sompasaaren salmessa, Korkeasaaressa ja Kruunuvuorenselällä. Alue on Sörnäisten, Mustikkamaa-Korkeasaaren, Kulosaaren sekä Laajasalon
kaupunginosissa. Alueeseen kuuluu vesialueen lisäksi nykyistä maa-aluetta Nihdissä, Korkeasaaressa, Palosaaressa ja Kruunuvuoren­rannassa.

Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat kantakaupungin ja Laajasalon välisen joukkoliikenneyhteyden toteuttamisen Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välisellä osuudella.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238

pekka.ronkainen(a)hel.fi

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Eläintarhan johtokunta 11.12.2014 § 51

HEL 2014-001848 T 10 03 03

Päätös

Eläintarhan johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Kruunusillat-hanke edellyttää Korkeasaaren eläintarhan pohjoisrannan kaavoitusta liikennealueeksi. Aiemmin eläintarhan hallinnassa ollut alue muuttuu julkiseksi alueeksi, mikä tuo mukanaan vaikutuksia mm logistiikkaan, kävijöiden saapumiseen eläintarhaan ja eläintarhan yleisen turvallisuuden ylläpitoon. Mustikkamaalla sijaitseva vastaanottorakennus on korvattava Korkeasaaren pohjoisrannalle sijoittuvalla uudella rakennuksella. Nykyinen vastaanottorakennus on valmistunut 1999 ja olisi vielä käyttökelpoinen, joten Kruunusiltojen aiheuttama uudisrakentamisen tarve rasittaa eläintarhan rajallisia investointimäärärahoja.

Raitiovaunuliikenne aiheuttaa myös jonkin verran runkomelua, joka voi olla haitallista Palosaaren villieläinsairaalassa. Villieläinsairaalan ulkohäkkejä joudutaan todennäköisesti siirtämään suojaisampaan paikkaan.

Hanke muuttaa Korkeasaaren ja Palosaaren arvokasta kulttuuriympäristöä ja niiden maisemaa. Eläintarha-alueella on kaavamerkintää, jonka mukaan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Korkeasaaren ja Palosaaren kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Korkeasaari toivoo, että myös sillan toteutuksessa huomioidaan kulttuuri- ja luonnonarvot ja säilytetään alueen saaristoluontoa niiltä osin kuin sitä on vielä olemassa.

Lintuluodoilla pesivien vesilintujen pesäpaikkojen suojeluun toivotaan kiinnitettävän huomiota esim. vaihtoehtoisten pesintämahdollisuuksien avulla. Keinotekoisten pesimäluotojen sijoituspaikan tulee olla mahdollisimman rauhallinen ja perustua lintujen tarpeisiin, eikä niitä ole tarpeen sijoittaa eläintarhan läheisyyteen.

Rakentamisvaiheen vaikutukset eläintarhan toimintaan ovat mittavat, joskin tilapäiset. Johtuen rakentamisen pituudesta voivat mahdollisten alentuneiden kävijämäärien taloudelliset vaikutukset olla merkittävät. Korkeasaari on auki vuoden jokaisena päivänä jouluaattoa lukuun ottamatta ja erityisesti kävijämääriltään vähäisempiä talviaikoja on markkinoitu huomattavasti. Eläintarha edellyttää rakentamistavan mahdollistavan eläintarhan jatkuvan aukiolon yleisölle.

Rakentamisen aiheuttama melu ja pöly vaikeuttaa Karhulinnan alueen käyttöä ravintola- ja piknikalueena. Rakentamisalueen välittömässä läheisyydessä on eläimiä, joiden voidaan ajatella häiriintyvän toiminnasta ja tietyt lajit (mm vesilinnut) on siirrettävä pois alueelta. Siltojen valmistuttua häiriön oletetaan poistuvan.

Kaavan valmistelun aikana Korkeasaaren eläintarhan tarpeita on kuultu kiitettävästi ja ne on otettu huomioon kaava-alueen ja sen eläintarha-alueen rajan määrittelyssä. Julkiseksi alueeksi kaavoitettava liikennealue vähentää eläintarhan pinta-alaa, mutta toisaalta Palosaaren ja Korkeasaaren välisen poukaman täyttöalue tarjoaa uutta rakennusaluetta eläintarhan käyttöön.

Korkeasaaren eläintarhan näkee Kruunusillat-hankkeen kokonaisvaikutuksen eläintarhan toimintaan positiivisena. Kävijämäärien oletetaan selvästi lisääntyvän etenkin talvisaikaan parantuneiden yhteyksien myötä.  Sillalla liikennöivät kävijämäärät ovat mittavat ja eläintarha sijoittuu tulevaisuudessa suositun turistireitin varrelle. Saavutettavuus ei kuitenkaan takaa suurta kävijämäärää vaan siihen vaikuttavat oleellisesti myös muut eläintarhan asiakaskokemusta lisäävät investoinnit. Korkeasaari huomioi siltahankkeen omissa rakentamisen ja toiminnan suunnitellussaan.

Raitionvaunusiltojen valmistuttua liikennöinti eläintarhaan tapahtunee pääsääntöisesti joukkoliikennettä käyttäen, mikä vähentää yksityisautoilua Mustikkamaan ja Kulosaaren alueella. Mustikkamaan ajoyhteys on kuitenkin tarpeen eläintarhan logistiikan hoitamiseksi. Kalasataman alueen pysäköintimahdollisuudet ovat jatkossa todennäköisesti myös eläintarhavieraiden käytössä, mikä voi vähentää Mustikkamaan pysäköintialueen tarvetta.

Käsittely

11.12.2014 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon viimeisestä virkkeestä poistetaan loppuosa sanan "hoitamiseksi" jälkeen ja lausunnon loppuun lisätään uusi virke:
Kalasataman alueen pysäköintimahdollisuudet ovat jatkossa todennäköisesti myös eläintarhavieraiden käytössä, mikä voi vähentää Mustikkamaan pysäköintialueen tarvetta.

Esittelijä

eläintarhan johtaja

Sanna Hellström

Lisätiedot

Kirsi Pynnönen-Oudman, intendentti, puhelin: 310 37882

kirsi.pynnonen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014 § 348

HEL 2014-001848 T 10 03 03

Ksv 4505_1, Finkensilta, Korkeasaari, Kruunuvuorensilta, karttaruudut

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        4.11.2014 päivätyn 19. kaupunginosan (Mustikkamaa-Korkeasaari) virkistys-, vesi- ja katualueiden, 42. kaupunginosan (Kulosaari) vesialueen, 49. kaupunginosan (Laajasalo) puisto-, lähivirkistys-, vesi- ja katualueen asemakaavaehdotuksen ja 10. kaupunginosan (Sörnäinen) vesi- ja satama-alueen, 19. kaupunginosan (Mustikkamaa-Korkeasaari) eläintarha-alueen ja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12305 hyväksymistä

-        asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Lisäksi lautakunta kehotti tutkimaan mahdollisuudet kompensoida lintuyhdyskunnille koituvia haittoja esimerkiksi rakentamalla keinotekoisia luotoja lintujen uusiksi pesimäpaikoiksi.

Käsittely

11.11.2014 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Outi Silfverberg: Lisäys esitysehdotukseen: Lautakunta kehottaa tutkimaan mahdollisuudet kompensoida lintuyhdyskunnille koituvia haittoja esimerkiksi rakentamalla keinotekoisia luotoja lintujen uusiksi pesimäpaikoiksi.
 

Kannattajat: Osmo Soininvaara

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä vastaehdotuksen.

04.11.2014 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Ulla Kuitunen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293

ulla.kuitunen(a)hel.fi

Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257

jouni.heinanen(a)hel.fi

Sanna Ranki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37146

sanna.ranki(a)hel.fi

Niko Setälä, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, raitiotie, puhelin: 310 37031

niko.setala(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, vuorovaikutus ja viestintä, puhelin: 310 37403

juha-pekka.turunen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.6.2014

HEL 2014-001848 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 13.6.2014

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan muutoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosalue sijaitsee Sompasaaren salmessa, Korkeasaaressa ja Kruunuvuorenselällä. Alueeseen kuuluu vesialueen lisäksi nykyistä maa-aluetta Nihdissä, Korkeasaaressa, Palosaaressa ja Kruunuvuorenrannassa.

Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat kantakaupungin ja Laajasalon väliseen joukkoliikenneyhteyden toteuttamisen Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välisellä osuudella.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Sompasaari on merkitty tiivistettäväksi alueeksi ja Korkeasaari kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi, valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (RKY 2009).

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on kaupunkipuistoa ja vesialuetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokasta virkistysaluetta. Lisäksi alueen itäosa kuuluu Helsinkipuistona kehitettävään alueeseen.

Kalasataman (Sörnäistenranta-Hermanninranta) osayleiskaavassa alue on katualuetta, virkistysaluetta ja vesialuetta, jolle saa rakentaa sillan. Rantoja pitkin kulkee ulkoilureitti.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa suunnittelualueelle on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien.

Museon johtokunnan lausunnossa Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta (26.8.2008) johtokunta korosti mm. että, Laajasalon joukkoliikenteen järjestäminen raitiotieyhteytenä siltojen välityksellä (Kruununhaka – Tervasaari – Sörnäinen – Korkeasaari – Laajasalo) aiheuttaisi erittäin suuria maisemallisia muutoksia Helsinginniemen itäisessä merellisessä ympäristössä. Kruunuvuorenselkä on historiallisesti tärkeä Helsingin merellinen liikenneväylä. Se on merellisen Helsingin tunnuskuva ja osa kansallismaisemaamme (Ympäristöministeriö 1992). Kruunuvuorenselän historia- ja maisema-arvot todettiin niin huomattaviksi, ettei johtokunta puoltanut siltavaihtoehtoa joukkoliikennevaihtoehtona, vaan esitti tutkittavaksi metrotunnelia ja erityisesti vesiliikennettä. 

Asemakaavan luonnos

Asemakaava-alueella Korkeasaaren ranta-alue on puistomaista eläintarhan sisääntuloaluetta ja eläintarhan tukitoimintojen aluetta, Kruunuvuorenrannassa entisen öljysataman kallioista ranta-aluetta. Korkeasaaren rantaviiva on pääosin rantapengertä, mutta läntinen osa ja Palosaaren pohjoisranta täyttämätöntä luonnonmukaista rantaviivaa.

Korkeasaari on RKY-2009- kohde. Sen alueella tehtävät muutokset eivät saa vaarantaa kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Sillan vaatimat laaja-alaiset pengerrykset Korkeasaaren ranta-alueella tuottavat maisemallisesti kielteisiä vaikutuksia Korkeasaaren ja läheisen Mustikkamaan alueella.

Asemakaavan luonnoksessa Eläintarha-alueelle (VE) saadaan rakentaa tarhausrakennuksia, niitä palvelevia huoltotiloja, yleisönpalvelutiloja ja välttämättömät asunnot. Korkeasaaren nykyisen rantaviivan, Palosaaren ja sille johtavan kannaksen ja joukkoliikenneyhteyden penkereen väliin jäävä vesialue osoitetaan asemakaavassa alueeksi, jolle voidaan laajentaa eläintarhan aluetta. Kaupunginmuseo korostaa, että kaavamääräyksessä tulee mainita, että Korkeasaari on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-2009 –alue. Lisäksi kaavamääräyksessä tulee edellyttää eläintarhan toimintoihin liittyviltä uudisrakennuksilta laadukasta ja alueen ominaispiirteet huomioon ottavaa suunnittelua.

(W-1) on vesialue, jolle saa rakentaa Korkeasaaren ja Kruunuvuoren välisen joukkoliikennesillan. Kaavamerkinnän määräysosa on puutteellinen. Kruunuvuorenselän maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot tulee tuoda määräyksessä esiin, samoin Korkeasaaren RKY- 2009 –status. Myös sillan arkkitehtuurin laadusta on annettava määräyksiä.

(W-2) on vesialue, jolle saa rakentaa ilmeeltään keveän ja rakenteiltaan huolellisesti viimeistellyn joukkoliikennesillan Nihdin ja Korkeasaaren väliselle alueelle. Määräyksessä todetaan, että sillan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota leikkausprofiiliin, kaiteiden ulkonäköön. Sillan vapaa-aukon tulee 20 metrin matkalla olla vähintään 7 metriä. Määräyksessä tulee käydä ilmi Korkeasaaren RKY-2009 status.

Maisema ja kaupunkikuva muuttuvat merkittävällä tavalla, jos sillat rakennetaan. Nihdin ja Korkeasaaren välinen silta muuttaa merellistä maisemaa ja kaupunkikuvaa erityisesti Katajanokan, Kruununhaan, Tervasaaren ja pohjoisesta Mustikkamaan suunnilta tarkasteltuna. Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisellä sillalla on huomattavan suuri vaikutus kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävään merelliseen maisemaan. Yva-selostuksessa Kruunuvuorenselän ylittävän sillan välittömän vaikutusalueen laajuus on todettu.  Sillan lähivaikutusalue ulottuu etelässä Suomenlinnan pohjoisrannalle asti, missä silta näkyy selvästi maisemassa. Voimakkaimmillaan vaikutus on Kulosaaresta ja Mustikkamaalta tarkasteltaessa.

Kaupunginmuseon johtokunta antoi lausunnon Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 27.5.2014. Lausunnossa todetaan mm. että arviointiselostuksesta käy hyvin ilmi, että kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta vesiliikenne- ja tunnelissa kulkeva metro–vaihtoehtojen vaikutukset ovat vähiten haitalliset.

Kaupunginmuseo pitää Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteyden toteuttamista silloilla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta ongelmallisena ja näin ollen suhtautuu varauksellisesti asemakaavan muutokseen.

Vedenalaisesta arkeologisesta perinnöstä lausuu Museovirasto.

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 9.6.2014

HEL 2014-001848 T 10 03 03

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusvirastolta lausuntoa Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta.

Kaavan tavoitteena on parantaa Kruunuvuorenrannan tavoitettavuutta ja mahdollistaa keskustan ja Laajasalon väliseen joukkoliikenneyhteyteen kuuluvan sillan toteuttaminen Kalasatamasta Kruunuvuorenrantaan. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Korkeasaaren pohjoisosaan rakennettava raitiovaunuille sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille varattu uusi katualue.

Lausunto

Rakennusvirasto toteaa sillan yleis- ja hankesuunnittelun olevan käynnissä. Siltayhteys otetaan huomioon nyt käynnissä olevassa Nihdin, Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan alueiden suunnittelussa. Kadun rakentaminen Korkeasaaressa edellyttää täyttöjä.

Kruunuvuoren asemakaava on valmistelun alkuvaiheessa eikä sen katuratkaisuja ole vielä päätetty lopullisesti. Kaavan katualueen tulee olla riittävän laaja, jotta se ei rajoita Kruunuvuoren alueen erilaisia vaihtoehtoisia katujen sijoittamisratkaisuja.

Rakennusvirasto korostaa, että kaava tulee laatia siten, että sillan rakentaminen on mahdollista ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista. Kaavaluonnoksessa sillalle varattu tila on liian kapea ja mahdollisesti joiltakin osin väärässä sijainnissa, sillä sillan lopullinen ja tarkka sijainti tässä paikassa selviää vasta suunnittelun edettyä riittävästi. Kaava-alueen rajausta tulee laajentaa niin, että varauksen kokonaisleveys W-1-alueella on vähintään 100 metriä.

Kaavaluonnoksessa varaus katutilaksi ei ole Kruunuvuorenrannan päässä tämän hetken suunnitelman geometrian mukainen. Se on myös liian kapea ja sijainnee liian pohjoisessa. Tilavarauksen tulee mahdollistaa sillan, kadun ja kunnallistekniikan kaikkien rakenteiden mahtuminen kaava-alueelle. Silta- ja katuratkaisut tulevat suunnittelun edetessä vielä tarkentumaan, joten asemakaava ei saa rajoittaa rakenteiden mahtumista kaava-alueelle tai sulkea pois sillan ja kadun linjauksiin tulevia täsmennyksiä. Sillan rakentamisen vaatima työtila tulee varata kallioseinämän suuntaan. Rakennusvirasto toteaa, jotta hanke olisi toteutettavissa, tulee Kruunuvuorenrannan päässä katualueen varauksen eteläreunan jatkua W-1-alueen eteläreunaa pitkin samansuuntaisena aina tämän varauksen loppuun saakka.

Korkeasaaressa kaava-alueen rajaus pohjoiseen päin tulee osoittaa kaavaluonnoksessa esitettyä laajempana ja sallivampana tilavarauksena, jotta se mahdollistaa kadun ja aukion sekä rantaviivan jatkosuunnittelussa tapahtuvat tarkennukset.

Rakennusvirasto esittää, että asemakaavamääräyksissä vesialue W-1:n ja vesialue W-2:n kohdalla maininta joukkoliikennesillasta muutetaan muotoon silta, koska liikenneratkaisusta ei ole vielä tällä hetkellä päätöstä.

W-1 ja W-2-asemakaavamääräykset lienevät keskenään osittain väärin päin kaavaluonnoksessa.

Kaavaluonnoksen ja lausuttavan aineiston mukana olevan havainnekuvan välillä on ristiriita VE-alueella. Havainnekuva lienee paikallaan tarkistaa yhteneväksi kaavakartan kanssa.

Tässä vaiheessa rakennusvirasto ei ota kantaa
rakentamiskustannuksiin, sillä monet hankkeen kustannuksista on vielä vaikeasti arvioitavissa tai ne muuttuvat yhdessä suunnitteluratkaisuiden kanssa.

Lisätietojen antajat ja tarvittaessa muut rakennusviraston asiantuntijat osallistuvat viraston edustajina asemakaavan laadintaan.

Lisätiedot

Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640

birgitta.rossing(a)hel.fi

Silja Savolainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.savolainen(a)hel.fi

Ville Alajoki, projektinjohtaja, puhelin: 310 39848

ville.alajoki(a)hel.fi

Eila Suojala, projektinjohtaja, puhelin: 310 39786

eila.suojala(a)hel.fi

 

Helsingin Satama -liikelaitos 6.6.2014

HEL 2014-001848 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston kirje

Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden tarkoituksena on parantaa Kruunuvuorenrannan tavoitettavuutta ja mahdollistaa Helsingin keskustan ja Laajasalon välisen joukkoliikenneyhteyteen kuuluvan sillan toteuttaminen Kalasatamasta Kruunuvuorenrantaan. 

Nyt nähtävillä oleva asemakaavaluonnos koskee keskustaan johtavan joukkoliikenneratkaisun ensimmäistä vaihetta. Toinen vaihe liittänee Kalasataman Helsingin keskusta-alueeseen Sompasaaren Nihdin kautta, jolloin se kulkee Hanasaareen johtavan meriväylän poikki. 

Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisua tuleekin tarkastella kokonaisuutena  ja siinä on otettava erityisesti huomioon Hanasaaren hiilivoimalaan kulkeva meriväylä ja sitä käyttävät hiililaivat, mikäli Hanasaaren voimala jatkaa toimintaansa, sekä muu vesiliikenne.

Edellä esitettyyn viitaten Helsingin Satamalla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Satu Lehtonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: +358931033527

satu.lehtonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/17

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17

Pelastuslautakunnan lausunto Kaarelan (33. ko) asemakaavan muutos nro 12313

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Kaarelan (33. ko) asemakaavan muutoksesta nro 12313:

Pelastuslautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa Kaarelan (33. ko) asemakaavan muutoksesta nro 12313.

Kaavamuutoksessa on otettu riittävän hyvin huomioon pelastuslautakunnan 4.11.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antama lausunto :

"Aluetta suunniteltaessa on otettava huomioon riittävä sammutusveden
saanti sijoittamalla alueelle riittävä määrä sammutusvesiasemia,
seinäpaloposteja tai maapaloposteja.
Aluetta suunniteltaessa on suurten korkeuserojen vuoksi otettava
huomioon pelastustiejärjestelyistä annetut suunnitteluohjeet."

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Markku Holopainen, palomestari, puhelin: 310 30224

markku.holopainen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2014 § 404

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Ksv 0585_6, Katsastustie, karttaruutu F7

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        9.12.2014 päivätyn 33. kaupunginosan (Kaarela, Kuninkaantammi) korttelin 33315 tontin 3 sekä katu- ja lähivirkistysalueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12313 hyväksymistä

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Ulla Jaakonaho, arkkitehti, puhelin: 310 37113

ulla.jaakonaho(a)hel.fi

Suvi Tyynilä, projektipäällikkö, puhelin: 310 37264

suvi.tyynila(a)hel.fi

Anu Lämsä, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37348

anu.lamsa(a)hel.fi

Topi Vuorio, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37193

topi.vuorio(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

 

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 17.11.2014

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL-liikelaitokselta lausuntoa Kuninkaantammenkallion alueen asemakaavan muutoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualue sijaitsee Kuninkaantammessa Vantaan kaupunginrajalla, Editan painotalon länsipuolella. Suunnittelualueeseen kuuluu osa teollisuusaluetta sekä sitä reunustavaa virkistysaluetta. Kalliorinteelle Kuninkaantammen uuden asuinalueen länsiosaan on suunnitteilla asuntokorttelit noin 800 asukkaalle sekä lähivirkistysaluetta.

Kuninkaantammen alueella palvelee tulevaisuudessa mm. runkolinja 560 uutta joukkoliikennetunnelia pitkin Kuninkaantammenkierrontietä Hakuninmaantielle. Myöhemmin ko. linja muutetaan mahdollisesti pikaraitiotielinjaksi.

HKL-liikelaitoksen kantana on, että Kuninkaantammenalueen kaavoituksessa huomioidaan mahdollinen pikaraitiotien rakentaminen tulevaisuudessa. Suunnittelussa tulee huomioida riittävän katutilan varaaminen pikaraitiotien mahdolliselle toteuttamiselle. Kaavoituksessa huomioitava myös pikaraitiovaunun liikennöinnistä johtuva melu- ja tärinähaitat joukkoliikennekadun viereisiin kiinteistöihin.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila(a)hel.fi

 

Pelastuslautakunta 04.11.2014 § 113

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi Kuninkaantammen alueen asemakaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Aluetta suunniteltaessa on otettava huomioon riittävä sammutusveden saanti sijoittamalla alueelle riittävä määrä sammutusvesiasemia, seinäpaloposteja tai maapaloposteja.

Aluetta suunniteltaessa on suurten korkeuserojen vuoksi otettava huomioon pelastustiejärjestelyistä annetut suunnitteluohjeet.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§.

Esittelijä

vs. pelastuskomentaja

Jorma Lilja

Lisätiedot

Markku Holopainen, palomestari, puhelin: 310 30224

markku.holopainen(a)hel.fi

 

Helsingin Energia -liikelaitos Toimitusjohtaja 24.10.2014

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Kuninkaantammen osayleiskaava-aluetta on kaavoitustyön edetessä profiloitu erityisen ekologiseksi alueeksi. Tämä onkin hyvä ja edistettävä asia kaavoituksessa. Kaavoitus kokonaisuutena on nähtävä tehokkaan, mutta joustavan maankäytön ja rakentamisen mahdollistajana. 

Asemakaavamääräyksissä on otettava kantaa rakennusten rakenteisiin ja rakennustapaan sekä maankäyttöön. Näin asemakaava-alueelle on saavutettavissa haluttu joustava, omaleimainen arkkitehtoninen ilme sekä alueelliset erityspiirteet kaupallisine toimintoineen ja väestön aktiviteetteineen.

Kuninkaantammenkallion asemakaavaluonnoksen kaavamääräyksissä velvoitetaan noudattamaan passiivirakentamisen periaatteita, sekä hyödyntämään uusiutuvaa energiaa. Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen asemakaavamääräyksillä on monitahoinen asia: toisaalta asemakaavamääräyksillä tavoitellaan omaleimaisuutta ja hyvää rakennettua ympäristöä, toisaalta asemakaava on hyvin vahva juridinen asiakirja, joka lukitsee alueen toteutuksen.

Asemakaavamääräykset liian tarkasti kirjoitettuina ovat hyvin jäykkä ohjausmenettely, joka voi pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä aiheettomia lisäkustannuksia hankkeeseen ryhtyvälle ja rakennuskannan loppukäyttäjälle. Pahimmillaan nämä lisäkustannukset viivästyttävät hankkeiden aloittamista ja estävät HITAS- ja ARA-rahoitteisen rakennustuotannon, eli kohtuuhintaiseen asumisen mahdollistavan rakennustuotannon. Vapaarahoitteiseen rakennustuotantoon vaatimuksilla ei ole aivan yhtä suurta merkitystä kuin tuettuun rakennustuotantoon, mutta vaikutukset näkyvät myös vapaarahoitteisen rakennustuotannon aloituksissa, erityisesti laskusuhdanteen aikana.

Asemakaavamääräykset ovat niin rakennushankkeisiin ryhtyviä kuin asemakaava-alueen toteuttamiseen osallistuvia viranomaisia velvoittavia. Niistä poikkeaminen vaatii monimutkaisen hallinnollisen prosessin läpikäynnin – pahimmillaan täyden asemakaavamuutosprosessin. Joskus kaavamääräyksiin on haettava poikkeamaa, jotta rakennuspaikat herättävät mielenkiinnon hankkeisiin ryhtyville ja tuotannolle löytyy myös kysyntää asuntomarkkinoilla.

Rakentamista ohjaava lainsäädäntö ja siihen liittyvä säädösympäristön kehittyy EU-direktiivien velvoittamana jatkuvasti ja nopeasti kohti hyvin energiatehokasta rakennettua ympäristöä. Tämän kehityksen toteutumista valvoo ja ohjaa Helsingissä Rakennusvalvontavirasto. Kuninkaantammenkallion asemakaava-alueen rakennushankkeiden rakennusluvissa tulee olemaan merkittäviä vaatimuksia rakennusten uusiutuvan energian käytölle, joka ohjaa rakennusten energiatehokkuutta lähelle passiivitasoa.

Rakentamisen energiatehokkuutta on mahdollista ohjata myös maanluovutuksen ja maankäyttösopimusten yhteydessä, mikäli alueen tavoitteissa ja profiloinnissa on aitoa aihetta esittää korkeampia vaatimuksia kuin mitä ajankohdan lainsäädäntö edellyttää.  Tämä onkin joustavin tapa toteuttaa kaupungin strategiaa ja tahtotilaa sekä vaalia kaupunkikonsernin kokonaisetua. Maankäyttösopimusten vaatimuksia on mahdollista muuttaa kulloinkin vallitsevan taloudellisen tilanteen ja kehittyvän säädösmaailman mukaisiksi.  

Kuninkaantammen alueen aiemmissa asemakaavoissa määrätään noudattamaan matalaenergiarakentamisen periaatetta. Tämä määräys on osittain vanhentunut vaikka asemakaava-alueille ei ole vielä haettu ensimmäistäkään rakennuslupaa. Rakentamisen säädökset ovat kehittyneet nopeasti asemakaavan käsittelyn ajankohdasta – tuon ajan matalaenergiarakentaminen vastaa tämän päivän hyvää rakentamista.

Helsingin Energia esittää, että Kuninkaantammenkallion asemakaava-luonnoksen kaavamääräyksiä muokataan joustavammiksi, niin rakentamisen energiatehokkuusperiaatteiden kuvaamisessa kuin myös uusiutuvan energian soveltamisessa, esimerkiksi siirtämällä maininnat kaavaselostukseen.

Helsingin Energia toivoo, että Kuninkaantammenkallion jatkosuunnittelussa luodaan yhteistyössä edellytykset toteuttaa alueellinen yhdistetty lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, jonka avulla aleen käyttämän uusiutuvan energian määrä on mahdollista lisätä huomattavasti.

Lisätiedot

Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936

jouni.kivirinne(a)helen.fi

 

Kiinteistövirasto Tonttiosasto 24.10.2014

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Tonttiosasto toteaa, että asemakaavan muutosalue on yksityisomistuksessa. 

Kaavamuutos korottaa alueen arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset maankäyttösopimusneuvottelut tulee käydä maanomistajien kanssa.

Lisäksi tonttiosasto esittää, että seuraavat kaavamääräykset tulisi joko muokata tai poistaa:

”Kiinnostava kaupunkiympäristö”

Tonttiosaston kommentti:

Määräys kiinnostavasta katutason ympäristöstä on luonteeltaan kaavaselostukseen, alueelliseen ympäristösuunnitelmaan tai rakennustapaohjeisiin kuuluva yksittäistä subjektiivistä käsitettä ja mielipidettä edustava, jonka tulkitseminen on hyvin vaikeaa ja yksittäisen rakennuslupahankkeen kautta objektiivisesti arvioituna mahdotonta. Tällainen määräys ei ole asemakaavamääräyksenä soveltuva ja se tulisi poistaa asemakaavasta. Määräyksen henki ja luonne on siirrettävissä esimerkiksi kaavaselostukseen, alueelliseen ympäristösuunnitelmaan, rakennustapaohjeisiin tai vastaavaan.

”Passiivi”

Tonttiosaston kommentti:

Kaupunkisuunnittelun kannalta on hyvää ja tarkoituksenmukaista tavoitella energiatehokkuutta kaikessa toiminnassa. Kaavamääräyksenä aseteltuna vastaava tavoitetta ei tule sitoa käsitteeseen, jota passiivirakentaminen sanana edustaa. Vaatimus ja käsitteistö energiatehokkuuden osalta tulee toden-näköisesti kaavaprosessin aikana vanhenemaan, jonka vuoksi käsite ”passiivienergiarakentaminen” tulee poistaa kaavamääräyksenä. Uusiutuvan energiaan tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten arkkitehtuuria on määräyksenä soveltuva. (Tämä määräys välillisesti ajaa myös hyvin tehokkaaseen energiatehokkuuteen myös esim. eristämisen kautta eli passiivivaatimus ja sen tavoite tulee kyllä lunastettua tätä kautta myös, suurella todennäköisyydellä.)

Lisätiedot

Kirsi Federley, tonttiasiamies, puhelin: 310 36451

kirsi.federley(a)hel.fi

Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 23.10.2014

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston lausuntoa Kaarelan Kuninkaantammenkallion (33.ko) asemakaavan muutoksesta 24.10.2014 mennessä.

Alue sijaitsee Kuninkaantammessa Hämeenlinnanväylän itäpuolella rajautuen pohjoisessa Vantaan kaupunkiin. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisen toimitilatontin länsiosa sekä sitä lännessä ja pohjoisessa reunustava virkistysalue. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden ekotehokkaan kerrostalokorttelin rakentamisen noin 900 uudelle asukkaalle. Alueelle suunnitellaan myös uusi katu sekä puistoa. Asuntorakentamiseen varattu alue sijoittuu kallioselänteelle.

Maria Wiikin puisto on yksi Kuninkaantammea ympäröivistä eriluonteisista puistoista. Siihen kuuluu tasoon +48 nouseva kallionharja, laakeaa avokalliota, metsää ja historiallinen Kuninkaantammentien maantie hiekkapintaisena ulkoilutienä puistossa, jonka nykyinen asu suojellaan kaavassa muinaismuistolain perusteella. Kaavamääräyksessä todetaan, että tie tulee pitää nykyisessä asussaan (pinnoite, linjaus, leveys, rakenteet ja maisema). Sen nykyasun ylläpito ilman erillistä lupaa on sallittu. Puiston korkeimmalle kohdalle on tarkoitus rakentaa näkötorni.

Kaava-alueelle johdetaan Kuninkaantammenrinteeltä uusi päättyvä tonttikatu, Maisemamaalauksenkatu. Maisemamaalauksenkadulle osoitetaan vieras- ja asiointipysäköintiä sekä puurivi.

Kuninkaantammen alueella on osayleiskaavavaiheessa suunniteltu yksityiskohtaisesti hulevesijärjestelyjä.

Lausunto

Rakennusvirasto toivoo, että katualueen mitoituksessa huomioitaisiin aurauslumen vaatima tila. Kadun ja ulkoilureittien pituuskaltevuuksien tulee pyrkiä täyttämään esteettömyysnormit. Korttelien pysäköintipaikat tulee osoittaa tonteille. Luontevampi merkintä viheralueelle, jota ei ole tarkoitus rakentaa, on lähivirkistysalue (VL).

Rakennusvirasto on mielellään mukana alueen jatkosuunnittelussa.

2.6.2014 Lausunto annettu

Lisätiedot

Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857

jere.saarikko(a)hel.fi

Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.hurskainen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 14.10.2014

HEL 2014-004695 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 29.9.2014

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kaarelan (33. KO), Kuninkaantammen, Kuninkaantammenkallion korttelin 33315 tontti 3 ja lähivirkistys- ja katualueen asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Alue sijaitsee Kuninkaantammessa Hämeenlinnanväylän itäpuolella rajautuen pohjoisessa Vantaan kaupunkiin. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisen toimitilatontin länsiosa sekä sitä lännessä ja pohjoisessa reunustava virkistysalue. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden ekotehokkaan kerrostalokorttelin rakentamisen noin 900 uudelle asukkaalle. Alueelle suunnitellaan myös uusi katu sekä puistoa.

Asemakaavan muutosluonnosalueen pohjoisosassa sijaitsee länsilounais-itäkoillis –suuntainen osuus historiallisesti arvokkaasta Kuninkaantammentiestä. Vanha hiekkapintainen tie on osa Vantaanjoen eteläpuolella Kaarelasta Haltialaan kulkevasta tielinjasta. Tie näkyy mm. Helsingin pitäjän kartassa vuonna 1749. Tie on merkitty VP-alueella ulkoilutieksi (~ut~/sm-1), jonka nykyinen asu on suojeltu muinaismuistolain perusteella. Tien asemakaavamerkintä ja määräys ovat riittävät: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu historiallinen tie (Muinaismuistolaki 295/1963). Tie tulee pitää nykyisessä asussaan (pinnoite, linjaus, leveys, rakenteet ja maisema). Sen nykyasun ylläpito ilman erillistä lupaa on sallittu. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava kaupunginmuseon kanssa.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen ja puoltaa sen hyväksymistä.

Lisätiedot

Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552

markku.heikkinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/18

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

18

Pelastuslautakunnan lausunto 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta)korttelin 43011 tonttia 31 koskevasta asemakaavan muutoksesta nro 12296

HEL 2014-006726 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa lausunnon 43. kaupunginosan korttelin 43011 tontin 31 asemakaavan muutoksesta nro 12296 seuraavan lausunnon.

Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että kadulle mahdollisesti tulevat rakenteet, asennukset tai kadunvarsipysäköinti ei estä pelastuslaitoksen yksiköiden pääsyä tontille.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§

Esittelijän perustelut

Alue sijaitsee Herttoniemenrannassa, osoitteessa Hitsaajankatu 9.

Asemakaavan muutoksella toimisto- ja liikerakennusten tontti 43011/31 muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi, jolle saa rakentaa 6–8-kerroksisia asuinrakennuksia. Tontilla sijaitseva toimistotalo puretaan. Rakennusoikeuden määrä on yhteensä 11 150 k-m2, mikä on voimassa olevaan asemakaavaan nähden 650 k-m2 enemmän. Autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alaisiin tiloihin tontilla. Kaavamuutos vastaa sisällöltään ja ratkaisuiltaan viereiselle tontille 43011/30 vuonna 2013 voimaan tullutta kaavamuutosta.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Harri Laakso, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31234

harri.laakso(a)hel.fi

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.11.2014 § 342

HEL 2014-006726 T 10 03 03

Ksv 3363_4, Hitsaajankatu 9, karttaruutu J4

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        4.11.2014 päivätyn 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) korttelin 43011 tontin 31 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12296 hyväksymistä

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

-        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331

mikko.naveri(a)hel.fi

Maija Rekola, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37424

maija.rekola(a)hel.fi

Heikki Hälvä, projektipäällikkö, liikenteen ympäristövaikutukset, puhelin: 310 37142

heikki.halva(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, kuntatekniikka, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 11.9.2014

HEL 2014-006726 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusvirastolta kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1172-00/14, joka koskee asemakaavan muutosta osoitteessa Hitsaajankatu 9 Kiinteistö OY, Herttoniemenranta

Hitsaajankatu 9:ssä, korttelin 43011 tontilla 31 sijaitsevassa rakennuksessa on toimisto- ja liiketiloja. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto KY Jorma Vuorelma vuonna 1974. Rakennus koostuu kahdesta osasta: kadunsuuntainen matala, kaksikerroksinen liikehuoneisto-osa ja siihen liittyvä tontin sisälle vedetty korkea seitsenkerroksinen toimisto-osa. L-n muotoisen rakennuksen julkisivut ovat ajanmukaista pesubetonia.

Kaavamuutoksella nykyinen toimisto- ja liikerakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan 3 asuinkerrostaloa. Ratkaisu on samanlainen kuin naapuritontilla Hitsaajankatu 7:ssä, jossa toimistotalon purkutyöt ja uudisrakennusten rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaavayhteistyön yhteyshenkilöt rakennusvirastossa ovat lisätietojen antajat.

Lisätiedot

Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640

birgitta.rossing(a)hel.fi

Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.savolainen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2.9.2014

HEL 2014-006726 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 21.8.2014

Kaupunginmuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Hitsaajankatu 9:ssä, korttelin 43011 tontilla 31 sijaitsevassa rakennuksessa on toimisto- ja liiketiloja. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto KY Jorma Vuorelma vuonna 1974. Rakennus koostuu kahdesta osasta: kadunsuuntainen matala, kaksikerroksinen liikehuoneisto-osa ja siihen liittyvä tontin sisälle vedetty korkea seitsenkerroksinen toimisto-osa. L-n muotoisen rakennuksen julkisivut ovat ajanmukaista pesubetonia.

Kaavamuutoksella nykyinen toimisto- ja liikerakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan 3 asuinkerrostaloa. Ratkaisu on samanlainen kuin naapuritontilla Hitsaajankatu 7:ssä, jossa toimistotalon purkutyöt ja uudisrakennusten rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta.

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/19

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

19

Pelastuslautakunnan lausunto Mellunkylän Tankovainion asemakaavan muutoksesta (nro 12321)

HEL 2014-009968 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Mellunkylän Tankovainion asemakaavan muutoksesta (nro 12321):

Asemakaavassa tulee huolehtia riittävän sammutusveden saannista. Sammutusvesiasemia on sijoitettava 150 metrin välein.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Mellunkylän Tankovainion asemakaavan muutosta (nro 12321). Asemakaavan muutos mahdollistaa rakentamattomien pientalokorttelien muuttamisen kerrostaloasumiseen. Alueen maankäyttö tehostuu. Maaperä on pääosin savea, jonka syvyys vaihtelee viidestä yli kahteentoista metriin. Esirakentamis- ja perustamiskustannukset savikolla nousevat niin suuriksi, ettei alueen toteuttaminen pientaloina ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Lisääntyvästä rakennusoikeudesta saatava tuotto kattaa paremmin yhdyskuntatekniikan rakentamisen kustannuksia. Asuinkerrostalorakentamiseen muutettavat korttelialueet laajenevat. Tankovainion puistoalue kaventuu. Kerrostaloihin tulee neljä kerrosta. Alueen eteläreunaan on esitetty rivitaloja. Kokonaiskerrosala on 14 900 m², josta uutta kerrosalaa on 8 050 m².

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.12.2014 § 385

HEL 2014-009968 T 10 03 03

Ksv 4664_1, Tankomäenkatu 4, karttaruutu X1/Y2

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

-        2.12.2014 päivätyn 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) kortteleiden 47360–47361, 47363–47366, lähivirkistys-, katu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12321 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332

timo.karhu(a)hel.fi

Heikki Hälvä, projektipäällikkö, meluselvitys, puhelin: 310 37142

heikki.halva(a)hel.fi

Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129

jussi.jaaska(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

 

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 6.11.2014

HEL 2014-009968 T 10 03 03

Kiinteistöviraston geotekninen osasto pitää myönteisenä asiana, että rakentamisoikeutta on lisätty alueella, jossa esirakentamisen kustannukset ovat merkittävät. Haluamme kuitenkin kiinnittää Mellunmäenpuron rakentamiseen seuraavasti: Itäisessä uomassa tulisi purouoman syvyys olla mahdollisimman pieni, jotta tarvittava stabiliteetti saavutettaisiin kohtuullisemmilla esirakentamiskustannuksilla. Läntinen uoma joudutaan siirtämään nyt esitetyltä tontilta. Riittävän stabiliteetin takaamiseksi kohtuullisin kustannuksin esitämme harkittavaksi uoman putkittamista kyseisellä osuudella.

Lisätiedot

Pekka Holopainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 37826

pekka.holopainen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 15.10.2014

HEL 2014-009968 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1178-00/14 (Mellunkylä, 47.ko, Tankovainio) 17.10.2014 mennessä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mellunkylän Tankovainion alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu rakentamaton Tankomäenkatu, rakentamattomia erillispientalo- ja asuinpientalokortteleita sekä Tankovainion ja Linnavuorenpuiston virkistysalueita. Tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä muuttamalla rakentamattomat pientalokorttelit kerrostaloasumiseen. Alueen maaperä on pääosin savea, jonka syvyys vaihtelee viidestä yli kahteentoista metriin. Esirakentamis- ja perustamiskustannukset savikolla nousevat niin suuriksi, ettei alueen toteuttaminen pientaloina ole ollut taloudellisesti mahdollista. Asuinkerrostalorakentamiseen muutettavat korttelialueet laajenevat ja Tankovainion puistoalue kaventuu.

Tankomäenkatu on uusi katu, jonka molemmin puolin rakentuu uusi Tankovainion asuinalue. Alueen pohjoisosan tonttien rakentaminen on alkanut kesällä 2014 Tankomäenkadun länsipuolella.

Kannanotto

Asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Alueelle jo tehdyt katusuunnitelmat ovat asemakaavan muutoksen mukaiset.

Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaavayhteistyön yhteyshenkilöt rakennusvirastossa ovat lisätietojen antajat.

Lisätiedot

Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fi

Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.hurskainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/20

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

20

Pelastuslaitoksen investointimäärärahojen ylitysesitykset vuodelle 2015

HEL 2014-014694 T 02 02 00

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vuodelta 2014 käyttämättä jääneistä määrärahoista saadaan käyttää siirtyneiden hankkeiden toteuttamiseen 4 446 000 € (alv 0 %) vuoden 2015 talousarvion ylitysoikeutena.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian
valmistelua. (Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §)

Esittelijän perustelut

Vuoden 2014 investointimäärärahojen käytön osalta todetaan seuraavaa:

Talousarviokohta 8020510 Pelastustoimen korjaushankkeet

Haagan pelastusaseman peruskorjaus: Toteutussuunnittelu käynnistyi kaupunginvaltuuston hyväksyttyä hankesuunnitelman 26.2.2014. Peruskorjauksen rakentamisvaihe alkaa keväällä 2015. Määrärahan ylitysesitys on 872 000 €.

Haagan pelastusaseman peruskorjauksen väistötilat: Väistötilojen suunnittelu ja toteutus käynnistyi samaan aikaan peruskorjauksen toteutussuunnittelun kanssa  jatkuen edelleen koko projektin keston ajan. Loppuvaiheessa kustannuksia aiheuttaa väistötilojen palauttaminen alkuperäiseen käyttöön. Väistötiloja koskeva määrärahan ylitysesitys on 520 000 €.

Keskuspelastusaseman tornin korjaus: Lopputyöt jatkuvat vuonna 2015. Määrärahan ylitysesitys on 25 000 €.

Keskuspelastusaseman operatiivisen tilannekeskuksen laajentaminen: Hanketta on suunniteltu vuoden 2014 aikana. Työryhmän esitys uuden tilannekeskuksen tehtävistä, toiminnoista ja vaadittavista muutostarpeista valmistui syksyllä 2014. Hankkeeseen liittyy pelastusmiehistön keittiötilojen muutostyöt, jotka käynnistettiin 17.12.2014. Määrärahan ylitysesitys on 265 000 €.

Käpylän pelastusaseman korjaushankkeet: Käpylän pelastusaseman sisätilojen muutostyöt käynnistyivät syksyllä 2014. Käpylän pelastusaseman vesikaton korjauksen aloittaminen viivästyi rakennuslupa-asioiden takia, mutta pääsee alkamaan keväällä 2015. Määrärahan ylitysesitys on yhteensä 375 000 €.

Jätkäsaaren pelastuskoulun muutostyöt: Hanke on kesken. Määrärahan ylitysesitys on 11 000 €.

Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien yhdistäminen sekä päivitys: Hankkeesta on pelastuslautakunnan päätös § 118, 4.11.2014 ja siitä on tehty tilaus. Määrärahan ylitysesitys on 130 000 €.

Keskuspelastusaseman toimitilamuutosten kalustaminen: Kalustetoimitukset jatkuvat vuonna 2015. Määrärahan ylitysesitys on 52 000 €.

Talousarviokohdan 8020510 (Pelastustoimen korjaushankkeet) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 2 250 000 €.

Talousarviokohta 8050819 Väestönsuojien perusparantaminen

Niemenmäen väestönsuojan jäähdytyslaitteiden korjaus: Hanke jatkuu lisätöiden osalta vuonna 2015. Talousarviokohdan 8050819 (Väestönsuojien perusparantaminen) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 129 000 €.

Talousarviokohta 80906 Irtaimen omaisuuden perushankinta

8090601 Paloautot

Pelastuslaitos on tilannut syksyllä kaksi huoltoautoa ja yhden umpipakettiauton eläintenpelastuskäyttöön (Kj 46/2014 149 §, 4.9.2014). Autojen toimitukset ovat keväällä 2015. Määrärahan ylitysesitys on 129 000 €.

8090602 Ensihoitoautot

Kahdeksan ambulanssin kilpailutus tehtiin vuonna 2014. Hankinta jatkuu vuonna 2015. Määrärahan ylitysesitys on 895 000 €.

8090604 Muut hankinnat

Operatiivisten henkilöstöresurssien suunnittelujärjestelmän HESU:n toteutus jatkuu vuonna 2015. Määrärahan ylitysesitys on 248 000€.

Uusien pelastusyksiköiden kalustaminen jatkuu vuonna 2015. Määrärahan ylitysesitys on 160 000 €.

8090605 Öljyntorjuntakalusto

D - luokan öljyntorjunnan työveneet ja öljynkerääjät: Öljysuojarahasto antoi D – luokan öljyntorjunnan työveneiden (3 kpl) sekä niitä varten hankittavien öljynkerääjien hankintaan myönteisen ennakkopäätöksen 10.3.2014. Työveneet tulevat liikuntaviraston ja nuorisoasiainkeskuksen käyttöön. Parhaillaan on käynnissä määrittelyiden laadinta kilpailutusta varten. Määrittelyissä tulee noudattaa Öljyntorjuntaveneen hankintaohjetta (Ympäristöhallinnon ohjeita 2 /2011) sekä samalla sovittaa yhteen virastojen tarpeita. Määrärahan ylitysesitys on 380 000 €.

Santahaminan öljyntorjuntavarikon laituri: Öljysuojarahasto antoi hankkeeseen myönteisen ennakkopäätöksen 10.12.2012. Öljyntorjuntavarikon laituri tulee ensivaiheessa Staran käytössä olevien kahden öljyntorjuntaveneen tukikohdaksi. Veneet tarvitsevat uuden tukikohdan purjehduskaudesta 2015 lähtien. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta ostaa Rajavartiolaitokselta käytetty betoniponttoonilaituri, jolloin pystyttäisiin alentamaan hankkeen kokonaiskustannuksia. Määrärahan ylitysesitys on 255 000 €.

Talousarviokohdan 8090604 (Irtaimen omaisuuden perushankinta) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 2 067 000 €.

Osa investointihankkeista valmistuu ensi vuonna tai monivuotiset myöhemmin. Hankkeiden toteuttamiseksi esitetään vuoden 2014 talousarvion ylitysoikeudeksi yhteensä 4 446 000 € (alv 0 %). Vuoden 2015 talousarviossa ei ole varattu määrärahoja hankkeiden toteuttamiseksi.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400

kari.virtanen(a)hel.fi

Anna Lindholm, projektikoordinaattori, puhelin: 31031402

anna.lindholm(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/21

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

21

Pelastuslaitoksen kiinteistöjen vuosikorjaustöiden tilaaminen ajanjaksolla 1.1.2015 – 31.12.2016

HEL 2014-013660 T 02 08 02 00

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää , että jaksolla 1.1.2015 - 31.12.2016 pelastuslaitos voi käyttää laskutyönä tehtävissä väestönsuojien vuosikorjaus- ja muutostöissä seuraavia urakoitsijoita:

1.     Lujitustekniikka Oy

2.     Suomen Rakennevahvistus Oy

3.     Rakennusliike Kasopa Oy

Pelastuslautakunta päättää myös, että jaksolla 1.1.2015 - 31.12.2016 pelastuslaitos voi käyttää laskutyönä tehtävissä pelastusasemien vuosikorjaus- ja muutostöissä seuraavia urakoitsijoita:

1.     Rakennus-Streng Oy

2.     Alfamentor Oü  branch in Finland

3.     RKV - Tekniikka Oy

Korjaustöissä käytetään ensisijaisesti kilpailun voittanutta yritystä, mutta erityisosaamista vaativissa töissä tai esim. aikataulusyistä, voidaan työ tilata myös toiseksi tai kolmanneksi sijoittuneelta yritykseltä.

Erityisistä syistä voidaan vuosikorjaustöitä teettää myös muilla urakoitsijoilla. Työt suoritetaan pelastuslautakunnan hyväksymien hankintavaltuuksien puitteissa.

Tarjousasiakirjat ovat nähtävissä kokouksen sihteerillä.

Esittelijän perustelut

Rakennuspäällikkö Mäki pyysi 14.11.2014 tarjoukset pelastuslaitoksen väestönsuojissa ja pelastusasemilla ajalla 1.1.2015 - 31.12.2016 laskutyönä suoritettavista vuosikorjaus- ja muutostöistä. Kilpailutuksesta julkaistiin hankintailmoitus 14.11.2014 Työ- ja elinkeinoministeriön HILMA – Internet -sivustolla (www.hankintailmoitukset.fi).

Tarjoukset pyydettiin laatimaan erikseen väestönsuojien ja pelastusasemien osalta taulukkomuotoon seuraavasti eriteltynä:

Nimike

Hinta

A. Rakennusammattimies:

____ euroa/tunti (alv 24 %) 

B. Rakennusapumies:

____ euroa/tunti (alv 24 %)

C. Kuljetukset Helsingin alueella:

____ euroa/tunti (alv 24 %)(sis. auton vuokran ja kuljettajan palkan)

D. Urakoitsijan toimittamat materiaalit:

laskun hinta + ____ %

E. Erityiskalusto:

vuokrauslaskun hinta + ____ %

 

Määräaikaan 1.12.2014 klo 12.00 mennessä saapuivat seuraavat tarjoukset:

Pelastusasemien vuosikorjaustyöt 2015 - 2016

Alfamentor Oü branch in Finland

City -  Air Oy

Delete Kunnostuspalvelut Oy

Inlook Sisustus Oy

Lujitustekniikka Oy

NCC Rakennus Oy

Rakennusliike Kasopa Oy

Rakennus – Streng Oy

RKV - Tekniikka Oy

Sanerkas Oy

Yleisrakennus Heikki Winqvist Oy

Pelastuslaitoksen väestönsuojien vuosikorjaustyöt 2015 - 2016

Lujitustekniikka Oy

Rakennusliike Kasopa Oy

Suomen Rakennevahvistus Oy

Yleisrakennus Heikki Winqvist Oy

Tarjousvertailussa todettiin, ettei laskentakaava mahdollistanut D - ja E - positioihin tarjottuja 0-arvoja. Laskentakaavaa korjattiin näiltä osin sekä tarjouksen jättäneille annettiin mahdollisuus päivittää tarjoustaan 31.12.2014 mennessä näiden positioiden osalta. Samalla annettiin tarjoajille mahdollisuus täydentää tarjouksiaan tilaajavastuulain edellyttämien asiakirjojen, referenssien sekä työnjohdon osalta.

Pelastusasemien korjaustöiden osalta vaatimukset täyttivät:

Alfamentor Oü branch in Finland

City - Air Oy

Delete Kunnostuspalvelut Oy

Inlook Sisustus Oy

NCC Rakennus Oy

Rakennus – Streng Oy

RKV - Tekniikka Oy

Sanerkas Oy

Yleisrakennus Heikki Winqvist Oy

Lujitustekniikka Oy:llä ja Rakennusliike Kasopa Oy:llä oli puutteita pelastusasemien korjaustöihin edellytetyissä referensseissä.

Tarjouspyynnön vaatimukset täyttivät seuraavat yritykset väestönsuojien korjaustöiden osalta:

Lujitus - Tekniikka Oy

Rakennusliike Kasopa Oy

Suomen Rakennevahvistus Oy

Yleisrakennus Heikki Winqvist Oy:llä oli puutteita väestönsuojien korjaustöihin edellytetyissä referensseissä.

Näiden yritysten osalta suoritettiin tarjouspyynnössä esitetyn kaavan mukainen tarjousvertailu. Vertailussa yritykset saivat seuraavat pistemäärät:

VÄESTÖNSUOJIEN VUOSIKORJAUSTYÖT

1. Lujitustekniikka Oy

98,04

2. Suomen Rakennevahvistus Oy

97,64

3. Rakennusliike Kasopa Oy

82,97

 

PELASTUSASEMIEN VUOSIKORJAUSTYÖT

1. Rakennus – Streng Oy

86,62

2. Alfamentor Oü branch in Finland

80,00

3. RKV-Tekniikka Oy

77,15

4.City-Air Oy

76,38

5. NCC Rakennus Oy                        

75,54

6. Delete Kunnostuspalvelut Oy        

69,93

7. Yleisrakennus Heikki Winqvist Oy

64,76

8. Oy Inlook Sisustus Oy

64,21

9. Sanerkas Oy

52,82

 

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Keijo Mäki, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 31110

keijo.maki(a)hel.fi

Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400

kari.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

Pelastuslaitoksen vuosikorjaustyöt 2015-2016 tarjousvertailu 9.1.2015

Muutoksenhaku

Muutoksenhaku hankintapäätökseen, pelastuslautakunta

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Tarjoajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, pelastuslautakunta

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/22

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

22

Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sisäministeriön lausuntopyynnöstä nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeesta

HEL 2012-008480 T 03 00 00

Viite: SM 141 7686, SM 028:00 / 2012

Esitysehdotus

Pelastuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavien asiakohtien huomioimista lausunnon antamisessa sisäministeriölle viitekohdan asiasta.

Muistion sisältökokonaisuus antaa sisäministeriölle hyvän mahdollisuuden tehdä ratkaisun lainsäädännön muutostarpeesta ja jos muutokseen nähdään tarve niin esitykseen siitä kuinka lakia tai ohjaavia toimenpiteitä pitäisi kehittää.

Nykylainsäädäntö mahdollistaa nuohouspalvelun hankinnan asianmukaisesti kunnan erityispiirteet huomioiden. Keskeisiä järjestelmän heikkouksia näyttäisi enemmänkin olevan viranomaisten valmiudessa hallita ja toteuttaa asiallisesti eri vaihtoehtoja. Ohjausta kaipaavia tekijöitä ovat mm. kilpailuttaminen, palvelun hinnoitteluperiaate ja valvonta.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään palvelun kilpailuttamisen, eikä näin ollen sorran vapaan kilpailun tilannetta. Piirinuohousjärjestelmän kohdalla kilpailutus tapahtuu hankintalain mukaisessa tarjouskilpailuvaiheessa. Sopimusperusteisessa taas yrittäjät kilpailevat tapauskohtaisesti palvelun tuottamisesta.

Nuohoustoimen eri järjestämisvaihtoehtojen toimivuutta suhteessa tulisijoista ja niiden hormeista aiheutuneiden tulipalojen määrän kehitykseen tulisi tutkia enemmän. Yleisesti arvellaan, eri osapuolista riippuen, että nuohouspalvelujen tuottamisen laadussa ja paloturvallisuuden osatekijää palvelevana on omia heikkouksia järjestelmästä riippuen. Asiasta ei ole riittävästi objektiivista tietoa.

Nuohoustoimen tarpeellisuuden ja merkityksen selvittäminen tulee asettaa jatkoselvitystyön seuraavaksi prioriteetiksi. Sen pohjalta on vasta mahdollisuus tehdä järjestelmävaihtoehtojen asettaminen ja tarkastella nuohouspalvelujen tarvetta välttämättömyyspalveluna.

Pelastusviranomaisen valvontavelvoitteen keinoja ja menetelmiä tulee konkretisoida. Muistion yhdessä muutosesityksessä esitetään valvonnan säilyttämistä pelastusviranomaisella. Paloturvallisuuden näkökulmasta valvonta on tarpeellista. Sille on kuitenkin luotava edellytykset.

Nykyisellään pelastusviranomaisella ei ole sujuvaa mahdollisuutta selvittää tai seurata nuohoustoimintaa harjoittavien yritysten olemassaoloa. Tällaisen rekisterin muodostamiselle on tarvetta siitä riippumatta millainen nuohoustoimen järjestelmä kunta-alueelle valitaan.

Nuohoustoimen päätöksenteon keskittäminen liian etäälle (valtionhallinnon tasolle) kuntatasosta saattaa johtaa siihen, että kuntakohtaiset erityispiirteet jäävät huomioimatta.

Nuohoojien ammattitutkintovaade tulee säilyttää ja sitä on kehitettävä. Nuohoojien läsnäololla rakennuksissa on myönteistä potentiaalia paloturvallisuuden ja puunpolton asiatuntijana. Monipuolinen asiantuntijuus osaaminen voi olla myös kilpailuvaltti.

Tulisijojen ja niiden hormien korjausmenetelmien sopivuutta ei nykyisellään säätele ja faktisesti valvo kukaan. Niin ikään markkinavalvontaa tulisijojen ja hormien yhteensopivuudessa ja asennuksissa tulee lisätä. Rakennus ja korjausvaiheen asianmukaisella toteutuksella on merkittävä vaikutus rakennuksen paloturvallisuuteen.

Esittelijän perustelut

Esityksen taustatiedot

Sisäministeriön pelastusosasto on pyytänyt lausuntoa oheisesta esiselvityksestä. Lausunnoissa pyydetään erityisesti ottamaan kantaa raportissa esitettyihin kehittämisehdotuksiin ja esittämään mahdolliset vaihtoehtoiset ratkaisut.

Sisäministeriössä on tehty esiselvitys nuohousta koskevan olemassa olevan pelastustoimen lainsäädännön (379 / 2011) mahdollisista muutostarpeista ottaen huomioon vaikutukset nuohous-palveluiden tarjontaan ja saatavuuteen, valvontaan, sisältöön, hintaan ja laatuun.

Esiselvityksessä on kartoitettu nykytilanne nuohouspalveluiden järjestämisessä ja arvioitu voimassa olevan sääntelyn toimivuutta. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut eri asiantuntijoita ja sidosryhmiä sekä järjestetty kysely nykytilan kartoittamiseksi.

Yksityiskohtaisempi vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi tehdään mahdollisessa jatkotoimenpiteenä asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.

Ilmanvaihtokanavien ja – laitteiden huolto ja puhdistus eivät ole sisältyneet tämän hankkeen tehtäviin.

Päätökset nuohouspalveluiden kehittämissuunnasta ja jatkotoimenpiteistä kuten mahdollisen lain-säädäntöhankkeen sisällöstä ja tehtävästä tehdään myöhemmin.

Nuohoustoimeen liittyvää lainsäädännöllistä sääntelyä on tehty pelastustoimen lainsäädännön muutos-vaiheissa aiemmin.

1.1.1934 voimaan tulleessa palolaissa ja sen nojalla annetussa palosäännössä nuohousta koskevat säännökset ovat pääpiirteissään säilyneet nykyiseen pelastuslakiin asti. Palolaissa säädettiin tulisijojen ja hormien nuohoamisesta varsin samansuuntaisesti kuin voimassa olevissa säädöksissä. Nuohouksen järjestämistavalle oli jo kaksi vaihtoehtoa: kunnallinen nuohouslaitos tai nuohouspiireittäin valitut yksityiset nuohoojat.

1.9.1999 voimaan tulleessa pelastustoimilaissa (561/1999) vastuu tulisijojen ja hormien nuohouksen suorittamisesta siirrettiin kunnalta rakennuksen omistajalle ja haltijalle. Samalla säädettiin kolmanneksi vaihtoehdoksi nuohoustoimen järjestämiseksi sopimusperusteinen nuohousjärjestelmä, jossa rakennuksen omistaja tai haltija voi teettää nuohouksen itse valitsemallaan nuohoojalla.

1.1.2004 voimaan tulleessa pelastuslaissa (468/2003) pelastustoimen alueellistamisen takia kunnille säädetyt tehtävät siirrettiin alueen pelastustoimen tehtäviksi. Samalla säädettiin mahdolliseksi käyttää kaikkia nuohouksen eri järjestämisvaihtoehtoja samanaikaisesti rinnakkain pelastuslaitoksen alueella. Nuohoojan kelpoisuusehtoihin luotiin siirtymäsäännökset ja tunnustettiin nuohoojan ammattipätevyys toisesta EU - valtiosta.

Nykyinen pelastuslaki (379/2011) tuli voimaan 1.7.2011. Pelastuslain uudistamisen yhteydessä nykyisessä nuohousjärjestelmässä ei ilmennyt suuria muutospaineita. Pelastuslain valmistelussa päädyttiin siihen, että nuohouspalveluja ja nuohoustoimintaa koskevien säännösten muutostarpeet selvitetään erikseen.

Nuohousta koskevat pelastuslain (379/2011) ja nuohousasetuksen (539/2005) velvoitteet kohdistuvat kiinteistön omistajalle, pelastuslaitokselle ja nuohoojille.

Viimeisimmässä pelastuslain uudistuksessa lisättiin nuohousvelvoitteeseen tarkennus, että nuohous tulee suorittaa pelastuslaitoksen päättämällä tavalla.

Koska nuohous on säädetty kiinteistön omistajan lakisääteiseksi velvollisuudeksi, voidaan nuohous-palvelut lukea välttämättömyyspalveluksi.

Pääsääntöisesti nuohouspalvelut on järjestetty Suomessa piirinuohousjärjestelmällä eli pelastuslaitokset ovat päättäneet hankkia nuohouspalvelut palveluntuottajalta. Sopimusperusteinen nuohous on mahdollista muutamissa kunnissa. 

1. Kehittämisvaihtoehdot
Hankkeen aikana on noussut esille kolme vaihtoehtoista kehittämislinjaa.

A) Jatketaan nykyisellä sääntelyllä
Pääosin nykyiseen nuohouspalveluiden tilanteeseen ollaan tyytyväisiä ja katsotaan, että kolme olemassa olevaa järjestämisvaihtoehtoa takaavat joustavuuden ja palveluiden saatavuuden kaikkialle. Osa nuohoojista, kiinteistöjen omistajista sekä pelastusviranomaisista ovat toki tyytymättömiä ja pitävät nykyistä sääntelyä vanhanaikaisena ja monimutkaisena.

B) Sääntelyn purkaminen
Toimenpiteenä nuohous luetaan osaksi kiinteistön normaalia kunnossapitoa. On esitetty nuohouksen "vapauttamista", joka voidaan tulkita aloitteeksi sääntelyn purkamisesta.

C) Kehitetään nykyistä sääntelyä
Nykyinen nuohouksen sääntely on laadittu piirinuohousjärjestelmään. Toimintaympäristö muuttuu ja sopimusperusteinen (vapaan) nuohous lisääntyy ja tämä luo tarpeen uudenlaiselle sääntelylle. Nuohousta koskevaa sääntelyä voidaan kehittää muuttamalla nykyisiä säännöksiä niin, että ne soveltuvat piirinuohouksen lisäksi myös sopimusperusteiseen nuohousjärjestelmään.

Esitetään nuohoussääntelyn jatkotyöstämistä kehittämisvaihtoehto C:n mukaan.

 

2. Keskeiset johtopäätelmät ja ehdotukset
Voimassa olevaa nuohouksen sääntelyä on yhtenäistettävä tiukasti säädellyn piirinuohouksen ja täysin vapaan sopimusperusteisen järjestelmien välillä. Nykyisessä sääntelyssä asetetaan tiettyjä vaatimuksia nuohoojalle ja nuohoustoiminnan harjoittajalle esim. vioista ilmoittaminen, nuohousluettelon yllä-pitäminen ja nuohoojan kelpoisuus. Näiden vaatimusten valvonnasta ei ole säätelyä, koska on oletettu, että asioista sovitaan pelastuslaitoksen ja nuohoustoiminnan harjoittajan välisessä piirinuohous-sopimuksessa. Koska pelastuslaitoksen valvontatehtävä kohdistuu ainoastaan kiinteistön nuohous-velvoitteen toteutumiseen, on tarve terävöittää muuta nuohoukseen liittyvää sääntelyä. Seuraavien ehdotusten lähtökohtana on, että
1) nuohousvelvoite säilyy kiinteistöillä nykyisen kaltaisena
2) pelastuslaitosta ei eroteta nuohouksen sääntelystä
3) nuohoojien ammattitutkintovaatimus säilyy nykyisenä.

2.1 Järjestämisvaihtoehtojen vähentäminen
Nuohouspalveluiden järjestämisessä on olemassa kolme vaihtoehtoa, joista ainoastaan kahta käytetään. Valtioneuvostossa on käynnissä hankkeet kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien vähentämiseksi, joten poistetaan järjestämisvaihtoehtoista pelastuslaitoksen mahdollisuus hoitaa nuohous omana työnään. Koska nuohous on välttämättömyyspalvelu, on varmistettava nuohouspalveluiden saatavuus.

Esitetään, että jatketaan kahdella nuohouksen järjestämisvaihtoehdolla: sopimusperusteisella eli vapaalla nuohouksella ja piirinuohouksella.

 

2.2 Pelastuslaitokselle seurantavelvoite
Nykyisen sääntelyn mukainen pelastuslaitoksen vastuu nuohouspalveluiden asianmukaisesta järjestämisestä on tehtävänä epäselvä. Jotta sääntely olisi tasa-arvoista ja yhdenmukaista nuohous-palveluiden järjestämistavasta riippumatta, tulee pelastuslaitoksen roolia ja tehtäviä tarkentaa.

Esitetään, että pelastuslaitokselle säädetään velvoite seurata alueensa nuohouspalveluiden palvelutasoa eli saatavuutta ja tarjontaa, toteutumista sekä hintakehitystä.

2.3 Nuohoojille ilmoittautumis - ja tiedonantovelvoite
Ilman uudenlaista sääntelyä sopimusperusteisessa järjestelmässä pelastuslaitos ei tiedä alueellansa toimivia nuohousyrittäjiä.

Esitetään, että sopimusperusteista nuohousjärjestelmää käytettäessä nuohouspalveluiden tarjoajille säädetään lupamenettelyä kevyempi ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle toiminnan aloittamisesta alueella. Ilmoitus sisältäisi myös tiedot itsenäisesti nuohoustyötä tekevistä henkilöistä ja oppisopimus-koulutettavista.

 

Vaihtoehto kohtien 2.2 ja 2.3 esityksille
Nuohouspalvelut koetaan vahvasti kunnalliseksi palveluksi, jolloin tietoja mahdollisista palveluntuottajista haetaan ensisijaisesti kunnan perusteella. Tämä puoltaisi tarvetta valtakunnallisesta nuohoojarekisteri pelastuslaitoskohtaisten rekisterien sijasta. Nuohouspalveluiden palvelutason seuranta ja siihen reagointi sekä nuohoojien toiminnanharjoittamisilmoitusten käsittely ja rekisterin pito voivat olla myös jonkin
toisen kuin pelastuslaitoksen tehtävä esim. aluehallintoviraston. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisten tehtävien siirtoa kunnista valtiolle. Tällöin pelastuslaitokselle jäisi entistä selvemmin rooli nuohous-velvoitteen valvonnassa.

Vaihtoehtoisesti esitetään, että pelastuslaitoksen sijasta nuohouspalveluihin liittyvä päätöksenteko keskitetään valtakunnalliselle viranomaistaholle.

 

2.4 Vastuuta enemmän kiinteistölle itselleen
Nykyinen nuohousvälien sääntely ei ota huomioon tulisijan ja hormin käyttötapaa, vaan lähtökohtana on ollut kiinteistön käyttötapa ja käytetty polttoaine.

Esitetään, että nuohousvälien määrittämisessä otetaan nykyistä enemmän huomioon tulisijan käyttötapa.

Esitetään, että omatoimisen nuohouksen lupapäätöksissä muutetaan voimassa olevaa soveltamis-käytäntöä sallivampaan suuntaan.

Omatoimisen nuohouksen toteutumista tulee valvoa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi edellyttämällä ammattitutkinnon suorittaneen nuohoojan suorittamaa nuohousta esim. kolmen vuoden välein. Tällöin nuohoustyön sisältö painottuisi tulisijan ja hormin käyttö- ja paloturvallisuuden tarkastamiseen.

 

2.5 Nuohouspalveluiden järjestämisen luonnollinen kehityskulku
Nuohouspalveluiden järjestämistavan luonnollista kehittymistä piirinuohouksesta vapaaseen kilpailuun ja sopimusperusteiseen järjestelmään ei ole tarkoitus rajoittaa lainsäädännöllä. Nuohouspalveluiden kilpailutukseen on tarve laatia yhdenmukaiset valtakunnalliset kriteerit.

Esitetään, että esim. viiden vuoden siirtymäajan jälkeen nuohouspalvelut on järjestettävä joko sopimusperusteisesti eli vapaana nuohouksena tai nuohouspiirit on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.

 

3. Pelastuslainsäädännön ulkopuoliset keskeiset johtopäätelmät ja ehdotukset

Pelastuslainsäädännöllä ei ratkaista kaikkia nuohoukseen liittyviä kehittämistarpeita.

3.1 Koulutusjärjestelmä laajemmalle pohjalle
Ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä tutkintorakenteen muutos. Muutoksen yhteydessä tarkastellaan tutkintonimikkeitä, joka voi olla tutkintokohtainen tai osaamisalakohtainen. Nuohoojan ammattitutkinto on esitetty yhdistettävän osaksi laajempaa tekniikan alan ammatillista perustutkintoa.

3.2 Turvallisemmat rakenteelliset ratkaisut
Pronton tilastojen mukaan iso osa tulisijoista ja hormeista alkaneista tulipaloista on johtunut rakennusaikaisista virheistä. Nuohoustyön yhteydessä ei pystytä havaitsemaan piileviä rakennevirheitä, jotka eivät välttämättä ole olleet olemassa rakennusvaiheessa tehdyn hormikatselmuksen aikana. Tulisijan tai hormin muutokset ovat tyypillisesti toimenpiteitä, joille ei haeta rakennus- tai toimen-pidelupaa. Prontoon kirjattujen pelastusviranomaisten arvioiden mukaan iso osa tulipaloista onkin johtunut näistä ns. tee se itse -virityksistä. Rakentamisen valvontaa, lupakäytäntöä ja ohjausta olisi syytä tältä osin terävöittää. Pidemmällä aikajänteellä muutokset ilmasto-, ympäristö-, terveys- ja
energiatehokkuusvaatimuksissa saattavat vaikuttaa merkittävästi tulisijoilta ja hormeilta edellytettäviin ominaisuuksiin. Tällöin paloturvallisuusvaatimukset tulevat olemaan vain yksi osa isosta kokonaisuudesta. Kehitys tulee väistämättä vaikuttamaan myös tulevaisuuden nuohousta koskevaan lainsäädäntöön.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Seppo Sihvonen, palomestari, puhelin: 310 30061

seppo.sihvonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Sïsäministeriön lausuntopyyntö nuohousesiselvityksesä

2

Nuohousesiselvitys lausuntoversio 26.11.2014

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 13.01.2015 § 14

HEL 2012-008480 T 03 00 00

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Taitamaton puunpoltto heikentää merkittävästi ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla ja hiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavaa terveyshaittaa. Pääkaupunkiseudulla pientalojen pienhiukkaspäästöt muodostavat noin 25% osuuden liikenteen ja energiantuotannon yhteenlasketuista kokonaispäästöistä ilmaan. Päästöosuus on merkittävä erityisesti siksi, että pienpolton päästöt kohdistuvat pääosin suppeahkoille, pientalovaltaisille alueille. Tutkimusten mukaan syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun tiiviillä pientaloalueilla.

Ympäristöviranomaiset ovat aktiivisesti etsineet ja koonneet keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöihin vaikuttaminen tulisijojen uusiutumisen kautta on erittäin hidasta ja siksi yksi tehokkaimmista keinoista vähentää päästöjä on neuvonta, tiedotus ja valistus. Nuohoojat ovat neuvonnassa avainasemassa. Nuohouksen yhteydessä on mahdollista havainnoida puun polton tapaa ja antaa asukkaille opastusta, jolla päästöjä ja haittoja voidaan olennaisesti vähentää.

Nuohoojien ja ympäristöviranomaisten yhteistyö on ollut hyvää Nuohousalan keskusliiton koordinoimana. Nuohoojien kokemus alueensa tulisijojen toimivuudesta ja käyttötottumuksista on arvokasta mm. päästöjen arvioinnissa pääkaupunkiseudulla. Nuohoojat ovat opastaneet asukkaita jakamalla mm. pelastusviranomaisten, pääkaupunkiseudun kuntien ja HSY:n laatimaa Opas puunpolttoon -esitettä. Vuosina 2012-2013 opasta on jaettu yhteensä 150 000 kappaletta Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueilla.

Esitys, että nuohouspalveluiden tarjoajalle säädetään tiedonantovelvoite toimittaa vähintään kerran vuodessa tietoja toiminnastaan viranomaiselle, on kannatettava. Ilman tätä pelastuslaitos ei sopimusperusteisessa järjestelmässä tiedä alueellansa toimivia nuohousyrittäjiä. Tällöin mm. nuohoojien vikailmoitusten välittyminen pelastusviranomaisille voi olla puutteellista.

Myös tulevaisuudessa nuohoojien olisi syytä jatkaa nuohousluettelon ylläpitoa. Esiselvityksessä mainittu Varanto-hankkeessa esitetty nuohoojien paikkatietokäyttöliittymän kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää paikkatiedon tuottamiseksi. Paikkatietoja voidaan hyödyntää mm. päästöjen laskennassa ja vaikutusten mallintamisessa.

Esiselvityksen kohdassa 3.3. todetaan, että nuohoustodistuksessa tulee ilmetä mm. nuohoojan suorittamat toimenpiteet ja mahdolliset lisätyöt sekä havaitut paloturvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet. Nuohooja näkee, miten tulisijaa on käytetty ja millaisia aineita tulisijassa poltetaan. Yleisenä toimintatapana on ilmoittaa pienistä puutteista ja vioista ainoastaan suullisesti. Jätteiden poltto tulisijassa on yleensä kielletty kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä. Olisi tärkeää, että nuohooja kiinnittäisi tähän tarkastuksessaan erityistä huomiota ja tekisi siitä merkinnän myös nuohoustodistukseen.

Pelastusviranomaisen roolin säilyminen nuohoojien seurannassa ja valvomisessa on tärkeää. Myös nuohoojien kouluttamisesta ja täydennyskouluttamisesta tulee huolehtia. Näin voidaan taata nuohoojien asiantuntemus asukkaiden neuvonnassa ja päästöjen seurannassa ja vähentämisessä. Vaarana on, että valvomattomassa sopimusperusteisessa nuohousjärjestelmässä neuvonta vähenee taloudellisten näkökohtien korostuessa. Ympäristölautakunta pitääkin erittäin tärkeänä, että nuohoussopimuksiin sisällytetään aina velvoitteena tulisijan oikean ja vähäpäästöisen käytön opastus.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

1/2015

(101)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/23

 

20.01.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23

Muut asiat

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi muut asiat.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

800012-62637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566