Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

 

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

 

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

Pelastuslautakunta

ESITYSLISTA

12 - 2015

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

15.12.2015 klo 15:00

Kokouspaikka

Keskuspelastusaseman neuvotteluhuone 338

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

Pelastuskomentaja

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

4

5

Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin viherkattolinjauksesta (HEL 2012-013805)

5

6

Pelastuslautakunnan lausunto Pukinmäen Isonpellontien asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12353)

15

7

Pelastuslautakunnan lausunto Kivikon sisäampumaurheilukeskuksen ja agilityhallin asemakaavan muutoksesta (nro 12369)

19

8

Pelastuslaitos, viranhaltijoiden hankintavaltuudet

24

9

Santahaminan öljyntorjuntavarikon ponttonilaiturin hankintapäätöksen oikaisu

28

10

Kolmen D-luokan öljyntorjunnan työveneen hankinta

30

11

Pelastuslaitos, Sammutusvesisopimus

32

12

Pelastuslaitos, Talousarvion toteutumisennuste 4-2015

35

13

Pelastuslaitoksen laskutustaksat 1.1.2016 alkaen

43

14

Pelastuslautakunnan avustukset vuodelle 2016

45

15

Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi

47

16

Muut asiat

49

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/1

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla pelastuslautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Eklund ja Jensen sekä varatarkastajiksi jäsenet Olin ja Aivio.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/2

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/3

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Ilmoitusasiat

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi

  1. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viranhaltijapäätös 30.11.2015 § 68 asemakaavan voimaantulosta: Kampin (4.ko) asemakaavan muutos nro 12298, kortteli 194, Lasipalatsi, Amos Andersonin taidemuseo
  2. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viranhaltijapäätös 30.11.2015 § 69 asemakaavan voimaantulosta: Lauttasaaren (31.ko) asemakaavan muutos nro 12348, korttelin 31039 tontti 1, Lauttasaarentie 25
  3. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viranhaltijapäätös 30.11.2015 § 70 asemakaavan voimaantulosta: Suutarilan (40.ko) asemakaavan muutosehdotus nro 12217, Suutarilan rantapuistoalue
  4. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viranhaltijapäätös 30.11.2015 § 71 asemakaavan voimaantulosta: Karhusaaren (58.ko) asemakaavan muutos nro 12322, Winbergin satama, Karhusaarentie 34
  5. Kaupunginhallituksen päätös 7.12.2015 § 1182:Kaupunginvaltuuston 2.12.2015 tekemien päätösten täytäntöönpano
  6. Kaupunginvaltuuston päätös 2.12.2015 § 328:Kaupungin talousarvio vuodeksi 2016 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016-2018

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/4

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 20.11.2015 - 30.11.2015 tekemiä päätöksiä:

Pelastuskomentaja

173 - 177 §

Hallintopäällikkö

7 §

Pelastusjohtaja

3 §

 

 

 

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/5

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin viherkattolinjauksesta (HEL 2012-013805):

HEL 2012-013805 T 00 00 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin viherkattolinjauksesta (HEL 2012-013805):

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa Helsingin kaupungin viherkattolinjaukseen. Viherkattolinjaus on kirjattu tavoite viherkattojen rakentamiseksi. Tehtävät strategiset linjaukset määrittelevät miten ja millaisin reunaehdoin viherkattoja toteutetaan.

Esittelijän perustelut

Helsingin kaupungin viherkattolinjaus 2015 on laadittu vuonna 2012 tehdyn valtuustoaloitteen johdosta. Kaupunginhallitus on kehottanut rakennusvirastoa eri hallintokuntien kanssa laatimaan viherkattojen edistämistä koskevat linjaukset.

Linjauksen koonnista ja taitosta on vastannut Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Työtä on ohjannut poikkihallinnollinen viherkattotyöryhmä, johon kuuluvat; Hyvärilä Jussi, Lainejoki Jarmo, Lallo Jukka ja Mouhu Nina rakennusvirastosta, Heinänen Jouni ja Tyynilä Suvi kaupunkisuunnitteluvirastosta, Korpi Ilkka kaupunginkansliasta, Grundström Irmeli, Järvinen Raimo ja Metsälä Teemu kiinteistöviraston tilakeskuksesta, Orrenmaa Pia-Liisa rakennusvalvontavirastosta, Haikarainen Marko ja Kytösaho Ifa asuntotuotantotoimistosta, Heikkonen Kaarina ja Nurmi Paula ympäristökeskuksesta, Airola Hannu liikuntavirastosta, Seppälä Katja pelastuslaitoksesta ja lisäksi Lehvävirta Susanna ja Mesimäki Marja Helsingin yliopistosta.

Helsingin kaupunki haluaa profiloitua Suomessa viherkattorakentamisen edelläkävijänä. Helsingin viherkattolinjauksen päämäärinä ovat:
- Hulevesien parempi hallinta rankkasateiden aikana
- Kaupunkirakenteen lämpösaarekeilmiön hillitseminen
- Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen
- Kattojen aktiivinen hyödyntäminen toiminnallisena ja esteettisenä voimavarana

Strategiset linjaukset määrittelevät miten ja millaisin reunaehdoin Helsingin kaupungissa viherkattoja toteutetaan, jotta saavutetaan yllä mainitut päämäärät.

Työryhmä on laatinut strategisten linjausten tueksi toimenpiteet, joita ovat; rakennushankkeet, asemakaavoitus, taloudellinen tuki, koerakentaminen, viherkattoryhmä, tutkimus, koulutus ja rakennusjärjestys. Nämä toimenpiteet määrittelevät konkreettisesti ne keinot ja vastuutahot, joiden avulla asiaa viedään eteenpäin kaupungin eri hallintokunnissa. Kaupunki perustaa viherkattoryhmän, joka seuraa ja kannustaa viherkattolinjauksen toteutumista ja arvioi viherkattojen rakentamista, hyötyjä, kokonaistaloudellisuutta, käyttöä ja ylläpitoa. Viherkattoryhmä raportoi toimenpiteiden toteutumisesta kaupunginhallitukselle.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 24.11.2015 § 496

HEL 2012-013805 T 00 00 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin viherkattolinjauksen kaupunginhallitukselle, joka pyytää tarvittaessa lausunnot muilta hallintokunnilta.

Käsittely

24.11.2015 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Vastaehdotus:
Dennis Pasterstein: Strategisissa linjauksissa kohta II lause "tulee..." korvataan lauseella "voi kaavoituksessa ja suunnittelussa olla tutkittavana vaihtoehtona.”

Asemakaavoitus –kohtaan lause "Uudisrakentamiseen..." korvataan "Uudisrakentamiseen tähtäävissä asemakaavoissa helpotetaan viherkattojen rakentamista.”

Rakennushankkeet -kohtaan lause "Peruskorjaus..." korvataan "peruskorjauskohteissa voidaan selvittää mahdollisuus viherkattojen toteuttamiseen."

Kannattaja: Maria Landén

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Strategisissa linjauksissa kohta II lause "tulee..." korvataan lauseella "voi kaavoituksessa ja suunnittelussa olla tutkittavana vaihtoehtona.”

Asemakaavoitus –kohtaan lause "Uudisrakentamiseen..." korvataan "Uudisrakentamiseen tähtäävissä asemakaavoissa helpotetaan viherkattojen rakentamista.”

Rakennushankkeet -kohtaan lause "Peruskorjaus..." korvataan "peruskorjauskohteissa voidaan selvittää mahdollisuus viherkattojen toteuttamiseen."

Jaa-äänet: 5
Jussi Heinämies, Henrik Nyholm, Eija Paananen, Pörrö Sahlberg, Tuomo Valokainen

Ei-äänet: 4
Terhi Koulumies, Maria Landén, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

17.11.2015 Pöydälle

18.12.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Jussi Hyvärilä, arkkitehti, puhelin: 310 39835

jussi.hyvarila(a)hel.fi

Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fi

 

Kaupunginvaltuusto 15.05.2013 § 154

HEL 2012-013805 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Anni Sinnemäen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 29.04.2013 § 466

HEL 2012-013805 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Anni Sinnemäen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.01.2013 § 8

HEL 2012-013805 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsinkiä suunnitellaan urbaanina ja viihtyisänä, kaupunkirakenteeltaan tiivistyvänä kaupunkina, jossa tuetaan kestäviä elämäntapoja ja ekotehokkuuden edistämistä. Viherkattojen rakentamisen edistäminen sopii hyvin näihin kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin.

Kaavoituksella voidaan ohjata viherkattojen rakentamista joko yksittäisissä hankkeissa tai alueellisin periaattein. Helsingin asemakaavoissa esiintyy viherkattojen rakentamismääräyksiä, joita on perusteltu hulevesien hallinnan, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden näkökulmasta. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa elävällä kasvillisuudella peitetyt katot vähentävät kovien läpäisemättömien pintojen osuutta rakennusaloilla ja vaikuttavat hulevesien hallintajärjestelmien mitoitustarpeisiin maankäytössä. Kuninkaantammi on Helsingin hulevesistrategian pilottikohde, jossa viherkattoja tullaan edellyttämään julkisiin rakennuksiin sekä kaikkiin yksikerroksisiin rakennusten osiin ja katoksiin.

Korkean rakentamisen ja pieniä pihoja kompensoivien kattoterassien yleistyessä tulee viides julkisivu, kattomaisema, yhä tärkeämpään rooliin kaupungin viihtyisyyden lisääjänä. Mm. Kalasataman ja Jätkäsaaren asemakaavoihin on tästä syystä sisällytetty viherkattorakentamista koskevia asemakaavamääräyksiä. Viherkattojen toteutuminen on kuitenkin toistaiseksi ollut Helsingissä melko vähäistä ja kehitys hidasta. Hankkeita jarruttaviksi ongelmiksi on esitetty niin kustannuksia kuin epävarmuutta viherrakenteiden teknisistä ominaisuuksista ja turvallisuudesta. Kaupunkisuunnitteluvirastossa ja rakennusvalvontavirastossa on yhteistyössä ryhdytty pohtimaan keinoja viherkattorakentamisen esteiden poistamiseksi.

Viherkatto-ohjelmia ja niiden toteutuksen määrätietoista ohjausta on tehty useassa Euroopan ja Yhdysvaltojen suurkaupungissa. Maailmalta tunnetaan esimerkkejä viherkattorakentamisella saavutetuista hyödyistä, kuten positiivisista vaikutuksista energiatehokkuuteen, melutasoihin, ilmanlaatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Kaupunkiviljely ja lähiruuan tuotanto ovat voimakkaasti kasvussa olevia trendejä, joille viherkatot voivat antaa uusia mahdollisuuksia. Viherkattorakentamisessa tekniset ratkaisut yhdistyvät esteettisiin ja kaupunkielämää rikastuttaviin tavoitteisiin.

Helsingin hankkeissa tulee ottaa huomioon paikallinen ilmasto sekä Suomeen soveltuvat kasvualustat ja kasvilajit. Tähän liittyvää tietoa kertyy parhaillaan käynnissä olevassa Helsingin yliopiston Viides ulottuvaisuus -tutkimusohjelmassa. Hulevesien hallintaan liittyvät tavoitteet on kirjattu Helsingin hulevesistrategiaan. Viherkattojen edistäminen on myös kirjattu Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelmaan. Kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditaan viheralueiden strategista kehityskuvaa (VISTRA), joka osaltaan pyrkii ottamaan kantaa kaupungin vihreyden säilyttämiseen ja edistämiseen sekä hulevesien käsittelyyn. Viherkattojen yleistymiseksi tarvitaan kannustavien periaatteiden lisäksi konkreettisia esimerkkejä toteutuksesta ja ylläpidosta, käytännönläheistä tietoa ja kokemuksia parhaista käytännöistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää Anni Sinnemäen, Emma Karin ja Mari Puoskarin tekemää valtuustoaloitetta viherkattojen rakentamisen edistämisestä ajankohtaisena ja kannatettavana. Ekologisesti kestävä viherkattorakentaminen kuuluu luontevana osana Helsingissä jatkuvaan kaupungistumiskehitykseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmis osallistumaan strategian laatimiseen viherkattojen edistämiseksi yhteistyössä rakennusviraston ja ympäristökeskuksen kanssa. Viherkatoilta rakennuslupaprosessissa vaadittavien rakenteellisten ominaisuuksien selkeyttämiseksi ja  toteuttamiseen liittyvien kokemusten kartoittamiseksi olisi tärkeää saada myös rakennusvalvontavirasto mukaan strategiatyöhön. Strategiaan on syytä ottaa mukaan myös katto- ja muun kaupunkiviljelyn edistäminen ilmasto-, työllisyys-, terveys- ja viihtyisyysperustein.

Käsittely

29.01.2013 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti ehdotustaan lisäämällä lausunnon viimeiseksi lauseeksi seuraavan:
"Strategiaan on syytä ottaa mukaan myös katto- ja muun kaupunkiviljelyn edistäminen ilmasto-, työllisyys-, terveys- ja viihtyisyysperustein."

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Suvi Tyynilä, projektipäällikkö, puhelin: 310 37264

suvi.tyynila(a)hel.fi

 

Ympäristölautakunta 08.01.2013 § 10

HEL 2012-013805 T 00 00 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Viherkattoja rakentamalla voidaan edistää useita kaupungin strategisia tavoitteita. Kaupungin uuden ympäristöpolitiikan (kaupunginvaltuusto 26.9.2012) tavoitteista viherkattojen rakentaminen tukee sekä ilmaston- että ilmansuojelua, meluntorjuntaa, vesiensuojelua ja luonnonsuojelua. Viherkatot liittyvät myös Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan (HSY:n hallitus 20.4.2012), erityisesti sen maankäyttöön liittyvään toimenpiteeseen, joka edellyttää ekosysteemipalvelujen toimivuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä huolehtimista ekologisia yhteyksiä ja viherverkostoa kehittäen. Viherkattojen rakentamisen edistämistä ei kuitenkaan ole vielä esitetty toimenpiteenä missään kaupungin strategisessa ohjelmassa mutta asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa 2012 (kaupunginvaltuusto 12.9.2012) se on mainittu asuntokannan kehittämistavoitteen yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Sinnemäen, Karin ja Puoskarin valtuustoaloitteessa on tuotu laajasti esiin viherkattojen edullisia vaikutuksia ympäristöön, mm. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Helsingissä kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään mm. kaupunkirakennetta tiivistämällä. Tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen mutta sen määrittelyssä on unohdettu ekosysteemien ja paikallisilmaston osuus. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä voi seurata ekosysteemipalvelujen heikkenemistä ja elinympäristön laadun huononemista viheralueiden vähentyessä ja yksipuolistuessa. Tätä voidaan jossain määrin kompensoida viherkattojen avulla.

Hiilinieluna viherkatoilla ei ole kaupungin mittakaavassa kovin suurta merkitystä, mutta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kaikki mahdolliset keinot olisi syytä ottaa käyttöön. Mahdollisimman runsaan ja monimuotoisen kasvillisuuden ylläpito on hyvä tavoite, jota viherkatot osaltaan toteuttavat. Lisäksi viherkatot hillitsevät ilmastonmuutosta rakennusten energiatehokkuutta lisäämällä. Kattokasvillisuus rakennekerroksineen parantaa katon lämmöneristävyyttä ja suojaa katon vedeneritystä lämpötilan vaihteluilta ja UV-säteilyltä. Kasvillisuus siis suojaa kattoja; se voi vähentää kattorakenteen lämpötilavaihteluita jopa 70 %.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa viherkatoilla on tärkeä merkitys. Helleaaltojen on ennustettu yleistyvän. Niistä on haittaa erityisesti lapsille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Viherkatot, kuten kasvillisuus ylipäätään, tasaa varjostuksen ja haihdunnan avulla korkeita lämpötiloja ja lisää siten elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Talvisin viherkatot ovat tavallisia kattoja lämpimämpiä. Viherkatot voivat myös suojata melulta ja pölyltä. Myös niiden vehreys ja kauneus edistää hyvinvointia. Lisäksi niistä on apua tulvien torjunnassa, koska ne tasaavat rankkasateiden aiheuttamia suuria virtaamia. Helsingin kaupunginhallitus on 20.10.2008 hyväksynyt hulevesistrategian, jonka kautta pyritään edistämään luonnonmukaista hulevesien hallintaa. Viherkattostrategia täydentäisi hyvin hulevesistrategiaa ja tarkentaisi sen tavoitteita ja toimenpiteitä.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt yhteistyössä Lahden, Turun ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston kanssa hankkeen Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun (ILKKA). Hanke on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on edistää kuntien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon, erityisesti sen ennakoimattomuuteen ja ääri-ilmiöihin. Huomioimalla ilmastonkestävyys kaupunkisuunnittelussa voidaan vähentää rankkasateiden, myrskyjen, lämpötilan kohoamisen ja merenpinnan nousun aiheuttamia kustannuksia tulevaisuudessa. Hankkeessa kartoitetaan parhaita ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytäntöjä ulkomailta ja Suomesta ja luodaan suunnittelutyökaluja ja rakentamisen ohjeistuksia. Lisäksi ILKKA-hankkeessa arvioidaan ilmastonmuutokseen varautumisen aiheuttamia kustannuksia ja hyötyjä.

Viherkattojen rakentamisen edistäminen liittyy ILKKA- hankkeeseen monella tavalla. Hankkeen kautta voidaan saada alustavia tietoja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta parhaista ratkaisuista. Hankkeessa myös vertaillaan kaupunkien hiilinielupotentiaalia esimerkkialueilla. Vettä läpäisemättömiä pintoja kartoitetaan ja arvioidaan niiden merkitystä suhteessa hulevesien hallintaan. Myös lämpösaarekkeita kartoitetaan. Lisäksi kokeillaan ns. viherkertoimen käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Viherkerroin kuvaa alueiden ekotehokkuutta ekosysteemien ja pienilmaston kannalta. Menetelmän avulla määritellään kaupunkivihreään ja hulevesiin liittyviä tekijöitä. Suunnitteluvaiheessa alueille määritellään tavoitetasot. Niiden saavuttamiseksi voidaan käyttää monia erilaisia viherrakentamis- ja hulevesienjohtamisratkaisuja, jotka on pisteytetty. Yhteenlaskettujen pisteiden tulee vastata tavoitteeksi asetettua viherkerrointa. Esimerkiksi monikerroksinen luonnonmukainen kasvillisuus antaa paljon pisteitä mutta pisteitä kertyy myös yhdestä puusta tai pensaasta.

Viherkattostrategia on tarpeellinen

Ehdotus viherkattostrategian valmistelemisesta on kannatettava. Viherkattoratkaisut ovat ekologisia ja oikein toteutettuina usein myös taloudellisesti tehokkaita. Viherkatot ovat pitkäikäisiä ja osa niistä, esimerkiksi maksaruohokatot, ovat täysin hoitovapaita.

Viherkattostrategiaan tai -ohjelmaan tulee sisällyttää myös muita toimenpiteitä valtuustoaloitteessa esitetyn viherkattokokeilun lisäksi tai erillinen toimenpideohjelma tulee laatia strategian valmistelun yhteydessä. Strategiaan on hyvä ottaa mukaan myös viherkannet, viherseinät sekä kansi- ja kattopuutarhat. Näihin liittyviä käsitteitä on määritelty ja rakentamista ohjeistettu jo vuoden 1999 rakennustietokortissa (RT 85-10709).

Strategiassa tulisi perehtyä rakennusten ekotehokkuuteen liittyviin näkökohtiin. Myös kastelujärjestelmiä olisi hyvä kehittää hankkeen yhteydessä. Sadevesien kerääminen kastelutarkoitukseen olisi hyödyllistä, ja ravinteiden valuminen ympäristöön pitäisi minimoida tai estää kokonaan. Vuodenaikojen vaihtelun, erityisesti talviolosuhteiden huomioiminen on tärkeää. Strategiassa on syytä tarkastella myös hyötykasvien viljelymahdollisuuksia.

Viherkattojen avulla voidaan jossain määrin kompensoida viheralueille rakentamista, koska viherkatot ja -kannet voivat olla myös oleskelutiloja. Ne voivat toimia myös korvaavina elinympäristöinä harvinaisille eliölajeille. Tavoite, että noin puolet katoista olisi kasvillisuuden peittämiä, on hyvä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Kööpenhaminan viherkatto-ohjelmassa on samansuuntainen tavoite. Tarkkaan ottaen siellä on tavoitteena, että 50-80 % katoille tulevasta sadannasta saadaan imeytymään viherkattoihin. Monissa muissakin Euroopan kaupungeissa on vastaavia tavoitteita. Joissakin kaupungeissa viherkattojen rakentamista tuetaan myös rahallisesti.

Viherkattostrategian valmistelussa kannattaa tehdä yhteistyötä mm. Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston kanssa. Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimushankkeessa tarkastellaan viherkattoja luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on muun muassa selvittää suomalaisiin olosuhteisiin parhaiten sopivat kattokasvilajit. Hankkeessa tutkitaan myös viherkatoilta valuvan veden määrää ja laatua, ja viherkattojen kykyä suodattaa sadeveden epäpuhtauksia ja hidastaa veden virtausta viemärijärjestelmään. Myös kaupunkilaisten näkemyksiä toimivista viherkattoratkaisuista kartoitetaan ja viherkattoihin liittyviä päätöksenteon prosesseja tutkitaan. Lisäksi lasketaan viherkattojen hyötyjä suhteessa kustannuksiin. Lisäksi Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa on käynnistymässä esiselvitys viherkattonormiston kehittämiseksi. Selvitys edistää myös pohjoismaisten standardien kehittämistyötä, jota tehdään norjalaisten johdolla.

Aalto yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa on viherkattoja tutkittu kaupunkiviljelyn näkökulmasta ja Maankäyttötieteiden laitoksella on käynnistymässä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen viherrakentamista kehittämällä -hanke (VIHERKEHÄ). Siinä tutkitaan viherkertoimen soveltamista Helsingin metropolialueella. Tämä hanke on suunniteltu tukemaan Etelä-Suomen kaupunkien ILKKA-hanketta. Tampereen teknisessä yliopistossa on selvitetty viherkatoilla saavutettavia hyötyjä ja perusteluja niiden rakentamiseen. Lisäksi myös kaupungin liikuntavirasto kannattaa ottaa mukaan yhteistyöhön; he ovat jo toteuttaneet joitakin viherkattoja. Aihe on syytä huomioida myös uuden yleiskaavan valmistelussa.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/6

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Pelastuslautakunnan lausunto Pukinmäen Isonpellontien asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12353)

HEL 2013-016121 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa Pukinmäen Isonpellontien asemakaavan muutossuunnitelmaan (nro 12353) seuraavan lausunnon:

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotukseen nro 12353, Pukinmäki, Isonpellontie.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslautakunnan lausuntoa koskien Pukinmäen Isonpellontien asemakaavan muutosta.

Asemakaavan muutos mahdollistaa Isonpellontien ja kehä I:n väliselle alueelle uutta liikerakentamista. Isonpellontien eteläpuolella luodaan edellytykset asuntorakentamiselle. Pukinmäen rantapuiston virkistyskäyttöä kehitetään. Kerrosalaa asemakaavan muutoksessa on yhteensä 20 700 k-m2, josta asumista on noin 12 000 k-m2. Uutta kerrosalaa muodostuu yhteensä 17 037 k-m2. Uusia asukkaita arvioidaan tulevan noin 300.

Suunnitellulla asemakaavamuutoksella ei katsota olevan vaikutusta pelastustoimintaan.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235

juha.rintala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 30.10.2014

7.5.2014 Lausunto annettu

Lisätiedot

Aura Kivilaakso, tutkija, puhelin: 09 310 22017

aura.kivilaakso(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.10.2015 § 286

HEL 2013-016121 T 10 03 03

Ksv 0742_40, Isonpellontie, karttaruudut 680498, 680499, 681498 ja 681499

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        20.10.2015 päivätyn 37. kaupunginosan (Pukinmäki) korttelin 37186, korttelin 37187 tonttien 1 ja 3, korttelin 37188 sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12353 hyväksymistä
 

        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 310 37289

joakim.kettunen(a)hel.fi

Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37118

jaakko.heinonen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 14.11.2014

HEL 2013-016121 T 10 03 03

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa asemakaavaluonnoksesta 1158-00/14 (Pukinmäki, Isonpellontie) 17.11.2014 mennessä.

Asemakaavan muutos koskee Isonpellontien ympäristöä, Kehä l:n vieressä Vantaanjokeen rajoittuvalla ranta-alueella. Kehä l:n eteläpuolelle on suunnitteilla liikerakentamisen täydentämistä ja Isonpellontien eteläpuolelle asuinrakentamista. Lisäksi kaavatyössä tutkitaan Pukinmäen rantapuiston ja sen lähiympäristön virkistyskäytön kehittämistä.

Isonpellontie on osa Vantaanjoen pohjoispuolen pääulkoilu- ja pyöräreittiä. Suunnittelussa toivotaan kehitettävän liikkumisen ohjautuvuutta sekä otettavan huomioon näkymät ja erityisesti jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus Pukinmäenkaaren risteysalueella. Nykyisin jalankulkijat, pyöräilijät ja ajoneuvot liikkuvat Isonpellontiellä kaikki samassa katutilassa. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida jalankulku- ja pyöräliikenteen erottelu moottoriajoneuvoista.

Rantapuiston kehittämisessä on otettava huomioon linnustolliset arvot ja Vantaanjoen Natura-aluevaraukseen kuuluvat tulva-alueet. Virkistysarvon lisäämiseksi ranta-alueelle on esitetty kävelyreittiyhteys ja sillan alituspaikka uudelle rantareitille Pukinmäenkaaren katualueella ohjeellisena varauksena sekä tonttirasitteena yhteys Isonpellontielle. Reittien jatkuvuutta on hyvä tarkastella myös kaava-alueen ulkopuolella, jotta ne liittyvät luontevasti jo olemassa olevaan reittiverkostoon. Kaavamuutosalueelle ei ole suunnitteilla toimintoja yleisille alueille mm. alueella sijaitsevan voimajohdon läheisyyden takia.

Ranta-alueen reittiyhteys tulee merkitä vain ohjeelliseksi kävelyreitiksi, ei jalankulun ja pyöräilyn reitiksi. Reittiyhteyden toteuttaminen sillan alla vaatii todennäköisesti laiturirakenteen, jottei joen virtaama muuttuisi sillan aluspenkereen leventämisen takia. Laiturirakenteen toteuttaminen ja ylläpitäminen ei ole mahdollista lähivuosina tiukan taloustilanteen vuoksi.

Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Hulevesien imeyttämisen ja viivyttämisen mahdollisuuksia tulee tutkia sekä tontti- että yleisillä alueilla.

Rakennusvirastolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

9.5.2014 Lausunto annettu

Lisätiedot

Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518

virpi.vertainen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/7

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Pelastuslautakunnan lausunto Kivikon sisäampumaurheilukeskuksen ja agilityhallin asemakaavan muutoksesta (nro 12369)

HEL 2015-004141 T 10 03 03

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Kivikon sisäampumaurheilukeskuksen ja agilityhallin asemakaavan muutoksesta (nro 12369):

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan.

Esittelijän perustelut

Asemakaavan muutos mahdollistaa Kivikon ulkoilupuiston ja liikuntapuiston toimintojen monipuolistumisen ampumaurheilulle ja agilityharrastukselle tarkoitettujen sisähallien muodossa. Sisäampumaurheilukeskukselle on osoitettu 30 000 k-m2 ja agilityhallille 2 050 k-m2. Nykyiselle pyöräilyradalle voidaan rakentaa pysyvä huoltorakennus 150 km2. Maa-ainesten kierrätysalueelle osoitetaan alue Lahdenväylän varteen.

Kaavamuutos koostuu kahdesta osasta. Pohjoiselle osalle Lahdentien varteen Kivikon teollisuusalueen pohjoispuolelle on suunniteltu tontti urheilutoimintaa palvelevalle rakennukselle, johon voi sijoittua koko pääkaupunkiseutua lähialueineen palveleva sisäampumaurheilukeskus.

Sisäampumaurheilukeskusta varten suunniteltu tontti on kooltaan 2,5 ha. Tontille on mahdollista rakentaa 30 000 k-m2 suuruinen rakennus, jossa kerrosluku on enintään kolme. Osa tiloista on suunniteltu sijoitettavaksi kellarikerrokseen, mm. kiväärirata. Ampumaurheilukeskuksessa tulee olemaan noin 170 ampumapaikkaa sekä lisäksi myymälä-, kahvila- ja varastotiloja.

Kaava-alueen eteläinen osa muodostuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta, joka on kooltaan 3,7 ha. Uusi hallirakennus, joka on tarkoitettu agilitytoimintaan, on kooltaan 2 050 k-m2 ja bmx-radan huoltorakennus 150 k-m2. Agilityhallin rakennusoikeudessa on huomioitu myös mahdollinen toimisto- tms. tilojen tarve.

Rakennusten kattomuodon tulee ainakin osittain soveltua aurinkopaneeleille tai viherkatoksi.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.11.2015 § 345

HEL 2015-004141 T 10 03 03

Ksv 0746_3, Kivikko, Jakomäki, karttaruutu 682502-03

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle

        17.11.2015 päivätyn 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) urheilu- ja virkistyspalvelujen sekä erityis-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen (muodostuu uusi kortteli 47084) nro 12369 hyväksymistä
 

        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päätti

        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
 

        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Kaisa Karilas, arkkitehti, puhelin: 310 37315

kaisa.karilas(a)hel.fi

Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129

jussi.jaaska(a)hel.fi

Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221

mervi.nicklen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveysvirasto 22.6.2015

HEL 2015-004141 T 10 03 03

 

Sosiaali- ja terveysvirastolta on pyydetty lausuntoa Kivikko ja Suurmetsä, sisäampumarata- ja agilityhallit asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Suunnittelualue muodostuu kahdesta osasta, joista pohjoiseen osaan, Kivikon teollisuusalueen pohjoispuolelle, on suunnitteilla ampumaratahalli ja eteläiseen osaan sisähallit koiraurheilua varten.

Sosiaali- ja terveysvirastolla ei ole lausuttavaa hankkeista.

Lisätiedot

Juha Lempinen, arkkitehti, puhelin: 310 24504

juha.lempinen(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.6.2015

HEL 2015-004141 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 28.5.2015

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kivikon (47.KO) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1214-00/15, asemakaavan muutoksesta (sisäampumarata- ja agilityhallit). Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Kaavamuutosalue sijaitsee Kivikossa Lahdenväylän itäpuolella. Kaavamuutos koskee kahta erillistä aluetta asemakaavamuutosalueen pohjois- ja eteläpäissä. Pohjoisosaan on suunnitteilla sisäampumarata ja eteläosaan agilityhallit. Pohjoinen osa on metsäaluetta, jossa on ulkoiluteitä ja 1. maailmansodan aikaisia linnoitteita. Nykyisessä asemakaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta ja erityisaluetta multasekoittamoa varten sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Eteläosassa on pyöräilyn bmx-rata, agilitykenttä ja ulkoiluteitä. Kaavassa ne ovat urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta.

Asemakaavan muutosalueen pohjoispäässä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen tukikohta IV:n asema 7 ja tykkitie, jotka ovat muinaismuistolain (295/1963) suojelemia. Kohde on osa Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusketjua, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Eteläisen kaava-alueen länsipuolella ulkopuolella sijaitsee tukikohta IX:n tykkipatteri 71, suojahuone ja tykkiteitä.

Tämän asemakaavan muutoksen valmisteluissa kaupunginmuseo on tehnyt yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tarkastamalla pohjoisosan tykkitien länsipään sijainnin ja sen pohjoispuolisten linnoitteiden sm-rajojen muuttamisen vastaamaan uusinta tietoa linnoitteiden sijainneista. Havainnemateriaalissa olevassa asemakaavan muutosluonnoksessa on otettu huomioon kyseiset rajatarkistukset.

Sisäampumaradan itäpuolella kulkee kevyenliikenteenraitti, jonka itäpuolella on sm-aluetta kaava-alueen rajaan saakka. Sen rajat tulee merkitä selvemmin kuin asemakaavamuutoksen havainnemateriaalin asemakaavamuutoskartassa.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavamuutokseen.

Lisätiedot

Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552

markku.heikkinen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 9.6.2015

HEL 2015-004141 T 10 03 03

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1214-00/15, Kivikon (47.ko) asemakaavan muutoksesta (sisäampumarata- ja agilityhallit) 3.7.2015 mennessä.

Alueelle on suunnitteilla sisähallit koiraurheilua ja ampumaratatoimintaa varten. Agilityhallia suunnitellaan Kivikon liikuntapuistoon nykyisen koiraharjoittelukentän viereen. Sisäampumaratahallia suunnitellaan Kivikon teollisuusalueen pohjoispuolelle.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaavassa jo olevan multasekoittamoalueen tarpeet sekä Malmin ja Kivikon välinen pyöräilyn ja jalankulun yhteystarve.

Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat lisätiedonantajat.

Lisätiedot

Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fi

Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.hurskainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/8

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Pelastuslaitos, viranhaltijoiden hankintavaltuudet

HEL 2015-012846 T 00 01 00

Päätösehdotus

Viranhaltijoiden hankintavaltuudet

Pelastuslautakunta päättää, että hankintapäätökset tekee viranhaltija hankintavaltuuksiensa rajoissa. Hankintavaltuusrajat ovat arvonlisäverottomia arvoja. Hankintavaltuusrajoja ei saa kiertää jakamalla hankinta osiin, joista mikään ei yksinään ylitä hankintavaltuuden rajaa.

Ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan vähintään 30.000 euroa olevat hankintapäätökset on merkittävä viranhaltijan pöytäkirjaan. Myös sellaisista hankinnoista, joiden arvonlisäveroton arvo on alle 30.000 euroa, mutta jotka on kilpailutettu, on tehtävä viranhaltijan pöytäkirjapäätös.

Lautakunta päättää vahvistaa viranhaltijoiden arvonlisäverottomat hankintavaltuudet päätöspäivästä alkaen ja toistaiseksi voimassa oleviksi seuraavasti:

 

EUR(alv 0)

Pelastuskomentaja (Weckstén) 

100 000

 

 

Hallinto- ja kehittämisosasto 

 

Hallintopäällikkö (Nordenswan)

50 000

Ensihoitopäällikkö (Porthan)

15 000

Esikuntapäällikkö (Mökkönen)

15 000

Henkilöstöpäällikkö (Lassila)

15 000

Henkilöstön kehittämispäällikkö (Waitinen)

15 000

Varautumispäällikkö (Schneider)

15 000

Pelastustoimen päällikkö (Korkiamäki)

15 000

Suunnittelupäällikkö (Mensala)

15 000

Viestintäpäällikkö (Hakala)

15 000

Palomestari (Estlander)

15 000

Öljyntorjuntamestari (Kilpeläinen)

15 000

Ensihoitomestari (A. Taskinen)

15 000

Ensihoitomestari (T. Taskinen)

15 000

Ensihoitomestari (Vesterback)

15 000

 

 

Tekninen osasto 

 

Tekninen päällikkö (Virtanen)

80 000

Rakennuspäällikkö (Mäki)

40 000

Korjaus- ja hankintayksikön pääll. (Hellbom)

40 000

Materiaalipäällikkö (Alanne)

40 000

Tietohallintopäällikkö (Lehto)

40 000

Käyttöpäällikkö (Sirén)

40 000

Viestiliikennepäällikkö (Aaltio)

15 000

Huoltovarmuuspäällikkö (Ennevaara)

40 000

 

 

Pelastustoimen osasto 

 

Pelastusjohtaja (Lilja)

50 000

Aluepäällikkö (Hasanen)

15 000

Aluepäällikkö (Järvinen)

15 000

Aluepäällikkö (Niiranen)

15 000

 

 

Pelastuskomentaja päättää erikseen työntekijöiden oikeudesta tehdä hankintoja viranhaltijan vastuulla.

Viranhaltijan myynti- ja vuokrausvaltuudet

Lautakunta päättää oikeuttaa teknisen päällikön vuokraamaan toistaiseksi voimassa olevin vuokraehdoin pelastuslaitoksen tiloja tai laitteita sillä ehdolla, että irtisanomisaikaa (enintään 6 kk) vastaava vuokrasaatava on enintään 80 000 euroa tai niin, että vuokrasopimus on kestoltaan enintään kahden vuoden mittainen. Lautakunta päättää lisäksi oikeuttaa teknisen päällikön ottamaan vuokralle huonetiloja edellä mainituin ehdoin.

Samalla lautakunta päättää oikeuttaa pelastuskomentajan myymään laitoksen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta sen käyvästä arvosta ja enintään 30 000 euron arvonlisäverollisesta myyntihinnasta ja vastaavasti teknisen päällikön enintään 20 000 euron arvonlisäverollisesta myyntihinnasta.

Tiedoksi:
Edellä mainitut hankintavaltuutetut.

Esittelijä

Hankintavaltuuksiin on tehty muutoksia sisäisten tehtävämuutoksen johdosta. Muutoin esitys vastaa voimassa olevia valtuuksia.

Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain säännöksiä noudattaen. Kansallinen kynnysarvo lasketaan ilman arvonlisäveroa ja se on tavara- ja palveluhankinnoissa 30.000 euroa ja rakennusurakoissa 150.000 euroa. Helsingin kaupungin taloussäännön mukaan kynnysarvon alittavia hankintoja ei ole pakko kilpailuttaa Hankintalaissa säädetyin perustein. Kaikkia poikkeuksia kilpailuttamisvelvollisuudesta tulkitaan suppeasti ja joka vetoaa poikkeukseen, on velvollinen näyttämään toteen, että olosuhteet joiden nojalla poikkeusta voidaan soveltaa, ovat olemassa.

Keskitetysti kilpailutetuista hankinnoista yhteishankintayksikkö tekee puitesopimuksen, jonka perusteella virastot hankkivat tavarat ja palvelut. Yhteishankintasopimuksia tulee noudattaa ja niistä voidaan poiketa vain perustelluista syistä.

Arvonlisäverottomalta arvoltaan alle 30 000 euron hankinta (pienhankinta), jota ei ole kilpailutettu, voidaan tehdä lomakepäätöksenä, sähköisenä päätöksenä ostotilausjärjestelmässä (Arttu) tai muutoin kirjallisesti esim. hyväksymällä tilausasiakirja tai sopimus. Hankinnan arvo on merkittävä päätökseen tai hyväksymisasiakirjaan.

Pelastustoimen johtosäännön mukaan pelastuslautakunnan tehtävänä on vahvistaa rajat, joiden mukaan hankinnoista päättää viranhaltija. Kansallisen kynnysarvon ylittävän hankinnan tekeminen on julkisen vallan käyttöä eikä tällaista valtuutta voi delegoida muulle kuin viranhaltijalle.

Pelastustoimen johtosäännön mukaan pelastuslautakunnan tehtävänä on päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön
luovuttamisesta kerrallaan enintään viiden vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi kauintaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle antamisesta ja muusta käyttöön luovuttamisesta.

Pelastustoimen johtosäännön mukaan pelastuslautakunnan tehtävänä on päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta.

Pelastustoimen johtosäännön mukaan pelastuslautakunnan tehtävänä on päättää viraston hallinnassa olevan kaupungin irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta tapahtuvasta luovuttamisesta sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Muut tiedoksisaajat

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/9

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Santahaminan öljyntorjuntavarikon ponttonilaiturin hankintapäätöksen oikaisu

HEL 2015-011188 T 02 08 01 01

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää ottaa Santahaminan öljyntorjuntaveneiden ponttonilaiturin hankintapäätöksen 3.11.2015 §124 oikaisua koskevan asian hankintalain 80§:n mukaisesti oma-aloitteisesti käsiteltäväkseen lain soveltamisessa mahdollisesti tapahtuneiden virheiden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumisen perusteella.

Hankintapäätöksen tarkastelussa on ilmennyt, että lain soveltamisessa on mahdollisesti tapahtunut virheitä sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu vaarantunut.

Hankintapäätöksestä on tehty yksi oikaisuvaatimus pelastuslautakunnalle ja yksi valitus markkinatuomioistuimelle.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Keijo Mäki, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 31110

keijo.maki(a)hel.fi

Tomi Kuula, lakimies, puhelin: 310 30040

tomi.kuula(a)hel.fi

Liitteet

1

Terramare Oy:n oikaisuvaatimus pelastuslautakunnan päätöksestä 3.11.2015 § 124

2

Terramare Oy:n oikaisuvaatimuksen liitteet

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Tarjoajat

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Liite 1
Liite 2

Päätöshistoria

Pelastuslautakunta 03.11.2015 § 124

HEL 2015-011188 T 02 08 01 01

Päätös

Pelastuslautakunta päätti hyväksyä Suomen Vesityö Oy:n tarjouksen Santahaminaan sijoitettavan öljyntorjuntaveneiden ponttonilaiturin rakentamisesta ja asentamisesta hintaan 236 425 euroa (alv 0 %, rakennusalan käännetty alv), varata laiturin sähköliittymän rakentamiseen 20 000 euroa (alv 0 %) sekä varata lisä- ja muutostöihin 25 000 euroa (alv 0 %). Laiturihankkeen kokonaishinta on 281 425 euroa (alv 0 %). Pelastuslautakunta päätti oikeuttaa pelastuskomentajan tilaamaan työt sekä teknisen päällikön hyväksymään tilauksista aiheutuvat laskut. Hanke rahoitetaan talousarviokohdasta 8090605 Öljyntorjunnan kalustoinvestoinnit.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Keijo Mäki, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 31110

keijo.maki(a)hel.fi

Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400

kari.virtanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/10

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Kolmen D-luokan öljyntorjunnan työveneen hankinta

HEL 2014-009349 T 02 08 01 00

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää oikeuttaa pelastuskomentajan tilaamaan määrärahojen puitteissa Weldmec Marine Ab:ltä kolme (3) D – luokan öljyntorjunnan työvenettä teknisten määreiden ja tarjouksen mukaisesti yhteishintaan 1 275 000,00 € alv. 0 %, käyttäen rahastokohdassa 8090605 (öljyntorjuntakalusto) varattuja määrärahoja ja varaamaan samasta rahastokohdasta mahdollisille lisävarustelutöille 44 000 €, alv 0%. Lisäksi lautakunta päättää oikeuttaa pelastuskomentajan solmimaan hankintasopimuksen ja teknisen päällikön hyväksymään hankintaan liittyvät laskut.

Esittelijän perustelut

Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma alkaen vuodesta 2005 on vahvistettu 30.1.2006. Torjuntasuunnitelman päivitys vuosille 2013 – 2017 on vahvistettu Uudenmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 17.6.2014. Kyseiset D – luokan työveneet sisältyvät päivitykseen. Öljysuojarahasto on antanut hankinnasta myönteisen ennakkopäätöksen 10.3.2014 (YM112/465/2013).

D – luokan öljyntorjuntavene on suunniteltu Liikennealueella II tapahtuvia öljyntorjuntehtäviä varten ensisijaisesti rajoituspuomiselvityksiin ja öljynkeräystehtäviin saaristossa ja rannoilla sekä torjuntahenkilöstön huoltoon. Muut tehtävät ovat tavaran kuljetustehtävät Helsingin saaristossa ja ympäristön valvonta.

Nyt hankittavat D-luokan työveneet on tarkoitettu Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yhteistyövirastojen, liikuntaviraston LIV (2 kpl) ja nuoriasiainkeskuksen NK (1 kpl), käyttöön. Veneiden omistusoikeus on pelastuslaitoksella.  Veneet miehistöineen on tarvittaessa otettavissa pelastuslaitoksen välittömään käyttöön Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntaan sekä hallintokuntia velvoitetaan myös osallistumaan öljyntorjunnan harjoituksiin ja koulutukseen suunnitelman mukaisesti.

Hankintaa varten pyydettiin tarjoukset EU:n avoimen menettelyn mukaisesti.

Määräaikaan mennessä tarjouksensa jättivät tarjoajat Weldmec Marine Ab ja Kewatec Aluboat Oy Ab.

Molempia tarjoajia pyydettiin täydentämään tarjouksiaan tarjoajan kelpoisuuden osalta tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta noudattaen. Molemmat tarjoajat täydensivät tarjouksensa asetetussa määräajassa. Täydennysten jälkeen molempien tarjoajien todettiin täyttävän kelpoisuusvaatimukset.

Molemmat tarjoukset todettiin tarjouspyynnön mukaiseksi ja suoritettiin vertailu. Tarjouspyynnön valintakriteerinä oli kokonaistaloudellisin tarjous. Vertailussa todettiin, että Weldmec Marine Ab jätti kokonaistaloudellisemman tarjouksen (katso liite).

Hankinta-asiakirjat ovat nähtävillä pelastuslautakunnan sihteerillä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Mårten Hellbom, hankintapäällikkö, puhelin: 310 31470

marten.hellbom(a)hel.fi

Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400

kari.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

D-veneiden vertailu

Muutoksenhaku

Muutoksenhaku hankintapäätökseen, pelastuslautakunta

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Tarjoajat

Esitysteksti
Liite 1
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, pelastuslautakunta

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/11

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Pelastuslaitos, Sammutusvesisopimus

HEL 2015-013458 T 09 05 01

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää hyväksyä yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimuksen Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän kesken.
Lisäksi pelastuslautakunta päättää oikeuttaa pelastuskomentaja Simo Wecksténin allekirjoittamaan palvelusopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa merkitykseltään vähäisiä muutoksia sekä oikeuttaa tekninen päällikkö Kari Virtasen hyväksymään palvelusopimukseen perustuvat laskut ja velvoittaa osaltaan kuntatekniikan seurantaryhmän huolehtimaan palvelusopimuksen sopimusseurannasta.

Esittelijän perustelut

Jäsenkuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) ja HSY:n kesken on vuoden 2014 lopussa solmittu sopimus ”Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä HSY ja sen jäsenkuntien kesken”, jäljempänä KT-sopimus. KT-sopimus täsmentää lainsäädännössä, HSY:n perussopimuksessa ja ”Sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä” kirjattuja jäsenkuntien ja HSY:n vastuita ja yhteistyötä. Lisäksi KT-sopimus käsittelee työ- ja kustannusjakoa koskien vesihuollon toiminta-alueen laajentumista, vesihuoltoinvestointien ohjelmointia, suunnittelua ja rakentamista sekä vesihuoltojärjestelmän ylläpitoa. Sopimuksen ydinsisältönä ovat kustannusvaikutuksia aiheuttavat periaatteet ja sen päätarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja kunkin jäsenkunnan ja HSY:n kesken siltä osin kuin sillä on vaikutusta jäsenkuntien tasapuoliseen kohteluun vesihuoltoyhteistyössä.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 22.9.2014 hyväksyä puitesopimuksen kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken ja kehottaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Päätöksen mukaisesti apulaiskaupunginjohtaja allekirjoitti KT-sopimuksen 19.12.2014. Lisäksi kaupunginhallitus nimesi kaupungininsinööri Raimo K. Saarisen rakennusvirastosta kaupungin edustajaksi KT-sopimuksen seurantaryhmään.

Palvelusopimusten laatiminen

KT-sopimuksen perusteella nimetty, kaupunkien ja HSY:n edustajista koostuva seurantaryhmä on ohjannut KT-sopimusta täsmentävien palvelusopimusten laadintaa. Syksyn 2015 aikana on ollut hyväksyttävänä palvelusopimukset vesihuollon suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä rakentamisesta sekä niihin liittyvät menettelytapaohjeet.

Yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimus laadittiin kevään ja syksyn 2015 aikana yhdessä kaupunkien, kaupunkien alueella toimivien pelastuslaitosten ja HSY:n asiantuntijoiden kanssa. Sopimuksen laadinnan ohjausryhmänä toimi KT-seurantaryhmä. Varsinaiset palvelusopimukset ovat saman sisältöisiä kaikkien jäsenkaupunkien ja niiden alueella toimivien pelastuslaitosten kanssa, jotta toimintatavat saadaan mahdollisimman yhtenäisiksi. Sopimuksiin liittyvät menettelytapaohjeet sen sijaan ovat kaupunki- ja pelastuslaitoskohtaisia, koska kaikkien sopimusten piiriin kuuluvien toimintatapojen yhtenäistäminen ei käytännön syistä ole mahdollista johtuen mm. kaupunkien erilaisista hallinto- ja toimintakulttuureista sekä erilaisista tietojärjestelmistä yms. Tarkoituksena on, että varsinaiset palvelusopimukset hyväksyy Helsingin pelastuslautakunta, mutta menettelytapaohjeiden ja niihin myöhemmin mahdollisesti tehtävien muutosten hyväksyntä annettaisiin KT-seurantaryhmän tehtäväksi.  

Edellä mainittujen palvelusopimusten lisäksi syksyllä 2015 on käynnistynyt palvelusopimus hulevesijärjestelmien vastuunjaon periaatteista.

Yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimus

Yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimus (liite 1) kattaa seuraavat asiakokonaisuudet:
- Sammutusveden toimittamiseen sisältyvät työt ja niiden kustannusten jakaminen
- Sammutusvesirakenteiden verkostotiedot ja merkinnät   
- Hankintamenettely palveluiden ostossa    
- Raportointi- ja kokouskäytännöt    
- Kustannusten laskennan periaatteet          
     
Palvelusopimuksen liitteenä on sopimukseen liittyvä terminologia ja menettelytapaohjeita, joita ovat:
- Ylläpidon raportointi- ja kokouskäytännöt Helsingin kaupunki ja Helsingin pelastuslaitos
- Suunnittelun ja rakentamisen raportointi- ja kokouskäytännöt Helsingin kaupunki ja Helsingin pelastuslaitos
- Sammutusvesitoimittamisen ohjelmointi ja rahoittaminen, Helsingin kaupunki ja Helsingin pelastuslaitos

Palvelusopimuksen täytäntöönpano

Palvelusopimukset käsitellään jäsenkuntien hyväksymismenettelyjen mukaisesti. HSY:n osalta sopimusten hyväksyminen ja allekirjoittaminen on jo delegoitu vesihuollon toimialajohtajalle kuntatekniikan puitesopimuksen käsittelyn yhteydessä.

HSY
HSY:n hallitus päätti kokouksessa 23.5.2014 oikeuttaa HSY:n vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan puitesopimuksen pohjalta laadittavat kahdenväliset palvelusopimukset ja tekemään niihin tarvittaessa merkitykseltään vähäisiä muutoksia.

Helsinki
hyväksyminen on pelastuslautakunnan toimivallassa ja allekirjoittaminen johtosäännön mukaisesti

Palvelusopimus astuu voimaan, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Mahdolliset muut yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimukset tai muut niitä koskevat päätökset kumoutuvat palvelusopimuksen astuttua voimaan.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Tomi Kuula, lakimies, puhelin: 310 30020

tomi.kuula(a)hel.fi

Liitteet

1

PALVELUSOPIMUS_sammutusvesi_Helsinki_LIITTEINEEN.pdf

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Otteen saajat

Esitysteksti
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/12

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12

Pelastuslaitos, Talousarvion toteutumisennuste 4-2015

HEL 2015-004101 T 02 02 01

Päätösehdotus

Lautakunta päättää merkitä tiedoksi pelastuslaitoksen talousarvion toteutumisennusteen 31.10.2015 ja todeta, että se ei alla mainitun lisäksi anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Käyttötalousennuste

Lokakuun lopun tulostietojen perusteella pelastuslaitoksen toimintakatteen arvioidaan olevan noin 2,1 % eli 830.000 euroa talousarviota parempi. Toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 470.000 eurolla ja käyttötalousmenojen alittuvan noin 360.000 eurolla.

Investoinnit

Pelastuslaitoksen talousarviossa 2015 on investointimäärärahoja käytettävissä 13,7 milj. euroa. Määrä sisältää Helsingin kaupungin tilinpäätöksen mukaisia ylitysoikeuksia 4,4 milj. euroa. Investointimäärärahat tullaan käyttämään kokonaisuudessaan. Määrärahat on sidottu hankkeisiin, joista osa jatkuu vuonna 2016. Vuonna 2016 jatkavia isoja hankkeita ovat Haagan pelastusaseman peruskorjaus, keskuspelastusaseman tilannekeskuksen rakentaminen ja Käpylän pelastusaseman vesikaton korjaus. Kuuden ambulanssin toimitukset ovat vuonna 2016. Öljyntorjuntaveneiden sekä Santahaminan öljyntorjuntavarikolle rakennettavan laiturin hankinta jatkuu ensi vuonna. Vuodelle 2016 siirtyvät määrärahat ovat yhteensä noin 6,8 milj. euroa.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Tavoite: Onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä omatoimisen varautumisen kehittämiseksi kuntalaisiin sekä alueella toimiviin tahoihin kohdistetaan turvallisuuteen ja onnettomuusriskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä, joiden kertymästä lasketaan turvallisuuspisteet. Vuoden 2015 turvallisuuspistekertymä on vähintään 8000.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia 60 % tehtävistä.

Ennuste: Tavoite ei toteudu. Lähtö- ja ajoaika oli tammi-lokakuussa 54 %. Lähtöaikojen lisäksi viivettä ovat aiheuttaneet pitkät ajomatkat pelastusasemilta hälytyskohteeseen sekä liikenneruuhkat. Tilannetta korjataan tehostamalla pelastusyksiköiden lähtöaikaa sekä analysoimalla pelastusyksiköiden toiminnan kohdentumista oman toiminta-alueen ulkopuolella.

Tavoite: Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.

Ennuste: Tavoite ei toteudu. Viive oli tammi-lokakuussa 67 %. Ensihoidon tehtävämäärän ennakoidaan kasvavan edellisvuodesta. Tämän lisäksi asiakkaiden tavoittamisaikaa hidastavat jonoutuvat hälytystehtävät, jotka osoitetaan sairaalassa tai oman toiminta-alueen ulkopuolella oleville yksiköille. Korjaavina toimenpiteinä pelastuslaitos toimii yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa hälytysmäärän vähentämiseksi.

Tavoite: Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain kymmenessä harjoituksessa.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Muut toiminnalliset tavoitteet

Tavoite: Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa riskiluvun 3-5 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista kasvaa

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuus ei nouse vuoteen 2014 verrattuna.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: VATU-menettelyt toteutuvat 100 %.

Ennuste: Tavoite saavutetaan. 

Tavoite: Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin 2014

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Väestönsuojelun ja suuronnettomuuksien johtamisjärjestelmä on kuvattu.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Pelastuslaitoksen viestinnän ja kriisiviestinnän suunnitelmat on päivitetty.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Pelastustoimialueen alueellisen pelastusliiton sekä sopimuspalokuntien tuottavat onnettomuuksien ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyviä palveluja kuntalaisille enemmän kuin vuonna 2014.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Pelastuspalveluorganisaation koulutustarve on määritelty.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Operatiivinen henkilöstösuunnittelujärjestelmä HESU on otettu käyttöön.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa riskiluvun 3 - 5 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piiristä olevista kohteista kasvaa.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tuottavuus

Tuottavuusindeksissä perusvuosi on 2012 (2012=100). Koska pelastuslaitoksen uuden tuottavuusindeksin ensimmäinen toteuma on vuodelta 2013, on tuottavuus laskettu ennen vuotta 2013 käytetyllä vanhalla kaavalla. Sen mukainen tuottavuus on 92,6.

Muutokset toimintaympäristössä ja toimintaan kohdistuvat uhkat

Uudessa hallitusohjelmassa julkisen sektorin tuottavuustoimenpiteet koskevat myös pelastustoimea. Arvio on, että pelastustoimen alueiden määrä tulee vähentymään nykyisestä 22:sta. Sisäisen turvallisuuden strategiassa pelastuslaitoksilla on keskeinen rooli kiireellisen ensihoitopalvelun järjestämisessä. Voidaan siten ennakoida, että pelastustoimen integroituminen tulee myötäilemään osaltaan valtakunnallisia SOTE-ratkaisuja. Pelastustoimen mahdollinen uudelleenorganisointi tulee aiheuttamaan budjetoimattomia kustannuksia järjestelmien, organisaatioiden ja teknologian integroimiseksi. Hallinto- ja rahoitusmallista riippuen tällaisten kustannusten maksajataho on tällä hetkellä epäselvä.

Ensihoidon tehtävämäärä ja tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat paineita ensihoitopalvelun palvelutason saavuttamiselle ja henkilöstön jaksamiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalveluun olisi kohdennettava lisää resursseja. Se ei kuitenkaan ole nykyisessä talousraamissa mahdollista.

 

Esittelijän perustelut

Helsingin kaupungin talousarvion noudattamisohjeiden mukaan talousarvion toteutumisennuste on saatettava lautakunnan tietoon. Lautakunnan on lähetettävä kaupunginkanslialle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Käyttötalous: Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan(a)hel.fi

Investoinnit: Anna Pyykkö, projektikoordinaattori, puhelin: 31031402

anna.lindholm(a)hel.fi

Liitteet

1

Ennuste 4-2015 tiivis

2

Investointimäärärahojen toteutumisennuste_19112015

3

Tunnusluvut 4 2015

4

Ennuste 4-2015 pitkä

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

TASU

RYJ

Päätöshistoria

Pelastuslautakunta 06.10.2015 § 115

HEL 2015-004101 T 02 02 01

Päätös

Lautakunta päätti merkitä tiedoksi pelastuslaitoksen talousarvion toteutumisennusteen 31.8.2015 ja todeta, että se ei alla mainitun lisäksi anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Käyttötalousennuste

Pelastuslaitoksen toimintakatteen arvioidaan olevan noin 500.000 euroa talousarviota parempi. Toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän noin 150.000 eurolla ja käyttötalousmenojen alittuvan noin 350.000 eurolla

Investoinnit

Pelastuslaitoksen talousarviossa 2015 on investointimäärärahoja käytettävissä 13,7 milj. euroa. Määrä sisältää Helsingin kaupungin tilinpäätöksen mukaisia ylitysoikeuksia 4,4 milj. euroa. Investointimäärärahat tullaan käyttämään kokonaisuudessaan. Kuusi ambulanssia tilattiin syyskuun alussa. Keskuspelastusaseman miehistökeittiön muutostyöt sekä uuden tilannekeskuksen rakentaminen käynnistyivät. Rakentamisurakka on arvoltaan noin 830.000 euroa.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Tavoite: Onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä omatoimisen varautumisen kehittämiseksi kuntalaisiin sekä alueella toimiviin tahoihin kohdistetaan turvallisuuteen ja onnettomuusriskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä, joiden kertymästä lasketaan turvallisuuspisteet. Vuoden 2015 turvallisuuspistekertymä on vähintään 8000.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia 60 % tehtävistä.

Ennuste: Tavoite ei toteudu. Lähtö- ja ajoaika oli tammi-elokuussa 53 %. Lähtöaikojen lisäksi viivettä ovat aiheuttaneet pitkät ajomatkat pelastusasemilta hälytyskohteeseen sekä liikenneruuhkat. Tilannetta korjataan tehostamalla pelastusyksiköiden lähtöaikaa sekä analysoimalla pelastusyksiköiden toiminnan kohdentumista oman toiminta-alueen ulkopuolella.

Tavoite: Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.

Ennuste: Tavoite ei toteudu. Viive oli tammi-elokuussa 67 %. Ensihoidon tehtävämäärän ennakoidaan kasvavan edellisvuodesta. Tämän lisäksi asiakkaiden tavoittamisaikaa hidastavat jonoutuvat hälytystehtävät, jotka osoitetaan sairaalassa tai oman toiminta-alueen ulkopuolella oleville yksiköille. Korjaavina toimenpiteinä pelastuslaitos toimii yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa hälytysmäärän vähentämiseksi.

Tavoite: Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain kymmenessä harjoituksessa.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Muut toiminnalliset tavoitteet

Tavoite: Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa riskiluvun 3-5 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista kasvaa

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuus ei nouse vuoteen 2014 verrattuna.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: VATU-menettelyt toteutuvat 100 %.

Ennuste: Tavoite saavutetaan. 

Tavoite: Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin 2014

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Väestönsuojelun ja suuronnettomuuksien johtamisjärjestelmä on kuvattu.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Pelastuslaitoksen viestinnän ja kriisiviestinnän suunnitelmat on päivitetty.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Pelastustoimialueen alueellisen pelastusliiton sekä sopimuspalokuntien tuottavat onnettomuuksien ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyviä palveluja kuntalaisille enemmän kuin vuonna 2014.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Pelastuspalveluorganisaation koulutustarve on määritelty.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Operatiivinen henkilöstösuunnittelujärjestelmä HESU on otettu käyttöön.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tavoite: Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa riskiluvun 3 - 5 saaneiden kohteiden suhteellinen osuus kaikista valvonnan piiristä olevista kohteista kasvaa.

Ennuste: Tavoite saavutetaan.

Tuottavuus

Tuottavuusindeksissä perusvuosi on 2012 (2012=100). Koska pelastuslaitoksen uuden tuottavuusindeksin ensimmäinen toteuma on vuodelta 2013, on tuottavuus laskettu ennen vuotta 2013 käytetyllä vanhalla kaavalla. Sen mukainen tuottavuus on 92,9.

Muutokset toimintaympäristössä ja toimintaan kohdistuvat uhkat

Uudessa hallitusohjelmassa julkisen sektorin tuottavuustoimenpiteet koskevat myös pelastustoimea. Pelastustoimen alueiden määrän arvioidaan hallituskaudella vähentyvän nykyisestä 22:sta. Sisäisen turvallisuuden strategiassa pelastuslaitoksilla on keskeinen rooli kiireellisen ensihoitopalvelun järjestämisessä. Voidaan siten ennakoida, että pelastustoimen integroituminen tulee myötäilemään osaltaan valtakunnallisia SOTE-ratkaisuja. Pelastustoimen mahdollinen uudelleenorganisointi Uudenmaan alueella tulee aiheuttamaan budjetoimattomia kustannuksia järjestelmien, organisaatioiden ja teknologian integroimiseksi. Hallinto- ja rahoitusmallista riippuen tällaisten kustannusten maksajataho on tällä hetkellä epäselvä.

Ensihoidon tehtävämäärä ja tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat paineita ensihoitopalvelun palvelutason saavuttamiselle ja henkilöstön jaksamiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalveluun olisi kohdennettava lisää resursseja. Se ei kuitenkaan ole nykyisessä talousraamissa mahdollista.

 

01.09.2015 Ehdotuksen mukaan

14.04.2015 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/13

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Pelastuslaitoksen laskutustaksat 1.1.2016 alkaen

HEL 2015-012559 T 02 05 00

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää vahvistaa pelastuslaitoksen laskutustaksat 1.1.2016 alkaen liitteen mukaisesti.

Esittelijän perustelut

Pelastuslain 96 § mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisesta palotarkastuksesta tai muun valvontatehtävän suorittamisesta. Pelastuslautakunta on kokouksessaan 29.5.2012 hyväksynyt valvontatyön maksullisuuden perusteeksi laskutuksen käytettävän ajan perusteella hintaan 50 euroa/tunti. Valvontasuunnitelman 2016 valmistelun yhteydessä kohdeluokituksia ja valvonnallisiin toimenpiteisiin käytettäviä aika-arvioita on tarkistettu ja tarkennettu. Lisäksi muutokset lainsäädännössä sekä pelastuslaitoksen suorittamassa valvontatyössä aiheuttavat muutostarpeita taksaluetteloon.

Erilaisista valvontaan liittyvistä toimenpiteistä perimiä maksuja on muutettu seuraavasti:

        Omavalvontaan liittyvät palotarkastuskäynnit on lisätty.

        Määräaikaisten palotarkastusten osalta on tehty muutoksia valvontakohdeluokitteluun tehtyjen tarkennusten mukaisesti. Lisäksi kokoluokitus on muutettu muotoon pieni, keskikokoinen, suuri ja monirakennuksinen suuri kohde.

        Erityisten palotarkastusten ennakkotarkastukset ja erityiset palotarkastukset on jaettu kolmeen luokkaan (pieni, keskikokoinen ja suuri).

        Yleisötapahtumien osalta laskutusperustetta on selkeytetty ja suurimmille tapahtumille on tehty oma taksa.

        Neuvottelut merkitään taksaluetteloon selkeyttämään pelastuslaitoksen tuottaman maksuttoman neuvonnan ja valvontaan tähtäävien ylimääräisten palotarkastusten eroa.

        Kemikaalivalvonnan osalta nimikkeet on päivitetty voimassaolevan lainsäädännön mukaisiksi ja ylimääräiset nimikkeet on poistettu. Taksat on tarkistettu.

        Mikäli mihin tahansa valvontatoimenpiteeseen käytetty kokonaistyöaika jää alle kahteen tuntiin, laskutetaan kahden tunnin mukainen taksa.

Toimenpidekohtainen taksa perustuu vakioituun palvelun tuottamiseksi vaadittavaan aikaan tuntihinnalla 50 euroa.

Henkilökunnan tilavuokrien taksoitusta on muutettu alv-käsittelyn johdosta. Muilta osin taksat vastaavat entistä tasoa.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan(a)hel.fi

Liitteet

1

Pelastuslaitoksen laskutustaksat 2016.pdf

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/14

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14

Pelastuslautakunnan avustukset vuodelle 2016

HEL 2015-005411 T 02 05 01 00

Päätösehdotus

Lautakunta päättää jakaa avustuksia seuraavasti:

Helsingin Pelastusliitto ry

86 000 €

SPR, Helsingin ja Uudenmaan piiri 
 

26 000 €

Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry

8 000 €

Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys r.y

1 000 €

Suomen Meripelastusseura ry

1 500 €

 

Ellei kaupunginhallitus maksuajankohdista toisin päätä, Helsingin Pelastusliiton ja Suomen Punaisen Ristin avustukset maksetaan neljässä yhtä suuressa osassa 7.1, 7.4, 7.7. ja 7.10. Väestönsuojeluyhdistyksen avustus maksetaan kahdessa yhtä suuressa osassa 7.1. ja 7.4. ja muut avustukset yhdellä kertaa 7.1.

Avustuksen myöntämisen ehtona ovat kaupungin avustuksia koskevien kaupunginhallituksen yleisohjeiden lisäksi, että avustusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen toiminta ja avustuksen käyttötarkoitus liittyy onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan tai väestönsuojeluun edistämiseen Helsingin kaupungissa. Avustuksen saajien tulee suunnitella toimintansa huomioiden sen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen. Avustus on käytettävä hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen eikä sitä saa jakaa edelleen muille yhteisöille tai yksityisille henkilöille. Avustuksen saajan on järjestettävä toiminnan tarkastuksen ohella tilintarkastus, vaikka tilintarkastuslaki ei sitä edellyttäisikään.

Avustuksen saajille annetaan samalla tiedoksi, että ellei toisin ilmoiteta, vuotta 2017 koskeva avustusanomus on jätettävä ensisijaisesti sähköisesti kaupungin asiointiportaalin https://asiointi.hel.fi kautta. Mikäli hakemus jätetään kirjallisesti, on se allekirjoitettava. Kirjallinen hakemus tulee laatia asiointiportaalista saatavalle lomakkeelle. Kirjallinen hakemus sekä mahdolliset sähköisen hakemuksen liitteet tulee toimittaa Helsingin kaupungin kirjaamoon, Pohjoisesplanadi 11-13, sen aukioloaikoina, tai postitse osoitteeseen:

Helsingin kaupunki
Kirjaamo
Pelastuslaitos
PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Hakemuksen on oltava perillä viimeistään 30.4.2016 klo 15.00.

Esittelijä

Avustusta voidaan jakaa niille järjestöille, jotka ovat hakeneet avustusta määräaikaan 30.4.2015 mennessä. Avustukset maksetaan kaupunginhallituksen määräämissä erissä ja ajankohtina.

Pelastuslautakunnalle on saapunut avustushakemuksia vuodelle 2016 seuraavilta yhteisöiltä: Helsingin Pelastusliitto ry, Suomen Punainen Risti Helsingin ja Uudenmaan piiri, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry, Suomen Meripelastusseura ry ja Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys r.y.

Avustuksia on vuodelle 2016 budjetoitu yhteensä 122.500 euroa. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksen sihteerillä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Hakijat

Esitysteksti
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta

Talousyksikkö

Esitysteksti

Tiedoksi

Hakijat

Talousyksikkö

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/15

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

15

Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi

HEL 2015-012761 T 00 01 06

Lausuntoehdotus

Pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon:

Pelastustoimen roolia turvallisuuden yleisviranomaisena tulee vahvistaa ja pelastuslaitosten toiminta kiireellisen ensihoidon palveluntuottajana ilman kilpailuttamisvelvoitteita tulee varmistaa tarvittaessa lainsäädännöllisesti. Ensihoidon riittävä suorituskyky suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa voidaan varmistaa vain integroimalla pelastustoiminnan ja kiireellisen ensihoidon palvelutuotanto.

Pelastustoimen roolin ja tuottavuuden kehittäminen edellyttävät olennaisesti nykyistä suurempia palvelutuotantokokonaisuuksia. Pelastustoimen alueiden ja pelastuslaitosten lukumäärä tulee pitää erillään itsehallintoalueiden määrästä. Pelastuslautakunta katsoo, että Suomessa tulisi jatkossa olla enintään viisi pelastustoimen aluetta ja pelastuslaitosta. Vain näin pelastustoimi on sisäisessä turvallisuudessa riittävän voimakas toimija valtakunnan tasolla.

Esittelijän perustelut

Pelastustoimen roolia turvallisuuden yleisviranomaisena tulee vahvistaa. Suunnitellut 15 itsehallintoaluetta eivät monilukuisuudessaan edistä pelastustoimen uudistumiskehitystä. Pelastustoimen tuottavuuden kehittäminen ja roolin vahvistaminen yhteiskunnan turvallisuuden tukijalkana edellyttävät riittävän suuria ja siten vahvoja pelastustoimen alueita. Pelastustoimea vastuita tulee laajentaa onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyssä, varautumisen koordinoinnissa sekä turvallisuuden tutkimuksessa ja kehittämisessä.

Pelastustoimen mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoidon palveluntuottajana sosiaali- ja terveystoimelle on sisäisen turvallisuuden kannalta strategisesti merkittävä. Pelastustoimen hoitamana kiireellinen ensihoitopalvelu on mahdollista integroida pelastamisen kanssa saumattomaksi toiminnaksi päivittäisissä hätätilanteissa sekä erityisesti suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa. Kiireellisen ensihoitopalvelun jättäminen yksityisen palveluntuotannon varaan vaarantaa ensihoitopalveluiden resurssien riittävyyden suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa. Pelastustoimen kannalta on tärkeää ratkaista palvelutuotannon sisältö ja velvoitteet ensin ja muodostaa hallintorakenne vasta sen pohjalta. Muutoin vaarana on pelastustoimen kannalta epätarkoituksenmukainen ja byrokraattinen hallintomalli.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Simo Wecksten, pelastuskomentaja, puhelin: 310 30000

simo.wecksten(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Kaupunginkanslia

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

12/2015

1 (49)

Pelastuslautakunta

 

 

 

 

PEK/16

 

15.12.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16

Muut asiat

Päätösehdotus

Pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi muut asiat.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

.

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Agricolankatu 15 A

+358 9 310 1651

0201256-6

FI06800012000626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

helsinginpelastuslaitos@hel.fi

http://www.hel.fi/pel

+358 9 310 30029

 

FI02012566