Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 |
|
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
Kokousaika | 09.01.2018 14:05 - 15:40 |
|
|
Kokouspaikka | Keskuspelastusaseman neuvotteluhuone 338 |
Läsnä
Jäsenet
Turkkila, Matias | puheenjohtaja |
Pasterstein, Dennis | varapuheenjohtaja |
Aivio, Sanna |
|
Alanen, Outi |
|
Kelo, Jarmo |
|
Malm, Anja |
|
Manninen, Sini Susanna | varajäsen |
Mattsson, Raimo | varajäsen |
Muut
Korkiamäki, Jari | va. pelastusjohtaja |
Nordenswan, Henri | hallintopäällikkö |
Reinikainen, Asko | henkilöstön vakinainen edustaja pelastuslaitoksen johtoryhmässä |
Virtanen, Kari | tekninen päällikkö |
Wecksten, Simo | pelastuskomentaja |
Rantala, Elina | johdon sihteeri |
Puheenjohtaja
Matias Turkkila | 1-16 § |
Esittelijät
Simo Wecksten | pelastuskomentaja |
Pöytäkirjanpitäjä
Elina Rantala | johdon sihteeri |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 |
|
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ | Asia |
|
1 | Asia/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
2 | Asia/2 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
3 | Asia/3 | Ilmoitusasiat |
4 | Asia/4 | Kaupunkiympäristön toimiala: pelastuslaitoksen investointimäärärahojen ylitysesitykset vuodelle 2018 |
5 | Asia/5 | Kaupunkiympäristön toimiala: pelastuslaitoksen tulosbudjetti 2018 |
6 | Asia/6 | Kaupunkiympäristön toimiala: pelastuslaitoksen laskutustaksat 9.1.2018 |
7 | Asia/7 | Kaupunkiympäristön toimiala, pelastuslaitos: pelastuslautakunnan avustukset vuodelle 2018 |
8 | Asia/8 | Käytöstä poistuneen ajoneuvokaluston lahjoitukset sopimuspalokunnille vuonna 2018 |
9 | Asia/9 | Pelastuslautakunnan lausunto Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12463 |
10 | Asia/10 | Pelastuslautakunnan lausunto Kaarelan (33.ko, Puustellintie 1) asemakaavan muutoksesta nro 12474 |
11 | Asia/11 | Pelastuslautakunnan lausunto Tattarisillan eritasoliittymän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12480 |
12 | Asia/12 | Pelastuslautakunnan lausunto Työnjohtajankadun kortteleiden asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12481 |
13 | Asia/13 | Pelastuslautakunnan lausunto Töölön sairaalan (Töölönkatu 40) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491 |
14 | Asia/14 | Pelastuslautakunnan lausunto Tanssin talon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12492 |
15 | Asia/15 | Pelastuslautakunnan lausunto Topeliuksenkatu 16:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12493 |
16 | Asia/16 | Muut asiat |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/1 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Pelastuslautakunta päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla pelastuslautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Dennis Pasterstein (Kok.) ja Anja Malm (Vihr.).
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/2 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 2
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Pelastuslautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 21.11.2017 - 3.1.2018 tekemiä päätöksiä:
Pelastuskomentaja | 33 - 35 §:t / 2017 ja 1 - 3 §:t / 2018 |
Pelastusjohtaja | 46 - 48 §:t / 2017 |
Tekninen päällikkö | 7 § / 2017 ja 1 § / 2018 |
Hallintopäällikkö | 4 - 5 §:t / 2018 ja 1 § / 2018 |
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Helsingin kaupungin hallintosäännön 24 luvun 2 §:n mukaan luottamushenkilön ja viranhaltijan pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä siten kuin kuntalaissa säädetään, jos päätöksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi. Pöytäkirjan pitäminen yleisesti nähtävänä on tarpeellista päätösten tiedoksiantamiseksi kunnan jäsenelle.
Pelastuslaitoksen viranhaltijoiden päätösasiakirjat pidetään yleisesti nähtävänä osoitteessa: https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/viranhaltijapaatokset/
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/3 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 3
Ilmoitusasiat
Päätös
Pelastuslautakunta päätti merkitä tiedoksi
1. kaupunginvaltuuston 29.11.2017 § 418 tekemän päätöksen; Itäkeskuksen Kauppakartanonkatu 16:n asemakaavan muuttaminen (nro 12443)
2. kaupunginvaltuuston 13.12.2017 § 455 tekemän päätöksen; Periaatepäätös lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
3. kaupunginvaltuuston 13.12.2017 § 457 tekemän päätöksen; Länsi-Pakilan Pakilantien ja Välitalontien risteyksen ympäristön asemakaavan muuttaminen (nro 12249)
4. kaupunginvaltuuston 13.12.2017 § 458 tekemän päätöksen; Herttoniemen sairaalan alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12444)
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/4 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 4
Kaupunkiympäristön toimiala: pelastuslaitoksen investointimäärärahojen ylitysesitykset vuodelle 2018
HEL 2017-013793 T 02 02 00
Esitys
Pelastuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että vuodelta 2017 käyttämättä jääneistä määrärahoista saadaan käyttää keskeneräisten hankkeiden toteuttamiseen 5.372.000 € (alv 0%) vuoden 2018 talousarvion ylitysoikeutena.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. (Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §)
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Mårten Hellbom, hankintapäällikkö, puhelin: 310 31470
marten.hellbom(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Esitysehdotus
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Vuoden 2017 investointimäärärahojen käytön osalta todetaan seuraavaa:
Talousarviokohta 80906 Irtaimen omaisuuden perushankinta
8090601 Paloautot
Nostolava-auto 2017: Pelastuslautakunta teki päätöksen kahden nostolava-auton hankkimisesta 6.9.2016. Ensimmäinen nostolava-auto valmistui 2017. Toisen nostolava-auton määrärahan ylitysesitys on 973.000 €.
Jakelukuorma-auto 2017 (hybridi): Pelastuskomentaja teki päätöksen jakelukuorma-auton hankinnasta 20.11.2017. Määrärahan ylitysesitys on 178.000 €.
Talousarviokohdan 8090601 (Paloautot) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 1.151.000 €.
8090602 Ensihoitoautot
Ambulanssit 2017: Pelastuslautakunta päätti kolmentoista (13) ambulanssin hankinnasta 16.5.2017. Määrärahan ylitysesitys
on 2.169.000 €.
Talousarviokohdan 8090602 (Ensihoitoautot) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 2.169.000 €.
8090604 Muut hankinnat
Kannettavien tietokoneiden, pöytäkoneiden ja verkkolaitteiden korvaushankinnat: Tilaukset on tehty ja toimitukset ovat vuonna 2018. Määrärahan ylitysesitys on 117.000 €.
Operatiivisen henkilöstöresurssien suunnittelujärjestelmä HESU: Hanke jatkuu edelleen. Määrärahan ylitysesitys on 147.000 €.
Ostotilaus- ja materiaalinhallintajärjestelmän kehittäminen: Hanke jatkuu edelleen vuonna 2018. Määrärahan ylitysesitys on 132.000 €.
CBRN - valvontajärjestelmä: Hanke jatkuu vuonna 2018. Määrärahan ylitysesitys on 44.000 €.
Ensihoidon varustetäydennykset 2017: Tilaukset on tehty, mutta osa toimituksista siirtyy vuodelle 2018. Määrärahan ylitysesitys on
111.000 €.
Talousarviokohdan 8090604 (Muut hankinnat) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 551.000 €.
8090605 Öljyntorjuntakalusto
D - luokan öljyntorjunnan työveneiden öljykerääjät (4 kpl): Öljykerääjistä on jätetty ennakkoilmoitus Hilmaan 1.12.2017. Asialle on Öljysuojarahaston myönteinen ennakkopäätös YM112/465/2013, 10.3.2014. Määrärahan ylitysesitys on 400.000 €.
B-luokan työveneet: Asiasta on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myönteinen ennakkopäätös ja lausunto 8.12.2015. Hankinta kilpailutettiin syksyllä 2017. Hankintapäätös on tehty 28.12.2017. Määrärahan ylitysesitys on 200.000 €.
Öljyntorjuntapuomin hankinta: Öljyntorjuntapuomin hankinnasta (2000 - 4000 m) on jätetty ennakkoilmoitus Hilmaan 1.12.2017. Asialle on Öljysuojarahaston myönteinen ennakkopäätös YM77/465/2014, 7.12.2015. Määrärahan ylitysesitys on 455.000 €.
Öljynkeräyssäiliöiden hankinta: Öljynkeräyssäiliöiden hankinnasta on jätetty ennakkoilmoitus Hilmaan 1.12.2017. Asialle on Öljysuojarahaston myönteinen ennakkopäätös YM77/465/2014, 7.12.2015. Määrärahan ylitysesitys on 446.000 €
Talousarviokohdan 8090605 (Öljyntorjunnan kalustoinvestoinnit) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 1.501.000 €.
Talousarviokohdan 80906 (Irtaimen omaisuuden perushankinta) määrärahaa koskeva ylitysesitys on yhteensä 5.372.000 €.
Keskeneräiset investoinnit valmistuvat vuonna 2018. Hankkeiden toteuttamiseksi esitetään vuoden 2018 talousarvion ylitysoikeudeksi yhteensä 5.372.000 €. Vuoden 2018 talousarviossa ei ole varattu määrärahoja hankkeiden toteuttamiseksi.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Mårten Hellbom, hankintapäällikkö, puhelin: 310 31470
marten.hellbom(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/5 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 5
Kaupunkiympäristön toimiala: pelastuslaitoksen tulosbudjetti 2018
HEL 2017-013659 T 02 02 01
Päätös
Pelastuslautakunta päätti vahvistaa pelastuslaitoksen tulosbudjetin vuodelle 2018 liitteen mukaisesti.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Käyttötalous: Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Investoinnit: Kari Virtanen, Tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Tulosbudjetti 2018 tiivis.pdf |
2 | Tulosbudjetti 2018 laaja.pdf |
3 | Investointien_tulosbudjetti_2018.pdf |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Talousarvioehdotukseen verrattuna tulosbudjettiin on lisätty kuusi henkilötyövuotta ensihoitopalvelun lisäresursoinniksi.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Käyttötalous: Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Investoinnit: Kari Virtanen, Tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Tulosbudjetti 2018 tiivis.pdf |
2 | Tulosbudjetti 2018 laaja.pdf |
3 | Investointien_tulosbudjetti_2018.pdf |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta |
Tiedoksi
Talousyksikkö
TASU
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/6 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 6
Kaupunkiympäristön toimiala: pelastuslaitoksen laskutustaksat 9.1.2018
HEL 2017-013661 T 02 05 00
Päätös
Pelastuslautakunta päätti vahvistaa pelastuslaitoksen laskutustaksat päätöspäivästä lukien liitteen mukaisesti.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Liitteet
1 | Liite_Taksat alkaen 09 01 2018 |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Automaattisten paloilmoituslaitteiden aiheuttamasta hälytyksestä perittävää maksua korotetaan aikaisemmasta 690 eurosta 745 euroon. Korotus on 8 %, mikä vastaa kustannusten kasvua siitä, kun taksa on edellisen kerran päätetty.
Pelastuslain 96 § mukaan pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Perittävän maksun suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää.
Muilta osin taksoissa ei ole muutoksia.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Liitteet
1 | Liite_Taksat alkaen 09 01 2018 |
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta |
Tiedoksi
Talousyksikkö
Valvonnan suunnittelu
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/7 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 7
Kaupunkiympäristön toimiala, pelastuslaitos: pelastuslautakunnan avustukset vuodelle 2018
HEL 2017-005557 T 02 05 01 00
Päätös
Lautakunta päätti jakaa avustuksia seuraavasti:
Helsingin Pelastusliitto ry | 86 000 € |
SPR, Helsingin ja Uudenmaan piiri | 26 000 € |
Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry | 8 000 € |
Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys r.y | 1 000 € |
Suomen Meripelastusseura ry | 1 500 € |
Ellei kaupunginhallitus maksuajankohdista toisin päätä, Helsingin Pelastusliiton ja Suomen Punaisen Ristin avustukset maksetaan neljässä yhtä suuressa osassa 7.1, 7.4, 7.7. ja 7.10. Väestönsuojeluyhdistyksen avustus maksetaan kahdessa yhtä suuressa osassa 7.1. ja 7.4. ja muut avustukset yhdellä kertaa 7.1.
Avustuksen myöntämisen ehtona ovat kaupungin avustuksia koskevien kaupunginhallituksen yleisohjeiden lisäksi, että avustusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen toiminta ja avustuksen käyttötarkoitus liittyy onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan tai väestönsuojeluun edistämiseen Helsingin kaupungissa. Avustuksen saajien tulee suunnitella toimintansa huomioiden sen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen. Avustus on käytettävä hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen eikä sitä saa jakaa edelleen muille yhteisöille tai yksityisille henkilöille. Avustuksen saajan on järjestettävä toiminnan tarkastuksen ohella tilintarkastus, vaikka tilintarkastuslaki ei sitä edellyttäisikään.
Avustuksen saajille annetaan samalla tiedoksi, että ellei toisin ilmoiteta, vuotta 2019 koskeva avustusanomus on jätettävä ensisijaisesti sähköisesti kaupungin asiointiportaalin https://asiointi.hel.fi kautta. Mikäli hakemus jätetään kirjallisesti, on se allekirjoitettava. Kirjallinen hakemus tulee laatia asiointiportaalista saatavalle lomakkeelle. Kirjallinen hakemus sekä mahdolliset sähköisen hakemuksen liitteet tulee toimittaa Helsingin kaupungin kirjaamoon, Pohjoisesplanadi 11-13, sen aukioloaikoina, tai postitse osoitteeseen:
Helsingin kaupunki
Kirjaamo
Pelastuslaitos
PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Hakemuksen on oltava perillä viimeistään 30.4.2018 klo 15.00.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakijat | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Avustusta voidaan jakaa niille järjestöille, jotka ovat hakeneet avustusta määräaikaan 30.4.2017 mennessä. Avustukset maksetaan kaupunginhallituksen määräämissä erissä ja ajankohtina.
Pelastuslautakunnalle on saapunut avustushakemuksia seuraavilta yhteisöiltä: Helsingin Pelastusliitto ry, Suomen Punainen Risti Helsingin ja Uudenmaan piiri, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry, Suomen Meripelastusseura ry, Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys r.y. ja Kotoutuminen ja Työllistyminen ry.
Avustuksia on budjetoitu yhteensä 122.500 euroa. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksen sihteerillä.
Kotoutuminen ja Työllistyminen ry:n osalta avustuksen käyttötarkoitus, avustuksen kohteena olevan toiminnan kustannussuunnitelma, yhdistyksen talouden koko sekä Helsingin kaupungin yhdistykselle aikaisemmin myöntämät avustukset huomioiden avustusta ei ole tarkoituksenmukaista myöntää. Yhdistysrekisteriotteen mukaan yhdistys on aikaisemmin toiminut nimellä Suomen Afrikkalaiset Työttömät ry, joka on hakenut pelastuslautakunnan avustusta vuodelle 2017.
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten turvallisuusosaamista voidaan toteuttaa osana asuinkiinteistöjen omatoimisen varautumisen koulutusta ja asukasiltoja, jollaista toimintaa järjestää vakiintuneesti mm. Helsingin pelastusliitto.
Muutoin myönnettävien avustusten määrä vastaa aikaisempaa tasoa.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
henri.nordenswan(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimusohje, pelastuslautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Hakijat | Esitysteksti |
Tiedoksi
Hakijat
Talousyksikkö
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/8 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 8
Käytöstä poistuneen ajoneuvokaluston lahjoitukset sopimuspalokunnille vuonna 2018
HEL 2017-013532 T 02 07 02
Esitys
Pelastuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle viiden pelastusajoneuvon lahjoittamista sopimuspalokunnille seuraavasti:
1. Lääkäriauto MB Vito 115CDI, vuosimalli 2010, rekisterinumero NHT-323, auton käypä arvo on noin 9.000 euroa, lahjoitetaan Oulunkylän VPK:lle.
2. Miehistönkuljetusauto MB Vito, vuosimalli 2006, rekisterinumero RKF-768, auton käypä arvo on noin 8.500 euroa, lahjoitetaan Haagan VPK:lle.
3. Miehistönkuljetusauto MB Vito, vuosimalli 2006, rekisterinumero RKF-769, auton käypä arvo on noin 8.500 euroa, lahjoitetaan Pakinkylän VPK:lle.
4. Miehistönkuljetusauto MB Vito, vuosimalli 2004, rekisterinumero CYJ-159, auton käypä arvo on noin 6.500 euroa, lahjoitetaan Pukinmäen VPK:lle.
5. Miehistönkuljetusauto MB Vito, vuosimalli 2006, rekisterinumero RKF-771, auton käypä arvo on noin 8.500 euroa, lahjoitetaan Marjaniemen VPK:lle.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. (Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §)
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Mårten Hellbom, hankintapäällikkö, puhelin: 310 31470
marten.hellbom(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Asianosaiset | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Esitysehdotus
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Pelastuslaitoksen ajoneuvojen uudishankintojen yhteydessä käytäntönä on ollut antaa poistettava auto vaihdossa tai poistaa autot kaupungin yleisessä huutokaupassa, mikäli kyseessä on ollut niin sanottu korvaava hankinta. Tästä käytännöstä poiketen on joitakin autoja luovutettu kaupungin sopimuspalokuntien käyttöön. Tällä menettelyllä on voitu turvata sopimuspalokunnilta edellytetty valmius. Näiden hälytyslaitteilla varustettujen ajoneuvojen käyttö sopimuspalokuntien valmiudessa on katsottu olevan tarkoituksenmukaisempaa kuin luovuttaa autot vaihdossa tai huutokaupassa.
Nyt poistettavien pelastusautojen tilalle on hankittu vuosina 2016-2017 korvaushankintana vastaavia autoja. Lahjoitettavia ajoneuvoja koskeva esitys on tehty sopimuspalokuntien vuoden 2017 pelastusautohakemusten ja selvitysten perusteella.
Lahjoitettavien autojen käypä arvo on yhteensä noin 41.000 euroa. Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden lahjoitusohjeiden mukaan kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vastikkeettomasta tai alle käypää arvoa tapahtuvasta luovuttamisesta mikäli kerrallaan luovutettavan omaisuuden arvo on yli 20 000 euroa (Kaupunginjohtajan päätös 4411 § /11.12.2001, Käyttöä vailla olevan irtaimiston käsittely).
Lahjoitettavien pelastusautojen lisäksi pelastuslaitos on valmistelemassa hallintasopimusta Vanhan Käpylän VPK:n kanssa MB Vito -huoltoautosta, vuosimalli 2008, rekisterinumero TVY-188, joka muutostöiden jälkeen toimii sopimuspalokuntien eläinpelastusautona.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400
kari.virtanen(a)hel.fi
Mårten Hellbom, hankintapäällikkö, puhelin: 310 31470
marten.hellbom(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Asianosaiset | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/9 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 9
Pelastuslautakunnan lausunto Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12463
HEL 2016-013345 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunkiympäristötoimialan asemakaavoituspalvelulle Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12463):
Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotukseen (nro 12463).
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
esko.rantanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Asemakaavan muutosalueet, entisen pelastuskoulun (alun perin Haagan kansakoulun) tontti sekä Pääkaupungin turvakoti ry:n tontti, sijaitsevat Etelä-Haagassa Steniuksentien varrella. Turvakodin tonttia koskevaan muutosalueeseen sisältyy myös puisto- ja katualuetta.
Koulun tontilla kaavaratkaisu mahdollistaa tyhjilleen jääneen koulurakennuksen ottamisen asuinkäyttöön sekä kolmen täydentävän asuinrakennuksen sijoittamisen tontille. Kaavamääräysten mukaan koulurakennukseen voi asumisen lisäksi/sijaan sijoittaa myös lähipalvelu-, majoitus-, kahvila-, ravintola-, myymälä-, työ-, harraste-, näyttely-, juhla- sekä kokoontumistiloja. Koulurakennus on suojeltu Sr-2 -merkinnällä. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja sekä arvokkaimpia sisätiloja.
Turvakodin tontilla kaavaratkaisu mahdollistaa tontin käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen. Tonttiin on liitetty pieni osa viereistä puistoa ja sille voidaan sijoittaa kaksi asuinkerrostaloa. Tontin eteläpuoleinen kulkuyhteys Steniuksentieltä Strömstadinpuistoon säilyy.
Suunniteltu asemakaavamuutos ei olennaisilta osiltaan vaikuta pelastustoimintaan.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
esko.rantanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 31.10.2017 § 179
HEL 2016-013345 T 10 03 03
Hankenumero 0740_49
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 31.10.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12463 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29088 tonttia 3 ja korttelin 29100 tonttia 1 sekä puisto- ja katualueita
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta asemakaavan hyväksymisen jälkeen asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaavan muutosehdotuksen nro 12463 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Käsittely
31.10.2017 Ehdotuksen mukaan
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024
nina.valkepintalehtinen(a)hel.fi
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
taina.toivanen(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.09.2017 § 31
HEL 2016-013345 T 10 03 03
Hankenumero 0740_49
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12463 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12463
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 10/2017
Pohjakartta valmistunut: 13.4.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.3.2017
HEL 2016-013345 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20 tonttien asemakaavamuutoksen OAS-suunnitelmaa. Kaupunginmuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä Steniuksentie 14 kiinteistöstä laadittuun rakennushistoriaselvitykseen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Kaavamuutokseen kuuluvat alueet ovat osa Etelä-Haagan kaupunginosaa. Historiallisesti tarkasteltuna Haaga kuului keskiaikaisen Huopalahden kylän maihin, ja alue oli moderniin aikaan asti maanviljelysmaata. 1900-luvun alussa perustettiin kauppapuutarhuri M. G. Steniuksen aloitteesta Haagan puutarhakaupunki rantaradan luoman ratayhteyden varrelle. Hallinnollisen itsenäisyyden saanut Haagan taajaväkinen yhdyskunta perustettiin Korpaksen ja Backaksen tilan maille vuonna 1906. Alueen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Lars Sonck vuonna 1901, joka edelleen laajeni ja tarkentui Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimassa tunnetussa Munkkiniemi-Haaga –suunnitelmassa. Haagan kauppalan perustaminen vuonna 1923 johti asemakaavan tarkentamiseen Berndt Aminoffin asemakaavaluonnoksessa, joka käytännössä ohjasi puutarhakaupungin rakentamista 1920-40 –luvuilla. Haaga liitettiin suuressa alueliitoksessa Helsinkiin vuonna 1946. Helsingin asemakaava-arkkitehtien Birger Brunilan ja Väinö Tuukkasen laatima uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1947. Haagan puutarhakaupungin rakennuskanta uudistui alueliitoksen jälkeen kokonaisvaltaisesti. 93% alueen rakennuksista on alueliitoksen jälkeen rakennettuja. Selkeät rakennustoiminnan huiput ja muutoskaavat ajoittuvat 1950-luvun puoliväliin, 1960-luvun alkuun ja 1970-luvun alkuun. Haagan identiteetti puutarhamaisesti rakennettuna kaupunginosana on säilynyt läpi poikkeuksellisen kerrostuneen kaavahistorian. Steniuksentie on vanhimpia alueen katulinjauksia.
Haagan rakennuskanta on inventoitu kaupunkisuunnitteluviraston tuottamassa ja Tommi Lindhin laatimassa Haagan rakennukset ja arvotus – julkaisussa vuonna 1998. Inventoinnissa kohteet on arvotettu kolmella kriteerillä (arkkitehtoniset, ympäristölliset ja historialliset arvot), luokittelu on tehty kolmeen ryhmään 1-3 vastaten rakennussuojelumerkintöjä sr-1/sr-2/sr-3. Kaavamuutosalue kuuluu yleiskaavassa 2002 rajattuihin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviin alueisiin.
Steniuksentie 14
Steniuksentie 14 on rakennettu Haagan puutarhakaupungin kansakouluksi vuonna 1926-27 arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatela suunnitelmien mukaisesti. Koulu sai 1920-luvun eleganttia klassismia edustavan muodon. Rakennus toimi alun perin sekä suomen- että ruotsinkielisen opetuksen tiloina. Toteutunut rakennus oli mahdollista laajentaa symmetriseksi klassiseksi kokonaisuudeksi, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Alueliitoksen jälkeen koulua laajennettiin uudella pohjoissiivellä vuonna 1947 kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaisesti. Koulurakennus siirtyi vuonna 2006 Helsingin pelastuslaitoksen käyttöön.
Haagan kansakoulu Steniuksentie 14 on kaupunginosainventoinnissa v. 1998 arvotettu huomattavan arvokkaaksi kohteeksi. Koulu on sekä arkkitehtonisesta, ympäristöllisestä että historiallisesta näkökulmasta arvoluokan 1 kohde. Inventoinnin mukaisesti rakennuksen arkkitehtuuri on huolellisesti detaljoitua 1920-luvun klassismia, rakennuksessa on arvokkaita koristeltuja sisätiloja. Kohteella on historiallista arvoa Haagan kauppalan aikaisena koulurakennuksena. Kaupunkikuvassa rakennus muodostaa dominantin Kylätien katusuoran päätteenä, mikä tulee kaavamuutoksessa huomioida. Koulun säilyminen julkisessa käytössä on ensisijaista sen arvojen säilymiseksi.
Rakennuksen julkisivut ja arvokkaat sisätilat ovat säilyneet ja niitä on kunnostettu rakennushistorialliset arvot huomioiden. Tulevassa asemakaavassa rakennuksen ulkoasu sekä arvokkaat sisätilat porrashuone ja juhlasali tulee varustaa niiden arvot turvaavalla merkinnällä. Erillinen länsijulkisivuun liittyvä sisäänkäyntirakennus sopii heikosti rakennuskokonaisuuteen. Koulupihaan kuuluvat elementit, kiviaita ja kadunvarren istutukset ovat tärkeitä miljöön elementtejä, jotka tulee säilyttää tai uusia alkuperäisen mukaisesti. Kaavamuutoksessa tulee huomioida tavoite katutilan väljyydestä, joka puutarhakaupungin perinteitä ylläpitävässä ympäristössä on tärkeää. Sen katukuvaan eivät kuulu kadun molemmin puolin tontinrajaan rakennetut vastakkaiset rakennukset.
Steniuksentie 20
Steniuksentie 20 kiinteistö, alk. Matti ja Maija –koti, on arkkitehti Matti Hakalan vuonna 1961 suunnittelema asuntolarakennus. Rakennus on inventoinnissa v. 1998 luokiteltu arkkitehtoniselta arvoltaan luokkaan 3, ts. säilyväksi rakennukseksi. Modernistisen kolmikerroksisen tiilirakennuksen arkkitehtuuri on säilynyttä, selkeäpiirteistä ja huolellisesti detaljoitua. Kaupunginmuseon kannan mukaan ensisijaista on rakennuksen säilyttäminen ja sille uuden käytön hakeminen.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
mikko.lindqvist(a)hel.fi
Rakennusvirasto 22.3.2017
HEL 2016-013345 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1282-00/17 koskien Etelä-Haagan (29.ko) asemakaavan muutosta, Steniuksenkatu 14 ja 20. Määräaika on 24.3.2017 mennessä.
Etelä-Haagassa Steniuksentien varrella tutkitaan kahden tontin käyttötarkoituksen muutosta ja täydennysrakentamista.
Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavahankkeessa ovat lisätiedonantajat.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
jere.saarikko(a)hel.fi
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237
olli.haanpera(a)hel.fi
Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 13.03.2017 § 19
HEL 2016-013345 T 10 03 03
Päätös
Pelastuslaitos puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.
Päätöksen perustelut
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslaitoksen lausuntoa koskien asemakaavamuutosta osoitteissa Steniuksentie 14 ja 20.
Asemakaavan muutos koskee Etelä-Haagassa sijaitsevien entisen pelastuskoulun (alun perin Haagan kansakoulun) tonttia osoitteessa Steniuksentie 14 sekä Pääkaupunkiseudun turvakodin tonttia osoitteessa Steniuksentie 20.
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa vuonna 1928 valmistuneen, tällä hetkellä tyhjillään olevan, koulurakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön sekä täydentävien asuinrakennusten sijoittaminen tontille. Lisäksi tavoitteena on suojella historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävän koulurakennuksen ulkoasu ja arvokkaimmat sisätilat.
Turvakodin tontilla tavoitteena on tutkia tontin käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen. Turvakotitoiminta on siirtymässä pois Etelä-Haagasta.
Suunniteltu asemakaavamuutos ei olennaisilta osiltaan vaikuta pelastustoimintaan.
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
juha.rintala(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/10 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 10
Pelastuslautakunnan lausunto Kaarelan (33.ko, Puustellintie 1) asemakaavan muutoksesta nro 12474
HEL 2016-012437 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden asemakaavoituspalvelulle seuraavan lausunnon asemakaavan muutoksesta nro 12474, Puustellintie 1, (33.ko) Kaarela:
Pelastuslautakunta puoltaa asemakaavan muutoksen hyväksymistä.
Suunnitellulla asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta pelastustoimintaan.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
juha.rintala(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kortteliin 33249, tontille 1 osoitteessa Puustellintie 1 tehdään asemakaavan muutos. Muutos mahdollistaa ikääntyvien palveluasumisen alueella. Alueelle suunnitellaan enintään viisikerroksista kerrostaloa, johon sijoittuu yksityinen palveluasumisyksikkö. Lisäksi alueelle on suunnitteilla sijoittaa talon ja lähiympäristön asukkaita palvelevia ravintola- ja toimintatiloja.
Kaavamuutoksen kokonaiskerrosala on 6 500 k-m2. Alueen rakennusoikeus kasvaa 5 200 k-m2. Ratkaisu mahdollistaa ikääntyvien palveluasumisen Malminkartanossa ja tehostaa kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
juha.rintala(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Kaupunkiympäristölautakunta
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 31.10.2017 § 183
HEL 2016-012437 T 10 03 03
Hankenumerot 4001_2 ja 4001_5
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 31.10.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12474 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan (Kaarela, Malminkartano) korttelin 33249 tonttia 1 ja puistoaluetta
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internetsivuilla: Päätöksenteko.
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta asemakaavan hyväksymisen jälkeen asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaavan muutosehdotuksen nro 12474 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Minna Koskinen, arkkitehti, puhelin: 310 37469
minna.koskinen(a)hel.fi
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
taina.toivanen(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 18.09.2017 § 25
HEL 2016-012437 T 10 03 03
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12474 pohjakartan kaupunginosassa 33 Kaarela. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12474
Kaupunginosa: 33 Kaarela
Kartoituksen työnumero: 24/2017
Pohjakartta valmistunut: 30.6.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Rakennusvirasto 21.4.2017
HEL 2016-012437 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1284-00/17 Helsingin seurakuntayhtymän asemakaavan muutoshakemuksesta Kaarelan tontille 33249/1, Huvilakatu 25. Määräaika on 21.4.2017 mennessä.
Kortteliin 33249, tontille 1 tehdään asemakaavan muutos. Muutos mahdollistaa ikääntyvien palveluasumisen alueella. Alueelle suunnitellaan enintään viisikerroksista kerrostaloa, johon sijoittuu yksityinen palvelu-asumisyksikkö. Nykyisiä tontinrajoja mahdollisesti muutetaan.
Hulevesien viivytysmahdollisuudet tulee tutkia kaavan laatimisen yhteydessä, kun nykyinen rakentamaton alue muutetaan rakennetuksi.
Pihan korot ja korkojen liittyminen katualueeseen ja puistoalueeseen tulee tarkastella huolellisesti.
Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavahankkeessa ovat lisätiedonantajat.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
jere.saarikko(a)hel.fi
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237
olli.haanpera(a)hel.fi
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 11.4.2017
HEL 2016-012437 T 10 03 03
Helsingin seurakuntayhtymä, asemakaavan muutoshakemus Kaarelan tontille 33249/1
Kohde sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle. Avokallioita esiintyy erityisesti alueen eteläosissa. Lähimmät rakennukset sijoittuvat alle 50 m etäisyydelle rakennuspaikasta. Lisäksi noin 50 m päähän rakennuspaikan itäpuolelle sijoittuu Malminkartanon viemäritunneli. Tavanomaisissa louhintatapauksissa tunneli tulee ottaa huomioon, kun etäisyys tunneliin on 40 metriä tai pienempi. Kohteen louhintatöissä on huomioitava vähintään ympäröivien rakennusten sallitut tärinärajat.
Lisätiedot
Markku Savolainen, vs. geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 71368
markku.savolainen(a)hel.fi
Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 31.03.2017 § 35
HEL 2016-012437 T 10 03 03
Päätös
Pelastuslaitos puoltaa esitettyä asemakaavan muutosta osoitteessa Puustellintie 1.
Päätöksen perustelut
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslaitoksen lausuntoa koskien asemakaavan muutosta osoitteessa Puustellintie 1, kortteliin 33249, tontille 1.
Kortteliin 33249, tontille 1 tehdään asemakaavan muutos. Muutos mahdollistaa ikääntyvien palveluasumisen alueella. Osoitteeseen Puustellintie 1 suunnitellaan enintään viisikerroksista kerrostaloa, johon sijoittuu yksityinen palveluasumisyksikkö. Lisäksi alueelle on suunnitteilla sijoittaa talon ja lähiympäristön asukkaita palvelevia ravintola- ja toimintatiloja. Puustellintien varteen, kadun länsisivulle varataan tila uudelle jalkakäytävälle.
RakMK E1:n vaatimukset paloturvallisuuteen liittyen tulee huomioida rakennuslupavaiheessa.
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 040 754 8393
juha.rintala(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/11 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 11
Pelastuslautakunnan lausunto Tattarisillan eritasoliittymän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12480
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon koskien Tattarisillan eritasoliittymän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta nro 12480:
Raitiotiekiskojen ympäristö tulee suunnitella siten, että sitä voidaan tarvittaessa käyttää hälytysajoon.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236
katja.seppala(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden asemakaavoituspalvelu on pyytänyt pelastuslautakunnan lausuntoa Tattarisillan eritasoliittymän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12480.
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee alueita Lahdenväylällä ja Porvoonväylällä Kehä 1:n liittymästä koilliseen sekä alueita Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueilla. Asemakaava mahdollistaa uuden eritasoliittymän Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen.
Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa väylille laadittiin aluevaraussuunnitelma tieosuuden toimivuuden parantamiseksi. Tiealue on asemakaavassa rajattu aluevaraussuunnitelman mukaiseksi. Asemakaavan muutoksessa otetaan huomioon julkisen liikenteen, pyöräilyn ja autoilun yhteystarpeet Malmin lentokentän alueelle.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että liikenneyhteydet ja alueen saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla paranevat merkittävästi. Lahdenväylän muodostama estevaikutus kaupunkirakenteessa pienenee.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu Tattarisillan eritasoliittymän liikennesuunnitelma (piir.nro 6772), jossa esitetään toiminnot Tattarisillantielle ja Kivikonlaidalle. Katualueille varataan tila raitiotieliikenteelle. Tattarisillan poikki on suunnitteilla säteittäinen pikaraitiotieyhteys Helsingin keskustasta ja poikittainen runkolinja Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen.
Kaava turvaa tiealueella sijaitsevan kriisiajan vedenottamon käytön jatkumisen. Alueelle on sijoitettu uusi varaus teknisen huollon alueeksi esimerkiksi lumen vastaanottokäyttöön rakentamattomien teollisuustonttien paikalle Lahdenväylän varrelle Kivikon teollisuusalueelle sekä uusi puistosilta Kivikon ulkoilupuistosta Lahdenväylän yli.
Uutta toimitila- ja teollisuuskerrosalaa alueelle tulee yhteensä noin 11 750 k-m2.
Tiealueet ovat suurimmalta osin valtion omistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa loput kaava-alueesta. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236
katja.seppala(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Asemakaavoituspalvelu
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 244
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Hankenumero 4844_3, 4844_11
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 21.11.2017 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12480 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju) liikenne- ja suojaviheraluetta, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikenne- ja suojaviheraluetta, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) liikenne-, erityis- ja suojaviheraluetta sekä kaupunginosan rajaa ja asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju) korttelin 38171 tontteja 28, 29 ja 30 sekä liikenne-, katu-, puisto- ja virkistysaluetta, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikennealuetta, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) korttelin 47046 tonttia 37, korttelin 47098 tonttia 5, korttelia 47099 sekä katu- ja liikennealuetta.
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Internet-sivuilla Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi.
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12480 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
21.11.2017 Pöydälle
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795
valtteri.heinonen(a)hel.fi
Topi Vuorio, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37193
topi.vuorio(a)hel.fi
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37252
mikko.juvonen(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.10.2017 § 41
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Hankenumero 4844_3
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan12480 pohjakartan kaupunginosissa 38 Malmi, 41 Suurmetsä ja 47 Mellunkylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12480
Kaupunginosa: 38 Malmi, 41 Suurmetsä, 47 Mellunkylä
Kartoituksen työnumero: 30/2017
Pohjakartta valmistunut: 7.9.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Asemakaava-alue on yli 2 km pituinen nauhamainen alue pääosin moottoritien aluetta (Lahdenväylä, Porvoonväylä). Alueen koosta ja maankäytöstä johtuen asemakaava on tarkoituksenmukaista esittää poikkeuksellisesti mittakaavassa 1:2000, jolloin asemakaava on esitettävissä kokonaisuudessaan yhdellä tulostearkilla.
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Nimistötoimikunta 23.08.2017 § 5
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Arkkitehti Valtteri Heinonen esitteli Tattarisillan eritasoliittymän asemakaavan muutokseen liittyvää vihersillan nimeämisasiaa Tattariharjun ja Kivikon osa-alueiden rajalla.
Nimistötoimikunta päätti esittää suunnitteilla olevalle sillalle nimeä
Kivikon puistosilta–Stensböle parkbro
(silta)
Perustelu: Liitynnäinen, Kivikon osa-alueen mukaan.
Helsingissä on aiemmin nimetty Latokartanon, Myllypuron ja Kivikon osa-alueiden rajalle Viikin puistosilta–Viks parkbro (nimistötoimikunta 9.11.2005, vahvistunut 6.7.2007).
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
johanna.lehtonen(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 14.11.2016
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 11.10.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tattarisillan eritasoliittymän osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Malmin (38. ko), Mellunkylän (47. ko) ja Suurmetsän kaupunginosissa (41. ko). Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Suunnittelualueeseen kuuluu Lahdenväylän ja Porvoonväylän alue Kehä 1:n liittymästä koilliseen sekä alueita Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueilla. Asemakaava mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Uusi Tattarisillantie yhdistää Kivikonlaidan ja Tattariharjuntien toisiinsa ja Lahdenväylään, mikä parantaa merkittävästi alueen saavutettavuutta.
Katualueille varataan tila raitioliikenteelle. Alueen poikki on suunnitteilla säteittäinen pikaraitiotieyhteys Helsingin keskustasta ja kehämäinen Raide-Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen.
Lahdenväylälle ja Porvoonväylälle laaditaan samanaikaisesti kaavoituksen kanssa aluevaraussuunnitelma, jossa pyritään tieosuuden toimivuuden parantamiseen. Tiealueiden laajuustarvetta tutkitaan aluevaraussuunnitelmassa. Osa nykyisestä tiealueesta on asemakaavoittamatonta.
Alueelle suunnitellaan pyöräily-yhteydet osaksi baanaverkostoa. Alueelle tutkitaan lumen vastaanottopaikan sijoittamista rakentamattoman teollisuustontin paikalle Lahdenväylän varrelle. Kivikon ulkoilupuistosta suunnitellaan uuden puistosillan rakentamismahdollisuuksia Lahdenväylän yli. Silta muodostaisi uuden jalankulku- ja pyöräilyreitin Malmin ja Kivikon välille ja tukisi ekologisia yhteyksiä.
Kivikon teollisuusalueella teollisuustonttien rajoja tarkistetaan. Rakennusviraston maanalainen hiekkasiilo Tattariharjuntien läheisyydessä pyritään säilyttämään toiminnassa.
Tiealueet ovat suurilta osalta valtion omistuksessa. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964-2009.
Porvoonväylän länsipäässä kaistojen välissä ja Porvoonväylän molemmilla puolilla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteita, jotka kuuluvat tukikohta IV:n asemiin 7-8. Kyseessä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osin betonoitu. Kokonaisuuteen kuluu betonista valettuja avoimia ja katettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita, joiden katot on räjäytetty. Porvoonväylän eteläpuolella on suuri piikkilankaesteen suojavalli. Linnoituslaitteet kuuluvat osana laajempaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009/Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet) kokonaisuuteen.
Suunnitellun Tattarisillantien kohdalla Lahdenväylän itäpuolella ja kapealla metsävyöhykkeellä Lahdenväylän länsipuolella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkitien jäänteitä. Suunniteltu tie ja silta tuhoavat kyseiset tiejäännökset.
Ensimmäisen maailmasodan aikaiset linnoitusrakenteet ja niihin liittyvät tykkitiet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muinaismuistolain (295/1963) mukaan siten lain suojaamia. Ensisijaisena lähtökohtana on aina niiden säilyttäminen.
Linnoitteisiin ja tykkiteihin kohdistuvista kajoavista suunnitelmista täytyy järjestää neuvottelu Museoviraston kanssa ennen seuraavaa kaavavaihetta. Säilytettävistä kohteista neuvotellaan Helsingin kaupunginmuseon kanssa.
Pieni osa Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (RKY2009/Malmin lento-asema) kuuluu suunnittelualueeseen.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavan muutosluonnokseen.
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
markku.heikkinen(a)hel.fi
Rakennusvirasto 11.11.2016
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1267-00/16 sekä kaavaluonnoksesta (Tattarisillan eritasoliittymä, asemakaava ja asemakaavan muutos kaupunginosissa 38. Malmi, 41. Suurmetsä ja 47. Mellunkylä) 11.11.2016 mennessä.
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee liikenne-, katu- ja suojaviheralueita Lahdenväylällä ja Porvoonväylällä Kehä I liittymästä koilliseen sekä katu-, puisto-, virkistys-, ja tonttialueita Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueilla. Asemakaava mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen uuden siltayhteyden avulla. Lisäksi kaavamuutoksessa tutkitaan uuden lumenvastaanottopaikan sijoittamista rakentamattoman teollisuustontin paikalle Lahdenväylän varrelle ja uuden puistosillan rakentamismahdollisuutta Kivikon ulkoilupuistosta Lahdenväylän yli.
Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa Lahden ja Porvoon väylille laaditaan aluevaraussuunnitelmaa tieosuuden toimivuuden parantamiseksi. Kaavamuutosalueen katualueilla varataan tila raitioliikenteelle: Tattarisillan poikki on suunnitteilla pikaraitiotieyhteys Helsingin keskustasta sekä runkolinja Raide-Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen. Tiealueet ovat pääosin valtion omistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa loput kaava-alueesta.
Puistosilta
Puistosillan rakentamismahdollisuuden tutkiminen osana kaavamuutosta on hyvä lähtökohta. Puistosiltayhteys on tarpeellinen viheralueiden kytkeytyneisyyden ja ekosysteemipalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Vihersilta tarvitsee toimiakseen ekologisena yhteytenä riittävästi tilaa kasvillisuudelle. Sillalle pitää olla mahdollista istuttaa myös puita. Siltayhteyden mitoituksen lisäksi yhtä tärkeää on huomioida viherverkoston ketjun toimivuus sillan molemmissa päissä. Puistosilta sijoittuu länsipäässä tärkeälle pohjavesialueelle. Siltarakenteiden sijoittuminen ja vaikutukset alueella sijaitsevaan lähde- ja pohjavesialueeseen tulee selvittää jo kaavoitusvaiheessa. Lisäksi kaavamuutoksen ja aluevaraussuunnitelman yhteydessä on hyvä tutkia alustavasti mahdollisuuksia kehittää Lahdenväylän maasiltaosuuden alittavaa yhteyttä ja sen toimivuutta osana ekologista käytävää.
Kaavamuutostyön yhteydessä tulee määritellä, mitä toimintoja ja liikkumismuotoja puistosillalle suunnitellaan. Tällöin on mahdollista arvioida sillan mitoitusta, alustavaa toteutusta ja kunnossapitomahdollisuuksia. Esimerkiksi hiihtoyhteyden vaatima tilavaraus ja toimivuus muun ympärivuotisen kunnossapidon kanssa vaikuttavat sillan mitoitukseen ja jatkoyhteyksien kehittämistarpeisiin kaavamuutosalueen ulkopuolella.
Lumenvastaanottopaikka
Lumenvastaanottopaikaksi esitettävän alueen halutaan näkyvän asemakaavassa yksiselitteisenä. Malmin nykyisestä lumenvastaanottopaikasta on käytetty kaavamerkintää E-1, erityisalue lumenvastaanottopaikkaa varten. Rakennusvirasto esittää käytettäväksi sitä tai vastaavaa merkintää uudelle rakennettavalle lumenvastaanottopaikalle.
Lumenvastaanottoon liittyvä hulevesien käsittelyalue tulee osoittaa kaavassa mahdollisimman laajaksi. Alueella sijaitseva kosteikko ottaa tällä hetkellä vastaan Tattariharjun teollisuusalueen hulevesiä ja tasaa mahdollisissa tulvatilanteissa jonkin verran Viikinojasta tulevaa vesimäärää. Lumenvastaanottopaikan sulamisvesien myötä hulevesien käsittelytarve kasvaa sekä määrällisesti että laadullisesti.
Rakennusvirasto esittää uuden lumenvastaanottopaikan ja hulevesien käsittelyalueen rakentamisen vaikutusten selvitysten käynnistämistä jo kaavamuutosvaiheessa. Uuden lumenvastaanottopaikan tulee olla käytettävissä ennen nykyisen Malmin lumenvastaanottopaikan poistumista käytöstä.
Tattarisilta ja sen ympäristö
Tattarisillantien ja Tattariharjuntien risteysalueen läheisyydessä sijaitsevan kapean viheralueen tulee osoittaa kaavassa EV-merkinnällä suojaviheralueeksi. Teknisten järjestelmien sijainnin takia viheraluetta on tarve edelleen kehittää järjestelmien käyttö ja toimivuus huomioiden.
Kaavaselostuksessa todetaan, että hiekan ja suolan varastointiin käytettävät kalliosiilot pyritään säilyttämään. Tattariharjun kalliosiilot ovat koillisen Helsingin ainoat kalliossa sijaitsevat hiekka- ja suolasiilot. Rakennusvirasto katsoo, että kaavamuutoksen lähtökohtana on siilojen ja niiden käytön sekä huoltoyhteyksien säilyminen. Jos siiloja ei pystytä säilyttämään, tulee niille osoittaa vastaava korvaava sijainti kaavamuutoksen yhteydessä. Uusi paikka voi sijaita tämän kaavamuutosalueen ulkopuolella. Tattarisillantien alustavassa liikennesuunnitelmassa osa kalliosiiloista huoltoluukkuineen on jäämässä tulevan katuyhteyden alle.
Tattarisillan liikenneratkaisussa tulee tutkia Lahdenväylän ramppien sijoittumista siten, että sillan kannen liikuntasauma ei asetu risteysalueelle. Lahdenväylän ramppien pengertämisen tilanvaraukset tarkastellaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Pengerretyt rampit ovat kunnossapidon kannalta helpommat hoitaa, koska vilkasliikenteinen moottoriväylä asettaa haasteita tukimuurien kunnossapidolle. Mikäli rampit esitetään rakennettavaksi tukimuureilla, on ne sijoitettava siten, että muurien korkeudet tulevat mahdollisimman mataliksi ja niiden ympäristöön jää tilaa kunnossapitoa varten. Asemakaavassa tulee esittää ramppien ja pengerten tilanvaraukset. Sillan ja ramppien tilanvarauksien tulee olla riittävät lumen auraukseen, jotta liikenne sujuu myös talven kunnossapidon yhteydessä.
Tattarisillantien sijoittuminen, vaikutukset ja muutostarpeet nykyiseen katu- ja viherympäristöön myös kaavamuutosalueen ulkopuolella, tulee selvittää kaavoitusvaiheessa, erityisesti Kivikon puolella. Esimerkiksi asemakaava-alueen eteläpuolella, Kivikon liikuntapuistossa sijaitsee Kivikon frisbeegolfrata, jonka radat tulevat lähelle kaava-aluetta. Frisbeegolfradan, samoin kuin muiden alueen viherpalveluiden, kehittäminen on ollut esillä rakennusvirastossa.
Lisätiedot
Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335
anni.tirri(a)hel.fi
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
heikki.takainen(a)hel.fi
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
nina.mouhu(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 28.10.2016
HEL 2016-009691 T 10 03 03
Maaperätiedot
Suunnittelualue sijoittuu korkeustasolle noin +17,5…+35,0. Maanpinnan korkeus on alimmillaan noin 1,5 km pitkällä Kehä I:n ja Porvoonväylän välisellä osuudella. Maanpinnan korkeus kasvaa voimakkaasti suunnittelualueen pohjoisosissa sekä alueen itä- ja lounaispuolilla. Kehä I:n ja Porvoonväylän välinen osuus suunnittelualueesta sijoittuu pääosin savikolle. Savikerroksen paksuus on suurimmillaan noin 13 m. Paikoin saven päälle sijoittuu 0…2 m kerros turvetta ja paikoin kitkamaatäytteitä. Savikerroksen alla on silttiä sekä moreenia. Kairaussyvyydet vaihtelevat 0…34 metrin välillä. Mm. suunnittelualueen pohjois- ja kaakkoisosissa pohjamaa on hiekkaa sekä moreenia. Nykyisten väylien ympärillä esiintyy myös avokallioita. Poraamalla tehtyjä kalliovarmistuksia on tehty vain muutamia. Suunnittelualueen pohjoisosa sijoittuu Alppikylän tärkeälle pohjavesialueelle, jossa sijaitsee lähteitä sekä pohjavedenottamo. Pohjavesialueen rajaus esitetään liitekartassa. Pohjatutkimuksia suunnittelualueella on tehty runsaasti eri vuosikymmenten aikana.
Alueen rakennettavuus
Suunnittelualueelle sijoittuva nykyinen Lahdentie on perustettu osittain maan varaan ja osittain paalulaatalla. Myös tuleva eritasoliittymä voidaan savialueilla toteuttaa paalulaattarakenteena. Vaihtoehtoisesti syvästabilointia voidaan käyttää savialueiden pohjanvahvistusmenetelmänä, kun täyttökorkeus saven yläpintaan nähden on suuruusluokalleen enintään noin 3 m. Turvekerrokset poistetaan täytettäviltä alueilta, mutta esim. viheralueilla niiden massastabilointi voi olla mahdollista. Kitkamaa- ja kallioalueilla rakenteet toteutetaan maan- tai kallionvaraisina.
Savialueiden alueellinen stabiliteetti on tarkastettava maa-ainestäyttöjä suunniteltaessa. Myös alueelle mahdollisesti sijoitettavan lumenkaatopaikan osalta täytyy ottaa huomioon tarvittavat pohjanvahvistustarpeet sekä alueellisen stabiliteetin aiheuttamat rajoitteet.
Tattarisillantien toteutuksessa on otettava huomioon kadun alle sijoittuvat nykyiset kalliotilat.
Alueen rakentamisessa on otettava huomioon pohjavesialueen suojeluun liittyvät toimenpiteet.
Lisätiedot
Markku Savolainen, projektinjohtaja, puhelin: 310 71368
markku.savolainen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/12 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 12
Pelastuslautakunnan lausunto Työnjohtajankadun kortteleiden asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12481
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Työnjohtajankadun kortteleiden asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12481:
1. Kaava-alueen sammutusvesijärjestelyt tulisi suunnitella alueelle yhtenä kokonaisuutena. Uudisrakentamisen myötä alueella jo entuudestaan olevia paloposteja ei voida pitää riittävänä tasona sammutusvedelle.
2. Kaavan tulisi mahdollistaa tarvittavien savunpoistokuilujen, sammutusvesialtaiden, sammutusvesiasemien ja muiden vastaavien pelastustoimintaa tukevien järjestelyiden sijoittamisen kaava-alueelle (tarvittaessa myös rakennuksiin ja kansitasoille). Myös maanalaisten tilojen edellyttämät sammutusreitit tulee huomioida tilavarauksissa.
3. Jatkosuunnittelussa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida pelastuslaitoksen julkaisemat ohjeistukset rakenteellista paloturvallisuutta koskien.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222
joonatan.suosalo(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden asemakaavoituspalvelu on pyytänyt pelastuslautakunnan lausuntoa Herttoniemen Työnjohtajankadun kortteleiden asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12481. Herttoniemen yritysalueen eteläosassa, jossa on poistuvaa teollisuutta ja rakentamattomia tontteja, suunnitellaan asuntoja sekä liike- ja muita toimitiloja Herttoniemen keskustan laajentamiseksi.
Kaavamuutoksessa on kerrosalaa yhteensä noin 167 000 k-m2. Uutta asuntokerrosalaa on noin 136 000 k-m2. Asukasmäärän lisäys on noin 3400. Rakennusten korkeudet vaihtelevat 6 ja 16 kerroksen välillä.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222
joonatan.suosalo(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Asemakaavoituspalvelu
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 254
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Hankenumero 1086_5, 1086_10
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 28.11.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12481 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos 43. kaupunginosan (Herttoniemi) kortteleita 43052, 43054, 43084 ja korttelin 43053 tonttia 1 sekä katu-, puisto- ja rautatiealueita.
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaavan muutosehdotuksen nro 12481 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Käsittely
28.11.2017 Ehdotuksen mukaan
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Mikko Näveri ja liikenneinsinööri Markus Ahtiainen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331
mikko.naveri(a)hel.fi
Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37088
markus.ahtiainen(a)hel.fi
Kati Immonen, insinööri (maaperän pilaantuneisuus ja haitta-aineet), puhelin: 310 37254
kati.immonen(a)hel.fi
Pekka Leivo, diplomi-insinööri (teknillistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37388
pekka.leivo(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.09.2017 § 21
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Hankenumero 1086_5
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12481 pohjakartan kaupunginosassa 43 Herttoniemi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12481
Kaupunginosa: 43 Herttoniemi
Kartoituksen työnumero: 33/2017
Pohjakartta valmistunut: 4.9.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Nimistötoimikunta 05.04.2017 § 28
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Nimistötoimikunta käsitteli Herttoniemen yritysalueella tarvittavaa nimistöä arkkitehti Mikko Näverin esittelyn pohjalta.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle nimeä
Peltisepänkuja–Plåtslagargränden
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (teollisuusammattilaiset). Korttelissa toiminut, Gabriel Wilhelm Sohlbergin (1851–1913) vuonna 1876 perustama Oy G. W. Sohlberg Ab valmisti mm. peltikattoja. Alkuun Sohlbergin peltisepänverstas sijaitsi Ullanlinnassa.
Alueen muihin nimistötarpeisiin palataan myöhemmin tarvittaessa.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
johanna.lehtonen(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2016 § 440
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Ksv:n hankenumero 1086_5, karttaruudut 675501, 675502, 676501, 676502
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
hyväksyä 13.12.2016 päivätyn Työnjohtajankadun kortteleiden asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos koskee 43. kaupunginosan (Herttoniemi) kortteleita 43052, 43054, 43084 ja korttelin 43053 tonttia 1 sekä katu-, puisto- ja rautatiealueita.
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331
mikko.naveri(a)hel.fi
Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37088
markus.ahtiainen(a)hel.fi
Kati Immonen, insinööri (maaperän pilaantuneisuus ja haitta-aineet), puhelin: 310 37254
kati.immonen(a)hel.fi
Peik Salonen, insinööri (teknillistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37248
peik.salonen(a)hel.fi
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 27.10.2016
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Alueen etelä- ja pohjoislaidalla on pohjasuhdetiedoissa havaittu ohuehko savikerros. Alueen keskiosa sijoittuu kitkamaa-alueelle.
Rakennusten perustamisolosuhteet alueella ovat hyvät.
Etelä- ja pohjoislaidalla rakennukset perustetaan lyöntipaaluilla kantavan kitkamaan tai kallion varaan. Keskialueella matalampien rakennusten (alle 8 krs) osalla olosuhteet maanvaraiselle perustamiselle ovat hyvät. Korkeampien rakennusten osalla maanvaraisen perustamisen mahdollisuutta voidaan harkita tarkempien pohjatutkimustietojen perusteella.
Katujen ja yleisten alueiden perustamisolosuhteet ovat hyvät.
Lisätiedot
Miia Paatsema, projektipäällikkö, puhelin: 310 37820
miia.paatsema(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 11.10.2016
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 28.9.2016
Herttoniemen yritysalueen eteläosaan, jossa on poistuvaa teollisuutta ja rakentamattomia tontteja, suunnitellaan asuntoja sekä liike-, palvelu- ja muita toimitiloja. Tavoitteena on rakentaa urbaania ja arkkitehtonisesti eloisaa kaupunkia hyvien julkisen liikenteen yhteyksien ja kehittyvien kaupallisten palveluiden äärelle.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1981–2013) ja osa alueen tonteista on toimistorakennusten, osa teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta. Yleiskaava 2002:ssa osa alueesta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja osa työpaikka-alueeksi. Helsingin uudessa, tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa (2016) alue on merkitty liike- ja palvelukeskustaksi C1, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Osa tonteista on tyhjillään ja osalla sijaitsee monen ikäistä ja vaihtelevaa toimitilojen ja teollisuuden rakennuskantaa 1940-luvulta 1990-luvulle. Kaupunginmuseo pitää erittäin tärkeänä, että suunnittelualueen historiasta jää kertomaan edes yksi rakennus. Punatiilinen kolmikerroksinen G.W. Sohlbergin tehtaan ensimmäinen rakennusosa on merkitty asemakaavan luonnoksessa suojeltavaksi rakennukseksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Erkki Huttunen ja Einari Teräsvirta ja se rakennettiin vuosina 1945-47. G.W. Sohlberg oli suurimpia Herttoniemeen asettuneita yrityksiä. Kulttuurihistorian vaalimisen näkökulmasta on tärkeää, että alueen teollisesta historiasta jää kerrostumia rikastamaan uudistuvaa kaupunkirakennetta. Tiilinen teollisuusrakennus on kulttuurihistoriallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokas.
Herttoniemen teollisuusalue on osittain muuttumassa pääkäyttötarkoitukseltaan asuinalueeksi. Alueen historian kannalta muutos on merkittävä. Tämän vuoksi kaupunginmuseo esittääkin, että alueesta tehdään suppea rakennushistoriaselvitys ja se dokumentoidaan valokuvaamalla ennen kuin muutoksiin ryhdytään.
Kaupunginmuseolla ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa.
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846
sari.saresto(a)hel.fi
Rakennusvirasto 5.10.2016
HEL 2011-010482 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1082-01/16, Työnjohtajankadun korttelit. Määräaika on 4.11.2016.
Sijainti ja tavoitteet
Herttoniemen yritysalueen eteläosassa, jossa on poistuvaa teollisuutta ja rakentamattomia tontteja, suunnitellaan asuntoja sekä liike-, palvelu- ja muita toimitiloja. Tavoitteena on rakentaa urbaania ja arkkitehtonisesti eloisaa kaupunkia hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle.
Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi tonttien viereisiä katualueita sekä osa Asentajanpuistosta. Asentajanpuistoa on tavoitteena kehittää vastaamaan paremmin alueen kasvavaan asukasmäärään. Entistä rautatiealuetta kiinteistöjen välissä Konemestarinkadun ja Työnjohtajankadun välillä kehitetään Insinöörinkadun jatkeena ja se siirtyy kaavan myötä katualueeksi.
Lausunto
Herttoniemen teollisuusaluetta ollaan tiivistämässä ja sinne sijoitetaan yhä enemmän myös asuntorakentamista.
Asentajan- ja Valurinpuisto luovat yhdessä tärkeän vihervyöhykkeen ja samalla kevyen-, pyöräliikenteen ja jalankulun reitin Herttoniemenrannasta Itäkeskuksen suuntaan sekä ainoan laajahkon puistokokonaisuuden Herttoniemen teollisuusalueen sisällä. Puistot vaikuttavat olennaisesti tulevien asukkaiden viihtymiseen teollisuusympäristössä. Tämän vuoksi Valurin- ja Asentajanpuiston pinta-alaa ei pidä olennaisesti pienentää. Kaavamuutoksen tulisikin luoda puitteet viheralueiden kehittämiselle yhdessä uusien asukkaiden kanssa.
Hampuris-pikaruokaravintolalle tai muulle vastaavalle toiminnalle tulee hakea kaava-alueelta paremmin sille soveltuva paikka. Nykyinen paikka puiston laidalla on tuulinen ja avoin, mikä aiheuttaa roskien leviämistä pitkälle ympäristöön kuten sen vieressä olevaan puistoon. Yleisilme kärsii ravintolan keskeisestä ja näkyvästä sijainnista.
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
birgitta.rossing(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/13 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 13
Pelastuslautakunnan lausunto Töölön sairaalan (Töölönkatu 40) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491
HEL 2016-012700 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Töölön sairaalan (Töölönkatu 40) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491:
Pelastuslautakuntakunnalla ei ole huomautettavaa Töölön sairaalan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491.
Asemakaavan muutosehdotuksessa on palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät asiat mahdollisia.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
esko.rantanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden asemakaavoituspalvelu on pyytänyt lausuntoa Töölön sairaalan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491.
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Töölön sairaalaaluetta, joka sijaitsee Topeliuksenkadun, Sibeliuksenkadun ja Töölönkadun rajaamassa korttelissa Taka-Töölössä. Sairaalatoiminta alueella päättyy 2020-luvulla. Kaavaratkaisu mahdollistaa asuinrakentamisen alueen pohjoisosaan muodostettavaan uuteen kortteliin, sairaalan vanhan laajennusosan ja asuntolan tilalle. Alueen eteläosassa sijaitseva, entinen Punaisen Ristin sairaalan rakennus säilyy ja sen arvokkaat ominaispiirteet suojellaan. Rakennuksen eteläpuolelle on mahdollista rakentaa matala laajennusosa nykyisen sairaalan lisärakennuksen paikalle. Kaava mahdollistaa eteläosalle joustavasti erilaista toimintaa palvelutiloista toimitiloihin.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
esko.rantanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 249
HEL 2016-012700 T 10 03 03
Hankenumero 4564_6
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 28.11.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12491 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 479 tonttia 5 (muodostuu uusi kortteli 14530)
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaavan muutosehdotuksen nro 12491 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Käsittely
28.11.2017 Ehdotuksen mukaan
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Tommi Suvanto. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Tommi Suvanto, arkkitehti, puhelin: 31037032
tommi.suvanto(a)hel.fi
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217
sakari.mentu(a)hel.fi
Hanna-Mari Tuominen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37255
hanna-mari.tuominen(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 31.10.2017 § 50
HEL 2016-012700 T 10 03 03
Hankenumero 4564_6
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12491 pohjakartan kaupunginosassa 14 Taka-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12491
Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö
Kartoituksen työnumero: 40/2017
Pohjakartta valmistunut: 30.10.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Nimistötoimikunta 18.10.2017 § 28
HEL 2016-012700 T 10 03 03
Nimistötoimikunta päätti esittää, että Taka-Töölössä vuosina 1925–1944 käytössä ollut nimi Punaisen Ristin kuja palautetaan uudelleen käyttöön samalle paikalle. Asemakaavan muutoksessa vuonna 1944 katualue liitettiin sairaalan tonttiin ja katu nimineen poistettiin asemakaavasta. Ruotsinkielisenä vastineena oli tuohon asti ollut käytössä nimi Röda Kors gränd.
Nimistötoimikunta päätti esittää jalankulkuyhteydelle nimeä
Punaisen Ristin kuja–Röda Korsets gränd
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Muistonimi. Palautetaan käyttöön vuosina 1925–1944 samalla paikalla ollut nimi, joka on annettu paikalla sijainneen, vuonna 1932 valmistuneen Punaisen Ristin sairaalan, nykyisen Töölön sairaalan, mukaan. Ruotsinkielinen nimiasu on korjattu.
Suomen Punainen Risti–Finlands Röda Kors on perustettu toukokuussa 1877.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
johanna.lehtonen(a)hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 30.6.2017
HEL 2016-012700 T 10 03 03
Kaupunginmuseota on pyydetty antamaan lausuntonsa Töölön sairaalan aluetta koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo on tutustunut 18.5.2017 päivättyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja sen liiteaineistoon. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutoksen taustalla on suunnitelma Töölön sairaalan alueella olevien HUS:in toimintojen siirtämisestä Meilahden sairaala-alueelle. Töölön sairaalan alueelle suunnitellaan tämän myötä käyttötarkoituksen muutosta. Sairaalakokonaisuuden vanhin, entinen Punaisen Ristin sairaala on tarkoitus säilyttää ja etsiä sille uutta käyttöä, jonka lähtökohtaisesti tulisi olla julkista. Muut sairaalakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset eli varsinaisen sairaalan laajennukset ja asuntolarakennus on suunniteltu purettavaksi. Tontin pohjoisreunaan esitetään uutta asuinkorttelia ja suunnittelualueen kaakkoisreunasta purettavan rakennuksen tilalle puolestaan uudisrakennusta, joka liittyisi säilytettävän sairaalarakennuksen uuteen käyttöön ja toimintaan. Korttelin ajoneuvoliikenteen liittymät ja kevyen liikenteen reitit päivitetään uusien toimintojen mukaan. Asemakaavan muutosalue rajautuu Topeliuksenkadun, Sibeliuksenkadun ja Töölönkadun rajaamaan alueeseen korttelissa 479.
Sairaala-alueen historiaa
Suunnittelualueena oleva Töölön sairaala on rakentunut Suomen Punaisen Ristin (SPR) rakennuttaman sairaalan ympärille. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan jälkeen SPR ryhtyi hankkeeseen, jonka tavoitteena oli saada järjestölle malli- ja koulutussairaala. Sairaalan suunnittelijaksi valittiin vuonna 1930 arkkitehti Jussi Paatela (1886-1962). Käyttöön sairaala otettiin 1.10.1932 ja se oli valmistuessaan yksi Euroopan uudenaikaisimmista. Sairaalan eri toiminnot oli jaoteltu kolmeen, massoittelultaan erilaiseen siipeen, jotka oli yhdistetty toisiinsa nivelosilla. Varsinainen nelikerroksinen sairaalaosa sijoitettiin kokonaisuuden keskelle, itäinen myös nelikerroksinen siipi oli varattu pääosin taloustiloille ja läntinen yhdeksänkerroksinen torniosa oli henkilökunnan asuntoina. Pääsisäänkäynti suurine katoksineen oli sijoitettu sairaalan luoteisjulkisivuun ja kulku tapahtui komeaa ramppia pitkin. Tontin kaakkoisreunan muodosti terassoitu, vyöhykkeisiin jaettu puisto istutuksineen ja suihkulähteineen.
SPR:n sairaala toimi vuodesta 1935 lähtien yliopistoklinikoiden opetussairaalana, jossa leikkaus- ja tutkimustoiminta kohdistui erityisesti eri vammatyyppeihin, nikamasairauksiin ja keinoniveliin sekä neurokirurgisiin toimenpiteisiin. Sairaalassa aloitti vuonna 1936 toimintansa myös SPR:n veripalvelukeskus. Talvisodan seurauksena helmikuussa 1940 SPR:n sairaalasta muodostettiin itsenäinen sotasairaala P.R. SotaS. Jo ennen sotia oli päätetty SPR:n sairaalan laajentamisesta lisärakennuksella, johon oli tarkoitus keskittää reumaattisten tautien hoito. SPR:n sairaalan pohjoispuolella sijaitsevalle ns. Tallbackan tontille sijoitettavasta reumasairaalasta järjestettiin keväällä 1945 rakennuspiirustuskilpailu. Professori Jussi Paatelan ja arkkitehti Veli Paatelan (1919-2005) voittaneen ehdotuksen mukaan aloitettiin myös louhinta- ja perustustyöt. Rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät rahoitusvaikeuksien vuoksi. Rakennustyöt jatkuivat Arkkitehtitoimisto Kaija ja Veli Paatelan laatimien uusien suunnitelmien mukaan ja laajennusosa valmistui lopulta vasta vuonna 1959. Laajennusosa liitettiin kiinteästi vanhaan sairaalarakennukseen ja niille tuli yhteinen sisäänkäynti, jonka alta purettiin myös vanha sisäänkäyntiramppi. 1950-luvulla sairaalan toiminta alkoi painottua yhä selvemmin kirugisiin toimenpiteisiin, erityisesti liikennetapaturmaturmien lisääntymisen seurauksena. Tämä painotus jatkui, kun SPR:n sairaalan osti vuonna 1958 vastaperustettu Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS. SPR:n sairaala muuttui Töölön sairaalaksi, ortopedian ja traumatologian klinikaksi. Sairaalakokonaisuutta täydennettiin Töölönkadun varteen rakennetulla sairaalan asuntolalla, jonka suunnitelmat vuonna 1963 laati Arkkitehtitoimisto Kaija ja Veli Paatela. Asuntolaosa noudatti materiaaleiltaan laajennusosaa, mutta rakennuksen hahmo ja julkisivujäsentely oli suoraviivaisempaa ja tiukempaa. Vuonna 1981 arkkitehti Arno Paatela / Arkkitehtitoimisto Kaija ja Veli Paatela suunnitteli vanhan sairaalarakennuksen kaakkoispuolelle uuden ortopedian ja traumatologian leikkaussalirakennuksen ja sen yhdistämisen vanhaan osaan. Laajennusosien lisäksi rakennuksissa on vuosikymmenten varrella tehty huomattava määrä erilaisia ja erilaajuisia muutoksia ja korjauksia. Sairaalan suunnitteluun, rakentamiseen ja muutoksiin liittyvät vaiheet on koottu ja kerrottu Töölön sairaalan rakennushistoriaselvitykseen (Sanna Ihatsu – CasaCo Studio Oy – 12.4.2017), joka on asemakaavamuutoksen liitemateriaalissa.
Asemakaavan muutos
Töölön sairaalan asemakaavan muutoksen tavoitteeksi asetettu uusi, osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevan viitesuunnitelman mukainen asuinkortteli edellyttää huomattavan laaja-alaista purkamista korttelissa 479. Viitesuunnitelmassa korttelin pohjoispäätyyn esitetään Töölönkadun, Sibeliuksenkadun ja Topeliuksenkadun suuntaista 7-8-kerrosksista rakennusmassaa, joka kääntyisi vielä korttelin sisäosiin ja muodostaisi uuden, lähes umpikorttelin kaltaisen kokonaisuuden. Koko 1950-luvun ja 1960-luvun kuluessa rakennettu osa sekä 1980-luvun laajennussiipi esitetään purettavaksi ja sairaalan eri rakennusvaiheista on tarkoitus säilyttää ainoastaan sen ensimmäinen 1930-luvulla rakennettu osa, sekin uuteen käyttöön muuttaen. Muutos nykyisen matalan ja vehreän sairaalaympäristön ja uuden, näkymät monesta suunnasta sulkevan umpinaisen korttelin välillä tulisi olemaan huomattava.
Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta keskeistä on asemakaavamuutoksen tavoitteeksi asetettu käytöstä poistuvan sairaalakokonaisuuden arvokkaimpien osien suojelu ja uuden rakentamisen sovittaminen alueelle, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäväksi arvotettuun Taka-Töölön alueeseen (RKY 2009). Kaupunginmuseo pitää alkuperäisen Suomen Punaisen Ristin sairaalan eli vuonna 1932 valmistuneen rakennuksen säilyttämis- ja suojelutavoitetta tärkeänä ja perusteltuna. Valmistumisaikanaan yksi Euroopan uudenaikaisimmista sairaaloista on merkittävä kohde myös Helsingin sairaalarakentamisen historiassa. Rakennuksen valkoisessa arkkitehtuurissa on vaikutteita sekä funktionalismista että 1920-luvun klassismista. Tehdyistä muutoksista huolimatta rakennuksen ominaisluonne on säilynyt ja se on myös näkyvä ja tärkeä elementti ympäristössään. Vapaasti seisovan, puistomaiselle tontille sijoitetun sairaalarakennuksen ympäristössä asuinkortteleita rakennettiin vuosikymmenten kuluessa asemakaavan mukaisesti umpikortteleiksi, mutta sairaalan tontilla rakennusten sijoittumista ohjasivat toiminnalliset ja sairaalasuunnittelussa kulloinkin vallalla olleet virtaukset ja näkemykset. Sairaalan 1950-luvun laajennus on toteutettu matalana, sektorin mallisen leikkaussaliosaston ja erityyppisten käytäväratkaisujen varaan rakennettujen tilojen muodostamana kokonaisuutena. Sen puhtaaksimuurattua punatiiltä olevat julkisivut ja monitahoinen hahmo sekä tiilen rinnalle materiaaleiksi valittu ikkunoiden teak ja katon ja pellitettyjen yksityiskohtien kupari muodostavat kontrastin vanhan sairaalan valkoiselle, suoralinjaiselle arkkitehtuurille. Katulinjoista monelta osin sisäänvedetty rakennus on jättänyt tilaa myös kadunvarren istutusvyöhykkeille. Tontin pohjoispäädyn osalla mittakaava on hyvin ihmisläheinen ja vaikutelma vehreä, osin jopa puistomainen. Myös 1980-luvun laajennusosa on sijoitettu etäälle katulinjoista niin, ettei se luo seinämää katutilaan. Kokonaisuudessaan Töölön sairaalan tontin luonne on siten hyvin moni-ilmeinen ja kerroksinen, mikä on osa sen kulttuurihistoriallista arvoa.
Sairaalatoiminnan lakkaaminen korttelissa johtaa väistämättä muutoksiin sen rakennuskannassa. Sairaalan vanhimman osan osoittaminen julkiseen käyttöön on toivottavaa, jotta se olisi mahdollisimman monien kaupunkilaisten tavoitettavissa. Uuden käytön tulee soveltua rakennuksen alkuperäisiin tilallisiin ja rakenteellisiin ratkaisuihin, niin että kokonaisuus säilyy tunnistettavana. Asemakaavamuutoksen yhteydessä rakennukselle tulee laatia riittävät suojelumääräykset niin, että sen arkkitehtuurin keskeiset ominaispiirteet ja yksityiskohdat saadaan säilymään. Kaupunginmuseo katsoo kuitenkin, että yksi sairaala-alueen arvoista on juuri sen eri vaiheissa rakentunut moni-ilmeinen kokonaisuus, joka muodostaa vehreän ja korttelin sisäosiin näkymiä avaavan vastakohdan lähiympäristön umpikortteleiden muodostamalle tiiviille kaupunkirakenteelle. Kaupunginmuseo pitää valitettavana, että korttelin asuinkäyttöön muuttamisen lähtökohdaksi ei ole otettu sairaala-alueen monivaiheista historiaa ja tutkittu uusien rakennusten sijoittamista sen antamista lähtökohdista. Liitteenä olevalla viitesuunnitelman mukaisella ratkaisulla suljettaisiin lisäksi näkymät rakennuksen luoteisjulkisivuun, joka on sisäänkäynnin puoleisena julkisivuna ollut sairaalan vanhimman osan pääfasadi ja ollut näkyvissä ympäröivään kaupunkitilaan edelleen 1950-luvun laajennuksenkin jälkeen. Toivottavaa olisi lisäksi, että kortteliin jäisi osia kertomaan korttelin historiaa myös sairaalan 1950-luvun laajennusvaiheesta, joka edustaa laadukasta aikakautensa suunnittelua ja avointa kaupunkirakennetta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan esillä oleva viitesuunnitelman lisäksi tulisi tutkia myös uudisrakentamisen sijoittelua umpikorttelista poikkeavalla tavalla. Töölön sairaalan korttelia ei varhaisimmilta osiltaankaan ole lähdetty rakentamaan lähiympäristönsä tavoin umpikortteliksi vaan sille on luotu täysin oma luonne ja identiteetti, johon alun perin kuuluivat myös huolellisesti toteutetut piha-alueet pengerryksineen ja istutuksineen. Kaupunginmuseo esittää, että tämä korttelin ympäristöstään poikkeava, monivaiheinen historia otettaisiin huomioon ja asemakaavamuutoksen lähtökohdaksi ja myös uuden vaiheen identiteettiä pohjustavaksi tekijäksi.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501
anne.salminen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/14 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 14
Pelastuslautakunnan lausunto Tanssin talon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12492
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon koskien Tanssin talon asemakaavan muutosehdotusta nro 12492:
Kulttuurikeskus Kaapelitehtaasta ja sen yhteyteen rakennettavasta Tanssin talosta tulee laatia erillinen palotekninen suunnitelma, joka hyväksytetään pelastusviranomaisella. Lisärakentamiseen liittyy useita paloteknisiä haasteita ja yhteensovittamistarpeita, esimerkiksi lisärakennuksen ja Kaapelitehtaan valokatettava sisäpiha uusine ravintoloineen tulee vaikuttamaan Kaapelitehtaan poistumisjärjestelyihin.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236
katja.seppala(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden asemakaavoituspalvelu on pyytänyt pelastuslautakunnan lausuntoa Tanssin talon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12492.
Asemakaavan muutos koskee yleisten rakennusten korttelialuetta sekä katu-, tori-, liikenne- ja puistoaluetta. Yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsee kulttuurikeskus Kaapelitehdas. Kaavaratkaisu mahdollistaa kulttuurikeskus Kaapelitehtaalle suunnitellun lisärakennuksen sijoittamisen viereisen Kaapelipuiston alueelle. Alueen yleinen pysäköintialue muutetaan katuaukioalueeksi.
Tavoitteena on Tanssin taloksi nimetyn tanssitaiteen ja -kulttuurin esiintymis- ja harjoitustilakokonaisuuden muodostaminen Kaapelitehtaan yhteyteen. Tavoite edellyttää lisärakentamisen lisäksi Kaapelitehtaan sisäpihan kattamista ja huoltoyhteyksien muuttamista.
Alueelle on suunniteltu yleisten rakennusten korttelialue sekä katu-, tori- ja puistoaluetta. Kaapelitehtaan nykyinen rakennusoikeus 42 140 k-m2 muutetaan 63 000 k-m2:iin.
Helsingin kaupunki omistaa maa-alueet. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236
katja.seppala(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Tiedoksi
Asemakaavoituspalvelu
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017 § 269
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Hankenumero 4866_1, 4866_3
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 12.12.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12492 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin 20001 tonttia 5 sekä katu-, tori-, liikenne- ja puistoaluetta.
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Internet-sivuilla Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi.
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaavan muutosehdotuksen nro 12492 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Käsittely
12.12.2017 Ehdotuksen mukaan
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Jari Huhtaniemi. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Jari Huhtaniemi, arkkitehti, puhelin: 310 37197
jari.huhtaniemi(a)hel.fi
Matti Kaijansinkko, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37195
matti.kaijansinkko(a)hel.fi
Mari Soini, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37479
mari.soini(a)hel.fi
Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37490
teemu.vuohtoniemi(a)hel.fi
Sakari Mentu, arkkitehti, puhelin: 310 37217
sakari.mentu(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 03.11.2017 § 51
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Hankenumero 4866_1
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12492 pohjakartan kaupunginosassa 20 Länsisatama. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12492
Kaupunginosa: 20 Länsisatama
Kartoituksen työnumero: 39/2017
Pohjakartta valmistunut: 9.10.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 3.5.2017
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluviraston on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tanssin talon asemakaavanmuutoksen oas-suunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennusperinnön säilyttämisen näkökulmasta, ja on päättänyt lausua hankkeesta seuraavaa.
Suomen Kaapelitehdas Oy vuokrasi tontin merenrannalta saadakseen puhelinmerikaapelille suoran lastausmahdollisuuden merikaapelihallista laivaan. 1939-1943 rakennettiin ensimmäinen U:n muotoinen osa, 1947-1948 Tallberginkadun suuntainen siipi ja 1952-1954 eteläsiiven itäpäätä jatkettiin. Suunnittelijana toiminut arkkitehti W. G. Palmqvist oli monen muunkin maamme teollisuuslaitoksen ja yhdyskunnan luottosuunnittelija. Kaapelitehdas saavutti kaapelituotannossa monopoliaseman, 1960 tienoilla aloitetuista tehtaan uusista toimialoista elektroniikka kasvoi nopeasti ja loi pohjaa kotimaisen elektroniikka- ja tietokoneteollisuuden kehitykselle. 1967 yritysfuusioiden jälkeen Kaapelitehdas oli osa Oy Nokia Ab:tä. Nokia päätti 1985 lopettaa toiminnan Salmisaaressa vuoteen 1990 mennessä. Vuokratontilla sijainnut rakennus siirtyi kaupungin hallintaan ja tiloja ryhdyttiin vaiheittain vuokraamaan taiteilijoille ja pienyrityksille. Kaapelitehdas siirtyi Kiinteistö Oy Kaapelin omistukseen 1992. Yhtiön osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.
Kaapelitehdas kulttuurikeskuksena syntyi paljolti Pro Kaapeli –liikkeen aktiivisen toiminnan ansioista. Kaapelitehtaalle on asettunut taitelijoita ja liiketoimintaa, joille rakennuksen karheat, joustavat teollisuustilat muodostavat elimellisen toiminnan lähtökohdan. Kaapelitalosta on muodostunut ikoninen helsinkiläinen kulttuurikeskus, joka kerää vierailijoita läheltä ja kaukaa monipuolisen toimintansa ja tarjontansa avulla.
Kaapelitehdas muodostaa merkkirakennuksen Helsingin Salmisaaren satama- ja teollisuusmaisemassa. Rakennus on asemakaavassa v. 1999 varustettu rakennussuojelumerkinnällä sr-2, joka kohdistuu rakennuksen kaupunkikuvalliseen asemaan: Suojeltava rakennus. Rakennusala, jolla sijaitsee kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä. Kaapelitehdas kuuluu Museoviraston kokoamaan Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen RKY 2009, osana kohdetta Salmisaaren teollisuusalue. Kaapelitehdas omaa korkean teollisuushistoriallisen arvon.
Tanssin talon sijoittamista suunnitellaan Kaapelitehtaan laajennukseksi. Uudisrakennusosa on suunniteltu tehtaan pohjoissiiven jatkeeksi osin puistoon ja osin Kaapelitehtaan sisäpihalle sijoittuvaksi. Kokonaisuuden näkökulmasta uudisrakennuksen tulee saada erottuva, mutta samalla luontevasti kokonaisuuteen kytkeytyvä muoto. Uudisosan esitetty noin 24 metrin korkeus on huomattavasti Kaapelitehdasta korkeampi, joka uhkaa Kaapelitehtaan kaupunkikuvallisesti hallitsevaa horisontaalista asemaa. Kokonaisuudessa ensisijaista on vanhan Kaapelitehtaan teollisuusrakennuksen monumentaalinen ilme, jonka tulee säilyä kaupunkikuvallisesti hallitsevana. Tanssin talon uusi sijainti ei saa peittää Kaapelitehtaan sisäpihan tilaa ja näkymää, joka on karaktäärinen kohteelle sen tärkeänä sisääntulonäkymänä.
Esitetty muutos sisäpihan kattamiseksi aiheuttaa heijastusvaikutuksia suojeluarvoiltaan korkeaan Kaapelitehtaan rakennukseen. Teollisuushistoriallisesta käytöstä kertovat yksityiskohdat ja laitteistot tulee muutoksessa huomioida ja säilyttää. Sisäpihan valaistusolosuhteet tulevat kattaessa muuttumaan. Sisäpihalle avautuvilta ikkunarakenteilta tullaan edellyttämään palo-osastointia, joka on uhka ikkunoiden säilymiselle. Näiden tekijöiden ratkaiseminen säilyttävien periaatteiden mukaisesti on edellytys ratkaisun toteutukselle.
Asemakaavoituksen yhteydessä tulee päivittää Kaapelitehtaan suojelukaavan määräyksiä. Rakennuksen julkisivut kadun ja pihan puolelta tulee suojella, samoin kuin teollisuushistoriallisesti arvokkaat sisätilat. Tällaisia sisätiloja on mm. Merikaapelihalli, jonka käytössä säilyminen alkuperäisessä muodossaan tulee varmentaa.
Tanssin talon asemakaavan valmistelussa tulee varmistaa Kaapelitehtaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, sekä rakennuksen toimivuuden säilyminen elävänä ja sykkivänä kulttuurikeskuksena.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
mikko.lindqvist(a)hel.fi
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Infra- ja kalustoyksikkö 18.4.2017
HEL 2017-000285 T 10 03 03
HKL-liikelaitoksen lausunto Kaupunkisuunnitteluvirastolle koskien kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1288–00/17.
Länsisataman (20.ko) asemakaavan muutos, Tanssin talo.
Kyseisen alueen vieressä kulkee raitiotie, jonka aiheuttamat mahdolliset melu- ja tärinähaitat tulee ottaa huomioon suunnittelun yhteydessä. Muutostyöt eivät saa aiheuttaa häiriöitä raitioliikenteelle.
Lisätiedot
Simo Karjalainen, ratainsinööri, puhelin: 310 36888
simo.karjalainen(a)hel.fi
Kulttuurikeskus 18.4.2017
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Tanssin taloa koskeva hankesuunnitelma – uudisrakentaminen ja peruskorjaus Helsingin Kaapelitehtaan yhteyteen (21.12.2016b) on sekä valtuustostrategian että kaupungin kulttuuristrategian mukainen kokonaisuus.
Toteutuessaan hanke parantaa valtuustostrategian linjausten mukaisesti tanssitaiteen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä maan pääkaupungissa laajassa yhteistyössä tanssin toimijoiden kanssa. Tanssin merkitys on kasvanut ilmiönä ja taiteen alana. Harjoitus-, tuotanto ja esitystilojen osalta tanssitaiteilijoiden työskentelyolosuhteet ovat merkittävästi jäljessä muiden taiteenlajien tilanteesta. Hankesuunnitelman mukainen Tanssin talo –hanke on suunnitelman mukaan toteutumassa laajana valtion, kaupungin ja alan keskeisten toimijoiden yhteistyönä. Panostus tanssiin lisää myös Helsingin kansainvälistä kiinnostavuutta ja on syytä odottaa, että tämä näkyy myös taiteenalan kansallisena ja kansainvälisenä aseman vahvistumisena.
Hankkeen etenemisen kannalta on ollut olennaista Jane ja Aatos Erkon säätiön erillisrahoitus sekä valtion ja kaupungin linjaukset vuosilta 2014 ja 2015 osallistua hankkeen rahoitukseen.
Hankesuunnitelmassa todetaan, että tanssin talon liiketoimintamallia ja henkilöstösuunnitelmaa tarkennetaan edelleen. Tarkoituksena on, että talo toimii verkostomaisesti vierailuteatterimalliin perustuen ilman omaa taiteellista henkilökuntaa. Kulttuurikeskus toteaa, että ilman taiteen ja kulttuurin avustusmäärärahojen lisäämistä on haasteellista kasvattaa suoraan esimerkiksi tanssin talossa toimiville tanssiryhmille suunnattuja avustuksia sellaisessa tahdissa, mitä uusi toimintamalli saattaisi edellyttää.
Kulttuurikeskus katsoo, että tanssin talon toteuttaminen on tärkeä kulttuuriteko ja se tulisi toteuttaa suunnitelman mukaisesti.
Lisätiedot
Veikko Kunnas, osastopäällikkö, puhelin: 310 37002
veikko.kunnas(a)hel.fi
Rakennusvirasto 18.4.2017
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1288-00/17 ja asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaa Tanssin talon rakentamisen. Määräaika on 21.4.2017 mennessä.
Ruoholahden täydennysrakentamiseksi on käynnissä useita kaavahankkeita. Hankkeiden yhteisvaikutuksia alueen viheralueisiin ja niiden asukkaille tarjoamiin palveluihin tulee tarkastella kokonaisuutena. Puistoja, leikki- ja liikuntapaikkapalveluita kavennetaan. Kampinmalmin ja Töölön aluesuunnitelman asukaspalautteessa leikkipalveluita pidettiin riittämättöminä käyttäjämääriin nähden.
Uusi rakennus on kaavaluonnoksessa sijoitettu olevaan kaupunkirakenteeseen Kaapelitehtaan yhteyteen, mikä voi heikentää alueen toimivuutta. Tanssin talo sijaitsee keskellä nykyistä puistoa. Rakennusta ympäröivien viheralueiden luonne muuttuu edusaukioiksi. Tanssin talon huoltoliikenne ja lastauspiha sijoittuvat puistoon ja asuintalon läheisyyteen. Uusi rakennusmassa muuttaa Kaapelitehtaan rakennuksen sisäpihan ja katutilan visuaalista yhteyttä.
Hankkeen kustannusvaikutuksista yleisiin alueisiin on tehtävä kattava vaikutusten arviointi hankeohjelmineen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota puiston kustannuksiin.
Rakennusviraston yhteyshenkilöinä toimivat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä.
Lisätiedot
Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419
anu.kiiskinen(a)hel.fi
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237
olli.haanpera(a)hel.fi
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 11.4.2017
HEL 2017-000285 T 10 03 03
Länsisataman (20.ko) asemakaavan muutos, Tanssin talo
Kohde sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle. Vanhoja porakonekairauksia suunnittelualueelta löytyy noin 20 m välein. Kallionpinta on havaittu noin 0,6…4,7 m syvyydellä maanpinnasta. Osittain rakennuspaikan alapuolelle sijoittuvat Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilivarastot ja hiilenkuljetustunnelit, jotka on huomioitava jatkosuunnittelussa. Lupa kalliotilojen päällä louhimiselle on pyydettävä Heleniltä ja louhintasuunnitelmat on hyväksytettävä geoteknisellä osastolla.
Lisätiedot
Markku Savolainen, vs. geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 71368
markku.savolainen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/15 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 15
Pelastuslautakunnan lausunto Topeliuksenkatu 16:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12493
HEL 2013-009433 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon:
Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta Topeliuksenkatu 16 nro 12493.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
esko.rantanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus on pyytänyt pelastuslautakunnan lausuntoa asemakaavan muutosehdotuksesta Topeliuksenkatu 16 nro 12493.
Asemakaavan muutosehdotuksessa on huomioitu riittävällä tavalla paloturvallisuuteen liittyvät asiat.
Asemakaavan muutos koskee yhtä tonttia osoitteessa Topeliuksenkatu 16.
Tavoitteena on mahdollistaa koulurakennuksen purkaminen ja asuinkerrostalojen rakentaminen. Luonnossuunnitelmassa uudet rakennukset on sovitettu ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja mittakaavaan siten, että kadun varrella sijaitsee korkeimmillaan seitsemän kerrosta ja ullakon käsittävä rakennus ja tontin sisäosassa kaksi kolmi-nelikerroksista rakennusta. Rakentamatta jäävät korttelialueet kunnostetaan tulevien asukkaiden pihatiloiksi.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
esko.rantanen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 245
HEL 2013-009433 T 10 03 03
Hankenumero 0834_1
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
asettaa 21.11.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12493 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 503 tonttia 1.
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Internet-sivuilla Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi.
että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
asemakaavan muutosehdotuksen nro 12493 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
21.11.2017 Pöydälle
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Milla Nummikoski, arkkitehti, puhelin: 310 37477
milla.nummikoski(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.10.2017 § 49
HEL 2013-009433 T 10 03 03
Hankenumero 0834_1
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12493 pohjakartan kaupunginosassa 14 Taka-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12493
Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö
Kartoituksen työnumero: 38/2017
Pohjakartta valmistunut: 9.10.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.6.2017
HEL 2013-009433 T 10 03 03
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (Helsingin kaupungin maankäyttö ja kaupunkirakennetoimialan asemakaavoitusyksikkö 1.6.2017 lähtien) on pyytänyt kaupunginmuseon kannanottoa Meilahdessa sijaitsevan korttelin 520 tontteja 2,8,13,14 ja 19 koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta. Suunnittelualue on Taka-Töölön valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-2009) rajalla, ns Töölontullissa ja kyseisillä tontilla sijaitsevat Töölön Urheilu- ja terveystalo, Helsingin Aikuisopisto, Markkinointi-instituutti ja Tölö daghem (Töölön ruotsinkielinen päiväkoti).
Kaupunginmuseo on tutustunut 22.5.2017 päivättyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaluonnokseen ja sen liitteisiin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen tavoitteeksi on asetettu seuraavan muutoksen toteuttaminen: Meilahden kaupunginosan kortteliin 520 tulee n. 20 000 k-m2 uutta asuntokerrosalaa ja asukasmäärän lisäys on noin 500 asukasta. Kaavaratkaisun toteuttaminen vähentää korttelin toimitilaa ja muuttaa sitä asumispainotteiseksi, mutta korttelin tärkeimmät palvelut, kuten uimahalli ja urheilutoiminta, säilyvät. Tonteilla 520/13, 520/2 ja 520/19 suojellaan asemakaavan sr-2/a ja sr-2/b merkinnöillä rakennettua kulttuuriympäristöä. Tontilla 520/8 ja 520/14 esitetään purettavaksi tyhjilleen jäävä Markkinointi-instituutin rakennus ja esitetään tonttien yhdistämistä asuntorakentamisen toteuttamiseksi. Tontilla 520/2 voidaan mahdollisesti jatkossa toteuttaa lisärakentamista.
Tontilla 520/19 sijaitsevassa Töölön Urheilu- ja terveystalossa on syksyllä 2017 käynnistymässä uimahallin ja urheilutilojen kunnostus, ja nämä tilat säilytetään nykyisessä käytössään. Tässä yhteydessä esitetään rakennusosan toimistokerroksia muutettaviksi seniori- ja opiskelija-asunnoiksi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu tontilla 520/2 sijaitseva Helsingin Aikuisopisto, joka on myynnissä ja jota kaavamuutoksen myötä esitetään muutettavaksi asuinnoiksi. Vuonna 1965 suunniteltu ja vuonna 1967 valmistunut kokonaisuus on hyvin säilynyt ja ilmentää aikansa toimisto- ja urheilutaloille tyypillisiä pyrkimyksiä. Se on edustava esimerkki arkkitehti Einari Teräsvirran arkkitehtuuria. Rakennuskokonaisuus liittyy tiiviisti sekä SVUL:n (Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ry) ja Aikuisopiston toimintaan sekä historiaan että Meilahden sairaala-alueen rakentumiseen.
Töölön Urheilu- ja Terveystalon ja Helsingin Aikuisopiston kokonaisuudesta on tehty kaksiosainen rakennushistoriallinen selvitys, jossa Teräsvirran suunnitelman ominaispiirteitä ja rakennuskokonaisuuden arvoja on tuotu esille. Kaavaluonnoksen suojelumääräys on sr-2/a, jossa määritellään Töölön Urheilu- ja Terveystaloa sekä Helsingin Aikuisopistoa kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennuskokonaisuudeksi ja turvataan rakennuksen suojelua jatkossa. Asemakaavamääräyksen mukaisia suojeltavia rakennusosia ovat: julkisivumateriaalit, nauhaikkunat ja ikkunajaoin sommitteluperiaate, kadunpuoleiset julkisivut katoksineen, tasossa n. +19;5 olevan vesikaton kattoikkunat ja kaarihalli. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos-, tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.
Töölön Urheilu- ja Terveystalon käyttötarkoituksen muutoksen selvityksissä on hyvällä tavalla pystytty osoittamaan, että tämän rakennuskokonaisuuden ainutlaatuisia piirteitä voidaan säilyttää, kun keskeisellä paikalla olevasta toimistotilasta rakennetaan asumista opiskelijoille ja senioreille. Selvitys tuo esille, miten Teräsvirran suunnitelman keskeisiä sisätila-aiheita, kuten sisääntuloa, portaita, porrashuoneita, käytäväratkaisuja ja kattoikkunoita on mahdollista säilyttää ja hyödyntää käytön muuttumisesta huolimatta. Luonnoksissa on rakennussuunnitelman alkuperäisen ajatuksen mukaisesti kiinnitetty huomiota tapaan, jolla rakennus liittyy katutilaan ja säilyttää asemansa Auratalon vieressä.
Töölön päiväkoti (Tölö daghem) on rakennettu vuonna 1910 ja sen on suunnitellut eräs Suomen ensimmäisistä naispuolisista arkkitehdeista, Signe Lagerborg-Stenius. Alkuperäinen puurakennus on myöhemmin kytketty kerrostalolaajennukseen, mutta Töölön päiväkoti on edelleen tontillaan hyvin erottuva kaksikerroksinen, kulttuurihistoriallisesti tärkeä huvilatyppinen puurakennus. Kaavaluonnoksessa säilytettäväksi esitetty rakennus on hyväkuntoinen ja sen julkisivut ovat hyvin säilyneitä ja edustavat aikansa suunnitteluihanteita ja arkkitehtuuria erinomaisella tavalla. Talon toimintaan tärkeänä osana kuuluva kallioinen piha on kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen ja avaa koko korttelia ja näkymiä lounaaseen. Päiväkodin pihalla kasvavat männyt ovat Meilahden alueelle tyypillisiä ja myös esitetty säilytettäviksi. Töölön päiväkodin suojelumääräys on kaavaluonnoksessa sr-2/b, jossa määritellään rakennusta kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos-, tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.
Kaavaluonnoksessa on esitetty tonteilla 520/8 ja 520/14 sijaitsevan arkkitehti Kaarlo Artturi Pinomaan suunnitteleman Markkinointi-instituutin purkua ja mahdollisuutta muodostaa kahdesta tontista uusi tontti nr 520/20, jota jatkossa voidaan hyödyntää asumisen uudisrakentamiselle. Markkinointi-instituutin rakennushistoriallisessa selvityksessä on tuotu esille miten rakennuksen rakentaminen on liittynyt Myynti- ja mainoskoulun ja Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen historiaan, oppilaitosten kasvuun ja kehittymiseen, sekä myöhemmin Markkinointi-instituutin syntyyn. Rakennuksen muodonanto on perustunut sekä ympäristöään huomioon ottavaan mittakaavaan ja sijoitteluun, että pitkän ja matalan, arkadein varustettuun kadunsuunteiseen osaan, edustaen samalla 1950- ja 1960-luvun taitteen oppilaitosarkkitehtuuria. Pinomaalle ominaista eräänlaista niukkaa ja eleetöntä tyylikkyyttä on kuitenkin menetetty lukuisten rakennuksessa tehtyjen muutosten myötä.
Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaluonnokseen.
Lisätiedot
Tove Hagman, tutkija, puhelin
tove.hagman(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
| Asia/16 | |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 16
Muut asiat
Päätös
Palomuseon tulevaisuus
Jäsen Kelo on esittänyt huolensa Palomuseon tulevaisuudesta. Kelon näkemys on, että palomuseon toiminta jää Helsingin kaupungille, jonka omaisuutta myös museo sekä siihen kuuluvat ajoneuvot ja esineet ovat. Jäsen Kelo pitää tärkeänä, että museo pysyy Helsingissä, eikä siirry mihinkään uudistuksen yhteydessä. Hän painotti, että museo on tärkeä osa kaupungin historiaa.
Kelo on esittänyt kysymyksen käsiteltäväksi kokouksessa: miten on ajateltu toimia palomuseon koko toiminnan suhteen käsittäen kaluston ja henkilökunnan?
Esittelijä vastasi, että palomuseon esineistö on siirtynyt kaupunginmuseon omistukseen vuonna 1954. Pelastuslaitos hallinnoi ja ylläpitää museota, jonka kalusto kuuluu kaupungille.
Esittelijä ehdottaa, että palataan kaupunginmuseon kanssa asiaan sitten jos, ja kun maakuntatilanne selviää. Esittelijä näkee mahdollisena ylläpidon jatkumisen nykyisessä muodossaan, mikäli kaupunginmuseo näin haluaa. Esittelijä on tarvittaessa kaupunginmuseoon yhteydessä asiasta. Todettiin myös, että jäsenet voivat olla itse yhteydessä poliittisiin tahoihin ja viedä asiaa oman ryhmän sisällä eteenpäin. Mikäli kaupunginmuseon ja pelastuslaitoksen väliseen sopimukseen tulee konkreettisia muutoksia, esittelijä informoi niistä välittömästi lautakunnan jäseniä.
Todettiin, että palomuseon tilanne otetaan pelastuslautakunnan kokoukseen uudelleen käsiteltäväksi pelastuskomentajan kokiessa sen tarpeelliseksi.
Maakuntauudistus
Jäsen Malm on pyytänyt tilannekatsausta sisäministeriön 2.1.2018 julkaisemasta tiedotteesta, jossa sisäministeriön tilaamassa toimintaympäristökatsauksessa esitetään, että pelastuslaitokset muutettaisiin maakunnissa liikelaitoksiksi.
Esittelijä avasi asiaa sekä maakuntauudistuksen valmistelun taustoja ja antoi lautakunnalle tilannekatsauksen.
Ilotulitukset
Jäsen Malm pyysi tietoja siitä, kuinka paljon Helsingissä on järjestetty ilotulituksia viimeisten vuosikymmenten aikana ja minkälaisia seurauksia niistä on ollut.
Esittelijä avasi asiaa ja taustoja. Todettiin, että va. pelastusjohtaja Jari Korkiamäki selvittää, millä tarkkuudella ja aikataululla tiedot saadaan koostettua ja annetaan tiedot lautakunnalle sillä tarkkuudella kuin on mahdollista.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston poikkeuslupapäätös
Jäsen Alanen kysyi erityisesti tarkennusta aluehallintoviraston poikkeuslupapäätöksen lupaehtojen kohtaan 5 liittyen: Miksi poikkeava käytäntö on mahdollinen muissa maakunnissa, muttei Helsingissä?
Esittelijä avasi päätöksen termejä ja asian taustoja. Todettiin, että jokainen työnantaja toimii saamansa poikkeuslupapäätöksen mukaisesti ja noudattaa sitä.
Esittelijä tähdensi vielä, että kyse on nimenomaan työsuojelullisesta asiasta, ei työehdoista, joista työntekijä ja työnantaja voisivat sopia.
Puheenjohtaja tähdensi lisäksi, että kaikki jäsenten välinen ajatusten vaihto ja pohdinta on tärkeää ja mahdolliset kysymykset sekä viestit tarpeen huomioida, ja niitä voidaan käsitellä esimerkiksi jäsenten kesken.
Lisäksi merkattiin tiedoksi muut asiat.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 1/2018 | 1 (75) |
Pelastuslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 09.01.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan 1, 2, 3, 4, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 §:t.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
2
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 5, 6 ja 7 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin pelastuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
oikaisuvaatimuksen tekijä
millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Pelastuslautakunta
|
|
Matias Turkkila puheenjohtaja |
|
|
|
Elina Rantala pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Anja Malm | Dennis Pasterstein |
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
Pöytäkirja on pidetty nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi 17.01.2018.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
| Agricolankatu 15 |
|
|
|
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
|
|
|
|
|
|
| |||