Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

ESITYSLISTA

2 - 2013

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

12.02.2013 klo 16:15

Kokouspaikka

Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

Virastopäällikkö

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa noudatettavat menettelyt

3

4

Sosiaali- ja terveysviraston käyttösuunnitelma 2013

12

5

Järjestöjen avustamiseen tarkoitettujen määrärahojen jakamisesta päättäminen

19

6

Eräiden järjestöjen vuoden 2013 avustuksista päättäminen

21

7

Porolahden hammashoitolan tilapäinen sulkeminen

27

8

Selvitys Kampin kappelin toiminnasta

31

9

Lausunto Malmin asemakaavan muutosehdotuksesta Tullivuorentien eteläpuoleiselle alueelle (käsiteltävä tässä kokouksessa)

36

10

Lausunto Haagan Lassilan asemakaavan muutosehdotuksesta Hopeapolun ympäristöön (käsiteltävä tässä kokouksessa)

44

11

Lausunto Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksesta

48

12

Lausunto aloitteesta tuetun asumisen sekä palveluasumisen yksiköiden lisäämisestä

55

13

Oikaisuvaatimus terveyslautakunnan järjestöavustuspäätöksestä

58

14

Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä

64

15

Ilmoitusasiat

67

16

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

69

17

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

71

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/1

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Seija Muurisen (varalla Sirpa Asko-Seljavaara) ja Hannu Tuomisen (varalla Husein Muhammed) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/2

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/3

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

3

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa noudatettavat menettelyt

HEL 2013-000700 T 00 00 02

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee vahvistaa noudatettaviksi lautakunnan kokouksessa ja lautakunnan kokouksiin liittyvät seuraavat Helsingin kaupungin hallintosääntöä täydentävät menettelytavat:

Kokoontuminen ja esityslistat

Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouspäivä on yleensä tiistai.

Lautakunnan kokoukset toteutetaan sähköisesti Ahjo-sovelluksella.

Lautakunnan esityslistat julkaistaan Ahjo-kokoussovellukseen kokousta edeltävän viikon torstaina kello 12 mennessä.

Esityslista liitteineen lukuun ottamatta siihen sisältyviä salassa pidettäviä asioita julkaistaan myös sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla. Julkaisuajankohta on viimeistään kokousta edeltävänä perjantaina kello 12.00.

Joskus poikkeuksellisesti lista saatetaan julkaista kokoussovelluksessa vasta perjantaina eli viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Salassa pidettävää aineistoa ei julkaista varajäsenten saataville, ellei ennen listan julkaisua tai ennen kokousta ole jonkun osalta tiedossa, että hän tulee osallistumaan kokoukseen.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan Ahjo-kokoussovellukseen joutua julkaisemaan em. ajankohdan jälkeenkin (mutta kuitenkin viimeistään kahta tuntia ennen kokouksen alkua) jokin asia. Ns. ottoharkintaa koskeva esitys julkaistaan yleensä vasta kokouspäivänä, jotta siihen saadaan mukaan kaikki kokoukseen mennessä tehdyt lautakunnan ottoharkinnan alaiset asiat. Lisäksi kiireellisessä tapauksessa esittelijä voi tuoda kokoukseen kokonaan uuden asian tai tehdä esityksiinsä muutosehdotuksia itse kokouksen aikana julkaisemalla asian tai muutosehdotuksen kokoussovelluksessa ja pyytämällä puheenjohtajalta puheenvuoron ja esittelemällä uuden asian tai muutosehdotuksen lautakunnalle. Esittelijä voi tehdä muutosehdotuksen tai esittää uutta asiaa otettavaksi kokoukseen myös pelkästään suullisesti.

Esityslistan mukana toimitetaan vain esityslistalla oleviin, lautakunnan käsiteltäviin asioihin liittyvää asiakirja-aineistoa tai muuta asiallista aineistoa, jonka esittelijä hyväksyy jaettavaksi.

Lautakunnan käsiteltäväksi tuleviin asioihin lähetettyjä oma-aloitteisia adresseja ja kannanottoja toimitetaan sosiaali- ja terveysvirastosta lautakunnalle esittelijän harkinnan mukaan. Tällaisia kannanottoja ja adresseja ei yleensä liitetä kyseisen asian asiakirja-aineistoon, mutta voidaan liittää lautakunnan esityslista-aineistoon ilmoitusasiana esittelijän harkinnan perusteella.

Kokousten päätösvaltaisuus

Päätösvaltaisuuteen tarvitaan kuntalain 58 §:n 2 momentin mukaan enemmistö.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia, jos vähintään seitsemän jäsentä tai varajäsentä on paikalla.

Kuntalain mukaan läsnäoleviksi katsotaan myös toimielimen jäsenet, jotka osallistuvat kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla. Hallintosäännössä ei ole kuitenkaan määrätty videoneuvotteluyhteyden käyttämisestä kokouksessa. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin on kuitenkin oltava läsnä kokouspaikalla.

Esittely

Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 3 §:n mukaan lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee asiat, ellei hän ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää alaisensa viranhaltijan
esiteltäväksi.

Viranhaltijoiden päätösten ottaminen sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto on 14.1.2013 päättänyt, että sosiaali- ja terveyslautakunta ilmoittaa jaostojen, virastopäällikön ja osastopäällikön päätösten ottamisesta käsiteltäväkseen kahdessa viikossa tiedoksi saamisesta.

Luettelot niistä virastopäällikön ja osastopäälliköiden päätöksistä, joita ei esitellä otettavaksi, esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Otettaviksi esiteltävät asiat esitellään erikseen ja saatetaan mm. puheenjohtajan tietoon välittömästi. Lautakunnan jäsenillä on oikeus saada tietoa sellaisistakin asioista, joita esittelijä ei esittele otettavaksi lautakunnan käsittelyyn.

Eräitä käsittelyjärjestykseen liittyviä asioita

Pöydälle pano sekä pöydälle pannun, palautetun ja poistetun asian asiakirjat

Kun asia on esillä ensimmäistä kertaa, voi yksikin jäsen pyytää ja saada asian pöydälle, ellei asian kiireellisyys edellytä asian käsittelyä samassa kokouksessa. Asian kiireellisyys merkitään maininnalla ”Käsiteltävä tässä kokouksessa” esityslistalle ao. asiakohtaan.

Pöydällepanoa koskevan ehdotuksen jälkeen puheenvuorot tulee rajoittaa koskemaan ko. ehdotusta. Pöydällepanopäätöksen jälkeen voidaan vielä käydä ns. lähetekeskustelua, mikäli esim. lisäselvitykset ovat tarpeen.

Pöydälle pantu asia on esiteltävä pääsääntöisesti samansisältöisenä uudelleen. Vaikka pöydälle pantua asiaa ei varsinaisesti valmistellakaan uudelleen, esittelytekstiä voidaan muuttaa, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

Mikäli pöydälle pantuun, palautettuun tai poistettuun asiaan on tehty välttämättömiä tarkistuksia ja muutoksia, muutetut kohdat tulee selkeästi merkitä sivun marginaaliin tehdyin pystyviivoin.

Jos kerran pöydälle pantu asia halutaan uudelleen pöydälle, noudatetaan normaalia päätöksentekojärjestystä (ehdotus-kannatus-äänestys).

Palauttaminen

Jos esityslistalla esiteltyyn asiaan halutaan saada huomattavia muutoksia, lisäselvityksiä tms., ei ole syytä pyytää asiaa pöydälle, vaan tehdä ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus käsitellään normaalissa päätöksentekojärjestyksessä (vaatii kannatuksen, jotta asiasta voidaan äänestää). Myös palauttamista koskevan ehdotuksen jälkeen keskustelun tulisi rajoittua ko. ehdotukseen. Palauttamispäätöksen jälkeen on yleensä syytäkin käydä keskustelua siitä, mitä uudelta valmistelulta edellytetään. Palautuksen yhteydessä voidaan sopia uudesta aikataulusta, muussa tapauksessa se jää viraston harkintaan.

Päätöksenteko

Vastakkain asetettavien ehdotusten on oltava samaa asiaa tarkoittavia. Toisistaan riippumattomista ehdotuksista on äänestettävä erikseen.

Jäsenet voivat jo ennen kokousta julkaista Ahjo-kokoussovelluksessa vastaehdotukset, jotka aikovat tehdä. Jäsenen on kuitenkin kokouksessa asiaa käsiteltäessä tehtävä ehdotuksensa myös suullisesti, pelkkä julkaisu ei riitä.

Eriävä mielipide on ilmoitettava välittömästi päätöksenteon jälkeen suullisesti ja julkaisemalla eriävä mielipide kokoussovelluksessa. Eriävään mielipiteeseen voi kirjata halutessaan myös sen perustelut. Jos jäsen haluaa toimittaa perustelut erikseen kirjallisena, ne on toimitettava pöytäkirjanpitäjälle hyvissä ajoin ennen kuin pöytäkirja tarkastetaan.

Läsnäolovelvollisuus

Hallintosäännön 6 §:n 7 momentin mukaan toimielimen määräämillä toimielimen alaisuudessa olevan viraston palveluksissa olevilla henkilöillä on velvollisuus olla saapuvilla toimielimen kokouksissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 5.2.2013 määrätä, että sosiaali- ja terveysviraston osastopäälliköillä ja viestintäpäälliköllä on velvollisuus olla saapuvilla pysyvinä asiantuntijoina sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa.

Asiantuntijoiden kuuleminen

Lautakunta voi kuulla kokouksissaan asiantuntijoita.

Koska kokoukset ovat suljettuja, niissä voivat olla läsnä ainoastaan henkilöt, joilla on kokoustehtävä tai läsnäoloon on jokin muu perusteltu syy kuten asiantuntijuus.

Pääsääntöisesti asiantuntija on läsnä vain sen asian käsittelyssä, jota varten hänet on kutsuttu ja tällöinkin vain kuulemisen ajan, ellei lautakunta katso olevan aihetta, että hän on läsnä myös päätöksenteon ajan.

Julkisuus ja salassapito

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukset ovat suljettuja, ellei lautakunta jonkin kokouksen tai asian osalta toisin päätä. Siten kokouksissa eivät saa olla läsnä muut kuin ne, joilla edellä selostetun mukaisesti on velvollisuus tai oikeus olla läsnä.

Luottamushenkilö ei saa kertoa salassa pidettävästä asiasta mitään asiakirjasta tai esittelystä ilmeneviä seikkoja eikä myöskään kokouksen jälkeen kertoa, mitä salassa pidettävistä asioista on kokouksessa lausuttu.

Salassa pidettävistä asioista kertominen on rangaistavaa.

Salassa pidettäviä asioita koskevat mahdolliset paperiset esityslistat, pöytäkirjat ja muu asiakirja-aineisto tulee ennen hävittämistä silppuamalla tai muulla tavoin käsitellä niin, ettei siitä enää ole luettavissa salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävien asiakirjojen vieminen – vaikka vahingossa – yleiseen keräyspaperilaatikkoon, voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Salassa pidettävät aineistot voi myös jättää/toimittaa sosiaali- ja terveysviraston silputtaviksi ja hävitettäviksi.

Jäsenten tulee huolehtia, että ulkopuoliset eivät pääse jäsenen tietokoneella käsiksi salassa pidettäviä asioita sisältäviin esityslistoihin. Myös mahdolliset tulosteet on käsiteltävä siten, että kukaan muu ei pääse niitä näkemään.

Esityslistan liitteenä voi olla myös ”ei Internetiin” -merkittyjä asioita. Ne eivät ole sinänsä salassa pidettäviä, mutta voivat esim. sisältää henkilötietoja, joita ei saa julkaista Internetissä. Hankinta-asioissa voi olla liitteitä, jotka tulevat julkisiksi vasta sen jälkeen, kun tarjouspyyntö on allekirjoitettu ja julkaistu Internetissä.

Erityisesti on huomattava, että hankintapäätöksiin sisältyvät liikesalaisuudet eivät tule lainkaan julkisiksi ja ovat pysyvästi salassa pidettäviä.

Koska kuitenkin kokouksen pitäminen suljettuna antaa jäsenille eräänlaisen mielipidesuojan ja mahdollisuuden käsitellä asioita avoimesti, luottamuksellisesti ja joustavasti, on suositeltavaa, ettei kokoukseen liittyvistä yksittäisten puheenvuorojen ja kannanottojen sisällöistä kerrota kokouksen ulkopuolisille.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan lautakunnan pöytäkirja tulee julkiseksi, kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu, lukuun ottamatta pöytäkirjaan sisältyviä salassa pidettäviä asioita. Kokouksen esityslistat tulevat yleensä julkisiksi samaan aikaan kuin pöytäkirja. Tämä ei kuitenkaan estä tiedon antamista esityslistasta tätä aikaisemmin, ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten aloitteet

Lautakunnan kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Mikäli luottamushenkilö tekee kokouksessa valmistelualoitteen tai aloitteen päätökseksi asiassa, josta ei ole esittelyä, merkitään aloite lautakunnan pöytäkirjaan ja mikäli esittelijä katsoo sen tarpeelliseksi, esitellään luottamushenkilöelimelle valmistelun jälkeen, mikäli esittelijä katsoo sen aiheelliseksi.

Luottamushenkilö voi toimittaa lautakunnan käsiteltäväksi haluamaansa asiaa koskevan aloitteen myös sosiaali- ja terveysvirastoon, jolloin asia valmistelun jälkeen esitellään lautakunnalle.

Kunnan jäsenten aloitteet

Sosiaali- ja terveysvirastoon suoraan tai kirjaamoon toimitetut, sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitetut kunnan jäsenten aloitteet ja kirjelmät esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnalle, kun aloitteessa/kirjeessä esitetty asia kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnan toimivaltaan/ratkaistavaksi.

Muissa tapauksissa sosiaali- ja terveysvirasto toimittaa kuntalaisten aloitteet ja kirjeet sosiaali- ja terveyslautakunnan tiedoksi esittelijän harkitsemissa tapauksissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajille tai jäsenelle toimitetut, terveyslautakunnalle tai puheenjohtajalle tai yksittäiselle jäsenelle osoitetut kunnan jäsenten aloitteet ja kirjelmät voi toimittaa kirjaamoon, jolloin niiden suhteen menetellään samalla tavoin kuin edellä on todettu suoraan sosiaali- ja terveysvirastolle jätettyjen sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitettujen aloitteiden ja kirjelmien osalta.

Sosiaali- ja terveysvirasto monistaa tai postittaa kuntalaisten kirjelmiä ja kannanottoja terveyslautakunnalle vain poikkeustapauksissa ja esittelijän niin päättäessä.

Tietojen antaminen jäsenille

Sosiaali- ja terveysvirasto hankkii ja toimittaa lautakunnan jäsenille tehtävän hoitamiseksi tarpeellisen saatavilla olevan tietoaineiston, kuten suunnitelmat, mietinnöt, muistiot, lausunnot, tekniset selvitykset, tilastot ja ohjeet.

Lautakunnan jäsenillä on oikeus saada nähtäväkseen asiakirjoja ja tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena.

Lautakunnan päätöksistä tiedottaminen

Kokouksen jälkeen viestintäpäällikkö kokoaa lautakunnan päätöksistä päätöstiedotteen. Päätöstiedote julkaistaan sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla mahdollisimman pian kokouksen jälkeen.

Lautakunta tekee vuosittain päätöksen siitä, milloin pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa siltä osin kuin pöytäkirjan pitäminen kuntalain 63 §:n mukaan on tarpeen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjat julkaistaan viraston verkkosivuilla sen jälkeen, kun ne on pidetty nähtävänä kaupungin kirjaamossa.

Esittelijä

Kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä ei enää säädetä lainsäädännössämme niin laajasti kuin aikaisemmin.

Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset keskeisistä kunnan toimielinten kokoontumista, kokousmenettelyjä ja päätöksentekoa koskevista asioista.

Terveyslautakunta on aiemmin lisäksi kunkin toimikautensa alussa tehnyt päätöksen terveyslautakunnan kokouksissa hallintosäännön ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisia säännöksiä täydentävistä kokousmenettelyistä.

Sosiaalilautakunnassa ei vastaavia menettelytapaohjeita ole aiemmin käsitelty/hyväksytty, mutta asiasta on ollut hallinto- ja kehittämiskeskuksen ohje 21.1.2009 "Sosiaalilautakunnan ja jaostojen kokouskäytäntöön liittyviä asioita". Varhaiskasvatusvirastossa on 16.1.2013 tehty vastaavanlainen ohje "Varhaiskasvatuslautakunnan kokouskäytäntöön liittyviä asioita".

Tämän päätösehdotuksen pohjana ovat molempien virastojen aiemmat menettelytapaohjeet. Päätösehdotuksessa keskitytään kuitenkin vain hallintosääntöä täydentäviin menettelytapoihin.

Yhteisistä menettelytavoista sopiminen on ollut tarpeen toiminnan ennustettavuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi tai muutoin sisäisen työskentelyn "pelisääntöjen" sopimiseksi.

Esimerkkinä tällaisesta tarpeellisesta menettelyohjeesta voi mainita käytännön, jonka mukaan yhdenkin jäsenen pyytäessä asian saa kerran pöydälle, ellei asia ole kiireellinen. Kuntalain nojalla tällaista oikeutta ei jäsenellä ole eikä asiasta ole mainintoja myöskään hallintosäännössä.

Toisena esimerkkinä todettakoon, että menettelytapaohjeissa on sovittu, miten sosiaali- ja terveysvirasto on velvoitettu/oikeutettu jakamaan kirjaamoon tai virastoon suoraan tulleita sosiaali- ja terveyslautakunnalle toimitettavaksi tarkoitettuja aineistoja virastopostina lautakunnan jäsenille.

Esteellisyys

Edellä todettujen säännöstöjen ja menettelyohjeiden lisäksi lautakunnan kokousten laillisuuden kannalta tärkeitä ovat lautakunnan jäsenten esteellisyyttä koskevat säännökset, joista määrätään kuntalain 52 §:ssä ja hallintolaissa.

Valtuutetun ja muun luottamushenkilön esteellisyysperusteet poikkeavat toisistaan valtuutetun esteellisyyden ollessa lievempi.

Muun luottamushenkilön esteellisyysperusteet ovat samat kuin viranhaltijan. Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolaissa.

Hallintolain ao. määräykset ovat esityslistan tämän asian liitteenä numero 2.

Muun luottamushenkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 – 30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei tee luottamushenkilöä esteelliseksi asiassa, jos kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

Hallintolain 28 § 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan liikelaitokseen. Myöskään hallintolain 28 § 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa.

Monijäsenisen toimielimen (kuten lautakunnan) jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyydestä.

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.

Helsingin kaupungin hallintosääntö

Helsingin kaupungin hallintosääntö hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.12.1995. Myöhemmin siihen on tehty muutoksia useita kertoja. Sitä sovelletaan kokousmenettelyn osalta toissijaisena muihin johtosääntöihin nähden. Nämä menettelytapaohjeet täydentävät Helsingin kaupungin johtosäännön ja sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön määräyksiä.

Hallintosäännön määräyksiä sovelletaan myös sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin.

Voimassa olevat luottamushenkilöelimiä ja niiden toimintaa koskevat hallintosäännön määräykset ovat esityslistan tämän asian liitteenä numero 1.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

Liitteet

1

Luottamushenkilöelimiä ja niiden toimintaa koskevat hallintosäännön määräykset

2

Hallintolain esteellisyyssäädökset

Tiedoksi

Lautakunan jäsenet ja varajäsenet

Lautakunnan sihteerit

Osastopäälliköt

Viestintäpäällikkö

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/4

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

4

Sosiaali- ja terveysviraston käyttösuunnitelma 2013

HEL 2013-001378 T 02 02 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee hyväksyä vuoden 2013 käyttösuunnitelmien toimintakulut esityksen mukaisina seuraavasti:

Osasto

1000 e

 

 

Perhe- ja sosiaalipalvelut

588 335

Terveys- ja päihdepalvelut

409 789

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

570 192

Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

14 269

Talous- ja tukipalvelut

160 886

Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

24 034

 

Esittelijä

Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet 17.12.2012. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan toimintavuotta koskevat suunnitelmat on tarkistettava vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja tuloarvioita. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmistettava, että sitovat tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin.

Käyttösuunnitelman laadinnan lähtökohdat

Hyväksyessään 30.11.2011 sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen kaupunginvaltuusto totesi mm. että tavoitteeksi tulee asettaa asiakkaan ympärille rakentuvat palvelukokonaisuudet, jotka ovat nykyistä helpommin saatavilla. Palvelujen tulee olla sujuvia ja vastata asiakkaiden tarpeisiin. Lähivuosina tulee olennaisesti parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta ottaen huomioon taloustilanne, väestön ikääntymisen myötä lisääntyvä palvelukysyntä sekä nuorisoikäluokkien pienenemisestä johtuva työvoimapula.

Sosiaali- ja terveystoimen rajapinnoista on johtunut ongelmia, joissa ympärivuorokautisen hoidon hoito- ja palveluketjut ovat ruuhkautuneet eikä jonoja ole pystytty purkamaan kohtuullisessa ajassa. Ongelmia on aiheutunut myös siitä, että perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen ja tuottaminen ovat olleet toisistaan erillään sairaanhoitopiirissä ja kahdessa eri hallintokunnassa. Mielenterveyskuntoutujien jono psykiatrisesta sairaalasta asumispalveluihin on ollut kohtuuttoman pitkä.

1.1.2013 aloittaneen uuden sosiaali- ja terveysviraston rakenne mahdollistaa asioiden tekemisen uudella tavalla asiakas- ja potilaskeskeisesti sosiaali- ja terveyspalveluja integroiden. Isot ydintoiminnan osastot kattavat keskeisten hoitoketjujen kokonaisuuksia. Avo- ja laitospalvelut ovat samassa osastossa samoin kuin ehkäisevät ja hoitavat toiminnot. Näkemys eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä on mahdollista muodostaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Palveluissa on mahdollista huomioida vahvemmin ennaltaehkäisy sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja siirtää painopistettä raskaimmista palveluista kevyempiin. Lasten neuvolapalvelut ja lastensuojelu, nuorten terveysneuvonta ja sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoito, ikääntyneiden ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden ehkäisevät, hoitavat ja kuntouttavat palvelut on mahdollista tuottaa aikaisempaa asiakaskeskeisemmin ja kustannusvaikuttavammin.

Uuden viraston keskeisiä tavoitteita ovat tasapainoinen talous ja tuottavuuden nosto. Toiminnan tuottavuus paranee välitöntä asiakastyötä lisäämällä. Arvojohtamisella vahvistetaan asiakaslähtöistä palveluasennetta ja asiakkaan arvostamista.

Sosiaali- ja terveysviraston ensimmäinen strategia valmistellaan kevään 2013 aikana. Liitteenä olevien osastokohtaisten käyttösuunnitelmien pohjana ovat olleet organisaatiomuutosta koskevat kaupunginvaltuuston tavoitteet, kaupungin talousarviossa virastolle osoitetut strategiset painoalueet ja sosiaali- ja terveysviraston esitykset uuteen kaupunkistrategiaan.

Lähtökohdat osastojen budjettiraameille

Kaupunginhallituksen päättämä sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2013 talousarvio on seuraava:

3 10 Sosiaali- ja terveysvirasto

1000 e

Menot

2 095 090

Tulot

257 229

 

Talousarviokohdittain menot jakautuvat seuraavasti

3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut

1000 e

Menot

1 432 677

Tulot

184 147

 

 

3 10 04 Toimeentulotuki

 

Menot

148 500

Tulot

72 852

 

 

3 10 05 Työllisyyden hoitaminen

 

Menot

6 107

Tulot

230

 

 

3 10 06 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

 

Menot

507 806

 

 

Investointitalous

12 805

Tietotekniikkahankinnat

8 830

Muut hankinnat

3 975

 

Vuoden 2013 budjettiraami on nimellisesti noin 1,4 % vuoden 2012 toteutunutta tasoa korkeampi. Vuoden 2013 talousraamin sisältä tulee rahoittaa palkankorotukset sekä muu kustannustason nousu vuonna 2013, mikä merkitsee sitä, että vuoden 2013 talousraami on reaalisesti vuoden 2012 toteumaa pienempi.

Sitovat tavoitteet

Kaupunginvaltuuston virastoa sitovat toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat keväällä hyväksyttyihin talousarvioesityksiin. Sitovat toiminnalliset tavoitteet raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Sitovat tavoitteet ovat seuraavat:

1. Sijaishuollossa perhehoidon edellytyksiä parannetaan siten, että perhehoidon suhteellinen osuus hoitovuorokausista kasvaa edellisen vuoden tasoon verrattuna

2. Lapsiperheiden kotipalvelujen asiakasmäärästä puolet on lastensuojelun asiakkaita

3. Vuorotyössä käyvien yksinhuoltajien pienten koululaisten hoitoratkaisuja kokeillaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

4. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä kasvaa 200 henkilöllä vuoden aikana

5. Vanhusten pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito kehittyy siten, että palveluasumisen hoitovuorokausien määrä kasvaa ja laitoshoidon hoitovuorokausien määrä vähenee edellisen vuoden tasoon verrattuna. Vanhusten pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy tulee varmistaa siten, että palveluasumiseen ja laitoshoitoon jonottavien määrä vähenee

6. Pitkäaikaisasunnottomien määrä vähenee 190 henkilöllä vuoden aikana

7. Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi, tavoite kolmessa vuorokaudessa

8. Hammashoidon tarpeen arviointi, tavoite kolmessa vuorokaudessa

9. Kiireettömään hammashoitoon pääsy, tavoite kuudessa kuukaudessa

10. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettuun somaattiseen erikoissairaanhoitoon pääsy kuudessa kuukaudessa

11. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettuun psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsy kuudessa kuukaudessa

12. Kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus yli 75-vuotiaista on 13 %

13. Ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen käytetään 3 % toimeentulotukimäärärahoista.

14. Kuntouttavaa työtoimintaa saa 1 200 henkilöä vuoden aikana

Palvelujen määrälliset tavoitteet

Viraston talousarviossa esitetyt määrälliset tavoitteet vuodelle 2013 ovat seuraavat:

 

Talousarvio 2013

Toteuma2012

 
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, käynti 

 
210 000

 
204 972

Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk

321 232

299 543

Lastensuojelun laitoshoito, hoitovrk

287 450

292 685

Perheneuvolat, asiakkaat vuoden aikana

7 340

7159

Lapsiperheiden kodinhoitoapu, kotitaloudet vuoden aikana

1 800

1 247

Vammaispalvelun asumispalvelut, paikat yht.

404

384

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, matkat vuoden aikana

625 000

585 535

Vammaispalvelun omaishoidon tuki, saajat vuoden aikana

1 080

973

Kehitysvammapalvelun asumispalvelut, paikat yht

830

756

Kehitysvammahuollon laitoshuolto, paikat yht.

113

233

Kehitysvammahuollon omaishoidon tuki, saajat vuoden aikana

595

583

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, saajat vuoden aikana

5 670

5 645

 

 

 

Terveysneuvonta, käynti

300 042

294 156

Lääkärin vastaanottokäynti

700 000

661 081

Terveydenhoitajan vastaanottokäynti

580 000

488 302

Hammashuolto, käynti

460 000

466 209

Pkl-vastaanotto

81 000

74 450

Sisätautien päivystyspoliklinikka, käynti

36 000

37 145

Tk-päivystys, käynti

152 000

124 760

Somaattisen päivystyksen hoitopäivät

70 000

69 517

Psykiatrian avohoitokäynti

200 000

191 100

Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät

93 000

94 249

Psykiatrian avohoitopäivä

70 000

65 548

Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana

69 400

55 655

Korvaushoito, käynnit vuoden aikana

135 000

117 774

Päihdehuollon asumispalvelut. asumisvuorokaudet yht.

60 500

57 533

Päihdehuollon laitoshuolto, hoitovuorokaudet yht.

58 000

66 815

 

 

 

Palveluasuminen, hoitovuorokaudet yht.

1 138 831

992 001

Laitoshoito, hoitovuorokaudet yht.

522 900

515 292

Pitkäaikaishoito, hoitovuorokaudet yht.

227 114

234 158

Akuuttihoitopäivät

343 000

329 605

Kotihoito, käynti

2 220 000

2 393 349

 

 

Käyttösuunnitelman laadintaprosessi

Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston vuoden 2013 talousarviot valmisteltiin erikseen keväällä 2012. Virastotasoiset talousarviot yhdistettiin kaupungin talousarviovalmistelun yhteydessä syksyllä 2012.

Loppuvuodesta 2012 ja alkuvuodesta 2013 luvut muunnettiin vastaamaan uutta organisaatiota. Vanhojen organisaatioiden yksiköt ja niiden kustannukset eivät olleet suoraan siirrettävissä uuteen budjettikohtaan, koska osa vanhojen organisaatioiden yksiköistä hajautui usealle kohdalle uudessa organisaatiossa.

Samoin hallintoon liittyvät järjestelyt sekä virastojen erilaiset budjetointikäytännöt ovat muodostaneet merkittävän haasteen budjetin muokkaamisessa vastaamaan uutta organisaatiota.

Osastot ovat tulosbudjettien laadinnan yhteydessä valmistelleet vuotta 2013 koskevan sanallisen käyttösuunnitelman. Suunnitelma on tiivis kirjallinen esitys, jossa kuvataan miten sosiaali- ja terveysviraston strategiset linjaukset toimeenpannaan osastolla vuonna 2013.

Osastojen valmisteleman käyttösuunnitelman rakenne on seuraava:

1. Yleiskuvaus osaston toiminnasta vuonna 2013

2. Toiminnalliset muutokset vuonna 2013

3. Strategisten tavoitteiden toimeenpano osastolla

Uuden sosiaali- ja terveysviraston ensimmäinen strategiasuunnitelma laaditaan vuodelle 2014 kevään 2013 aikana. Vuoden 2013 strategiset painoalueet sisältyvät sosiaali- ja terveystoimen osuuteen Helsingin kaupungin talousarviossa 2013. Lisäksi sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä on tehnyt ehdotuksen kaupunkistrategiaan 2013 - 2016 sisällytettävistä teemoista ja tavoitteista. Näistä kahdesta on yhdistetty käyttösuunnitelmissa esitetyt sosiaali- ja terveystoimen strategiset tavoitteet vuodelle 2013. Sosiaali- ja terveystoimen strategiset linjaukset ovat seuraavat:

Edistetään helsinkiläisten terveyttä ja hyvinvointia

Kavennetaan väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja

Turvataan hoitoon ja palveluihin pääsy ja palvelun laatu

Varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö sekä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista

Lisätään tuottavuutta ja jatketaan palvelujen hallittua rakennemuutosta strategisten kumppaneiden kanssa. Parannetaan talouden tasapainoa.

Uuden organisaation mukaisia tulosbudjetteja ja käyttösuunnitelmia on käsitelty viraston johtoryhmässä, 15.1. ja 29.1.2013. Osastokohtaiset raamit pohjautuvat virastojen keväisiin talousarvioesityksiin, joissa on huomioitu talousarvion jatkokäsittelyssä tulleet määrärahamuutokset sekä tiedossa olevat merkittävät budjettipoikkeamat.

Osastojen sanalliset käyttösuunnitelmat ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Virastopäällikön kannanotot

Virastopäällikkö toteaa yhteenvetona, että osastokohtaiset tulosbudjetit on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.

Virastopäällikkö toteaa edelleen, tulosbudjetti on laadittu hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja aikataululla, mikä merkitsee sitä, että uuden viraston ensimmäisenä toimintavuotena tulee noudattaa erityisen tarkkaa kulujen hallintaa, etenkin kun tiedossa on edellisvuoden toteutunut taso.

Virasto tulee laatimaan ja esittelemään lautakunnalle ensimmäisen ennusteensa maaliskuun lopun tilanteesta huhtikuussa 2013.

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan 11.2.2013 ja sen mahdollisesti antama lausunto jaetaan sähköpostilla lautakunnan jäsenille maanantaina 11.2.2013.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jussi Lind, talous- ja strategiapäällikkö, puhelin: 310 42246

jussi.lind(a)hel.fi

Riitta Simoila, osastopäällikkö, puhelin: 310 42213

riitta.simoila(a)hel.fi

Liitteet

1

Käyttösuunnitelma_2013_yhteenveto-4 2 2013.pdf

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/5

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

5

Järjestöjen avustamiseen tarkoitettujen määrärahojen jakamisesta päättäminen

HEL 2013-001558 T 00 01 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee oikeuttaa virastopäällikön päättämään järjestöille näiden hakemuksesta ennakkoavustusta siten, että ennakkoavustus voi olla enintään 50 prosenttia asianomaiselle järjestölle edellisenä vuonna myönnetystä avustuksesta ja ehdolla, että avustus voidaan periä takaisin, ellei avustusta saaneelta yhteisöltä saada hyväksyttävää selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä.

Esittelijä

Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön mukaisesti (4 §) sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on mm. päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja valvoa avustusten käyttöä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Sosiaalivirasto on vuosittain julistanut järjestöavustusten haun ja siinä yhteydessä järjestön on ollut mahdollista hakea myös ennakkoavustusta alkuvuoden toimintansa turvaamiseksi, koska varsinaiset avustuspäätökset on tehty vasta kesäkuussa. Sosiaalilautakunta on oikeuttanut sosiaalijohtajan tekemään päätökset ennakkoavustuksista siten, että ennakkoavustus voi olla enintään 50 prosenttia asianomaiselle järjestölle edellisenä vuonna myönnetystä avustuksesta (25.1.2005, 45 §).

Helsingin kaupungin ohjeissa avustusten myöntämisestä (12.12.2011) todetaan (luku 9, kohta 4), että ”avustusta koskevaa maksumääräystä ei saa antaa ennen kuin avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja avustuksen myöntänyt viranomainen on saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävän selvityksen. Maksattamisesta päättävä lauta- tai johtokunta voi tarvittaessa kuitenkin päättää ennakkoavustuksen maksamisesta tammi-maaliskuun aikana ehdolla, että avustus voidaan periä takaisin, ellei avustusta saaneelta yhteisöltä saada hyväksyttävää selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä”. Ennakkoavustuksen tarkoituksena on turvata järjestön toiminnan jatkuvuus ja sitä voidaan käyttää vain siihen toimintaan, johon avustusta on haettu.

Sosiaalitoimea koskevassa haussa on vuosittain ennakkoavustusta hakenut noin 20 järjestöä, joista muutamat ovat koskeneet päivähoitoa. Sosiaalijohtajan järjestöille myöntämät ennakkoavustukset ovat olleet noin 2 000 – 100 000 euron suuruisia ja yhteensä ennakkoavustuksia on jaettu noin 0,8 milj. euroa.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

Riitta Simoila, osastopäällikkö, puhelin: 310 42213

riitta.simoila(a)hel.fi

Jussi Lind, talous- ja strategiapäällikkö, puhelin: 310 42246

jussi.lind(a)hel.fi

Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Talous- ja tukipalvelut -osasto

 

Taloushallintopalvelu-liikelaitos

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/6

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

6

Eräiden järjestöjen vuoden 2013 avustuksista päättäminen

HEL 2012-016883 T 02 05 01 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee tehdä eräiden järjestöjen avustamisesta vuodelle 2013 seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen päätöksen:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee tehdä eräiden järjestöjen avustamisesta vuodelle 2013 seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen päätöksen:

              Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee myöntää seuraavat avustukset:

-              Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:lle 423 000 euroa leiri- ja kerhotoimintaan

-              Helsingin Klubitalot ry:lle 459 000 euroa klubitalojen toiminnan kuluihin

-              Avustajakeskus Sentteri ry:lle 77 000 euroa avustajien koulutustoimintaan

-              Alvi ry:lle 240 000 euroa Laturi-tukiyhteisön ylläpitoon.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että avustukset maksetaan järjestöille neljässä erässä (maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa) ja että avustukset myönnetään ehdolla, että ne voidaan periä takaisin, mikäli ilmenee seikkoja, ettei edellytyksiä avustuksen myöntämiselle ole ollut.

Vielä sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee oikeuttaa virastopäällikön päättämään enintään 10 000 euron suuruisista järjestöavustuksista todeten, että avustukset myönnetään ehdolla, että ne voidaan periä takaisin, mikäli ilmenee seikkoja, ettei edellytyksiä avustuksen myöntämiselle ole ollut.

Esittelijä

Avustusten perustelut ja avustettavien järjestöjen kuvaus

Avustettavaksi esitettävien järjestöjen voidaan katsoa olevan sosiaalitoimen pitkäaikaisia ja vakiintuneita järjestökumppaneita vammais- ja mielenterveystyössä. Avustusten myöntäminen turvaa näiden järjestöjen keskeytymättömän toiminnan.

Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Helsingin Klubitalot ry:n avustettaviksi esitetyt palvelut sosiaalivirasto on vuoteen 2011 saakka hankkinut ostopalveluina ja vuodesta 2012 alkaen toimintaa on tuettu järjestöavustuksin. Avustajakeskus Sentteri ry:n avustettaviksi esitetyt palvelut sosiaalivirasto on vuoteen 2011 saakka hankkinut asiantuntijapalveluina ja vuodesta 2012 alkaen toimintaa on tuettu järjestöavustuksin. Alvi ry:n Laturi-toiminnalle on vuonna 2012 myönnetty helmikuussa 2012 150 000 euron ennakkoavustus.

Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry. toimii helsinkiläisten kehitysvammaisten ja heidän perheidensä oikeuksien valvonta- ja tukiyhdistyksenä edistäen heidän mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä. Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry hakee 477 383 euron avustusta kehitysvammaisten henkilöiden leiri-, kerho- ja seniorikerhotoimintaan. Vuonna 2012 järjestölle myönnettiin 381 900 euron avustus. Järjestön hakema avustussumma on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna. Tähän on syynä tarve leiritoiminnan laajentamiselle, josta seuraa palkkakulujen kasvua.

Helsingin Klubitalot ry:n toiminnan tarkoitus on edistää mielenterveyskuntoutujien asemaa, toimintamahdollisuuksia ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä yhteiskunnassa. Klubitalojen jäsenille tarjotaan heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa, vertaistukea sekä työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia. Helsingin Klubitalot ry. hakee 459 000 euron avustusta yhdistyksen molempien klubitalojen toiminnan kuluihin. Vuonna 2012 järjestölle myönnettiin 459 000 euron avustus.

Avustajakeskus Sentteri ry. edistää vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän mahdollisuuksia. Palvelujen avulla Sentteri tukee vammaisia henkilöitä henkilökohtaisen avun hankinnassa. Avustajakeskus Sentteri ry. hakee 77 826 euron avustusta vammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien kouluttamiseen. Vuonna 2012 järjestölle myönnettiin 76 300 euron avustus.

Alvi ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden asumiskuntoutuspalvelujen yleisiä edellytyksiä sekä luoda, ylläpitää ja kehittää heille sopivia tukiyhteisöjä. Yksi toimintamuoto on Laturi, joka on matalan kynnyksen toiminta- ja kohtauspaikka täysi-ikäisille helsinkiläisille, joilla on tai on ollut mielenterveydellisiä häiriöitä. Toimipiste on avoinna kaikkina viikonpäivinä.  Alvi ry. hakee 241 000 euron avustusta.  Vuonna 2012 järjestölle myönnettiin 350 000 euron avustus.

Vuoden 2013 avustusten haku

Yhdessä Helsingin kaupungin virastojen kanssa avattiin 17.12.2012 haku, jolla järjestöt voivat hakea sosiaali- ja terveyslautakunnalta 31.1.2013 mennessä taloudellista avustusta. Hakemus tehdään sähköisesti Asiointi-portaalin kautta tai paperilla lomakkeelle, joka palautetaan kaupungin kirjaamoon. Myönnettyä avustusta saa käyttää vain myönnettyyn tarkoitukseen, eikä sitä saa jakaa edelleen.

Hakuilmoituksessa kerrottiin, että sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää avustuksia helsinkiläisille järjestöille, joiden: toiminta tukee ja täydentää sosiaali- ja terveystoimen toimialaa:

-              edistämällä ja tukemalla itsenäistä selviytymistä

-              ennaltaehkäisemällä ja vähentämällä sosiaalisia ongelmia

-              ehkäisemällä syrjäytymistä ja auttamalla kriisitilanteissa

-              tukemalla maahanmuuttajien kotoutumista

-              tukemalla vapaaehtoistyötä ja kansalaistoimintaa.

Vuoden 2013 avustuskohteet ovat mm.:

-              ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö ja varhainen tuki

-              perheiden kriisiapu

-              ennalta ehkäisevä päihdetyö

-              vanhusten toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta

-              vammaisten omatoimisuutta tukeva toiminta

-              asunnottomuutta ehkäisevä kansalaistoiminta

-              vakiintunut asukastalotoiminta.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:

-              järjestö on rekisteröitynyt

-              toiminnasta on näyttöä vähintään vuoden ajalta

-              toiminta kohdistuu helsinkiläisiin

-              toiminta on sellaista, jota kaupunki ei osta palveluna

-              toiminta on tunnettua tai sitä tehdään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Järjestöavustusten jakamisperiaatteet

Sosiaalilautakunta päätti 4.12.2012 (396 §), että vuoden 2013 järjestöavustukset valmistellaan seuraavien linjausten mukaisesti:

-              Suuret, pitkäaikaiset, vakiintuneet avustukset kumppanuusjärjestöille valmistellaan lautakunnan päätettäväksi heti hakuajan päätyttyä tammikuun lopussa.

-              Asukastalotoimintaa ja asukastyötä tukevat avustukset valmistellaan lautakunnan päätettäväksi heti hakuajan päätyttyä tammikuun lopussa.

-              Innovatiiviset ja strategiset painopisteavustukset määräaikaisiin kehittämishankkeisiin valmistellaan lautakunnan päätettäväksi kevään 2013 aikana.

-              Pienet tavanomaiset järjestöavustukset valmistellaan virastopäällikön päätettäväksi heti hakuajan päätyttyä.

Lisäksi sosiaalilautakunta päätti, että vuoden 2014 järjestöavustukset valmistellaan niin, että suuret, pitkäaikaiset, vakiintuneet avustukset käsitellään vuoden 2014 talousarvioehdotuksen yhteydessä, asukastalotoimintaa ja asukastyötä tukevat avustukset sekä pienet tavanomaiset järjestöavustukset valmistellaan päätettäväksi vuoden 2013 aikana ja kehittämishankkeita koskevat avustukset valmistellaan päätettäväksi vuoden 2014 keväällä.

Järjestöavustuksiin on varattu sosiaali- ja terveysviraston budjetissa yhteensä 4,93 milj. euroa. Tämä sisältää terveyslautakunnan 4.12.2012 (284 §) vuodelle 2013 myöntämät avustukset yhteensä 600 000 euroa 27 järjestölle. Avustuksiin voidaan tietyin ehdoin käyttää myös valtion kaupungille luovuttamia kuolinpesien varoja. Kuolinpesien varoilla voidaan tukea mm. raittius- ja päihdehuoltopalveluja, vammaispalveluja, lastensuojelupalveluja ja vanhuspalveluja (Kaupunginhallitus 11.6.2001, 872 §).

Sosiaalilautakunta on 25.1.2005 (45 §) oikeuttanut sosiaalijohtajan päättämään enintään 6 000 euron järjestöavustuksista. Näitä on vuosittain ollut useita kymmeniä. Tämän käytännön johdosta sosiaalilautakunta on voinut keskittyä suurempien avustusten jakamisesta päättämiseen. Toimintakäytäntö on osoittautunut onnistuneeksi ja sen vuoksi sen jatkaminen sosiaali- ja terveysvirastossa katsotaan tarpeelliseksi kuitenkin niin, että avustuksen kattosumma nostetaan 10 000 euroon kustannustason yleisen nousun vuoksi.

Vuotta 2013 koskevia avustushakemuksia on saapunut sosiaali- ja terveysvirastoon yhteensä yli 400 ja niille myönnettävistä avustuksista tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitys maaliskuussa 2013. Samassa yhteydessä tuodaan esitys kuolinpesien varojen käytöstä avustuksiin.

Osa avustusta hakeneista järjestöistä on hakenut ennakkoavustusta toimintansa jatkumisen turvaamiseksi. Ennakkoavustuksen myöntämistä koskeva päätösesitys on tämän kokouksen esityslistalla. Sosiaalijohtaja on 14.12.2012 (200 §) tehnyt päätöksen kahden järjestön ennakkoavustuksesta.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Kaisa Poikonen, laskenta-asiantuntija, puhelin: 310 43152

kaisa.poikonen(a)hel.fi

Riitta Simoila, osastopäällikkö, puhelin: 310 42213

riitta.simoila(a)hel.fi

Jussi Lind, talous- ja strategiapäällikkö, puhelin: 310 42246

jussi.lind(a)hel.fi

Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Avustuksen saajat

Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta

Tiedoksi

Ydintoimintojen osastopäälliköt

Päätöshistoria

Sosiaalijohtaja 14.12.2012 § 200

HEL 2012-016883 T 02 05 01 00

Päätös

Sosiaalijohtaja päätti myöntää ennakkoavustusta Vakuutusongelmaisten liitto ry:lle 1 750 euroa alkuvuoden 2013 kuluihin ja Leikkivä Lapsi ry:lle 34 000 euroa vakiintuneiden toimintojen toteuttamiseen sekä edelleen kehittämiseen vuonna 2013 Malminkartanon alueella.

Sosiaalijohtaja päätti edelleen, että ennakkoavustukset otetaan huomioon tehtäessä varsinaisia avustuspäätöksiä ja ne myönnetään ehdolla, että avustukset voidaan periä takaisin, mikäli ilmenee seikkoja, ettei avustusten myöntämiselle ole edellytyksiä.

Avustukset maksetaan järjestöille vuoden 2013 puolella sosiaali- ja terveysviraston järjestöavustusmäärärahoista.

Päätöksen perustelut

Sosiaalilautakunta on 25.1.2005 (§ 45) oikeuttanut sosiaalijohtajan päättämään tarvittaessa ennakkoavustusten myöntämisestä aiemmin avustusta saaneille järjestöille siten, että ennakkoavustus voi olla korkeintaan 50 % edellisen vuoden avustuksen määrästä.

Vakuutusongelmaisten liitto ry hakee 1 750 euron ennakkoavustusta alkuvuoden 2013 kuluihin. Yhdistyksen toiminta on osa vammaispalveluita ja sen asiakkaat ovat myös sosiaalitoimen asiakkaita. Yhdistys sai vuonna 2012 toiminta-avustusta 3 500 euroa.

Leikkivä Lapsi ry hakee 34 000 euroa ennakkoavustusta vakiintuneiden toimintojen toteuttamiseen ja edelleen kehittämiseen Malminkartanon alueella. Toiminnan keskiössä ovat lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Yhdistys sai vuonna 2012 toiminta-avustusta 68 000 euroa.

Lisätiedot

Asta Sjöberg, avustuskoordinaattori, puhelin: 310 43832

asta.sjoberg(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/7

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

7

Porolahden hammashoitolan tilapäinen sulkeminen

HEL 2012-008060 T 10 06 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee sulkea Porolahden hammashoitolan ko. kiinteistön korjaushankkeen ajaksi 14.1.-31.12.2013. Tilapäisen sulun aikana Porolahden hammashoitolan potilaat hoidetaan suun terveydenhuollon lähipalveluiden muissa hammashoitoloissa.

Esittelijä

Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 4 §:n 18 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty vahvistaa sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä, päättää niiden tilapäisistä muutoksista, sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista. Lisäksi johtosäännön 4 §:n 19 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää toimintayksiköiden aukioloajoista.

Roihuvuoren kirjasto ja Porolahden hammashoitola (3 hoitohuonetta) sijaitsevat Porolahden peruskoulun kanssa samalla tontilla osoitteessa Roihuvuorentie 2. Vuonna 1958 valmistunut rakennus peruskorjataan, ja rungon ulkopuolelle rakennetaan uusi hissi ja poistumistieporras. Kokonaisurakan töiden urakoitsijan valinta on kiinteistölautakunnan 30.1.2013 kokouksen asialistalla (Tilakeskus 4 §). Rakentaminen alkaa helmikuussa 2013 ja valmistuu marraskuussa 2013. Hanke sisältyy opetusviraston rakentamisohjelmaan. Terveyslautakunta käsitteli asiaa 27.3.2012 (5 §) antaessaan lausunnon ehdotuksesta talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi 2013 – 2017.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Seija Hiekkanen, johtajahammaslääkäri, puhelin: 310 42247

seija.hiekkanen(a)hel.fi

Päätöshistoria

Terveyskeskus 13.6.2012

HEL 2012-008060 T 10 06 00

Porolahden hammashoitola palvelee erityisesti lähipalveluperiaatteen mukaisesti läheisiä kouluja ja päiväkoteja. Se on terveyskeskuksen palveluverkkotarkastelussa todettu sijainniltaan hyväksi ja tässä vaiheessa säilytettäväksi nykyisen laajuisena hoitolana.

Nykyiset tilajärjestelyt eivät parhaalla mahdollisella tavalla vastaa toiminnan tarpeita eikä rakennus täytä esteettömyyden vaatimuksia. Hammashoitolan hätäpoistumistie ei ole määräysten mukainen.

Hammashoitola pystyy peruskorjaus- ja muutostyön jälkeen palvelemaan alueen väestöä ajanmukaisin tilaratkaisuin.

Terveyskeskus edellyttää, että hankkeessa noudatetaan seuraavia ehtoja:

-        Hoitohuoneiden käytävälle tulee rakentaa lukittava ovi, joka rajaa odotuksen odotustilaan. Suosittelemme oven rakentamista.

-        Hammashoitolan ja porraskäytävän välinen ovi (pysäytyspiste) varustetaan joko ovikellolla ja kameravalvonnalla tai porttipuhelimella, joita hallinnoidaan hammashoitolan toimistosta.

-        Tarkennetaan uuden hissin kulunvalvonnan käytön sisältämät toiminnalliset käyttömahdollisuudet.

-        Kulunvalvonta tarvitaan porrashuoneesta kellaritiloihin siirtymisessä sekä hammashoitolan ja lääkehuoneen ovissa. Kulunvalvonnan ohjaus sijoitetaan hammashoitolan toimistoon.

-        Henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan päällekarkaushälytysjärjestelmä.

-        Kulkuluvat ja avaimet toimitetaan hankkeeseen sisältyvinä käyttäjille.

-        Hammashoitolan hätäpoistumistiet tulee varustaa merkkivaloin.

-        Kellarivaraston ikkunat, joista voidaan murtautua sisään, pitää vahvistaa joko kaltereilla, näkösuojamateriaalilla, iskua kestävällä lasilla tms.

-        Talvisin ongelmalliseksi osoittautunut ulko-ovi ja sen kynnys korjataan asianmukaisesti työmaakokouksessa sovitun mukaisiksi.

-        Tuleville käyttäjille tulee järjestää tilojen käyttöön liittyvää ohjeistusta ja käyttöönottokoulutusta.

Hankkeen perustiedot

Hankeen nimi: Roihuvuoren kirjasto ja Porolahden hammashoitola, peruskorjaus

Osoite:               Roihuvuorentie 2, 00820 Helsinki

Toiminta:     Kirjasto, hammashoitola, (toimitila Mieto ry)

Tontti:               43. kaupunginosa Herttoniemi, kortteli 43201, tontti 10

Hankkeen lähtökohdat

Peruskorjattava rakennus on valmistunut 1958. Suunnittelija on arkkitehti Claus Tandefelt. Rakennus on ikänsä puolesta peruskorjauksen tarpeessa.

Toiminnalliset lähtökohdat

Rakennuksessa toimivien kirjaston ja hammashoitolan tilat tulee korjata esteettömiksi. Hammashoitolan hätäpoistumistie ei täytä määräyksiä. Kirjaston palvelualueella on muutostarpeita.

Tekniset lähtökohdat

Rakennuksesta on tehty kosteus- ja rakennetekninen kuntotutkimukset sekä haitta-ainekartoitus. Talotekniikka edellyttää uusimista.

Laajuus ja tilaohjelma

Hammashoitolan hyötyala:                             130 hym²

Hammashoitolan huoneistoala:                             175 htm²

Bruttoala (kirjasto ja hammashoitola yhteensä):  844 brm²

Rakennustöiden järjestelyt ja toiminta niiden aikana

Peruskorjaus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Kirjastopalvelut saadaan muista lähialueen kirjastoista. Hammashoitolan toiminta siirretään muihin lähialueen hoitoloihin. Varsinaisia väistötiloja ei tarvita.

Aikataulu

Toteutussuunnittelu 2011–2012, rakentaminen 2012–2013.

Rakennuskustannukset

Rakennuskustannusarvio 1,82 milj. euroa (alv 0 %).

Rahoitussuunnitelma

Vuoden 2011 talousarvion talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2011–2015 hankkeen toteutuksen rahoitus on esitetty vuosille 2011–2012.

Käyttäjän kustannukset

Hammashoitolan uusi vuokra on 1 273,58 euroa/kk eli 8,27 euroa/htm2/kk.

Terveyskeskuksen kaluste- ja laitehankinnat ovat 250 000 euroa, jonka suun terveydenhuolto varaa vuoden 2013 irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelmassaan kohteen irtaimiston hankintoihin.

Lisätiedot

Huttunen Minna, rakennusinsinööri, puhelin: 310 48762

minna.huttunen(a)hel.fi

 

Kaupunginkirjasto Verkkokirjasto- ja hallintopalvelut 7.6.2012

HEL 2012-008060 T 10 06 00

Kaupunginkirjasto puoltaa omalta osaltaan Roihuvuoren kirjaston ja Porolahden hammashoitolan peruskorjauksen L2 luonnospiirustusten, päivätty 20.4.2012, hyväksymistä.  Hankkeen toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kirjastotilan nykyisin miellyttävä huoneakustiikka säilyy.

Työsuojeluhenkilöstön lausunto on liitteenä.

Lisätiedot

Aaltonen Hanna, johtava suunnittelija, puhelin: 310 85502

hanna.aaltonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/8

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

8

Selvitys Kampin kappelin toiminnasta

HEL 2012-003858 T 05 00 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi esityslistan tämän asian liitteenä 1 olevan selvityksen Kampin kappelin toiminnan arvioinnista.

Vielä lautakunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä 2 olevan sosiaaliviraston ja Helsingin seurakuntayhtymän 20.4.2012 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen Kampin kappelin toiminnasta.

Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa sosiaali- ja terveysvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin Kampin kappelin yhteyteen rakennettujen tilojen vuokraamiseksi sosiaali- ja terveysvirastolle.

Lopuksi lautakunta päättänee, että Kampin kappelin toiminnasta annetaan arviointiselvitys lautakunnalle 30.11.2013 mennessä.

Esittelijä

Sosiaalilautakunta hyväksyi 20.3.2012 § 94:n kohdalla sosiaaliviraston ja Helsingin seurakuntayhtymän Kampin kappelia koskevan yhteistyöhankkeen aloittamisen. Asian käsittelyn yhteydessä esittelijä lisäsi esittelytekstiin seuraavan tekstin: ”Toimintaa tullaan arvioimaan heti sen alkamisesta 1.6.2012 lukien ja arviointiraportti esitetään sosiaalilautakunnalle marraskuussa 2012. Arvioinnin toteuttamisesta vastaa sosiaaliviraston kehittämispalvelujen arviointi- ja kehittämisyksikkö”.

Taustaa

Sosiaali- ja terveysviraston yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on asiakasläheisen palvelukulttuurin kehittäminen. Sosiaalityössä tämä merkitsee jalkautuvan, verkostoituvan ja alueellisesti painottuvan työotteen vahvistamista osana normaalia kehittämistyötä. Tästä syystä sosiaalitoimi on laajentanut aluetyötä ja hakeutunut yhteistyöhön eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, asukasyhdistysten sekä erilaisia etnisiä, kulttuurisia ja uskonnollisia suuntauksia edustavien tahojen kanssa.

Suomalaisen sosiaalihuollon historialliseen kehityskaareen liittyvistä syistä kirkon diakoniatyö on perinteisesti ollut kunnallisen sosiaalityön tärkeä kumppani. Eri tasoilla tehtävä yhteistyö on Helsingissäkin ollut jatkuvasti laajaa ja koordinoitua. Erityisen tärkeää on yhteistyö alueellisessa asiakastyössä.

Sosiaalivirasto sai tiedon Kamppiin suunniteltavasta kappelista kaupunkisuunnitteluvirastosta. Kampin ostoskeskuksen ympäristö on Suomen vilkkain ihmisten liikkumispaikka. Todettiin, että uudet tilat ja kiinteä yhteistyö diakoniatyön kanssa tarjoaisivat kiinnostavan areenan sosiaaliviraston strategian mukaiselle jalkautuvalle ja etsivälle sosiaalityölle. Sosiaaliviraston näkökulmasta kyse oli hyväksyttyjen strategisten linjausten normaalista operatiivisesta toteuttamisesta.

Seurakuntayhtymän tehtyä lopullisen päätöksen Kampin kappelin rakentamisesta perustettiin seurakuntayhtymän ja sosiaaliviraston yhteinen työryhmä toiminnan suunnittelemiseksi. Kampin kappelin arkkitehtuurinen ja toiminnallinen kokonaisuus valittiin yhdeksi WDC-vuoden kärkihankkeista. Status merkitsee, että toiminnan sisällön suunnitteluun sovellettiin modernia palvelumuotoilua.

Kumppanuussopimus

Sosiaalivirasto ja Helsingin seurakuntayhtymä solmivat 20.4.2012 kirjallisen kumppanuussopimuksen, jossa sovittiin sosiaaliviraston toiminnasta kappelissa 1.5.2012 alkaen. Sopimuksen mukaan tarkoituksena on työskennellä yhdessä kaupunkilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuokran suorittamisen lisäksi osapuolet sopivat, että sosiaalivirasto tarjoaa vuokrattavaan kohteeseen neljä sosiaalialan ammatillista työntekijää ja kaksi vahtimestari-siivoojaa. Sopimuksessa on määritelty mm. kumppanuuden periaatteet ja henkilökunnan toimenkuvat sekä se, että osapuolten vuokravastuut määritellään erillisellä vuokrasopimuksella. Kumppanuussopimus on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Sosiaalivirasto sijoitti 1.6.2012 alkaen toimintaan kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa, joiden palkkaamiseen oli saatu täyttöluvat 4.1 2012 ajalle 15.3.2012 – 31.12.2012.

Sosiaalilautakunta päätti 4.9.2012 § 298:n kohdalla pitää voimassa sosiaalijohtajan 3.8.2012 tekemän päätöksen, joka koski mm. neljän työsopimussuhteisen vakanssin perustamista sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelle. Päätöksen perusteluissa todettiin, että Helsingin kaupunki osallistuu yhdessä seurakuntayhtymän kanssa Kampin kappelin toimintaan palkkaamalla kappeliin kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Päätöksen perusteluissa todettiin, että määräaikaisena aloitetut toiminnat olivat osoittautuneet tarpeellisiksi, joten toimintojen vakinaistaminen on perusteltua.

Kustannukset

Työntekijöiden henkilöstö- ja toimintakustannukset ovat vuositasolla noin 230 000 euroa. Todettakoon, että vakanssit on käytettävissä joustavasti tarvittaessa muuhun jalkautuvaan sosiaalityöhön.

Sosiaaliviraston työtekijät käyttävät tukikohtanaan ja vastaanottotiloinaan varsinaisen kappelin yhteyteen rakennettuja erillisiä tiloja, jotka vuokrataan tukipalveluineen (sisältää mm. siivous- ja vahtimestaripalvelut) sosiaaliviraston käyttöön erillisen sopimuksen mukaisesti. Palvelut on ostettu vuoden 2012 aikana kaupungin liikelaitos Palmialta. Neuvottelut kustannusten jaosta sosiaaliviraston ja seurakuntayhtymän kesken ovat vielä kesken, mutta arvioidut kustannukset ovat vuositasolla noin 83 000 euroa. Sosiaali- ja terveysviraston tilojen osuus on 136 m2 ja vuokrakustannukset ovat 15 euroa/m2 (+ alv 24%). Kuukausivuokra on näin ollen 2 040 euroa kuukaudessa ja vuosikustannukset 24 480 euroa. Kaupungin ohjeiden mukaan ulkoisten tilojen vuokrauksesta päättää kaupunginjohtajisto. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin ollen noin 350 000 vuodessa.

Arviointiraportti

Sosiaalilautakunnan 20.3.2012 kokouksessa edellytetty arviointi kappelin sosiaalityöstä valmistui 14.11.2012. Raportin mukaan kappelissa käy paljon helsinkiläisiä, jotka hyötyvät sosiaalityön palveluista. Kävijöiden näkemyksen mukaan sosiaalialan työntekijät ovat vastanneet hyvin palvelutarpeisiin, kuten tarpeeseen saada nopeasti henkilökohtaista keskusteluapua vaikeaan elämäntilanteeseen. Osa kävijöistä tarvitsee ammatillista palveluneuvontaa. Elämäntilanteisiin liittyvät keskustelutarpeet kohdistuvat usein ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, yksinäisyyteen ja itsetuho-ajatuksiin. Usein on ollut kyse kriisiavusta, jota ovat tarvinneet myös hyvin toimeentulevat henkilöt. Palveluneuvonta liittyy muun muassa toimeentulovaikeuksiin sekä tarpeeseen saada tietoa sosiaalipalveluista, masennuksen hoidosta, päihdehoidosta, työllisyyspalveluista ja sururyhmistä. Arvioinnin mukaan matalan kynnyksen sosiaalityöllä ja nopean puuttumisen työotteella voidaan saada myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnissa ja säästetään resursseja muissa palveluissa.

Kappelin sosiaalityön arviointiraportissa tuodaan esille myös toiminta-mallin yhteisöllinen ulottuvuus. Kappelissa on esimerkiksi käynnistetty vapaaehtoistoimintaa, johon tulee koko ajan mukaan lisää toimijoita. Kappelissa vierailee erilaisia ryhmiä järjestöistä ja eri organisaatioista, esimerkiksi lapsi-, vertaistuki- ja omaishoitajaryhmiä. Vuoden 2012 loppuun mennessä kappelissa kävi 252 836 ihmistä. Kappelin medianäkyvyys ja arkkitehtuuri on herättänyt paljon uteliaisuutta ja kesäkuukausina siellä vieraili runsaasti turisteja. Kävijöiden joukossa on kuitenkin myös paljon ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet sosiaalityön ja kirkon ammattiavun piiriin.

Alkuvaiheen arvioinnista voi tehdä sen johtopäätöksen, että kappelissa käy paljon ihmisiä, jotka hyötyvät sosiaalityön palveluista. Matala kynnys ja nopea välitön puuttuminen keskustelujen ja tapahtumien avulla, näyttäisi tuovan myös tavoiteltuja vaikutuksia kävijöiden elämäntilanteisiin.

Esittelijä toteaa lopuksi, että Kampin kappeli on toiminut runsaat kuusi kuukautta eikä sen toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta voi näin ollen saada vielä luotettavaa tietoa. Kappelin toiminta ja yhteistyö Helsingin seurakuntayhtymän kanssa näyttää rakentuneen hyvin uudessa toimintaympäristössä ja toiminnasta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Esittelijä pitääkin tärkeänä, että kappelin sosiaalityön arviointia ja työn vaikutusten arviointia jatketaan ja raportoinnin lopputulokset tuodaan 30.11.2013 mennessä sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jarmo Räihä, johtava asiantuntija, puhelin: 310 58385

jarmo.raiha(a)hel.fi

Liitteet

1

Kampin kappelin arviointi 14.11.2012

2

Kampin kappelin sopimus

Päätöshistoria

Sosiaalilautakunta 20.03.2012 § 94

HEL 2012-003858 T 05 00 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä sosiaaliviraston ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyöhankkeen aloittamisen.

Käsittely

20.03.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Merkittiin, että esittelijä korvasi esittelytekstinsä kuudennen, sanoilla "Sosiaalivirasto sijoittaa" alkavan kappaleen toisen virkkeen "Kyseisiä resursseja ei siirretä perustyöstä, vaan vakanssit ovat uusia" seuraavalla tekstillä: "Vakansseja ei kuitenkaan siirretä perustyöstä, vaan tehtäviin palkataan työntekijät määräaikaisesti ns. hanketyöntekijöinä. Johtajisto hyväksyi menettelyn myöntämällä sosiaalialan ammattihenkilöille täyttöluvat 4.1.2012 ajalle 15.3. - 31.12.2012."

Lisäksi esittelijä lisäsi saman kappaleen loppuun seuraavan tekstin: "Toimintaa tullaan arvioimaan heti sen alkamisesta 1.6.2012 lukien, ja arviointiraportti esitetään sosiaalilautakunnalle marraskuussa 2012. Arvioinnin toteuttamisesta vastaa sosiaaliviraston kehittämispalvelujen arviointi- ja kehittämisyksikkö."

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Leila Palviainen, sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö, puhelin: 310 58283

leila.palviainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/9

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

9

Lausunto Malmin asemakaavan muutosehdotuksesta Tullivuorentien eteläpuoleiselle alueelle (käsiteltävä tässä kokouksessa)

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

"Malmin alueella Longinojan itä- ja länsipuolelle sijoittuvalle asemakaavan muutosalueelle on suunniteltu monipuolista asuinrakentamista, kuten asuinkerrostaloja, kaupunkivilloja, rivitaloja, pientaloja ja pienkerrostaloja. Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia.

Niissä edellytetään, että kaikissa rakennustyypeissä on mahdollista toteuttaa esteettömiä asuntoja.

Alueelle ei sijoitu julkisia palveluja jo rakennetun päiväkodin lisäksi. Asemakaavamääräysten mukaan asuinkerrostalojen (AK)-korttelialueilla saa ensimmäisessä kerroksessa olevia asuinhuoneistoja käyttää väliaikaisesti sosiaalipalvelun tiloina. Tulevaisuudessa tulee olla mahdollista tarvittaessa sijoittaa sosiaali- tai terveyspalveluja alueelle.

Kaavamuutosalueen palvelut sijaitsevat Malmin aluekeskuksessa. On tärkeää, että alueen palveluihin johtavat kevyen liikenteen yhteydet ovat selkeitä ja esteettömiä. Sama vaatimus kohdistuu kaavamuutosalueen läpi kulkeviin säilytettäviin virkistysreitteihin."

Esittelijä

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa Malmin (38. ko) asemakaavan muutosehdotuksesta, Kslk 27.11.2012, § 418. Määräaika on 18.2.2013, joten tämä asia on käsiteltävä tässä kokouksessa. Lausuntopyyntö on pyydetty myös kiinteistövirastolta, Helsingin energialta, HKL:lta, rakennusvirastolta, opetusvirastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvalvontavirastolta, pelastuslaitokselta, ympäristökeskukselta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta.

Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen Tullivuorentien eteläpuolelle. Uusi alue sijoittuu Longinojan itä- ja länsipuolelle, joista itäpuoli on  pientalovaltainen ja länsipuoli kerrostalovaltainen. Longinojan varteen on muodostettu noin 70 metriä leveä virkistysalue, jonka läpi kulkee useita kevyen liikenteen reittejä. Itäpuolisella alueella on syksyllä 2011 rakennettu päiväkoti, jonka pihan eteläpuolelle on kaavassa varattu pienehkö pallokenttä ja lähiliikuntapaikka. Alueen koko on 10,1 ha ja uutta asuinkerrosalaa alueelle on osoitettu noin 25 800 k-m². Uusia asukkaita alueelle tulee noin 600 – 700. Suunnittelualueelta on noin kilometri Malmin aluekeskukseen ja juna-asemalle sekä kaupallisiin palveluihin.

Suunnittelun aikana on tehty selvityksiä ja kaavasuunnittelussa on otettu huomioon mm. liikenteen melu- ja tärinähaitat.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Timo Vierelä, suunnittelija, puhelin: 310 42858

timo.vierela(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 29.01.2013 § 32

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristölautakunta.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

 

Pelastuslautakunta 29.01.2013 § 14

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslautakunta päätti todeta, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta koskien Tullivuorentien eteläpuoleisen alueen asemakaavan muutosehdotusta (nro 12170) (a-asia).

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 8.1.2013

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tullivuorentien eteläpuoleisen alueen asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

38. kaupunginosan (Malmin) Tullivuorentien eteläpuolelle niitty- ja peltoalueille aiotaan rakentaa nykyisen päiväkoti Poutapilven etelä- ja länsipuolelle pientalovaltainen asuinalue. Asemakaava-alueen länsiosassa olevan Longinojan länsipuolelle on tulossa kerrostalovaltaisempi asuinalue.

Päiväkoti Poutapilven (tontti 381521) kallioisella mäellä dokumentoitiin vuonan 2010 kaupunginmuseon toimesta päiväkodin rakentamisen yhteydessä muinaismuistolain suojaamat 1. maailmansodan aikaiset tuhoutuneiksi oletetut Helsingin maalinnoituksen linnoitteet. Tästä asemasta on jäljellä nyt ainoastaan päiväkodin tontin eteläosassa betoninen konekivääriasema tai suojahuone, joka on merkitty asemakaavan muutosehdotuksessa asiallisesti sm-merkinnällä. Asemakaava-alueella ei sijaitse muita tunnettuja muinaismuistolain suojaamia kohteita.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta.

9.5.2012 Lausunto annettu

Lisätiedot

Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552

markku.heikkinen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.11.2012 § 418

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Ksv 0643_1, osoite Tullivuorentie 6, karttaruudut J7/R1 ja J6/R4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

-        lähettää 20.11.2012 päivätyn 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Malmin lentokenttä) korttelin 38152 sekä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueiden (muodostuvat uudet korttelit 38230, 38231 ja 38232) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että
asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Päätösjakelu:

-        kaupunginhallitus

-        hallintokeskus/Kaj:n rooteli, Rämö

20.11.2012 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285

tuomas.eskola(a)hel.fi

Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 310 37221

mervi.nicklen(a)hel.fi

Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37447

taneli.nissinen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Mikko Stenius, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.stenius(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 28.5.2012

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Yleistä

Asemakaavan muutosluonnos koskee Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi) korttelia 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksessa muodostuvat uudet korttelit 38230, 38231 ja 38232.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa Tullivuorentien eteläpuolelle tiivis, alueen mittakaavan sopiva, uusi asuinalue, jonka teemana on monimuotoinen, ekologinen, energia- ja kustannustehokas asuntorakentaminen. Kaavamuutosalueen itäpuoliselle alueelle on syksyllä 2011 rakennettu uusi päiväkoti. Longinojan laakson viheralue ja jalankulku- ja pyöräilyreitit pyritään säilyttämään ja täydentämään sekä Longinoja huomioimaan tärkeänä kaupunkipurona täydennysrakentamisesta huolimatta. Tullivuorentien itäpuolelle muodostuu uusi katuyhteys, Pilvenpyörteentie, joka on merkitty hidaskaduksi.

Maakuntakaavassa Longinojan laaksoon on merkitty viheryhteystarve. Asemakaavan muutosalueella on Longinojanlaakson ja itään lähtevän viheryhteystarpeen risteyskohta. Yleiskaavassa Longinojan itäpuolelle on osoitettu kerrostalovaltainen alue ja Longinojan länsipuoli on merkitty virkistysalueeksi. Yleiskaavan 2002 liitekartan mukaan laakson alue on arvokas kartanoon tai tilakeskukseen liittyvä maisema-alue. Longinojan laakso on lisäksi syksyllä 2007 tehdyn, aluesuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyn asukaskyselyn tulosten perusteella Ala-Malmin asukkaiden merkittävin ulkoilualue, joka tarjoaa hienoja näkymiä, hiljaisuutta ja rauhaa. Nyt laadittu asemakaavan muutosluonnos poikkeaa yleiskaavasta siten, että Longinojan itäpuolelle on suunniteltu pientalovaltaista asumista kerrostalovaltaisen sijaan ja Longinojan länsipuolelle kerrostalovaltaista asumista yleiskaavan virkistysalueelle.

Longinojanlaakson maisema

Täydennysrakentamista esitetään avoimeen niitty- ja peltomaisemaan, alavaan Longinojan purolaaksoon, jolla on maisema-, virkistys- ja luontoarvoja. Täydennysrakentamisen vaikutuksia viheralueille ja maisemaan on arvioitava huolellisesti. Kaavaluonnoksessa Longinojan varteen esitetyt nelikerroksiset kerrostalot katkaisevat laaksomaiseman. Täydennysrakentaminen kuroo viheryhteyttä kapeammaksi sekä näköyhteyttä umpeen Tullivuorentien pohjoispuolelle jatkuvalle viheralueelle. Korkea rakentaminen on maiseman ja viheryhteyden kannalta parempi keskittää Tullivuorentien varteen, jossa on jo ennestään kerrostalorakentamista ja jättää laakson reunasta korttelin 38230 tontit 5 ja 6 viheralueeksi.

Longinojalla, laakson niitty- ja peltoalueella sekä puron varren luonnonläheisellä kasvillisuudella on suuri merkitys maisemakuvan, virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Longinojan uoma lähiympäristöineen on merkittävä ekologisena käytävänä, ja uoman välitön lähiympäristö tulee säilyttää luonnonmukaisena ja varjostavana, jotta puron taimenkannalle ei aiheuteta haittaa. Longinojan uoman korostaminen maisemallisena elementtinä vaatii ympärilleen avointa tilaa. Longinojan laaja niittyalue kokonaisuudessaan on linnustollisesti arvokasta aluetta. Purolaakson kuroutuminen Tullivuorentien tuntumassa vain noin 70 metriä kapeaksi vihernauhaksi heikentää maisema- ja luontoarvoja.

Avoin kulttuurimaisema rajautuu luontevimmin kasvillisuudeltaan monikerroksiseen reunavyöhykkeeseen. Sepänmäenpuiston puoleinen, uusi asuinalue tekee Longinojan laaksomaisemaan rakennetun reunan ja rakennukset tunkeutuvat luonnottomana kulmana avoimeen peltomaisemaan. Sepänmäenpuiston tonttien eteläreunaan on merkitty kaavaluonnoksessa istutettavaa kasvillisuutta. Puuvartisten kasvien vyöhyke pehmentää tonttien ja rakennusten rajautumista avoimeen laaksomaisemaan. Jotta istutusvyöhyke tekee toivottavan vaikutuksen, on sille varattava riittävästi tilaa tonteilla. Istutusvyöhykkeitä tulee olla yhtenäisyyden vuoksi myös Longinojan varren tonteilla, molemmin puolin Longinojaa. Asemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelussa tulee tutkia asuinalueen rajaamista uudelleen esitettyä loivemmin ja pehmeämmin, jolloin yhdessä tonttien istutusten kanssa uudesta reunasta saataisiin luonnollisempi ja laakson avoin kulttuurimaisema jatkuisi selkeämmin myös visuaalisesti.

Visuaalinen yhteys avoimeen kulttuurimaisemaan katkeaa Tullivuorentieltä myös uuden asuinalueen itäreunassa, mikäli rakentaminen ulotetaan Sepänmäenpuiston metsäiseen mäkeen saakka.

Hulevedet

Longinojaan kohdistuvaa ravinne- ja hulevesikuormitusta sekä eroosion vaikutusta tulee hillitä. Puroon päätyviä hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan hidastaa, viivyttää ja hulevesien laatua parantaa ennen Longinojaan johtamista. Hulevesien käsittely vaatii tilaa. Longinojaan laskevien hulevesiviemäreiden vesien mahdollinen viivyttäminen ja laadun parantaminen ja eroosion estäminen on hankalaa asemakaavaluonnoksen esittämässä tilassa. Myös tonttien mitoituksessa on huomioitava mahdollisten hulevesien käsittelyyn varattavien alueiden riittävä tilavaraus sekä hulevesijärjestelmien riittävä etäisyys rakennuksista.

Katualueet ja pysäköinti

Pilvenpyörteentien rakentamista tonttikaduksi hidastetien sijaan tulisi tutkia, koska lähialueen muutkin kadut ovat tonttikatuja. Pilvenpyörteentien toteuttaminen hidaskatuna lisää rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ja hankaloittaa ylläpitoa. Pilvenpyörteentien katualue, sen reunasta alkava pysäköintitontti (LPA) ja pysäköintitontin reunassa kulkeva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tontin osa (pp/t) muodostavat sekavan kokonaisuuden ylläpidon näkökulmasta. Hajanaiset, tontista erillään olevat LPA-alueet tulee keskittää tonttien yhteyteen ja Pilvenpyörteentien kevyen liikenteen yhteyden tulee olla koko matkallaan katualueella. Pilvenpyörteentien puurivin tulee olla ohjeellinen.

Ajoyhteydet kahdelle tontille on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan kautta. Tällaisia ratkaisuja tulee välttää.

Jalankulku ja pyöräily

Asemakaavan muutosalueelle on merkitty runsaasti reittejä jalankululle ja pyöräilylle. Alueen läpi kulkevat tärkeät pääreitit: Longinojaa seuraileva Longinojanraitti, lentokentän suuntaan Tullivuorenraitti ja pohjoiseen Vanhanradanraitti. Uutena yhteytenä esitetään Pilvenpyörteentieltä Longinojan ylittävää reittiyhteyttä Malmin keskuksen suuntaan. Longinojanraitin linjausta esitetään muutettavaksi Tullivuorentien läheisyydessä lännemmäksi nykyisestä. Linjauksen muuttaminen pirstoo viheraluetta  ja Tullivuorentielle tulisi lähekkäin 2 raittiliittymää etelästä. Linjausmuutoksen johdosta jouduttaisiin siirtämään myös Tullivuorentien pohjoispuoleista käytävää. Niinimäentien päästä lähtevän raitin ja Longinojanraitin yhtymäkohtaa Tullivuorentielle on tarpeen tarkistaa, jotta kevyen liikenteen kulkusta saadaan sujuva ja turvallinen Tullivuorentien ylityskohtineen. 

Sepänmäenpuiston puoleisen asuinalueen reunaa kiertämään on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen ulkoilutievaraus, jonka tarpeellisuutta ja sijoittumista tulee harkita. Tontteja sivuava raitti on kyseenalainen, sillä asukkaat yleensä kokevat aivan tontin reunaan kiinni tulevat käytävät häiritseviksi. Raitti ei jatku etelässä voimassa olevan asemakaavaan merkityn raitin kanssa yhtenevästi.

Korttelialueille on merkitty useita yleisiä ja korttelin sisäisiä raitteja, joiden tarpeellisuutta merkitä niitä asemakaavaan tulee vielä harkita. Esimerkiksi yhteiskäyttöisen korttelialueen (AH) 38230 läpi risteävät käytävät rikkovat pihan yhtenäisyyttä ja rauhaa. Korttelin 38230 tontille 3 on merkitty rakennukseen jätettävä kulkuaukko raittia varten. Kulkuaukko rakennuksessa on ongelmallinen erityisesti raitin ylläpidon kannalta.

Kaavamerkinnät

Longinojan varren viheralue on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen merkinnällä puisto (VP). Longinojan varren viheralueet on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisena niittyjen, peltojen ja purolaakson tiheikköjen mosaiikkina, joten sen kaavamerkinnän tulee jatkossa olla lähivirkistysalue (VL).

Yhteiskäyttöisten korttelialueiden (AH), niin sanottujen yhteispihojen, toimivuus on epävarmaa. Esimerkiksi Tapulikaupungissa on korttelien yhteiseen käyttöön varattuja alueita, joita ei kuitenkaan ole koskaan toteutettu. Yhteispihan rakentamis- ja hoitovastuista erikseen sopimiselta vältyttäisiin, mikäli tonteille osoitettaisiin selkeästi omat piha-alueet.

Lisätiedot

Vertainen Virpi, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518

virpi.vertainen(a)hel.fi

Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

elmeri.ahti(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/10

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

10

Lausunto Haagan Lassilan asemakaavan muutosehdotuksesta Hopeapolun ympäristöön (käsiteltävä tässä kokouksessa)

HEL 2011-008553 T 10 03 03

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

"Haagan Lassilan asemakaavan muutosalue sijaitsee Pohjois-Haagan aseman läheisyydessä. Pohjois-Haagan asemanseutua kehitetään yhdeksi läntisen Helsingin vanhuspalvelujen keskittymäksi. Alueella sijaitsee kaupungin tuottamia sosiaali- ja hoivapalveluja, kuten Hopeatien palvelutalo sekä kotihoidon toimipisteitä. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että asemanseutua tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa alueen asuminen ja palvelut muodostavat toimivan palvelukokonaisuuden.

Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että kaavamuutosalueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Erityisesti yhteydet kaavamuutosalueelta palveluihin ja kevyen liikenteen väylille tulee olla selkeitä ja helppokulkuisia. Nykyisiä toimistotaloja asunnoiksi muutettaessa tulee varmistua, että rakennukset on mahdollista muuttaa esteettömiksi ja että kulkureitit rakennuksista alueen keskellä kulkevalle Hopeapolulle sekä katualueille soveltuvat myös pyörätuolilla liikkuville."

Esittelijä

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa Haagan, Lassilan (29. ko) asemakaavan muutosehdotuksesta, Kslk 27.11.2012, § 426. Määräaika on 18.2.2013, joten tämä asia on käsiteltävä tässä kokouksessa. Lausuntopyyntö on pyydetty myös kiinteistövirastolta, Helsingin energialta, pelastuslaitokselta, rakennusvirastolta ja ympäristökeskukselta.

Lassilan Hopeapolun varrella, Pohjois-Haagan aseman lähellä, muutetaan korttelialueiden käyttötarkoitusta siten, että nykyisiä toimisto- ja asuntolatiloja on mahdollista muuttaa asunnoiksi. Samalla mahdollistetaan pienimuotoinen lisärakentaminen joidenkin rakennusten ylimpiin kerroksiin. Kaupintien varrella katutason tilat säilyvät liike-, toimisto- tai palvelutiloina, ylemmissä kerroksissa voi olla joko toimisto- tai asuintilaa. Asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavamuutosalue käsittää viisi 1970 – 1980 -lukujen vaihteessa rakennettua tonttia. Korttelien välissä kulkee mittakaavaltaan miellyttävä Hopeapolku. Muutosalueen pinta-ala on 7 815 m². Kaavan toteutuessa korttelialueelle saadaan uusia asukkaita yhteensä noin 50.

Viranomaisten aiemmin esille nostamat ympäristövaikutukset, kuten ilmanlaatu, melu sekä länsiradan mahdolliset häiriöt on otettu huomioon täsmentämällä kaavamääräyksiä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Timo Vierelä, suunnittelija, puhelin: 310 42858

timo.vierela(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 29.01.2013 § 31

HEL 2011-008553 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

 

Pelastuslautakunta 29.01.2013 § 12

HEL 2011-008553 T 10 03 03

Päätös

Lautakunta päätti todeta, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta koskien Haagan, Lassilan (29.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12168, Hopeapolun ympäristö.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232

esko.rantanen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.11.2012 § 426

HEL 2011-008553 T 10 03 03

Ksv 0740_2, Kaupintie 16-18, Tinatie 1-5, karttaruutu F6/T1

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

-        lähettää 27.11.2012 päivätyn 29. kaupunginosan (Haaga, Lassila) korttelien 29179 ja 29180 sekä katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12168 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä

-        antaa jäljempänä olevat vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että
asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijoilta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Päätösjakelu:

-        kaupunginhallitus

-        hallintokeskus/Kaj:n rooteli, Rämö

-        laskutus, hallintokeskus, Maunula

-        laskutus, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koski

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Mikael Ström, arkkitehti, puhelin: 310 37470

mikael.strom(a)hel.fi

Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128

pirjo.koivunen(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, melutarkastelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 7.9.2012

HEL 2011-008553 T 10 03 03

Yleistä

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusviraston mielipidettä Lassilan Hopeapolun ympäristön asemakaavan muutosluonnoksesta 12.9.2012 mennessä.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee  29. kaupunginosassa (Lassila) käsittäen Kaupintie 16–18 ja Tinatie 1–5 sijaitsevia tontteja sekä katualueita. Asemakaavaa muutetaan siten, että 1970–80-luvulla rakennettuja toimisto- ja asuntolatiloja on mahdollista muuttaa asunnoiksi. Joidenkin rakennusten ylintä kerrosta voidaan laajentaa.

Lausunto

Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa parvekkeiden ulottamisen 4,3 metrin päähän Kaupintiellä kasvavista lehmuksista. Rakennuksen julkisivun ja leveälatvuksisen puun vähimmäisetäisyys tulee olla 6 metriä. Parvekkeita koskevaa kaavamääräystä on syytä tarkistaa tältä osin.

Asemakaavan muutos lisää pysäköintipaikkojen tarvetta. Luonnoksen mukaan uudisrakennettaessa 40 prosenttia pysäköintipaikoista on sijoitettava korttelialueelle kellariin tai pihakannen alle. Määräyksen mukaan loput pysäköintipaikat saa sijoittaa Sentnerinkujan pysäköintilaitokseen. Pysäköintipaikkojen riittävyys alueella tulee varmistaa ja pysäköintipaikkoja koskevaa kaavamääräystä tulee täsmentää.

Asemakaavan muutos ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.

Rakennusvirastolla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Lisätiedot

Saarikko Jere, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857

jere.saarikko(a)hel.fi

Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

marko.jylhanlehto(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/11

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

11

Lausunto Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksesta

HEL 2012-003532 T 10 03 02 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

"Koivusaaren 4 000 asukkaan osayleiskaava-alueelle ei ole suunniteltu kaupungin tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, vaan alue tukeutuu jo olemassa oleviin palveluihin. Lähimmät sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat Lauttasaaressa, kuten terveysasema. Halutessaan asukkaat voivat vapaasti hakeutua muille terveysasemille myös kaupungin rajojen ulkopuolelle. Alueelle sijoittuva metroasema mahdollistaa palvelujen helpon saavutettavuuden.

Osayleiskaavaluonnos on merkinnöiltään riittävän väljä, joten se mahdollistaa uuden sosiaali- ja terveysviraston palveluverkon jatkosuunnittelun ja tulevaisuudessa tarvittavien palvelujen sijoittumisen alueelle. Kaava luo edellytykset mm. asumispalvelujen ja palveluasumisen sijoittumiselle.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että kaavamuutosalueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Esteettömyyden saavuttamista hankaloittavat suuret korkeuserot Koivusaaren ja Lauttasaaren välillä. Esteettömien reittien suunnitteleminen Koivusaaresta Lauttasaareen on tärkeää, jotta myös Lauttasaaren ikääntyvä väestö pystyy käyttämään metroa ja Koivusaaren palveluita."

Esittelijä

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksesta, Kslk 18.12.2012, § 480. Määräaika on 11.3.2013. Lausuntopyyntö on pyydetty myös Helsingin energialta, kiinteistövirastolta, rakennusvirastolta, pelastuslaitokselta, ympäristökeskukselta, kaupunginmuseolta, liikuntavirastolta ja opetusvirastolta.

Koivusaarta suunnitellaan noin 4 000 asukkaan ja noin 2 000 työpaikan kaupunginosana, joka tukeutuu uuteen metroasemaan rakenteilla olevan Länsimetron varrella. Suunnittelualueeseen kuuluvat Koivusaaren maa-alue, ympäröivää merialuetta, Länsiväylä ja maapenkereet Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja kortteleiden välissä Katajaharjun sillalle asti.

Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 86 hehtaaria, josta maa-aluetta on noin 12 hehtaaria ja merialuetta 74 hehtaaria. Länsiväylä halkaisee alueen keskeltä. Alue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Espoon ja Helsingin välinen kaupungin raja sijaitsee Koivusaaren ja Hanasaaren välissä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Timo Vierelä, suunnittelija, puhelin: 310 42858

timo.vierela(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.12.2012 § 480

HEL 2012-003532 T 10 03 02 00

Ksv 0845_1, karttaruutu F3

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

-        lähettää 11.12.2012 päivätyn Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksen nro 12180 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

-        osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Lisäksi lautakunta toteaa, että jatkosuunnittelussa on syytä vielä tarkastella suunnitelmaa sekä liikenteen että kannen osalta päämääränä parantaa hankkeen kustannustehokkuutta.

Päätösjakelu:

-        kaupunginhallitus

-        hallintokeskus/Kaj:n rooteli Suvi Rämö

Käsittely

18.12.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Osmo Soininvaara: Lisätään päätökseen seuraavaa: "Lautakunta toteaa, että jatkosuunnittelussa on syytä vielä tarkastella suunnitelmaa sekä  liikenteen että kannen osalta päämääränä parantaa hankkeen kustannustehokkuutta."

Kannattajat: Lasse Männistö

Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä lisäyksen.

11.12.2012 Pöydälle

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Mikko Reinikainen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen(a)hel.fi

Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795

valtteri.heinonen(a)hel.fi

Anna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

anna-kaisa.aalto(a)hel.fi

Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312

heikki.palomaki(a)hel.fi

Juuso Aaltonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37076

juuso.aaltonen(a)hel.fi

Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142

heikki.halva(a)hel.fi

Jukka Tarkkala, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37302

jukka.tarkkala(a)hel.fi

Mikko Stenius, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37252

mikko.stenius(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37403

juha-pekka.turunen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 8.11.2012

HEL 2012-003532 T 10 03 02 00

Rakennusvirasto on osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kommentoinut osayleiskaavaluonnosta kerran. Rakennusvirastoa ei ole osallistunut osayleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen valmisteluun tämän jälkeen lukuun ottamatta Länsiväylän aluevaraussuunnitelman ja Länsimetron asemien asemakaavaan liittyneitä vaiheita.

Rakennusviraston mielestä laadittaessa kaavaluonnosta ja -ehdotusta olisi tullut tutkia tarkemmin kaavaratkaisujen talousvaikutuksia, toimintojen tilavarausten ja mitoituksen riittävyyttä, luonnonsuojelualueen säilymismahdollisuuksia viheralueen osana sekä virkistysalueiden riittävyyttä. Viheralueen määrä, mitoitus ja saavutettavuus suhteessa väestömäärään ja muihin toimintoihin tulee tutkia huolellisesti. Myös kansiratkaisujen toteutusta ja teknisten verkostojen ja laitteiden vaatimaa tilaa olisi pitänyt tutkia jo osayleiskaavan luonnosvaiheessa. Rakennusvirasto esittää, että kaavayhteistyö virastojen kesken käynnistetään viipymättä ennen osayleiskaavan eteenpäin viemistä ja asemakaavatyön alkua.

Koivusaaren osayleiskaavan luonnoksessa esitetyt ratkaisut ovat kalliita verrattuna tulevaan asukasmäärään ja kaavan mahdollistamaan uuteen kerrosalaan. Toisaalta Koivusaaren rakentamista puoltaa metroaseman ja muiden liikenneyhteyksien tehokas hyödyntäminen. Koivusaaren rakentamisen edellytys on Länsiväylän tunnelin ja sen ylle rakennettavan kannen toteuttaminen. Kansirakenteen ja tunnelin toteutus on kallista, ja sen vuoksi niiden toteutuminen voi olla epävarmaa.

Katujen mitoitus on asukasmäärään nähden taloudellinen, sillä katuja on alueen pinta-alaan suhteutettuna vähän. Rantareitin aukioiden eli kohtaamispaikkojen ja oleskelualueiden merkitys korostuu, koska alueen viheralueet ovat niukkoja. Aukioille tulee myös varata riittävästi tilaa eri toiminnoille ja huollolle.

Kapea kanava alueen eteläosassa on turha lisä, koska Koivusaari rakentuu kapeille niemille meren ääreen. Kanavan paikalla on nykyisin maata, joten kanavan kaivaminen tähän paikkaan ei ole tarkoituksenmukaista. Kanavarakenteet ovat myös kalliita. Kanavan alue voitaisiin varata tonttialueeksi ja samalla suurentaa eteläosan viheraluetta, joka on luonnoksessa erittäin pieni. Kanavarakentaminen palvelee pääasiassa veneilijöitä, mutta viheralueen laajennus palvelee laajempaa käyttäjäkuntaa. Tämä rakennusviraston esittämä ratkaisu tukee myös luonnonsuojelualueen luontoarvojen säilymisen mahdollisuuksia niemen eteläosassa, sillä näin luonnonsuojelualueen ympärille saadaan enemmän puskurivyöhykettä.

Eteläosan viheralueen rannassa on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu merenrantaniitty. Viheralueen rakentamisen vaikutukset rantaniityn luontoarvoihin tulee tutkia vaikutusten arvioinnissa. Samoin on selvitettävä, kestääkö niitty käyttöä viheralueen osana vai onko sen käyttöä rajattava tai päädyttävä muihin ratkaisuihin.

Pohjoisosan viheralueet ovat erityisen pieniä ja kapeita. Niin kutsuttujen puistosuikaleiden varaamista kaavoihin tulee välttää, sillä ne ovat vaikeita toiminnallisesti ja ylläpidollisesti haastavia. Pohjoisosan kapeat viheralueet tulee liittää osaksi tontteja, joilla kulkee yleinen kevyenliikenteen väylä. Rantaa kiertävä kevyenliikenteen ja ulkoilun reitti tulee suunnitella jatkuvaksi.

Kansirakentaminen synnyttää suuria korkeuseroja, mikä saattaa heikentää lähiympäristön laatua ja esteettömyyttä. Rakennettavien pyöräily- ja jalankulkureittien korkeusasemat ja reittien toteuttamismahdollisuuksia olisi selvitettävä tarkemmin.

Vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tutkittu virkistysalueille ja kevyenliikenteen rantareitille kantautuvan melun haitat ja melun torjunnan mahdollisuudet. Valitulla kansiratkaisulla haitallisen kova melu leviää laajalle alueelle ja ulottuu myös virkistysalueille. Suurin osa kaduista ja viheralueista sijaitsee tieliikennemelualueella. Tämä vaikuttaa merkittävästi lähiympäristön viihtyvyyteen. Viheralueiden ja oleskelualueiden soisi painottuvan kauemmaksi tieliikennemelusta. Melusuojauksen parantamista tulee tutkia laajemmin. Viheralueista vain eteläinen puisto on suojassa tieliikennemelulta, joten se on ainoa paikka, jonne on mahdollista sijoittaa leikkitoimintaa. Myös tästä syystä olisi asumisen laadun kannalta ensi arvoisen tärkeää laajentaa eteläistä puistoa.

Teknistaloudellinen toimisto on arvioinut kaupungille aiheutuviksi kustannuksiksi yhteensä 200 miljoonaa euroa. Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksessa ja Katajaharjun asemakaava-alueella esitetyt ratkaisut ovat kalliita verrattuna tulevaan asukasmäärään ja kaavojen mahdollistamaan uuteen kerrosalan määrään. Arvioidut kustannukset jakautuvat seuraavasti:

o       alueen käyttöönotto 105 miljoonaa euroa

o       Länsiväylän kustannuksista kaupungille koituva osuus 30 miljoonaa euroa

o       kuntatekniikka yhteensä 45 miljoonaa euroa

o       palvelurakennukset 18 miljoonaa euroa

Edellä olevat kustannukset ovat noin 800 euroa/kem² (alv 0%). Rakennusvirastolle aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 160 miljoonaa euroa. Investointikustannusten lisäksi on arvioitu, että pitkän aikavälin ylläpitokustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

marko.jylhanlehto(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 5.11.2012

HEL 2012-003532 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntopyyntö 5.10.2012

Kaupunginmuseo lausuu kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Yleiskaava 2002:ssa Koivusaari on selvitysaluetta (S), jonka maankäyttö tulee ratkaista yleiskaavalla tai osayleiskaavalla.

Länsimetron toteutussuunnittelu ja rakentaminen ovat olleet käynnissä jo usean vuoden ajan. Helsingin puolelle on suunnitteilla kaksi asemaa, joita toinen sijoittuu Lauttasaaren keskustaan ja toinen Koivusaareen. Kaupunkirakennetta halutaan tiivistää uuden metrolinjan asemien läheisyydessä. Koivusaari on tarkoitus toteuttaa monipuolisena asunto- ja työpaikkapainotteisena kaupunginosana. Asuinrakennusten korkeudet ovat pääosin 4-6-kerrosta. Koivusaaren rakentaminen edellyttää runsaasti täyttöjä.

Nykyinen Koivusaari on muodostunut alun perin kahdesta saaresta: Koivusaaresta (Björkholmen) ja Leppäsaaresta (Alholmen). Suurin osa saarella sijaitsevista rakennuksista liittyy veneilyyn. Aiemmin siellä on ollut myös pienteollisuutta. Alueen eteläpuolta on käytetty kaatopaikkana1950-luvulle asti. Jorvaksentie Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välille valmistui 1935. Ruoholahden ja Espoon Haukilahden välinen moottoritieosuus avattiin 1965. Alueen läpi kulkeva leveä Länsiväylä on hallitseva piirre Koivusaarelle. Saaren pienvenesatamat ja pursiseurat ovat tehneet alueesta merellisen keskuksen. 

Koivusaaren pohjoinen rantaviiva on osittain luonnontilainen ja paikoin tukimuurein rakennettu ja se sisältää kiinteitä laiturirakenteita. Koivusaaren eteläpuoli on veneseurojen käyttämää aluetta. Eteläosaa lukuun ottamatta alue on käytetty veneiden talvisäilytykseen, varastointiin ja veneilyä tukeviin toimintoihin. Eteläisin kärki on säilynyt vapaana ja siellä on suojeltu merenrantaniitty.

Kaupunginmuseon Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (2003) on arvotettu yksi kohde Koivusaaresta, entinen Radiator Oy putkiliikkeen varasto ja verstas. Yksikerroksinen tiilinen rakennus on saaren itärannalla ja se on valmistunut vuonna 1939. Nykyisin rakennus on veneilyliikkeiden ja liikuntaviraston käytössä. Kaupunginmuseo on arvottanut sen paikallishistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Rakennuksella ei kuitenkaan ole osayleiskaavaluonnoksen mukaan säilymisedellytyksiä.

Nykyisin lähinnä veneily- ja pienvenesatamakäytössä ja viheralueena toimivan Koivusaaren rakentaminen muuttaa merkittävällä tavalla Helsingin läntisen sisääntulon maisemaa tiiviisti rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Osayleiskaavaluonnoksen mukaan Koivusaaren pinta-alaa kasvatetaan täytöillä, jolloin vesialue puolestaan supistuu, mikä myös omalta osaltaan muuttaa merellistä maisemaa.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Museovirasto lausuu vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

 

Terveyskeskus 23.10.2012

HEL 2012-003532 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää terveyskeskuksen lausuntoa Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksesta 2.11.2012 mennessä.

Koivusaaren alueesta on järjestetty avoin ideakilpailu vuosina 2009 ja 2010. Voittanutta ehdotusta on kehitetty osayleiskaavaluonnokseksi. Osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.4.2011, jonka jälkeen luonnosta on kehitetty. Tavoitteena on, että osayleiskaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2012 aikana.

Koivusaarta suunnitellaan noin 4000 asukkaan ja noin 2000 – 2500 työpaikan kaupunginosana, joka tukeutuu uuteen metroasemaan rakenteilla olevan Länsimetron varrella.

Lausuntonaan terveyskeskus toteaa, että terveyskeskus ei ole esittänyt osayleiskaava-alueelle terveydenhuollon tiloja.  Alueen lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Lauttasaaren terveysasemalla. Asukkaat voivat hakeutua halutessaan myös muille terveysasemille.

Osayleiskaavaluonnos on merkinnöiltään riittävän väljä, joten se mahdollistaa uuden sosiaali- ja terveysviraston palveluverkon jatkosuunnittelun ja tarvittaessa palvelujen sijoittumisen alueelle.

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/12

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

12

Lausunto aloitteesta tuetun asumisen sekä palveluasumisen yksiköiden lisäämisestä

HEL 2012-013808 T 00 00 03

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

"Vuoden 2013 alusta toimintansa aloittaneessa Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä asumisen tukipalvelut on yhdistetty toimivaksi kokonaisuudeksi. Virasto on kilpailuttamassa päihde- ja mielenterveyspalveluja ja tavoitteena on 150:n uuden asumispalvelupaikan syntyminen. Lisäksi sosiaalilautakunta on kesällä 2012 käsitellyt esitystä kaupungin ja valtion väliseksi sopimukseksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on tuottaa Helsinkiin vuosina 2012 – 2013 yhteensä 750 asumispaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Asia on menossa kaupunginhallitukseen helmikuun 2013 aikana.  

Pitkäaikaisasunnottomien asema Helsingissä on parantunut viime vuosina. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman myötä moni on saanut pysyvän kodin uusista asumispalveluyksiköistä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastojen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt Helsingissä vuodesta 2007 aina vuoteen 2011 asti, mutta asunnottomuus on viime vuonna kääntynyt kasvuun ja Helsinki on ilmoittanut ARA:n vuoden 2012 asunnottomien tilastoon yhteensä 4100 asunnotonta henkilöä.

Sosiaali- ja terveysvirastolla on hankittuja asumispalvelupaikkoja ostopalveluyksiköissä 933, tuetun asumisen paikkoja noin 400 ja itsenäisen asumisen pienasuntoja 2363. Lisäksi päihdehuollon asumis-palvelupaikkoja Helsingissä on noin 150 paikkaa. Tukiasunnoissa ja asumispalveluasunnoissa jonottaa itsenäisen asumisen pienasuntoihin tällä hetkellä noin 200 kuntoutettua henkilöä. Henkilöstömitoitus perustuu oman toiminnan osalta käyttösuunnitelmaan ja ostopalvelujen osalta palvelusopimusten palvelukuvauksiin. Lisäksi otetaan huomioon laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Mielenterveyskuntoutujien asumispaikkoja ei ole laskettu yllä oleviin lukumääriin.

Asunnottomuus näyttäytyy Helsingissä hyvin monimuotoisena ilmiönä. Osalla asiakkaista on vakavia päihde ja/tai mielenterveysongelmia, mutta osalla pääasiallinen ongelma on asunnon puute. Yhteinen tekijä asiakkailla on asunnottomuus, mutta tuen tarpeet ja taustat ovat yksilöllisiä. Asuntoloiden muuntaminen pysyviksi asumisyksiköiksi on vähentänyt tilapäismajoituksen määrää, mikä on lisännyt Hietaniemen palvelukeskuksen asiakkaiden määrää ajoittain.

Junailijankujalla sijaitsevan palvelutalon tilapäinen käyttötarkoituksen muutos vanhusten palveluista pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluyksiköksi on aiheuttanut kuntalaisissa ymmärrettävää huolta ja epätietoisuutta. Palvelutalon aiheuttamiin häiriöihin on pyritty puuttumaan laajalla viranomaisyhteistyöllä ja asiasta on järjestetty useita yhteistyökokouksia. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää kevään 2013 aikana Junailijankujan kiinteistön tulevasta käytöstä.

Terveysvaikutusten arviointi:

Asunnottomuus on yhteydessä heikentyneeseen terveydentilaan. Asunnon saanti ja tuettu asuminen tukevat terveyden ylläpitämistä."

Esittelijä

Hallintokeskus on lausuntopyynnöllään 10.10.2012 Dnro 2012-013808 pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa 1.3.2013 mennessä Sirpa Puhakan ja kuuden muun valtuutetun aloitteesta:

"Päihde- ja mielenterveysongelmaisille on edelleen liian vähän heille sopivia asuntoja. Vuoden 2012 alussa sosiaalivirasto osoitti Itä-Pasilan vanhusten palvelutalon asunnottomille päihdeongelmaisille vuodeksi. Talossa on yli sata asukasta ja varsin vähän henkilökuntaa. Niinpä asukkaat levittäytyvät ympäristöön varsin näkyvästi ja naapurit ovat jatkuvasti käyneet neuvotteluja viraston kanssa häiriöistä.

Vaikeat päihdeongelmat liittyvät tavallisesti vaikeuksiin tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Siksi nämä ihmiset tarvitsevat pysyviä hyvin tuettuja asuinyhteisöjä, joissa pystyy opettelemaan elämänsä hallintaa ja jonne voi palata myös irtiottojen jälkeen turvallisesti. Yli sadan miehen asuttaminen nopeasti yhteen taloon on hätämajoitusta, josta Helsingin on korkea aika päästä eroon. Hietaniemen asunnottomien palvelukeskus tarjoaa sekä tilapäistä että pitempiaikaista tukea asunnottomille ja ohjaa asunnottomia erilaisiin asumispaikkoihin. Jo tällä hetkellä keskuksen majoituspaikat täyttyvät usein, vaikka eletään vasta syksyä. Keskuksessa jonottaa myös pitkäaikaisesti ihmisiä, joiden oikea paikka on hyvin tuetussa tai palvelutalossa.

Ehdotamme, että

1. kaupunki perustaa nopeasti eri puolille kaupunkia lisää sekä tuetun asumisen että palveluasumisen yksiköitä, joiden asukasluku on sekä asukkaiden että ympäristön kannalta kohtuullinen ja joissa on tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia huolehtimassa yksikön toimivuudesta ja asukkaiden kuntoutumisesta.

2. kaupunki lisää myös nykyisiin suuriin asumisyksiköihin tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimaa, jotta niissä asuminen vastaa asukkaiden erilaisia tarpeita."

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Juha Nyman, erityissuunnittelija, puhelin: 310 70198

juha.nyman(a)hel.fi

Taru Neiman, sosiaalipalvelupäällikkö, puhelin: 310 43398

taru.neiman(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/13

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

13

Oikaisuvaatimus terveyslautakunnan järjestöavustuspäätöksestä

HEL 2012-012879 T 02 05 01 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee hylätä SLE-yhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen terveyslautakunnan päätöksestä 4.12.2012, 284§, vuoden 2013 järjestöavustuksia koskevasta päätöksestä.

Perustelut:

SLE-yhdistys ry:n vuodelle 2013 hakema 1000e avustus koostui ensioppaan kirjoituspalkkiosta (300e), www-sivujen päivityspalkkiosta (300e), ensioppaan painatuskuluista (200e), uusille jäsenille annettavista perhospinsseistä (100e) sekä www-sivujen ja vuonna 2013 uudelleen avattavan päivystyspuhelimen liittymän kuluista (yhteensä 100e).

Yhdistys on Reumaliittoon kuuluva valtakunnallinen SLE-potilaiden (systeeminen lupus erythematosus –potilaiden) tukijärjestö. Yhdistys toimii pääasiassa www-sivujen kautta. Lisäksi se on tiedottanut sairaudesta ja yhdistyksestä HUS:n Reuma- ja Ihopoliklinikoita ja lähettänyt ensioppaita Helsingin sairaaloiden reumahoitajille. Helsinkiläisiä jäseniä yhdistyksellä on 17.

Yhdistys on hakenut terveyslautakunnan avustusta edellisen kerran vuodelle 2010, mutta lautakunta ei ottanut hakemusta huomioon puutteellisten hakuasiakirjojen vuoksi. Terveyslautakunta ei myöntänyt yhdistykselle avustusta myöskään vuodelle 2009 samoin perustein kuin nyt vuodelle 2013. Yhdistys ei hakenut terveyslautakunnan avustusta lainkaan vuosille 2006, 2007,2008, 2011 ja 2012.

Vuonna 2013 terveyslautakunta myönsi toiminta-avustusta 27 eri järjestölle yhteensä 600 000e. Hakijoita oli kaikkiaan 40 ja haettujen avustusten kokonaissumma oli 955 000e.

Terveyslautakunta painotti yhdistysten tukemisessa eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisen, syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen näkökulmia, kuten suurten kansanterveysongelmien (mielenterveys- ja päihdeongelmat, diabetes, sydänsairaudet) ennaltaehkäisyä ja hoitoa tai erityisten riskiryhmien tukemista. Tämän lisäksi kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavien yleisohjeiden mukaisesti avustuksia myönnettäessä on otettava huomioon helsinkiläisten määrä, johon yhteisön toiminta kohdistuu, sekä avustettavan toiminnan tulokset ja laajuus.

SLE-yhdistyksen toiminta kohdistuu pieneen potilasryhmään ja perustuu kokonaan jäsenmaksutuloihin ja vapaaehtoistoimintaan. Yhdistyksellä on vain 17 helsinkiläistä jäsentä. Yhdistyksen toiminta ei kohdistu lautakunnan avustuskriteerien mukaiseen toimintaan. Edellä esitettyyn perustuen lautakunta päätti olla myöntämättä yhdistykselle avustusta vuodelle 2013.

Todetaan vielä, että ilman terveyslautakunnan avustusta jääneet hakijat voivat hakea vuodelle 2013 Helsingin kaupungin yhteiskuulutuksessa 2.12.12 haettaviksi julistettuja uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä samanaikaisesti haettavaksi julistettuja muiden lautakuntien avustuksia.

Kaikkeen edellä todettuun viitaten sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee hylätä oikaisuvaatimuksen terveyslautakunnan päätöksestä.

Esittelijä

SLE-yhdistys ry:n 20.12.12 päivätty oikaisuvaatimus on esityslistan tämän asian liitteenä numero 1. Oikaisuvaatimus koskee terveyslautakunnan päätöstä olla myöntämättä yhdistykselle toiminta-avustusta vuodelle 2013.

Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 §:n mukaisessa määräajassa.

Yhdistys haki terveyslautakunnalta uutena hakijana 1000e avustusta tiedotustoimintaan. Lautakunta on avustanut yhdistystä viimeksi vuonna 2005.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Mirja Asikainen, suunnittelija, puhelin: 310 64840

mirja.asikainen(a)hel.fi

Liitteet

1

Hel 2012-012879 SLE-yhdistys ry oikaisuvaatimus

Otteet

Ote

Otteen liitteet

SLE-yhdistys ry

Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Päätöshistoria

Terveyslautakunta 04.12.2012 § 284

HEL 2012-012879 T 02 05 01 00

Päätös

Terveyslautakunta päätti esittelytekstistä ilmenevin perustein myöntää järjestöille yhteensä 600 000 euron avustusta vuoden 2013 toimintaan seuraavasti:

Hakija

Tervltk päätös 2012

Tervltk anottu 2013

Ehdotus avustukseksi 2013

Ehdotus avustuksen käyttökohteeksi tai hylkäämisperuste

African Care ry

18500 

19000 

19000

helsinkiläisten maahanmuuttajataustaisten terveyttä edistävään hankkeeseen

Crohn ja Colitis ry

5000 

5000

5000

helsinkiläisten vertaistukitoimintaan ja liikuntaryhmiin

De Sjukas Väl i huvudstadsregionen rf

 

10000

0

avustusta ei myönnetä toimintaan, jota terveyskeskus itse tuottaa

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry

3000

6000 

3000

helsinkiläisten tukitoimintaan

Filha ry

0

42410 

40000

helsinkiläisten asunnottomien ja päihderiippuvaisten tuberkuloosin tunnistamiseen ja hoidon parantamiseen

Föreningen Luckan i huvudstadsregionen r.f.

 

10000

0

toiminta ei liity terveyskeskuksen terveyden- ja sairaanhoitotehtävään

Helsinfors Svenska reumaföreningen rf.

2000 

2200

2200

helsinkiläisten liikuntatoimintaan

Helsingin allergia- ja Astmayhdistys ry

25000 

38850 

25000

helsinkiläisten neuvontaan, tiedotukseen, koulutukseen sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

12000 

15000

15000

helsinkiläisten romanien terveyttä edistävään leiri- ja kurssitoimintaan

Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ry

 

50000

0

järjestöjen tukemisessa painotetaan terveyserojen kaventamista, ei ole ensisijainen avustuskohde

Helsingin seudun Seta ry

12500

 

0

hakemus myöhästynyt

Helsingin Sydänpiiri ry

28000 

65000 

26800

eteisvärinän ennalta ehkäisyä tukevaan toimintaan ja eteisvärinäpotilaiden tukitoimintaan helsinkiläisiin kohdennettuna

Helsingin Uniyhdistys ry

0

3400

0 

järjestöjen tukemisessa painotetaan terveyserojen kaventamista, ei ole ensisijainen avustuskohde

HIV-säätiö

66000

68000

67000

Hiv-tukikeskuksen Helsingin toimipisteen toimitilakustannuksiin

Imetyksen tuki ry

4000 

5000

5000

imetyksen vertaistukitoimintaan helsinkiläisiin kohdennettuna

Inkerikeskus ry

25000

42000 

15000

maahanmuuttajien terveysneuvontaan ja palveluohjaukseen helsinkiläisiin kohdennettuna

Kantti ry

 

15000

0

sosiaalilautakunta avustaa samaa toimintaa

Kestovaippayhdistys ry

 

21140

0

toiminta ei liity terveyskeskuksen terveyden- ja sairaanhoitotehtävään ja järjestöjen tukemisessa painotetaan väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista, ei ole ensisijainen avustuskohde

Leikkiväki ry

 

46000

0

sosiaalilautakunta avustaa samaa toimintaa

Mielenterveyden keskusliitto ry

 

35600

0

haettavan avustuksen kohteena oleva toiminta kohdistuu pieneen potilasryhmään ja kaupungin ohjeiden mukaan avustuksia myönnetään paikallisille alajärjestöille keskusjärjestön sijaan

Mielenterveysyhdistys HELMI ry

70000

80000

80000

Pasilan jäsentalon ja helsinkiläisten mielenterveystyön kuluihin ja kehittämiseen

Mielenterveysyhdistys Neilikka ry

6000

6000

6000

helsinkiläisten kuntoutus-, loma-, virkistys- ja vertaistoimintaan sekä terveyden edistämistoimintaan ja liikuntaan

Pollesta potkua ry

 

10000

0

haettavan avustuksen kohteena oleva toiminta kohdistuu pieneen ryhmään; terveyslautakunta tukee runsaasti muita mielenterveysalan järjestöjä

Positiiviset ry, Hiv Finland rf 

10000

13000

13000

vertaistuki- ja vapaaehtoistoimintaan sekä edunvalvonnan, neuvonnan ja tuen kuluihin helsinkiläisiin kohdennettuna

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

60000 

60000

60000

ennaltaehkäisyyn ja valistukseen, omahoidon tukemiseen, erilaisten tukimuotojen järjestämiseen, edunvalvontaan sekä yhteistyön kuluihin helsinkiläisiin kohdennettuna

Pääkaupunkiseudun Helsingin Selkäyhdistys ry

9000

8000

8000

liikunta- ja tiedotustoimintaan sekä vuokraan ja muihin toimintakuluihin helsinkiläisiin kohdennettuna

Pääkaupunkiseudun Hengitys ry

11000

15000

11000

koululaisten Savuton verkosto -toimintaan sekä tiedotus- ja koulutustoimintaan helsinkiläisiin kohdennettuna

Pääkaupunkiseudun Osteoporoosiyhdistys ry

8000

10000

8000

helsinkiläisten jäsen- ja tiedotustoiminnan järjestämiseen

Raittiuden Ystävät ry

12500

12500

12500

Kännikapina -toimintaan

Refluksilapset ry

 

10279

0

yhdistyksen toiminnasta ei ole kaupunginhallituksen ohjeiden mukaista avustusten myöntämiseen vaadittavaa näyttöä kalenterivuoden ajalta; järjestöjen tukemisessa painotetaan terveyserojen kaventamisen näkökulmaa 

Sexpo-säätiö

10000

12000

12000

helsinkiläisten puhelinpäivystyksen, www-palvelujen, neuvonnan ja vapaaehtoistuen järjestämiseen 

SLE-yhdistys ry

 

1000

0

järjestöjen tukemisessa painotetaan terveyserojen kaventamista, ei ole ensisijainen avustuskohde

Suomen Mielenterveysseura ry

91000

100000

100000

SOS-kriisikeskuksen toimintaan helsinkiläisiin kohdennettuna

Suomen Nivelyhdistys ry

7000

10000

7000

helsinkiläisten tiedotus-, vertais- ja liikuntatoimintaan

Suomen punainen Risti; Helsingin ja Uudenmaan piiri

10000

10000

10000

helsinkiläisten ensiapuryhmien hälytysvalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen

Suomen Purjelaivasäätiö

 

46500

0

toiminta liittyy ensisijaisesti sosiaalitoimen toimialaan ja kohdistuu pieneen ryhmään terveyden edistämisen ja väestön välisten terveyserojen kaventamisen kannalta

Sylva ry

2000

6000

5000

helsinkiläisten syöpäsairaiden lasten ja nuorten perheiden kuntoutus-, virkistys- ja vertaistukitoimintaan

Sympati psycosiciala förening rf

 

7000

7000

syömishäiriöisten psykososiaaliseen tukeen helsinkiläisiin kohdennettuna

Uudenmaan keliakiayhdistys ry

0

4000

0

järjestöjen tukemisessa painotetaan terveyserojen kaventamista, ei ole ensisijainen avustuskohde

Vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry

35000

37000

37000

terveysneuvontaa, palveluohjausta ja etsivää työtä tekevän sairaanhoitajan palkkakuluihin helsinkiläisiin kohdennettuna

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

 

500

500

helsinkiläisten vertaistoiminnan kuluihin

Yhteensä

 

 

600 000

 

 

Samalla terveyslautakunta päätti, että kunkin avustuksen ehtona on, että rahoitus käytetään helsinkiläisiin kohdistuvaan ao. toimintaan, minkä varmistamistapa tulee kuvata terveyslautakunnalle (vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveyslautakunnalle) annettavassa selvityksessä avustuksen käytöstä sekä että järjestöjen tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan noudattaa kaupunginhallituksen 12.12.2011, 1126 § kohdalla hyväksymiä, tämän päätöksen liitteenä lähetettäviä avustusohjeita.

Avustusten saajien on pidettävä kirjanpitoa kirjanpitolain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Kirjanpito on järjestettävä siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata (kirjanpidon erittelykoodit). Tämä on erityisen tärkeää hankkeille myönnettyjen avustusten kohdalla. Avustusta saa käyttää vain päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Terveyskeskuksen mahdolliset saatavat korkoineen vähennetään avustuksesta ennen sen maksamista avustettavalle järjestölle.

Vielä lautakunta päätti ilmoittaa, että avustuksen saajien tulee vuoden 2014 toimintaansa suunnitellessaan ottaa huomioon vuoden 2013 alussa tapahtuva sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen toimintojen yhdistyminen ja yhdistymisen seurauksena tehtävät muutokset avustusten hakuajoissa, myöntämisperiaatteissa ja päätöksentekoaikataulussa.

Edelleen terveyslautakunta päätti kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan avustusten maksatuksesta kaupunginhallituksen avustusohjeita noudattaen.

Vielä terveyslautakunta päätti, että uusi sosiaali- ja terveyslautakunta tekee päätöksen vuoden 2014 toiminta-avustusten hakuajasta ja virastokohtaisista myöntämiskriteereistä vuoden 2013 aikana, ja että vuoden 2014 avustushakemukset on tehtävä ensisijaisesti kaupungin asiointiportaalin kautta sähköiseen avustustenhakujärjestelmään tai lomakkeella Lv 290 ja jätettävä siihen kuuluvine liitteineen Helsingin kaupungin kirjaamoon, osoite Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Terveyskeskus (vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveysvirasto), PL 10, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki 17), tai telefaxilla numeroon +358 9 655 783 tai sähköpostilla osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Jos hakemus on lähetetty sähköpostilla tai telefaxilla em. päivään mennessä, alkuperäinen hakemus tulee toimittaa kirjaamoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sähköpostin tai telefaxin saapumisesta saapumispäivää lukuun ottamatta.

Lopuksi lautakunta päätti kehottaa uutta sosiaali- ja terveysvirastoa huolehtimaan toiminta-avustusten hakuajan ilmoittamisesta asianmukaisella ilmoituksella päivälehdissä ja www-sivuilla.

Käsittely

04.12.2012 Ehdotuksen mukaan

Esteelliset: Marjut Lumijärvi

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Mirja Asikainen, suunnittelija, puhelin: 310 64840

mirja.asikainen(a)hel.fi

Helena Calonius, kehittämisjohtaja vs., puhelin: 310 42213

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/14

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

14

Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä

HEL 2012-013496 T 03 01 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee hyväksyä kehittämisjohtajan päätöksestä 22.10.2012, 346 § tehdyn oikaisuvaatimuksen kadonneen työpuhelimen korvaamista koskevassa asiassa siten, että kotihoidon työntekijä ******************** (jäljempänä työntekijä) vapautetaan korvaamasta sosiaali- ja terveysvirastolle työpuhelimen katoamisesta aiheutunut vahinko.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että vahinko jää vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n nojalla kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysviraston kustannukseksi, koska työntekijän viaksi on katsottava vain lievä tuottamus.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 4 §:n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty myöntää kokonaan tai osittain vapautus viraston henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen (13 kohta).

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n mukaan vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan työntekijän työssään
työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään
erikseen.

Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työntekijän, joka
tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta
tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään
työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa
vahinko vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden
mukaan.

Tapahtumien kulku

Oikaisuvaatimuksen mukaan työpuhelin Nokia 3109 on hyvin todennäköisesti kadonnut siten, että se on pudonnut huomaamatta työntekijän mukana olevasta laukusta perjantaina 17.8.2012. Työntekijä oli havainnut työpuhelimensa katoamisen maanantaina 20.8.2012, jolloin hän oli seuraavan kerran tarvinnut puhelintaan. Kadonneen puhelimen liittymä suljettiin tiistaina 21.8.2012. Tietoon ei ole tullut, että liittymää olisi väärinkäytetty puhelimen katoamisen jälkeen. Puhelin oli otettu käyttöön vuonna 2007.

Oikaisuvaatimuksesta pyydetyssä vs. kotihoitopäällikön lausunnossa puolletaan työntekijän vapauttamista korvausvastuusta puhelimen katoamisesta aiheutuneesta vahingosta.

Johtopäätös

Mukana pidettävää työpuhelinta tulee käsitellä huolellisesti, jotta se ei pääse katoamaan. Työntekijän tulee säännöllisin väliajoin varmistua siitä, että mukana oleva puhelin ei ole kadonnut.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella työntekijän toiminnassa on ilmennyt huolimattomuutta, koska puhelin on päässyt katoamaan hänen hallinnastaan. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen kokonaisuudessaan huomioon ottaen huolimattomuutta ei kuitenkaan voida pitää senlaatuisena, että työntekijän voitaisiin katsoa aiheuttaneen vahingon tahallaan tai törkeällä tuottamuksella. Tämän vuoksi työntekijä on vapautettava korvausvelvollisuudesta, jolloin häneltä ei tule periä edes osaksi puhelimen katoamisesta aiheutuneita kustannuksia eli käytetyn puhelimen arvoa.

Esittelijä

Päätöshistoria ilmenee kehittämisjohtajan päätöksestä 22.10.2012, 346 §.

Oikaisuvaatimus kehittämisjohtajan päätöksestä on esityslistan tämän asian liitteenä numero 1.

Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 §:n mukaisessa määräajassa.

Eteläisen kotihoitoyksikön kotihoitopäällikön lausunto oikaisuvaatimuksesta on tämän asian liitteenä numero 2.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Harri J. Lehtonen, lakimies, puhelin: 310 42668

harri.j.lehtonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikaisuvaatimus viranhaltijan vahingonkorvauspäätöksestä

2

Kotihoitopäällikön lausunto oikaisuvaatimuksesta

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Hakija

Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Tiedoksi

Eteläinen kotihoitoyksikkö

Talpa

Päätöshistoria

Kehittämisjohtaja 22.10.2012 § 346

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/15

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

15

Ilmoitusasiat

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.

Esittelijä

Sosiaali- ja terveyslautakunta tiedottaa seuraavat päätökset ja muut tiedotusluonteiset asiat (asiakirjat ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa):

Kvsto 12.12.2012 § 440 Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö

Kvsto 12.12.2012 § 441 Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankintamenettely

Khs 5.11.2012 § 1215 Lausunto sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista

Khs 3.12.2012 § 1350 Kaupunginhallituksen kokoukset vuonna 2013

Khs 10.12.2012 § 1392 Strategiaohjelman sekä vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2014 - 2016 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestys

Khs 10.12.2012 § 1399 Jatkotoimenpiteet demokratiaselvitysten pohjalta

Khs 17.12.2012 § 1438 Vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet

Khs 7.1.2013 § 13 Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2013

Khs konsernijaosto 17.12.2012 § 185 Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousajat ja -aiheet keväällä 2013

Khs puheenjohtaja 27.12.2012 § 34 Otto-oikeuden käyttäminen: Sosiaalilautakunnan päätös 18.12.2012, 413 § lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut

Khs kaupunginjohtaja 2.1.2013 § 2 Ulkopuolisten kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etujen vastaanottamista koskeva ohje

Virastopäällikkö 22.1.2012 § 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjanpitäjän määrääminen

Helsingin hallinto-oikeus 31.12.2012, päätös 12/1274/2 kunnallisvalitus ja hallintokantelu Helsingin terveyslautakunnan päätöksestä 15.11.2011 § 290

Helsingin hallinto-oikeus 20.12.2012, päätös 12/1246/2 kunnallisvalitus Helsingin terveyslautakunnan päätöksestä 14.2.2012 § 36

Fimea 18.12.2012, päätös Helsingin 2. apteekkien sijaintialueella sijaitsevan Helsingin 1. apteekin lakkauttamisesta

Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 8/2012, Kuuden suurimman kaupungin työllistämispalvelut vuonna 2011

Julkaisu jaetaan jäsenille sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/16

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

16

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, ettei se ota seuraavia virastopäällikön tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Virastopäällikkö 9/4.2.2013

24 § Maksunpoistovaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 23. kohta

Virastopäällikkö 10/5.2.2013

25 § Asioiden esittely sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostojen kokouksissa

26 § Sosiaali- ja terveysviraston lihavuustyöryhmän työskentelyn jatkaminen

27 § Helsingin matkapalvelun liikennöinnin hankinta vanhusten- ja vammaisten henkilöiden päivätoimintamatkoihin

28 § Päätöksen täydentäminen sosiaali- ja terveysviraston laskujen hyväksyjistä 3.1.2013 lukien

29 § Tutkimuslupaan HEL 2012-006878 liittyvien Pegasos-oikeuksien jatkaminen

30 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2012-016652

31 § Tutkimuslupaan HEL 2012-005408 liittyvien Pegasos-oikeuksien jatkaminen

32 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2012-015674

33 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2012-016838

34 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2012-017365

35 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000815

36 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000014

37 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000249

38 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000332

39 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000444

40 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000531

41 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000463

42 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000461

43 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000594

44 § Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2013-000639

45 § Kielteinen päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2012-016579

Virastopäällikkö 11/8.2.2013

46 § Kaupungin ja lautakunnan puhevallan käyttö sosiaali- ja terveystoimen toimintavaltaan kuuluvissa asioissa

47 § Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunnan asettaminen vuodelle 2013

48 § Sosiaali- ja terveysviraston edustajien nimeäminen Mathilda Wrede-instituutin hallitukseen 2013-2014

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijalle.

Esittelijä

vs. virastopäällikkö

Helena Ylisipola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

2/2013

(73)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/17

 

12.02.2013

 

 

 

 

 

 

17

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Osastopäällikkö 4/28.1.2013

5 § Kuntouttavan asumispalvelun suorahankinta Eteva kuntayhtymältä

Osastopäällikkö 5 /8.2.2013

6 § Lyhytaikaishoidon suorahankinta Ruskeasuon koululta

7 § Päätöksen muuttaminen koskien vammaisten henkilöiden työllistämispalveluiden suorahankintaa Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:ltä

8 § Päätöksen muuttaminen koskien vammaisten henkilöiden työllistämispalveluiden suorahankintaa Kovak Oy:ltä

9 § Päätöksen muuttaminen koskien vammaisten henkilöiden työllistämispalveluiden suorahankintaa Invalidiliitto ry:n SEESAM Työtoiminnalta

Terveys- ja päihdepalvelut

Osastopäällikkö 6/6.2.2013

6 § Terveys- ja päihdepalvelut -osaston johtoryhmän nimeäminen

Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

Osastopäällikkö 4/1.2.2013

4 § Hakemus liikaa maksetun palkan takaisinperinnästä luopumisesta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 kohta

Osastopäällikkö 5/8.2.2013

5 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen kehittämispäällikön oikeuttaminen tekemään hankintoja

6 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen henkilöstöhankintapäällikön oikeuttaminen tekemään hankintoja

7 § Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö- ja kehittämispalvelujen johtoryhmän nimeäminen

Talous- ja tukipalvelut

Osastopäällikkö 8/4.2.2013

35 § Kotihoidon vahinkoilmoitus kadonneesta CoaguChek ex-mittauslaitteesta

36 § Lääkejätehuollon hankinta

Osastopäällikkö 9/5.2.2013

37 § Suun terveydenhuollon asiakasmaksun palautusvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

38 § Asiakasmaksun palautusvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

39 § Vahingonkorvausvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

40 § Suun terveydenhuollon asiakasmaksun palautusvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

41 § Vahingonkorvausvaatimus yökotihoidon kadottamasta avaimesta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

42 § Vahingonkorvausvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

43 § Vahingonkorvausvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

44 § Vaatimus meningokokkirokotteen hankintahinnan korvaamisesta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

45 § Vahingonkorvausvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osastopäällikkö 4/8.2.2013

4 § Sosiaaliviraston vuositilastojen tuottaminen vuoden 2012 tiedoista

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijoille.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566