Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

ESITYSLISTA

15 - 2013

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

15.10.2013 klo 16:15

Kokouspaikka

Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

Virastopäällikkö

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

Selvitys lastensuojelun kehittämisestä

4

5

Esitys lastensuojelun ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen paikkaluvun muutoksesta 1.11.2013 lukien

11

6

Pöydälle 01.10.2013
Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun ja sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetustukeen liitetystä maksuttomasta HSL-matkakortista luopuminen

14

7

Pöydälle 01.10.2013
Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen vanhusten päivätoiminnan järjestämistapana 1.1.2014 alkaen

19

8

Pöydälle 01.10.2013
Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen

22

9

Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen 1.1.2014 alkaen

26

10

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2014 kevätkauden kokousajat ja pöytäkirjan nähtävänäpito

29

11

Esitys kaupunginhallitukselle Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksymisestä

31

12

Asunnottomien tuetun asumisen ja päihdehuollon asumispalvelujen hankinta

34

13

Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen hankinta

41

14

Esitys kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveysvirastolle osoitettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisessa noudatettavien rajojen vahvistamisesta

49

15

Eräiden lahjoitusrahastojen voittovarojen jakaminen vuonna 2013

51

16

Tekstipuhelimien ja kommunikoinnissa käytettävien tietokonelaitteiden myöntäminen vammaispalvelulain nojalla 1.1.2014 alkaen

52

17

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle omaishoitajia koskevaan toivomusponteen

55

18

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle muistisairaiden tukemista koskevasta toivomusponnesta

57

19

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Oranssi ry:n yhteisöille tarkoitettua sosiaalista luottoa koskevasta lainahakemuksesta

59

20

Oikaisuvaatimus virastopäällikön päätöksestä Toimiva Koti palvelun ja näyttelytoiminnan päättymisestä 31.12.2013

61

24

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

65

25

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

69

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/1

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsen Anna Vuorjoen ja jäsen Rene Hurstin sekä varatarkastajiksi jäsenet Markku Vuorisen ja Seija Muurisen.

Esittelijä

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/2

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/3

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

3

Ilmoitusasiat

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.

Esittelijä

Sosiaali- ja terveyslautakunta tiedottaa seuraavat päätökset ja muut tiedotusluonteiset asiat (asiakirjat ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa):

Kvsto 25.9.2013 § 295 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toisen jaoston jäsenen valinta

Kvsto 25.9.2013 § 301 Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

Khs 23.9.2013 § 1026 Lausunto toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän raportista ja lastensuojelun laatusuositusluonnoksesta

Khs 30.9.2013 § 1040 Alueellisen osallistumisen kokeilun eteneminen

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/4

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

4

Selvitys lastensuojelun kehittämisestä

HEL 2013-012401 T 05 02 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen lastensuojelun kehittämisestä.

Esittelijä

Lastensuojelun johtaja Sisko Lounatvuori on kokouksessa kutsuttuna
asiantuntijana tätä asiaa käsiteltäessä.

Lastensuojelussa strategisena tavoitteena on kehittää palvelurakennetta avohuoltopainotteiseksi ja siirtää painopistettä kohti kotiin vietäviä, lapsen omassa toimintaympäristössä toteutettavia palveluja. Avohuollolla tarkoitetaan lastensuojelulain (417/2007) mukaan tukitoimia, joihin on ryhdyttävä, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Sijaishuollolla tarkoitetaan lasten tai nuoren hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat viimesijaisia palveluja.

Avohuollon vahvistamisen rinnalla perhehoito sijaishuollon järjestämismuotona on keskeinen palvelurakennemuutoksen painopistealue. Vuoden 2012 alusta lukien perhehoito määriteltiin lainsäädännössä ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Sijaishuolto voidaan järjestää laitoshuoltona vain, jos sijaishuollon järjestäminen muulla tavoin ei ole lapsen edun mukaista, esimerkiksi jos lapsen hoidossa ja huollossa tulee eteen tilanteita, jotka edellyttävät lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Lastensuojelulaki edellyttää myös, että lapsen sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään aina ensimmäiseksi sijoitusmahdollisuus lapsen läheisverkostoon.

Asiakkaan tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman laatiminen ovat palvelurakenteen keventämisessä kriittisiä toimintoja. Lastensuojelun arvioinnissa ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on pilotoitu kevään ja kesän 2013 aikana arviointikriteerejä lapsen ja vanhemman tarpeiden arvioinnissa. Tavoitteena on kehittää yhteiset arviointikriteerit kaikkiin lastensuojelun asiakasprosessin vaiheisiin. Lastensuojelun palveluissa ollaan siirtymässä sosiaalityöntekijän lähetteeseen perustuvaan keskitettyyn palveluun ohjaukseen. Näin varmistetaan palvelun oikea-aikainen ja tarvetta vastaava kohdentuminen.

Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on lasten ja perheiden kanssa työskenneltäessä tärkeää. Yhteistyötä kehitetään niin ehkäisevissä palveluissa kuin korjaavissa palveluissa. Ehkäisevissä palveluissa keskeisiä yhteistyökumppaneita sosiaali- ja terveysvirastossa ovat neuvola- ja perhetyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perheiden erityispalvelut sekä muista kumppaneista varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto ja nuorisoasiainkeskus sekä kolmas sektori. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen mahdollistaa lasten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden hiomisen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Yhdeksi painopisteeksi on valittu vanhemmuuden tuen vahvistaminen ja palveluohjauksen parantaminen. Strategisesti tärkeä tekijä asiakastarpeiden kokonaisuuden kannalta ovat toimivat peruspalvelut. Tätä tavoitetta edistävät lastensuojelulain 12 § mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä terveydenhuoltolain velvoittama toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Keskiössä on lasten ja nuorten näkökulmasta saumattomat, poikkisektoriaaliset palvelukokonaisuudet. Huomiota kiinnitetään mm. sähköisten matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen sekä riskiryhmiin, kuten terveystarkastuksista poisjääneiden tilanteiden selvittämiseen sekä koulupudokasriskissä olevien kokonaisvaltaisen tuen parantamiseen. 

Korjaavissa palveluissa painopistealueena on yhteistyö sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian että aikuispsykiatrian ja päihdepalvelujen kanssa. Vuonna 2012 vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat olivat 19,1 %:ssa ensisijaisena syynä lastensuojeluilmoituksissa ja 26,9 %:ssa kiireellisissä sijoituksissa. Lastensuojeluperheiden psykiatrian ja päihdehuollon konsultaation ja hoitoonohjausmallien kehittäminen on aloitettu yhteistyössä terveys- ja päihdepalvelut -osaston kanssa. Monitoimijaista yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa jatketaan myös lastensuojelun asiantuntijaryhmässä.  Syksyllä 2013 on käynnistetty yhteistyöelin, jossa johtotasolla tarkastellaan työ- ja menettelytapoja sekä ohjeistuksia viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi.

Lastensuojelulain mukaan kaikilla lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla tulee olla vastuusosiaalityöntekijä. Helsingissä lastensuojelun vastuusosiaalityö on jaettu seuraavasti: lastensuojelutarpeen arviointi  (sisältää lastensuojeluilmoitusten käsittelyn ja lastensuojelutarpeen selvitykset), avohuollon sosiaalityö ja sijoituksen aikainen sosiaalityö. Tähän työnjakoon on päädytty viime vuosien kehittämistyön tuloksena ja viimeiset työnjaon ja rakenteiden muutokset tehtiin uuden sosiaali- ja terveysviraston aloittaessa 1.1.2013. Nykyisellä työnjaolla ja työn organisoinnilla taataan sekä osaaminen erityistä osaamista vaativassa lastensuojelutyössä että työn hallittavuus. Työnjaolla halutaan varmistaa lastensuojelutyön laatu kaikissa asiakasprosessin vaiheissa. Työntekijän vaihtuessa asiakkuus vaihdetaan saattaen ja varmistetaan näin asiakkaan osallisuus ja oikea tiedonkulku.

Helsingissä lastensuojelun palveluja kehitetään kokonaisuutena, palvelurakennemuutoksen tavoitteiden suuntaisesti. Kehittämisen painopistealueet ovat:

1) avohuollon vahvistaminen

2) lasten ja nuorten kriisityön kehittäminen

3) perhehoidon vahvistaminen ja

4) vaativan laitoshuollon kehittäminen.

Avohuollon vahvistaminen

Helsingissä oli vuonna 2012 lastensuojelun asiakkaana (0-17-vuotiaat) yhteensä 9427 lasta. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi 2,4 % edellisestä vuodesta. Asiakasmäärän kasvu oli pienin kaikista Kuusikko-kunnista, joissa asiakasmäärän kasvun keskiarvo oli 11,4 % edellisestä vuodesta. Avohuollon asiakkaana Helsingissä vuonna 2012 oli 8227 lasta (0-17-vuotiaat). Avohuollon asiakkuuksista vain osa on pitkäkestoisia. Avohuollon uusista asiakkaista suurimman osan asiakkuus (63 % vuonna 2012) päättyy lastensuojelutarpeen selvittämiseen ja asiakas ohjataan ja tulee autetuksi peruspalveluissa.

Lastensuojelussa on viimeisten vuosien aikana kehitetty palveluja, joiden avulla lasta ja perhettä voidaan kuntouttaa ja siten vähentää ja ehkäistä sijaishuollon tarvetta. Sijoitettuna olleiden lasten määrä on vähentynyt 2,0 % vuosien 2008–2012 aikana. Helsinki on ainoa Kuusikko-kunnista, jossa sijoitettuna olevien lasten määrä on vähentynyt kyseisellä aikavälillä. Lastensuojelun Kuusikko-kuntien vertailuraportti käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa 29.10.2013.

Avohuollossa kehittämisen painopisteenä on perhekuntoutus. Perhekuntoutuksella pyritään vahvistamaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta, riittävän vanhemmuuden edellytyksiä sekä perheen arjessa selviytymistä. Perhekuntoutus tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon kuuluu kotiin vietävä lastensuojelun perhetyö, intensiivinen päiväkuntoutus sekä laitosmuotoinen perhekuntoutus. Painopisteen siirtäminen laitosmuotoisesta kuntoutuksesta kohti lapsen ja perheen omassa toimintaympäristössä toteutuvaa kuntoutusta on käynnissä.

Kotiin vietävän lastensuojelun perhetyön tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, vanhemman ja perheen arjen hallinnan lisääminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Perhetyö pohjautuu perheen kanssa yhdessä tehtävään kirjalliseen suunnitelmaan ja arviointiin. Perhetyön kesto vaihtelee perheen tarpeiden mukaisesti, mutta useimmiten perhetyön kesto on 6 kk-12 kk ja tapaamisia on työskentelytavasta riippuen 1-3 kertaa viikossa, tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Vuosittain perhetyön asiakkaana on noin 800 lasta ja heidän perheensä.

Intensiivistä päiväkuntoutusta järjestetään vauva- ja taaperoikäisten lasten perheille vuorovaikutusyksikössä sekä kouluikäisille lapsille Naulakallion päiväosastolla. Vuorovaikutusyksikössä on 12 paikkaa vauvoille ja äideille. Vuorovaikutusyksikön perhekuntoutus on tarkoitettu vanhemmille, joilla on tarvetta erityisen intensiiviseen tukeen varhaisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Tavoitteena on kiintymyssuhteen arviointi, tukeminen ja hoito. Naulakallion päiväosastolla on 10 paikkaa kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Päiväosastolla lapsi saa yksilöllistä tukea ja ohjausta pienessä ryhmässä sekä tukea koulunkäyntiin. Vanhempia tuetaan löytämään voimavaroja vanhemmuuteensa sekä heitä tuetaan kasvatustehtävässään.

Uutena intensiivisen perhekuntoutuksen palveluna on alkamassa Rastilan perhekuntoutus, jossa on neljä paikkaa kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Rastilan perhekuntoutukseen kuuluu hoitojatkumona tehostettu kotiin vietävä perhetyö, jolla tuetaan lapsen ja perheen arjessa selviytymistä. Tehostettua perhetyötä tarjotaan samanaikaisesti neljälle perheelle.

Päihdepalvelujen kanssa yhteistyössä kehitetty avoperhekuntoutus tarjoaa tukea perheille, joissa on päihdeongelma.  Avoperhekuntoutuksessa on kahdeksan paikkaa. Kuntoutuksen aikana kehitetään perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita, tuetaan vanhemmuutta ja ylläpidetään lapsen näkökulmaa. Lapsille suunnitellaan heidän ikäänsä, kehitystasoaan ja tarpeitaan vastaavaa yksilö- ja vertaisryhmätoimintaa. Päihdeperheille tarkoitettua päivämuotoista perhekuntoutusta ostetaan myös Ensi- ja turvakotien liitolta.

Sosiaali- ja terveysvirastossa on tänä vuonna aloitettu yhteistyö HUS:n lastenpsykiatrian kanssa päivämuotoisen perhekuntoutuksen vahvistamiseksi.

Laitosmuotoista perhekuntoutusta järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Omana toimintana järjestettävä laitosmuotoinen perhekuntoutus keskitetään suunnitelmallisesti Oulunkylän perhekuntoutuskeskukseen, jossa on kehitetty kahdeksan viikon intensiivinen laitosjakso, johon otetaan kerrallaan kuusi perhettä. Laitosjaksoa seuraa aina kotiin vietävä tehostettu perhetyö, jolla tuetaan perheen selviytymistä omassa toimintaympäristössä. Perheen tarpeiden mukaan kotiin vietävä perhetyö voi tarvittaessa jatkaa työskentelyä ja perheen tukemista tehostetun perhetyön jälkeen.

Ryhmämuotoista kuntoutusta ja vertaisryhmätoimintaa tarjotaan tarpeen mukaan ympärivuorokautisen tai päivämuotoisen kuntoutuksen jatkoksi tai kuntoutusjaksoon sisältyen. Ryhmätoimintoihin voidaan ohjata myös perheitä, jotka eivät ole olleet aiemmin perhekuntoutuksen piirissä.

Lasten ja nuorten kriisityön kehittäminen

Lasten ja nuorten kiireelliset sijoitukset ovat olleet viime vuosina kasvussa. Kiireellisistä sijoituksista 56 % kohdistui 13–17 vuotiaisiin nuoriin vuonna 2012. Kasvua on ollut myös kiireellisten sijoitusten määrässä, eli samoja lapsia ja nuoria on sijoitettu kiireellisesti useamman kerran.

Lasten ja nuorten kriisityön kehittämisen tavoitteena on vähentää lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Perhekuntoutuskokonaisuuden vahvistamisella (esim. päivämuotoisen perhekuntoutuksen lisääminen ja tehostetun perhetyön jaksot) pyritään ennaltaehkäisemään lasten ja perheiden tilanteen kriisiytymistä. 

Nuorten kriisityötä tarjotaan kotiin vietävänä tehostettuna perhetyönä sijoitusta ehkäisevästi ja vastaanottolaitoksen arviointijakson jälkeen sekä kotiutumisen tueksi että lyhentämään laitoksessa tapahtuvaa arviointijakson kestoa. Tehostettua perhetyötä tarjotaan perheen tarpeiden mukaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Nuorten kriisityö muodostuu kokonaisuudesta, jossa  on yhdistetty hallinnollisesti yhdeksi kokonaisuudeksi Nopean puuttumisen perhetyö, Pihkapuiston arviointi- ja vastaanottolaitoksen ja Tutkinta-aseman laitoksen avotyö. Nuorten kriisityössä asiakkaita on vuosittain noin 170 nuorta ja heidän perheensä.

Perhehoidon vahvistaminen

Sosiaali- ja terveysviraston strategisena tavoitteena on perhehoidon vahvistaminen ja laajentaminen ensisijaisena sijaishuollon muotona. Vuonna 2012 perhehoitoon oli sijoitettuna 1198 lasta ja perhehoidon hoitovuorokausien osuus oli 50,6 % kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista. Lasten- ja nuorisokotien tukemat ammatilliset perhekodit yhdistettiin 1.9.2013 alkaen perhehoidon ammatillisten perhekotien kanssa samaan hallinnollisen kokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveysvirastossa on perhehoidon kehittämistyöryhmä, joka valmistelee perhehoidon laajentamisen ja kehittämisen toimintasuunnitelman 30.11.2013 mennessä

Vaativan laitoshuollon kehittäminen

Helsingissä oli vuonna 2012 sijoitettuna laitoksiin 1322 lasta, joista omissa laitoksissa oli sijoitettuna yhteensä 793 lasta ja nuorta sisältäen myös vastaanottolaitoksissa sijoitetut lapset ja nuoret. Lastenkoteihin oli sijoitettuna vuoden aikana 368 lasta.

Avohuollon vahvistaminen ja perhehoidon ensisijaisuus sijaishuollon järjestämismuotona tarkoittavat, että laitoksiin sijoitettavat lapset ovat aiempaa moniongelmaisempia ja vaativahoitoisempia. Laitoshuollon tarve vähenee, mutta laitosten pitää olla vahvemmin resursoituja ja pystyä laadullisesti vastaamaan muuttuneisiin asiakastarpeisiin aiempaa paremmin. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 18.6.2013 lasten sijaishuollon omien laitospaikkojen määrästä. Sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö päätti 12.8.2013 lastenkotien hallinnollisesta rakenteesta siten, että Helsingissä on 1.9.2013 lukien seitsemän omaa lastenkotia. Lastenkoteja on vahvistettu siirtämällä henkilöstöresursseja lakkautetuista laitoksista ja osastoista nykyisiin laitoksiin. Lastenkotien hoito- ja kasvatustyötä vahvistetaan myös hakemalla täyttölupa kaupungin johtajistolta laitosten psykologityön esimiestehtävään.

Syksyn 2013 aikana valmistellaan suunnitelma, miten rajoittamistoimenpiteitä mukaan lukien erityinen huolenpito ja päihdearviointi toteutetaan jokaisessa lastenkodissa sekä osaamisen kehittämissuunnitelma päihdearvioinnin toteuttamiseksi. Kuntouttavaa laitoshuoltoa tarvitsevien lasten hoidon vahvistamiseksi toteutetaan asiakastarveanalyysi, jonka pohjalta laaditaan suunnitelma lastenkotien asiakasprofiileista. Laitosten vahvemmalla resursoinnilla ja hoito- ja kasvatustyön osaamisen vahvistamisella turvataan lapsen tarpeiden mukainen hoito ja kasvatus omassa laitoshoidossa ja ehkäistään lapsen sijaishuoltopaikan vaihtumista sijoituksen aikana.

Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunnassa 14.10.2013. Henkilöstötoimikunnan mahdollisesti antama lausunto jaetaan tarvittaessa sähköpostitse lautakunnalle 14.10.2013.

Terveysvaikutusten arviointi

Lastensuojelun avohuollon palvelujen vahvistaminen ja palvelujen tarjoaminen enenevästi lapsen ja perheen omassa toimintaympäristössä tukee perheen omia voimavaroja arjessa ja edistää myönteisiä terveysvaikutuksia ja hyvinvointia.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Maria Kahila, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43087

maria.kahila(a)hel.fi

Sisko Lounatvuori, lastensuojelun johtaja, puhelin: 310 43439

sisko.lounatvuori(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/5

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

5

Esitys lastensuojelun ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen paikkaluvun muutoksesta 1.11.2013 lukien

HEL 2013-012722 T 05 02 03

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee muuttaa 9.4.2013 tekemäänsä päätöstä § 82 lasten ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen osalta siten, että ympärivuorokautisessa perhekuntoutuksessa on 1.11.2013 lukien kuusi paikkaa aiemman kymmenen sijasta.

Esittelijä

Lastensuojelun johtaja Sisko Lounatvuori on kokouksessa kutsuttuna
asiantuntijana tätä asiaa käsiteltäessä.

Lastensuojelun rakennemuutoksen tavoitteena on vähentää ympärivuorokautisia, laitosmuotoisia palveluja ja vahvistaa avohuoltoa kehittämällä uusia vaihtoehtoisia työmuotoja ja toimintatapoja. 

Perhekuntoutus on lastensuojelun avohuollon merkittävä tukitoimi ja sen tavoite on edistää lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kuntoutumista, tukea vanhempien kasvatusmahdollisuuksia ja lapsen hyvän kasvun edellytyksiä. Kuntoutus kohdentuu perheen vuorovaikutukseen, vanhemman toimintakyvyn ja arjen hallinnan parantamiseen.

Lapselle ja hänen vanhemmalleen voidaan tarjota perhekuntoutusta kotona toteutuvana perhetyönä tai päivämuotoisena perhekuntoutuksena kodin ulkopuolella, esim. erilaisten ryhmätoimintojen muodossa. Lapsi ja hänen vanhempansa voidaan myös sijoittaa avohuollon tukitoimena perhekuntoutukseen ensikotiin, lastensuojelulaitokseen tai perhehoitoon.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan 4.6.2013 hyväksymässä Talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2015–2016  todetaan, että lastensuojelun palvelurakennetta kevennetään vähentämällä omana ja ostopalveluna järjestettävää laitosmuotoista perhekuntoutusta.

Lastensuojelun perhekuntoutuksen kokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on palvelujen tarpeen mukainen ja oikea-aikainen kohdentuminen, perhearvioinnin ja päivämuotoisen kuntoutuksen kehittäminen sekä ympärivuorokautisten perhekuntoutusjaksojen lyhentäminen luomalla hoitojatkumoja perheiden tarpeiden mukaisena kokonaisuutena.

Meripihan perhetukikeskuksen Rastilan perhekuntoutusosastolla on neljä ympärivuorokautista paikkaa. Perheet asuvat erillisissä, kalustetuissa huoneistoissa, joista kaksi sijaitsee osaston välittömässä läheisyydessä ja kaksi ko. tilasta erillään, samassa rappukäytävässä. Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutusjakso on kestänyt noin 4-6 kuukautta. 1.1.2013 alkaen samoissa tiloissa toimineen lasten vastaanotto-osaston toiminnan loppuessa yövalvontaa ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Perhekuntoutusosastolla työskentelee vastaava hoitaja ja 6 hoitajaa.

Perhekuntoutuksen kehittämisen suunnitelmassa esitetään, että Meripihan Rastilan ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen neljästä paikasta luovutaan ja tilalle käynnistetään päivämuotoinen perhekuntoutus.

Rastilan päivämuotoinen perhekuntoutus on tarkoitettu lapsiperheille, joilla on alle kouluikäinen lapsi. Ryhmään voi osallistua kerrallaan neljä perhettä ja ryhmä kokoontuu kolmena päivänä viikossa. Päivämuotoinen perhekuntoutus jakautuu ryhmämuotoiseen ja perhekohtaiseen kuntoutukseen. Jakso on määräaikainen ja sen kesto on kymmenen viikkoa. Tavoitteena on tarjota perheille vertaistukea, tukea arjen hallintaan ja vanhemmuuteen, niin että lapsi saa tarpeitaan vastaavan hoidon, huolenpidon ja turvan. Toiminnan sisältö rakentuu niin, että ympärivuorokautisen toiminnan sijaan voidaan tarjota intensiteetiltään vastaava palvelu ilman ympärivuorokautista asumista.

Jakson jälkeen jatkuu määräaikainen, kotiin vietävä tehostettu perhetyö kymmenen viikon ajan. Perhetyö on jatkoa päivämuotoiselle perhekuntoutukselle perhekohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on tukea perhettä heidän omassa toimintaympäristössään.

Nykyiset Meripihan Rastilan perhekuntoutusosaston tilat mahdollistavat hyvin tiiviin, päivämuotoisen perhekuntoutusjakson toteuttamisen. Suunnitelma on, että osa nykyisestä henkilöstöstä siirtyy päivämuotoiseen perhekuntoutukseen ja osa muihin perhekuntoutuksen palveluihin.

Päivämuotoisessa perhekuntoutuksessa olevien perheiden ongelmien kriisiytymisen, pitkittymisen ja vaikeutumisen estämiseksi tehdään yhteistyötä päihdehuollon avokuntoutuksen kanssa. Avokuntoutuksen liikkuva tiimi voi käyttää asiakastapaamisiin Rastilan päivämuotoisen perhekuntoutuksen tiloja. Tiloja käytetään myös ohjattuun ryhmätoimintaan.

Vapautuneet neljä perheasuntoa voidaan hyödyntää lastensuojelun asumisharjoittelussa ja jälkihuollon tukiasuntotoiminnassa.

Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunnassa 14.10.2013. Henkilöstötoimikunnan mahdollisesti antama lausunto jaetaan tarvittaessa sähköpostitse lautakunnalle 14.10.2013.

Terveysvaikutusten arviointi

Perhekuntoutuksen painopisteen siirtäminen kotiin vietäviin lapsen ja perheen omassa toimintaympäristössä toteuttaviin palveluihin tukee perheen omia voimavaroja arjessa ja edistää myönteisiä terveysvaikutuksia ja hyvinvointia.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Maria Kahila, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43087

maria.kahila(a)hel.fi

Sisko Lounatvuori, lastensuojelun johtaja, puhelin: 310 43439

sisko.lounatvuori(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/6

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

6

Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun ja sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetustukeen liitetystä maksuttomasta HSL-matkakortista luopuminen

Pöydälle 01.10.2013

HEL 2013-012072 T 05 03 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee luopua vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (jäljempänä vammaispalvelulaki) ja sosiaalihuoltolain nojalla kuljetuspalvelua saaville henkilöille annetuista maksuttomista Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakorteista 1.1.2014 alkaen.

Esittelijä

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu myönnetään henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu (subjektiivinen oikeus).

Vammaispalvelulain mukaisia asiointi- ja virkistysmatkoja myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkoja myönnetään pääsääntöisesti kaksi yhdensuuntaista matkaa työ- tai opiskelupäivää kohti. Mikäli asiakkaalle on myönnetty vain asiointi- ja virkistysmatkat, yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 2,20 euroa riippumatta siitä, ulottuuko matka Helsingin ja Helsingin lähikuntien alueelle. Työ- ja opiskelumatkoilla omavastuu on HSL:n kuukausilipun hinta, joka kattaa myös asiointi- ja virkistysmatkat.

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki kuuluu kunnan järjestämiin kotipalvelujen tukipalveluihin. Kuljetustuki on harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen palvelu, joka on suunnattu pääsääntöisesti vanhusväestölle. Kuljetustukea myönnettäessä otetaan huomioon hakijan toimintakyky sekä sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. 

Sosiaalihuoltolain mukaisena kuljetustukena myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 2,20 euroa riippumatta siitä ulottuuko matka Helsingin vai Helsingin lähikuntien alueelle.

Sosiaalilautakunta päätti vuonna 2001 matkojen yhdistely- ja kuljetuspalvelujen kriteereistä (4.12.2001 § 577). Tavoitteena oli välittää osa matkoista julkiseen joukkoliikenteeseen (ns. palvelulinjat). Helsingin Matkapalvelun käyttäjille annettiin maksuton HKL:n YTV-alueen matkakortti. Sosiaalilautakunnan päätöksessä ei ole mainintaa maksuttomasta matkakortista. Maksuttoman matkakortin myöntäminen johdettiin päätöksen liitteenä olevasta kuljetuspalvelujen toteuttamistapojen luettelosta, jossa yhtenä toteuttamistapana mainitaan kuljetusten välittäminen palvelulinjoille.  

Sosiaalilautakunta päätti vuonna 2008 kuljetuspalvelujen järjestämisestä yhteistyössä Palmian kanssa (27.5.2008 § 174). Tässä yhteydessä luovuttiin matkojen välittämisestä julkiseen joukkoliikenteeseen. Alkuperäinen ajatus kuljetuspalvelumatkojen välittämisestä julkiseen joukkoliikenteeseen ei toteutunut.

Kuljetuspalvelut on nyt Helsingissä organisoitu kokonaisuudeksi, josta käytetään nimeä Helsingin Matkapalvelu. Helsingin Matkapalvelun toimijoita ovat kaupunkikonserniin kuuluvat sosiaali- ja terveysvirasto, sekä Palmia ja yksityiset liikennöitsijät. Palmia ottaa vastaan asiakkailta tulevat tilaukset ja välittää tilaukset liikennöitsijöille. Palmian kautta järjestetyillä asiointi- ja virkistysmatkoilla asiakkaalla on mahdollisuus matkojen yhdistelyyn, jolloin samassa kyydissä kulkee useampia matkustajia. Tällöin asiakkaan kuukauden matkaoikeudesta kuluu vain puoli matkaa eikä yhdistellyltä matkalta peritä omavastuuosuutta. Yhdisteltyjen matkojen määrä kuukausitasolla on noin 12 000 -15 000 matkaa. 

Vaikka kuljetuspalvelumatkojen välittäminen julkiseen joukkoliikenteeseen ei toteutunut, maksuttoman HSL-kortin myöntäminen jäi kuitenkin muotoutuneena käytäntönä voimaan. HSL-kortin myöntäminen ei perustu lakiin.

HSL laskuttaa sosiaali- ja terveysvirastolta matkakorteilla toteutuneet matkat ns. leimaamattomuuskertoimen mukaan. Leimaamattomuuskerroin perustuu arvioon niiden matkojen lukumäärästä, joissa matkakorttia ei ole luettu matkakortin lukijassa. HSL-matkakorttien käyttöä ei tietosuojasyistä voida valvoa. HSL ei voi toimittaa tietoa aktiivikäytössä olevista korteista eikä  sosiaali- ja terveysvirasto saa korttikohtaisia erittelyjä asiakkaiden tekemistä matkoista.

Kuusikkovertailun tietojen mukaan vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelupäätös oli vuonna 2012 voimassa 11 577 henkilöllä. HSL-matkakortti oli myönnetty 2 419 kuljetuspalvelun saajalle. HSL-kortilla ajettuja matkoja oli 233 026 ja niistä aiheutuvat kustannukset olivat noin 670 000 euroa. Tämä on noin 3,5 % vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun kokonaiskustannuksista (18 557 071 euroa).

Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetustukea sai 5 645 henkilöä ja HSL-kortti oli myönnetty 1 191 henkilölle. HSL-matkakortilla tehtyjä matkoja oli 163 357 ja niistä aiheutuvat kustannukset olivat noin 387 000 euroa. Tämä on noin 10 % sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen kokonaiskustannuksista (3 366 000 euroa).

Yhteensä HSL-matkakortti oli myönnetty 3610 henkilölle, matkoja tehtiin 396 000 matkaa ja kustannukset olivat 1 057 miljoonaa euroa. HSL-kortilla tehtyjen matkojen määrä oli lähes puolet erilliskuljetuksilla tehtyjen kuljetuspalvelumatkojen määrästä.

Sosiaali- ja terveysviraston ydintehtävänä on vastata lakisääteisten kuljetuspalvelun ja kuljetustuen myöntämisestä vaikeavammaisille ja toimintakyvyltään alentuneille henkilöille. HSL-matkakortti ei voi olla vaihtoehto vammaispalvelulain mukaiselle kuljetuspalvelulle, koska kuljetuspalvelu myönnetään henkilölle, jolla on kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkista joukkoliikennettä. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen saajat ovat pääasiassa eläkeiässä olevan vanhuksia, joilla on mahdollisuus saada eläkeläisalennus matkakorttiinsa.

Joukkoliikenteen käytön taloudellinen tukeminen ja joukkoliikenteen tukemisen periaatteet kuuluvat liikennepoliittisen päätöksenteon piiriin. Julkista joukkoliikennettä ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa sosiaali- ja terveysviraston budjetista.

Vammaisilla henkilöillä, jotka voivat käyttää joukkoliikennettä, on tälläkin hetkellä mahdollisuus saada erilaisia alennuksia Helsingin Seudun Liikennelaitoksen kautta. HSL myöntää asiakkaille eläkeläisalennuksia, invalidialennuksia tai oikeuden maksuttomaan matkakorttiin/saattajaan seuraavasti:

Eläkeläisalennus

Alennus

Kenelle

25% kausi- tai arvolipuista

Kelan maksamaa vähennettyä kansaneläkettä saavat

50% kausi- tai arvolipuista

Kelan maksamaa täyttä tai osittaista takuueläkettä saavat

Invalidialennus

25% seudullisista sekä sisäisistä kausi- ja arvolipuista

Henkilöille joilla liikuntakykyä heikentävä pysyvä vamma tai pitkäaikainen sairaus.*

Maksuton matkakortti

100%

-näkövammaiset, sokeat haitta-aste 90%-sotainvalidit-rintamaveteraanit ja työvelvolliset, joilla on rintamasotilas, rintamapalvelus- tai rintamatunnus

Maksuton saattaja

Saattaja matkustaa ilmaiseksi

Henkilölle jolla on pysyvä vamma tai sairaus, jonka vuoksi hän ei kykene liikkumaan yksin joukkoliikenteessä (lääkärintodistuksen perusteella) 

 

 

*

alaraajojen, selän tai selkäytimen vamma, vähintään vaikea (haittaluokka vähintään 11)

liikuntakykyä haittaava hengitys- tai verenkiertoelinten sairaus, vähintään vaikea (haittaluokka vähintään 11)

aivojen vamma tai kehitysvammaisuus, vähintään vaikea (haittaluokka vähintään 11)

muu liikuntaesteisyys, vähintään vaikea (haittaluokka vähintään 11)

näkövamma, erittäin vaikea (haittaluokka vähintään 15)

 

 

Luopumalla vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun ja sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetustukeen liitetystä maksuttomasta HSL-matkakortista saavutetaan noin 1 milj. euron kustannussäästö. Rinnakkaisesta oikeudesta luopuminen on välttämätöntä vuoden 2014 talousarvioraamissa pysymiseksi.

Terveysvaikutusten arviointi

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149

tuula.poikonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Sosiaalilautakunta 4.12.2001, esityslista

2

Sosiaalilautakunta 4.12.2001, pöytäkirja

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 01.10.2013 § 320

Pöydälle 01.10.2013

HEL 2013-012072 T 05 03 00

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

01.10.2013 Pöydälle

Sosiaali- ja terveysviraston vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä tämän asian käsittelyssä.

Pöydällepanoehdotus:
Seija Muurinen: Pyydän asian pöydälle.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149

tuula.poikonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/7

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

7

Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen vanhusten päivätoiminnan järjestämistapana 1.1.2014 alkaen

Pöydälle 01.10.2013

HEL 2013-011712 T 05 04 05

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että palveluseteli on 1.1.2014 alkaen yksi vanhusten päivätoiminnan järjestämistapa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee palvelusetelin arvoksi 50 euroa/päivä, kun asiakas itse järjestää kuljetuksen, ja 65 euroa/päivä, jos palveluntuottaja järjestää kuljetuksen päivätoimintayksikköön.

Esittelijä

Lainsäädännöllinen tausta

Palvelusetelilain 4 §:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain  4 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.

Kaupunginvaltuuston päätös

Kaupunginvaltuusto päätti 28.8.2013, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöä muutetaan 1.1.2014 lukien siten, että johtosääntöön lisätään seuraavat uudet kohdat:

”4 § Lautakunnan tehtävät

20 päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä vahvistaa palvelusetelin arvon”

”16 § Viraston päällikön tehtävät

5 a päättää palvelusetelipalveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.”

Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että johtosääntömuutosten täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen muutosten voimaantuloa 1.1.2014.

Lainsäädännöllinen tausta palvelusetelin arvolle

Palvelusetelilain 7 §:n mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Hallituksen esityksen mukaan palvelusetelin arvo tulisi määritellä niin, että palvelusetelistä muodostuu asiakkaalle todellinen vaihtoehto palvelun käyttämiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomiksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo tulee määrätä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Tästä poiketen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero.

Jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, palvelusetelin arvosta on annettava päätös asiakkaalle. Viranomaisten oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a §:ssä säädetään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä.

Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti palvelujen tuottajalta.

Vanhusten päivätoiminnan palveluseteli

Sosiaali- ja terveysviraston strategisena tavoitteena on tukea kotona asumista. Vanhusten päivätoiminta on yksi kotona asumista sekä omaishoitoa tukeva palvelu. Palvelun myöntämistä edeltää yksilöllinen tarveharkinta. Palveluseteli tuo asiakkaalle päivätoiminnan järjestämiseen joustavuutta. Kaikille päivätoimintaan oikeutetuille tai heidän asioitaan hoitaville kerrotaan palvelusetelivaihtoehdosta. Palvelusetelikokeilun aikana päivätoiminnan palveluseteliä käytti 195 asiakasta.

Päivätoiminnan palveluseteli ei lisää asiakkaiden eriarvoisuutta, sillä kunnallisen päivätoiminnan asiakasmaksu on 12 euroa/päivä (vahvistettu asiakasmaksu tällä hetkellä). Palvelusetelin arvo perustuu vanhusten päivätoiminnan ostopalvelusopimusten keskimääräiseen hoitopäivähintaan sekä oman toiminnan kustannuksiin. Asiakkaan tuottajalle maksama omavastuuosuus on tuottajasta riippuen myös noin 12 euroa/päivä.

Terveysvaikutusten arviointi

Palvelusetelitoiminta lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluseteli edesauttaa joustavaa palvelujen käyttöä tukien myönteisiä terveysvaikutuksia ja hyvinvointia.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Tuulikki Siltari, arviointitoiminnan johtaja, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

Liitteet

1

Vanhusten päivätoiminnan palveluseteli

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 01.10.2013 § 317

Pöydälle 01.10.2013

HEL 2013-011712 T 05 04 05

Päätös

Esitän asian jättämistä pöydälle.

Käsittely

01.10.2013 Pöydälle

Pöydällepanoehdotus:
Anna Vuorjoki: Esitän asian jättämistä pöydälle.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Tuulikki Siltari, arviointitoiminnan johtaja, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/8

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

8

Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen

Pöydälle 01.10.2013

HEL 2013-011715 T 05 04 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että palveluseteli on 1.1.2014 alkaen yksi alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapa. 

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen palvelusetelin arvot ovat 1.1.2014 alkaen:

nettotulot euroa/kk

 setelin arvo euroa/kk

800 euroa tai alle          

2700

801-900  

2600 

901-1000         

2500 

1001-1200      

2400  

1201-1300           

2300

1301-1400        

2200 

1401-1500      

2100

1501-1600          

2000 

1601-1700

1900

1701-1800 
        

1800

1801-1900    

1700

1901-2000      

1600

2001-2100      

1500

2101-2200      

1400

2201-2300       

1300

2301-2400        

1200 

2401-2500      

1100

2501-2600        

1000

2601-2700      

800

2701-2800      

600

2801-2900       

400

2901-              

200

 

Esittelijä

Lainsäädännöllinen tausta

Palvelusetelilain 4 §:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain  4 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.

Kaupunginvaltuuston päätös

Kaupunginvaltuusto päätti 28.8.2013, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöä muutetaan 1.1.2014 lukien siten, että johtosääntöön lisätään seuraavat uudet kohdat:

”4 § Lautakunnan tehtävät

20 päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä vahvistaa palvelusetelin arvon”

”16 § Viraston päällikön tehtävät

5 a päättää palvelusetelipalveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.”

Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että johtosääntömuutosten täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen muutosten voimaantuloa 1.1.2014.

Lainsäädännöllinen tausta palvelusetelin arvolle

Palvelusetelilain 7 §:n mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Hallituksen esityksen mukaan palvelusetelin arvo tulisi määritellä niin, että palvelusetelistä muodostuu asiakkaalle todellinen vaihtoehto palvelun käyttämiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomiksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo tulee määrätä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Tästä poiketen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero.

Jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, palvelusetelin arvosta on annettava päätös asiakkaalle. Viranomaisten oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a §:ssä säädetään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä.

Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti palvelujen tuottajalta.

Alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen palveluseteli

Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen on tarkoitettu runsasta ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarvitseville alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on muistihäiriöitä tai fyysisiä tai psyykkisiä toimintarajoitteita. Useilla asiakkaista on pitkäaikainen päihdetausta ja aivovammoja. Asiakkaat eivät enää selviydy omassa kodissaan kotihoidon turvin, mutta eivät tarvitse laitoshoitoa.

Palveluasuminen tukee asukkaiden mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita turvallisessa ympäristössä.

Myönnettävän palvelusetelin arvo määräytyy tulojen mukaan, ja asiakkaan maksama osuus vaihtelee tuottajan hinnasta riippuen. Asiakkaiden tasa-arvoisuutta lisää palveluseteliarvon nostaminen vanhusten palveluasumisen palvelusetelin tasolle.

Terveysvaikutusten arviointi

Palvelusetelitoiminta lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluseteli edesauttaa joustavaa palvelujen käyttöä tukien myönteisiä terveysvaikutuksia ja hyvinvointia.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Tuulikki Siltari, arviointitoiminnan johtaja, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

Liitteet

1

Sosiaalihuoltolain mukainen alle 65-vuotiaiden palveluasuminen palveluseteli

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 01.10.2013 § 314

Pöydälle 01.10.2013

HEL 2013-011715 T 05 04 00

Päätös

Esitän asian jättämistä pöydälle.

Käsittely

01.10.2013 Pöydälle

Pöydällepanoehdotus:
Anna Vuorjoki: Esitän asian jättämistä pöydälle.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Tuulikki Siltari, arviointitoiminnan johtaja, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/9

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

9

Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen 1.1.2014 alkaen

HEL 2013-012158 T 06 00 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että palveluseteli on 1.1.2014 alkaen yksi lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistapa.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin arvo on 24 euroa tunnilta.

Esittelijä

Lainsäädännöllinen tausta

Palvelusetelilain 4§:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4§:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.

Kaupunginvaltuusto päätti 28.8.2013, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöä muutetaan 1.1.2014 lukien siten, että johtosääntöön lisätään seuraavat kohdat:

”4§ Lautakunnan tehtävät

20 päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä vahvistaa palvelusetelin arvon”

”16§ Viraston päällikön tehtävät

5 a päättää palvelusetelituottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palvelusetelituottajat”

Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että johtosääntömuutosten täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen muutosten voimaantuloa 1.1.2014.

Lainsäädännöllinen tausta palvelusetelin arvolle

Palvelusetelilain 7§:n mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Hallituksen esityksen mukaan palvelusetelin arvo tulisi määritellä niin, että palvelusetelistä muodostuu asiakkaalle todellinen vaihtoehto palvelun käyttämiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomaksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo tulee määrätä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta.

Perustelut lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitoiminnan vakinaistamiselle

Lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistapana palveluseteli on asiakaslähtöinen ja joustava palvelun saamiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin asiakkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä palveluun ja kokeneet palvelusetelin käytön helppona ja lisäävän valinnan vapautta.

Palveluseteli palvelujen järjestämistapana ei eriytä palveluja tuloperusteisesti, koska palvelusetelinä tuotettu kotipalvelu perustuu kunnallisessa lapsiperheiden kotipalvelussa tehtyyn palvelutarpeen arvioon. Asiakkaalla on aina mahdollisuus valita kunnan järjestämä palvelu.

Palvelusetelin valinnut asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden, joka on vuonna 2013 ollut keskimäärin 8 euroa tunnilta.

Oman kotipalvelun lyhyen käynnin korkein maksu on tällä hetkellä 67,07 tunnilta (1,5-3 tuntia). Lastensuojelun asiakasperheille ja pienituloisille perheille oma kotipalvelu on maksutonta. Kaupunginhallitus palautti 14.1.2013 sosiaalilautakunnan 18.12.2012 pöytäkirjan 413 §:n kohdalla tekemän päätöksen lapsiperheiden kotipalvelujen asiakasmaksuista sosiaali- ja terveyslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Oman toiminnan asiakasmaksua koskeva asia valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi.

Terveysvaikutusten arviointi

Palvelusetelitoiminta lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluseteli edistää lapsiperheiden varhaista tukea ja edesauttaa joustavaa palvelujen käyttöä tukien myönteisiä terveysvaikutuksia ja hyvinvointia.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Maria Kahila, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43087

maria.kahila(a)hel.fi

Liitteet

1

Palvelusetelin päätöshistoria

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/10

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

10

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2014 kevätkauden kokousajat ja pöytäkirjan nähtävänäpito

HEL 2013-012670 T 00 00 02

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee kokoontua kevätkaudella vuonna 2014 seuraavasti:

tiistaina 14.1.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 28.1.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 18.2.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 11.3.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 25.3.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 15.4.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 29.4.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 13.5.2014 klo 16.15 alkaen

tiistaina 20.5.2014 klo 16.15 alkaen (lautakunnan kokous, jossa vain talousarvioaloitteet ja talousarvioesityksen esittely)

tiistaina 3.6.2014 (lautakunnan kokous, jossa talousarvioesitys on hyväksyttävä)

tiistaina 17.6.2014 klo 16.15 alkaen

Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaiset kokoukset päätettäneen pidettävän tiistaisin kello 16.15 alkaen Kallion virastotalossa (neuvotteluhuone 1, 3. krs,  Toinen linja 4 A, Hki 00530.)

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, että toimielimen puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia peruuttaa kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee

-        että sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa yleisesti nähtävänä ja
 

-        että sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.  

Esittelijä

Helsingin kaupungin hallintosäännön 3 §:n mukaan toimielin kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui kevätkaudella 2013 keskimäärin kolmen viikon välein ja syyskaudella 2013 keskimäärin kahden viikon välein tiistaisin kello 16.15 alkaen.

Toimielinten kokousajoista ja -paikoista on ilmoitettava hallintokeskuksen tietopalveluyksikölle yhteiskuulutuksen julkaisemista varten. Myös toimielinten kokousaikojen muutokset tulee ilmoittaa.

Muita kokouksia ja tilaisuuksia ei pidä järjestää samanaikaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousten eikä niiden ryhmäkokousten kanssa.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Asianomaiset

 

Tiedoksi

Hallintokeskuksen tietopalveluyksikkö

Talpa

Asianomaiset

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/11

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

käsiteltävä tässä kokouksessa

11

Esitys kaupunginhallitukselle Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksymisestä

HEL 2013-011602 T 05 00 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee hyväksyä omalta osaltaan ja esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esityslistan tämän asian liitteenä olevan sopimusesityksen mukaisen sopimuksen Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa.

Esittelijä

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 1 momentin perusteella sopimuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus perustettiin vuonna 2002 ja vuoden 2004 alusta sen toiminta siirrettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä sopimuksella Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen ja nimettiin Soccaksi.

Liitteenä olevan sopimusesityksen kohteena on sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan ja sen hallinnon järjestäminen pääkaupunkiseudulla siten, että Socca on 1.1.2014 lukien hallinnollisesti osa HUS-kuntayhtymää.

Sopimuksen kohteena on myös pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen resursointi osana Soccaa. Lisäksi siinä sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris-instituutin toimintaan ja rahoitukseen.

Esitettävä sopimus on luonteeltaan puitesopimus ja tarkemmat määräykset osaamiskeskustoiminnan organisoinnista, johtamisesta ja päätöksenteosta annetaan Soccan neuvottelukunnan, entisen johtokunnan, esityksen pohjalta Hus:n toimitusjohtajan hyväksymällä toimintaohjeella.

Soccan tehtävänä on osaamiskeskuslain 2 §:n 1 momentin mukaan turvata toimialueellaan muun muassa sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys ja sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Sosiaalialan osaamiskeskukset saavat toimintaansa valtionavustusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.2013 valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Valmisteluryhmä jätti Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin 27.6.2013.

Väliraportissa todetaan muun muassa: "Jatkotyössä on ratkaistava nykyisten sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ja toisaalta sosiaalialan osaamiskeskusten asema ja tehtävät sekä rahoitus uudessa järjestämisrakenteessa. Valmisteluryhmä katsoo, että jo tehty kehittämistyö ja rakennetut kehittämisverkostot tulee hyödyntää uudessa rakenteessa. Ensisijaisesti on säädettävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten kehittämisrakenteiden muodostumisen, rahoituksen ja erva-koordinaation periaatteista. Samalla on turvattava palvelujärjestelmässä oman työn ohella tapahtuvan kehittämisen edellytykset." (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15, s. 33)

HUSissa toimii perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtävät ovat osin samankaltaiset kuin sosiaalialan osaamiskeskuksilla. Esitetty Soccan siirto HUS-kuntayhtymään vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tutkimusta ja se olisi samalla varautumista jo ennalta tällä hetkellä valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaatimuksiin.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto päätti 4.9.2012 (§ 53) sosiaali- ja terveysviraston hallinto- ja tukipalvelujen osastojen yksikkörakenteesta sekä vakanssien ja nimikkeiden vahvistamisesta. Lisäksi sosiaali- ja terveysjaosto päätti perustaa henkilöstö- ja kehittämispalvelut osaston alaisuuteen määräaikaisena yksikkönä pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan vuoden 2013 ajaksi.

Päätösasiakirjassa todetaan, että pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen johdon kokouksessa 8.6.2012 on sovittu, että Soccan johtokunta valmistelee esityksen Soccan organisatorisesta asemasta vuoden 2014 alusta lukien.

Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto päätti 31.5.2013 (§ 19) osaltaan yksimielisesti Soccan siirtymisestä nettobudjetoituna yksikkönä HUSiin 1.1.2014 lukien. Sopimuksen valmisteluun osallistuivat Soccan johtokunnan jäsenistä valitut kunkin kunnan edustajat, yliopiston edustajat, HUS:in edustajat sekä Helsingin kaupungin asiantuntijoita.

Soccan toiminnan järjestämistä koskevaan sopimukseen liittyy HUS-kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin välinen liikkeenluovutussopimus, jolla Soccan toiminnot siirretään 1.1.2014 lukien HUS-kuntayhtymän toiminnaksi. Liikkeenluovutusta ja Soccan toiminnan järjestämistä koskevaa sopimusta on käsitelty työpaikkakokouksissa sekä henkilöstö- ja kehittämispalvelujen henkilöstötoimikunnassa ja viraston henkilöstötoimikunnassa.

Tämä esitys on samansisältöisenä käsiteltävänä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungin toimielimissä sekä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä ja asia on käsiteltävä tässä kokouksessa.

Esitys tämän liikkeenluovutussopimuksen hyväksymisestä valmistellaan lautakunnan kokoukseen 29.10.2013.

Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunnassa 14.10.2013. Henkilöstötoimikunnan mahdollisesti antama lausunto jaetaan tarvittaessa sähköpostitse lautakunnalle 14.10.2013.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Karri Välimäki, johtava lakimies, puhelin: 310 43970

karri.valimaki(a)hel.fi

Tiina Mäki, osastopäällikkö, puhelin: 310 52483

tiina.j.maki(a)hel.fi

Liitteet

1

Socca.sopimusluonnos.2.10.13

2

Voimassaoleva pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa koskeva sopimus

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/12

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

12

Asunnottomien tuetun asumisen ja päihdehuollon asumispalvelujen hankinta

HEL 2013-001540 T 02 08 02 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee asunnottomien tuetun asumisen ja päihdehuollon asumispalvelujen hankinnasta esityslistalla esitetyin perusteluin:

Valita 1.) Asunnottomien tuettu asuminen palveluntuottajan ylläpitämiin ja hajautettuihin asuntojen puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat:

1. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
    Kriminaalihuollon tukisäätiö
3. Kodittomien tuki – Hemlösas Stöd ry
4. Oskelakoti Oy
5. Sininauhasäätiö
6. Hannah ry

Valita 2a.) Päihdehuollon ei-ympärivuorokautinen asumispalvelu ilman aterioita puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat ja yksiköt:

1. Hannah ry (Hannah)
2. Kriminaalihuollon tukisäätiö (Asumisvalmennus yksikkö)
3. Katto Kodit Oy (Villenpirtti)
    Katto Kodit Oy (Uudenmaan perustettava yksikkö)
5. Kodittomien tuki – Hemlösas Stöd ry (Vuosaari)
6. Attendo Oy (Perustettava)
    Attendo Oy (Rosette)
    Attendo Oy (Rosinne)
9. Katto Kodit Oy (Ollinpirtti)
10. Katto Kodit Oy (Helsingin perustettava yksikkö)
      Katto Kodit Oy (Vantaan perustettava yksikkö)
12. Oskelakoti Oy (Oskelakoti)
      Oskelakoti Oy (perustettava Oskelakoti 2)
14. Kalliolan Kannatusyhdistys (Kuvernöörintie)
15. Vastuunkantajat ry (Tarpoila)
16. Vastuunkantajat ry (perustettava kaupunkimalli)
17. Uudenmaan tukitupa Oy (Soukko)
18. Uudenmaan tukitupa Oy (Lintula)
      Uudenmaan tukitupa Oy (perustettava yksikkö)

Valita 2.b) Päihdehuollon ympärivuorokautinen asumispalvelu aterioilla puitejärjestelyyn seuraavat palvelutuottajat ja yksiköt:

1. Suoja-Pirtti ry (Sillanpirtti ja Kotkankatu)
2. Attendo Oy (Rosette, Rosinne ja perustettava)
3. Suur-Helsingin Valkonauha ry (Liisankoti)
4. Alkoholihuoltotyön tukiyhdistys ry (Syväpuro-yhteisö)

Tehdä valittujen tarjoajien kanssa nelivuotiset puitesopimukset ehdolla, että palveluntuottajat esittävät kaikki soveltuvuusvaatimuksissa vaaditut selvitykset ja todistukset ennen sopimusten allekirjoittamista.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee määrätä, että terveys- ja päihdepalvelujen osastopäällikkö allekirjoittaa tämän päätöksen perusteella tehtävät sopimukset ja oikeuttaa hänet päättämään Helsingin kaupungin puolesta sopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta.

Esittelijä

Tarjouskilpailu

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto käynnisti asunnottomien tuetun asumisen ja päihdehuollon asumispalvelujen hankintaa koskevan tarjouskilpailun yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttyä hankinnan periaatteet ja ehdot päätöksellään 26.2.2013 (31 §). Kyseessä on puitejärjestely, jonka kaikki ehdot on vahvistettu.

Tarjouskilpailun kohteena olivat:
1.) Asunnottomien tuettu asuminen palveluntuottajan ylläpitämiin hajautettuihin asuntoihin
2.) Päihdehuollon asumispalvelut
     a) ei-ympärivuorokautinen ilman aterioita
     b) ympärivuorokautinen aterioilla

Tarjouskilpailu toteutettiin julkisista hankinnoista annetun lain mukaisella neuvottelumenettelyllä. Hankintailmoitus julkaistiin HILMA-tietokannassa 5.3.2013.

Hankintayksikkö arvioi hankinnan arvoksi 15 miljoonaa euroa koko hankintakaudelta. Palvelu on arvonlisäverotonta sosiaalipalvelua.

Kilpailutus toteutettiin vuoropuhelussa markkinoiden ja asiakkaiden kanssa. Palveluntuottajille järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuudet 24.5.2012 ja 15.1.2013. Hankinta käytiin neuvottelumenettelyllä. Menettelyllä saatiin sekä palveluntuottajien että palvelunkäyttäjien edustajat mukaan kehittämään ja monipuolistamaan palvelutarjontaa. Markkinavuoropuhelun avulla asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata aiempaa paremmin.

Määräaikaan 22.3.2013 mennessä neuvottelumenettelyyn saatiin yhteensä 31 osallistumishakemusta seuraavilta palveluntuottajilta:

1. A-klinikkasäätiö
2. Alkoholistihuoltotyön työntukiyhdistys ry
3. Attendo Oy, Kuntoutumiskoti Rosinne
4. Attendo Oy, Palvelukoti Rosinne
5. Betesda Säätiö, Palvelukoti Jokela
6. Betesda Säätiö, Palvelukoti Kotivalli
7. Forenom Oy ja Barona Hoiva Oy
8. Hannah ry
9. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
10. Kaislakoti Oy
11. Kalliolan Kannatusyhdistys ry
12. Katto Kodit Oy
13. Kodittomien tuki ry
14. Kovaosaisten Ystävät ry
15. Kriminalihuollon tukisäätiö KRITS
16. Lapinjärven Hoitokoti oy
17. Lapinjärven Palvelukodit oy
18. Maisonkoti Oy19. NAL-Palvelut Oy
20. Oskelakoti Oy, Oskelakoti
21. Oskelakoti Oy, Oskelakoti 2
22. Oskelakoti Oy, Tuetun asumisen yksikkö
23. Oskelakoti Oy, Alppikylän tuetun asumisen yksikkö
24. Sininauhasäätiö
25. Sinivida Oy
26. Suoja-Pirtti ry
27. Suur-Hensingin Valkonauha ry
28. Takaisin Elämään ry
29. Uudenmaantukitpa Oy
30. Valko Kartano Oy
31. Vastuunkantajat ry

Osallistumishakemukset ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

Kaikki osallistumishakemuksen jättäneet palveluntuottajat täyttivät ehdokkaille määritellyt vähimmäisvaatimukset ja heidät kutsuttiin neuvotteluihin. Neuvottelujen perusteella todettiin, että kaikille osallistujille voidaan lähettää tarjouspyyntö. Maisonkoti Oy veti kuitenkin osallistumishakemuksensa pois.

Tarjouskilpailussa saatiin 35 tarjousta 21:ltä eri palveluntuottajalta määräaikaan mennessä. Tarjoukset jakautuivat hankinnan kohteisiin seuraavasti:
1.) Asunnottomien tuettu asuminen palveluntuottajan ylläpitämiin hajautettuihin asuntoihin 6 tarjousta
2a.) Päihdehuollon asumispalvelut ei-ympärivuorokautinen ilman aterioita 19 tarjousta 9 eri palvelutuottajalta
2b.) Päihdehuollon asumispalvelut ympärivuorokautinen aterioilla 16 tarjousta 11 eri palveluntuottajalta

Seuraavat palveluntuottajat eivät antaneet tarjousta: Forenom Oy ja Barona hoiva Oy, Kovaosaisten Ystävät ry, NAL-Palvelut Oy ja Takaisin elämään ry.

Tarjoukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa:
1. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
2. Tarjousten vertailu.

Tarjouspyynnön mukaisesti tarjouksen oli oltava muodoltaan ja sisällöltään tarjouspyynnön mukainen. Muussa tapauksessa tarjous tuli hylätä tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Kaikkien palveluntuottajien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia

Jättäessään tarjouksen palveluntuottaja sitoutui osallistumispyynnössä esitettyihin palvelun vähimmäisvaatimuksiin. Vähimmäisvaatimukset koskivat mm. rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, ammatilliseen pätevyyteen ja tekniseen suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia. Palvelulle asetettuja vaatimuksia arvioitiin tarjousten mukana toimitettujen tarjouslomakkeiden ja selvitysten perusteella.

Tarjousvertailu

Tarjousvertailussa vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Jokaisen hankinnan kohteen osalta tarjousvertailu tehtiin erikseen.

Asunnottomien tuettu asuminen palveluntuottajan hajautetuissa asunnoissa palvelulle oli määritelty kiinteä hinta (500 €/kk) kahdeksi vuodeksi ja vertailu tapahtui tarjoajan lupaaman laadun perusteella. Päihdehuollon asumispalvelujen hinnan painoarvoksi oli määritetty 70 prosenttia ja laadun 30 prosenttia. Tarjoukset vertailtiin ja pisteytettiin tarjouspyynnössä esityslistan tämän asian liitteissä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. Pisteet laskettiin tarjouspyynnössä esitetyin perustein.

Tarjoukset ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan lautakunnan kokouksessa.

Kilpailutuksen tulos ja sopimukset

Tarjottavien palvelujen laatutekijöitä arvioitiin monihenkisessä raadissa palvelutuottajien toteuttamissuunnitelmien perusteella. Raatiin kuului myös kokemusasiantuntijoita ja arviointi toteutettiin salaamalla palvelutuottajien nimet toteuttamissuunnitelmista. Laatupisteet on eritelty liitteessä 2 ja perustelut liitteessä 3.

Asunnottomien tuettu asuminen palveluntuottajan ylläpitämissä hajautetuissa asunnoissa ei tarjottujen asuntojen määrä vastannut osallistumispyynnössä arvioitua tarvetta ja kaikki tarjoukset esitetään hyväksyttäväksi puitejärjestelyyn.

Päihdehuollon ympärivuorokautisen asumispalvelun puitejärjestelyyn esitetään hyväksyttäväksi neljä kokonaistaloudellisesti edullisinta palveluntuottajaa yksiköineen. Tämä luo riittävän monipuolisen palveluvalikon ja riittää vastaamaan palvelujen kysyntää sopimuskaudella.

Päihdehuollon ei-ympärivuorokautisen asumispalvelun puitejärjestelyyn esitetään hyväksyttäväksi kaikki tarjoajat. Näin taataan eri kohderyhmille (mm. naiset, nuoret, vangit jne) yksilöllinen ja monipuolinen kuntoutus. Kaikille palveluille arvioidaan olevan käyttöä, koska osa yksiköistä ei ole toiminnassa heti sopimuskauden alkaessa.

Puitejärjestelyyn esitetään valittavaksi palveluntuottajat kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella liitteen 1 mukaisesti. Palveluja tilataan kokonaistaloudellisedullisuusjärjestyksessä huomioiden asiakkaan yksilöllinen palvelun tarve.

Valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään nelivuotiset puitesopimukset sopimuskaudelle, joka on suunniteltu alkavaksi 1.1.2014. Puitejärjestelyssä sosiaali- ja terveysvirasto ostaa tarvitsemansa määrän palvelua kunkin asiakkaan tarpeiden mukaista palvelumuotoa tarjoavalta kokonaistaloudellisesti edullisimmalta palveluntuottajalta. Ne tarjoajat, jotka ovat tarjonneet myöhemmin alkavaa palvelua, voivat solmia sopimuksen vasta sen jälkeen, kun kaikki palvelun tuotantoedellytykset ovat olemassa ja ne on tarkastettu.

Osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet asiasta sopimuksen. Sopimus voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tai heidän katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

Sopimusten allekirjoittaminen ja päättäminen

Helsingin kaupungin hallintosäännön 26 §:n mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä ja varmentaa valmistelija, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimuksen allekirjoittaa osastopäällikkö.

Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä  koskeva päätösvalta on osastopäälliköllä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Kari Salovaara, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310  78727

kari.salovaara(a)hel.fi

Taru Neiman, asumisen tuen päällikkö, puhelin: 310 43398

taru.neiman(a)hel.fi

Liitteet

1

Liite 1 Vertailutaulukko

2

Liite 2 Laatuvertailu

3

Liite 3 Laatuvertailun perustelut

4

Liite 4 Tarjouspyyntö

5

Liite 5 Palvelukuvaus

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Palveluntuottajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaali- ja terveyslautakunta
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5

Terveys- ja päihdepalvelut

Esitysteksti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5

Talous- ja tukipalvelut

Esitysteksti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.02.2013 § 31

HEL 2013-001540 T 02 08 02 00

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen ja hyväksyä asunnottomien tuetun asumisen ja päihdehuollon asumispalvelujen hankintaa koskevan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot.

Käsittely

26.02.2013 Ehdotuksen mukaan

Asumisen tuen päällikkö Taru Neiman oli kokouksessa kutsuttuna asiantuntijana.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096

hannele.rahkala(a)hel.fi

Taru Neiman, asumisen tuen päällikkö, puhelin: 310 43398

taru.neiman(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/13

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

13

Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen hankinta

HEL 2013-001542 T 02 08 02 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen hankinnasta esityslistalla esitetyin perusteluin:

Sulkea pois seuraavien ehdokkaiden osallistumishakemukset:
- Takaisin Elämään ry
- Ameliakoti Oy
- Lapinjärven Hoitokoti Oy
- Lapinjärven Palvelukodit Oy ja
- Valko Kartano Oy.

Hylätä Maisonkoti Oy:n tarjouksen kohteesta mielenterveysasiakkaiden tuettu asuminen.

Valita Mielenterveysasiakkaiden tuettu asuminen puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat:

1. Mehiläinen Oy
2. Lilinkotisäätiö
3. ASPA Palvelut Oy
4. Attendo Oy
5. Hannah ry
6. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
7. SiniVida Oy
8. Mainio Vire Oy
9. Esperi Care Oy
10. Uudenmaan Asumispalvelut Oy

Valita Mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat ja yksiköt:

1. Attendo Oy (perustettava yksikkö)
    Attendo Oy (Tarina Lassila)
3. Alvi ry (Alvila)
4. Lilinkotisäätiö (Sepänkoti)
5. Lilinkotisäätiö (Mäkikoti)
6. Lilinkotisäätiö (Perustettava)
7. ASPA Palvelut Oy (perustettava yksikkö)
8. Helsingin Diskonissalaitoksen säätiö (perustettava yksikkö)
9. Hannah ry (perustettava)
10. Mehiläinen Oy (Berttas)
11. Maisonkoti Oy (ryhmäkodit)
12. Mehiläinen Oy (Keskiyöntie)
13. Mielenterveysyhdistys Etappi ry (perustettava Avantti)
14. Mielenterveysyhdstys Etappi ry (Etappi)

Valita Mielenterveysasiakkaiden tehostettu palveluasuminen puitejärjestelyyn seuraavat palvelutuottajat ja yksiköt:

1. Lilinkotisäätiö (Sepänkoti)
2. Alvi ry (Alvila)
3. Attendo Oy (perustettava yksikkö)
    Attendo Oy (Tarina Lassila)
5. Maisonkoti Oy (Suvannekoti)
6. Lilinkotisäätiö (Mäkikoti)
7. Lilinkotisäätiö (Suutarikoti)
8. Lilinkotisäätiö (Koskikoti)
9. Mehiläinen Oy (Keskikiyöntie)
10. Lilinkotisäätiö (Viertokoti)
11. Lilinkotisäätiö (Pekinkoti)
12. Esperi Care Oy (Uimarannatie)
13. Esperi Care Oy (Osmonkallio)
14. Uudenmaan Asumispalvelut Oy (Sarannekoti)

Tehdä valittujen tarjoajien kanssa nelivuotiset puitesopimukset ehdolla, että palveluntuottajat esittävät kaikki soveltuvuusvaatimuksissa vaaditut selvitykset ja todistukset ennen sopimusten allekirjoittamista.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee määrätä, että terveys- ja päihdepalvelujen osastopäällikkö allekirjoittaa tämän päätöksen perusteella tehtävät sopimukset ja oikeuttaa hänet päättämään Helsingin kaupungin puolesta sopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta

Esittelijä

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto käynnisti mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen hankintaa koskevan tarjouskilpailun yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttyä hankinnan periaatteet ja ehdot päätöksellään 26.2.2013 (30 §). Kyseessä on puitejärjestely, jonka kaikki ehdot on vahvistettu.

Tarjouskilpailun kohteina olivat:
1. Mielenterveysasiakkaiden tuettu asuminen
2. Mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen
3. Mielenterveysasiakkaiden tehostettu palveluasuminen

Tarjouskilpailu toteutettiin julkisista hankinnoista annetun lain mukaisella neuvottelumenettelyllä. Hankintailmoitus julkaistiin HILMA-tietokannassa 5.3.2013.

Hankintayksikkö arvioi hankinnan arvoksi 49 miljoonaa euroa koko hankintakaudelta. Palvelu on arvonlisäverotonta sosiaalipalvelua.

Kilpailutus toteutettiin vuoropuhelussa markkinoiden ja asiakkaiden kanssa. Palveluntuottajille järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuudet 24.5.2012 ja 15.1.2013. Hankinta käytiin neuvottelumenettelyllä. Menettelyllä saatiin sekä palveluntuottajien että palvelunkäyttäjien edustajat mukaan kehittämään ja monipuolistamaan palvelutarjontaa. Markkinavuoropuhelun avulla asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata aiempaa paremmin.

Määräaikaan 22.3.2013 mennessä neuvottelumenettelyyn saatiin yhteensä 21 osallistumishakemusta seuraavilta ehdokkailta:

1. A-klinikkasäätiö
2. Alvi ry
3. Ameliakoti Oy
4. ASPA Palvelut Oy
5. Attendo Oy
6. Eedi asumispalvelut Oy
7. Esperi Care Oy
8. Hannah ry
9. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
10. Lapinjärven Hoitokodit Oy
11. Lapinjärven Palvelukodit Oy
12. Lilinkotisäätiö
13. Mainio Vire Oy
14. Maisonkoti Oy
15. Mehiläinen Oy
16. Mielenterveysyhdistys Etappi ry
17. Palvelukoti Huvikumpu Oy
18. Sinivida Oy
19. Takaisin Elämään ry
20. Uudenmaan Asumispalvelut Oy
21. Valko Kartano Oy

Osallistumishakemukset ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

Viisi osallistumishakemuksen jättänyttä ei täyttänyt ehdokkaille määritettyjä vähimmäisvaatimuksia. Takaisin elämään ry tarjosi osallistumispyynnön vastaisesti ainoastaan mielenterveysasiakkaan tuettua asumista, vaikka tuetun asumisen tarjoaminen edellytti myös muiden kohteiden tarjoamista. Ameliakoti Oy:n, Lapinjärven Hoitokoti Oy:n, Lapinjärven Palvelukodit Oy:n ja Valko Kartano Oy:n eivät sijainneet Helsingissä niin kuin osallistumispyynnön palvelukuvauksessa edellytettiin.

Kaikkiaan 15 tarjoajaa lähettivät tarjouksensa määräaikaan mennessä.

1. Alvi ry
2. ASPA Palvelut Oy
3. Attendo Oy
4. Eedi asumispalvelut Oy
5. Esperi Care Oy
6. Hannah ry
7. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
8. Lilinkotisäätiö
9. Mainio Vire Oy
10. Maisonkoti Oy
11. Mehiläinen Oy
12. Mielenterveysyhdistys Etappi Oy
13. Palvelukoti Huvikumpu Oy
14. SiniVida Oy
15. Uudenmaan Asumispalvelut Oy

Tarjouskilpailussa saatiin 48 tarjousta 15:ltä eri palveluntuottajalta. Tarjoukset jakautuivat hankinnan kohteisiin seuraavasti:
1. Mielenterveysasiakkaiden tuettu asuminen 11 tarjousta 11 eri palvelutuottajalta
2. Mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen 18 tarjousta 13 eri palvelutuottajalta
3. Mielenterveysasiakkaiden tehostettu palveluasuminen 19 tarjousta 12 eri palvelutuottajalta

 

Tarjoukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa:
1. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
2. Tarjousten vertailu.

Tarjouspyynnön mukaisesti tarjouksen oli oltava muodoltaan ja sisällöltään tarjouspyynnön mukainen. Muussa tapauksessa tarjous tuli hylätä tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö oli tarjouspyynnön mukaan erityisesti velvollinen hylkäämään tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, jos tarjouksessa on sellainen virhe tai puute, joka estää tarjouksen tasapuolisen vertailun muiden tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kanssa. Maisonkoti Oy:n mielenterveysasiakkaiden tuetun asumisen tarjouksessa asumisyksiköksi oli ilmoitettu Maisonkodin toimintakeskus ja asumispaikoiksi 35. Tarjouksessa oli kaksi hintaa; yksi soluasunnoille ja toinen itsenäisille asunnoille. Tarjous ei näin ollut tarjouspyynnön mukainen eikä vertailukelpoinen muihin tarjoajiin nähden, koska kahden hinnan ilmoittaminen yhden toimintayksikön osalta johti siihen, ettei Maisonkoti Oy:n tarjous ollut yhteismitallinen muiden tarjoajien tarjousten kanssa. Tämän vuoksi Maisonkoti Oy:n tuetun asumisen tarjous oli hylättävä.

Jättäessään tarjouksen palveluntuottaja sitoutui osallistumispyynnössä esitettyihin palvelun vähimmäisvaatimuksiin. Vähimmäisvaatimukset koskivat mm. rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, ammatilliseen pätevyyteen ja tekniseen suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia. Palvelulle asetettuja vaatimuksia arvioitiin tarjousten mukana toimitettujen tarjouslomakkeiden ja selvitysten perusteella.

Tarjousvertailu

Tarjousvertailussa vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteina oli hinta 70 prosenttia ja laatu 30 prosenttia. Jokaisen hankinnan kohteen osalta tarjousvertailu tehtiin erikseen. Tarjoukset vertailtiin ja pisteytettiin esityslistan tämän asian liitteissä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. Pisteet laskettiin tarjouspyynnössä esitetyin perustein.

Tarjottavien palvelujen laatutekijöitä arvioitiin monihenkisessä raadissa palvelutuottajien toteuttamissuunnitelmien perusteella. Raatiin kuului myös kokemusasiantuntijoita ja arviointi toteutettiin salaamalla palvelutuottajien nimet toteuttamissuunnitelmista. Laatupisteet on eritelty liitteessä 2 ja perustelut liitteessä 3.

Tarjoukset ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan lautakunnan kokouksessa.

Kilpailutuksen tulos ja sopimukset

Puitejärjestelyyn esitetään valittavaksi liitteen 1 mukaiset palveluntuottajat kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella.

Mielenterveysasiakkaiden tuetun asumisen puitejärjestelyyn esitetään hyväksyttäväksi kaikki tarjoajat. Mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen puitejärjestelyyn esitettään hyväksyttäväksi 14 tarjousta 11 palvelutuottajalta. Tehostetun palveluasumisen puitejärjestelyyn esitetään hyväksyttäväksi 14 tarjousta 7 palvelutuottajalta. Näin taataan eri kohderyhmille yksilöllinen ja monipuolinen kuntoutus koko sopimuskaudelle. Kaikille palveluille arvioidaan olevan käyttöä, koska osa yksiköistä ei ole toiminnassa heti sopimuskauden alkaessa.

Puitejärjestelyyn valittavia palveluja käytetään kokonaistaloudellisedullisuusjärjestyksessä huomioiden asiakkaan yksilöllinen palvelun tarve.

Valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään nelivuotiset puitesopimukset sopimuskaudelle, joka on suunniteltu alkavaksi 1.1.2014. Puitejärjestelyssä sosiaali- ja terveysvirasto ostaa tarvitsemansa määrän palvelua kunkin asiakkaan tarpeiden mukaista palvelumuotoa tarjoavalta kokonaistaloudellisesti edullisimmalta palveluntuottajalta. Ne tarjoajat, jotka ovat tarjonneet myöhemmin alkavaa palvelua, voivat solmia sopimuksen vasta sen jälkeen, kun kaikki palvelun tuotantoedellytykset ovat olemassa ja ne on tarkastettu.

Osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet asiasta sopimuksen. Sopimus voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tai heidän katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

Sopimusten allekirjoittaminen ja päättäminen

Helsingin kaupungin hallintosäännön 26 §:n mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä ja varmentaa valmistelija, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimuksen allekirjoittaa osastopäällikkö.

Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä koskeva päätösvalta on osastopäälliköllä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Kari Salovaara, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310  78727

kari.salovaara(a)hel.fi

Raili Hulkkonen, arviointipäällikkö, puhelin: 310 43740

raili.hulkkonen(a)hel.fi

Taru Neiman, asumisen tuen päällikkö, puhelin: 310 43398

taru.neiman(a)hel.fi

Liitteet

1

Liite 1 Tarjousvertailu

2

Liite 2 Laatuvertailu

3

Liite 3 Laatuvertailun perustelut

4

Liite 4 Tarjouspyyntö

5

Liite 5 Palvelukuvaus

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Palveluntuottajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaali- ja terveyslautakunta
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5

Terveys- ja päihdepalvelut

Esitysteksti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5

Talous- ja tukipalvelut

Esitysteksti
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.02.2013 § 30

HEL 2013-001542 T 02 08 02 00

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen ja hyväksyä mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden hankintaa koskevan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot.

Käsittely

26.02.2013 Ehdotuksen mukaan

Asumisen tuen päällikkö Taru Neiman oli kokouksessa kutsuttuna asiantuntijana.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096

hannele.rahkala(a)hel.fi

Taru Neiman, asumisen tuen päällikkö, puhelin: 310 43398

taru.neiman(a)hel.fi

Raili Hulkkonen, arviointipäällikkö, puhelin: 310 43740

raili.hulkkonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/14

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

14

Esitys kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveysvirastolle osoitettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisessa noudatettavien rajojen vahvistamisesta

HEL 2013-003508 T 02 07 02

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaisi sosiaali- ja terveyslautakunnan ottamaan vastaan sosiaali- ja terveysvirastolle lahjoitettua tai testamentattua rahaa tai muuta irtainta omaisuutta enintään 100 000 euron arvosta 1.12.2013 lukien.

Esittelijä

Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 4 §:n 16 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa virastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastanottamisesta sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vastaanottamisesta.

Kaupunginhallitus päätti 9.3.1987 (§ 781) vahvistaa terveyslautakunnan toimivaltaan kuuluvien lahjoitusten vastaanottamisen ylärajaksi 50 000 markkaa.

Kaupunginhallitus päätti 14.8.1989 (§ 1849) oikeuttaa sosiaalilautakunnan ottamaan vastaan sosiaalivirastolle lahjoitettua tai testamentattua rahaa tai irtainta omaisuutta, lukuun ottamatta asunto-osakkeita, enintään 100 000 markan arvosta.

Sosiaalilautakunta päätti 25.1.2005 (§ 41) vahvistaa rajat virastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisessa siten, että päättäjä on sosiaalijohtaja lahjoitetun tai testamentatun omaisuuden ollessa arvoltaan enintään 9 000 euroa ja lautakunta omaisuuden arvon ollessa enintään 16 818 euroa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 23.4.2013 (§ 101) todeta, että kaupunginhallituksen 14.8.1989 tekemän päätöksen (§ 1849) ja sosiaalilautakunnan 25.1.2005 tekemän päätöksen (§ 41) perusteella sosiaali- ja terveysvirastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta päättää virastopäällikkö luovutettujen varojen ollessa enintään 9 000 euroa ja lautakunta varojen ollessa yli 9 000, mutta enintään 16 818 euroa. 

Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista, että myös sosiaali- ja terveyslautakunta omalta osaltaan esittää lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisessa noudatettavien rajojen vahvistamista. Tilanteen selkeyttämiseksi on perusteltua, että kaupunginhallitus vahvistaa uudelleen kyseiset rajat koskemaan nimenomaan sosiaali- ja terveyslautakunnan toimivaltaa. Lisäksi tällä hetkellä noudatettavaa kaupunginhallituksen 14.8.1989 tekemää päätöstä on syytä arvioida uudelleen muun muassa rahan arvon muutosten johdosta.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Karri Välimäki, johtava lakimies, puhelin: 310 43970

karri.valimaki(a)hel.fi

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.04.2013 § 101

HEL 2013-003508 T 02 07 02

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti todeta, että kaupunginhallituksen 14.8.1989 tekemän päätöksen (§ 1849) ja sosiaalilautakunnan 25.1.2005 tekemän päätöksen (§ 41) perusteella sosiaali- ja terveysvirastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta päättää virastopäällikkö luovutettujen varojen ollessa enintään 9 000 euroa ja lautakunta varojen ollessa yli 9 000, mutta enintään 16 818 euroa.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Karri Välimäki, johtava lakimies, puhelin: 310 43970

karri.valimaki(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/15

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

15

Eräiden lahjoitusrahastojen voittovarojen jakaminen vuonna 2013

HEL 2013-006845 T 02 07 02

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti osoittaa jäljempänä mainittujen lahjoitusrahastojen yhteensä 38 065,50 euron voittovarat liitteissä 2-4 mainituille henkilölle. 

Esittelijä

Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen hoidettavana on lahjoitusrahastoja, joiden varojen ylijäämästä sosiaali- ja terveysvirasto saa vuosittain käytettäväkseen määrärahoja rahastojen säännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. Taloussuunnittelu- ja varainhallintaosasto on ilmoittanut, että alla mainittujen rahastojen varoja on vuonna 2013 käytettävissä seuraavasti:       

Lahjoitusrahaston numero ja nimi

6 Huoltotoimen lahjoitusrahasto, 10 653,44 euroa
21 Alma Liljeblads fond för pauvres Honteux, 27 346,31 euroa ja
24 Lastensuojelutyön lahjoitusrahasto, 65,75 euroa.

Virastopäällikkö esittää, että lautakunta päättää rahastojen varojen jakamisesta liitteissä 2-4 mainituille henkilöille.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 43444

anne.kuvaja(a)hel.fi

 

Liitteet

1

Hel 2013-006845 Lahjoitusrahastojen voittovarat

2

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

3

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

4

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/16

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

16

Tekstipuhelimien ja kommunikoinnissa käytettävien tietokonelaitteiden myöntäminen vammaispalvelulain nojalla 1.1.2014 alkaen

HEL 2013-010139 T 05 03 00

Päätösehdotus


Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee luopua 1.1.2014 alkaen tekstipuhelimien ja tietokonelaitteiden myöntämisestä vammaispalvelulain mukaisena, vaikeavammaisten henkilöiden asuntoon kiinteästi kuuluvana välineenä tai laitteena vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin mukaisesti. Tietotekniikan kehittymisen myötä tietokoneiden käyttö ei edellytä enää kiinteitä verkkoyhteyksiä.

Samalla lautakunta päättänee, että 1.1.2014 alkaen uudet hakijat ja ne, joiden vanha päätös on lakkautettu, voivat saada palvelusuunnitelmansa mukaisesti kuuroille tai kuulovammaisille henkilöille tarkoitetun puhelinlaitteen tai tietokoneen välttämättömine ohjelmineen kommunikoinnin apuvälineeksi vammaispalvelulain
9 §:n 1 momentin mukaisesti. Tällöin asiakkaalle voidaan myöntää puolet hänen ostamansa laitteen kohtuullisesta hinnasta.

Esittelijä


Tekstipuhelimien ja kommunikoinnissa käytettävien tietokonelaitteiden myöntäminen asuntoon kiinteästi kuuluvana välineenä tai laitteena vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin mukaisesti perustuu sosiaalihallituksen vuonna 1989 julkaisemaan oppaaseen ”Vammaispalvelua kuntalaiselle” (Opas 2/1989, esimerkkinä mm. tekstipuhelimet).  Helsingin sosiaalilautakunta on tähän ohjekirjaan nojautuen aikoinaan päättänyt tekstipuhelimien myöntämisestä. Sama käytäntö on koskenut myöhemmin kommunikoinnissa käytettävien tietokonelaitteiden myöntämistä.

Tekstipuhelimen (yleisimmin Polytel-puhelin) on katsottu  olevan vammaiselle henkilölle vammaispalvelulain 9 §:n 2momentin mukaan kokonaan korvattava asuntoon kiinteästi kuuluva väline tai laite, koska se edellyttää toimiakseen aina kiinteää lankapuhelinliittymää. Myöhemmin samaa tulkintaa on sovellettu verkossa toimiviin tietokoneisiin, joihin on asennettu Rosa-mikrotekstipuhelinohjelma. Tietokoneet on vaihdettu uusiin keskimäärin neljän vuoden välein. Tätä käytäntöä on jatkettu, vaikka alun perin myönnetty kommunikointiohjelma (Rosa) ei olisikaan käytössä. Rosa-ohjelma on enää käytössä vain kolmasosalla kyseisistä asiakkaista.

Yksittäisen laitteen kustannus (40- 65 euroa kuukaudessa vuonna 2013) on maksettu kokonaan laitteistoa markkinoivalle yritykselle asiakkaalle toistaiseksi tehdyn päätöksen perusteella. Lankapuhelinliittymästä aiheutuvat kustannukset sekä tietokoneen virusturva- ja nettiyhteyskustannukset ovat asiakkaan itse kustantamia.

Voimassa olevia kommunikointiohjelmia koskevia päätöksiä tietokoneineen on noin 140 ja vanhoja tekstipuhelimia on 20 - 30.
1.1.2014 alkaen yksilöllisen palvelusuunnitelman mukaisesti kuurot tai kuulovammaiset asiakkaat voivat saada puhelinlaitteen tai tietokoneen välttämättömine ohjelmineen kommunikoinnin apuvälineeksi vammaispalvelulain
9 §:n 1 momentin mukaisena päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarpeellisena välineenä ja laitteena. Tällöin asiakkaalle voidaan myöntää puolet vamman vuoksi välttämättömän laiteen kohtuullisesta hankintahinnasta sekä käytönopastus. Erityisen painavista syistä apuväline voidaan myöntää varattomalle asiakkaalle syrjäytymisen estämiseksi maksutta (VpL 8,1§). 

Tällä hetkellä voimassa olevat päätökset jatkuvat entisellään, mikäli asiakkaalla on Rosa-ohjelma tai vastaava tietokoneellaan ja hän käyttää sitä kommunikoinnin apuvälineenä lankapuhelinverkossa. Samoin tekstipuhelinta (Polytel) koskevat päätökset pidetään voimassa, jos laite on aktiivisessa käytössä. Muut päätökset lakkautetaan. 

Uusille käyttäjille ei Rosa-tekstipuhelinohjelmaa ja tietokonetta enää tarjota. Polytel-laite voidaan tulevaisuudessa myöntää vain, jos henkilö ei kykene käyttämään tietokonetta, tablettia tai kännykkää. Käytännössä nuoret ja työikäiset kuulovammaiset henkilöt kommunikoivat web-pohjaisilla maksuttomilla julkisohjelmilla ilman erityisratkaisuja.

Teknologian kehittymisen myötä kunnat ovat jo luopuneet päätöksenteosta, jossa tekstipuhelin olisi aina asuntoon kiinteästi liittyvä laite ja muuttaneet käytäntöä nykytilannetta vastaavaksi. Muissa kunnissa tekstipuhelinjärjestelmiä ei enää myönnetä vammaispalvelulain mukaisena subjektiivisena oikeutena vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin nojalla, lukuun ottamatta niitä kommunikoinnin apuvälineitä, jotka toimivat ainoastaan lankapuhelinverkossa.

Muutosvaiheessa nykyisille käyttäjille turvataan toimiva väline kommunikointiin.  Puhelinjärjestelmät ja käyttöympäristö ovat muuttuneet siten, ettei kyseisiä kommunikoinnin apuvälineitä ole aiheellista enää myöntää asuntoon kiinteästi kuuluvina välineinä tai laitteina.

Terveysvaikutusten arviointi
Toimivien, nykyteknologiaa hyödyntävien välineiden käyttöönotto edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan kommunikointiin.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jonna Weckström, vs. vammaisten sosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 89545

jonna.weckstrom(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/17

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

17

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle omaishoitajia koskevaan toivomusponteen

HEL 2013-007499 T 00 00 03

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

"Sosiaali- ja terveysvirastossa on määritelty omaishoidon tuen saannin kriteerit ja niitä noudatetaan yhdenmukaisesti koko kaupungin alueella. Laissa omaishoidon tuesta (2.12.2005 3§) ja omaishoidon tuen kriteereissä edellytetään, että omaishoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Myös omaishoidon tuen palkkioluokille on yhtenäiset kriteerit. Helsinki on myöntänyt omaishoidon tukea kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille.

Helsingissä on runsaasti omaishoitajien jaksamista tukevia palveluja. Omaishoitajan jaksamista tukevat esimerkiksi vanhusten päivätoiminta, omaishoidon palvelukeskusten palvelut, omaishoidon kotiavustajapalvelu sekä osavuorokautinen yö- tai päivähoito.

Kaikilla palvelualueilla on omaishoidon tuen sosiaaliohjaajia ja lyhytaikaishoidon yksiköitä, joissa järjestetään omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien aikainen hoito hoidettavalle.

Lakisääteisten vapaapäivien asiakasmaksu on kaikille omaishoitajille vahvistettujen asiakasmaksujen mukaan sama 10,60 euroa/hoitovuorokausi. Jos omainen liittää näiden päivien yhteyteen muita lyhytaikaishoidon päiviä, niiden asiakasmaksut määrittyvät asiakasmaksulain mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Työryhmän pitäisi saada kehittämisohjelma valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Omaishoitoa tullaan Helsingissä kehittämään työryhmän suositusten sekä sosiaali- ja terveysviraston strategisten linjausten mukaisesti. Syksyllä 2013 kartoitetaan iäkästä omaistaan hoitavien omaishoitajien jaksamista asiakaskyselyllä.

Terveysvaikutusten arviointi

Omaishoitajien tukemisella on merkittävä vaikutus omaishoitajien fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen ja sitä kautta myös omaishoitajien sekä omaishoidettavien hyvinvointiin."

Esittelijä

Kaupunginhallitus on pyytänyt vuosien 2013-2016 strategiaohjelmaan liittyen sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa 30.10.2013 mennessä valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran omaishoitajia koskevaan toivomusponteen.

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, miten tuetaan omaishoitajien yhdenvertaisuutta ja parannetaan heidän jaksamistaan."

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Maarit Varis, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 42850

maarit.varis(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/18

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

18

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle muistisairaiden tukemista koskevasta toivomusponnesta

HEL 2013-007458 T 00 00 03

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa valtuutettu Seija Muurisen toivomusponnesta muistisairaiden kotona asuvien henkilöiden tukemisesta seuraavan lausunnon:

”Sosiaali- ja terveysviraston strategisena tavoitteena on kasvattaa kotona asuvien osuutta palveluja vahvistamalla ja monipuolistamalla.

Helsingissä on eri toimijoiden yhteistyönä kuvattu kaupunkitasoinen muistisairaan potilaan hoitoketju. Palvelujärjestelmän tehtävänä on muistisairauden varhainen tunnistaminen, hoidon ja kuntoutuksen
viiveetön aloitus sekä seurannan, jatkohoidon ja tarvittavien palvelujen järjestäminen. Terveysasemat ohjaavat jatkoselvityksiin kaikki ne potilaat, joilla perustutkimusten jälkeen herää epäily etenevästä
muistisairaudesta. Kaikille terveysasemille on nimetty muistivastuuhoitaja, joka koordinoi terveysaseman muistisairaiden potilaiden hoitoon liittyvää toimintaa ja palveluohjauksen toteutumista.

Muistitutkimuksia tehdään pääasiassa Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikalla alle 75-vuotiaille ja muistipoliklinikalla 75 vuotta täyttäneille. Kuntoutuksen osaamiskeskus kehittää poliklinikoiden muistivastaanottoja vuoden 2013 aikana.

Sosiaali- ja lähityön muistikoordinaattorit, lähityöntekijät, sosiaalityöntekijät ja omaishoidon vastuuhenkilöt huolehtivat osaltaan terveysasemien seurannassa olevien muistisairaiden potilaiden hoidon, kuntoutuksen, palvelujen ja etuisuuksien järjestämisestä. Keskeisiä tehtäviä ovat myös päivätoiminnan, lyhytaikaishoidon ja omaishoitajien vapaiden järjestäminen. SosiaaliporrasRAI-arviointijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana muun muassa sosiaali- ja lähityön
palvelutarpeen arvioinnin tueksi.

Iäkkäiden päivätoimintaa järjestetään eri puolilla Helsinkiä 26 yksikössä, joista osa on ruotsinkielisiä. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea ensisijaisesti muistisairaiden asiakkaiden ja omaishoidettavien
kotona asumista, ylläpitää omatoimisuutta ja itsenäistä tai tuettua selviytymistä kotioloissa sekä tukea omaishoitajien jaksamista.

Kuntoutuksen osaamiskeskuksen ohjaamana on aloitettu omahoitovalmennus osana muistisairaan ja hänen läheisensä kuntoutusta. Omahoitovalmennusryhmät toimivat monipuolisissa palvelukeskuksissa, joissa järjestetään omaishoidettaville ja omaishoitajille useita harraste- ja liikuntaryhmiä.

Kotihoidossa on omat alueelliset muistikoordinaattorit ja useita geriatrian erikoislääkäreitä, jotka huolehtivat kotihoidon lääkäreiden potilaiden muistisairauksien diagnostiikasta, hoidon järjestämisestä ja
seurannasta. Kotihoito hoitaa muistisairaan terveydentilaa ja tukee tämän toimintakykyä kotona painottamalla asianmukaista lääkehoitoa, ravitsemusta ja arkiliikkumista. Kotihoidon henkilökuntaa on
systemaattisesti koulutettu muistisairauksien hoidossa.

Yhteistyössä Palmian kanssa kehitetään uusia interaktiivisia ääntä ja kuvaa hyödyntäviä toimintamalleja, kuten Virtuaalihoitaja -malli ja PieniPiiri -hanke. Interaktiivisia malleja kehitetään varsinkin lievästi
muistisairaiden asiakkaiden hoitoon, joita esimerkiksi muistutetaan lääkkeiden otosta tai ruokailusta.

Sairaala, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osasto kehittää edelleen muistisairaiden hoitoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Terveysvaikutusten arviointi

Muistisairauksien hyvä hoito edistää muistisairaiden terveyttä ja toimintakykyä. Monipuoliset palvelut edistävät myös muistisairaiden läheisten hyvinvointia ja terveyttä.”

Esittelijä

Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta 30.10.2013 mennessä lausuntoa valtuutetun toivomusponnesta muistisairaiden kotona asuvien henkilöiden tukemisesta.

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ikäihmisten palveluissa kehitetään toimintamalleja muistisairaiden kotona asuvien henkilöiden tukemiseksi. (Seija Muurinen)"

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Juha Jolkkonen, osastopäällikkö, puhelin: 310 52482

juha.jolkkonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/19

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

19

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Oranssi ry:n yhteisöille tarkoitettua sosiaalista luottoa koskevasta lainahakemuksesta

HEL 2013-010944 T 02 05 03 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle lainahakemuksesta seuraavan lausunnon:

"Oranssi ry pyytää Helsingin kaupunkia myöntämään järjestön kokonaan omistamalle Oranssi Asunnot Oy:lle Helsingin kaupungin yhteisöille tarkoitettua sosiaalista luottoa 75 000 euroa 20 vuoden maksuajalla. Oranssi Asunnot Oy:n nuorisoasumistoiminta on voittoa tuottamatonta ja yleishyödyllistä. Lainan käyttötarkoitus on ostaa yhtiön omistukseen Kumpulassa Jyrängöntie 7 sijaitseva vuonna 1920 rakennettu puutalo sekä rahoittaa asukkaiden talkootöinä suorittamaa kiinteistön peruskorjausta.

Oranssi Asunnot Oy  peruskorjaa ja kunnostaa vanhoja Museoviraston suojelemia rakennuksia kohtuuhintaisiksi nuorisoasunnoiksi. Asuminen eroaa tavallisesta vuokra-asumisesta selkeimmin asukkaiden aktiivisuuden vuoksi. Asuntoja voivat hakea alle 25 -vuotiaat nuoret ja nuoret perheet. Asuntojen vuokrataso vastaa julkisyhteisöjen sosiaalisen asuntotuotannon tasoa.

Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa itse tai hankkii ostopalveluna sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien nojalla järjestettäviä asumispalveluja eri asiakasryhmille. Vuokra-asuntotoiminta ei sen sijaan kuulu sen järjestämisvastuulla olevien asumispalvelujen piiriin

Lautakunta pitää kuitenkin Oranssi Asunnot Oy:n nuorisoasumistoimintaa tarpeellisena ja puoltaa lainan myöntämistä. Lainan myöntäminen edistää kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan ylläpitämistä. Lisäksi Oranssi Asunnot Oy:n asukastoiminta edistää nuorten aktiivisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia nuorten ammatilliseen kouluttautumiseen sekä työllistymiseen."

Esittelijä

Oranssi ry pyytää Helsingin kaupunkia myöntämään järjestön kokonaan omistamalle Oranssi Asunnot Oy:lle Helsingin kaupungin yhteisöille tarkoitettua sosiaalista luottoa 75 000 euroa hankkiakseen omistukseensa vanhan puutalon, jossa on neljä asuntoa. Oranssi Asunnot Oy omistaa kahdeksan kiinteistöä, jotka sijaitsevat Tapanilassa, Arabiassa, Kumpulassa ja Herttoniemessä. Yhtiöllä on myös kolme välivuokrauskohdetta Helsingin kaupungin kiinteistövirastolta, joista yksi on Jyrängöntie 7. Oranssi Asunnot Oy:n hallinnoimissa 63 asunnossa asuu tällä hetkellä 110 asukasta. 

Oranssi ry sai Helsingin kaupungin sosiaalista luottoa vuonna 2012 ja sen avulla yhtiö pystyi järjestämään pankkilainansa ja saamaan taloutensa tasapainoon.

Oranssi ry:n toimintaa tukemalla kaupunki vaikuttaa asuntokannan kohtuuhintaisuuteen, joka osaltaan mahdollistaa asukkaiden itsenäisen toimeentulon. Näin tulee myös huomioitua olemassa olevan asuntokannan tehokas käyttö ja se, että vuokra-asuntokanta sijoittuu ympäri kaupunkia eikä eriydy vain tietyille asuinalueille.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jussi Lind, talous- ja strategiapäällikkö, puhelin: 310 42246

jussi.lind(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/20

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

20

Oikaisuvaatimus virastopäällikön päätöksestä Toimiva Koti palvelun ja näyttelytoiminnan päättymisestä 31.12.2013

HEL 2013-011287 T 05 03 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee hylätä esityslistalla esitetyillä perusteilla viiden vammaisjärjestön tekemän oikaisuvaatimuksen virastopäällikön 17.9.2013 tekemästä Toimiva Koti palvelun päättymisestä 31.12.2013 (§241).

Esittelijä

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalistuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Virastopäällikön 17.9.2013 tekemä päätös Toimiva Koti palvelun päättymisestä 31.12.2013 on ollut yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 20.9.2013.

Tehty oikaisuvaatimus saapui Helsingin kaupungin kirjaamoon 27.9.2013, joten se saapui määräajassa ja oikealle viranomaiselle.

Muutoksenhakijat perustelevat oikaisuvaatimustaan sillä, että virastopäällikön 17.9.2013 tekemää päätöstä valmisteltaessa ei ole kuultu vammaisneuvostoa eikä vammaisjärjestöjä ja että Toimivalla Kodilla on erittäin tärkeä merkitys paikkana, jossa niin vammaiset, vanhukset kuin sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja alan ammattihenkilöt sekä suunnittelun ja rakentamisen ammattilaiset voivat tutustua apuvälineisiin ja esteettömyyteen ja saavutettavuuteen paikan päällä. Muutoksenhakijat ovat huolissaan esteettömyyteen ja apuvälineisiin liittyvän osaamisen ja hiljaisen tiedon katoamisesta virastosta.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto huolehtivat kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvista kunnan tehtäväksi säädetyistä raittiustyön, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvistä kunnan tehtävistä sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä. Lautakunta ja virasto huolehtivat myös sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

Toimiva Koti on käynnistynyt erillisenä projektina läntisessä sosiaalikeskuksessa sosiaaliviraston ja terveysviraston yhteisprojektina syksyllä 1998. Seuraavana vuonna Toimiva Koti siirtyi alueperiaatteen mukaisesti sosiaaliviraston keskisen sosiaalikeskuksen alaisuuteen ja toiminta vakinaistettiin vuonna 2000. Vuonna 2002 Toimivan Kodin hallinnollista organisointia ja sijoitusta selviteltiin erillisessä moniammatillisessa työryhmässä. Tuolloin päädyttiin sijoittamaan Toimiva Koti Sosiaaliviraston organisaatiossa sen tilahallintoon. Sosiaaliviraston organisaatiouudistuksessa vuoden 2005 alussa Toimiva Koti sijoittui Hallinto- ja kehittämiskeskukseen toimien varsin itsenäisesti oman budjettinsa puitteissa.

Toimiva Koti on ollut esteettömiä asumisratkaisuja, teknologiaa ja erilaisia apuvälineitä esittelevä informaatio- ja asiantuntijayksikkö, jonne on sijoitettu kaksi malliasuntoa sekä näyttely- ja koulutustila. Näytteille asettajina toimii vuonna 2013 61 eri yksityistä yritystä. Toimiva Koti on koko toimintansa ajan sijainnut osoitteessa Käpyläntie 13 ja tilaa on käytettävissä 297 m2 näyttely- ja esittelytoimintaan sekä n. 25 m2 erillistä toimistotilaa. Toimivan Kodin budjetti on ollut viime vuosina noin 300 000 euroa ja maksutuottoja on kertynyt vuosittain noin 65 000 euroa.

Helsingin kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto päätti kokouksessaan 4.9.2012 uuden muodostettavan sosiaali- ja terveysviraston hallinto- ja tukipalvelujen osastojen yksikkörakenteesta sekä vakanssien ja nimikkeiden vahvistamisesta. Tässä päätöksessä Toimiva Koti palvelu ja näyttelytoiminta siirtyivät määräaikaisena palveluna tietohallinto- ja viestintäpalvelut -osaston neuvontapalvelut yksikköön kauintaan vuoden 2013 loppuun saakka. Palvelun hallinnollinen asema ja erilaiset rahoitusvaihtoehdot tuli selvittää maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Päätöksen taustalla oli keskeisenä kysymyksenä se, tuleeko tämän tyyppisen toiminnan olla Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toimintaa ja palveleeko Toimivan Kodin luoma toimintamalli uuden viraston johtosäännössä määriteltyä perustehtävää helsinkiläistä väestöä varten.

Jaoston edellyttämä selvitys valmistui kesäkuussa 2013 ja se esiteltiin virastopäällikölle kesäkuun alussa ja apulaiskaupunginjohtajalle 19.6.2013. Selvitys käsiteltiin sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmässä 6.8.2013. Johtoryhmä linjasi kokouksessaan, että Toimiva Koti palvelu ja näyttelytoiminta eivät ole viraston lakisääteistä ydintoimintaa ja virastopäällikkö päätti 17.9.2013 Toimiva Koti palvelun ja näyttelytoiminnan päättymisestä 31.12.2013.

Sosiaali- ja terveysvirasto tekee kiinteää yhteistyötä vanhus- ja vammaisneuvoston sekä lukuisten eri järjestöjen kanssa arvostaen kaikkien tahojen asiantuntemusta, kiinnostusta ja aitoa kehittämisintoa sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan.

Hallintolain 6 §:n tarkoittama kuuleminen koskee asianosaisia. Jaoston antaman selvitystehtävän toimeksiannossa ei esitetty järjestöjen kuulemista. 

Toimivan Kodin palvelu, näyttelytoiminta ja yksittäisen yksikön melko laaja kansainvälinen toiminta eivät ole johtosäännössä ja strategiassa määriteltyä sosiaali- ja terveystoimen ydintoimintaa. Taloudellisesti tiukkaa talousarvioita ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa on katsottu välttämättömäksi keskittyä johtosäännön määrittelemään perustehtävään.

Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen perustehtävänä ei ole järjestää ja ylläpitää yksityisten yritysten näyttelytoimintaa, kansainvälistä toimintaa, koulutusta ulkopaikkakuntalaisille tai rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisille.

Henkilöstö siirtyy niin halutessaan kaupungin uudelleensijoitusohjeistuksen mukaisesti viraston muuhun toimintaan. Heidän osaamisensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa tulevat täten olemaan jatkossakin viraston ja kaupungin käytettävissä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Annikki Thoden, neuvontapäällikkö, puhelin: 310 42610

annikki.thoden(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Helsingin Invalidien Yhdistys ry

 

Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ry

 

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

 

Uudenmaan Lihastautiliitto ry

 

Helsingin Reumayhdistys ry

 

Neuvontapalvelut

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/24

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

24

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Osastopäällikkö 25/4.10.2013

46 § Sijaishuollon ja avohoidon asiakkaiden kuljetusten puitejärjestelyhankinnan optiokauden käyttöönotto

Osastopäällikkö 26/11.10.2013

47 § Työhönkuntoutuksen Uusix-verstaiden ja Tekstiilityökeskuksen aukiolomuutoksia vuonna 2013

Terveys- ja päihdepalvelut

Osastopäällikkö 49/1.10.2013

59 § Lauttasaaren, Töölön, Paloheinän ja Puistolan terveysasemien tilapäiset sulkemiset

60 § Omahoitotarvikejakelun tilapäinen sulkeminen 13.11.2013

61 § Psykiatria- ja päihdepalvelujen yksiköiden lyhytaikaiset sulkemiset ja toiminnan tilapäinen supistaminen

Osastopäällikkö 51/2.10.2013

63 § Voimapiiri-palvelun lakkauttaminen vuoden 2013 loppuun mennessä

Osastopäällikkö 53/10.10.2013

65 § Pihlajamäen terveysaseman väliaikainen sulkeminen

Osastopäällikkö 54/11.10.2013

66 § Myllypuron terveysaseman väliaikainen sulkeminen

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Osastopäällikkö 26/26.9.2013

34 § Suursuon sairaalan henkilöturvajärjestelmän (päällekarkausjärjestelmän) suunnittelu ja rakentaminen osastolle 24

Osastopäällikkö 27/26.9.2013

35 § Selvitys, arviointi ja sijoitus -toimistoon kahden sosiaalityöntekijän viran täyttämättä jättäminen

36 § Päivätoiminta Päivänsäteen sulkeminen 15.10.2013 henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi

37 § Suursuon sairaalan henkilöturvajärjestelmän (päällekarkaushälytysjärjestelmän) rakentaminen osastolle 10

Osastopäällikkö 28/3.10.2013

38 § Laakson sairaalan hoitajakutsu- ja päällekarkausjärjestelmän uusiminen

Osastopäällikkö 29/4.10.2013

39 § Malmin ja Herttoniemen sairaalan sekä Myllypuron vanhustenkeskuksen päivystys

Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

Osastopäällikkö 12/4.10.2013

15 § Palkan takaisinperintää koskeva vaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 23 kohta

Talous- ja tukipalvelut

Osastopäällikkö 56/1.10.2013

354 § Vahingonkorvausvaatimus autovahingosta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

355 § Vahingonkorvausvaatimus kadonneista vaatteista, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

356 § Korvausvaatimus Tilkan hammasklinikan laskusta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

357 § Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus kotihoidon kadottamasta avaimesta sekä virheellisestä vaippatilauksesta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

358 § Vahingonkorvaushakemus tukiasumisen ja hoidon katkaisusta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

359 § Kotihoidon asiakasmaksun palautusvaatimus, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

360 § Vahingonkorvausvaatimus päivystysmaksun korvaamisesta, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

361 § Vahingonkorvausvaatimus yksityisen kotihoidon kustannuksista, Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 kohta

Osastopäällikkö 57/7.10.2013

362 § Vahinkoilmoitus

363 § Autovahinkoilmoitus

364 § Yökotihoidon vahinkoilmoitus koskien kotihoidon hallinnassa olevan auton puhjennutta rengasta

365 § Talous- ja tukipalvelut -osaston päälliköiden sijaisten nimeäminen

366 § Vahingonkorvausvaatimus kadonneista silmälaseista

Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osastopäällikkö 25/11.10.2013

38 § MD-Titania työvuorosuunnittelujärjestelmän käyttöoikeuksien uudelleenjärjestely

39 § Sosiaali- ja terveysviraston liittyminen eTaika -koulutuksenhallintaohjelman käyttöön

40 § Neuvontapalvelujen sulkeminen osaston seminaaripäivänä 21.10.2013

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijoille.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Esityslista

15/2013

(70)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Sotep/25

 

15.10.2013

 

 

 

 

 

 

25

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee, ettei se ota seuraavia virastopäällikön tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Virastopäällikkö 46/15.10.2013

261 § Henkilöstöhallinnon delegointi talous- ja tukipalvelut -osastolla 1.10.2013 lukien

262 § Hygieniahoitajien käyttöoikeudet

263 § Kuljetuspalvelun asiakaskortti ja asiakaskorttipohjainen integraatio taksiliikenteeseen, H075-12-1

264 § Kustaankartanolle tehdyn lahjoituksen vastaanottaminen

265 § Palvelusetelituottajien hyväksymiskriteerit kolonoskopiapalveluissa

266 § Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä

267 § Palvelusetelituottajaksi hyväksyminen ja hyväksymisen peruuttaminen suun terveydenhuollon ja sisätautien poliklinikalla

268 § Psykoterapiakuntoutus, H026-12-1

269 § Ulkokuntalaisille annetuista päihdehuollon palveluista perittävät korvaukset

270 § Päätös tutkimuslupaan HEL 2013-012479

271 § Korjattu päätös sosiaali- ja terveysviraston tutkimus- ja kehittämisverkoston (TUKE) kokoonpanoon

272 § Ulkokuntalaisille annetusta kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät korvaukset

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijalle.

Esittelijä

osastopäällikkö

Helena Ylisipola

Lisätiedot

Joni Komulainen, lakimies, puhelin: 310 69068

joni.komulainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 Helsingin kaupunki

Helsinki 00530

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566