Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

26.03.2019 16:15 - 17:59

 

 

Kokouspaikka

Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1

Läsnä

Jäsenet

Vesikansa, Sanna

puheenjohtaja

Bergholm, Tapio

 

Ehrnrooth, Cecilia

 

Heistaro, Sami

 

Muurinen, Seija

 

Pajula, Matias

 

Rantanen, Mari

 

Vainionpää, Antti

 

Ahola, Heidi

varajäsen

Apajalahti, Ahto

varajäsen

Lehtopuro, Esa Olavi

varajäsen

Nordström, Laura

varajäsen
läsnä: 52 - 61 §, klo 16:18 - 17:59

Tuominen, Hannu

varajäsen

Muut

Jolkkonen, Juha

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
läsnä: 50 - 54 § sekä 55 § (osittain), klo 16:15 - 17:38

Mäki, Tiina

hallintojohtaja

Turpeinen, Leena

terveys- ja päihdepalvelujen johtaja

Haapala, Maija

lakimies

Luhtasela, Leena

vs. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Meripaasi, Seija

sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja

Pajari, Sampo

talous- ja suunnittelupäällikkö
läsnä: 52 §, klo 16:18 - 16:46

Korhonen, Soili

erityissuunnittelija

Juutilainen-Saari, Jaana

viestintäpäällikkö

Nyberg, Crister

opiskelijahuollon päällikkö
läsnä: 55 §, klo 17:10 - 17:39

Rajaniemi, Katja

projektipäällikkö
läsnä: 55 §, klo 17:10 - 17:39

Omar, Khalid

nuorisoneuvoston edustaja
läsnä 50 - 57 §, klo 16:15 - 17:48 sekä 61 §, klo 17:56 - 17:59

Rantalaiho, Alma

nuorisoneuvoston edustaja
läsnä 50 - 57 §, klo 16:15 - 17:48 sekä 61 §, klo 17:56 - 17:59

Puheenjohtaja

Sanna Vesikansa

apulaispormestari
50-61 §

Esittelijät

Juha Jolkkonen

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
50-54 § sekä 55 § (osittain)

Tiina Mäki

vs. sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
55 § (osittain) sekä 56-61 §

Pöytäkirjanpitäjä

Soili Korhonen

erityissuunnittelija
50-61 §

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

§

Asia

 

50

Asia/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

51

Asia/2

Ilmoitusasiat

52

Asia/3

Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös vuodelta 2018

53

Asia/4

Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus vuodelta 2018

54

Asia/6

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sinikka Vepsän ym. 65 vuotta täyttävien vammaisten henkilöiden palvelujen säilyttämistä vammaispalvelujen piirissä koskevasta valtuustoaloitteesta

55

Asia/5

Selvitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin hankinnasta

56

Asia/7

Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä 11.12.2018, § 336

57

Asia/8

Sosiaali- ja terveyslautakunnan julkinen kokous ti 23.4.2019

58

Asia/9

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

59

Asia/10

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

60

Asia/11

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

61

Asia/12

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/1

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 50

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Matias Pajulan ja varatarkastajaksi jäsen Heidi Aholan.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/2

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 51

Ilmoitusasiat

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi, että käsiteltäviä ilmoitusasioita ei ole.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/3

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 52

Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös vuodelta 2018

HEL 2019-001476 T 02 06 01 00

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Talous- ja strategiapäällikkö Sampo Pajari oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Tapio Bergholmin ehdotuksesta.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

sampo.pajari(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2018 tilinpäätöksen.

Esittelijän perustelut

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä.

Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös vuodelta 2018 on laadittu kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti kirjanpitolakia noudattaen. Sosiaali- ja terveystoimen käyttötalousmenot ja tulos muodostuivat yhteenlaskettuina seuraaviksi:

5 10 Sosiaali- ja terveystoimi

TP 2017

TA 2018

TP 2018

Ero 2017

Ero TA

(milj. euroa)

 

 

 

 

 

Tulot yhteensä

204 711 776

192 439 000

216 793 192

12 081 416

24 354 192 

Menot yhteensä

2 046 398 154

2 060 580 000

2 062 905 517

-16 507 363

-2 325 517

Poistot

11 140 831

5 622 000

11 702 825

561 994

6 080 825

Tilikauden tulos

-1 852 827 209

-1 873 763 000 

- 1 857 815 150

-4 987 941

15 947 850

 

Koko sosiaali- ja terveystoimialan menoihin oli varattu vuoden 2018 talousarviossa 2 060,6 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan toteutuneet menot olivat 2 062,9 milj. euroa, joka ylitti käytettävissä olevat määrärahat 2,3 milj. eurolla.

Toimialan toteutuneet tulot olivat 216,8 milj. euroa, joka ylitti talousarvion 24,4 milj. eurolla. Pääosa tulojen ylityksestä koostui täyden korvauksen perusteella saaduista valtion korvauksista. Tulojen merkittävä ylitys johtui tulojen kirjausmuutoksesta kirjanpitolain mukaiseksi maksuperustaisesta kirjaamisesta suoriteperustaiseksi kirjaamiseksi. Tulot ylittyivät myös kuolinpesien kirjaustavan muutoksesta taseesta käyttötaloustuloihin, muista vuokratuloista (Palvelukeskus Helsinki ja liikkeenluovutusten jälkeen HUSin maksamat vuokrat) sekä muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä perityistä korvauksista.

Talousarvion määrärahatarkastelu talousarviokohdittain

Sosiaali- ja terveyspalvelut (5 10 01 )

5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut

TP 2017

TA 2018

TP 2018

Ero 2017

Ero TA

(milj. euroa)

 

 

 

 

 

Tulot

168 658 899

164 571 000 

183 269 023 

14 610 124

18 698 023

Menot

1 434 268 916

1 453 602 000

1 453 393 023  

19 124 107

208 977

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin oli talousarviossa varattu määrärahaa 1 453,6 milj. euroa. Talousarviokohdan menot olivat 1 453,4 milj. euroa, joka alitti käytettävissä olleet määrärahat 0,2 milj. eurolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulomääräraha oli 164,6 milj. euroa. Toteutuneet tulot olivat 183,3 milj. euroa, joten tulot ylittyivät 18,7 milj. eurolla. Merkittävämmin ylittyivät täyden korvauksen perusteella saadut valtion korvaukset, jotka ylittivät budjetoidun tason 19,5 milj. eurolla. Täyden korvauksen perusteella saatujen valtion korvausten ylitys johtui pääosin tulojen kirjaustavan muutoksesta maksuperustaisesta suoriteperustaiseksi. Tulot ylittyivät myös kuolinpesien kirjaustavan muutoksesta taseesta käyttötaloustuloihin sekä muista vuokratuloista (Palvelukeskus Helsinki ja liikkeenluovutusten jälkeen HUSin maksamat vuokrat). Myös muilta kunnilta ja kuntayhtymistä perityt korvaukset ylittivät budjetoidun tason 2 milj. eurolla. Asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut alittivat budjetoidun tason 10,3 milj. eurolla.

Menolajeittain merkittävämmin talousarvion ylittivät asiakaspalvelujen ostot 13,7 milj. eurolla ja muiden palvelujen ostot 7,1 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason 24,8 milj. eurolla.

Palvelukokonaisuuskohtaiset toteutumat (ilman tulospalkkiota ja tammikuussa takautuvasti maksettua kertaerää) olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan osalta seuraavat:

Palvelukokonaisuus

Budjetti 2018 (milj. euroa)

TP 2018 (milj. euroa) 

Ero (milj. euroa)

Ero %

Perhe- ja sosiaalipalvelut

373,7 

384,5 

-10,8

-2,9%

Terveys- ja päihdepalvelut

315,2 

315,9 

-0,7

-0,2%

Sairaala-, kuntoutus- ja hoiva

463,2 

463,4 

-0,2

-0,04%

Hallinto

192,5 

189,5 

3,0

1,6%

Toimialan yhteiset*

109,0 

83,9 

25,1

23,0%

 

*Toimialan yhteisten budjetti sisältää henkilöstömenoissa koko toimialan tulospalkkiovarauksen.

Palvelukokonaisuuksien menototeumat eivät sisällä henkilöstölle maksettua tulospalkkiota eikä takautuvasti tammikuussa maksettua KVTES:n kertaerää, yhteensä noin 16,2 milj. euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) ylitti budjetin noin 10,8 milj. eurolla. Pääosa perhe- ja sosiaalipalvelujen menojen ylityksestä koostui lastensuojelun ylityksestä, 10,4 milj. euroa, ja vammaistyön ylityksestä, 3,8 milj. euroa. Lastensuojelussa ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista (sijoituksen sosiaalityön kuntouttavan laitoshoidon ja kuntouttavan perhehoidon ostot sekä läheisverkostosijoitusten kulukorvaukset). Myös vammaistyössä ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista (henkilökohtaisen avun palveluseteli, asumisen ja työ- ja päivätoiminnan ostot sekä työ- ja päivätoiminnan kuljetukset). Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveys- palvelun budjetti ylittyi 0,9 milj. eurolla.  

Alitusta syntyi nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä 3 milj. euroa asiakaspalvelujen ostoissa sekä henkilöstökuluissa. Myös palvelukokonaisuuden yhteisissä määrärahoissa näkyy kirjanpidollisesti alituksena 1,2 milj. euron varaus, joka toteutui palveluissa.

Terveys- ja päihdepalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) ylitti tulosbudjetin noin 0,7 milj. eurolla. Terveysasemat ja sisätautien poliklinikan budjetti ylittyi 0,4 milj. euroa, päivystys 2,5 milj. euroa ja terveys ja päihdepalvelujen yhteiset 0,2 milj. euroa. Psykiatria- ja päihdepalveluissa budjetti alittui 1,3 milj. eurolla ja suun terveydenhuollossa 1,1 milj. eurolla.

Terveys- ja päihdepalveluissa budjetin suurimmat ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista ja muiden palvelujen ostoista, yhteensä noin 2 milj. euroa, sekä muista ostoista 1 milj. euroa. Alitusta puolestaan oli henkilöstömenoissa noin 2,4 milj. euroa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) toteutui lähes budjetin mukaisesti, kun ylitystä oli 0,2 milj. euroa.

Hallinnon tulosbudjetti (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) alitti budjetin 3 milj. eurolla. Hallinnon alitukset koostuivat pääosin muiden palvelujen ostoista 2 milj. euroa ja henkilöstömenoista 1,7 milj. euroa. Ylitystä oli hallinnon osalta vuokrissa.

Toimialan yhteiset alitti budjetin 25,1 milj. euroa (todellinen alitus 10,1 milj. euroa, koska yhteisiin oli budjetoitu tulospalkkiovaraus 15 milj. euroa). Toimialan yhteisillä pystyttiin kompensoimaan palvelukokonaisuuksien ylityksiä.

Henkilöstölle maksettiin tulospalkkiota sivukuluineen 12,4 milj. euroa tavoitteiden toteutuessa 97,5-prosenttisesti.

Toimeentulotuki (5 10 02)

Toimeentulotuen menoihin oli talousarviossa varattu 20,5 milj. euroa. Talousarviokohdan menot olivat 16,9 milj. euroa, joka alitti käytettävissä olleet määrärahat 3,6 milj. eurolla. Alitusta syntyi täydentävässä toimeentulotuessa 2,4 milj. euroa, ennalta ehkäisevässä toimeentulotuessa 0,6 milj. euroa ja kotouttamistuessa 1,8 milj. euroa. Toimeentulotuen tulomääräraha oli 9,4 milj. euroa. Tulojen toteuma oli 7,8 milj. euroa, joka alitti talousarvion 1,6 milj. eurolla. Tulojen alitus syntyi kotouttamistuen arviota vähäisemmästä tulojen toteumasta.

Vastaanottokeskukset ja muut valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (5 10 03)

Vastaanottokeskuksille ja muille valtion korvaamille maahanmuuttopalveluille oli talousarviossa varattu määrärahaa 14,5 milj. euroa. Talousarviokohdan toteuma oli 17,8 milj. euroa, joten menot ylittyivät 3,4 milj. euroa. Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen menot ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta laskutettavia eriä, jotka laskutetaan täysimääräisesti.

Vastaanottokeskusten tulomääräraha oli 15,2 milj. euroa ja toteuma oli 25 milj. euroa. Tulojen ylitys 9,8 milj. euroa koostuu pääosin tulojen kirjaamistavan muutoksesta maksuperustaisesta suoriteperustaiseksi.

Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen talousarvio on nettobudjetoitu ja sitova toimintakate oli 0,7 milj. euroa. Tulojen ylityksen vuoksi toimintakate oli 7,2 milj. euroa, joka ylitti sitovan toimintakatteen 6,5 milj. eurolla.

Apotti ja Sote-maakuntauudistus (5 10 04)

Apotti ja Sote-maakuntauudistukselle oli varattu talousarviossa määrärahaa 6,3 milj. euroa ja toteuma oli 5,1 milj. euroa, joten menot alittivat budjetin 1,2 milj. euroa. Tulomääräraha oli 3,3 milj. euroa, mutta tuloja kertyi vain 0,7 milj. euroa, joten tulot alittivat 2,6 milj. euroa. Tulojen vähyyden vuoksi nettobudjetoidun talousarviokohdan toimintakate alitti 1,32 milj. euroa sitovan toimintakatteen.

Apotti ja Sote-maakuntauudistuksen vuoden 2018 talousarviovalmistelun aikana oletettiin Sote- ja maakuntalakien tulevan voimaan vuoden 2018 aikana ja maakuntavalmisteluun resurssisopimuksella osallistuvien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden määrän arvioitiin olevan suurempi kuin lopulta toteutui.

Kaupunginvaltuusto on 13.2.2019 oikeuttanut sosiaali- ja terveystoimen alittamaan maakuntauudistuksen talousarviokohdan 1,32 milj. eurolla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (5 10 05)

HUS-kuntayhtymän talousarviokohdalle oli varattu määrärahaa 565,7 milj. euroa. Talousarviokohdan toteuma oli 569,7 milj. euroa, joten määrärahat ylittyivät 4 milj. eurolla. Helsingille tuotetun HUS:n oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon määrä ja laskutus on ollut talousarviossa arvioitua suurempaa ja myös muun palvelutuotannon laskutus (mm. ostopalvelut, palveluseteli) ylitti talousarvion.

Kaupunginvaltuusto on 13.2.2019 oikeuttanut sosiaali- ja terveystoimen ylittämään HUS-talousarviokohdan määrärahat 4,0 milj. eurolla. Ylitystä pienensi Töölön sairaalan myynti, josta saaduista tuloista Helsingin osuus oli 13,5 milj. euroa.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa 2018 olivat seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet:

1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja lisätään ja kehitetään peruspalveluissa, ja lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja kehitettiin. Lastensuojeluasiakkaiden määrä väheni vuoteen 2017 verrattuna 422 asiakkaalla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä nousi 564 asiakkaalla.

2. Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 20% suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Palvelutarpeen arviointi oli tehtynä 37,97 %:lla nuorten ja aikuissosiaalityön palvelun asiakkaista. Suhteessa viime vuoden asiakasmäärään kasvua tapahtui 38,4 %.

3. Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osuus kasvaa 2 %-yksikköä vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite ei toteutunut. Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osalta vuoden 2018 tavoite tarkoittaa, että kehitysvammalain perusteella 23,2 prosenttia kehitysvammaisten asumispalveluja saavista asiakkaista on tuetuissa asumispalveluissa vuoden lopussa. Tavoite ei aivan toteutunut, ja tuetuissa asumispalveluissa oli 22,1 prosenttia asiakasta (232 asiakasta asumispalvelujen 1052 asiakkaasta).

Kaikkiaan kehitysvammaisten asumispalveluja saaneiden määrä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 64 asiakkaalla (6,4 %). Kehitysvammaisten oma laitoshoito purettiin vuoden 2018 aikana ja osa asiakkaista siirtyi heidän tarpeidensa mukaisesti asumispalvelujen autettuun asumiseen. Autetun asumisen asiakasmäärä kasvoi vuoden 2017 lopusta marraskuuhun 2018 2,9 prosenttia (18 asiakkaalla, yhteensä autetussa asumisessa 632 asiakasta). Koska osa asiakkaista siirtyi autettuun asumiseen, ei tuetun asumisen suhteellisen osuuden kasvua saavutettu asumispalveluissa.

Lisäksi osa kehitysvammahuollon asiakkaista on sijoitettu tuettuun asumiseen sosiaalihuoltolain perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumisen asiakasmäärä (82 asiakasta) on kasvanut 17 prosenttia vuodesta 2017 (ShL:n mukainen asuminen ei ole mukana asumispalvelujen luvuissa).

Kehitysvammaisten asumispalveluihin piti valmistua Jätkäsaaren palveluasumisryhmä helmikuussa 2018, mutta talo valmistuu vasta helmikuussa 2019, jolloin sinne muuttaa 7 tukiasukasta. Kaupungin asuntotuotannosta toivottuja tukiasuntoja ei ole saatu käyttöön yhtä paljon kuin toivottiin.

4. Potilas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3< 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

Tavoite ei toteutunut. T3 oli 16 vuorokautta vuoden 2018 lopussa. Selittäviä tekijöitä tavoitteen toteutumattomuudelle oli useita.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista 74 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 14 prosenttia joulukuussa. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Tämä ei ole kuitenkaan vielä oleellisesti vähentänyt tavanomaisten kiireettömien vastaanottojen kysyntää (T3), kun palvelujen kysyntä kokonaisuudessaan on samanaikaisesti kasvanut.

Rekrytointia tehostetaan muun muassa lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille järjestettyjen tapahtumien yhteydessä ja parantamalla nuorten lääkäreiden tukea ja ohjausta. Yhä suurempaa osaa kysynnästä pyritään hoitamaan sähköisillä palveluilla. Terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin avulla varmistetaan, että asiakkaat ohjautuvat tarpeensa mukaiselle työntekijälle, jotta käytettävissä oleva lääkärityövoima saadaan kohdistettua oikein. Myös lääkäreiden palkkausta tulee arvioida osana lääkäritilanteen parantamista. Lisäksi ostopalveluja käytetään tarvittaessa tilapäisesti.

5. Asiakas pääsee hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle alle kolmessa kuukaudessa (T3< 90 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

Tavoite toteutui. Suun terveydenhuollon hammaslääkärin kiireettömän vastaanoton (ns. 3R tutkimusaika) kolmannen vapaan ajan (T3) mediaanin keskiarvo oli 66 vuorokautta.

6. Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2017 verrattuna avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla.

Tavoite toteutui. Hoitopäivien lukumäärä suhteessa kaikkien avohoitopotilaiden lukumäärään väheni 0,4 yksikköä.

7. Kotona asumista tuetaan palveluita vahvistamalla niin, että kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä nousee vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Kotona asuvien palveluja on vahvistettu. Kvartaaliseurannassa kasvuprosentti kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuudesta koko väestöryhmään verrattuna vaihteli välillä 0,5-0,16 % päätyen lievästi kasvun puolelle vuoteen 2017 verrattuna.

8. Laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Laitoshoidossa olevien 7osuus laski 0,4% ja palveluasumisessa olevien osuus nousi 0,3 %.

9.  Sähköinen asiointi kasvaa vähintään 20 % vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Sähköinen asiointi lisääntyi 21 % vuoteen 2017 verrattuna.

10. Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja kotihoidossa vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui.

11. Ehkäisevän toimeentulotuen budjetista kohdennetaan ehkäisevänä tukena vähintään 45 % lapsiperheille.

Tavoite toteutui. Lapsiperheiden osuus ehkäisevää toimeentulotukea saaneista oli 48 %.

Palvelujen määrälliset tavoitteet ja toteuma

 

TA 2018

TP 2018

Ero TA

Terveysneuvonta, terveydenhoitajan käynti

225 000

227 473

+2 473

Terveysneuvonta, lääkärikäynti

58 000

51 496

-6 504

Kouluterveydenhuolto, terveydenhoitajan käynti

114 000

115 790

+1 790

Opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitajan käynti

48 000

49 116

+1 116

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lääkärikäynti

22 000

19 760

-2 240

Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk

328 000

328 252

+252

Lastensuojelun laitoshoito, hoitovrk

191 000

207 209

+16 209

Läheisverkostosijoitukset, hoitovrk

13 000

8 959

-4 041

Kasvatus- ja perheneuvonta, käynti

21 000

19 092

-1 908

Lapsiperheiden kotipalvelu, käynti

28 000

31 466

+3 466

Terveysaseman lääkärin vastaanotto, käynti

480 000

466 223

-13 777

Terveysaseman lääkärin vastaanotto, muu asiointi

300 000

299 402

-598

Terveysaseman hoitajan vastaanotto, käynti

410 000

427 538

+17 538

Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi

350 000

477 876

+127 876

Suun terveydenhuolto, käynti

530 000

526 276 

-3 724

Pkl-vastaanotto, käynti

48 000

47 736

-264

Pkl-vastaanotto, muu asiointi

21 000

24 653

+3 653

Sisätautien päivystyspoliklinikka, käynti

45 000

48 908

+3 908

Terveyskeskuspäivystys, käynti

135 000

138 685

+3 685

Päivystyksen psykiatrian plk, käynti

 
9 000

 
10 152

 
+1 152

Psykiatrian avohoito, käynti

175 000

180 352

+5 352

Psykiatrian avohoito, muu asiointi

70 000

75 729

+5 729

Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät

70 000

73 139

+3 139

Psykiatrian avohoitopäivä

60 000

43 594

-16 406

Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana

65 000

55 544

-9 456

Korvaushoito, käynnit vuoden aikana

140 000

126 886

-13 114

Päihdehuollon asumispalvelut, asumisvuorokaudet yht.

75 000

67 384

-7 616

Päihdehuollon laitoshuolto, hoitovuorokaudet yht.

33 000

26 184

-6 816

Kotihoito, käynti

2 900 000

2 940 055

+40 055

Kotihoito, muu asiointi

400 000

288 561

-111 439

Somaattinen sairaalahoito, päättyneet hoitojaksot

28 000

27 119

-881

Iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen, vrk

1 100 000

1 061 727

-38 273

Iäkkäiden ympärivuorokautinen laitoshoito, vrk

400 000

356 597

-43 403

 

 

Määrällisissä tavoitteissa suurin poikkeama oli kotihoidon muussa asioinnissa. Kotihoidon muu asiointi sisältää etäkäynnit, joiden määrä ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa hoitovuorokaudet kasvoivat ja voimakkainta kasvu oli laitoshoidossa.

Muiden määrällisten suoritteiden osalta poikkeama ei merkittävää tai edustaa strategisessa tarkastelussa positiivista kehitystä kuten terveysaseman hoitajan vastaanoton muu asiointi, jossa kasvu on ollut voimakasta sähköisessä asioinnissa.

Investointitalous

 

TA 2018

Ylitysoikeus 2018

TP 2018

Ero

(1 000 euroa)

 

 

 

 

Tietotekniikkahankinnat

  -6 650 

 -2 000

  -7 139

 489

Muut hankinnat

  -4 000

  -2 365

 -3 224

-776

Menot yhteensä

-10 650

 -4 365

-10 363

-287

 

 

Määrärahaa käytettiin 10,4 miljoonaa euroa. Käytettävissä oli yhteensä 15,1 miljoonaa euroa, joka koostui talousarvioon varatusta 10,65 miljoonasta eurosta ja edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnetyistä 4,4 miljoonan euron ylitysoikeudesta. Merkittävimpiä tietotekniikan investointeja ovat olleet järjestelmien ja tietoliikenneverkon ylläpitokehityshankkeet sekä työasemien uusiminen. Merkittävimpiä muita hankintoja ovat olleet Kalasataman kalusteet, lääkelaitteet, valvonta- hälytysjärjestelmät sekä hammashoitoyksiköiden uusiminen. Määrärahaa jäi käyttämättä 4,7 miljoonaa euroa.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

sampo.pajari(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/4

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 53

Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus vuodelta 2018

HEL 2019-003405 T 00 01 01

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Tapio Bergholmin ehdotuksesta.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Jaana Juutilainen-Saari, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 42240

jaana.juutilainen-saari(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan Helsingin sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2018 toimintakertomuksen ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Esittelijän perustelut

Kaupungin ja sen toimialojen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten laaditaan vuosittain tilinpäätöksen lisäksi Helsingin kaupungin vuosikertomus sekä toimialakohtaiset toimintakertomukset.

Toimialat laativat vuosittain kertomuksen toiminnastaan. Toimialat lähettävät toimintakertomuksen kaupunginhallitukselle tiedoksi lautakuntansa kautta kertomusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Toimintakertomus tarjoaa lukijalleen selkeästi ja havainnollisesti tietoja toimialan kertomusvuoden toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta, henkilöstöstä sekä organisaatiosta.

Toimintakertomuksessa myös kuvataan olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa kuluneen vuoden aikana tapahtuneet muutokset.

Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2018 toimintakertomus on tämän asian liitteenä.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Jaana Juutilainen-Saari, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 42240

jaana.juutilainen-saari(a)hel.fi

Liitteet

1

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2018

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/6

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 54

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sinikka Vepsän ym. 65 vuotta täyttävien vammaisten henkilöiden palvelujen säilyttämistä vammaispalvelujen piirissä koskevasta valtuustoaloitteesta

HEL 2018-011679 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sinikka Vepsän ym. valtuustoaloitteesta helsinkiläisten 65 vuotta täyttävien vammaisten henkilöiden palvelujen säilyttämiseksi vammaispalveluiden piirissä:

"Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen eli vammaisoikeussopimuksen periaatteita ovat muun muassa vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.

Tavoitteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja kuten asumis-, apuväline- ja kuljetuspalveluja.

Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat vammaispalvelut pohjautuvat lainsäädäntöön. Vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa eli vammaispalvelulaissa sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaista.

Kummassakaan edellä mainitussa laissa ei ole varsinaisia ikärajoja palvelujen suhteen. Poikkeuksena on kuitenkin vammaispalvelulain säännös henkilökohtaisesta avusta, jonka mukaan henkilökohtainen apu ei ole tarkoitettu henkilölle, jonka toimintarajoitteet johtuvat pääasiassa ikääntymisestä.

Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan päivätoiminnan olevan tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita kaikkein vaikeimmin vammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Päivätoiminnan avulla olisi myös edistettävä sosiaalista vuorovaikutusta.

Vammaispalvelulain nojalla järjestettävä päivätoiminta on tarkoitettu kaikkein vaikeimmin vammaisille henkilöille, joilla ei vammansa vuoksi ole mahdollisuutta osallistua työelämään, opiskeluun tai työtoimintaan.

Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vammaispalvelulain 8 b §:n 2 momentin mukaan työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Tällaisella työkyvyttömällä henkilöllä on vammaispalvelulain mukaan subjektiivinen oikeus päivätoimintaan. Vammansa takia töihin kykenemätön henkilö saa siten työtä korvaavaa päivätoimintaa maksuttomasti.

Työkyvyttömyyden perusteella ennen vuotta 1965 syntyneelle henkilölle maksetaan työkyvyttömyyseläkettä 65 ikävuoteen asti kansaneläkelain 10 §:n mukaan. Kun työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö täyttää 65 vuotta, muuttaa Kela hänelle kansaneläkelain 12 §:n mukaan maksamansa työkyvyttömyyseläkkeen vanhuuseläkkeeksi ilman erillistä hakemusta.

Edellä mainitusta syystä myös vammaisen asiakkaan tilanne muuttuu, kun hän saavuttaa vanhuuseläkeiän. Tällöin hänellä ei enää ole subjektiivista oikeutta saada työtä korvaavaa vammaispalvelulain mukaista maksutonta päivätoimintaa, vaan hän asettuu samaan asemaan kuin muut vanhuuseläkkeellä olevat. Tässä tilanteessa päivätoiminnan järjestämisen perusteet muuttuvat, sillä päivätoimintaa ei enää järjestetä sen vuoksi, ettei vammainen voi vammansa vuoksi osallistua työelämään, opiskeluun tai työtoimintaan. Vanhuuseläkkeellä oleville voidaan kuitenkin järjestää ikääntyneiden päivätoimintaa, joka on harkinnanvaraista.

Koska subjektiivista oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen päivätoimintaan ei ole enää sen jälkeen, kun vammainen henkilö saavuttaa vanhuuseläkeiän, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi arvioi vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa saavan asiakkaan tilanteen uudelleen sen vuoden lopulla, jolloin asiakas täyttää 65 vuotta. Samalla selvitetään, täyttyvätkö asiakkaan kohdalla ikääntyneiden henkilöiden päivätoiminnan kriteerit ja onko hänellä tarvetta päivätoimintaan.

Kunnan on huomioitava vanhuspalvelulain (ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain) asettamat velvollisuudet selvittäessään iäkkäiden kuntalaisten palveluntarvetta. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan järjestämään iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut (SKH) järjestää yli 65-vuotiaille vammaisille henkilöille heidän tarpeisiinsa vastaavaa päivätoimintaa. Valtaosa ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaista on eriasteista muistisairautta sairastavia ja sellaisenaan ikääntyneiden päivätoiminnan sisältö ei vastaa vammaisen ikääntyneen tarpeita. Koska ikääntyneitä vammaisia päivätoiminta-asiakkaita on vähän, on ollut tarkoituksenmukaista ostaa heidän tarpeitaan vastaavaa päivätoimintaa myös vammaisten päivätoimintayksiköistä palvelutarpeiden perusteella. Asiakkaat maksavat palvelusta samoilla kriteereillä kuin ikääntyneet päivätoiminnan asiakkaat. Kaupungin oman päivätoiminnan sisällön kehittäminen on tarpeen, jotta päivätoiminta voi vastata paremmin erilaisten asiakkaiden tarpeisiin.

Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkeikäistä väestöä ja iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.

Iäkkään henkilön käsitettä ei ole mahdollista määritellä ilman numeerista ikärajaa niin yksiselitteisesti, että tulkintaongelmilta vältyttäisiin. Hallituksen esityksessä vanhuspalvelulaiksi todetaankin, että tulkinnassa on perusteltua suosia asiakasmyönteistä linjaa eikä rajanveto saa johtaa siihen, että asiakas jäisi perusteettomasti lain soveltamisen ulkopuolelle. Esimerkiksi jos on tulkinnanvaraista, ovatko henkilön alentuneen toimintakyvyn syynä korkeasta iästä johtuvat vai muut tekijät, hänen palveluntarpeensa selvittäminen on perusteltua käynnistää vanhuspalvelulain mukaisesti.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen (SKH) järjestämä ikääntyneiden henkilöiden päivätoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista ennaltaehkäisevää ja kuntouttamista tukevaa toimintaa, jolla edistetään kotona asuvien 65 vuotta täyttäneiden ja alle 65-vuotiaiden muistisairaiden helsinkiläisten toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita.

Kaikille SKH:n päivätoimintaa hakeneille uusille asiakkaille tehdään yksilöllinen palvelutarpeen arviointiin perustuva päätös. Jos päätös on asiakkaalle myönteinen, se on voimassa enintään 12 kuukautta, mutta kuukautta ennen määräaikaisuuden loppua asiakkaan palveluntarve arvioidaan uudelleen.

Palvelusuunnitelmaa tehtäessä arvioidaan, voidaanko henkilön toimintakykyä parhaiten tukea vammais- tai kehitysvammalain nojalla järjestettävällä päivätoiminnalla, ikääntyneille suunnatulla päivätoiminnalla vai jollakin muulla viriketoiminnalla tai palvelulla. Koska vammaisella asiakkaalla ei enää 65 vuotta täytettyään ole subjektiivista oikeutta päivätoimintaan, peritään päivätoiminnasta sosiaali- ja terveyslautakunnan määräämä maksu samalla tavalla kuin muiltakin vanhuuseläkeiässä olevilta. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta, johon asiakkaalla on subjektiivinen oikeus alle 65-vuotiaana, on maksutonta. Kyseisen lain nojalla annetusta päivätoiminnasta asiakkaat maksavat aterioista ja kuljetuksista vain, mikäli käyttävät niitä. Ikääntyneiden päivätoiminnasta peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan 1.3.2016 tekemän päätöksen mukainen omavastuuosuus, johon sisältyy toiminta sekä ilman erityisjärjestelyjä tapahtuva kuljetus. Tästä syytä päivätoiminnasta perittävä maksu muuttuu vammaisen henkilön saavutettua vanhuuseläkeiän.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 8 §:n 2 momentti velvoittaa käsittelemään ja ratkaisemaan asiakasta koskevan asian siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala huomioi edellä kerrotulla tavalla vammaisen asiakkaan edun arvioidessaan 65 vuotta täyttävien vammaisten palveluntarvetta.

Asiakasmäärät ja kustannukset

Työ- ja päivätoiminnan palveluja järjestetään vammaispalvelu- tai kehitysvammalain nojalla. Päivätoimintaa järjestetään myös sosiaalihuoltolain nojalla pääosin ikäihmisille.

Helsinkiläisiä asiakkaita on kaupungin omissa vammaispalvelulain mukaan järjestetyssä päivätoimintapalvelussa 24 ja ostopalveluissa 164 henkilöä.

Kehitysvammalain mukaisesti järjestettävän päivätoiminnan piirissä helsinkiläisiä on kaupungin omissa palveluissa 543 ja ostopalveluissa 529 henkilöä.

Sosiaalihuoltolain mukaisessa päivätoimintapalveluissa asiakkaista 1 774 on kaupungin omissa palveluissa ja ostopalveluissa 457 henkilöä. Palveluseteliasiakkaiden määrä on 400 henkilöä.

Kaiken kaikkiaan vammaisia henkilöitä on päivätoimintapalvelujen piirissä noin 1 224 henkilöä. Päivätoiminnan kokonaiskustannukset vammaispalveluiden osalta ovat noin 23,3 miljoonaa euroa. Kun päivätoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena palveluna, tulee kunnan järjestää myös siihen liittyvät kuljetukset, joiden kustannukset vuonna 2018 olivat noin 3,9 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan piirissä on noin 2 615 henkilöä. Sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa, jossa on mukana kuljetuskustannukset 0,3 miljoonaa euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisesta päivätoiminnasta saadut asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2018 noin 166 000 euroa.

Vuonna 2019 vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla järjestettävässä työ- ja päivätoiminnassa on 19 asiakasta, jotka ovat täyttäneet tai täyttävät 65 vuotta kuluvan vuoden aikana. Jos he kaikki jatkaisivat nykyisissä toiminnoissaan olisi sen kustannusvaikutus lisäystä nykyisiin menoihin 250 000 euroa/vuosi. Vuoden 2020 aikana nykyisistä työ- ja päivätoiminnan asiakkaista 65 vuotta täyttää 21 henkilöä, ja jos he jatkaisivat nykyisissä toiminnoissaan, lisäisi tämä kustannuksia 294 000 euroa/vuosi. Yhteensä kustannukset kasvaisivat siis vuosien 2019‒2020 aikana 544 000 euroa aloitteen mukaisella toimintamallilla. Työ- ja päivätoiminnan osalta on huomioitava, että samanaikaisesti uusia nuoria tulee palveluiden piiriin, mikä voi asettaa haasteita myös päivätoimintapaikkojen riittävyydelle. Kustannuksiin voi vaikuttaa palveluntuottajien hinnan korotukset, kuljetuskustannusten hinnanmuutokset sekä muutokset asiakkaiden toimintakyvyssä.

Kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu

Aloitteessa tuodaan esiin se, että vanhuspalvelujen sosiaalihuoltolain perusteella myöntämät palvelut ovat vammaisen henkilön kannalta taloudellisesti epäedullisempia kuin vammaispalvelut.

Jos yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille myönnettäisiin päivätoiminta ilman, että heiltä perittäisiin asiakasmaksua, olisi asiakasmaksutuottojen alenema noin 5 000 euroa. Kustannusvaikutuksia olennaisempaa on kuitenkin huomioida vammaisten ja ei-vammaisten kuntalaisten yhdenvertaisuus.

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentti sisältää laaja-alaisen syrjintäkiellon. Kiellettyä on henkilön asettaminen muihin nähden eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Vastaavasti hallintolain mukaan hallinnossa on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta, joka sisältää viranomaiseen kohdistuvan yleisen syrjintäkiellon eli kiellon asettaa ketään ilman hyväksyttävää perustetta eriarvoiseen asemaan esimerkiksi alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai yhteiskunnallisen näkemyksen, ammattiyhdistystoiminnan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Periaate edellyttää myös päätöksenteon ja kohtelun johdonmukaisuutta.

Viranomaiselle on lainsäädännössä asetettu velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia.

Lain 8 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta ja 10 §:ssä välittömästä syrjinnästä. Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisimmin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Lain 11 §:n säädetään erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista. Säännöksen 1 momentin mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhteisia.

Säännöksen 2 momentin mukaan erilainen kohtelu on oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhteisia. Yhdenvertaisuuslaissa todetaan kuitenkin, että 2 momenttia ei sovelleta silloin, kun kyse on julkisen vallan käytöstä ja julkisen hallintotehtävän hoidosta.

Vammaispalvelulain mukaan vammaisen henkilön subjektiivinen oikeus päivätoimintaan päättyy hänen täytettyään 65 vuotta. Jos kunta päättäisi, että vammaisen oikeus maksuttomaan päivätoimintaan jatkuisi hänen täytettyään 65 vuotta, päätöksessä olisi kyse julkisen vallan käytöstä. Edellä mainitun yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan erilaisen kohtelun tulee perustua lakiin, kun kyse on julkisen vallan käyttämisestä. Näin ollen asiakkaille maksuttoman päivätoiminnan järjestäminen yli 65-vuotiaille vammaisille ei ole yhdenvertaisuuslain mukaista, sillä erilainen kohtelu ei perustuisi lakiin.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Päivätoiminnan järjestäminen asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja tarpeet huomioiden vaikuttaa positiivisesti asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin. Asiakkaan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vammaispalvelulain subjektiivisen päivätoimintaoikeuden päätyttyä hänen tilanteensa arvioidaan uudelleen ja asiakkaalla on mahdollisuus halutessaan jatkaa ikääntyneiden päivätoiminnassa, jos hän täyttää sen kriteerit.

Käsittely

Tämä asia oli esityslistalla asiana 6, mutta käsiteltiin kokouksessa viidentenä ulkopuolisten asiantuntijoiden aikataulullisista syistä. Asiana 5 ollut selvitys Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin hankinnasta (tämän pöytäkirjan § 55) käsiteltiin asiana 6. Muut esityslistalla olleet asiat käsiteltiin esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

Asiassa tehtiin seuraava palautusehdotus:

Palautusehdotus 1:
Jäsen Mari Rantanen: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että aloitteessa mainittu vammaispalvelujen käyttö mahdollistetaan myös yli 65-vuotiaille. Kaupunki voi aina järjestää paremmat palvelut kuin mitä laki asiasta sanoo. Vammaisille ei tässä tapauksessa tarjottaisi eri palveluja vaan he jatkaisivat palveluiden saamista vammaispalvelulain perusteella ja olisivat näin iästä riippumatta samanarvoisessa asemassa toisten vammaisten kanssa eikä heitä vertailtaisi perusteettomasti ikääntyneisiin.

Palautusehdotus raukesi kannattamattomana.

Asiassa tehtiin myös seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Ahto Apajalahti: Poistetaan lausunnosta otsikko "Kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu" sekä sitä seuraavat kahdeksan kappaletta ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia.

Kannattaja: jäsen Antti Vainionpää

Vastaehdotus 2:
Jäsen Antti Vainionpää: Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia: "Jotta kaupunginvaltuutetut voisivat tehdä mahdollisimman informoidun päätöksen aloitteesta, niin lautakunta pyytää mahdollisuuksien mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun kannan aloitteesta."

Kannattaja: jäsen Ahto Apajalahti

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Ahto Apajalahti)

Jaa-äänet: 8
Tapio Bergholm, Sami Heistaro, Esa Olavi Lehtopuro, Seija Muurinen, Laura Nordström, Matias Pajula, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 3
Heidi Ahola, Ahto Apajalahti, Antti Vainionpää

Tyhjä: 2
Cecilia Ehrnrooth, Mari Rantanen

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 3 (tyhjää 2).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Antti Vainionpää)

Jaa-äänet: 6
Tapio Bergholm, Sami Heistaro, Esa Olavi Lehtopuro, Seija Muurinen, Matias Pajula, Hannu Tuominen

Ei-äänet: 5
Heidi Ahola, Ahto Apajalahti, Laura Nordström, Mari Rantanen, Antti Vainionpää

Tyhjä: 2
Cecilia Ehrnrooth, Sanna Vesikansa

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 6 - 5 (tyhjää 2).

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Jäsenet Ahto Apajalahti ja Antti Vainionpää jättivät lausunnosta eriävät mielipiteet.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149

katja.raita(a)hel.fi

Tuula Mohamud, erityisasiantuntija, puhelin: 310 20669

tuula.mohamud(a)hel.fi

Merja Santala, lakimies, puhelin: 310 43697

merja.santala(a)hel.fi

Liitteet

1

Valtuutettu Sinikka Vepsän aloite

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt 26.3.2019 mennessä sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Sinikka Vepsän ym. valtuustoaloitteesta helsinkiläisten 65 vuotta täyttävien vammaisten henkilöiden palvelujen säilyttämiseksi vammaispalveluiden piirissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 12.3.2019 kokouksessaan palauttaa asian valmisteluun siten, että selvitetään kustannusvaikutus yli 65-vuotiaiden säilyttämisestä vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisten palvelujen piirissä sillä edellytyksellä, että he ovat olleet kyseisten palvelujen piirissä 65 vuotta täyttäessään. Lautakunta evästää selvittämään yhdenvertaisuuslainsäädännön mahdollisia ongelmia aloitteeseen liittyen.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149

katja.raita(a)hel.fi

Tuula Mohamud, erityisasiantuntija, puhelin: 310 20669

tuula.mohamud(a)hel.fi

Merja Santala, lakimies, puhelin: 310 43697

merja.santala(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.03.2019 § 39

HEL 2018-011679 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Käsittely

12.03.2019 Palautettiin

Vammaistyön johtaja Katja Raita, erityisasiantuntija Tuula Mohamud ja lakimies Merja Santala olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Asiassa tehtiin seuraava palautusehdotus:

Palautusehdotus:
Jäsen Tuomas Tuure: Palautetaan lausunto uuteen valmisteluun siten että selvitetään kustannusvaikutus yli 65-vuotiaiden säilyttämisestä vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisten palvelujen piirissä sillä edellytyksellä että he ovat olleet kyseisten palvelujen piirissä 65 vuotta täyttäessään. Lautakunta evästää selvittämään yhdenvertaisuuslainsäädännön mahdollisia ongelmia aloitteeseen liittyen.

Kannattaja: jäsen Antti Vainionpää

Asia päätettiin palauttaa valmisteltavaksi seuraavan äänestyksen tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Palautusehdotus (jäsen Tuomas Tuure)

Jaa-äänet: 1
Sanna-Mari Oranen

Ei-äänet: 7
Heidi Ahola, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Kati Juva, Sakari Männikkö, Tuomas Tuure, Antti Vainionpää

Tyhjä: 4
Mukhtar Abib, Sami Heistaro, Matias Pajula, Karita Toijonen

Poissa: 1
Meri Haahtela

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Tuomas Tuuren palautusehdotuksen äänin 7 - 1 (tyhjää 4, poissa 1).

26.02.2019 Pöydälle

Esittelijä

vs. sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Leena Turpeinen

Lisätiedot

Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149

katja.raita(a)hel.fi

Tuula Mohamud, erityisasiantuntija, puhelin: 310 20669

tuula.mohamud(a)hel.fi

Merja Santala, lakimies, puhelin: 310 43697

merja.santala(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/5

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 55

Selvitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin hankinnasta

HEL 2019-003438 T 02 08 02 01

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Projektipäällikkö Katja Rajaniemi ja opiskelijahuollon päällikkö Crister Nyberg olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Esittelijä Juha Jolkkonen joutui poistumaan kokouksesta kesken asian käsittelyn ja hallintojohtaja Tiina Mäki toimi tämän asian ja kokouksessa sitä seuranneiden asioiden esittelijänä (tämän pöytäkirjan § 56‒61).

Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Antti Vainionpään ehdotuksesta.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Katja Rajamäki, projektipäällikkö, puhelin: 310 23625

katja.rajaniemi(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi seuraavan selvityksen Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin hankinnasta.

Yhteenveto

Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin hankinnan tavoitteena on lisätä lasten hyvinvointia ja katkaista lastensuojeluasiakkuuksien periytymisen kierre kohdentamalla toimenpiteitä ennaltaehkäisevästi ja pitkäkestoisesti perheisiin, jotka on tunnistettu näitä toimenpiteitä tarvitseviksi sekä niistä hyötyviksi. Tukitoimet käännetään raskaista korjaavista palveluista varhaisen tuen kevyempiin ennakoiviin palveluihin.

Rahoitusinstrumenttina toimenpiteessä käytetään Lapset SIB (Social Impact Bond) -vaikuttavuusinvestoinnin mallia. Vaikuttavuussijoittamisen avulla yksityiset sijoittajat osallistuvat merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen.

Toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuvat yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden ja ulkopuolisten organisaatioiden osaajien kanssa. SIB-mallilla rahoitetaan toimenpiteet, joilla haluttu lopputulos on saavutettavissa, ja sijoittajat kantavat toiminnan riskin. Kunta maksaa toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista.

KL-Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut toimeksiannon lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen -rahaston rakentamisesta, perustamisesta ja hallinnoinnista kesällä 2016. Kilpailutuksen voitti FIM Varainhoito Oy (FIM), joka käyttää alihankkijoina kohdesektorin asiantuntijaa Lastensuojelun Keskusliittoa (LSKL) ja vaikuttavuussijoittamisen asiantuntijaa Epiqus Oy:tä (Epiqus).

Hankinta perustuu KL-Kuntahankinnat Oy:n puitesopimukseen KLKH111 Vaikuttavuusinvestointi – Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantaminen, jonka perusteella kaupunki tekee asiakaskohtaisen sopimuksen FIM Pääomarahastot Oy:n ja FIM Varainhoito Oy:n kanssa. Helsingin kaupungin hankintapäätös tehdään kaupunginkansliassa.

Tausta

Yhteiskunnasta syrjään jääminen on usein nuorella monien vastoinkäymisten summa, johon ovat vaikuttaneet myös oman lapsuudenperheen tilanteet. Toimeentulon vaikeudesta ja lastensuojelun tarpeen ylisukupolvistumisesta on tutkimuksellista näyttöä (esimerkiksi THL:n kohorttitutkimukset). Helsingissä alueellinen eriytyminen on saanut aikaan keskittymiä, joissa lasten ja lapsiperheiden tukemisessa tarvitaan enemmän panostuksia.

Sitra toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa analyysin lastensuojelun asiakkuuksista Meri-Rastilan ja Kallahden alueella. Analyysissä tuotettiin palvelunkäyttötilastojen ja sosiaalityöntekijöiden arvioiden pohjalta asiakassegmentit, joissa kahdessa ryhmässä tunnistettiin ylisukupolvisen syrjäytymisen riskiä.

Kohderyhmä ja palveluihin ohjautuminen

Hankkeen pääkohderyhmäksi valittiin lapset, joilla korostui käyttäytymiseen liittyvät ongelmat, kuten koulunkäynnin ja opiskelun vaikeudet, psyykkinen vointi ja mielenterveysongelmat, väkivaltainen käyttäytyminen, päihteiden käyttö ja kaverisuhteet. Lisäksi palveluun otetaan lapsia, joiden perheissä on vanhemmuuteen liittyviä vaikeuksia.

Sitran tekemän analyysin mukaan osa lastensuojelun asiakkuuksista olisi ollut ehkäistävissä ja tarve interventiopalveluille olisi tunnistettavissa jo 4‒6-vuotiailla. Nämä lapset koetaan palveluissa väliinputoajina ja tarve perheiden kohdennetulle tukemiselle on suuri.

Jotta väestöpohja saadaan tarpeeksi laajaksi, kohdealueeksi valittiin Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiirit. Näiltä alueilta valitaan 40 lasta perheineen vuosittain mukaan interventiopalveluihin. Erityisinä tuen tarpeen tunnistamisen kiintopisteinä nähdään neuvolan 4-vuotistarkastus ja varhaiskasvatus.

Interventiopalveluihin mukaantulon ehdoton edellytys on se, että perhe on halukas yhteistyöhön. Koska tavoitteena on myös periytyvän huono-osaisuuden, alueellisen eriarvoistumisen sekä ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaiseminen, puututaan interventiokokonaisuudessa juurisyihin ja perheen mahdollisiin riskitekijöihin, kuten koulutukseen ja työllisyyteen. Lapsen sisarukset ovat interventionpalveluihin mukaan oton puoltavana tekijänä.

Interventiomallina ”Perheohjaamo”

Pääkohderyhmän lasten tarpeet liittyvät käyttäytymisen ongelmiin. Interventiokokonaisuudella pyritään tarttumaan ongelmien juurisyihin ja palveluiden keskiöön otetaan lapsen koko perhe. Rinnalla kulkevassa ”Perheohjaamossa” on kolme eri tasoa: yksilöllinen tuki, ryhmätoiminta sekä yhteisö- ja vertaistukiryhmä. Interventiomallin kehittäjänä on ollut Lastensuojelun keskusliitto ja palvelukokonaisuuden toteutus tulee tämän järjestön kautta. 

Kohderyhmän perheet tunnistetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen, neuvolan, sosiaalitoimen sekä Lapset SIB -palveluntuottajan kanssa. Perheet saavat rinnalla kulkijan, joka tukee perhettä heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin.

Uusia lapsia otetaan mukaan interventio-ohjelmaan vuosina 2019‒2023 (viisi vuosikohorttia). Interventiokokonaisuus kestää yhteensä kuusi vuotta. Suurin osa perheiden interventioista toteutetaan kolmen vuoden kuluessa. Interventiojakso voi kuitenkin olla lyhempi tai pidempi riippuen lapsen ja perheen tarpeista. Interventiot siirtyvät vähitellen yksilötasosta yhteisötasolle.

Rahoitusmalli

Rahoitusinstrumenttina toimenpiteessä käytetään Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin mallia. Social Impact Bond (SIB) on tulosperusteinen rahoitussopimus ja vaikuttavuussijoittamisessa käytettävä instrumentti. SIB-mallilla rahoitetaan toimenpiteet, joilla haluttu lopputulos on saavutettavissa. Tulosperusteinen rahoitussopimuksessa sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin ja kunta maksaa toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista. Ohjelman sopimusjakso on 1.4.2019‒31.3.2031.

Mallin tuloksia seurataan kaupungin yhdeksän eri palvelun kautta. Nämä palvelut ovat raskaita ja kalliita korjaavia palveluita, joiden käyttöä pyritään ennaltaehkäisemään. Kaupunki seuraa hankkeessa mukana olevien lasten palveluiden käyttömääriä näissä valituissa palveluissa ja raportoi niistä vuosittain rahastolle.

Lasten tulevat palvelunkäyttökustannukset arvioidaan Sitran analyysin mukaan olevan 39 000 euroa vuodessa lasta kohti. Interventiopalveluiden kustannukset arvioidaan olevan 8 300 euroa vuodessa lasta kohti, joten onnistuessaan malli tuottaisi huomattavia säästöjä. Interventioiden odotetaan ehkäisevän kymmenen prosenttia tulevista täysimääräisistä lastensuojeluasiakkuuksista. Lisäksi palveluista arvioidaan hyötyvän ainakin yksi sisarus.

Mallissa ennaltaehkäisevien toimien positiiviset vaikutukset näkyisivät rahastossa viiden vuoden jälkeen. Rahasto lähtee 5 prosentin tuotto-odotuksesta ja sen voittoleikkuri kulkee 8 prosentissa. Tämän enempää sijoittajat eivät saa tuottoa vaan tuotto jää Helsingille. Mikäli säästöä ei saavuteta, rahasto ja sijoittajat kantavat rahoitettujen interventioiden ja rahaston hallinnon kustannukset.

Tulospalkkio maksetaan kerran vuodessa. Rahastomallin mukaan ensimmäinen maksuerä tulee maksuun vuonna 2021 ja viimeinen 2032. Tuoton laskenta perustuu sovittujen palveluiden käyttöpäivien seurantaan, joita kaupunki raportoi rahastolle vuosittain. Viiden prosentin tuotto-odotuksella Helsingin tulospalkkioiden määrä olisi Sitran palvelukustannuslaskennan mukaan koko 12 vuoden ajalta arviolta 5,9 miljoonaa euroa. Palkkion maksaminen jakaantuisi sosiaali- ja terveystoimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välillä seurannassa olevien palveluiden kustannusjakauman kautta.

Hankkeen ohjaus ja koordinointi

Helsinki Lapset SIB -hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jolla on hankkeen budjettivastuu. Ohjausryhmä päättää, mitä palveluja interventioon hankitaan ja tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa. Ohjausryhmässä on rahaston ja kaupungin edustaja sekä näiden molempien osapuolten hyväksymä riippumaton jäsen.

Hankkeella on myös koordinaatioryhmä, joka on läheisessä yhteydessä konkreettiseen työhön. Koordinaatioryhmä raportoi hankkeen tilanteesta ohjausryhmälle ja ehdottaa ohjausryhmälle, mitä palveluja lapset tarvitsisivat.

Hankkeen seuranta ja arviointi

Hankkeen seurantaa tehdään vuosittain kaupungin palvelun käyttöseurannan kautta, jossa katsotaan vaikuttavatko interventiotoimet raskaita palveluja ennaltaehkäisevästi. Interventiopalveluja annetaan viiden vuoden ajan, mutta lasten seuranta jatkuu koko hankkeen loppuajan, joka kokonaisuudessaan on 12 vuotta. 

Lisäksi kaupunki seuraa, näkyykö tehdyillä toimilla alueellisia vaikutuksia Mellunkylän ja Vuosaaren alueella. Seuranta-ajan lopuksi kertyneestä aineistosta tehdään analyysi ja tuloksista raportoidaan, mahdollisia tutkimuskumppaneita haetaan kaupungille. Lisäksi varaudutaan tekemään yhteistyötä THL:n kanssa, jos se käynnistää aiheesta tutkimuksen. Hankkeen ohjausryhmä vastaa ohjelman seurannasta ja arvioinnista.

Esittelijän perustelut

Projektipäällikkö Katja Rajaniemi ja opiskelijahuollon päällikkö Crister Nyberg ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Helsinki Lapset SIB -vaikuttavuusinvestoinnin hankinta on kaupunginhallituksen kaupunkistrategian mukaisen Mukana -ohjelman yksi toimenpiteistä. Mukana-ohjelma on kaupungin yhteinen syrjäytymisen ehkäisemisen kärkihanke.

Vastaavaa hankintaa ei ole aiemmin tehty kaupungilla.

Hankinta on tarkoitus tehdä 30.4.2019 mennessä.

Selvitys tuodaan samansisältöisenä tiedoksi sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnalle että sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Katja Rajamäki, projektipäällikkö, puhelin: 310 23625

katja.rajaniemi(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/7

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 56

Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä 11.12.2018, § 336

HEL 2018-009091 T 02 05 01 00

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hylätä Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan järjestöavustuspäätöksestä 11.12.2018, 336 §.

Perustelut

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset järjestöjen tekemistä avustushakemuksista perustuvat kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettaviin yleisohjeisiin (12.12.2011) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan 3.9.2013 (288 §) vahvistamiin avustusten jakoperusteisiin.

Vailla Vakinaista Asuntoa ry. (Vva ry.) anoi vuodelle 2019 sosiaali- ja terveyslautakunnalta avustusta 30 000 euroa käytettäväksi Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömiin virkistys- ja toimintapaikkoihin sekä vertais- ja vapaaehtoiskeskuksen Vepan toimintaan. Hakemuksessa kerrottiin, että molemmissa paikoissa järjestetään asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden sekä päihderiippuvaisten omaehtoisesti pyörittämää vertaistuki- ja ryhmätoimintaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta myönsi (11.12.2018, § 336) yhdistykselle 14 300 euron avustuksen käytettäväksi asunnottomien yhteisölliseen päihteettömään toimintaan Vartiosaaressa ja Soldiksessa sekä vertais- ja vapaaehtoistoimintakeskus Vepan toimintaan. Päätöksessä todettiin, että yhdistyksen talouden tasapainoon tulee kiinnittää huomiota, koska edellisen vuoden tilinpäätös on alijäämäinen ja omavaraisuusaste on negatiivinen. Lisäksi todettiin, että kaupungin ohjeen (kohta 2.3) mukaan talouden hoidossa on otettava huomioon menojen sovittaminen käytettävissä oleviin tuloihin ja että sosiaali- ja terveystoimiala hankkii muita palveluja yhdistykseltä ostopalveluina. Myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) avustaa yhdistystä.

Vuodelle 2018 yhdistykselle myönnettiin 25 000 euron avustus vastaavaan käyttötarkoitukseen.

Vva ry:n vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksessa (28.3.2018) todetaan, että tilikauden alijäämä on 86 659,40 euroa ja tämän myötä lyhytaikaiset velat ylittävät kokonaisvarat 58 052,29 eurolla. Tilintarkastaja toteaa, että tämä saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin yhdistyksen taloudellisen aseman parantamiseksi.

Kaupungin avustusten myöntämistä noudatettavien yleisohjeiden kohdassa 2.3. todetaan, että avustettavan toiminnan rahoitussuunnitelmien tulee olla hyväksyttävät ja että talouden hoidossa on otettava huomioon menojen sovittaminen käytettävissä oleviin tuloihin. Tilinpäätöstietojen perusteella yhdistyksen talous ei ole tasapainossa, joten on kaupungin ohjeen mukaista ottaa tilanne huomioon avustuksen suuruutta määriteltäessä.

Edellä kuvatun perusteella voidaan katsoa, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että päätöksen tehnyt viranomainen olisi ylittänyt toimivaltansa tai että päätös olisi muutenkaan lainvastainen.

Esittelijä

vs. sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Tiina Mäki

Lisätiedot

Armi Vadén, talouspäällikkö, puhelin: 310 15970

armi.vaden(a)hel.fi

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Avustushakemus Vailla vakinaista asuntoa ry

2

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 11.12.2019, § 336

3

Oikaisuvaatimus Vailla Vakinaista Asuntoa ry

4

Kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet

5

Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustusten hakukuulutus

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Vailla Vakinaista Asuntoa ry.

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös
Liite 4

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Vva ry:n avustushakemus on asian liitteenä 1. Hakemuksen liitteet ovat nähtävillä kokouksessa sekä tiistaina 12.3.2019 klo 12.00‒16.00 osoitteessa Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, 5. krs, huone 519.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdistyksen avustushakemuksesta tekemä päätös 11.12.2018, 336 § on asian liitteenä 2.

Yhdistyksen oikaisuvaatimus on asian liitteenä 3.

Kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet (12.12.2011) ovat asian liitteenä 4.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämien avustusten hakukuulutus, josta näkyvät avustusten jakoperusteet, on asian liitteenä 5.

Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain (410/2015) 138 §:n mukaisessa määräajassa.

Vva ry. pyytää oikaisuvaatimuksessaan, että avustus oikaistaan vuoden 2018 tasolle 25 000 euroon eli 10 700 euron verran lisää.

Perusteluna oikaisuvaatimukselle esitetään Vartiosaaren keväästä syksyyn toimivan päihteettömän kesähuvila-virkistyskeskuksen yhteisöllinen merkitys syrjäytyneille, asunnottomille ja asunnottomuutta kokeneille ihmisille. Lisäksi todetaan yhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistyön keskuksen Vepan ja yökeskuksen toimintojen merkitys kaikkein huono-osaisimmille sekä kasvaneet kävijämäärät.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että vuosi 2017 oli yhdistykselle taloudellisesti poikkeuksellisen huono. Tilanne tuli hallitukselle yllätyksenä, koska talousseuranta ei ollut ajantasaista ja STEA:n avustuksia oli ensin kirjattu väärin. Tilanteen selvittyä käynnistettiin vuonna 2018 toimet tilanteen paranemiseksi ja näin onkin tapahtunut.

Avustushakemukseen ja oikaisuvaatimukseen sisältyvien tietojen perusteella yhdistyksen talouden seuranta on vuonna 2017 ollut puutteellista, eikä talous ollut tasapainossa. On kaupungin ohjeen mukaista ottaa tilanne huomioon avustuksen suuruutta harkittaessa. Tätä ei muuta se seikka, että yhdistys on sittemmin parantanut taloudenhoitoaan ja erilaisin toimenpitein korjannut tilannetta. Yhdistyksen kokonaiskustannukset vuonna 2017 olivat yli 2,5 milj. euroa, joten sosiaali- ja terveyslautakunnan avustus on varsin pieni osa koko rahoituksesta ja kohdistuu pääosin kohderyhmän vapaa-ajantoimintaan.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Armi Vadén, talouspäällikkö, puhelin: 310 15970

armi.vaden(a)hel.fi

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Avustushakemus Vailla vakinaista asuntoa ry

2

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 11.12.2019, § 336

3

Oikaisuvaatimus Vailla Vakinaista Asuntoa ry

4

Kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet

5

Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustusten hakukuulutus

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Vailla Vakinaista Asuntoa ry.

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös
Liite 4

Tiedoksi

Talous- ja suunnittelupalvelut

Talouden tuki

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.03.2019 § 42

HEL 2018-009091 T 02 05 01 00

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

12.03.2019 Pöydälle

Talouspäällikkö Armi Vadén ja erityissuunnittelija Hanna-Leena Nuutinen olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Antti Vainionpään ehdotuksesta.

11.12.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

04.12.2018 Pöydälle

Esittelijä

vs. sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Leena Turpeinen

Lisätiedot

Armi Vadén, talouspäällikkö, puhelin: 310 15970

armi.vaden(a)hel.fi

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja 21.12.2018 § 190

HEL 2018-009091 T 02 05 01 00

Päätös

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti myöntää järjestöjen 13 hakemukselle avustusta vuoden 2019 toimintaan yhteensä 23 500 euroa liitteenä 1 olevan taulukon mukaisesti. Lisäksi toimialajohtaja päätti hylätä viisi hakemusta taulukossa esitetyin perusteluin.

Samalla toimialajohtaja päätti avustusten ehdoista, että

- rahoitus tulee käyttää vuoden 2019 aikana avustuksen käyttötarkoitukseksi nimettyyn toimintaan helsinkiläisiin kohdistuvana

- avustusta ei saa käyttää toimintaan, jota kaupunki hankkii avustuksen saajalta ostopalveluna. Mikäli avustettava toiminta muuttuu vuoden aikana kilpailutuksen tai muun järjestelyn seurauksena järjestön kaupungille tuottamaksi ostopalvelutoiminnaksi, tulee järjestön ilmoittaa asiasta sosiaali- ja terveystoimialalle, jotta avustuksen maksatus voidaan keskeyttää ja tarvittaessa sopia avustuksen takaisinmaksusta

- avustuksen käytöstä tulee antaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle selvitys vapaamuotoisella kirjallisella selvityksellä vuoden 2020 kesäkuun loppuun mennessä. Mukaan tulee liittää yhdistyksen vuoden 2019 toimintakertomus, vahvistettu tuloslaskelma ja tase, tilintarkastus- tai toiminnantarkastuskertomus, allekirjoitettu vuosikokouksen pöytäkirja, josta löytyy pykälä vastuuvapauden myöntämisestä sekä

- järjestöjen tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan noudattaa kaupunginhallituksen 12.12.2011 hyväksymiä, tämän päätöksen liitteenä 3. olevia avustusohjeita

- avustusten saajien on pidettävä kirjanpito kirjanpitolain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla ja kirjanpito on järjestettävä siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata

- sosiaali- ja terveystoimialan mahdolliset saatavat korkoineen vähennetään avustuksesta ennen sen maksamista avustettavalle järjestölle

- avustukset voidaan periä takaisin, mikäli ilmenee seikkoja, ettei edellytyksiä avustuksen myöntämiselle ole ollut.

Lisäksi toimialajohtaja toteaa, että sosiaali- ja terveyslautakunnan 11.12.2018 (§ 336) tekemän päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveystoimiala huolehtii avustusten maksatuksesta kaupunginhallituksen avustusohjetta noudattaen kuitenkin niin, että avustusten ensimmäinen ja toinen erä maksetaan samassa yhteydessä helmikuussa. Kaikki tässä päätöksessä mainitut avustukset ovat suuruudeltaan sen kokoisia, että ne maksetaan yhtenä eränä helmikuussa 2019.

Päätöksen perustelut

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2019 avustusten hakuaika oli 1. - 28.9.2018. Hakukuulutus julkaistiin 30.8.2018 sosiaali- ja terveystoimialan internet-sivuilla ja 31.8.2018 Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa sekä Metro-lehdessä. Hausta tiedotettiin myös sosiaali- ja terveystoimialan sosiaalisessa mediassa. Ilmoituksissa ja tiedotteissa kerrottiin nettiosoite, josta löytyivät yksityiskohtaiset avustusten jakoperusteet ja hakuohjeet. 

Kuulutuksessa kerrottiin, että avustushakemusten jättäminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti Helsingin kaupungin asiointipalvelusivustolla (https://asiointi.hel.fi). Toissijaisesti avustusta sai hakea paperisella lomakkeella, jonka voi tulostaa internetistä tai noutaa kaupungin kirjaamosta.

Alla kuvataan sosiaali- ja terveyslautakunnan 3.9.2013 (§ 288) vahvistamat periaatteet, joita noudatetaan jaettaessa järjestöille avustuksia sosiaali- ja terveystoimialan määrärahoista. Nämä perusteet täydentävät Helsingin kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavia yleisohjeita (12.12.2011), jotka lähetetään tämän päätöksen mukana.

1) Yleisperiaatteena on, että avustuksen piiriin hyväksyttävän toiminnan tulee tukea sosiaali- ja terveysviraston voimassa olevan strategiasuunnitelman tavoitteiden toteuttamista.

2) Avustuksilla tuetaan ensisijaisesti toimintaa, joka tähtää helsinkiläisen väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Tällä tarkoitetaan muun muassa seuraavia asioita: a. Terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen, b. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen, c. Omatoimisuuden ja itsehoidon lisääminen, d. Eri-ikäisten syrjäytymisen ehkäisy ennaltaehkäisevin ja/tai korjaavin toimin, e. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen, f. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien auttaminen ja vertaistuki sekä kriisiapu, jolloin kohderyhminä ovat: lapset, nuoret, pienituloiset perheet, ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, eri tavoin vammaiset, päihde- tai mielenterveyspalveluja tarvitsevat, asunnottomat, toimeentulovaikeuksissa olevat, terveyden edistämisen kannalta merkitykselliset, vaikkakin pienet väestöryhmät, joihin kuuluvien hoito- tai tukisuhde vaatii erityistä asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta, g. Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta.

3) Avustuksen saajalla tulee olla omaa varainhankintaa tai muuta toimintaresurssia (esim. vapaaehtoistyö), jotta toiminta ei kokonaan ole ulkopuolisen tuen varassa.

4) Avustus kohdennetaan pääsääntöisesti välittömään auttamis- ja tukemistoimintaan, joten välillistä järjestötyötä, kuten yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja järjestön tunnetuksi tekemistä, ei ensisijaisesti avusteta eikä myöskään järjestötoiminnan hallinnollisia ja vieraanvaraisuuteen liittyviä kuluja (esimerkiksi kokouskulut, tarjoilut, toimistotarvikkeet, kalusteet, ATK, Internet, AV-laitteet, puhelin, posti, matka- tai päivärahat, henkilökunnan koulutus, julkaisujen tilaaminen tai tuottaminen, korjausrakentaminen ja remontointi, yleiset kiinteistönhoitokulut) eikä sellaisia ajanvietteeseen liittyviä kuluja, jotka järjestön tai osallistujien voidaan katsoa pystyvän kustantamaan itse (esim. luentopalkkiot, juhlat ja retket).

5) Kertaluontoisia kohdeavustuksia ei pääsääntöisesti myönnetä.

6) Avustusta ei myönnetä uskonnolliseen tai poliittiseen toimintaan, eikä sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta Helsingin kaupungin avustusta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 12.12.2013 (§ 12) tehnyt delegointipäätöksen, jonka mukaan toimialajohtaja tekee päätökset enintään 10 000 euron suuruisista järjestöjen avustushakemuksista. Näitä hakemuksia saapui vuoden 2019 hakuun yhteensä 102. Vuodelle 2019 sosiaali- ja terveyslautakunta osoitti 11.12.2018 näiden hakemusten avustuspäätöksille varattavaksi yhteensä 208 700  euroa. Toimialajohtaja tekee päätöksen avustusten myöntämisestä kullekin kohderyhmälle erikseen.

Muista nuorten ja aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyvistä avustushakemuksista sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt 11.12.2018.

Ennakkotieto vuoden 2020 avustusten hakemisesta

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuodelle 2020 myöntämien avustusten hakuaika on 2.9. klo 00.00 - 30.9.2019 klo 16.00. Tällöin on edelleen käytäntönä, että kukin hakijataho tekee vain yhden avustushakemuksen kuitenkin niin, että hakemus voi sisältää avustuksen hakemisen useampiin eri käyttötarkoituksiin. Nämä tulee kuvata hakemuksessa selkeästi. Hakuajasta ja hakuohjeista tullaan tiedottamaan sosiaali- ja terveystoimialan internetsivuilla sekä sanomalehdissä.

Lisätiedot

Armi Vadén, talouspäällikkö, puhelin: 310 15970

armi.vaden(a)hel.fi

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/8

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 57

Sosiaali- ja terveyslautakunnan julkinen kokous ti 23.4.2019

HEL 2018-010172 T 00 00 02

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että lautakunnan kokous 23.4.2019 pidetään julkisena kokouksena.

Kokous pidetään tiistaina 23.4.2019 klo 16.15 alkaen Kallion virastotalossa (neuvotteluhuone 1, 3. krs., Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki). Tämän lisäksi kokous lähetetään suorana Helsinki-kanavalla.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaupunginvaltuusto on 28.11.2018 hyväksynyt valtuutettu Petrus Pennasen toivomusponnen, jossa valtuusto pyytää selvittämään kaupunginkanslian mahdollisuudet lähettää kaikille muille lautakunnille paitsi tarkastuslautakunnalle kirje, jossa esitetään harkittavaksi, että vähintään yksi vuoden 2019 kokouksista pidettäisiin julkisena kokouksena ja tämän kokouksen esityslistan sisältö suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, että kokouksissa ei olisi käsiteltävissä asioissa salassa pidettäviä asiakohtia tai tietoja, jolloin yleisön on mahdollista olla paikalla koko kokouksen ajan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa edistää kaupunkistrategian ja valtuuston hyväksymän Petrus Pennasen toivomusponnen mukaisesti päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja julkisuutta sekä kannustaa kaupunkilaisia osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Tästä syystä sosiaali- ja terveyslautakunta pitää kokouksensa tiistaina 23.4.2019 julkisena, ja mahdollistaa kaupunkilaisille kokouksen seuraamisen joko paikan päällä kokoustilassa tai seuraamalla kokousta Helsinki-kanavalta.

Kuntalain (410/2015) 101 §:n mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.4.2019 kokouksessa käsitellään vain julkisia asioita. Kokouksen esityslista julkaistaan kaupungin nettisivuille osoitteeseen https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat torstaina 18.4.2019 klo 12.

Kokous on sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäinen julkinen kokous, ja siitä saadun kokemuksen perusteella lautakunta arvioi tilanteita ja asioita, joiden osalta voisi jatkossa pitää yleisölle avoimia julkisia kokouksia kokousten lähtökohtaisesti ollessa luottamuksellisia.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.10.2018 § 265

HEL 2018-010172 T 00 00 02

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokoontua vuonna 2019 seuraavasti:

Kevätkausi

        ti 15.1.2019

        ti 29.1.2019

        ti 12.2.2019

        ti 26.2.2019

        ti 12.3.2019

        ti 26.3.2019

        ti 9.4.2019

        ti 23.4.2019

        ti 7.5.2019

        ti 21.5.2019

        ti 4.6.2019

        ti 18.6.2019

Syyskausi

        ti 13.8.2019

        ti 20.8.2019

        ti 27.8.2019

        ti 10.9.2019

        ti 24.9.2019

        ti 8.10.2019

        ti 22.10.2019

        ti 5.11.2019

        ti 19.11.2019

        ti 3.12.2019

        ti 10.12.2019

        ti 17.12.2019.

Varsinaiset kokoukset pidetään tiistaisin klo 16.15 alkaen Kallion virastotalossa (neuvotteluhuone 1, 3. krs., Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että toimielimen puheenjohtaja voi asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn vuoksi peruuttaa kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään sen tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi, jollei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu.

09.10.2018 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/9

 

26.03.2019

Salassa pidettävä

 

 

JulkL 24 § 1 mom 25 k.

 

 

 

 

 

§ 58

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/10

 

26.03.2019

Salassa pidettävä

 

 

JulkL 24 § 1 mom 25 k.

 

 

 

 

 

§ 59

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/11

 

26.03.2019

Salassa pidettävä

 

 

JulkL 24 § 1 mom 25 k.

 

 

 

 

 

§ 60

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

Asia/12

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 61

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä:

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja 14.3.2019

41 § Kotihoidosta perittävät maksut (pysyväisohje PYSY069)

42 § Lapsiperheiden kotipalvelusta perittävät maksut (pysyväisohje PYSY089)

43 § Sosiaali- ja terveystoimialan hallinnon työyhteisöjen päivittäminen

44 § Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan hankintapäätös

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja 17.3.2019

45 § Päätös suun terveydenhuollon pienlaitteiden hankinnasta

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja 20.3.2019

46 § Sosiaali- ja terveystoimialan lääkityskirjaamistyöryhmä 1.4.2019 alkaen

47 § Sosiaali- ja terveystoimialan kriisijohtamisryhmän asettaminen ja jäsenten nimeäminen

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja 22.3.2019

48 § Pegasos- ja Effica-potilastietojärjestelmien käyttöpalvelujen jatkaminen

49 § Perhe- ja sosiaalipalvelut -palvelukokonaisuuden työyhteisöjen päivittäminen

50 § Muutos sosiaali- ja terveystoimialan virkistysmäärärahojen jakaminen henkilökuntakerhoille vuodelle 2019

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja 14.3.2019

10 § Sosiaali- ja terveystoimialalle kohdistettavan korvauksen sovittelu (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja 22.3.2019

11 § Lastensuojelun yksiköiden lyhytaikaiset sulkemiset

Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja 12.3.2019

20 § Suun terveydenhuollon hammashoitoloiden tilapäiset sulkemiset huhtikuussa 2019

21 § Lääkärikäyntien väliaikainen hankinta

Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja 22.3.2019

22 § Maksunpoistovaatimus koskien Haartmanin päivystyksen päivystysmaksua (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom 25 k.)

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja 18.3.2019

12 § Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut -toimipisteen lyhytaikainen sulkeminen kesällä 2019

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja 25.3.2019

13 § Toimintojen supistaminen kesällä 2019, Lännen palvelualue

14 § Etelän palvelualueen toimipisteiden tilapäiset sulkemiset ja toiminnan supistamiset kesällä 2019

Tietohallintopäällikkö 12.3.2019

9 § Hoitotietojen tietovaraston vuoden 2019 pienkehitystöiden hankinta

10 § Pegasoksen sähköisen asioinnin raporttien hankinta

Tietohallintopäällikkö 15.3.2019

11 § Helsingin Yritystyöterveyshuollon Effica-tietojen arkistointi Potilastiedon arkistoon

Tietohallintopäällikkö 21.3.2019

12 § Kustaankartanon palvelukeskus, os. Oltermannintie 32, 00620 Helsinki, suoritettujen mittauksien mukaisesti 4G-mobiilikuuluvuusrakentamisen tilaaminen Telialta.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517

soili.korhonen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2019

1 (51)

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

 

 

 

26.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 50, 51, 52, 53, 54, 55, 57 ja 61 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

2

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 56, 58, 59 ja 60 §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

        se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

        kunnan jäsen.

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

        päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

        päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa

        päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    

helsinki.hao@oikeus.fi

Postiosoite:

Radanrakentajantie 5

 

00520 HELSINKI

Faksinumero:

029 56 42079

Käyntiosoite:

Radanrakentajantie 5

Puhelinnumero:

029 56 42000

 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

        päätös, johon haetaan muutosta

        miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

        perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

        päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

        todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

        asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.


 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

 

 

Sanna Vesikansa

puheenjohtaja

 

 

 

 

Soili Korhonen

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

 

Matias Pajula

 

 

Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.

 

Pöytäkirja on pidetty nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi 04.04.2019.

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 6000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 5015

0201256-6

FI1880001200052430

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alv.nro

sosiaalijaterveys@hel.fi

www.hel.fi/sote

+358 9 310 42504

 

FI02012566