Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 |
|
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Kokousaika | 16.06.2020 16:15 - 19:30, keskeytetty 17:52 - 17:59 |
|
|
Kokouspaikka | Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1 |
Läsnä
Jäsenet
Vesikansa, Sanna | puheenjohtaja |
Toijonen, Karita | varapuheenjohtaja |
Aro, Katju (etänä) |
|
Bergholm, Tapio (etänä) |
|
Ehrnrooth, Cecilia (etänä) |
|
Heistaro, Sami (etänä) |
|
Hyvärinen, Maritta (etänä) |
|
Juva, Kati (etänä) |
|
Muurinen, Seija (etänä) | poissa: 100§ |
Niinimäki, Touko (etänä) |
|
Niskanen, Aleksi (etänä) |
|
Hagman, Sandra (etänä) | varajäsen |
Järvenpää, Riia (etänä) | varajäsen |
Muut
Jolkkonen, Juha | sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja |
Sulavuori, Maarit (etänä) | perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja |
Turpeinen, Leena (etänä) | terveys- ja päihdepalvelujen johtaja |
Meripaasi, Seija (etänä) | sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja |
Mäki, Tiina (etänä) | hallintojohtaja |
Haapala, Maija (etänä) | lakimies |
Juutilainen-Saari, Jaana (etänä) | viestintäpäällikkö |
Korhonen, Soili | erityissuunnittelija |
Salmivaara-Pesonen, Tuula (etänä) | kouluterveydenhuollon päällikkö |
Nummikoski, Saila (etänä) | lastensuojelun johtaja |
Pasanen, Kaisa (etänä) | johtava erityissuunnittelija |
Tamminen, Mikko (etänä) | psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja |
Kahilakoski, Johanna (etänä) | vastaava hankinta-asiantuntija |
Partanen, Soili (etänä) | palvelualueen johtaja |
Luostarinen, Sari (etänä) | hankintapäällikkö |
Umukoro, Elo (etänä) | nuorisoneuvoston edustaja |
Puheenjohtaja
Sanna Vesikansa | apulaispormestari |
Esittelijät
Juha Jolkkonen | sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja |
Pöytäkirjanpitäjä
Soili Korhonen | erityissuunnittelija |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 |
|
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
96 | Asia/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
97 | Asia/2 | Ilmoitusasiat |
98 | Asia/3 | Asunnottomien asumispalvelujen tuetun asumisen hankinta |
99 | Asia/4 | Kuntouttavan psykoterapian ja lyhytpsykoterapian järjestäminen palvelusetelillä |
100 | Asia/5 | Kotihoidon asiakaspalveluostojen suorahankinta |
101 | Asia/6 | Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Petra Malinin ym. valtuustoaloitteesta koskien jälkihuollon tukiasuntojen saatavuutta |
102 | Asia/7 | Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Kati Juvan ym. valtuustoaloitteesta koskien kehitysvammaisten työllistymistä ja työtoiminnan kehittämistä |
103 | Asia/8 | Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksestä vuodelta 2019 |
104 | Asia/9 | Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousajat syyskaudella 2020 |
105 | Asia/10 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
106 | Asia/11 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
107 | Asia/12 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
108 | Asia/13 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
109 | Asia/14 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
110 | Asia/15 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.) |
111 | Asia/16 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/1 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 96
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Katju Aron ja varatarkastajaksi jäsen Maritta Hyvärisen.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/2 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 97
Ilmoitusasiat
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.
Käsittely
Kouluterveydenhuollon päällikkö Tuula Salmivaara-Pesonen, lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen ja johtava erityissuunnittelija Kaisa Pasanen olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämistä koskevan asian käsittelyssä.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Sosiaali- ja terveyslautakunta tiedottaa seuraavat päätökset tai muut tiedotusluontoiset asiat (asiakirjat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa):
Kaupunginvaltuusto 27.5.2020 § 137 Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen valinta
Kaupunginvaltuusto
- myönsi Tuomas Tuurelle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja
- valitsi Touko Niinimäen jäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2021 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen. Kouluterveydenhuollon päällikkö Tuula Salmivaara-Pesonen, lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen ja johtava erityissuunnittelija Kaisa Pasanen ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/3 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 98
Asunnottomien asumispalvelujen tuetun asumisen hankinta
HEL 2020-007436 T 02 08 02 00
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti
A hyväksyä asunnottomien asumispalvelujen kilpailutuksen keskeiset periaatteet ja ehdot sekä oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimialan tekemään tarvittaessa tarjouspyyntöasiakirjoihin välttämättömiä, vähäisiä muutoksia.
B oikeuttaa terveys- ja päihdepalvelujen johtajan
- tekemään hankinnasta päätöksen
- päättämään optiokauden käyttöönotosta
- allekirjoittamaan hankintapäätöksen perusteella solmittavat sopimukset
- päättämään sopimusten irtisanomisista ja purkamisista.
Käsittely
Helsingin kaupungin nuorisoneuvoston toimialalautakuntien edustajien osalta on sovittu, että edustajat eivät osallistu salassa pidettävien asioiden tai asiakirjojen käsittelyyn. Tästä syystä sosiaali- ja terveyslautakunnan nuorisoedustaja Elo Umukoro ei osallistunut tämän asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta ennen asian käsittelyn aloittamista.
Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen ja vastaava hankinta-asiantuntija Johanna Kahilakoski olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Mikko Tamminen, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja, puhelin: 310 58655
mikko.tamminen(a)hel.fi
Johanna Kahilakoski, vastaava hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 21831
johanna.kahilakoski(a)hel.fi
Liitteet
1 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
2 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
3 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
4 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
5 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
6 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
7 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
Muutoksenhaku
A | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
B | Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen ja vastaava hankinta-asiantuntija Johanna Kahilakoski ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Hankinnan kohde
Hankinnan kohteena oleva asunnottomien asumispalvelu on sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista asumispalvelua. Asunnottomien asumispalvelua hankitaan täysi-ikäisille helsinkiläisille, joilla asunnottomuus on pitkittynyt tai joilla on konkreettinen asunnottomuusuhka. Asumispalvelujen tehtävänä on tarjota asiakkaille ohjausta, tukea, apua ja palveluohjausta sekä kodinomaista asumista kuntoutumista tukevassa ja turvallisessa ympäristössä.
Asumispalvelun asiakasvalinta tapahtuu tilaajan tuetun asumisen SAS-prosessin (selvitys, arviointi, sijoitus) kautta. Asiakkaiden tuen tarve vaihtelee, ja asumispalvelua järjestetään yksilöllisesti, huomioiden asiakkaan tuen tarpeet ja elämäntilanne.
Hankinta koostuu kahdesta osa-alueesta:
Osa-alue 1: Asunnottomien asumispalvelu, jossa palveluntuottaja järjestää sekä asunnon että tuen (noin 650–750 asiakasta/vuosi).
Osa-alue 2: Asunnottomien asumispalvelu, jossa palveluntuottaja järjestää tuen kaupungin osoittamaan kiinteistöön (noin 100 asiakasta/vuosi).
Hankintamenettely
Asunnottomien asumispalvelujen tarjouskilpailu järjestetään hankintalain (1397/2016) mukaisena avoimena menettelynä.
Asunnottomien asumispalvelujen hankinnassa perustetaan puitejärjestely, johon valitaan osa-alueessa 1 palveluntuottajia tarvetta vastaava määrä, kuitenkin vähintään kolme mutta enintään viisitoista palveluntuottajaa. Osa-alueessa 2 puitejärjestelyyn valitaan yksi palveluntuottaja.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellään hankittava palvelu sekä tarjoajille ja palvelulle asetettavat vähimmäisvaatimukset.
Tarjousten valintaperusteena osa-alueessa 1 on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka peruste on hinta-laatusuhde. Hinnan painoarvo on 75 pistettä ja laadun painoarvo on 25 pistettä. Tarjoajat asetetaan puitejärjestelyssä kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisesti etusijajärjestykseen.
Tarjousten valintaperusteena osa-alueessa 2 on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka peruste on halvin hinta. Palvelun laadun vähimmäisvaatimukset on esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Esityksen liitteinä (1–7) olevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellään tarkemmin hankintamenettelyn periaatteet, hankittava palvelu sekä tarjoajille asetettavat vähimmäisvaatimukset. Hankintalain (1397/2016) 60 §:n ja 138 §:n mukaan hankintailmoitusta ei saa julkaista muualla ennen kuin se on julkaistu julkisten hankintojen internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi, joten tarjouspyyntöasiakirjoja ei julkaista internetissä.
Tehtävät sopimukset
Osa-alue 1:
Osa-alueen 1 sopimuskausi on 1.1.2021–31.12.2023. Sopimuskauden jälkeen on mahdollista tilaajan niin päättäessä jatkaa sopimusta enintään yhdellä (1) kahden (2) vuoden mittaisella optiokaudella.
Osa-alue 2:
Helsingin kaupungin osoittaman kiinteistön osoitteessa Junailijankuja 3 käytön tulevaisuus on epäselvä. Tämänhetkinen kiinteistön sopimuskausi päättyy 30.6.2021, ja jatkossopimuskauden neuvottelut ovat vielä kesken. Tämän vuoksi osa-alueen 2 sopimuskausi on 1.1.2021–30.6.2021. Sopimuskauden jälkeen on mahdollista tilaajan niin päättäessä jatkaa sopimusta tilaajan osoittamissa tiloissa 1.7.2021 alkaen enintään 31.12.2023 asti. Tämän jälkeen tilaaja voi halutessaan jatkaa sopimusta 1.1.2024 alkaen yhdellä (1) kahden (2) vuoden mittaisella optiokaudella ilman tarjouskilpailua.
Sosiaali- ja terveystoimiala ei sitoudu mihinkään tiettyyn hankintamäärään, vaan palvelua hankitaan asiakkaiden tarpeen mukaisesti.
Sosiaali- ja terveystoimialalla on oikeus sopimuskauden aikana irtisanoa sopimus kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla, mikäli se on uuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismallin vuoksi perusteltua.
Hankintavaltuuksista päättäminen
Sosiaali- ja terveyslautakunta on 4.2.2020 § 19 päättänyt sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden hankintavaltuuksista siten, että terveys- ja päihdepalvelujen johtajan osalta vahvistettu hankintaraja on 500 000 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä lautakunta oikeuttaa terveys- ja päihdepalvelujen johtajan tekemään hankinnasta päätöksen, jonka laskennallinen arvo on enemmän kuin 500 000 euroa.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Mikko Tamminen, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja, puhelin: 310 58655
mikko.tamminen(a)hel.fi
Johanna Kahilakoski, vastaava hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 21831
johanna.kahilakoski(a)hel.fi
Liitteet
1 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
2 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
3 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
4 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
5 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
6 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
7 | Salassa pidettävä (HankL 60 §, 138 §) |
Muutoksenhaku
A | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
B | Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta |
Tiedoksi
Hankintapalvelut
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/4 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 99
Kuntouttavan psykoterapian ja lyhytpsykoterapian järjestäminen palvelusetelillä
HEL 2020-006691 T 06 00 00
Päätös
A Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että palveluseteli on 1.10.2020 alkaen psykiatria- ja päihdepalveluissa yksi kuntouttavan psykoterapian ja lyhytpsykoterapian järjestämistapa.
B Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti palvelusetelin arvonlisäverottomat arvot 1.10.2020 alkaen liitteen 1 mukaisesti.
Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että psykoterapian palvelusetelitoiminnassa asiakkaalle tulee kuntoutuspsykoterapiassa maksettavaksi kunnan määrittelemä omavastuuosuus. Palvelusetelin yhteydessä ei kuitenkaan peritä asiakasmaksua. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia.
Lyhytpsykoterapiassa palvelusetelin arvo kattaa koko palvelusetelillä saatavan palvelun hinnan. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia.
Sosiaali- ja terveyslautakunta painottaa, että palvelusetelimallin käyttöönotossa on huolehdittava riittävästä palveluohjauksesta ja muusta tuesta, jotta varmistetaan tarvittavan palvelun löytyminen asiakkaalle.
Käsittely
Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Lautakunta painottaa, että palvelusetelimallin käyttöönotossa on huolehdittava riittävästä palveluohjauksesta ja muusta tuesta, jotta varmistetaan tarvittavan palvelun löytyminen asiakkaalle.
Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksen poiketen.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Mikko Tamminen, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja, puhelin: 310 58655
mikko.tamminen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Palvelukuvaukset ja palvelusetelien arvot |
Muutoksenhaku
A | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
B | Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta |
Päätösehdotus
A Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että palveluseteli on 1.10.2020 alkaen psykiatria- ja päihdepalveluissa yksi kuntouttavan psykoterapian ja lyhytpsykoterapian järjestämistapa.
B Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa palvelusetelin arvonlisäverottomat arvot 1.10.2020 alkaen liitteen 1 mukaisesti.
Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että psykoterapian palvelusetelitoiminnassa asiakkaalle tulee kuntoutuspsykoterapiassa maksettavaksi kunnan määrittelemä omavastuuosuus. Palvelusetelin yhteydessä ei kuitenkaan peritä asiakasmaksua. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia.
Lyhytpsykoterapiassa palvelusetelin arvo kattaa koko palvelusetelillä saatavan palvelun hinnan. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia.
Esittelijän perustelut
Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Kuntoutus- ja lyhytpsykoterapian hankkiminen sosiaali- ja terveystoimialalla
Psykoterapia on vaikuttava hoitomuoto. Psykoterapia helpottaa toipumista oireilusta, parantaa toimintakykyä ja antaa potilaalle välineitä selviytyä myöhemmistä ongelmista. Psykoterapiaa toteutetaan osana hoitokokonaisuutta. Mielenterveyshäiriöiden hoidossa tarvitaan sekä lyhyt- että pitkäkestoisia psykoterapioita.
Kuntoutuspsykoterapia
Kuntoutuspsykoterapia on yksi vaikuttavan hoidon muoto, jota voidaan tarjota psykiatria- ja päihdekeskuksissa. Ostopalveluna toteutettavaa kuntoutuspsykoterapiaa on ollut saatavilla psykiatria- ja päihdekeskuksissa, ja siihen on budjetoitu noin 500 000 euroa vuosittain. Nykyinen kilpailutus päättyy vuoden 2020 loppuun. Ostopalvelupsykoterapian vaihtoehdot ovat pitkäkestoinen, korkeintaan kolmen vuoden psykoterapia tai lyhytpsykoterapia.
Palvelusetelillä toteutettavaa psykoterapiakuntoutusta voidaan hankkia silloin, kun Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen psykiatrian erikoislääkäri toteaa hoidossaan olevalla potilaalla sellaisen kuntouttavan psykoterapian tarpeen, jota ei ole mahdollista toteuttaa kaupungin omana työnä. Psykoterapia on tarkoitettu vain niille potilaille, jotka ovat hoidossa psykiatria- ja päihdekeskuksessa ja joille Kelan kuntouttava psykoterapia ei ole mahdollinen. Hoitava lääkäri suosittelee potilaalle hänen kuntoutustarpeitaan vastaavaa psykoterapiasuuntausta ja -muotoa. Potilaalle myönnetään hänen kuntoutustarpeitaan vastaava palveluseteli ja hän hankkii psykoterapeutin.
Lyhytpsykoterapia
Lyhytpsykoterapiahoitoa ei ole nykytilanteessa Helsingin perusterveydenhuollon potilaille saatavilla lainkaan. Terveysasemilla on tarjolla mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajien 5‒10 käyntikerran yksilö- ja ryhmähoitointerventioita, mikä on riittävä useimmille lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiville potilaille. Tarjolla on myös Mielenterveystalon tuottamaa nettiterapiaa. Lyhytpsykoterapiaa tarvitaan peruspalveluissa asioiville potilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista psykoterapeuttista hoitoa lievien tai keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitamiseksi. Lyhytpsykoterapioista on A-tason tieteellinen näyttö depression Käypä hoito -suosituksessa.
Palvelusetelillä hankitaan psykoterapiahoitoa, 10‒20 kerran lyhytpsykoterapioita, perusterveydenhuollon potilaille lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin. Potilaat voivat olla psykoterapiaa tarvitsevia nuoria tai aikuisia. Ikäryhmät määritellään seuraavasti: nuoret (13‒17 vuotta) ja aikuiset (18 vuotta täyttäneet). Palveluseteliasiakkuus edellyttää aina mielenterveystyön ammattilaisen julkisessa terveydenhuollossa tekemää arviota psykoterapian tarpeesta ja soveltuvuudesta hoitomuotona potilaan tilanteessa.
Perustelut palvelusetelin käytölle
Palvelusetelijärjestelmä lisää asiakkaan valinnanvapautta. Palvelusetelituottajien määrää ei rajoiteta ja uusia palveluntuottajia voi ilmoittautua palvelusetelituottajaksi käyttöönoton jälkeenkin, toisin kuin kilpailutukseen perustuvassa hankintatavassa. Tämä takaa palvelujen riittävyyden ja tätä kautta sujuvoittaa ja nopeuttaa potilaiden psykoterapioiden käynnistymistä. Palveluseteli tuo kilpailutuksen vaatineisiin psykoterapiahankintoihin nykyistä kevyemmän hallinnollisen menettelyn asiakkaan oikeuksia ja palvelun laatua heikentämättä. Palveluseteliin siirtyminen on linjassa muiden organisaatioiden (HUS) kanssa.
Palvelusetelin arvo
Kuntouttavan psykoterapian ja lyhytpsykoterapiapalvelujen palvelusetelin arvoiksi esitetään tämän hetkisten Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan kilpailutettujen hintojen sekä HUSin ja palveluntuottajien kanssa neuvoteltujen hintojen perusteella liitteessä 1 olevia arvonlisäverottomia hintoja.
Palvelusetelin arvon päättää kunta. Kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti.
Palvelusetelin arvo ja asiakkaan omavastuuosuus kattavat koko palvelusetelillä saatavan palvelun hinnan. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia.
Kustannukset
Kuntoutuspsykoterapian järjestäminen palvelusetelillä ei lisää palvelun hankintojen määrää. Palvelusetelitoiminnan on tarkoitus pääosin korvata ostopalvelutoiminta. Asiakkaan yksilöllinen tarve (palvelun kesto ja käyntimäärä) vaikuttavat palvelun hintaan kuten muullakin tavalla järjestetyssä ostopalvelussa.
Helsinkiläisille ei tällä hetkellä ole tarjolla nyt esitettävää vaihtoehtoa täysin vastaavaa perustasolla annettavaa lyhytpsykoterapiaa. Varhaisessa vaiheessa aloitettu tehokas hoito vähentää potilaan mielenterveyspalvelujen tarvetta jatkossa.
Palvelusetelistä päättäminen Helsingissä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 4 §:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä.
Hallintosäännön 18 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä palvelusetelin arvon vahvistamisesta.
Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päättää palveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Palvelusetelillä parannetaan lyhytpsykoterapioiden saatavuutta. Hoidon saatavuus ja vaikuttavuus paranevat jo perusterveydenhuollossa, hoidon alkuvaiheessa, jolloin häiriöt ovat vielä suhteellisen lieviä. Kuntouttava psykoterapia taas parantaa ja ylläpitää Kelan psykoterapioiden ulkopuolelle jäävien kuntoutujien toimintakykyä. Lisäksi palvelusetelijärjestelmään siirtymisellä varmistetaan nykyistä kiinteää puitesopimusta joustavammin psykiatrian poliklinikkojen ostopalvelupsykoterapioiden jatkuvuus ja saatavuus, koska palvelusetelituottajien määrää ei rajoiteta ja uusia palveluntuottajia voi ilmoittautua palvelusetelituottajaksi käyttöönoton jälkeenkin.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Mikko Tamminen, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja, puhelin: 310 58655
mikko.tamminen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Palvelukuvaukset ja palvelusetelien arvot |
Muutoksenhaku
A | Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
B | Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/5 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 100
Kotihoidon asiakaspalveluostojen suorahankinta
HEL 2020-006996 T 02 08 02 01
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella hankkia suomenkielisen kotihoidon kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa suorahankintana seuraavilta palveluntuottajilta 31.1.2021 asti:
Kotipalvelu Mehiläinen Oy
Hyvän Hoidon Palvelut Oy
Kuurojen Palvelusäätiö
Sam´s Care Oy
Piika & Sisar Oy
Stella Kotipalvelut Oy
VKY Care Oy
Tunne Hoiva Oy
Palvelutalo Saga Helapuisto
Lauran Kotihoito Oy
Hely-Koti, Hely-kodit ry
Ilmari Helanderin vanhusten säätiö, Helander-Koti Vuosaari
Ilmari Helanderin vanhusten säätiö, Helander-Koti Haaga
Yrjö ja Hanna Oy, Hanna-koti Vuosaari
Onnitalo
Hankinnan arvioitu kokonaisarvo on 2 000 000 euroa (alv 0%).
Käsittely
Palvelualueen johtaja Soili Partanen ja hankintapäällikkö Sari Luostarinen olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Jäsen Seija Muurinen ilmoitti esteellisyydestään ennen asian käsittelyä ja poistui kokouksesta asian koko käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden syynä hallintolain 28.1 §:n 5 kohdan mukainen yhteisöjääviys.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Partanen, palvelualueen johtaja, puhelin: 310 42660
soili.partanen(a)hel.fi
Outi Ekebom, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 21183
outi.ekebom(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaali- ja terveyslautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Palveluntuottajat | Esitysteksti |
Kotihoito | Esitysteksti |
Hankintapalvelut | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Palvelualueen johtaja Soili Partanen ja hankintapäällikkö Sari Luostarinen ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Kotihoito sisältää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 §:n ja 20 §:n pykälien tarkoittaman kotipalvelun ja yhdistetyn kotihoidon sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:n tarkoittaman kotisairaanhoidon. Kotisairaanhoitoa annetaan kaikenikäisille henkilöille ja kotipalvelua annetaan täysi-ikäisille henkilöille. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään.
Hankintalain (1397/2016) 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Suomenkielisen kotihoidon asiakaspalveluostojen hankinnasta on olemassa kaupungin omaa kotihoitoa täydentävän ostopalvelun puitejärjestely. Puitejärjestelyyn valittu palveluntuottaja Koti-Medi Oy ei ole pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Kotihoidon kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa on tarpeen hankkia suorahankintana, koska sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä asiakkaiden palvelutarpeen täyttämiseksi. Suomenkielisen kotihoidon uutta kilpailutusta valmistellaan ja uudet kilpailutuksen sopimukset astuvat voimaan 1.2.2021.
Sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla, vaan suorahankinnasta tehdään palvelutuottajien kanssa erillinen sopimus.
Hankintavaltuudet
Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaan toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 4.2.2020 § 19 päättänyt sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden hankintavaltuuksista siten, että toimialajohtajan osalta vahvistettu hankintaraja on 1 000 000 euroa. Nyt tehtävän kotihoidon hankinnan kokonaisarvoksi on arvioitu 2 000 000 euroa, mistä syystä lautakunta päättää asiasta.
Hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan toimielimen päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijä on sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja, joka allekirjoittaa tämän päätöksen perusteella solmittavat sopimukset sekä päättää sopimusten irtisanomisista tai purkamisista hankinnassa.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Partanen, palvelualueen johtaja, puhelin: 310 42660
soili.partanen(a)hel.fi
Outi Ekebom, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 21183
outi.ekebom(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaali- ja terveyslautakunta |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Palveluntuottajat | Esitysteksti |
Kotihoito | Esitysteksti |
Hankintapalvelut | Esitysteksti |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/6 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 101
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Petra Malinin ym. valtuustoaloitteesta koskien jälkihuollon tukiasuntojen saatavuutta
HEL 2020-001932 T 00 00 03
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Petra Malinin ym. valtuustoaloitteesta koskien jälkihuollon tukiasuntojen saatavuutta:
"Jälkihuollon asiakasmäärä kasvaa lähivuosina ja siten myös asuntojen tarve. Jälkihuolto-oikeuden yläikäraja nousee asteittain 25 vuoteen lastensuojelulain muutoksen (542/2019) myötä 1.1.2020 alkaen (lastensuojelulaki 75 §). Vuonna 2020 21 vuotta täyttävät ovat oikeutettuja jälkihuoltoon, ja oikeutettujen määrä kasvaa vuosina 2021‒2023. Uusia asiakkaita jälkihuoltoon siirtyy noin 250 vuodessa. Osa nuorista asuu muualla Suomessa ja perhehoidon perheissä. Nuorten asumistilanne on erityisen haastava Helsingissä. Jäljempänä on kuvattu jälkihuollon asumista laajasti.
Toimenpiteet asuntojen saatavuuden varmistamiseksi jälkihuollon tuetussa asumisessa
Jälkihuollossa asuminen voidaan järjestää kolmella eri tavalla:
Nuorille toimivia asuntoratkaisuja on lähdetty varmistamaan tiivistämällä toimijoiden välistä yhteistyötä ennen nuorten siirtymistä jälkihuoltoon. Nuoren tulevaa asuntoratkaisua ja palvelujen tarvetta ennakoidaan lastensuojelun ja jälkihuollon yhteistyönä ennen täysi-ikäisyyttä, jotta löydetään oikeat asunto- ja palveluratkaisut. Nuorelle nimetään jälkihuollon sosiaalityöntekijä vähintään kuusi kuukautta ennen jälkihuoltoon siirtymistä. Yhteistyössä myös edistetään lastensuojelun asumisharjoitteluasuntojen saamista nuorille ennen jälkihuoltoa. Lastensuojelussa ja jälkihuollossa ohjataan jälkihuoltoon siirtyviä nuoria hakemaan joko tuetun asumisen asuntoa tai muuta asuntoa. Tuettu asuminen toimii ratkaisuna, kun nuoren asumistaidot eivät ole vielä vahvat. Muissa asunnoissa nuoren on kyettävä sitoutumaan vuokranmaksuun ja häiriöttömään asumiseen, jotta asuminen voidaan turvata. Nuoren kaupungille tekemään asuntohakemukseen sosiaalityöntekijä kirjaa puollon muistuttaen näin, että lastensuojelulain mukaan kunnan velvoitteena on järjestää asunto nuoren sitä tarvitessa.
Nuorta ja nuoren asumista tuetaan jälkihuollossa sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella. Asuntotoimen kanssa tehdään tapauskohtaista yhteistyötä. Osa nuorista menettää asunnon jälkihuollon aikana tarjotusta tuesta huolimatta.
Jälkihuolto seuraa ja raportoi johdolle kuukausittain, miten nuorten asuminen on saatu järjestettyä. Jälkihuollon asumisasioita on syksystä 2019 lähtien työstetty monialaisessa työryhmässä, jossa on toiminut puheenjohtajana asunto-ohjelmapäällikkö. Työryhmä sopi, että tuetun asumisen asuntoja lisätään silloisesta 307 asunnosta 337 asuntoon, eli lisätään 30 asuntoa sitä mukaan, kun välivuokrattavia asuntoja saadaan. Lisäksi tavoitteena on saada 80 asunnon kierto vuodessa tuettuun asumiseen, eli tuetusta asunnoista jatkoasuntoon siirtyviä ja siten vapautuvia asuntoja tulisi olla 80 vuodessa. Asuntoja tarvitaan enemmän, jotta kaikki jälkihuollon nuoret saadaan asutettua jälkihuollon alussa, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi on nimetty monialainen kaupungin toimijoista koostuva seurantaryhmä, jonka tavoitteena on edistää lastensuojelun ja jälkihuollon asumisasioita tavoitteiden mukaisesti. Jälkihuollon asumistarpeet on otettu huomioon myös asunnottomuuden puolittamisen toimenpideohjelmassa, jossa etsitään toimenpiteitä erityistä tukea tarvitsevien osalta ml. jälkihuollossa olevat nuoret.
Jälkihuollon asunnot ja hakemukset
Jälkihuoltoon tulee vuoden aikana noin 250 nuorta. Heistä 80:lle pyritään saamaan asunto tuetusta asumisesta, noin 170:lle muusta asumisratkaisusta lähinnä kaupungilta ja järjestöiltä sekä muilta asuntomarkkinoilta. Seurantatiedon mukaan 30.4.2020 mennessä on saatu 12 uutta asuntoa tuettuun asumiseen tavoitteiden suuntaisesti (tavoite 30). Jatkoasuntoja on järjestynyt 23 (tavoite 80). Muita asuntoja on saatu 12 (tavoite 170).
Jälkihuollossa ostetaan tuettua asumista (eli ohjausta ja tukea) lähinnä muualla Suomessa asuville jälkihuollon nuorille, mutta erityistilanteissa voidaan tuettua asumista ostaa myös Helsingissä asuville jälkihuollon nuorille. Jälkihuollon uutena ratkaisuna on ostettu puitesopimuksen tuottajalta tuettua asumista (ohjaus ja tuki) ja siihen liittyen tilapäinen tai toistaiseksi voimassa oleva asumisratkaisu. Näin on toimittu tänä keväänä kuuden nuoren osalta. Lastensuojelu ja jälkihuolto valmistelevat yhdessä kilpailutusta nykyisen tuetun asumisen puitesopimuksen päättyessä alkuvuodesta 2021. Jatkossa tarkoituksena on ostaa jälkihuollossa tuettua asumista, joka voi olla nuoren henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen lisäksi palveluntuottajan tarjoama tilapäinen tai toistaiseksi voimassa oleva asuntoratkaisu.
Asuntoihin jonotusta seurataan. Jälkihuolto tarjoaa tuettuja asuntoja kiireellisyys- ja sopivuusjärjestyksessä. Tuettua asuntoa jonotti toukokuussa 2020 kiireellisesti 19 nuorta, joista useimmat asuvat lapsuudenkodissa, ja osalla asumistilanne on hyvin haastava. Kaksi heistä on vielä lastensuojelun asumisharjoittelussa. Lastensuojelun laitoksissa on kullakin hetkellä vain muutama nuori, jotka 18 vuotta täytettyään eivät ole saaneet sopivaa asuntoratkaisua oikea-aikaisesti. Jotta kaikkien jälkihuollon nuorien itsenäinen asuminen varmistetaan tarpeiden mukaisesti, tarvitaan riittävästi asuntoja.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Jälkihuollon asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia ja heidän asumisensa tulee turvata. Riittävä määrä asuntoja tuetussa asumisessa ja muissa asumisratkaisuissa on taattava, kuten lastensuojelulaissa (76 a §) kuntia velvoitetaan. Kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki, korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. Sen lisäksi kullekin tarjotaan tarpeenmukainen tuki ja palvelut.
Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että toimialojen välisellä yhteistyöllä varmistetaan, että jatkossa jälkihuoltonuorille on tarjolla asuntoja nyt esitettyjen tavoitteiden mukaisesti."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään lausunnon loppuun: "Lautakunta pitää tärkeänä, että toimialojen välisellä yhteistyöllä varmistetaan, että jatkossa jälkihuoltonuorille on tarjolla asuntoja nyt esitettyjen tavoitteiden mukaisesti."
Kannattaja: jäsen Katju Aro
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sandra Hagman)
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 10
Katju Aro, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Riia Järvenpää, Touko Niinimäki, Aleksi Niskanen, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 3
Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Seija Muurinen
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin ehdotuksen äänin 10 - 0 (tyhjää 3).
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Sari Tuominen, idän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 46700
sari.tuominen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Petra Malinin aloite |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Petra Malinin ym. valtuustoaloitteesta koskien jälkihuollon tukiasuntojen saatavuutta:
"Jälkihuollon asiakasmäärä kasvaa lähivuosina ja siten myös asuntojen tarve. Jälkihuolto-oikeuden yläikäraja nousee asteittain 25 vuoteen lastensuojelulain muutoksen (542/2019) myötä 1.1.2020 alkaen (lastensuojelulaki 75 §). Vuonna 2020 21 vuotta täyttävät ovat oikeutettuja jälkihuoltoon, ja oikeutettujen määrä kasvaa vuosina 2021‒2023. Uusia asiakkaita jälkihuoltoon siirtyy noin 250 vuodessa. Osa nuorista asuu muualla Suomessa ja perhehoidon perheissä. Nuorten asumistilanne on erityisen haastava Helsingissä. Jäljempänä on kuvattu jälkihuollon asumista laajasti.
Toimenpiteet asuntojen saatavuuden varmistamiseksi jälkihuollon tuetussa asumisessa
Jälkihuollossa asuminen voidaan järjestää kolmella eri tavalla:
Nuorille toimivia asuntoratkaisuja on lähdetty varmistamaan tiivistämällä toimijoiden välistä yhteistyötä ennen nuorten siirtymistä jälkihuoltoon. Nuoren tulevaa asuntoratkaisua ja palvelujen tarvetta ennakoidaan lastensuojelun ja jälkihuollon yhteistyönä ennen täysi-ikäisyyttä, jotta löydetään oikeat asunto- ja palveluratkaisut. Nuorelle nimetään jälkihuollon sosiaalityöntekijä vähintään kuusi kuukautta ennen jälkihuoltoon siirtymistä. Yhteistyössä myös edistetään lastensuojelun asumisharjoitteluasuntojen saamista nuorille ennen jälkihuoltoa. Lastensuojelussa ja jälkihuollossa ohjataan jälkihuoltoon siirtyviä nuoria hakemaan joko tuetun asumisen asuntoa tai muuta asuntoa. Tuettu asuminen toimii ratkaisuna, kun nuoren asumistaidot eivät ole vielä vahvat. Muissa asunnoissa nuoren on kyettävä sitoutumaan vuokranmaksuun ja häiriöttömään asumiseen, jotta asuminen voidaan turvata. Nuoren kaupungille tekemään asuntohakemukseen sosiaalityöntekijä kirjaa puollon muistuttaen näin, että lastensuojelulain mukaan kunnan velvoitteena on järjestää asunto nuoren sitä tarvitessa.
Nuorta ja nuoren asumista tuetaan jälkihuollossa sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella. Asuntotoimen kanssa tehdään tapauskohtaista yhteistyötä. Osa nuorista menettää asunnon jälkihuollon aikana tarjotusta tuesta huolimatta.
Jälkihuolto seuraa ja raportoi johdolle kuukausittain, miten nuorten asuminen on saatu järjestettyä. Jälkihuollon asumisasioita on syksystä 2019 lähtien työstetty monialaisessa työryhmässä, jossa on toiminut puheenjohtajana asunto-ohjelmapäällikkö. Työryhmä sopi, että tuetun asumisen asuntoja lisätään silloisesta 307 asunnosta 337 asuntoon, eli lisätään 30 asuntoa sitä mukaan, kun välivuokrattavia asuntoja saadaan. Lisäksi tavoitteena on saada 80 asunnon kierto vuodessa tuettuun asumiseen, eli tuetusta asunnoista jatkoasuntoon siirtyviä ja siten vapautuvia asuntoja tulisi olla 80 vuodessa. Asuntoja tarvitaan enemmän, jotta kaikki jälkihuollon nuoret saadaan asutettua jälkihuollon alussa, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi on nimetty monialainen kaupungin toimijoista koostuva seurantaryhmä, jonka tavoitteena on edistää lastensuojelun ja jälkihuollon asumisasioita tavoitteiden mukaisesti. Jälkihuollon asumistarpeet on otettu huomioon myös asunnottomuuden puolittamisen toimenpideohjelmassa, jossa etsitään toimenpiteitä erityistä tukea tarvitsevien osalta ml. jälkihuollossa olevat nuoret.
Jälkihuollon asunnot ja hakemukset
Jälkihuoltoon tulee vuoden aikana noin 250 nuorta. Heistä 80:lle pyritään saamaan asunto tuetusta asumisesta, noin 170:lle muusta asumisratkaisusta lähinnä kaupungilta ja järjestöiltä sekä muilta asuntomarkkinoilta. Seurantatiedon mukaan 30.4.2020 mennessä on saatu 12 uutta asuntoa tuettuun asumiseen tavoitteiden suuntaisesti (tavoite 30). Jatkoasuntoja on järjestynyt 23 (tavoite 80). Muita asuntoja on saatu 12 (tavoite 170).
Jälkihuollossa ostetaan tuettua asumista (eli ohjausta ja tukea) lähinnä muualla Suomessa asuville jälkihuollon nuorille, mutta erityistilanteissa voidaan tuettua asumista ostaa myös Helsingissä asuville jälkihuollon nuorille. Jälkihuollon uutena ratkaisuna on ostettu puitesopimuksen tuottajalta tuettua asumista (ohjaus ja tuki) ja siihen liittyen tilapäinen tai toistaiseksi voimassa oleva asumisratkaisu. Näin on toimittu tänä keväänä kuuden nuoren osalta. Lastensuojelu ja jälkihuolto valmistelevat yhdessä kilpailutusta nykyisen tuetun asumisen puitesopimuksen päättyessä alkuvuodesta 2021. Jatkossa tarkoituksena on ostaa jälkihuollossa tuettua asumista, joka voi olla nuoren henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen lisäksi palveluntuottajan tarjoama tilapäinen tai toistaiseksi voimassa oleva asuntoratkaisu.
Asuntoihin jonotusta seurataan. Jälkihuolto tarjoaa tuettuja asuntoja kiireellisyys- ja sopivuusjärjestyksessä. Tuettua asuntoa jonotti toukokuussa 2020 kiireellisesti 19 nuorta, joista useimmat asuvat lapsuudenkodissa, ja osalla asumistilanne on hyvin haastava. Kaksi heistä on vielä lastensuojelun asumisharjoittelussa. Lastensuojelun laitoksissa on kullakin hetkellä vain muutama nuori, jotka 18 vuotta täytettyään eivät ole saaneet sopivaa asuntoratkaisua oikea-aikaisesti. Jotta kaikkien jälkihuollon nuorien itsenäinen asuminen varmistetaan tarpeiden mukaisesti, tarvitaan riittävästi asuntoja.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Jälkihuollon asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia ja heidän asumisensa tulee turvata. Riittävä määrä asuntoja tuetussa asumisessa ja muissa asumisratkaisuissa on taattava, kuten lastensuojelulaissa (76 a §) kuntia velvoitetaan. Kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki, korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. Sen lisäksi kullekin tarjotaan tarpeenmukainen tuki ja palvelut."
Esittelijän perustelut
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Petra Malinin ym. valtuustoaloitteesta koskien jälkihuollon tukiasuntojen saatavuutta. Lausuntoa on pyydetty viimeistään 16.6.2020.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Sari Tuominen, idän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 46700
sari.tuominen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Petra Malinin aloite |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/7 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 102
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Kati Juvan ym. valtuustoaloitteesta koskien kehitysvammaisten työllistymistä ja työtoiminnan kehittämistä
HEL 2020-001930 T 00 00 03
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Kati Juvan ja 25 muun valtuutetun aloitteesta koskien kehitysvammaisten työllistymistä ja työtoiminnan kehittämistä:
”Aloitteessa on nostettu esiin sosiaali- ja terveystoimialallakin tärkeäksi tunnistettu tavoite. Työhönvalmennus on vaikuttava keino edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä. Kehitysvammaisten työllistymisen ja työtoiminnan kehittäminen on ollut ja on yksi vammaispalvelujen keskeinen tavoite vuosina 2019‒2020.
Tuetun työllistymisen ja päivätoiminnan periaatteet vammaispalveluissa ovat:
Tuetun työllistymisen palvelujen piirissä oli 248 asiakasta huhtikuussa 2020. Voimassa oleva työsuhde oli 145:llä asiakkaalla. Koronapandemian johdosta 27 asiakasta on lomautettuna, 14 on jäänyt työttömäksi. Työtä tehdään myös erityisjärjestelyin, 81 asiakasta käy normaalisti töissä työpaikalla.
Vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnan palvelustrategian laatiminen on aloitettu vuoden 2020 alussa, ja sen työstämistä jatketaan koronapandemiasta huolimatta. Tavoitteena on kartoittaa ja päivittää työ- ja päivätoiminnassa olevien asiakkaiden alueellista palveluiden tarvetta sekä tarvetta palveluiden sisältöjen kehittämiselle. 2019 alkaen on lisätty tuetun työllistämisen palvelun saatavuutta Cäpsän, Töölön, Haavikon ja Vallilan yksiköiden asiakkaille. Jokaisessa yksikössä työskentelee lisäyksen seurauksena omia työvalmentajia.
Vammaistyössä on tiedostettu haasteet asiakasryhmän työllisyydessä. Sosiaali- ja terveystoimialan vammaistyössä voidaan nykyisillä tuetun työllistymisen resursseilla tukea noin 270 asiakasta, kuten aloitteessa on kuvattu. Tuetun työllistymisen kautta on vuoden 2019 aikana työllistynyt työsuhteiseen työhön yhteensä 195 asiakasta, joista 13 henkilöä on ollut työsuhteessa Helsingin kaupunkiin tai liikelaitoksiin.
Vammaisten henkilöiden työllistymiseksi Helsingin kaupungille tarvitaan osatyökykyisille henkilöille räätälöityjä tai sopivia työtehtäviä ja niiden täyttämiseksi vakansseja, joihin vammaiset työnhakijat voisivat työllistyä. Jotta vammaiset työntekijät voivat työllistyä kaupungin palkkatuettuihin työpaikkoihin, tarvitaan osa-aikaisia palkkatuettuja työpaikkoja. Tällä hetkellä Helsingin palkkatukityöpaikat ovat pääsääntöisesti kokoaikaisia. Palkkatuetun työn kohderyhmiin tarvitaan muutoksia, koska tällä hetkellä vaatimuksena on pitkään jatkunut työttömyys. Suurin osa vammaispalvelujen asiakkaista on työkyvyttömyyseläkkeellä, ja tästä johtuen työttömyysehto ei nykyisen tulkinnan mukaan täyty. Lisäksi on huomioitava, että asiakkaiden voimavarat eivät usein ensimmäisissä työsuhteissa riitä yli 30 tunnin viikkotyöaikaan. Monelle työskentely eläkkeeltä ja osa-aikaisena on tavoitteena.
Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että tulee selvittää, millä tavoin Helsingin kaupungin palkkatuetun työn ohjeisiin tulisi tehdä muutoksia yhteistyössä TE-toimiston kanssa, jotta palkkatuki voisi olla mahdollista myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, ja mikä näiden muutosten mahdollinen kustannusvaikutus olisi.
Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunki pyrkii luomaan enemmän osa-aikaisia, kehitysvammaisille ihmisille henkilökohtaisesti räätälöityjä palkkatuettuja työpaikkoja. Eri toimialoilla voi käyttää työanalyysi-välinettä, jotta työpaikolla tunnistetaan niitä työtehtäviä, jotka sopivat tukea tarvitsevalle henkilölle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asiantuntijoiden avustaminen.
Vammaistyö on mukana hakemassa valtionavustusta tällä hetkellä haussa olevaan työkykyohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on saada rahoitusta tuetun työllistymisen menetelmien nykyistä laajempaan käyttöön sekä selkiyttää sosiaalihuollon työllistymistä edistävää palvelupolkua. Valtionavustusta myönnetään vuosille 2020‒2022.
Työsuhteiden syntyminen vaatii räätälöintiä sekä tiivistä käytännön yhteistyötä työhönvalmentajien ja työnantajien välillä. Sopivien työpaikkojen löytämiseksi ja asiakkaan yksilöllisen polun toteuttamiseksi tulee työhönvalmentajien riittävä määrä turvata. Lisäksi tarvitaan yksilöllisiä koulutuspolkuja ammatillisen osaamisen hankkimiseksi. Esimerkiksi osatutkintoja tulisi voida hyödyntää nykyistä enemmän ja aiemmassa vaiheessa. Lautakunta esittää, että nykyisten työvalmentajien määrä ja tarve arvioidaan pikaisesti ja selvitetään mahdollisuudet hankkia tarvittaessa lisää työvalmennusta.
Helsingin kaupungin henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelmassa on 2019–2020 käynnistetty työ, jossa valmistuu vammaisten ja osatyökykyisten työllistymispolun mallintaminen sekä toimijakokonaisuuden kuvaus. Vammaistyö on mukana tässä valmistelussa. Tavoitteena on muun muassa tunnistaa kaupungin sisäiset ja ulkoiset kumppanit sekä verkostot, tunnistaa ja kuvata rakenteelliset esteet ja ongelmat sekä tehdä toimenpidesuunnitelma niiden poistamiseksi. Työllistymismahdollisuuksia tulee lisätä myös kaupungin sisällä. Tämä tulee tehdä yhteistyössä eri toimialojen välillä. Toimenpiteet vammaisten työllistymisen edistämiseksi, työhönvalmennuksen kehittämiseksi ja työpaikkojen räätälöimiseksi tehdään yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.
Kaupungin tekemissä ulkopuolisten palvelujen hankinnoissa tulisi käyttää vielä nykyistä laajemmin työllisyysehtoja, toisin sanoen edellyttää ulkopuolisilta toimijoilta myös osatyökykyisten työntekijöiden osaamisen ja potentiaalin hyödyntämistä.
Aloitteessa mainittua työosuusrahaa maksamalla pyritään osoittamaan palkkatyön tekemisestä koituva taloudellinen hyöty, joka on yksi motivoiva tekijä palkkatyössä käymiselle. Työosuusraha ei ole etuus, vaan asiakkaalle henkilökohtaisesti maksettava kannusteraha. Helsingin kaupungin työosuusrahan maksuperiaatteet on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 2.12.2014 § 14 linjattu vastaamaan Vantaan ja Espoon työosuusrahan maksuperiaatteita. Lautakunta esittää, että selvitetään työosuusrahan merkitystä ja kannustavuutta vammaisille itselleen ja erilaisia malleja sen kehittämiseksi.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Työllistyminen palkkatyöhön lisää kehitysvammaisten henkilöiden psykososiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Yksi todistetusti työllistymistä edistävistä keinoista on tuetun työllistymisen malli."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon kuudennen kappaleen jälkeen seuraavat kappaleet:
Lautakunta katsoo, että tulee selvittää, millä tavoin Helsingin kaupungin palkkatuetun työn ohjeisiin tulisi tehdä muutoksia yhteistyössä TE-toimiston kanssa, jotta palkkatuki voisi olla mahdollista myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, ja mikä näiden muutosten mahdollinen kustannusvaikutus olisi.
Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunki pyrkii luomaan enemmän osa-aikaisia, kehitysvammaisille ihmisille henkilökohtaisesti räätälöityjä palkkatuettuja työpaikkoja. Eri toimialoilla voi käyttää työanalyysi-välinettä, jotta työpaikolla tunnistetaan niitä työtehtäviä, jotka sopivat tukea tarvitsevalle henkilölle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asiantuntijoiden avustaminen.
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.
Vastaehdotus 2:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon kahdeksanteen kappaleeseen: "Lautakunta esittää, että nykyisten työvalmentajien määrä ja tarve arvioidaan pikaisesti ja selvitetään mahdollisuudet hankkia tarvittaessa lisää työvalmennusta."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.
Vastaehdotus 3:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon kolmanneksi viimeiseen kappaleeseen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia: "Toimenpiteet vammaisten työllistymisen edistämiseksi, työhönvalmennuksen kehittämiseksi ja työpaikkojen räätälöimiseksi tehdään yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.
Vastaehdotus 4:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon viimeiseen kappaleeseen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia: "Selvitetään työosuusrahan merkitystä ja kannustavuutta vammaisille itselleen ja selvitetään erilaisia malleja sen kehittämiseksi."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.
Vastaehdotus 5:
Jäsen Katju Aro: Työosuusrahan maksuperiaatteet tuodaan lautakunnalle uudelleen tarkasteltavaksi ennen valtuustokauden päättymistä.
Kannattaja: jäsen Sandra Hagman
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 5 (jäsen Katju Aro)
Jaa-äänet: 7
Tapio Bergholm, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Riia Järvenpää, Seija Muurinen, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Ei-äänet: 3
Katju Aro, Sandra Hagman, Aleksi Niskanen
Tyhjä: 3
Cecilia Ehrnrooth, Kati Juva, Touko Niinimäki
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 7 - 3 (tyhjää 3).
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Pauliina Vähäpesola, työ- ja päivätoiminnan päällikkö, puhelin: 310 43155
pauliina.vahapesola(a)hel.fi
Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149
katja.raita(a)hel.fi
Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 43715
merja.jantti(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Kati Juvan aloite_ |
2 | Vammaisneuvoston lausunto 9.6.2020 valtuutettu Kati Juvan aloitteeseen kehitysvammaisten työllistymisen ja työtoiminnan kehittämisestä |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Kati Juvan ja 25 muun valtuutetun aloitteesta koskien kehitysvammaisten työllistymistä ja työtoiminnan kehittämistä:
”Aloitteessa on nostettu esiin sosiaali- ja terveystoimialallakin tärkeäksi tunnistettu tavoite. Työhönvalmennus on vaikuttava keino edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä. Kehitysvammaisten työllistymisen ja työtoiminnan kehittäminen on ollut ja on yksi vammaispalvelujen keskeinen tavoite vuosina 2019‒2020.
Tuetun työllistymisen ja päivätoiminnan periaatteet vammaispalveluissa ovat:
Tuetun työllistymisen palvelujen piirissä oli 248 asiakasta huhtikuussa 2020. Voimassa oleva työsuhde oli 145:llä asiakkaalla. Koronapandemian johdosta 27 asiakasta on lomautettuna, 14 on jäänyt työttömäksi. Työtä tehdään myös erityisjärjestelyin, 81 asiakasta käy normaalisti töissä työpaikalla.
Vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnan palvelustrategian laatiminen on aloitettu vuoden 2020 alussa, ja sen työstämistä jatketaan koronapandemiasta huolimatta. Tavoitteena on kartoittaa ja päivittää työ- ja päivätoiminnassa olevien asiakkaiden alueellista palveluiden tarvetta sekä tarvetta palveluiden sisältöjen kehittämiselle. 2019 alkaen on lisätty tuetun työllistämisen palvelun saatavuutta Cäpsän, Töölön, Haavikon ja Vallilan yksiköiden asiakkaille. Jokaisessa yksikössä työskentelee lisäyksen seurauksena omia työvalmentajia.
Vammaistyössä on tiedostettu haasteet asiakasryhmän työllisyydessä. Sosiaali- ja terveystoimialan vammaistyössä voidaan nykyisillä tuetun työllistymisen resursseilla tukea noin 270 asiakasta, kuten aloitteessa on kuvattu. Tuetun työllistymisen kautta on vuoden 2019 aikana työllistynyt työsuhteiseen työhön yhteensä 195 asiakasta, joista 13 henkilöä on ollut työsuhteessa Helsingin kaupunkiin tai liikelaitoksiin.
Vammaisten henkilöiden työllistymiseksi Helsingin kaupungille tarvitaan osatyökykyisille henkilöille räätälöityjä tai sopivia työtehtäviä ja niiden täyttämiseksi vakansseja, joihin vammaiset työnhakijat voisivat työllistyä. Jotta vammaiset työntekijät voivat työllistyä kaupungin palkkatuettuihin työpaikkoihin, tarvitaan osa-aikaisia palkkatuettuja työpaikkoja. Tällä hetkellä Helsingin palkkatukityöpaikat ovat pääsääntöisesti kokoaikaisia. Palkkatuetun työn kohderyhmiin tarvitaan muutoksia, koska tällä hetkellä vaatimuksena on pitkään jatkunut työttömyys. Suurin osa vammaispalvelujen asiakkaista on työkyvyttömyyseläkkeellä, ja tästä johtuen työttömyysehto ei nykyisen tulkinnan mukaan täyty. Lisäksi on huomioitava, että asiakkaiden voimavarat eivät usein ensimmäisissä työsuhteissa riitä yli 30 tunnin viikkotyöaikaan. Monelle työskentely eläkkeeltä ja osa-aikaisena on tavoitteena.
Vammaistyö on mukana hakemassa valtionavustusta tällä hetkellä haussa olevaan työkykyohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on saada rahoitusta tuetun työllistymisen menetelmien nykyistä laajempaan käyttöön sekä selkiyttää sosiaalihuollon työllistymistä edistävää palvelupolkua. Valtionavustusta myönnetään vuosille 2020‒2022.
Työsuhteiden syntyminen vaatii räätälöintiä sekä tiivistä käytännön yhteistyötä työhönvalmentajien ja työnantajien välillä. Sopivien työpaikkojen löytämiseksi ja asiakkaan yksilöllisen polun toteuttamiseksi tulee työhönvalmentajien riittävä määrä turvata. Lisäksi tarvitaan yksilöllisiä koulutuspolkuja ammatillisen osaamisen hankkimiseksi. Esimerkiksi osatutkintoja tulisi voida hyödyntää nykyistä enemmän ja aiemmassa vaiheessa.
Helsingin kaupungin henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelmassa on 2019–2020 käynnistetty työ, jossa valmistuu vammaisten ja osatyökykyisten työllistymispolun mallintaminen sekä toimijakokonaisuuden kuvaus. Vammaistyö on mukana tässä valmistelussa. Tavoitteena on muun muassa tunnistaa kaupungin sisäiset ja ulkoiset kumppanit sekä verkostot, tunnistaa ja kuvata rakenteelliset esteet ja ongelmat sekä tehdä toimenpidesuunnitelma niiden poistamiseksi. Työllistymismahdollisuuksia tulee lisätä myös kaupungin sisällä. Tämä tulee tehdä yhteistyössä eri toimialojen välillä.
Kaupungin tekemissä ulkopuolisten palvelujen hankinnoissa tulisi käyttää vielä nykyistä laajemmin työllisyysehtoja, toisin sanoen edellyttää ulkopuolisilta toimijoilta myös osatyökykyisten työntekijöiden osaamisen ja potentiaalin hyödyntämistä.
Aloitteessa mainittua työosuusrahaa maksamalla pyritään osoittamaan palkkatyön tekemisestä koituva taloudellinen hyöty, joka on yksi motivoiva tekijä palkkatyössä käymiselle. Työosuusraha ei ole etuus, vaan asiakkaalle henkilökohtaisesti maksettava kannusteraha. Helsingin kaupungin työosuusrahan maksuperiaatteet on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 2.12.2014 § 14 linjattu vastaamaan Vantaan ja Espoon työosuusrahan maksuperiaatteita.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Työllistyminen palkkatyöhön lisää kehitysvammaisten henkilöiden psykososiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Yksi todistetusti työllistymistä edistävistä keinoista on tuetun työllistymisen malli."
Esittelijän perustelut
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Kati Juvan ja 25 muun valtuutetun aloitteesta koskien kehitysvammaisten työllistymistä ja työtoiminnan kehittämistä. Lausuntoa on pyydetty 16.6.2020 mennessä.
Vammaisneuvosto on antanut 9.6.2020 valtuustoaloitteesta oman lausuntonsa (liite 2).
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Pauliina Vähäpesola, työ- ja päivätoiminnan päällikkö, puhelin: 310 43155
pauliina.vahapesola(a)hel.fi
Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149
katja.raita(a)hel.fi
Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 43715
merja.jantti(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Kati Juvan aloite_ |
2 | Vammaisneuvoston lausunto 9.6.2020 valtuutettu Kati Juvan aloitteeseen kehitysvammaisten työllistymisen ja työtoiminnan kehittämisestä |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 02.06.2020 § 90
HEL 2020-001930 T 00 00 03
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
02.06.2020 Pöydälle
Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Kati Juvan ehdotuksesta.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Pauliina Vähäpesola, työ- ja päivätoiminnan päällikkö, puhelin: 310 43155
pauliina.vahapesola(a)hel.fi
Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149
katja.raita(a)hel.fi
Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 43715
merja.jantti(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/8 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 103
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksestä vuodelta 2019
HEL 2020-003734 T 05 00 02
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksestä vuodelta 2019:
"Sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävistä säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Helsingissä sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävät on yhdistetty vuonna 2017.
Sosiaaliasiamiehen lakisääteisenä tehtävänä on seurata sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymistä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kaupunginhallitukselle. Potilasasiamiehellä ei ole vastaavaa velvoitetta. Helsingissä vuoden 2018 asiamiestoiminnasta annettiin ensimmäisen kerran yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskeva selvitys. Myös vuoden 2019 selvitys koskee koko toimialan palveluja.
Sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksessä (liite 1) tarkastellaan asiamiehille tulleiden yhteydenottojen määriä ja aiheita sekä tuodaan esiin havaintoja palvelujen toimivuudesta. Lisäksi selvitykseen sisältyy tietoa sosiaali- ja terveystoimeen tulleista muistutuksista ja kanteluista.
Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että toimialalla tehdään tarvittavat toimenpiteet sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksessä esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi.
Yhteydenottojen määrät ja syyt
Helsingin sosiaali- ja potilasasiamiehiin otettiin vuonna 2019 yhteyttä 2 173 kertaa. Yhteydenotoista 1 435 koski terveydenhuoltoa, 533 sosiaalihuoltoa ja 153 sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa. Muita tahoja koskevia yhteydenottoja oli 52. Yhteydenottojen määrä on laskenut hieman, yhteydenottoja oli 266 vähemmän kuin edellisvuonna.
Yleisimpiä yhteydenottojen syitä olivat tyytymättömyys hoitoon tai palveluun, asiakastyön dokumentointiin liittyvät kysymykset ja palveluun pääsyn ongelmat. Terveys- ja päihdepalveluja koskevissa yhteydenotoissa nousivat lisäksi esiin tyytymättömyys kohteluun sekä potilas- ja lääkevahinkoepäilyt ja perhe- ja sosiaalipalveluja koskevissa yhteydenotoissa tyytymättömyys viranhaltijan päätöksiin sekä sosiaalipalvelujen neuvonnan tarpeeseen.
Toimialan asiakkaat käyttävät aktiivisesti asiakas- ja potilastietoihin liittyviä oikeuksiaan. Suun terveydenhoitoa koskien oltiin yhteydessä hoitoon pääsyn pitkittyessä, erityisesti kiireettömään hoitoon liittyen ja oikomishoidon pitkien jonojen vuoksi. Nuorten palveluja ja aikuissosiaalityötä koskevat yhteydenotot koskivat tyytymättömyyttä palveluun tai viranhaltijoiden kielteisiin päätöksiin.
Vaikeudet hoidon tai palvelun piiriin pääsyssä korostuivat etenkin terveysasemia, psykiatrian poliklinikoita ja kotihoitoa koskevien yhteydenottojen kohdalla. Sosiaalipalvelujen kohdalla kerrottiin vaikeudesta tavoittaa työntekijöitä. Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä sekä vammaistyössä yleisin yhteydenoton syy oli tyytymättömyys viranhaltijan päätökseen ja lastensuojelussa yleisesti tyytymättömyys palveluun. Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys -palvelua koskevia yhteydenottoja oli vähän, ja ne koskivat useimmiten palvelun piiriin pääsyä tai asiakastietojärjestelmään tehtyjä kirjauksia.
Ikääntyneiden palveluita koskien yhteydenottajina olivat usein asiakkaiden omaiset, jotka olivat huolissaan asiakkaiden hoidosta ja kohtelusta, palvelun riittävyydestä sekä yhteistyöstä omaisten kanssa. Myös kotihoidon asiakkaat itse ottivat yhteyttä palvelun sopivuuteen ja riittävyyteen liittyvissä asioissa. Yhteydenottajat kokivat myös ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerien olevan liian korkeat.
Asiakkaiden tiedonsaanti ja oikeusturvakeinot
Sosiaali- ja terveystoimelle osoitettiin vuonna 2019 yhteensä 830 muistutusta, kantelua ja viranomaisten selvityspyyntöä. Muistutusten ja kanteluiden kokonaismäärä on noussut maltilliset kuusi prosenttia vuodesta 2018, mutta vuoteen 2017 verrattuna lisäys on 51 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluita koskevien muistutusten ja kanteluiden määrät ovat nousseet kahdessa vuodessa 81 prosenttia, sairaala, hoiva- ja kuntoutuspalveluissa 52 prosenttia sekä terveys- ja päihdepalveluissa 40 prosenttia. Muistutukset ja kantelut kohdentuivat edellisen vuoden tapaan suurelta osin terveys- ja päihdepalveluihin (52 prosenttia). Perhe- ja sosiaalipalveluihin kohdentui 26 prosenttia ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluihin 22 prosenttia muistutuksista ja kanteluista.
Palvelukokonaisuus | 2019 | % | 2018 | % | 2017 | % |
Terveys- ja päihdepalvelut | 432 | 52 | 412 | 53 | 308 | 56 |
Perhe- ja sosiaalipalvelut | 208 | 26 | 199 | 25 | 115 | 21 |
Sairaala, kuntoutus- ja hoivapalvelut | 190 | 22 | 172 | 22 | 125 | 23 |
Yhteensä | 830 | 100 | 783 | 100 | 548 | 100 |
Taulukko: Muistutusten, kanteluiden ja viranomaisten selvityspyyntöjen määrät vuosina 2017–2019
Muistutusten ja kantelujen lisääntymiselle ei ole tunnistettavissa yksittäistä syytä, mutta yleisenä havaintona asiamiehille tulleista yhteydenotoista on asiakkaiden tilanteiden monimutkaistuminen. Kun uudistetaan palveluja, tarvitaan lisää tietoa asiakaskokemuksesta ja siitä, kuinka hyvin toimialan palvelut pystyvät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Palvelujen kehittäminen
Palvelujen saatavuuden parantamisessa keskityttiin erityisesti sähköisten palvelujen kehittämiseen. Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin käyttäjämäärät kasvoivat selvästi, kasvua edellisvuoteen oli 20 prosenttia.
Aikuisten sosiaalipalveluissa otettiin käyttöön sosiaalineuvonnan chat-palvelu, joka tarjoaa nopean palvelukanavan saada ohjausta ja neuvontaa. Chat auttaa asiakasta saamaan ammattilaisen tukemana avun oikea-aikaisesti.
Kaupunkilaisten oma- ja itsehoitoa tuetaan Omaolo-palvelulla, jonka kautta yhteys ammattilaiseen toimii helsinkiläisten apuna kellon ympäri. Omaolo-palvelussa otettiin vuonna 2019 käyttöön useita uusia oirearvioita sekä yleinen oirearviokysely. Terveysasemilla otettiin käyttöön chatbot, joka tarjoaa neuvontaa ja palveluohjausta ympäri vuorokauden. Chatbot ohjaa hakemaan terveyspalveluja oikeasta paikasta ja neuvoo myös hammashoitoon, mielenterveyteen, päihteisiin ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Terveysasemien sähköisessä asioinnissa mahdollistetaan omahoitajan ja asiakkaan välinen suora viestimahdollisuus. Helsingissä otettiin käyttöön sähköinen huoli-ilmoitus, jonka kautta kuka tahansa voi ilmaista huolensa iäkkäästä helsinkiläisestä henkilöstä.
Asiakaskokemuksen keräämistä laajennettiin. Käyttöön otettiin helposti saavutettava pikapalautejärjestelmä, jonka kautta asiakkaat voivat antaa palautetta muun muassa tyytyväisyydestä ja vaivattomuudesta kohteluun ja palveluun sekä oikean avun saamisesta. Lisäksi asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat tuottavat jatkuvasti tietoa siitä, miten palveluja voidaan kehittää entistä käyttäjälähtöisemmäksi. Asiakaskokemuksen mittaamisella saatuja tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä.
Matalan kynnyksen palveluja lisättiin perustamalla Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyteen mielenterveyspalvelupiste Mieppi, jossa tarjotaan tukea yli 13-vuotiaiden varhaisen vaiheen lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Lapsiperheille avattiin sosiaalineuvonnan puhelinpalvelu, josta saa matalalla kynnyksellä neuvoa, ohjausta ja apua esimerkiksi vanhemmuuden haasteisiin, kasvatuspulmiin tai perheen kuormittavaan arkeen.
Henkilöstön osaamisen kehittämisessä panostettiin erityisesti johtamisen kehittämiseen, toimintamallien uudistamisen ja sähköisten palvelujen kehittämisen tukeen, tietoteknisten taitojen ja asiakaskokemuksen parantamiseen sekä ammatillisten taitojen ajantasaisuuteen".
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään lausunnon kolmannen kappaleen jälkeen: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että toimialalla tehdään tarvittavat toimenpiteet sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksessä esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi."
Kannattaja: jäsen Karita Toijonen
Vastaehdotus 2:
Jäsen Sami Heistaro: Lisätään lausunnon kolmannen kappaleen jälkeen: "Lautakunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksessä esille nostetut epäkohdat huomioidaan toiminnan kehittämisessä."
Kannattaja: jäsen Seija Muurinen
Sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti ensin vastakkain asetetuista jäsen Sandra Hagmanin ja jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksista.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sandra Hagman)
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sami Heistaro)
Jaa-äänet: 9
Katju Aro, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Touko Niinimäki, Aleksi Niskanen, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Ei-äänet: 4
Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Riia Järvenpää, Seija Muurinen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotus voitti jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen äänin 9 - 4. Tämän jälkeen voittanut vastaehdotus äänestettiin esittelijän ehdotusta vastaan (2 äänestys).
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sandra Hagman)
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 9
Katju Aro, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Touko Niinimäki, Aleksi Niskanen, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 4
Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Riia Järvenpää, Seija Muurinen
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen äänin 9 - 0 (tyhjää 4).
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Ulla Tyyskä, yksikön päällikkö, puhelin: 310 42210
ulla.tyyska(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sosiaali- ja potilasasiamiesten selvitys 2019 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Lausuntoehdotus
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksestä vuodelta 2019:
"Sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävistä säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Helsingissä sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävät on yhdistetty vuonna 2017.
Sosiaaliasiamiehen lakisääteisenä tehtävänä on seurata sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymistä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kaupunginhallitukselle. Potilasasiamiehellä ei ole vastaavaa velvoitetta. Helsingissä vuoden 2018 asiamiestoiminnasta annettiin ensimmäisen kerran yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskeva selvitys. Myös vuoden 2019 selvitys koskee koko toimialan palveluja.
Sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksessä (liite 1) tarkastellaan asiamiehille tulleiden yhteydenottojen määriä ja aiheita sekä tuodaan esiin havaintoja palvelujen toimivuudesta. Lisäksi selvitykseen sisältyy tietoa sosiaali- ja terveystoimeen tulleista muistutuksista ja kanteluista.
Yhteydenottojen määrät ja syyt
Helsingin sosiaali- ja potilasasiamiehiin otettiin vuonna 2019 yhteyttä 2 173 kertaa. Yhteydenotoista 1 435 koski terveydenhuoltoa, 533 sosiaalihuoltoa ja 153 sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa. Muita tahoja koskevia yhteydenottoja oli 52. Yhteydenottojen määrä on laskenut hieman, yhteydenottoja oli 266 vähemmän kuin edellisvuonna.
Yleisimpiä yhteydenottojen syitä olivat tyytymättömyys hoitoon tai palveluun, asiakastyön dokumentointiin liittyvät kysymykset ja palveluun pääsyn ongelmat. Terveys- ja päihdepalveluja koskevissa yhteydenotoissa nousivat lisäksi esiin tyytymättömyys kohteluun sekä potilas- ja lääkevahinkoepäilyt ja perhe- ja sosiaalipalveluja koskevissa yhteydenotoissa tyytymättömyys viranhaltijan päätöksiin sekä sosiaalipalvelujen neuvonnan tarpeeseen.
Toimialan asiakkaat käyttävät aktiivisesti asiakas- ja potilastietoihin liittyviä oikeuksiaan. Suun terveydenhoitoa koskien oltiin yhteydessä hoitoon pääsyn pitkittyessä, erityisesti kiireettömään hoitoon liittyen ja oikomishoidon pitkien jonojen vuoksi. Nuorten palveluja ja aikuissosiaalityötä koskevat yhteydenotot koskivat tyytymättömyyttä palveluun tai viranhaltijoiden kielteisiin päätöksiin.
Vaikeudet hoidon tai palvelun piiriin pääsyssä korostuivat etenkin terveysasemia, psykiatrian poliklinikoita ja kotihoitoa koskevien yhteydenottojen kohdalla. Sosiaalipalvelujen kohdalla kerrottiin vaikeudesta tavoittaa työntekijöitä. Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä sekä vammaistyössä yleisin yhteydenoton syy oli tyytymättömyys viranhaltijan päätökseen ja lastensuojelussa yleisesti tyytymättömyys palveluun. Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys -palvelua koskevia yhteydenottoja oli vähän, ja ne koskivat useimmiten palvelun piiriin pääsyä tai asiakastietojärjestelmään tehtyjä kirjauksia.
Ikääntyneiden palveluita koskien yhteydenottajina olivat usein asiakkaiden omaiset, jotka olivat huolissaan asiakkaiden hoidosta ja kohtelusta, palvelun riittävyydestä sekä yhteistyöstä omaisten kanssa. Myös kotihoidon asiakkaat itse ottivat yhteyttä palvelun sopivuuteen ja riittävyyteen liittyvissä asioissa. Yhteydenottajat kokivat myös ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerien olevan liian korkeat.
Asiakkaiden tiedonsaanti ja oikeusturvakeinot
Sosiaali- ja terveystoimelle osoitettiin vuonna 2019 yhteensä 830 muistutusta, kantelua ja viranomaisten selvityspyyntöä. Muistutusten ja kanteluiden kokonaismäärä on noussut maltilliset kuusi prosenttia vuodesta 2018, mutta vuoteen 2017 verrattuna lisäys on 51 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluita koskevien muistutusten ja kanteluiden määrät ovat nousseet kahdessa vuodessa 81 prosenttia, sairaala, hoiva- ja kuntoutuspalveluissa 52 prosenttia sekä terveys- ja päihdepalveluissa 40 prosenttia. Muistutukset ja kantelut kohdentuivat edellisen vuoden tapaan suurelta osin terveys- ja päihdepalveluihin (52 prosenttia). Perhe- ja sosiaalipalveluihin kohdentui 26 prosenttia ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluihin 22 prosenttia muistutuksista ja kanteluista.
Palvelukokonaisuus | 2019 | % | 2018 | % | 2017 | % |
Terveys- ja päihdepalvelut | 432 | 52 | 412 | 53 | 308 | 56 |
Perhe- ja sosiaalipalvelut | 208 | 26 | 199 | 25 | 115 | 21 |
Sairaala., kuntoutus- ja hoivapalvelut | 190 | 22 | 172 | 22 | 125 | 23 |
Yhteensä | 830 | 100 | 783 | 100 | 548 | 100 |
Taulukko: Muistutusten, kanteluiden ja viranomaisten selvityspyyntöjen määrät vuosina 2017–2019
Muistutusten ja kantelujen lisääntymiselle ei ole tunnistettavissa yksittäistä syytä, mutta yleisenä havaintona asiamiehille tulleista yhteydenotoista on asiakkaiden tilanteiden monimutkaistuminen. Kun uudistetaan palveluja, tarvitaan lisää tietoa asiakaskokemuksesta ja siitä, kuinka hyvin toimialan palvelut pystyvät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Palvelujen kehittäminen
Palvelujen saatavuuden parantamisessa keskityttiin erityisesti sähköisten palvelujen kehittämiseen. Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin käyttäjämäärät kasvoivat selvästi, kasvua edellisvuoteen oli 20 prosenttia.
Aikuisten sosiaalipalveluissa otettiin käyttöön sosiaalineuvonnan chat-palvelu, joka tarjoaa nopean palvelukanavan saada ohjausta ja neuvontaa. Chat auttaa asiakasta saamaan ammattilaisen tukemana avun oikea-aikaisesti.
Kaupunkilaisten oma- ja itsehoitoa tuetaan Omaolo-palvelulla, jonka kautta yhteys ammattilaiseen toimii helsinkiläisten apuna kellon ympäri. Omaolo-palvelussa otettiin vuonna 2019 käyttöön useita uusia oirearvioita sekä yleinen oirearviokysely. Terveysasemilla otettiin käyttöön chatbot, joka tarjoaa neuvontaa ja palveluohjausta ympäri vuorokauden. Chatbot ohjaa hakemaan terveyspalveluja oikeasta paikasta ja neuvoo myös hammashoitoon, mielenterveyteen, päihteisiin ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Terveysasemien sähköisessä asioinnissa mahdollistetaan omahoitajan ja asiakkaan välinen suora viestimahdollisuus. Helsingissä otettiin käyttöön sähköinen huoli-ilmoitus, jonka kautta kuka tahansa voi ilmaista huolensa iäkkäästä helsinkiläisestä henkilöstä.
Asiakaskokemuksen keräämistä laajennettiin. Käyttöön otettiin helposti saavutettava pikapalautejärjestelmä, jonka kautta asiakkaat voivat antaa palautetta muun muassa tyytyväisyydestä ja vaivattomuudesta kohteluun ja palveluun sekä oikean avun saamisesta. Lisäksi asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat tuottavat jatkuvasti tietoa siitä, miten palveluja voidaan kehittää entistä käyttäjälähtöisemmäksi. Asiakaskokemuksen mittaamisella saatuja tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä.
Matalan kynnyksen palveluja lisättiin perustamalla Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyteen mielenterveyspalvelupiste Mieppi, jossa tarjotaan tukea yli 13-vuotiaiden varhaisen vaiheen lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Lapsiperheille avattiin sosiaalineuvonnan puhelinpalvelu, josta saa matalalla kynnyksellä neuvoa, ohjausta ja apua esimerkiksi vanhemmuuden haasteisiin, kasvatuspulmiin tai perheen kuormittavaan arkeen.
Henkilöstön osaamisen kehittämisessä panostettiin erityisesti johtamisen kehittämiseen, toimintamallien uudistamisen ja sähköisten palvelujen kehittämisen tukeen, tietoteknisten taitojen ja asiakaskokemuksen parantamiseen sekä ammatillisten taitojen ajantasaisuuteen".
Esittelijän perustelut
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle vuotta 2019 koskevasta sosiaali- ja potilasasiamiesten selvityksestä 16.6.2020 mennessä.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Ulla Tyyskä, yksikön päällikkö, puhelin: 310 42210
ulla.tyyska(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sosiaali- ja potilasasiamiesten selvitys 2019 |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 02.06.2020 § 91
HEL 2020-003734 T 05 00 02
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
02.06.2020 Pöydälle
Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Sami Heistaron ehdotuksesta.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Ulla Tyyskä, yksikön päällikkö, puhelin: 310 42210
ulla.tyyska(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/9 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 104
Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousajat syyskaudella 2020
HEL 2019-009710 T 00 00 02
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokoontua syyskaudella vuonna 2020 seuraavasti:
ti 18.8.2020
ti 1.9.2020
ti 15.9.2020
ti 22.9.2020
ti 6.10.2020
ti 20.10.2020
ti 3.11.2020
ti 17.11.2020
ti 1.12.2020
ti 8.12.2020
ti 15.12.2020.
Varsinaiset kokoukset pidetään tiistaisin klo 16.15 alkaen Kallion virastotalossa (neuvotteluhuone 1, 3. kerros, Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki.
Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että toimielimen puheenjohtaja voi asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn vuoksi peruuttaa kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä.
Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään sen tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi, jollei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu.
Tämä päätös korvaa syyskauden 2020 kokousaikataulun osalta sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 8.10.2019 § 237.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet | Esitysteksti |
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenet | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Sosiaali- ja terveyslautakunta on vuodesta 2017 lähtien käsitellyt tulevan vuoden talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaa elokuussa, ja lautakunnan 8.10.2019 § 237 päättämät syyskauden 2020 kokousajankohdat oli suunniteltu tämän kaupungin aikaisemman talousarvion käsittelyaikataulun mukaisesti. COVID-19-pandemiasta aiheutuneen poikkeustilanteen vuoksi kaupungin talousarvion käsittelyaikataulu on muuttunut siten, että lautakunta käsittelee sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2021 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021–2023 syyskuussa 2020. Tästä johtuen sosiaali- ja terveyslautakunta muuttaa aiemmin päättämäänsä syyskauden 2020 kokousaikatauluaan seuraavasti: 11.8. ja 29.9. kokoukset perutaan, ja uusina kokousajankohtinaan lautakunta kokoontuu 22.9. ja 6.10.2020.
Hallintosäännön 29 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan toimielin kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan kutsusta, ja 3 momentin mukaan toimielimen puheenjohtaja voi asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn vuoksi peruuttaa kokouksen tai muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Lisäksi saman luvun 3 §:n 3 momentin mukaan jos kokousaikaa muutetaan 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, muutoksista on ilmoitettava ennen kokouskutsun lähettämistä. Hallintosäännön 29 luvun 21 §:n 1 momentin mukaan lautakunnan pöytäkirja pidetään nähtävänä siten kuin kuntalaissa säädetään.
Kuntalain (410/2015) 140 §:n 1 momentin mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvinä oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Jos asia on kokonaan salassa pidettävä, pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Pöytäkirjan sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta oikaisuvaatimus- tai valitusajan päättyessä.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet | Esitysteksti |
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenet | Esitysteksti |
Tiedoksi
Toimialajohtaja
Palvelukokonaisuuden johtajat
Hallintojohtaja
Hallintopalvelut
Tietohallinto / atk-tuki
Aulapalveluvastaava
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 10.03.2020 § 43
HEL 2019-009710 T 00 00 02
Päätös
Asia poistettiin esityslistalta.
Käsittely
10.03.2020 Poistettiin
Asia poistettiin esityslistalta, koska esittelijä peruutti ehdotuksensa sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymänä asiasta käydyn keskustelun jälkeen.
08.10.2019 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/10 | |
| 16.06.2020 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k. | |
|
|
|
§ 105
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/11 | |
| 16.06.2020 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k. | |
|
|
|
§ 106
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/12 | |
| 16.06.2020 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k. | |
|
|
|
§ 107
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/13 | |
| 16.06.2020 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k. | |
|
|
|
§ 108
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/14 | |
| 16.06.2020 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k. | |
|
|
|
§ 109
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/15 | |
| 16.06.2020 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k. | |
|
|
|
§ 110
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
| Asia/16 | |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 111
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä:
Toimialajohtaja 8.6.2020
110 § Lapsiperheiden palvelujen asiakasrekisterin yhteyshenkilöiden muuttaminen
Toimialajohtaja 10.6.2020
113 § Lähihoitajien vuokrauksen suorahankinta
114 § Toimialajohtajan päätös lisäavustuksesta Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle vuodelle 2020
115 § Käsidesin lahjoitus sosiaali- ja terveystoimialalle, Valtioneuvoston kanslia
116 § Suojavarusteiden lahjoitus sosiaali- ja terveystoimialalle, Finnish Environmental Science, Technology & Culture Association (FESTEC ry.)
117 § Suojavarusteiden lahjoitus sosiaali- ja terveystoimialalle, Huawei Technologies (Finland) Co. Ltd
118 § Suojavarusteiden lahjoitus sosiaali- ja terveystoimialalle, Apple Inc.
119 § Suojavarusteiden lahjoitus sosiaali- ja terveystoimialalle, Rens Coffee Shoe
Toimialajohtaja 12.6.2020
120 § PFS-prepaid-maksukorttijärjestelmän käyttöönotto Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksessa
121 § Suojavarusteiden luovuttaminen COVID 19 -koronapandemian aikana
Toimialajohtaja 15.6.2020
122 § Munkkiniemen palvelutalon käteiskassan perustaminen
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja 12.6.2020
34 § Lasten puheterapiakuntoutusten ja psykologisten tutkimusten pienhankinta
Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja 12.6.2020
37 § Psykiatria- ja päihdepalvelujen Symppis Itäkeskuksen ja Symppis Kontulan avaaminen 1.6.2020 alkaen
38 § Suun terveydenhuollon toimipisteiden tilapäinen sulkeminen ja toiminnan supistaminen kesällä 2020
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja 5.6.2020
30 § Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen hankinnan keskeyttäminen
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja 8.6.2020
31 § Päätös optiokauden käyttöönotosta: suomenkielisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakaspalveluostojen hankinta
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja 9.6.2020
32 § Kotihoidon yövuoron keskeytymättömän optimoinnin palvelun hankinta
Hallintojohtaja 2.6.2020
34 § Viestintä -yksikön päällikön hankintaoikeudet 1.6.2020 alkaen
Hallintojohtaja 15.6.2020
35 § Desinfektiopyyhkeiden suorahankinta Kiilto Oy:ltä
36 § Henkilösuojaimien suorahankinta Tietoset Oy
Tietohallintopäällikkö 15.6.2020
28 § Apotti - Raisoft.net -integraation hankinta
29 § Lifecare potilastietojen konversio Apotti-järjestelmään, lisätilaus.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 50517
soili.korhonen(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2020 | 1 (65) |
Sosiaali- ja terveyslautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 16.06.2020 |
| |
|
|
| |
|
|
|
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan 96, 97, 98 (A), 99 (A), 101, 102, 103, 104 ja 111 §:t.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
2
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 98 (B) ja 99 (B) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
oikaisuvaatimuksen tekijä
millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
3
MUUTOKSENHAKU HANKINTAPÄÄTÖKSEEN
Pöytäkirjan 100 §.
Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.
OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Oikaisuvaatimusaika
Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.
Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla
hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu
miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi
millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.
Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE
Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.
Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Sähköpostiosoite: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Faksinumero: | 029 56 43314 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 43300 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.
Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Odotusaika
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.
Oikeudenkäyntimaksu
Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 2050 euroa, jos hankinnan arvo on alle 1 miljoona euroa; 4100 euroa, jos hankinnan arvo on vähintään 1 miljoona euroa ja alle 10 miljoonaa euroa; ja 6140 euroa, jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
4
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 105, 106, 107, 108, 109 ja 110 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
|
|
Sanna Vesikansa puheenjohtaja |
|
|
|
Soili Korhonen pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Katju Aro |
|
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
Pöytäkirja on pidetty nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi 24.06.2020.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 6000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 5015 | 0201256-6 | FI1880001200052430 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alv.nro |
sosiaalijaterveys@hel.fi | www.hel.fi/sote | +358 9 310 42504 |
| FI02012566 |
|
|