Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 |
|
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
Kokousaika | 20.11.2012 16:15 - 17:04 |
|
|
Kokouspaikka | Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1 |
Läsnä
Jäsenet
Ingervo, Sirkku | puheenjohtaja |
Valtonen, Olli | varapuheenjohtaja |
Brettschneider, Gunvor |
|
Kajanoja, Jouko |
|
Mäki, Terhi |
|
Paavolainen, Sara |
|
Valpas, Antti |
|
Helminen, Andreas | varajäsen |
Ruhala, Heidi | varajäsen |
Skoglund, Riitta | varajäsen |
Virkamäki, Mikko | varajäsen |
Muut
Rautava, Risto | kaupunginhallituksen edustaja |
Voutilainen, Paavo | sosiaalijohtaja |
Etholén-Rönnberg, Merja | vs. vanhuspalvelujohtaja |
Hulkkonen, Helinä | aikuispalvelujohtaja |
Liljelund, Ulla | ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikkö |
Lounatvuori, Sisko | vs. perhepalvelujohtaja |
Nordman, Roger | henkilöstön edustaja |
Rönkkö, Mauno | vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja |
Kopomaa-Weymarn, Mervi | vs. viestintäpäällikkö |
Levänen, Anneli | hallintopäällikkö |
Lakkavaara, Hannele | vs. päivähoidon johtaja |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 |
|
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
370 | Sosj/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
371 | Sosj/2 | Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
372 | Sosj/3 | Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. vanhuspalveluohjelman tekemistä koskevasta valtuustoaloitteesta |
373 | Sosj/4 | Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koulujen käyttöä asukastoiminnassa koskevasta valtuutettu Pekka Saarnion aloitteesta |
374 | Sosj/5 | Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Tapaninvainion Kapun korttelitalohanketta koskevasta valtuutettu Ingervon ym. valtuustoaloitteesta |
375 | Sosj/6 | Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Eija Loukoilan toivomusponnesta yhteisöllisen avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen järjestämisestä |
376 | Sosj/7 | Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta selvittää miesklinikan perustamisen tarve |
377 | Sosj/8 | Kuntalisän maksaminen yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle 1.1.2013 alkaen |
378 | Sosj/9 | Sosiaaliviraston kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon hankinta |
379 | Sosj/10 | Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankintapäätöksen oikaisu |
380 | Sosj/11 | Sosiaalijohtajan tehtävien hoitaminen 20.-21.12.2012 |
381 | Sosj/12 | Ilmoitusasiat |
382 | Sosj/13 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
383 | Sosj/14 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/1 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 370
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsen Jouko Kajanojan ja varajäsen Mikko Virkamäen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/2 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 371
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/3 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 372
Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. vanhuspalveluohjelman tekemistä koskevasta valtuustoaloitteesta
HEL 2012-012540 T 00 00 03
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.
Sosiaalilautakunta yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste, joka koskee erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen. Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 - 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.
Strategiaohjelmaa vuosille 2013 - 2016 ollaan parhaillaan laatimassa ja se tulee sisältämään myös ikääntyviä koskevat kaupungin yhteiset linjaukset. Kaupungin strategisten linjausten pohjalta hallintokunnat tulevat laatimaan omat toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan tavoitteet ja toimintatavat. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus 1.1.2013 antaa hyvät mahdollisuudet ikäihmisten palvelujen kehittämiselle entisten organisaatiorajojen poistuessa ja uusien toimintayksikköjen käynnistyessä. Toimintaa suunniteltaessa tullaan linjaamaan myös aloitteessa mainitut ympärivuorokautisen hoidon, kuntoutuksen, kotiin annettavien palvelujen ja omaishoidon tuen toimintatavat.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on menossa eduskunnan käsittelyyn ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Jos eduskunta hyväksyy lain esitetyssä muodossa, tulee laki edellyttämään kunnilta suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisestä. Suunnitelmassa on
1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;
2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi, itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;
3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta;
4) arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
5) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
6) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä ikääntyneen väestön elinoloihin vaikuttamisessa ikääntyneitä edustavien järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, valtion viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa.
Lisäksi kunnan on arvioitava ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain. Lain edellyttämä suunnitelma tulee siis suurelta osalta vastaamaan aloitteessa esitettyä vanhuspalveluohjelmaa.
Terveysvaikutusten arviointi
Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta on ratkaisevaa, tukevatko erilaiset palvelut, hoiva ja hoito heidän päivittäistä selviytymistään. Kunta voi tukea ikäihmisiä riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla ja toimenpiteillä sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Yksilöllisten palvelukokonaisuuksien järjestäminen edellyttää selkeää yhteistä tavoitetilaa, laaja-alaista suunnittelua ja toteutusta sekä arviointia. Ikäihmisiä koskevilla strategisilla linjauksilla ja niiden toimeenpanoa tukevilla toimintasuunnitelmilla kunta voi edesauttaa tavoitteiden toteutumista myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiseksi
Käsittely
Esittelijä poisti lausuntoehdotuksensa Terveysvaikutusten arviointi -nimisen luvun toisen virkkeen kolmannen sanan "osaltaan", jolloin virkkeen alku "Kunta voi osaltaan tukea" muuttui muotoon "Kunta voi tukea".
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Outi Paulig, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 43580
outi.paulig(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.
Sosiaalilautakunta yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste, joka koskee erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen. Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 - 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.
Strategiaohjelmaa vuosille 2013 - 2016 ollaan parhaillaan laatimassa ja se tulee sisältämään myös ikääntyviä koskevat kaupungin yhteiset linjaukset. Kaupungin strategisten linjausten pohjalta hallintokunnat tulevat laatimaan omat toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan tavoitteet ja toimintatavat. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus 1.1.2013 antaa hyvät mahdollisuudet ikäihmisten palvelujen kehittämiselle entisten organisaatiorajojen poistuessa ja uusien toimintayksikköjen käynnistyessä. Toimintaa suunniteltaessa tullaan linjaamaan myös aloitteessa mainitut ympärivuorokautisen hoidon, kuntoutuksen, kotiin annettavien palvelujen ja omaishoidon tuen toimintatavat.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on menossa eduskunnan käsittelyyn ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Jos eduskunta hyväksyy lain esitetyssä muodossa, tulee laki edellyttämään kunnilta suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisestä. Suunnitelmassa on
1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;
2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi, itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;
3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta;
4) arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
5) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
6) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä ikääntyneen väestön elinoloihin vaikuttamisessa ikääntyneitä edustavien järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, valtion viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa.
Lisäksi kunnan on arvioitava ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain. Lain edellyttämä suunnitelma tulee siis suurelta osalta vastaamaan aloitteessa esitettyä vanhuspalveluohjelmaa.
Terveysvaikutusten arviointi
Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta on ratkaisevaa, tukevatko erilaiset palvelut, hoiva ja hoito heidän päivittäistä selviytymistään. Kunta voi osaltaan tukea ikäihmisiä riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla ja toimenpiteillä sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Yksilöllisten palvelukokonaisuuksien järjestäminen edellyttää selkeää yhteistä tavoitetilaa, laaja-alaista suunnittelua ja toteutusta sekä arviointia. Ikäihmisiä koskevilla strategisilla linjauksilla ja niiden toimeenpanoa tukevilla toimintasuunnitelmilla kunta voi edesauttaa tavoitteiden toteutumista myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiseksi
Esittelijä
Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnalta 14.12.2012 mennessä lausuntoa kaupunginhallitukselle alla olevasta Yrjö Hakasen ja 22 muun valtuutetun 12.9.2012 allekirjoittamasta aloitteesta vanhuspalveluohjelman tekemiseksi. Lausunto on pyydetty myös terveyslautakunnalta ja talous- ja suunnittelukeskukselta.
Aloitteessa todetaan: "Ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste. Se koskee laajasti erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen. Tulossa oleva vanhuspalvelulaki korostaa kuntien vastuuta hyvän vanhuuden turvaamisessa. Toisaalta laki ei sisällä kovin konkreettisia sitoumuksia, vaan jättää paljon kuntien ratkaistavaksi.
Helsingin kaupungilla ei ole vanhuspalveluohjelmaa. Valtuusto on käsitellyt viime vuosina ikäihmisten palveluja yleisten linjausten tasolla strategiaohjelmassa, määrärahojen osalta osana talousarviota ja lisäksi monien eri asioiden yhteydessä.
Me allekirjoittanet esitämme, että kaupunginhallitus käynnistää vanhuspalveluohjelman valmistelemisen valtuuston hyväksyttäväksi. Tässä ohjelmassa tulee määritellä konkreettiset toimet hyvän hoidon edellyttämien suositusten toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Samoin tulee määritellä toimet kotiin annettavien palvelujen, palveluasumisen ja omaishoidon tuen turvaamiseksi. Esitämme, että samalla vahvistetaan vanhusneuvoston asemaa."
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Outi Paulig, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 43580
outi.paulig(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätöshistoria
Talous- ja suunnittelukeskus 1.11.2012
HEL 2012-012540 T 00 00 03
Talous- ja suunnittelukeskus on aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä, että ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste, joka koskee laajasti erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 - 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.
Strategiaohjelmaa vuosille 2013 - 2016 ollaan parhaillaan laatimassa ja se tulee sisältämään myös ikääntyviä koskevat kaupungin yhteiset linjaukset. Näin on mahdollista varmistaa, että tätä ikäryhmää koskevat linjaukset velvoittavat kaikkia hallintokuntia, eivätkä ikäihmisten asiat jää esimerkiksi vain sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Valmistelutyössä käytetään mahdollisimman laajasti saatavilla olevia tietoja ja tutkimuksia. Kaupungin strategisten linjausten pohjalta hallintokunnat tulevat laatimaan omat toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan tavoitteet ja toimintatavat.
Sosiaali- ja terveystoimen 1.1.2013 voimaan astuva organisaatiouudistus tulee antamaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ikäihmisten palvelujen kehittämiselle entisten organisaatiorajojen poistuessa ja uusien toimintayksikköjen käynnistyessä. Toimintaa suunniteltaessa tullaan linjaamaan myös aloitteessa mainitut ympärivuorokautisen hoidon, kuntoutuksen, kotiin annettavien palvelujen, palveluasumisen ja omaishoidon tuen toimintatavat. Lisäksi uuden organisaation tulee jatkaa ja edelleen kehittää vanhusneuvoston, muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä ikäihmisten parhaaksi.
Lopuksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että meneillään on lakiuudistuksia koskien myös ikäihmisiä. Näitä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuus, johon sisältyy Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen (nk. vanhuspalvelulaki).
Lisätiedot
Katja Rimpilä, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36256
katja.rimpila(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/4 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 373
Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koulujen käyttöä asukastoiminnassa koskevasta valtuutettu Pekka Saarnion aloitteesta
HEL 2012-012534 T 00 00 03
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.
Pekka Saarnio ja viisi muuta kaupunginvaltuutettua ovat aloitteessaan esittäneet, että sosiaaliviraston aluetyön yksikkö selvittää mahdollisuuden sijoittaa tilaemäntiä tai -isäntiä niiden alueiden kouluihin, joilla ei ole erillisiä alueellisia asukastiloja. Aloitteessa todetaan, että Helsinki yrittää parantaa asukkaiden yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia. Koulujen ja muiden palvelutilojen avaamisen asukaskäyttöön nähdään tukevan lähidemokratiaa.
Sosiaaliviraston aluetyön yksikkö ylläpitää yhdessä kumppanien kanssa 13 asukastaloa. Lisäksi aluetyön yksikkö on toiminnallisesti tai taloudellisesti tukemassa noin 25 pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitämää asukastaloa tai -tilaa. Sosiaalilautakunnan asukastaloihin kohdistamaa järjestöavustusta sai tänä vuonna 15 toimijaa. Vaikka asukastalojen tai -tilojen verkosto on kohtalainen, Helsingissä on kuitenkin monia alueita, joilla ei ole omaa asukastilaa. Puute tulee jatkuvasti esiin asukasyhteistyön eri tasoilla, esimerkiksi ylipormestarin asukasilloissa.
Tarve asukastalotoimintaan vaihtelee. Asukkaiden käyttöön osoitetulla tilalla tarkoitetaan yhtäältä mahdollisuutta pitää tiloissa tiedotustilaisuuksia, kokouksia ja asukasiltoja. Toisaalta tiloissa järjestetään myös käden taitojen toimintaa tai muita kohdennettuja ryhmiä, opetetaan atk-taitoja, tarjotaan edullista ruokaa ja ylläpidetään kahvilaa. On myös paljon variaatiota sen suhteen, miten nykyisten tilojen ylläpito ja kustannusten kattaminen on järjestetty. Asukastaloverkosto kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Toiminnan luonteeseen kuuluu innovatiivisten ratkaisujen etsiminen eikä toiminta ole sidoksissa vain nykyisiin asukastiloihin.
Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan koulujen tilat täydentäisivät nykyisten asukastilojen tarjontaa, mikä lisäisi lähidemokratiaa. Kaikki koulujen tilat eivät kuitenkaan sovellu asukastalokäyttöön. Aluetyön yksikkö on valmis asian tarkempaan selvittämiseen yhdessä opetustoimen kanssa.
Asukastalotoiminnan laajeneminen kouluille edellyttäisi tarpeellisen työvoiman palkkaamista. Osaa tiloista ylläpidetään jatkossakin vapaaehtoisvoimin.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Janne Typpi, aluetyön päällikkö, puhelin: 310 73372
janne.typpi(a)hel.fi
Liitteet
1 | Saarnio Pekka valtuustoaloite Kvsto 12.9.2012 asia 19 |
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.
Pekka Saarnio ja viisi muuta kaupunginvaltuutettua ovat aloitteessaan esittäneet, että sosiaaliviraston aluetyön yksikkö selvittää mahdollisuuden sijoittaa tilaemäntiä tai -isäntiä niiden alueiden kouluihin, joilla ei ole erillisiä alueellisia asukastiloja. Aloitteessa todetaan, että Helsinki yrittää parantaa asukkaiden yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia. Koulujen ja muiden palvelutilojen avaamisen asukaskäyttöön nähdään tukevan lähidemokratiaa.
Sosiaaliviraston aluetyön yksikkö ylläpitää yhdessä kumppanien kanssa 13 asukastaloa. Lisäksi aluetyön yksikkö on toiminnallisesti tai taloudellisesti tukemassa noin 25 pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitämää asukastaloa tai -tilaa. Sosiaalilautakunnan asukastaloihin kohdistamaa järjestöavustusta sai tänä vuonna 15 toimijaa. Vaikka asukastalojen tai -tilojen verkosto on kohtalainen, Helsingissä on kuitenkin monia alueita, joilla ei ole omaa asukastilaa. Puute tulee jatkuvasti esiin asukasyhteistyön eri tasoilla, esimerkiksi ylipormestarin asukasilloissa.
Tarve asukastalotoimintaan vaihtelee. Asukkaiden käyttöön osoitetulla tilalla tarkoitetaan yhtäältä mahdollisuutta pitää tiloissa tiedotustilaisuuksia, kokouksia ja asukasiltoja. Toisaalta tiloissa järjestetään myös käden taitojen toimintaa tai muita kohdennettuja ryhmiä, opetetaan atk-taitoja, tarjotaan edullista ruokaa ja ylläpidetään kahvilaa. On myös paljon variaatiota sen suhteen, miten nykyisten tilojen ylläpito ja kustannusten kattaminen on järjestetty. Asukastaloverkosto kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Toiminnan luonteeseen kuuluu innovatiivisten ratkaisujen etsiminen eikä toiminta ole sidoksissa vain nykyisiin asukastiloihin.
Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan koulujen tilat täydentäisivät nykyisten asukastilojen tarjontaa, mikä lisäisi lähidemokratiaa. Kaikki koulujen tilat eivät kuitenkaan sovellu asukastalokäyttöön. Aluetyön yksikkö on valmis asian tarkempaan selvittämiseen yhdessä opetustoimen kanssa.
Asukastalotoiminnan laajeneminen kouluille edellyttäisi tarpeellisen työvoiman palkkaamista. Osaa tiloista ylläpidetään jatkossakin vapaaehtoisvoimin.
Esittelijä
Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle 14.12.2012 mennessä valtuutettu Pekka Saarnion ym. aloitteesta, jossa ehdotetaan tilaemäntien ja -isäntien sijoittamista kouluihin. Lausuntoa on pyydetty myös opetuslautakunnalta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta.
Lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Janne Typpi, aluetyön päällikkö, puhelin: 310 73372
janne.typpi(a)hel.fi
Liitteet
1 | Saarnio Pekka valtuustoaloite Kvsto 12.9.2012 asia 19 |
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/5 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 374
Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Tapaninvainion Kapun korttelitalohanketta koskevasta valtuutettu Ingervon ym. valtuustoaloitteesta
HEL 2012-006673 T 00 00 03
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan sisältöisen lausunnon.
Tapaninvainio on omakotitalovaltainen asuinalue, jossa sijaitsee 42 -tilapaikkainen päiväkoti Immola. Tapaninvainion asukkaita palvellaan päivähoidon vastuualueella pääosin Tapaninvainion, Ylä-Malmin ja Pukinmäen alueilla. Kilometrin etäisyydellä on useita päiväkoteja, kerhoja ja perhepäivähoitoa. Olemassa oleva päivähoidon palveluverkko on alueella varsin tiivis. Liikennevirtojen mukaan Pukinmäki ja Ylä-Malmi ovat päivähoitopalvelujen tarjoajina luontevia alueita. Päivähoito on arvioinut palveluverkkoa keväällä 2012 ja todennut, että alueen nykyiset päivähoitopalvelut ovat riittävät suhteessa palvelutarpeeseen.
Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.
Alueen koulu- ja päiväkotipalveluista on käyty keskustelua 18.4.2012 opetusviraston, lasten päivähoidon vastuualueen ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n kesken. Tilaisuudessa kävi ilmi, että opetusvirastolta on vapautumassa lähivuosina tilaa, jota päivähoito voisi tarvittaessa ottaa käyttöön.
Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen.
Käsittely
Sosiaalilautakunta päätti todeta, ettei Heidi Ruhala esteellisenä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.
Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Poistetaan esittelijän päätösehdotuksen kolmannen kappaleen alusta viisi sanaa, "Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka", jolloin kappale alkaa sanasta ”Uusimman” ja kuuluu seuraavasti:
”Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta."
Neljännen kappaleen viimeinen lause pois. Poistettava lause kuuluu: "Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus."
Viimeinen eli viides kappale: "Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella" korvataan seuraavalla:
"Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen."
Kannattaja: Andreas Helminen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan esittelijän päätösehdotuksen kolmannen kappaleen alusta viisi sanaa, "Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka", jolloin kappale alkaa sanasta ”Uusimman” ja kuuluu seuraavasti:
”Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.”
Neljännen kappaleen viimeinen lause pois. Poistettava lause kuuluu: "Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus."
Viimeinen eli viides kappale: "Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella" korvataan seuraavalla:
"Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen."
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 10
Gunvor Brettschneider, Andreas Helminen, Sirkku Ingervo, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Riitta Skoglund, Antti Valpas, Olli Valtonen, Mikko Virkamäki
Poissa: 1
Heidi Ruhala
Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-0, poissa 1.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: 310 46302
riikka.kurki(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sirkku Ingervon valtuustoaloite Kvsto 25.4.2012 asia 20 |
Otteet
Ote |
|
Päivähoidon vastuualue |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan sisältöisen lausunnon.
Tapaninvainio on omakotitalovaltainen asuinalue, jossa sijaitsee 42 -tilapaikkainen päiväkoti Immola. Tapaninvainion asukkaita palvellaan päivähoidon vastuualueella pääosin Tapaninvainion, Ylä-Malmin ja Pukinmäen alueilla. Kilometrin etäisyydellä on useita päiväkoteja, kerhoja ja perhepäivähoitoa. Olemassa oleva päivähoidon palveluverkko on alueella varsin tiivis. Liikennevirtojen mukaan Pukinmäki ja Ylä-Malmi ovat päivähoitopalvelujen tarjoajina luontevia alueita. Päivähoito on arvioinut palveluverkkoa keväällä 2012 ja todennut, että alueen nykyiset päivähoitopalvelut ovat riittävät suhteessa palvelutarpeeseen.
Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.
Alueen koulu- ja päiväkotipalveluista on käyty keskustelua 18.4.2012 opetusviraston, lasten päivähoidon vastuualueen ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n kesken. Tilaisuudessa kävi ilmi, että opetusvirastolta on vapautumassa lähivuosina tilaa, jota päivähoito voisi tarvittaessa ottaa käyttöön. Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus.
Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella.
Esittelijä
Talous- ja suunnittelukeskus on 25.4.2012 pyytänyt sosiaalilautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 30.11. 2012 mennessä valtuutettu Sirkku Ingervon ym. 25.4.2012 tekemästä valtuustoaloitteesta, jossa esitetään Tapaninvainion Kapun korttelitalohankkeen tarpeen sekä sen rakentamismahdollisuuden selvittämistä Immolantien/Kirkonkyläntien tontin käyttämättömälle rakennusoikeudelle.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: 310 46302
riikka.kurki(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sirkku Ingervon valtuustoaloite Kvsto 25.4.2012 asia 20 |
Otteet
Ote |
|
Päivähoidon vastuualue |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 12.11.2012 § 1224
Opetuslautakunta 30.10.2012 § 182
HEL 2012-006673 T 00 00 03
Päätös
Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Sosiaaliviraston toimesta on 2000-luvun alussa suunniteltu opetus-, päivähoito- ja harrastustiloja sisältävän Kapuntalon rakentamista Tapaninvainion alueelle. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, koska alueella on riittävästi koulutilaa.
Pukinmäen peruskoulun oppilaaksiottoalueella, johon Tapaninvainiokin kuuluu, on tällä hetkellä käytettävissä pysyviä oppilaspaikkoja Pukinmäen peruskoulukiinteistössä 757 ja Erkki Melartinintien sivukoulussa 82. Sivukoulusta luovutaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 31.5.2011 tekemän päätöksen mukaan vuonna 2013. Lisäksi osoitteessa Immolantie 9 on opetustoimintaa siirtokelpoisessa viipalekoulurakennuksessa. Väestöennusteen mukaan alueella asuvien peruskouluikäisten lasten määrä vuosina 2013–2022 vaihtelee 709 ja 768 välillä. Näiden lukujen valossa ei alueella nykyisten tilojen lisäksi ole lisätilantarvetta.
Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila
Lisätiedot
Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
kaisa.nuikkinen(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2012 § 325
HEL 2012-006673 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että jos aloitteen mukainen Kapuntalo päätetään rakentaa, asemakaavan puolesta sen sijoittamiselle Kirkonkyläntien ja Immolantien väliselle tontille 39055/41 ei ole estettä. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa (nro 10165) julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), jolla on rakennusoikeutta 3 800 kerrosneliömetriä. Tontilla on tällä hetkellä päiväkodin ja ala-asteen väliaikaiset rakennukset.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lisäksi, että 2000-luvun alussa on laadittu hankesuunnitelma opetus-, päivähoito- ja harrastustiloja sisältävän Kapuntalon rakentamisesta Tapaninvainion alueelle osoitteeseen Uimarannantie 8 (tontti 39049/2). Myöhemmin hankkeesta on luovuttu ja kiinteistölautakunta varasi sille kaavaillun tontin Esperi Oy:lle. Asemakaavamuutosta ei Kapuntalon vuoksi ole ollut valmisteilla.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Johanna Mutanen, arkkitehti, puhelin: 310 37299
johanna.mutanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/6 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 375
Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Eija Loukoilan toivomusponnesta yhteisöllisen avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen järjestämisestä
Palautettiin 20.11.2012
HEL 2012-010138 T 00 00 03
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että tuodaan esiin myös palvelujonot erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla huomioiden myös ruotsinkieliset palvelut.
Käsittely
Palautusehdotus:
Terhi Mäki: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tuodaan esiin myös palvelujonot erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla huomioiden myös ruotsinkieliset palvelut.
Kannattaja: Sara Paavolainen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan.
EI-ehdotus: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tuodaan esiin myös palvelujonot erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla huomioiden myös ruotsinkieliset palvelut.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 11
Gunvor Brettschneider, Andreas Helminen, Sirkku Ingervo, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Heidi Ruhala, Riitta Skoglund, Antti Valpas, Olli Valtonen, Mikko Virkamäki
Terhi Mäen palautusehdotus voitti asian käsittelyn jatkamisen äänin 11-0.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149
tuula.poikonen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee antaa pitkäaikaista tukea tarvitsevien vanhusten, vammaisten ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisten avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen riittävyyttä koskevasta Eija Loukoilan toivomusponnesta seuraavan sisältöisen lausunnon.
Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä Eija Loukoilan esittämää näkökulmaa yhteisöllisyyden merkityksestä.
Sosiaalilautakunta toteaa edelleen, että yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy sisältyvät keskeisenä näkökulmana sosiaaliviraston ja tulevan sosiaali- ja terveysviraston toimintaan.
Vanhusten palvelut
Pitkäaikaista tukea ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille järjestetään yhteisöllisiä avohoidon toimintamuotoja ja palveluasumista.
Helsingissä on noin 19 vanhusten päivätoimintayksikköä. Ne on tarkoitettu kotona asuville vanhuksille, joilla on erilaisia hyvinvointia heikentäviä toiminnan rajoitteita. Päivätoimintaan osallistutaan 2-3 päivänä viikossa ja kuljetukset päivätoimintaan on järjestetty. Tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vanhusten päivätoimintaan sisältyy mm. huolenpitoa, virkistystä ja aterioita. Palvelukeskukset ovat kaikille eläkeläisille ja työttömille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Palvelukeskuksissa on tarjolla mm. virkistys- ja harrastustoimintaa, opintopiirejä ja ohjattuja liikuntaryhmiä. Palvelukeskuksissa on myös tietokoneen käyttömahdollisuus, atk-opastusta sekä sosiaali- ja terveysneuvontaa. Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää selviä omissa kodeissaan. Palveluasumista järjestetään itsenäisissä asunnoissa tai ryhmäkotimuotoisessa asumisyksikössä.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut, asunnottomien palvelut
Mielenterveysasiakkaiden palveluasumista on lisätty vuosittain. Tänä vuonna hankitaan myös ns. kevyttä (light care) palveluasumista Niemikotisäätiöltä.
Asunnottomille, joilla monella on mielenterveys- ja päihdeongelma, on perustettu tuetun asumisen yksiköitä, joissa asukas saa yksilöllistä tukea. Joissakin yksiköissä noudatetaan yhteisöllisen asumisen periaatteita. Yksiköissä on kehitetty myös työtoimintaa, jotta asukkailla on mielekästä tekemistä.
Päihdehuollon palveluverkon kehitystyössä painotetaan ehkäisyä ja varhaista tukea sekä avopalveluja. A-klinikoilla on tarjolla ryhmämuotoista kuntoutusta erilaisille asiakasryhmille. Päivätoimintakeskusten rooli päihteettömän elämän tukena on myös merkittävä. Päivätoiminta on kustannustehokasta ja asiakasläheistä matalan kynnyksen toimintaa. Sosiaalivirastolla on päihdekuntoutujille suunnattuja päivätoimintakeskuksia eri puolilla kaupunkia.
Vammaisten palvelut
Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluista suuri osa perustuu eri tavoin järjestettyyn yhteisölliseen asumiseen.
Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen asiakkaista noin kaksi kolmasosaa asuu erilaisissa yhteisöllisissä palvelumuodoissa, kehitysvammaisten asumispalvelut ovat perustuneet lähes kokonaan ryhmäkotiasumiseen eli yhteisöasumiseen.
Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen (ASU) hankkeessa on kuultu kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän perheitään ja otettu huomioon heidän toiveitaan jo suunnitteluvaiheessa. Uudet ryhmäkodit on suunniteltu siten, että asukkaalla on mahdollisuus sekä itsenäisyyteen että yhteisöllisyyteen. Tilaratkaisut perustuvat siihen, että asukkailla on käytössään henkilökohtaisen asuntonsa lisäksi mahdollisuus yhteistilojen käyttöön.
Ryhmäasumisen lisäksi kehitetään kevyitä ja entistä yksilöllisempiä, lähipalveluihin tukeutuvia asumispalveluja. Itsenäisyyden lisääntyessä varmistetaan eri keinoin, että yksilöllisyys ei johda syrjäytymiseen.
Sekä vammaisille että kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla yhteisömuotoista päivätoimintaa. Monimuotoisen päivätoiminnan kehittäminen sisältyy mm. ASU-suunnitelmaan. Uutena tapana järjestää päivätoiminnan palveluja pilotoidaan henkilökohtaista budjetointia. Henkilökohtaisen budjetin avulla henkilö voi suunnitella oman päivätoimintansa nykyistä yksilöllisemmin ja suuntautua laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan.
Päivätoiminnan palveluja järjestetään kaikille palvelua hakeville henkilöille.
Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja kuljetustuki mahdollistavat suurelle joukolle vanhus- ja vammaisasiakkaita pääsyn kodin ulkopuolisiin toimintoihin ja näin osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä.
Edellisten lisäksi sosiaalivirasto tukee järjestöavustuksin yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka kehittävät monipuolista yhteisöllistä toimintaa ja palvelevat laajalti jäsenistöään.
Erilaiset matalan kynnyksen talot palveluineen tarjoavat suurelle joukolle asiakkaita luontevan mahdollisuuden liittyä lähiyhteisöönsä ja näin osaltaan ennaltaehkäisevät syrjäytymistä.
Terveyslautakunta on antanut on antanut asiasta oman lausuntonsa 23.8.2012 (§ 8). Terveyslautakunta on lausunnossaan käsitellyt aihetta mielenterveyskuntoutujien palvelujen näkökulmasta.
Esittelijä
Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnalta 30.11.2012 mennessä lausuntoa kaupunginhallitukselle alla olevasta kaupunginvaltuuston 6.6.2012 hyväksymästä sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamiseen liittyvästä valtuutettu Eija Loukoilan toivomusponnesta, joka kuuluu seuraavasti:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus järjestää pitkäaikaista tukea ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarpeeksi heille sopivia yhteisöllisiä avohoidon toimintamuotoja ja palveluasuntoja."
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149
tuula.poikonen(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätöshistoria
Terveyslautakunta 23.10.2012 § 257
HEL 2012-010138 T 00 00 03
Päätös
Terveyslautakunta päätti antaa pitkäaikaista tukea tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisille henkilöille tarkoitettujen avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen riittävyyttä koskevasta toivomusponnesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
"Virastojen välinen työnjako ja siihen suunnitellut muutokset
Terveyslautakunta toteaa, että Helsingissä tällä hetkellä voimassa olevan työnjaon mukaisesti terveyskeskus vastaa pääsääntöisesti mielenterveyskuntoutujien avohoidosta ja kuntouttavasta asumisesta sekä kaikkien 18 vuotta täyttäneiden kotisairaanhoidosta. Sosiaalivirasto vastaa pääsääntöisesti vammaisten, päihdeongelmaisten ja vanhusten avopalveluista ja erilaisista tuetuista asumispalveluista. Virastoilla on yhteinen SAS-toiminta (selvittely-arviointi-sijoitus) ja hoitoketjuryhmä, jotka huolehtivat kummankin viraston asiakkaiden sijoittumisesta eri asumismuotoihin.
Sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamisen yhteydessä yhdistetään 1.1.2013 alkaen mielenterveys- ja päihdepalveluja yhteen osastoon ja vanhus-, kotihoito-, sairaala- ja kuntoutuspalveluja toiseen osastoon vammaispalvelujen sijoittuessa kolmanteen osastoon. Tällöin tulee mahdolliseksi kehittää palveluja uudella tavalla nykyisten organisaatiorajojen muuttuessa ja osin poistuessa.
Tätä lausuntoa on valmisteltu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä ja sovittu, että tässä terveyslautakunnan lausunnossa käsitellään aihetta mielenterveyskuntoutujien osalta. Vanhusten, vammaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden osalta viitataan sosiaalilautakunnan vastaavaan lausuntoon. Kummatkin lautakunnat pitävät tärkeänä jo nykyisinkin toteutettavien, ponnessa mainittujen yhteisöllisten toimintamuotojen kehittämistä ja niiden riittävyyden arviointia.
Mielenterveyskuntoutujien avohoidon toimintamuodot
Terveyskeskuksen psykiatrisessa avohoidossa tarjotaan pitkäaikaista tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille hoito- ja kuntoutuspalveluja. Poliklinikoiden toimintaterapiassa on tarjolla myös toiminnallisia ryhmiä. Palvelut suunnitellaan ja jaksotetaan yksilöllisesti tehden moniammatillista ja potilasta ja hänen läheistään osallistavaa yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa erityisesti yhteisöllisten toimintamuotojen toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut
Mielenterveyskuntoutujien asuminen järjestetään ensisijassa kuntoutujan omassa kodissa riittävien ja tarpeenmukaisesti joustavien tukipalvelujen varassa. Henkilön on mahdollista saada psykiatrisen kotihoitotiimin palveluja. Kuntouttavia asumispalveluja voidaan tarjota silloin kun tavoitteena on siirtyä määräaikaisen kuntoutusjakson jälkeen itsenäisempään asumiseen.
Enemmän tukea tarvitseville on tarjolla palveluasumista, jonka paikkamäärää on viime vuosina lisätty, koska jonotusajat ovat olleet pitkiä. Paikkojen määrää tarkastellaan säännöllisesti toimintaa arvioitaessa.
Myös uusia asumismuotoja on kehitetty perustamalla mm. itsenäisen asumisen ja palveluasumisen välimaastoon sijoittuva asumispalveluyksikkö Niemikotisäätiön kanssa. Asumisryhmä-muotoisessa palvelussa lähekkäin sijaitsevissa, mutta erillisissä asunnoissa asuville kuntoutujille tarjotaan asumisen ja arkitoimintojen tukipalveluja. Asumisryhmäyksiköissä on myös yhteisiä toiminta- ja oleskelutiloja. Asumisratkaisuja valittaessa pyritään henkilölle takaamaan yhtäältä riittävä yksityisyys ja toisaalta tarvittava yhteisöllisyys hänen yksilöllisten toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.
Terveysvaikutusten arviointi
Mielenterveyskuntoutujien avohoidon palvelujen ja itsenäistä asumista tukevien palvelujen ja palveluasumisen tavoitteena on mahdollistaa toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä arki ja näin mahdollisuus elää täysipainoista ja itsenäistä elämää sairauden ja sen oireiden asettamissa rajoissa. Tämä edellyttää oikea-aikaisia ja riittäviä palveluja. Yhteisöllisten palvelujen avulla voidaan tukea henkilöä pitämään yllä yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteisöllisyys voi ehkäistä yksinäisyyttä ja ylläpitää ja kehittää sosiaalisia taitoja. Palvelujen riittämättömyys tai niiden kohtuuttoman pitkä jonottaminen voi olla terveydentilan ja toimintakyvyn kannalta haitallista."
Esittelijä
toimitusjohtaja
Matti Toivola
Lisätiedot
Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662
hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/7 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 376
Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta selvittää miesklinikan perustamisen tarve
HEL 2012-010114 T 00 00 03
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti antaa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.
Sosiaaliviraston peruspalveluja ei ole suunnattu erikseen miehille tai naisille. Sosiaalivirasto tarjoaa palveluja nuorille miehille yhdenvertaisesti osana kaikille tarkoitettuja palveluja. Joissakin palveluissa miesten osuus asiakaskunnasta on hyvinkin suuri. Esimerkiksi kaikista vuonna 2011 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes puolet (47,4 %) oli yksinasuvia miehiä. Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyä tukee se, että sosiaalityöntekijöiden asiakkaista nuoret, alle 25-vuotiaat ovat painopisteasiakkaita.
Helsingin kaupunki osallistuu Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalliin, joka tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoama mahdollisuus tavoittaa nuorten miesten koko ikäluokka, jolloin kaikilla on mahdollisuus hakeutua tukipalveluihin. Aikalisä -ohjaajina toimivat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaiset osana perustyötään. He tarjoavat tukea nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.
Kesäkuussa 2012 avatun Kampin kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Keskusteluihin hakeutuneista odotettua suurempi osa (46 %) on ollut miehiä. Kaikista keskusteluista yhteensä noin 400 keskustelua on johtanut erilaisiin toimenpiteisiin.
Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on tuonut päihdepalvelut entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Hanke on parantanut perusterveydenhuollossa toteutettavan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Päihdetyöntekijät kohtaavat terveysasemien asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminta vakinaistetaan vuonna 2013.
Erityisesti miehille tarkoitettuja palveluja ja miehiä tukevaa hyvinvointityötä tuottavat laajalti eri järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat, kuten Miessakit ry sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry.
Sosiaalilautakunta katsoo, että miesklinikan perustamiselle ei ole tarvetta. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäistään sosiaaliviraston peruspalveluissa, joita tarvittaessa täydentävät erilaiset yhteistyö- ja toimintamallit kuten Aikalisä sekä muiden toimijoiden erityisesti miehille suunnatut palvelut.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Timo Hakala, johtava kehittämiskonsultti, puhelin: 310 62404
timo.hakala(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee antaa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.
Sosiaaliviraston peruspalveluja ei ole suunnattu erikseen miehille tai naisille. Sosiaalivirasto tarjoaa palveluja nuorille miehille yhdenvertaisesti osana kaikille tarkoitettuja palveluja. Joissakin palveluissa miesten osuus asiakaskunnasta on hyvinkin suuri. Esimerkiksi kaikista vuonna 2011 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes puolet (47,4 %) oli yksinasuvia miehiä. Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyä tukee se, että sosiaalityöntekijöiden asiakkaista nuoret, alle 25-vuotiaat ovat painopisteasiakkaita.
Helsingin kaupunki osallistuu Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalliin, joka tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoama mahdollisuus tavoittaa nuorten miesten koko ikäluokka, jolloin kaikilla on mahdollisuus hakeutua tukipalveluihin. Aikalisä -ohjaajina toimivat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaiset osana perustyötään. He tarjoavat tukea nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.
Kesäkuussa 2012 avatun Kampin kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Keskusteluihin hakeutuneista odotettua suurempi osa (46 %) on ollut miehiä. Kaikista keskusteluista yhteensä noin 400 keskustelua on johtanut erilaisiin toimenpiteisiin.
Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on tuonut päihdepalvelut entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Hanke on parantanut perusterveydenhuollossa toteutettavan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Päihdetyöntekijät kohtaavat terveysasemien asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminta vakinaistetaan vuonna 2013.
Erityisesti miehille tarkoitettuja palveluja ja miehiä tukevaa hyvinvointityötä tuottavat laajalti eri järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat, kuten Miessakit ry sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry.
Sosiaalilautakunta katsoo, että miesklinikan perustamiselle ei ole tarvetta. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäistään sosiaaliviraston peruspalveluissa, joita tarvittaessa täydentävät erilaiset yhteistyö- ja toimintamallit kuten Aikalisä sekä muiden toimijoiden erityisesti miehille suunnatut palvelut.
Esittelijä
Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnalta 30.11.2012 mennessä lausuntoa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston 6.6.2012 hyväksymästä alla olevasta valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta. Lausunto on pyydetty myös terveyskeskukselta.
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kirjattujen tavoitteiden: terveyserojen kaventaminen ja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy, mukaista toimintaa suunniteltaessa selvitetään pikaisesti miesklinikan perustamisen tarve keskeisten kulkuyhteyksien varrella sijaitsevan terveysaseman yhteyteen.”
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Timo Hakala, johtava kehittämiskonsultti, puhelin: 310 62404
timo.hakala(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Kaupunginhallitus |
|
Päätöshistoria
Terveyslautakunta 23.10.2012 § 258
HEL 2012-010114 T 00 00 03
Päätös
Terveyslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle toivomusponnesta seuraavan sisältöisen lausunnon:
”Terveysasemien tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja järjestää tarpeellinen sairauksien hoito yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Terveysasemat vastaavat avosairaanhoidon, perhesuunnittelun, äitiys-, lasten- ja aikuistenneuvonnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, yritysterveydenhuollon ja merimiesterveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi terveysasemat tarjoavat foniatrisia ja puheterapiapalveluja, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja, terveyskeskuspsykologien palveluja ja perusterveydenhuollon ravitsemusterapeuttien sekä jalkojenhoitajien palveluja.
Helsingin terveysasemien palveluja käyttää vuoden aikana työikäisistä 20–64-vuotiaista miehistä keskimäärin 39 % ja naisista 53 %. Sukupuolten väliset erot palvelujen käytössä ovat suurimmillaan 20–34-vuotiailla. Terveysasemien avosairaanhoitoa käyttää vuoden aikana 20–34-vuotiaista miehistä noin neljänneksen pienempi osuus kuin naisista. Sukupuoli ei kuitenkaan itsenäisesti selitä terveysasemien avosairaanhoidon käyntimäärien eroja, sillä analysoitaessa käyntisyitä vuoden ajalta tuloksena on, että sukupuolierot häviävät, kun ikä ja potilaiden yleisimmät diagnoosit vakioidaan.
Ajokortti- ja kutsuntatarkastusten vuoksi terveystarkastuksessa käy 15–24-vuotiaista miehistä suurempi osuus kuin naisista. Miehet käyttävät naisia suhteellisesti enemmän päihdehuollon ja psykiatrisen laitoshoidon palveluja. 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet käyttävät terveysasemien ja HUS:n palveluja suhteellisesti enemmän kuin vastaavanikäiset naiset. Vaikka useammalla naisella on yli seitsemän kertaa vuodessa terveysasemilla toistuvia käyntejä, hoitajan vastaanotoilla yli seitsemän kertaa vuodessa käyneitä miehiä on suhteellisesti enemmän. Yksityislääkärin sairaanhoitokorvausten saajista miehiä on Helsingissä noin 37 %. Työterveyshuollon käytöstä ei sukupuolten osalta ole saatavissa tietoja.
Miehet tupakoivat naisia enemmän, mutta kouluterveyskyselyn perusteella nuorten miesten ja naisten tupakointierot ovat tasoittumassa. Miehet käyttävät alkoholia naisia yleisemmin ja enemmän. Terveydenhuollon vastaanotoilla käyvillä helsinkiläismiehillä on naisia yleisemmin vammoja, myrkytyksiä ja ulkoisista syistä johtuvia sairauksia ja tapaturmia. On viitteitä siitä, että terveysasemilla käyvien yksinasuvien, työttömien, pitkäaikaissairaiden ja useita riskitekijöitä omaavien joukossa miehet ovat yliedustettuja. Heidän tietämyksensä terveyteen vaikuttavista tekijöistä on vähäinen. Siitä huolimatta väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan naisille on miehiä tavallisempaa hakea asiantuntijan neuvoa ja psyykkistä sekä sosiaalista tukea avosairaanhoidon vastaanotolta.
Itse koetun terveydentilan ja objektiivisen terveydentilan välillä voi olla ristiriitaa. Helsingissä tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa miehet kokivat terveytensä hyväksi, vaikka he olivat stressaantuneita ja heillä oli useita psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja vaivoja. Tutkimukseen osallistuneista miehistä kaksi kolmasosaa oli ylipainoisia, 40 %:lla oli koholla oleva verenpaine, 40 % käytti alkoholia runsaasti ja yli puolet tupakoi. Siitä huolimatta yli puolet heistä arvioi oman terveytensä hyväksi. Valtakunnallisessa tutkimuksessa alle 35-vuotiaat miehet ovat ilmoittaneet kokevansa terveytensä paremmaksi kuin vastaavanikäiset naiset.
Miesten ylikuolleisuus liittyy alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen sekä erityisesti nuorilla miehillä tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin. Alkoholinkäytön ja tupakoinnin on arvioitu selittävän noin puolet miesten ja naisten elinajanodotteen erosta. Terveyskäyttäytymisen sukupuolierot ovat kuitenkin supistuneet ja kehitys viittaa siihen, että sukupuolten välinen kuolleisuusero supistunee tulevaisuudessa edelleen.
Useat tutkimukset osoittavat, että sukupuolesta riippumatta koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla on merkittävä vaikutus elintapoihin, terveyspalvelujen käyttöön ja terveyseroihin. Päivittäinen tupakointi on 20 prosenttiyksikköä yleisempää vähiten koulutusta saaneilla miehillä kuin ylimmän koulutusryhmän miehillä. Sekä naisilla että miehillä humalahakuisesti alkoholia käyttävien, tupakoivien ja vähän vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on ainoastaan perusasteen koulutuksen saaneilla suurempi kuin korkeasti koulutetuilla. Työntekijämiehillä alkoholikuolleisuus on noin nelinkertainen verrattuna ylempiin toimihenkilömiehiin. Päihdehoidossa on saatu viitteitä siitä, että saman sukupuolen yksilöiden väliset, hoitoon liittyvät erot voivat olla suurempia kuin erot sukupuolten välillä. Alimmissa tuloluokissa olevat käyttävät vähiten yksityislääkärin ja työterveyslääkärin palveluja ja eniten terveyskeskus-lääkärin palveluja.
Miesten ja naisten elinajan odotteen ero on kaventunut, mutta sosiaaliryhmien välinen ero on kasvanut. Elinajanodotteen ero työikäisten työttömien ja työllisten välillä on miehillä lähes kuusi vuotta ja naisilla noin kaksi vuotta. Helsingissä elinajanodotteen ero perusasteen suorittaneiden miesten ja naisten välillä on lähes kahdeksan vuotta, mutta korkea-asteen suorittaneiden miesten ja naisten välillä vähän yli neljä vuotta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyserojen kaventamishankkeen (TEROKA) mukaan terveyseroja on pyrittävä kaventamaan vaikuttamalla terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vaikuttavaan eriarvoisuuteen.
Terveyskeskus on lisännyt matalan kynnyksen palveluja sairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi. Helsingin kaupungin terveyskeskus kutsuu vuosittain kaikki sinä vuonna 40 vuotta täyttävät miehet terveystarkastukseen terveysriskien kartoittamiseksi. Kutsua noudattaa noin joka viides ja näistä terveystarkastukseen osallistuneista noin joka kolmannella ovat metabolisen oireyhtymän riskipisteet olleet koholla. Terveellinen kaupunginosa -hankkeen yhteydessä kokeiltiin terveyskortin käyttöönottoa. Kutsu kokeilla terveyskorttia lähetettiin 5000:lle 45–49-vuotiaalle. Terveyskortin käyttöön ottajista noin neljäsosa oli miehiä. Itäkeskuksessa toimiva terveyspysäkki tarjoaa ohjausta ja neuvontaa terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Terveyspysäkillä käyneistä vajaa kolmannes on miehiä.
Terveyskeskus ottaa aiempaa paremmin huomioon koko perheen, myös isien hyvinvoinnin neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Isien tupakointia seurataan neuvoloissa lasten 1-vuotistarkastusten yhteydessä ja oppilaiden perheiden tupakointia seurataan kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastuksia tehdään aiempaa enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa. Sähköisiä asiointipalveluja on lisätty. Hoidon tarpeen arviointi toteutuu terveysasemilla kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.
Miesklinikka viittaa vastaanottoon, joka tarjoaa palveluja vain miehille. Maassamme ei julkisella sektorilla ole miesklinikan nimellä tarjottavaa palvelua eikä miesklinikan toiminnan sisällöstä ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Ulkomailla sijaitsevista miesklinikoista merkittävä osa tarjoaa ensisijaisesti seksuaaliterveyteen liittyviä palveluja. Suomessa yksityisellä sektorilla eräät palvelujen tarjoajat ilmoittavat tarjoavansa miesklinikan palveluja, joista osa on perusterveydenhuoltoon ja osa erikoissairaanhoitoon kuuluvia.
Helsingin kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksissa miesten ja naisten välillä ei ole oleellisia eroja tyytyväisyydessä terveyskeskuksen palveluihin, ajan saantiin, odotusaikoihin, hoidon laatuun ja hyödyllisyyteen. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa asiakkaat eivät kannattaneet erillisiä miesten ja naisten vastaanottoja.
Terveyskeskus pyrkii edelleen kehittämään matalan kynnyksen palveluja terveysasemilla ja lyhentämään odotusaikoja. Lasten vanhempien elintapojen ja terveyden seurantaa on tehostettu mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Yhden oven periaatteen toteuttamiseksi terveysasemilla on psykiatrin ja päihdelääkärin konsultaatiotuella toimivat psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdehoitajan ja sosiaalineuvojan vastaanotot. Terveyskeskus pyrkii olemassa olevien resurssien sallimissa puitteissa seulomaan hoitoa tarvitsevia ja terveysasemien elintaparyhmät ovat muun muassa lisänneet yhteistyötä liikuntaviraston kanssa. Vaikka nimenomaan miehille ei ole tarjolla säännöllisiä kutsuja seulontoihin, terveystarkastukset ovat molempien sukupuolten saatavilla.
Uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa päihde- ja mielenterveyspalvelut tulevat olemaan samassa osastossa terveysasemien kanssa. Terveysasemien palvelujen riittävyydessä ei ole sukupuolten välillä eroa, mutta sukupuolten välillä on eroja sairauksien ilmaantuvuudessa ja hoitoon hakeutumisessa. Palvelujen peittävyyden tilastoinnissa pyritään sukupuoli ottamaan nykyistä paremmin huomioon. Miessukupuolen paremmin huomioon ottavaa työotetta voidaan lisätä terveysasemilla henkilökunnan koulutuksella. Yksinomaan tietyille kohderyhmille tarkoitetut perusterveydenhuollon palvelut eivät ole Suomessa yleistyneet eikä Suomessa ole julkisessa terveydenhuollossa pelkästään miehille tarkoitettua vastaanottotoimintaa. On pidetty päinvastoin linjana sitä, että normaalipalvelujärjestelmä olisi kaikkien käytettävissä. Terveysasemien palvelu on huomattavasti laaja-alaisempaa kuin urologiaan ja seksuaaliterveyteen keskittyvillä, yksityissektorilla toimivilla, miesklinikoilla. Edellä olevan selvityksen perusteella terveyslautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena miesklinikan perustamista."
Terveysvaikutusten arviointi:
Erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen ja ylikuolleisuus ovat vakava ongelma. Terveyskeskus pyrkii jatkossakin parantamaan miehille tarjottavia palveluja siten, että palveluihin pääsyä helpotetaan ja yksinkertaistetaan sekä tarjotaan sellaisia matalan kynnyksen palveluja, joissa tutkimuksen ja hoidon alkuun saattaminen on mutkatonta. Nuorten miesten syrjäytyminen ja ylikuolleisuus eivät ole ainoastaan terveydenhuollon keinoin vältettävissä, vaan vaativat useiden yhteiskunnan instituutioiden yhteistyötä. Terveyseroja voidaan kaventaa muun muassa terveyspolitiikan keinoin sekä terveysvalistuksella lisäämällä väestön tietoisuutta. Ei ole ilmeistä, että miesklinikan perustaminen vähentäisi nuorten miesten syrjäytymistä tai kaventaisi väestöryhmien terveyseroja.
Esittelijä
toimitusjohtaja
Matti Toivola
Lisätiedot
Juha Nyman, erityissuunnittelija, puhelin: 310 70198
juha.nyman(a)hel.fi
Raija Puustinen, terveysasemien johtaja vs., puhelin: 310 42700
raija.puustinen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/8 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 377
Kuntalisän maksaminen yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle 1.1.2013 alkaen
HEL 2012-014240 T 05 02 09
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti, että kotihoidon tukeen oikeutetulle yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle maksetaan hakemuksesta 134,55 euroa kuukaudessa 1.1.2013 alkaen Helsinki-lisää siltä ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tuen maksu lopetetaan, jos lapsi tänä aikana aloittaa perusopetuksen.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Pirjo Verta, yksityisen päivähoidon asiantuntija, puhelin: 310 43206
pirjo.verta(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Päivähoidon vastuualue |
|
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee, että kotihoidon tukeen oikeutetulle yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle maksetaan hakemuksesta 134,55 euroa kuukaudessa 1.1.2013 alkaen Helsinki-lisää siltä ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tuen maksu lopetetaan, jos lapsi tänä aikana aloittaa perusopetuksen.
Esittelijä
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa 20.12.1996/1128 (3 §) todetaan, että ottovanhemmilla on oikeus lasten kotihoidon tukeen, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on ensimmäinen maksupäivä mukaan lukien kulunut kaksi vuotta. Adoptiovanhemmilla on oikeus näin ollen hakea kotihoidon tukea myös yli kolmevuotiaasta lapsesta siihen saakka, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitoraha maksetaan aina kuten alle kolmevuotiaalle. Oikeus päättyy viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa perusopetuksen.
Helsingin kotihoidon tuen kuntalisät määräytyvät vanhempainrahakauden jälkeen lapsen iän mukaan seuraavasti:
- 264 euroa/kk siihen asti, kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta
- 218,64 euroa/kk siihen asti, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta
- 134,55 euroa/kk 2-3 -vuotiaasta lapsesta.
Adoptioperheet ry:n mukaan Helsingissä on vuosittain noin kolmekymmentä perhettä, joiden adoptoitu lapsi on yli kolmevuotias kotihoidon tukeen oikeuttavana ajanjaksona. Kuntalisän ehtoja tulisi muuttaa siten, että adoptiovanhemmat voisivat saada kotihoidon tuen kuntalisää 134,55 euroa myös yli kolmevuotiaasta lapsesta. Sitä maksettaisiin siihen asti, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tukea maksetaan kuitenkin alle kaksi vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa perusopetuksen. Vuositasolla adoptiolasten kuntalisään arvioidaan enimmillään käytettävän noin 50 000 euroa. Tähän varaudutaan laadittaessa varhaiskasvatusviraston käyttösuunnitelmaa vuodelle 2013.
Kotihoidon tukeen oikeutetulle yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle maksettavan kuntalisän maksatus suoritettaisiin kaupungin toimesta, sillä Kansaneläkelaitoksen järjestelmissä ei tätä kuntalisän maksatuksen vaihtoehtoa ole. Maksatuksen hoitaminen tuottaa jonkin verran hallinnollisia kustannuksia.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Pirjo Verta, yksityisen päivähoidon asiantuntija, puhelin: 310 43206
pirjo.verta(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Päivähoidon vastuualue |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/9 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 378
Sosiaaliviraston kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon hankinta
HEL 2012-002674 T 02 08 02 00
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti käydyn tarjouskilpailun tuloksena:
- Todeta että tarjouskilpailussa saatiin tarjoukset yhdeksältä palveluntuottajalta.
- Todeta että kaikkien palveluntuottajien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.
- Valita kehitysvammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.
- Valita vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.
- Tehdä valittujen tarjoajien kanssa puitesopimukset ajalle 1.1.2013-31.12.2016 tarjousten mukaisilla arvonlisäverottomilla hinnoilla.
Samalla sosiaalilautakunta päätti, että hankintasopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa allekirjoittaa tilaajan puolesta perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096
hannele.rahkala(a)hel.fi
Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149
tuula.poikonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Liite 1.pdf |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tarjoajat | Esitysteksti |
Hankintayksikkö | Esitysteksti |
Aikuisten palvelujen vastuualue, vammaistyö | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee käydyn tarjouskilpailun tuloksena:
- Todeta että tarjouskilpailussa saatiin tarjoukset yhdeksältä palveluntuottajalta.
- Todeta että kaikkien palveluntuottajien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.
- Valita kehitysvammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.
- Valita vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.
- Tehdä valittujen tarjoajien kanssa puitesopimukset ajalle 1.1.2013-31.12.2016 tarjousten mukaisilla arvonlisäverottomilla hinnoilla.
Samalla sosiaalilautakunta päättänee, että hankintasopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa allekirjoittaa tilaajan puolesta perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja.
Esittelijä
Tarjouskilpailu
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto käynnisti kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoitoa koskevan tarjouskilpailun sosiaalilautakunnan hyväksyttyä hankinnan periaatteet ja ehdot päätöksellään 6.3.2012 (75 §).
Tarjouskilpailun kohteena olivat kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoito toteutettuna asumisyksikössä, leiritoimintana sekä kotona, arkipäivisin ja viikonloppuisin.
Tarjouskilpailu koski uusia palvelunostoja.
Tarjouskilpailu toteutettiin julkisista hankinnoista annetun lain mukaisella neuvottelumenettelyllä. Hankintailmoitus julkaistiin HILMA-tietokannassa 26.3.2012. Hankintailmoitus julkaistiin myös sosiaaliviraston Internet-sivuilla.
Kilpailutuksen kulku
Lyhytaikaishoidon hankinta on suunniteltu vuoropuhelussa markkinoiden ja asiakkaiden omaisten kanssa. Palveluntuottajille järjestettiin ideointi- ja innovaatiopäivä 1.11.2011 ja omaisille vastaavanlainen päivä 9.1.2012. Asiaa käsiteltiin keväällä 2012 vammaisneuvostossa. Hankinta tehtiin neuvottelumenettelyllä. Menettelyn ansiosta palvelutarjonta on monipuolistunut.
Määräaikaan mennessä neuvottelumenettelyyn saatiin 9 osallistumishakemusta seuraavilta palveluntuottajilta:
- Attendo Oy
- Autismisäätiö
- Folkhälsan Syd Ab
- Invalidiliiton Asumispalvelut Oy
- KVPS TUKENA Oy
- Mehiläinen Oy
- Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
- Rinnekoti-Säätiö
- Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.
Tarjousasiakirjat ovat nähtävänä sosiaalilautakunnan kokouksessa.
Kaikki osallistumishakemuksen jättäneet palveluntuottajat täyttivät osallistujille määritellyt vähimmäisvaatimukset ja heidät kutsuttiin neuvotteluihin. Neuvottelujen jälkeen todettiin, että kaikille osallistujille voidaan lähettää tarjouspyyntö. Kaikki 9 palveluntuottajaa lähettivät tarjouksensa määräaikaan mennessä.
Tarjoukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa:
1. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
2. Tarjousten vertailu.
Tarjouspyynnön mukaisesti tarjouksen on oltava muodoltaan ja sisällöltään tarjouspyynnön mukainen. Muussa tapauksessa tarjous tulee hylätä tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Jättäessään tarjouksen palveluntuottaja sitoutuu osallistumispyynnössä esitettyihin palvelun vähimmäisvaatimuksiin. Vähimmäisvaatimukset koskivat mm. kokemusta vastaavasta palveluntuotannosta, vastuuhenkilöiden koulutusta, toimitilojen sijaintia ja saatavuutta. Palvelulle asetettavia vaatimuksia arvioitiin tarjousten mukana toimitettujen tarjouslomakkeiden ja selvitysten perusteella.
Tarjousvertailu
Tarjousvertailussa vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Hinnan painoarvoksi oli asetettu 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Tarjoukset vertailtiin ja pisteytettiin esityslistan tämän asian liitteessä 1 ilmenevällä tavalla. Pisteet laskettiin tarjouspyynnössä esitetyin perustein.
Kilpailutuksen tulos ja sopimukset
Puitejärjestelyyn esitetään valittavaksi liitteen 1 mukaiset palveluntuottajat kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, jossa on huomioitu sekä laatu että hinta. Valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään nelivuotiset puitesopimukset ajalle 1.1.2013 - 31.12.2016.
Puitejärjestelyssä sosiaalivirasto ostaa tarvitsemansa määrän palvelua kunkin asiakkaan tarpeiden mukaista palvelumuotoa tarjoavalta kokonaistaloudellisesti edullisimmalta palveluntuottajalta.
Ne tarjoajat, jotka ovat tehneet tarjouksen, jonka mukaan palvelu on myöhemmin alkavaa, voivat solmia sopimuksen vasta sen jälkeen, kun kaikki palvelun tuotantoedellytykset ovat olemassa ja ne on tarkastettu.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096
hannele.rahkala(a)hel.fi
Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149
tuula.poikonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Liite 1.pdf |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Palveluntuottajat | Esitysteksti |
Hankintayksikkö | Esitysteksti |
Aikuisten palvelujen vastuualue, vammaistyö | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Sosiaalilautakunta 06.03.2012 § 75
HEL 2012-002674 T 02 08 02 00
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen ja hyväksyä kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon hankintaa koskevan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096
hannele.rahkala(a)hel.fi
Tuomas Päivinen, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 64518
tuomas.paivinen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/10 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 379
Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankintapäätöksen oikaisu
HEL 2012-002063 T 02 08 02 00
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä Esperi Care Oy:n oikaisuvaatimuksen ja oikaista 2.10.2012 tekemänsä päätöksen (329 §) siten, että Esperi Care Oy:n tarjous Tilkka 3AD yksiköstä otetaan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävänä tarjousvertailuun. Edelleen lautakunta päätti valita Esperi Care Oy:n tarjoaman Tilkka 3AD yksikön muistisairaiden suomenkielisten palveluasumisyksikköjen puitejärjestelyyn sopimuskaudeksi 1.1.2013 – 31.12. 2016 ja muuttaa sen johdosta valittujen yksikköjen vertailupisteiden mukaista sijoitusjärjestystä pöytökirjan tämän asian liitteen 2 mukaiseksi.
Esittelijä
Paavo Voutilainen
sosiaalijohtaja
Lisätiedot
Maritta Jääskeläinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 43121
maritta.jaaskelainen(a)hel.fi
Tuulikki Siltari, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 310 69984
tuulikki.siltari(a)hel.fi
Liitteet
1 | HEL 2012-002063hankintaoikaisu Esperi Care Oy |
2 | a Muistisairaat suomenkieliset 30 10 2012.pdf |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Esperi Care Oy | Esitysteksti |
Tarjoajat | Esitysteksti |
Vanhusten palvelujen vastuualue | Esitysteksti |
Hallinto- ja kehittämiskeskus | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee hyväksyä Esperi Care Oy:n oikaisuvaatimuksen ja oikaista 2.10.2012 tekemänsä päätöksen (329 §) siten, että Esperi Care Oy:n tarjous Tilkka 3AD yksiköstä otetaan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävänä tarjousvertailuun. Edelleen lautakunta päättänee valita Esperi Care Oy:n tarjoaman Tilkka 3AD yksikön muistisairaiden suomenkielisten palveluasumisyksikköjen puitejärjestelyyn sopimuskaudeksi 1.1.2013 – 31.12. 2016 ja muuttaa sen johdosta valittujen yksikköjen vertailupisteiden mukaista sijoitusjärjestystä esityslistan tämän asian liitteen 2 mukaiseksi.
Esittelijä
Sosiaalilautakunta päätti 2.10.2012 (329 §) vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankinnasta. Päätöksellä mm. hylättiin Esperi Care Oy:n Tilkka 3AD yksikköä koskeva tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana.
Esperi Care Oy (jäljempänä Esperi) toimitti määräajan kuluessa oikaisuvaatimuksen, joka on tämän asian liitteenä 1. Sosiaalilautakunnan päätös 2.10.2012 (329 §) on oikaisuvaatimuksen liitteenä 1.
Oikaisuvaatimus ja sen perustelut
Esperi vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että Helsingin kaupunki korjaa tekemänsä päätöksen siltä osin kuin se koskee Tilkka 3AD yksikköä koskevan tarjouksen hylkäämistä.
Esperi toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että se on hankintayksikön pyynnöstä täsmentänyt 18.6.2012 tarjoustaan Tilkka 3AD yksiköstä tarjotun paikkamäärän ja asukashuoneiden osalta niin, että tarjottuja paikkoja on 14, joista 12 yhden hengen huoneissa ja kaksi kahden hengen huoneessa. Täsmennyksen jälkeen tarjouksen voi katsoa selkeästi täyttävän tarjouspyynnön vaatimuksen siitä, että asukaspaikkoja kahden hengen huoneissa on enintään 20%.
Hankintayksikön kannanotto
Hankintayksikkö on 11.6.2012 päivätyssä täsmennyspyynnössään pyytänyt Esperiä tarkentamaan mm. Tilkka 3AD yksikön paikkamäärästä ja asukashuoneista annettuja tietoja ja Esperi on vastannut annettuun määräaikaan mennessä. Täsmennys on osoittanut tarjouksen olevan tarjouspyynnön mukainen, mutta sitä ei ole kuitenkaan huomioitu lopullisessa tarjousten tarkistuksessa.
Hankintayksikkö katsoo, että Esperin Tilkka 3AD yksikköä koskevan tarjouksen hylkääminen on tapahtunut vahingossa ja että Esperin oikaisuvaatimus on hyväksyttävä.
Esittelijä
Paavo Voutilainen
sosiaalijohtaja
Lisätiedot
Maritta Jääskeläinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 43121
maritta.jaaskelainen(a)hel.fi
Tuulikki Siltari, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 310 69984
tuulikki.siltari(a)hel.fi
Liitteet
1 | HEL 2012-002063hankintaoikaisu Esperi Care Oy |
2 | a Muistisairaat suomenkieliset 30 10 2012.pdf |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Esperi Care Oy | Esitysteksti |
Tarjoajat | Esitysteksti |
Vanhusten palvelujen vastuualue | Esitysteksti |
Hallinto- ja kehittämiskeskus | Esitysteksti |
Päätöshistoria
Sosiaalilautakunta 02.10.2012 § 329
Pöydälle 18.9.2012
HEL 2012-002063 T 02 08 02 00
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankinnasta käydyn tarjouskilpailun johdosta seuraavaa:
- sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle Mentis Care Oy:n sekä Koti-Medi Oy:n, koska ne eivät täytä tarjouspyynnössä tarjoajille asetettuja edellytyksiä,
- hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomina seuraavat tarjoukset (tarjousnumero, tarjoaja, tarjottu yksikkö):
3. Debora Oy Hoivakoti Harmonia
4. Esperi Care Oy Tilkka 3AD
4. Esperi Care Oy Tilkka ryhmäkodit
4. Esperi Care Oy Vanhalinna 1
28. Patolakoti Oy Olkihattu
28. Patolakoti Oy Pohjantähti
28. Patolakoti Oy Uusi, vuonna 2014 valmistuva yksikkö
29. Ratamokoti Uusi, valmistuva yksikkö
- valita puitesopimustuottajiksi sopimuskaudelle 1.1.2013–31.12.2016 tarjousten mukaisin arvonlisäverottomin hinnoin seuraavat palveluntuottajat ehdolla, että palveluntuottajat esittävät ennen sopimuksen allekirjoittamista selvityksen tarjouspyynnön vaatimusten täyttymisestä:
Attendo Oy
Coronaria Hoitoketju Oy
Esperi Care Oy
Finlands Svenska Söndagsskolförbund r.f.
Folkhälsan Syd Ab
Gaius-säätiö
HDL Hoiva Oy
Helenan vanhainkodin säätiö
Helsingfors svenska metodistförsamling
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Hoitokoti Päiväkumpu Oy
Hoiva Sofia Oy
Ilmari Helanderin Vanhusten säätiö
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy
Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry
Kantti ry
Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry
Käpyrinne ry
Länsi-Helsingin Lähimmäispalvelu Leevi ry
Mainio Vire Oy
Mediverkko Hoivapalvelut Oy
Mefys Oy
Miinan Hoitolat Oy
Omakotisäätiö
Saga Care Finland Oy
Stiftelsen Blomsterfonden i Helsingfors
Stiftelsen Brummerska Hemmet
Stiftelsen Silviahemmet r.s
Uudenmaan Seniorikodit Oy
Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry
Yrjö ja Hanna Oy
Paikat ostetaan pöytäkirjan tämän asian liitteen numero 5 mukaisessa järjestyksessä tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisuusvertailussa parhaiten sijoittuneilta puitesopimustuottajilta.
Lisäksi sosiaalilautakunta päätti, että hankintasopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa allekirjoittaa tilaajan puolesta vanhuspalvelujohtaja, ja että mahdollisesta option käytöstä päättää virastopäällikkö.
Hankinnan kokonaisarvo hankintakaudelta (ilman optiota) on noin 131–168 miljoonaa euroa ja vuositasolla 33–42 miljoonaa euroa. Palvelu on arvonlisäverotonta sosiaalipalvelua.
Käsittely
02.10.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Merkittiin, että esittelijä teki seuraavat korjaukset esityslistan liitteisiin 2 ja 3: Korjaus koskee vain Omakotisäätiötä eli liitettä 2 hankinnan kohde a) muistisairaat suomenkieliset ja liitettä 3 laadunhallinnan kuvaus. Liitteessä 3 oli Omakotisäätiöllä aikaisemmin 0 pistettä, nyt korjauksen jälkeen 3 pistettä. Omakotisäätiö oli alun perin vertailusijoituksessa sijalla 44, korjauksen jälkeen sijalla 39 eli muutos on 5 sijaa ylös päin liitteessä 2. Omakotisäätiön vertailupisteet ovat muuttuneet seuraavasti:
yhteensä hinta laatu
alkuperäinen 73,40 68,40 5,00
korjattu tilanne 76,40 68,40 8,00
Merkittiin, että kokouksessa jaettiin korjatut esityslistan liitteet 2 ja 3, jotka otettiin pöytäkirjan tämän asian liitteiksi 5 ja 6.
Korjattiin kirjoitusvirheenä Esittelijä-osion Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen -nimisen luvun toisen kappaleen viimeisessä virkkeessä esiintyvä teksti "15 palveluntuottajalta" kuulumaan: "19 palveluntuottajalta".
Merkittiin, että ostopalvelupäällikkö Tuulikki Siltari oli kokouksessa läsnä asiantuntijana tätä asiaa käsiteltäessä.
18.09.2012 Pöydälle
06.03.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
21.02.2012 Pöydälle
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Maritta Jääskeläinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 43121
maritta.jaaskelainen(a)hel.fi
Tuulikki Siltari, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 310 69984
tuulikki.siltari(a)hel.fi
Kari Laakoli, johdon laskentatoimen asiantuntija, puhelin: 310 24137
kari.laakoli(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/11 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 380
Sosiaalijohtajan tehtävien hoitaminen 20.-21.12.2012
HEL 2012-015330 T 00 01 00
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti, että sosiaalijohtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviä hoitaa 20.-21.12.2012 vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Mauno Rönkkö.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Katriina Ilmonen, hallintosihteeri, puhelin: 310 43492
katriina.ilmonen(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja |
|
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee, että sosiaalijohtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviä hoitaa 20.-21.12.2012 vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Mauno Rönkkö.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
Otteet
Ote |
|
Vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/12 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 381
Ilmoitusasiat
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.
Esittelijä
Sosiaalilautakunta tiedottaa seuraavat päätökset ja muut tiedotusluonteiset asiat (asiakirjat ovat nähtävänä sosiaalilautakunnan kokouksessa):
Kvsto 10.10.2012 § 319 Laajasalon kortteleiden nro 49277 - 49280 ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä puisto- ja katualueen (Kruunuvuorenranta, mm. palvelutalokortteli) asemakaavan muuttaminen (nro 12080)
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/13 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 382
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Lapsi- ja perhejaosto 4/8.11.2012
Toinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto 9/12.11.2012
Vs. sosiaalijohtaja 38/16.11.2012
174 § Tihan tietojenkäsittelynsuunnittelijan oikeuttaminen käyttämään työtehtävissä etäyhteyttä
175 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastopäällikön oikeuttaminen käyttämään taskutoimistoa
176 § Vanha Viertotie 22:n kalusteet
Päivähoidon johtaja 21/16.11.2012
49 § Päiväkoti Sakaran päiväkoti- ja toimistokalusteet
50 § Päivähoitoyksikkö Satakielen päiväkodin johtajan viran täyttäminen
Hallinto- ja kehittämisjohtaja 17/16.11.2012
25 § Sosiaalineuvonnan sulkeminen henkilöstön kehittämis- ja joululounaspäivänä
Pöytäkirjanote ao. viranhaltijoille.
Käsittely
Esittelijä poisti päätösehdotuksestaan vs. sosiaalijohtajan päätöksistä seuraavan kohdan:
"177 § Osallistuminen HelsinkiMission Pelastakaa Lapset -hankkeeseen vuosille 2012 - 2015"
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Lapsi- ja perhejaosto 4/8.11.2012
Toinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto 9/12.11.2012
Vs. sosiaalijohtaja 38/16.11.2012
174 § Tihan tietojenkäsittelynsuunnittelijan oikeuttaminen käyttämään työtehtävissä etäyhteyttä
175 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastopäällikön oikeuttaminen käyttämään taskutoimistoa
176 § Vanha Viertotie 22:n kalusteet
177 § Osallistuminen HelsinkiMission Pelastakaa Lapset -hankkeeseen vuosille 2012 - 2015
Päivähoidon johtaja 21/16.11.2012
49 § Päiväkoti Sakaran päiväkoti- ja toimistokalusteet
50 § Päivähoitoyksikkö Satakielen päiväkodin johtajan viran täyttäminen
Hallinto- ja kehittämisjohtaja 17/16.11.2012
25 § Sosiaalineuvonnan sulkeminen henkilöstön kehittämis- ja joululounaspäivänä
Pöytäkirjanote ao. viranhaltijoille.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
| Sosj/14 | |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
§ 383
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti, ettei se ota seuraavia sosiaalijohtajan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Sosiaalijohtaja 39/19.11.2012
178 § Lapsiperheiden kotipalvelu -kehittämishankkeeseen liittyvä verkkopalveluprototyypin hankinta
Pöytäkirjanote ao. viranhaltijalle.
Esittelijä
vs. sosiaalijohtaja
Helinä Hulkkonen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Sosiaalilautakunta päättänee, ettei se ota seuraavia sosiaalijohtajan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
Sosiaalijohtaja 39/19.11.2012
178 § Lapsiperheiden kotipalvelu -kehittämishankkeeseen liittyvä verkkopalveluprototyypin hankinta
Pöytäkirjanote ao. viranhaltijalle.
Esittelijä
vs. sosiaalijohtaja
Helinä Hulkkonen
Lisätiedot
Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460
anneli.levanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 21/2012 | (67) |
Sosiaalilautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 20.11.2012 |
| |
|
|
|
Sosiaalilautakunta
|
|
Sirkku Ingervo puheenjohtaja |
|
|
|
Anneli Levänen pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Jouko Kajanoja | Mikko Virkamäki |
|
|
|
|
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 28.11.2012 ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan 370, 372-376 ja 381-383 §:t
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
2
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Pöytäkirjan 371 §
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
3
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 377 ja 380 §:t
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
4
OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 378 §
Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.
Oikaisuvaatimusaika
Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.
Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla
- hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.
Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE
Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.
Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Sähköpostiosoite: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Faksinumero: | 029 56 43314 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 43300 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.
Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Odotusaika
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.
Oikeudenkäyntimaksu
Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
5
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 379 §
Mikäli hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintapäätöstä muutetaan, on asianosaisella oikeus valittaa päätöksestä markkinaoikeudelle.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.
Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Sähköpostiosoite: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Faksinumero: | 029 56 43314 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 43300 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.
Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Oikeudenkäyntimaksu
Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama) |
| (09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi) |
| (09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi) |
| (09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi) |
| (09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
ANVISNINGAR FÖR SÖKANDE AV ÄNDRING
1
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
§ 370, 372-376 och 381-383 i protokollet
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
2
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
§ 371 i protokollet
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
3
Anvisningar om hur man begär omprövning
§ 377 och 380 i protokollet
Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.
Rätt att begära omprövning
Omprövning får begäras
- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av kommunmedlemmarna
Den tid inom vilken omprövning ska begäras
Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.
Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.
En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.
Omprövningsmyndighet
Omprövning begärs hos Helsingfors socialnämnd.
Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB10 |
| 00099 HELSINGFORS STAD |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
| Norra esplanaden 11-13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 (Allmän förvaltning, Energi och Hamnen) |
| (09) 310 13701 (Stadsplanerings- och fastighetsväsendet) |
| (09) 310 13702 (Byggnads- och miljöväsendet) |
| (09) 310 13703 (Bildnings- och personalväsendet) |
| (09) 310 13704 (Social- och hälsovårdsväsendet) |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Formen för och innehållet i begäran om omprövning
Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I begäran om omprövning ska uppges
- det beslut som begäran om omprövning gäller
- hurdan omprövning som begärs
- på vilka grunder omprövning begärs
- vem som begär omprövning
- på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta
- kontaktuppgifter till den som begär omprövning
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor
4
ÄNDRING I UPPHANDLINGSBESLUT
§ 378 i protokollet
Den som är missnöjd med beslutet kan söka ändring i beslutet genom att begära upphandlingsrättelse eller genom att anföra besvär hos marknadsdomstolen eller genom att göra både och.
1 ANVISNINGAR OM BEGÄRAN OM UPPHANDLINGSRÄTTELSE
Den tid inom vilken upphandlingsrättelse ska begäras
Parten ska lämna in begäran om upphandlingsrättelse inom 14 dagar efter att ha fått del av den upphandlande enhetens beslut eller avgörande i ett upphandlingsförfarande.
Ett överklagande hos marknadsdomstolen hindrar inte att upphandlingsrättelse begärs.
Vid användning av den elektroniska kontaktinformationen anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet den dag det elektroniska meddelandet står till mottagarens förfogande i dennes mottagarapparat på ett sådant sätt att meddelandet kan hanteras.
Om delgivningen sker brevledes per post till mottagaren, anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte anbudssökanden eller anbudsgivaren visar att delgivningen har skett vid en senare tidpunkt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i den tid inom vilken upphandlingsrättelse ska begäras. Begäran om upphandlingsrättelse ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.
Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om upphandlingsrättelse inlämnas första vardagen därefter.
Rättelsemyndighet
Upphandlingsrättelse begärs hos Helsingfors stads socialnämnd.
Rättelsemyndighetens kontaktuppgifter är:
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Formen för och innehållet i begäran om upphandlingsrättelse
Begäran om upphandlingsrättelse ska göras skriftligt. I begäran om upphandlingsrättelse ska uppges
- det beslut eller andra avgörande av den upphandlande enheten som begäran om upphandlingsrättelse gäller
- hurdana ändringar som söks
- på vilka grunder upphandlingsrättelse begärs
Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
Rättelsesökandens namn och kontaktuppgifter ska uppges i begäran om upphandlingsrättelse. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om begäran om upphandlingsrättelse har upprättats av någon annan, ska också hans namn och kontaktuppgifter uppges i begäran.
Till begäran om upphandlingsrättelse ska fogas de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
2 BESVÄRSANVISNING TILL MARKNADSDOMSTOLEN
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.
Vid användning av den elektroniska kontaktinformationen anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet den dag det elektroniska meddelandet står till mottagarens förfogande i dennes mottagarapparat på ett sådant sätt att meddelandet kan hanteras.
Om delgivningen sker brevledes per post till mottagaren anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte anbudssökanden eller anbudsgivaren visar att delgivningen har skett vid en senare tidpunkt.
Anhängiggörande av en upphandlingsrättelse påverkar inte den tidsfrist under vilken en part har rätt att överklaga beslutet genom besvär hos marknadsdomstolen.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Begäran om upphandlingsrättelse ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast tidsfristens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos marknadsdomstolen.
Marknadsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Postadress: | Banbyggarvägen 5 |
| 00520 HELSINGFORS |
Faxnummer: | 029 56 43314 |
Besöksadress: | Banbyggarvägen 5 |
Telefonnummer: | 029 56 43300 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut som besvärsskriften gäller
- till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks
- på vilka grunder ändring söks
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten
Underrättelse om besvären till den upphandlande enheten
Den som anför besvär eller dennes företrädare ska skriftligt underrätta den upphandlande enheten om att ärendet förs till marknadsdomstolen. Underrättelsen ska lämnas senast då besvären över upphandlingen lämnas in till marknadsdomstolen.
Underrättelsen ska lämnas på adressen:
Väntetid
Vid upphandling som överstiger EU-tröskelvärdena får upphandlingskontrakt slutas tidigast 21 dagar efter att anbudssökanden eller anbudsgivaren har fått eller anses ha fått del av beslutet och besvärsanvisningen.
Rättegångsavgift
Marknadsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 226 euro för behandlingen av ärendet.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
5
BESVÄRSANVISNING
§ 379 i protokollet
Om upphandlingsbeslutet ändras med anledning av begäran om upphandlingsrättelse, har sökanden rätt att anföra besvär över beslutet hos marknadsdomstolen.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.
Vid användning av den elektroniska kontaktinformationen anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet den dag det elektroniska meddelandet står till mottagarens förfogande i dennes mottagarapparat på ett sådant sätt att meddelandet kan hanteras.
Om delgivningen sker brevledes per post till mottagaren anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte anbudssökanden eller anbudsgivaren visar att delgivningen har skett vid en senare tidpunkt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsmyndighet
E-postadress: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Postadress: | Banbyggarvägen 5 |
| 00520 HELSINGFORS |
Faxnummer: | 029 56 43314 |
Besöksadress: | Banbyggarvägen 5 |
Telefonnummer: | 029 56 43300 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut som besvärsskriften gäller
- till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks
- på vilka grunder ändring söks
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten
Underrättelse om besvären till den upphandlande enheten
Den som anför besvär eller dennes företrädare ska skriftligt underrätta den upphandlande enheten om att ärendet förs till marknadsdomstolen. Underrättelsen ska lämnas senast då besvären över upphandlingen lämnas in till marknadsdomstolen.
Underrättelsen ska lämnas på adressen:
Rättegångsavgift
Marknadsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 226 euro för behandlingen av ärendet.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 7000 | Toinen linja 4 A | +358 9 310 4011 | 0201256-6 | FI5780001300061638 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 53 | Faksi |
| Alvnro |
sosiaalivirasto@hel.fi | www.hel.fi/sosiaalilautakunta | +358931043717 |
| FI02012566 |
|
|