Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

 

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

 

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

Kokousaika

20.11.2012 16:15 - 17:04

 

 

Kokouspaikka

Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1

Läsnä

Jäsenet

Ingervo, Sirkku

puheenjohtaja

Valtonen, Olli

varapuheenjohtaja
poistui 17:00, poissa: 382§, 383§

Brettschneider, Gunvor

 

Kajanoja, Jouko

 

Mäki, Terhi

 

Paavolainen, Sara

 

Valpas, Antti

 

Helminen, Andreas

varajäsen

Ruhala, Heidi

varajäsen
poissa 374§

Skoglund, Riitta

varajäsen

Virkamäki, Mikko

varajäsen

Muut

Rautava, Risto

kaupunginhallituksen edustaja

Voutilainen, Paavo

sosiaalijohtaja

Etholén-Rönnberg, Merja

vs. vanhuspalvelujohtaja

Hulkkonen, Helinä

aikuispalvelujohtaja

Liljelund, Ulla

ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikkö

Lounatvuori, Sisko

vs. perhepalvelujohtaja

Nordman, Roger

henkilöstön edustaja

Rönkkö, Mauno

vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja

Kopomaa-Weymarn, Mervi

vs. viestintäpäällikkö

Levänen, Anneli

hallintopäällikkö

Lakkavaara, Hannele

vs. päivähoidon johtaja

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

 

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

 

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

§

Asia

 

370

Sosj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

371

Sosj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

372

Sosj/3

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. vanhuspalveluohjelman tekemistä koskevasta valtuustoaloitteesta

373

Sosj/4

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koulujen käyttöä asukastoiminnassa koskevasta valtuutettu Pekka Saarnion aloitteesta

374

Sosj/5

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Tapaninvainion Kapun korttelitalohanketta koskevasta valtuutettu Ingervon ym. valtuustoaloitteesta

375

Sosj/6

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Eija Loukoilan toivomusponnesta yhteisöllisen avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen järjestämisestä

376

Sosj/7

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta selvittää miesklinikan perustamisen tarve

377

Sosj/8

Kuntalisän maksaminen yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle 1.1.2013 alkaen

378

Sosj/9

Sosiaaliviraston kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon hankinta

379

Sosj/10

Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankintapäätöksen oikaisu

380

Sosj/11

Sosiaalijohtajan tehtävien hoitaminen 20.-21.12.2012

381

Sosj/12

Ilmoitusasiat

382

Sosj/13

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

383

Sosj/14

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/1

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 370

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsen Jouko Kajanojan ja varajäsen Mikko Virkamäen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet      (varalla     ) ja      (varalla     ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/2

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 371

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/3

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 372

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. vanhuspalveluohjelman tekemistä koskevasta valtuustoaloitteesta

HEL 2012-012540 T 00 00 03

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.

Sosiaalilautakunta yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste, joka koskee erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen. Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 - 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.

Strategiaohjelmaa vuosille 2013 - 2016 ollaan parhaillaan laatimassa ja se tulee sisältämään myös ikääntyviä koskevat kaupungin yhteiset linjaukset. Kaupungin strategisten linjausten pohjalta hallintokunnat tulevat laatimaan omat toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan tavoitteet ja toimintatavat. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus 1.1.2013 antaa hyvät mahdollisuudet ikäihmisten palvelujen kehittämiselle entisten organisaatiorajojen poistuessa ja uusien toimintayksikköjen käynnistyessä. Toimintaa suunniteltaessa tullaan linjaamaan myös aloitteessa mainitut ympärivuorokautisen hoidon, kuntoutuksen, kotiin annettavien palvelujen ja omaishoidon tuen toimintatavat. 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on menossa eduskunnan käsittelyyn ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Jos eduskunta hyväksyy lain esitetyssä muodossa, tulee laki edellyttämään kunnilta suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisestä. Suunnitelmassa on

1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;

2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi, itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;

3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta;

4) arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;

5) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä

6) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä ikääntyneen väestön elinoloihin vaikuttamisessa ikääntyneitä edustavien järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, valtion viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa.

Lisäksi kunnan on arvioitava ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain. Lain edellyttämä suunnitelma tulee siis suurelta osalta vastaamaan aloitteessa esitettyä vanhuspalveluohjelmaa.

Terveysvaikutusten arviointi

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta on ratkaisevaa, tukevatko erilaiset palvelut, hoiva ja hoito heidän päivittäistä selviytymistään. Kunta voi tukea ikäihmisiä riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla ja toimenpiteillä sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Yksilöllisten palvelukokonaisuuksien järjestäminen edellyttää selkeää yhteistä tavoitetilaa, laaja-alaista suunnittelua ja toteutusta sekä arviointia. Ikäihmisiä koskevilla strategisilla linjauksilla ja niiden toimeenpanoa tukevilla toimintasuunnitelmilla kunta voi edesauttaa tavoitteiden toteutumista myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiseksi

Käsittely

Esittelijä poisti lausuntoehdotuksensa Terveysvaikutusten arviointi -nimisen luvun toisen virkkeen kolmannen sanan "osaltaan", jolloin virkkeen alku "Kunta voi osaltaan tukea" muuttui muotoon "Kunta voi tukea".

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Outi Paulig, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 43580

outi.paulig(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.

Sosiaalilautakunta yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste, joka koskee erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen. Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 - 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.

Strategiaohjelmaa vuosille 2013 - 2016 ollaan parhaillaan laatimassa ja se tulee sisältämään myös ikääntyviä koskevat kaupungin yhteiset linjaukset. Kaupungin strategisten linjausten pohjalta hallintokunnat tulevat laatimaan omat toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan tavoitteet ja toimintatavat. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus 1.1.2013 antaa hyvät mahdollisuudet ikäihmisten palvelujen kehittämiselle entisten organisaatiorajojen poistuessa ja uusien toimintayksikköjen käynnistyessä. Toimintaa suunniteltaessa tullaan linjaamaan myös aloitteessa mainitut ympärivuorokautisen hoidon, kuntoutuksen, kotiin annettavien palvelujen ja omaishoidon tuen toimintatavat. 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on menossa eduskunnan käsittelyyn ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Jos eduskunta hyväksyy lain esitetyssä muodossa, tulee laki edellyttämään kunnilta suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisestä. Suunnitelmassa on

1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;

2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi, itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;

3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta;

4) arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;

5) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä

6) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä ikääntyneen väestön elinoloihin vaikuttamisessa ikääntyneitä edustavien järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, valtion viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa.

Lisäksi kunnan on arvioitava ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain. Lain edellyttämä suunnitelma tulee siis suurelta osalta vastaamaan aloitteessa esitettyä vanhuspalveluohjelmaa.

Terveysvaikutusten arviointi

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta on ratkaisevaa, tukevatko erilaiset palvelut, hoiva ja hoito heidän päivittäistä selviytymistään. Kunta voi osaltaan tukea ikäihmisiä riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla ja toimenpiteillä sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Yksilöllisten palvelukokonaisuuksien järjestäminen edellyttää selkeää yhteistä tavoitetilaa, laaja-alaista suunnittelua ja toteutusta sekä arviointia. Ikäihmisiä koskevilla strategisilla linjauksilla ja niiden toimeenpanoa tukevilla toimintasuunnitelmilla kunta voi edesauttaa tavoitteiden toteutumista myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiseksi

Esittelijä

Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnalta 14.12.2012 mennessä lausuntoa kaupunginhallitukselle alla olevasta Yrjö Hakasen ja 22 muun valtuutetun 12.9.2012 allekirjoittamasta aloitteesta vanhuspalveluohjelman tekemiseksi. Lausunto on pyydetty myös terveyslautakunnalta ja talous- ja suunnittelukeskukselta.

Aloitteessa todetaan: "Ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste. Se koskee laajasti erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen. Tulossa oleva vanhuspalvelulaki korostaa kuntien vastuuta hyvän vanhuuden turvaamisessa. Toisaalta laki ei sisällä kovin konkreettisia sitoumuksia,  vaan jättää paljon kuntien ratkaistavaksi.

Helsingin kaupungilla ei ole vanhuspalveluohjelmaa. Valtuusto on käsitellyt viime vuosina ikäihmisten palveluja yleisten linjausten tasolla strategiaohjelmassa, määrärahojen osalta osana talousarviota ja lisäksi monien eri asioiden yhteydessä.

Me allekirjoittanet esitämme, että kaupunginhallitus käynnistää vanhuspalveluohjelman valmistelemisen valtuuston hyväksyttäväksi. Tässä ohjelmassa tulee määritellä konkreettiset toimet hyvän hoidon edellyttämien suositusten toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Samoin tulee määritellä toimet kotiin annettavien palvelujen, palveluasumisen ja omaishoidon tuen turvaamiseksi. Esitämme, että samalla vahvistetaan vanhusneuvoston asemaa."

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Outi Paulig, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 43580

outi.paulig(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätöshistoria

Talous- ja suunnittelukeskus 1.11.2012

HEL 2012-012540 T 00 00 03

 

Talous- ja suunnittelukeskus on aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä, että ikääntyvien helsinkiläisten palvelujen turvaaminen on kasvava haaste, joka koskee laajasti erilaisia palveluja sosiaali- ja terveystoimesta asumiseen, liikuntaan, kulttuuriin ja joukkoliikenteeseen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 - 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.

Strategiaohjelmaa vuosille 2013 - 2016 ollaan parhaillaan laatimassa ja se tulee sisältämään myös ikääntyviä koskevat kaupungin yhteiset linjaukset. Näin on mahdollista varmistaa, että tätä ikäryhmää koskevat linjaukset velvoittavat kaikkia hallintokuntia, eivätkä ikäihmisten asiat jää esimerkiksi vain sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Valmistelutyössä käytetään mahdollisimman laajasti saatavilla olevia tietoja ja tutkimuksia. Kaupungin strategisten linjausten pohjalta hallintokunnat tulevat laatimaan omat toimintasuunnitelmansa, joissa konkretisoidaan tavoitteet ja toimintatavat.

Sosiaali- ja terveystoimen 1.1.2013 voimaan astuva organisaatiouudistus tulee antamaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ikäihmisten palvelujen kehittämiselle entisten organisaatiorajojen poistuessa ja uusien toimintayksikköjen käynnistyessä. Toimintaa suunniteltaessa tullaan linjaamaan myös aloitteessa mainitut ympärivuorokautisen hoidon, kuntoutuksen, kotiin annettavien palvelujen, palveluasumisen ja omaishoidon tuen toimintatavat. Lisäksi uuden organisaation tulee jatkaa ja edelleen kehittää vanhusneuvoston, muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä ikäihmisten parhaaksi.

Lopuksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että meneillään on lakiuudistuksia koskien myös ikäihmisiä. Näitä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuus, johon sisältyy Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen (nk. vanhuspalvelulaki).

Lisätiedot

Katja Rimpilä, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36256

katja.rimpila(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/4

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 373

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koulujen käyttöä asukastoiminnassa koskevasta valtuutettu Pekka Saarnion aloitteesta

HEL 2012-012534 T 00 00 03

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.

Pekka Saarnio ja viisi muuta kaupunginvaltuutettua ovat aloitteessaan esittäneet, että sosiaaliviraston aluetyön yksikkö selvittää mahdollisuuden sijoittaa tilaemäntiä tai -isäntiä niiden alueiden kouluihin, joilla ei ole erillisiä alueellisia asukastiloja. Aloitteessa todetaan, että Helsinki yrittää parantaa asukkaiden yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia. Koulujen ja muiden palvelutilojen avaamisen asukaskäyttöön nähdään tukevan lähidemokratiaa.

Sosiaaliviraston aluetyön yksikkö ylläpitää yhdessä kumppanien kanssa 13 asukastaloa. Lisäksi aluetyön yksikkö on toiminnallisesti tai taloudellisesti tukemassa noin 25 pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitämää asukastaloa tai -tilaa. Sosiaalilautakunnan asukastaloihin kohdistamaa järjestöavustusta sai tänä vuonna 15 toimijaa. Vaikka asukastalojen tai -tilojen verkosto on kohtalainen, Helsingissä on kuitenkin monia alueita, joilla ei ole omaa asukastilaa. Puute tulee jatkuvasti esiin asukasyhteistyön eri tasoilla, esimerkiksi ylipormestarin asukasilloissa.  

Tarve asukastalotoimintaan vaihtelee. Asukkaiden käyttöön osoitetulla tilalla tarkoitetaan yhtäältä mahdollisuutta pitää tiloissa tiedotustilaisuuksia, kokouksia ja asukasiltoja. Toisaalta tiloissa järjestetään myös käden taitojen toimintaa tai muita kohdennettuja ryhmiä, opetetaan atk-taitoja, tarjotaan edullista ruokaa ja ylläpidetään kahvilaa. On myös paljon variaatiota sen suhteen, miten nykyisten tilojen ylläpito ja kustannusten kattaminen on järjestetty. Asukastaloverkosto kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Toiminnan luonteeseen kuuluu innovatiivisten ratkaisujen etsiminen eikä toiminta ole sidoksissa vain nykyisiin asukastiloihin.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan koulujen tilat täydentäisivät nykyisten asukastilojen tarjontaa, mikä lisäisi lähidemokratiaa. Kaikki koulujen tilat eivät kuitenkaan sovellu asukastalokäyttöön. Aluetyön yksikkö on valmis asian tarkempaan selvittämiseen yhdessä opetustoimen kanssa.

Asukastalotoiminnan laajeneminen kouluille edellyttäisi tarpeellisen työvoiman palkkaamista. Osaa tiloista ylläpidetään jatkossakin vapaaehtoisvoimin.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Janne Typpi, aluetyön päällikkö, puhelin: 310 73372

janne.typpi(a)hel.fi

Liitteet

1

Saarnio Pekka valtuustoaloite Kvsto 12.9.2012 asia 19

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.

Pekka Saarnio ja viisi muuta kaupunginvaltuutettua ovat aloitteessaan esittäneet, että sosiaaliviraston aluetyön yksikkö selvittää mahdollisuuden sijoittaa tilaemäntiä tai -isäntiä niiden alueiden kouluihin, joilla ei ole erillisiä alueellisia asukastiloja. Aloitteessa todetaan, että Helsinki yrittää parantaa asukkaiden yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia. Koulujen ja muiden palvelutilojen avaamisen asukaskäyttöön nähdään tukevan lähidemokratiaa.

Sosiaaliviraston aluetyön yksikkö ylläpitää yhdessä kumppanien kanssa 13 asukastaloa. Lisäksi aluetyön yksikkö on toiminnallisesti tai taloudellisesti tukemassa noin 25 pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitämää asukastaloa tai -tilaa. Sosiaalilautakunnan asukastaloihin kohdistamaa järjestöavustusta sai tänä vuonna 15 toimijaa. Vaikka asukastalojen tai -tilojen verkosto on kohtalainen, Helsingissä on kuitenkin monia alueita, joilla ei ole omaa asukastilaa. Puute tulee jatkuvasti esiin asukasyhteistyön eri tasoilla, esimerkiksi ylipormestarin asukasilloissa.  

Tarve asukastalotoimintaan vaihtelee. Asukkaiden käyttöön osoitetulla tilalla tarkoitetaan yhtäältä mahdollisuutta pitää tiloissa tiedotustilaisuuksia, kokouksia ja asukasiltoja. Toisaalta tiloissa järjestetään myös käden taitojen toimintaa tai muita kohdennettuja ryhmiä, opetetaan atk-taitoja, tarjotaan edullista ruokaa ja ylläpidetään kahvilaa. On myös paljon variaatiota sen suhteen, miten nykyisten tilojen ylläpito ja kustannusten kattaminen on järjestetty. Asukastaloverkosto kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Toiminnan luonteeseen kuuluu innovatiivisten ratkaisujen etsiminen eikä toiminta ole sidoksissa vain nykyisiin asukastiloihin.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan koulujen tilat täydentäisivät nykyisten asukastilojen tarjontaa, mikä lisäisi lähidemokratiaa. Kaikki koulujen tilat eivät kuitenkaan sovellu asukastalokäyttöön. Aluetyön yksikkö on valmis asian tarkempaan selvittämiseen yhdessä opetustoimen kanssa.

Asukastalotoiminnan laajeneminen kouluille edellyttäisi tarpeellisen työvoiman palkkaamista. Osaa tiloista ylläpidetään jatkossakin vapaaehtoisvoimin.

Esittelijä

Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle 14.12.2012 mennessä valtuutettu Pekka Saarnion ym. aloitteesta, jossa ehdotetaan tilaemäntien ja -isäntien sijoittamista kouluihin. Lausuntoa on pyydetty myös opetuslautakunnalta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta.

Lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Janne Typpi, aluetyön päällikkö, puhelin: 310 73372

janne.typpi(a)hel.fi

Liitteet

1

Saarnio Pekka valtuustoaloite Kvsto 12.9.2012 asia 19

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/5

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 374

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Tapaninvainion Kapun korttelitalohanketta koskevasta valtuutettu Ingervon ym. valtuustoaloitteesta

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan sisältöisen lausunnon.

Tapaninvainio on omakotitalovaltainen asuinalue, jossa sijaitsee 42 -tilapaikkainen päiväkoti Immola. Tapaninvainion asukkaita palvellaan päivähoidon vastuualueella pääosin Tapaninvainion, Ylä-Malmin ja Pukinmäen alueilla. Kilometrin etäisyydellä on useita päiväkoteja, kerhoja ja perhepäivähoitoa. Olemassa oleva päivähoidon palveluverkko on alueella varsin tiivis. Liikennevirtojen mukaan Pukinmäki ja Ylä-Malmi ovat päivähoitopalvelujen tarjoajina luontevia alueita. Päivähoito on arvioinut palveluverkkoa keväällä 2012 ja todennut, että alueen nykyiset päivähoitopalvelut ovat riittävät suhteessa palvelutarpeeseen.

Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.

Alueen koulu- ja päiväkotipalveluista on käyty keskustelua 18.4.2012 opetusviraston, lasten päivähoidon vastuualueen ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n kesken. Tilaisuudessa kävi ilmi, että opetusvirastolta on vapautumassa lähivuosina tilaa, jota päivähoito voisi tarvittaessa ottaa käyttöön.

Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen.

Käsittely

Sosiaalilautakunta päätti todeta, ettei Heidi Ruhala esteellisenä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Poistetaan esittelijän päätösehdotuksen kolmannen kappaleen alusta viisi sanaa, "Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka", jolloin kappale alkaa sanasta ”Uusimman” ja kuuluu seuraavasti:
”Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta."

Neljännen kappaleen viimeinen lause pois. Poistettava lause kuuluu: "Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus."

Viimeinen eli viides kappale: "Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella" korvataan seuraavalla:

"Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen."

Kannattaja: Andreas Helminen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan esittelijän päätösehdotuksen kolmannen kappaleen alusta viisi sanaa, "Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka", jolloin kappale alkaa sanasta ”Uusimman” ja kuuluu seuraavasti:
”Uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.”

Neljännen kappaleen viimeinen lause pois. Poistettava lause kuuluu: "Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus."

Viimeinen eli viides kappale: "Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella"  korvataan seuraavalla:

"Sosiaalilautakunta katsoo, että Kapun talohankkeelle on syytä jatkossa varata tonttiosuus, joka mahdollistaa asukastilan ja voisi myös vastata päivähoidon ja ensimmäisten perusopetusluokkien koulutarpeen yhteiskäytön tilojen muunneltavuuden periaatetta noudattaen."

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 10
Gunvor Brettschneider, Andreas Helminen, Sirkku Ingervo, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Riitta Skoglund, Antti Valpas, Olli Valtonen, Mikko Virkamäki

Poissa: 1
Heidi Ruhala

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-0, poissa 1.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: 310 46302

riikka.kurki(a)hel.fi

Liitteet

1

Sirkku Ingervon valtuustoaloite Kvsto 25.4.2012 asia 20

Otteet

Ote

 

Päivähoidon vastuualue

 

Kaupunginhallitus

 

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan sisältöisen lausunnon.

Tapaninvainio on omakotitalovaltainen asuinalue, jossa sijaitsee 42 -tilapaikkainen päiväkoti Immola. Tapaninvainion asukkaita palvellaan päivähoidon vastuualueella pääosin Tapaninvainion, Ylä-Malmin ja Pukinmäen alueilla. Kilometrin etäisyydellä on useita päiväkoteja, kerhoja ja perhepäivähoitoa. Olemassa oleva päivähoidon palveluverkko on alueella varsin tiivis. Liikennevirtojen mukaan Pukinmäki ja Ylä-Malmi ovat päivähoitopalvelujen tarjoajina luontevia alueita. Päivähoito on arvioinut palveluverkkoa keväällä 2012 ja todennut, että alueen nykyiset päivähoitopalvelut ovat riittävät suhteessa palvelutarpeeseen.

Nykyisen palvelutarpeen katsotaan riittävän, vaikka uusimman väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten osuus kasvaa Malmin ja Pukinmäen peruspiireissä vuoteen 2021 noin 150 lapsella, josta Tapaninvainion osa-alueen osuus on noin 100 lasta.

Alueen koulu- ja päiväkotipalveluista on käyty keskustelua 18.4.2012 opetusviraston, lasten päivähoidon vastuualueen ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n kesken. Tilaisuudessa kävi ilmi, että opetusvirastolta on vapautumassa lähivuosina tilaa, jota päivähoito voisi tarvittaessa ottaa käyttöön. Tilojen käyttöönotolla voidaan tarpeen mukaan varmistaa Tapaninvainion alueen päivähoidon palvelutarpeen kattavuus.

Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaalilautakunta katsoo, että päivähoitopalveluille ei ole uudisrakentamiseen johtavaa lisätarvetta alueella.

Esittelijä

Talous- ja suunnittelukeskus on 25.4.2012 pyytänyt sosiaalilautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 30.11. 2012 mennessä valtuutettu Sirkku Ingervon ym. 25.4.2012 tekemästä valtuustoaloitteesta, jossa esitetään Tapaninvainion Kapun korttelitalohankkeen tarpeen sekä sen rakentamismahdollisuuden selvittämistä Immolantien/Kirkonkyläntien tontin käyttämättömälle rakennusoikeudelle.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: 310 46302

riikka.kurki(a)hel.fi

Liitteet

1

Sirkku Ingervon valtuustoaloite Kvsto 25.4.2012 asia 20

Otteet

Ote

 

Päivähoidon vastuualue

 

Kaupunginhallitus

 

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 12.11.2012 § 1224

 

Opetuslautakunta 30.10.2012 § 182

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Sosiaaliviraston toimesta on 2000-luvun alussa suunniteltu opetus-, päivähoito- ja harrastustiloja sisältävän Kapuntalon rakentamista Tapaninvainion alueelle. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, koska alueella on riittävästi koulutilaa.

Pukinmäen peruskoulun oppilaaksiottoalueella, johon Tapaninvainiokin kuuluu, on tällä hetkellä käytettävissä pysyviä oppilaspaikkoja Pukinmäen peruskoulukiinteistössä 757 ja Erkki Melartinintien sivukoulussa 82. Sivukoulusta luovutaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 31.5.2011 tekemän päätöksen mukaan vuonna 2013. Lisäksi osoitteessa Immolantie 9 on opetustoimintaa siirtokelpoisessa viipalekoulurakennuksessa. Väestöennusteen mukaan alueella asuvien peruskouluikäisten lasten määrä vuosina 2013–2022 vaihtelee 709 ja 768 välillä. Näiden lukujen valossa ei alueella nykyisten tilojen lisäksi ole lisätilantarvetta.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.09.2012 § 325

HEL 2012-006673 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että jos aloitteen mukainen Kapuntalo päätetään rakentaa, asemakaavan puolesta sen sijoittamiselle Kirkonkyläntien ja Immolantien väliselle tontille 39055/41 ei ole estettä. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa (nro 10165) julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), jolla on rakennusoikeutta 3 800 kerrosneliömetriä. Tontilla on tällä hetkellä päiväkodin ja ala-asteen väliaikaiset rakennukset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lisäksi, että 2000-luvun alussa on laadittu hankesuunnitelma opetus-, päivähoito- ja harrastustiloja sisältävän Kapuntalon rakentamisesta Tapaninvainion alueelle osoitteeseen Uimarannantie 8 (tontti 39049/2). Myöhemmin hankkeesta on luovuttu ja kiinteistölautakunta varasi sille kaavaillun tontin Esperi Oy:lle. Asemakaavamuutosta ei Kapuntalon vuoksi ole ollut valmisteilla.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Johanna Mutanen, arkkitehti, puhelin: 310 37299

johanna.mutanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/6

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 375

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Eija Loukoilan toivomusponnesta yhteisöllisen avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen järjestämisestä

Palautettiin 20.11.2012

HEL 2012-010138 T 00 00 03

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että tuodaan esiin myös palvelujonot erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla huomioiden myös ruotsinkieliset palvelut.

Käsittely

Palautusehdotus:
Terhi Mäki: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tuodaan esiin myös palvelujonot erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla huomioiden myös ruotsinkieliset palvelut.

Kannattaja: Sara Paavolainen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan.
EI-ehdotus: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tuodaan esiin myös palvelujonot erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla huomioiden myös ruotsinkieliset palvelut.

Jaa-äänet: 0
 

Ei-äänet: 11
Gunvor Brettschneider, Andreas Helminen, Sirkku Ingervo, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Heidi Ruhala, Riitta Skoglund, Antti Valpas, Olli Valtonen, Mikko Virkamäki

Terhi Mäen palautusehdotus voitti asian käsittelyn jatkamisen äänin 11-0.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149

tuula.poikonen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee antaa pitkäaikaista tukea tarvitsevien vanhusten, vammaisten ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisten avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen riittävyyttä koskevasta Eija Loukoilan toivomusponnesta seuraavan sisältöisen lausunnon.

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä Eija Loukoilan esittämää näkökulmaa yhteisöllisyyden merkityksestä.

Sosiaalilautakunta toteaa edelleen, että yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy sisältyvät keskeisenä näkökulmana sosiaaliviraston ja tulevan sosiaali- ja terveysviraston toimintaan.

Vanhusten palvelut

Pitkäaikaista tukea ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille järjestetään yhteisöllisiä avohoidon toimintamuotoja ja palveluasumista. 

Helsingissä on noin 19 vanhusten päivätoimintayksikköä. Ne on tarkoitettu kotona asuville vanhuksille, joilla on erilaisia hyvinvointia heikentäviä toiminnan rajoitteita. Päivätoimintaan osallistutaan 2-3 päivänä viikossa ja kuljetukset päivätoimintaan on järjestetty. Tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vanhusten päivätoimintaan sisältyy mm. huolenpitoa, virkistystä ja aterioita.  Palvelukeskukset ovat kaikille eläkeläisille ja työttömille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Palvelukeskuksissa on tarjolla mm. virkistys- ja harrastustoimintaa, opintopiirejä ja ohjattuja liikuntaryhmiä. Palvelukeskuksissa on myös tietokoneen käyttömahdollisuus, atk-opastusta sekä sosiaali- ja terveysneuvontaa. Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää selviä omissa kodeissaan. Palveluasumista järjestetään itsenäisissä asunnoissa tai ryhmäkotimuotoisessa asumisyksikössä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut, asunnottomien palvelut

Mielenterveysasiakkaiden palveluasumista on lisätty vuosittain. Tänä vuonna hankitaan myös ns. kevyttä (light care) palveluasumista Niemikotisäätiöltä.

Asunnottomille, joilla monella on mielenterveys- ja päihdeongelma, on perustettu tuetun asumisen yksiköitä, joissa asukas saa yksilöllistä tukea. Joissakin yksiköissä noudatetaan yhteisöllisen asumisen periaatteita. Yksiköissä on kehitetty myös työtoimintaa, jotta asukkailla on mielekästä tekemistä.

Päihdehuollon palveluverkon kehitystyössä painotetaan ehkäisyä ja varhaista tukea sekä avopalveluja. A-klinikoilla on tarjolla ryhmämuotoista kuntoutusta erilaisille asiakasryhmille. Päivätoimintakeskusten rooli päihteettömän elämän tukena on myös merkittävä. Päivätoiminta on  kustannustehokasta ja asiakasläheistä matalan kynnyksen toimintaa. Sosiaalivirastolla on päihdekuntoutujille suunnattuja päivätoimintakeskuksia eri puolilla kaupunkia.

Vammaisten palvelut

Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluista suuri osa perustuu eri tavoin järjestettyyn yhteisölliseen asumiseen.
Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen asiakkaista noin kaksi kolmasosaa asuu erilaisissa yhteisöllisissä palvelumuodoissa, kehitysvammaisten asumispalvelut ovat perustuneet lähes kokonaan ryhmäkotiasumiseen eli yhteisöasumiseen.

Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen (ASU) hankkeessa on kuultu kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän perheitään ja otettu huomioon heidän toiveitaan jo suunnitteluvaiheessa. Uudet ryhmäkodit on suunniteltu siten, että asukkaalla on mahdollisuus sekä itsenäisyyteen että yhteisöllisyyteen. Tilaratkaisut perustuvat siihen, että asukkailla on käytössään henkilökohtaisen asuntonsa lisäksi mahdollisuus yhteistilojen käyttöön.

Ryhmäasumisen lisäksi kehitetään kevyitä ja  entistä yksilöllisempiä, lähipalveluihin tukeutuvia asumispalveluja. Itsenäisyyden lisääntyessä varmistetaan eri keinoin, että yksilöllisyys ei johda syrjäytymiseen.

Sekä vammaisille että kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla yhteisömuotoista päivätoimintaa. Monimuotoisen päivätoiminnan kehittäminen sisältyy mm. ASU-suunnitelmaan. Uutena tapana järjestää päivätoiminnan palveluja pilotoidaan henkilökohtaista budjetointia. Henkilökohtaisen budjetin avulla henkilö voi suunnitella oman päivätoimintansa nykyistä yksilöllisemmin ja suuntautua laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan.
Päivätoiminnan palveluja järjestetään kaikille palvelua hakeville henkilöille.

Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja kuljetustuki mahdollistavat suurelle joukolle vanhus- ja vammaisasiakkaita pääsyn kodin ulkopuolisiin toimintoihin ja näin osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä.

Edellisten lisäksi sosiaalivirasto tukee järjestöavustuksin  yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka kehittävät monipuolista yhteisöllistä toimintaa ja palvelevat laajalti jäsenistöään.

Erilaiset matalan kynnyksen talot palveluineen tarjoavat suurelle joukolle asiakkaita luontevan mahdollisuuden liittyä lähiyhteisöönsä ja näin osaltaan ennaltaehkäisevät syrjäytymistä.

Terveyslautakunta on antanut on antanut asiasta oman lausuntonsa 23.8.2012 (§ 8). Terveyslautakunta on lausunnossaan käsitellyt aihetta mielenterveyskuntoutujien palvelujen näkökulmasta.

Esittelijä

Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnalta 30.11.2012 mennessä lausuntoa kaupunginhallitukselle alla olevasta kaupunginvaltuuston 6.6.2012 hyväksymästä sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamiseen liittyvästä valtuutettu Eija Loukoilan toivomusponnesta, joka kuuluu seuraavasti:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus järjestää pitkäaikaista tukea ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarpeeksi heille sopivia yhteisöllisiä avohoidon toimintamuotoja ja palveluasuntoja." 

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149

tuula.poikonen(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätöshistoria

Terveyslautakunta 23.10.2012 § 257

HEL 2012-010138 T 00 00 03

Päätös

Terveyslautakunta päätti antaa pitkäaikaista tukea tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisille henkilöille tarkoitettujen avohoidon toimintamuotojen ja palveluasuntojen riittävyyttä koskevasta toivomusponnesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

"Virastojen välinen työnjako ja siihen suunnitellut muutokset

Terveyslautakunta toteaa, että Helsingissä tällä hetkellä voimassa olevan työnjaon mukaisesti terveyskeskus vastaa pääsääntöisesti mielenterveyskuntoutujien avohoidosta ja kuntouttavasta asumisesta sekä kaikkien 18 vuotta täyttäneiden kotisairaanhoidosta. Sosiaalivirasto vastaa pääsääntöisesti vammaisten, päihdeongelmaisten ja vanhusten avopalveluista ja erilaisista tuetuista asumispalveluista. Virastoilla on yhteinen SAS-toiminta (selvittely-arviointi-sijoitus) ja hoitoketjuryhmä, jotka huolehtivat kummankin viraston asiakkaiden sijoittumisesta eri asumismuotoihin.

Sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamisen yhteydessä yhdistetään 1.1.2013 alkaen mielenterveys- ja päihdepalveluja yhteen osastoon ja vanhus-, kotihoito-, sairaala- ja kuntoutuspalveluja toiseen osastoon vammaispalvelujen sijoittuessa kolmanteen osastoon. Tällöin tulee mahdolliseksi kehittää palveluja uudella tavalla nykyisten organisaatiorajojen muuttuessa ja osin poistuessa.

Tätä lausuntoa on valmisteltu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä ja sovittu, että tässä terveyslautakunnan lausunnossa käsitellään aihetta mielenterveyskuntoutujien osalta. Vanhusten, vammaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden osalta viitataan sosiaalilautakunnan vastaavaan lausuntoon. Kummatkin lautakunnat pitävät tärkeänä jo nykyisinkin toteutettavien, ponnessa mainittujen yhteisöllisten toimintamuotojen kehittämistä ja niiden riittävyyden arviointia.

Mielenterveyskuntoutujien avohoidon toimintamuodot

Terveyskeskuksen psykiatrisessa avohoidossa tarjotaan pitkäaikaista tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille hoito- ja kuntoutuspalveluja. Poliklinikoiden toimintaterapiassa on tarjolla myös toiminnallisia ryhmiä. Palvelut suunnitellaan ja jaksotetaan yksilöllisesti tehden moniammatillista ja potilasta ja hänen läheistään osallistavaa yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa erityisesti yhteisöllisten toimintamuotojen toteuttamisessa ja kehittämisessä.  

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut

Mielenterveyskuntoutujien asuminen järjestetään ensisijassa kuntoutujan omassa kodissa riittävien ja tarpeenmukaisesti joustavien tukipalvelujen varassa. Henkilön on mahdollista saada psykiatrisen kotihoitotiimin palveluja. Kuntouttavia asumispalveluja voidaan tarjota silloin kun tavoitteena on siirtyä määräaikaisen kuntoutusjakson jälkeen itsenäisempään asumiseen.

Enemmän tukea tarvitseville on tarjolla palveluasumista, jonka paikkamäärää on viime vuosina lisätty, koska jonotusajat ovat olleet pitkiä. Paikkojen määrää tarkastellaan säännöllisesti toimintaa arvioitaessa.

Myös uusia asumismuotoja on kehitetty perustamalla mm. itsenäisen asumisen ja palveluasumisen välimaastoon sijoittuva asumispalveluyksikkö Niemikotisäätiön kanssa. Asumisryhmä-muotoisessa palvelussa lähekkäin sijaitsevissa, mutta erillisissä asunnoissa asuville kuntoutujille tarjotaan asumisen ja arkitoimintojen tukipalveluja. Asumisryhmäyksiköissä on myös yhteisiä toiminta- ja oleskelutiloja. Asumisratkaisuja valittaessa pyritään henkilölle takaamaan yhtäältä riittävä yksityisyys ja toisaalta tarvittava yhteisöllisyys hänen yksilöllisten toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.

Terveysvaikutusten arviointi

Mielenterveyskuntoutujien avohoidon palvelujen ja itsenäistä asumista tukevien palvelujen ja palveluasumisen tavoitteena on mahdollistaa toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä arki ja näin mahdollisuus elää täysipainoista ja itsenäistä elämää sairauden ja sen oireiden asettamissa rajoissa. Tämä edellyttää oikea-aikaisia ja riittäviä palveluja. Yhteisöllisten palvelujen avulla voidaan tukea henkilöä pitämään yllä yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteisöllisyys voi ehkäistä yksinäisyyttä ja ylläpitää ja kehittää sosiaalisia taitoja. Palvelujen riittämättömyys tai niiden kohtuuttoman pitkä jonottaminen voi olla terveydentilan ja toimintakyvyn kannalta haitallista."

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42662

hanna-leena.nuutinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/7

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 376

Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta selvittää miesklinikan perustamisen tarve

HEL 2012-010114 T 00 00 03

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.

Sosiaaliviraston peruspalveluja ei ole suunnattu erikseen miehille tai naisille. Sosiaalivirasto tarjoaa palveluja nuorille miehille yhdenvertaisesti osana kaikille tarkoitettuja palveluja. Joissakin palveluissa miesten osuus asiakaskunnasta on hyvinkin suuri. Esimerkiksi kaikista vuonna 2011 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes puolet (47,4 %) oli yksinasuvia miehiä.  Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyä tukee se, että sosiaalityöntekijöiden asiakkaista nuoret, alle 25-vuotiaat ovat painopisteasiakkaita.

Helsingin kaupunki osallistuu Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalliin, joka tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoama mahdollisuus tavoittaa nuorten miesten koko ikäluokka, jolloin kaikilla on mahdollisuus hakeutua tukipalveluihin. Aikalisä -ohjaajina toimivat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaiset osana perustyötään. He tarjoavat tukea nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.

Kesäkuussa 2012 avatun Kampin kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Keskusteluihin hakeutuneista odotettua suurempi osa (46 %) on ollut miehiä. Kaikista keskusteluista yhteensä noin 400 keskustelua on johtanut erilaisiin toimenpiteisiin.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on tuonut päihdepalvelut entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Hanke on parantanut perusterveydenhuollossa toteutettavan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Päihdetyöntekijät kohtaavat terveysasemien asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminta vakinaistetaan vuonna 2013.

Erityisesti miehille tarkoitettuja palveluja ja miehiä tukevaa hyvinvointityötä tuottavat laajalti eri järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat, kuten Miessakit ry sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Sosiaalilautakunta katsoo, että miesklinikan perustamiselle ei ole tarvetta. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäistään sosiaaliviraston peruspalveluissa, joita tarvittaessa täydentävät erilaiset yhteistyö- ja toimintamallit kuten Aikalisä sekä muiden toimijoiden erityisesti miehille suunnatut palvelut.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Timo Hakala, johtava kehittämiskonsultti, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee antaa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon.

Sosiaaliviraston peruspalveluja ei ole suunnattu erikseen miehille tai naisille. Sosiaalivirasto tarjoaa palveluja nuorille miehille yhdenvertaisesti osana kaikille tarkoitettuja palveluja. Joissakin palveluissa miesten osuus asiakaskunnasta on hyvinkin suuri. Esimerkiksi kaikista vuonna 2011 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes puolet (47,4 %) oli yksinasuvia miehiä.  Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyä tukee se, että sosiaalityöntekijöiden asiakkaista nuoret, alle 25-vuotiaat ovat painopisteasiakkaita.

Helsingin kaupunki osallistuu Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalliin, joka tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoama mahdollisuus tavoittaa nuorten miesten koko ikäluokka, jolloin kaikilla on mahdollisuus hakeutua tukipalveluihin. Aikalisä -ohjaajina toimivat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaiset osana perustyötään. He tarjoavat tukea nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.

Kesäkuussa 2012 avatun Kampin kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Keskusteluihin hakeutuneista odotettua suurempi osa (46 %) on ollut miehiä. Kaikista keskusteluista yhteensä noin 400 keskustelua on johtanut erilaisiin toimenpiteisiin.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on tuonut päihdepalvelut entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Hanke on parantanut perusterveydenhuollossa toteutettavan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Päihdetyöntekijät kohtaavat terveysasemien asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminta vakinaistetaan vuonna 2013.

Erityisesti miehille tarkoitettuja palveluja ja miehiä tukevaa hyvinvointityötä tuottavat laajalti eri järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat, kuten Miessakit ry sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Sosiaalilautakunta katsoo, että miesklinikan perustamiselle ei ole tarvetta. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäistään sosiaaliviraston peruspalveluissa, joita tarvittaessa täydentävät erilaiset yhteistyö- ja toimintamallit kuten Aikalisä sekä muiden toimijoiden erityisesti miehille suunnatut palvelut.

Esittelijä

Hallintokeskus on pyytänyt sosiaalilautakunnalta 30.11.2012 mennessä lausuntoa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston 6.6.2012 hyväksymästä alla olevasta valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta. Lausunto on pyydetty myös terveyskeskukselta.

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kirjattujen tavoitteiden: terveyserojen kaventaminen ja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy, mukaista toimintaa suunniteltaessa selvitetään pikaisesti miesklinikan perustamisen tarve keskeisten kulkuyhteyksien varrella sijaitsevan terveysaseman yhteyteen.”

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Timo Hakala, johtava kehittämiskonsultti, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätöshistoria

Terveyslautakunta 23.10.2012 § 258

HEL 2012-010114 T 00 00 03

Päätös

Terveyslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle toivomusponnesta seuraavan sisältöisen lausunnon:

”Terveysasemien tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja järjestää tarpeellinen sairauksien hoito yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Terveysasemat vastaavat avosairaanhoidon, perhesuunnittelun, äitiys-, lasten- ja aikuistenneuvonnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, yritysterveydenhuollon ja merimiesterveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi terveysasemat tarjoavat foniatrisia ja puheterapiapalveluja, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja, terveyskeskuspsykologien palveluja ja perusterveydenhuollon ravitsemusterapeuttien sekä jalkojenhoitajien palveluja.

Helsingin terveysasemien palveluja käyttää vuoden aikana työikäisistä 20–64-vuotiaista miehistä keskimäärin 39 % ja naisista 53 %. Sukupuolten väliset erot palvelujen käytössä ovat suurimmillaan 20–34-vuotiailla. Terveysasemien avosairaanhoitoa käyttää vuoden aikana 20–34-vuotiaista miehistä noin neljänneksen pienempi osuus kuin naisista. Sukupuoli ei kuitenkaan itsenäisesti selitä terveysasemien avosairaanhoidon käyntimäärien eroja, sillä analysoitaessa käyntisyitä vuoden ajalta tuloksena on, että sukupuolierot häviävät, kun ikä ja potilaiden yleisimmät diagnoosit vakioidaan.

Ajokortti- ja kutsuntatarkastusten vuoksi terveystarkastuksessa käy 15–24-vuotiaista miehistä suurempi osuus kuin naisista. Miehet käyttävät naisia suhteellisesti enemmän päihdehuollon ja psykiatrisen laitoshoidon palveluja. 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet käyttävät terveysasemien ja HUS:n palveluja suhteellisesti enemmän kuin vastaavanikäiset naiset. Vaikka useammalla naisella on yli seitsemän kertaa vuodessa terveysasemilla toistuvia käyntejä, hoitajan vastaanotoilla yli seitsemän kertaa vuodessa käyneitä miehiä on suhteellisesti enemmän. Yksityislääkärin sairaanhoitokorvausten saajista miehiä on Helsingissä noin 37 %. Työterveyshuollon käytöstä ei sukupuolten osalta ole saatavissa tietoja. 

Miehet tupakoivat naisia enemmän, mutta kouluterveyskyselyn perusteella nuorten miesten ja naisten tupakointierot ovat tasoittumassa. Miehet käyttävät alkoholia naisia yleisemmin ja enemmän. Terveydenhuollon vastaanotoilla käyvillä helsinkiläismiehillä on naisia yleisemmin vammoja, myrkytyksiä ja ulkoisista syistä johtuvia sairauksia ja tapaturmia. On viitteitä siitä, että terveysasemilla käyvien yksinasuvien, työttömien, pitkäaikaissairaiden ja useita riskitekijöitä omaavien joukossa miehet ovat yliedustettuja. Heidän tietämyksensä terveyteen vaikuttavista tekijöistä on vähäinen. Siitä huolimatta väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan naisille on miehiä tavallisempaa hakea asiantuntijan neuvoa ja psyykkistä sekä sosiaalista tukea avosairaanhoidon vastaanotolta.

Itse koetun terveydentilan ja objektiivisen terveydentilan välillä voi olla ristiriitaa. Helsingissä tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa miehet kokivat terveytensä hyväksi, vaikka he olivat stressaantuneita ja heillä oli useita psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja vaivoja. Tutkimukseen osallistuneista miehistä kaksi kolmasosaa oli ylipainoisia, 40 %:lla oli koholla oleva verenpaine, 40 % käytti alkoholia runsaasti ja yli puolet tupakoi. Siitä huolimatta yli puolet heistä arvioi oman terveytensä hyväksi. Valtakunnallisessa tutkimuksessa alle 35-vuotiaat miehet ovat ilmoittaneet kokevansa terveytensä paremmaksi kuin vastaavanikäiset naiset.

Miesten ylikuolleisuus liittyy alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen sekä erityisesti nuorilla miehillä tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin. Alkoholinkäytön ja tupakoinnin on arvioitu selittävän noin puolet miesten ja naisten elinajanodotteen erosta. Terveyskäyttäytymisen sukupuolierot ovat kuitenkin supistuneet ja kehitys viittaa siihen, että sukupuolten välinen kuolleisuusero supistunee tulevaisuudessa edelleen.

Useat tutkimukset osoittavat, että sukupuolesta riippumatta koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla on merkittävä vaikutus elintapoihin, terveyspalvelujen käyttöön ja terveyseroihin. Päivittäinen tupakointi on 20 prosenttiyksikköä yleisempää vähiten koulutusta saaneilla miehillä kuin ylimmän koulutusryhmän miehillä. Sekä naisilla että miehillä humalahakuisesti alkoholia käyttävien, tupakoivien ja vähän vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on ainoastaan perusasteen koulutuksen saaneilla suurempi kuin korkeasti koulutetuilla. Työntekijämiehillä alkoholikuolleisuus on noin nelinkertainen verrattuna ylempiin toimihenkilömiehiin. Päihdehoidossa on saatu viitteitä siitä, että saman sukupuolen yksilöiden väliset, hoitoon liittyvät erot voivat olla suurempia kuin erot sukupuolten välillä. Alimmissa tuloluokissa olevat käyttävät vähiten yksityislääkärin ja työterveyslääkärin palveluja ja eniten terveyskeskus-lääkärin palveluja.

Miesten ja naisten elinajan odotteen ero on kaventunut, mutta sosiaaliryhmien välinen ero on kasvanut. Elinajanodotteen ero työikäisten työttömien ja työllisten välillä on miehillä lähes kuusi vuotta ja naisilla noin kaksi vuotta. Helsingissä elinajanodotteen ero perusasteen suorittaneiden miesten ja naisten välillä on lähes kahdeksan vuotta, mutta korkea-asteen suorittaneiden miesten ja naisten välillä vähän yli neljä vuotta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyserojen kaventamishankkeen (TEROKA) mukaan terveyseroja on pyrittävä kaventamaan vaikuttamalla terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vaikuttavaan eriarvoisuuteen.

Terveyskeskus on lisännyt matalan kynnyksen palveluja sairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi. Helsingin kaupungin terveyskeskus kutsuu vuosittain kaikki sinä vuonna 40 vuotta täyttävät miehet terveystarkastukseen terveysriskien kartoittamiseksi. Kutsua noudattaa noin joka viides ja näistä terveystarkastukseen osallistuneista noin joka kolmannella ovat metabolisen oireyhtymän riskipisteet olleet koholla. Terveellinen kaupunginosa -hankkeen yhteydessä kokeiltiin terveyskortin käyttöönottoa. Kutsu kokeilla terveyskorttia lähetettiin 5000:lle 45–49-vuotiaalle. Terveyskortin käyttöön ottajista noin neljäsosa oli miehiä. Itäkeskuksessa toimiva terveyspysäkki tarjoaa ohjausta ja neuvontaa terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Terveyspysäkillä käyneistä vajaa kolmannes on miehiä.

Terveyskeskus ottaa aiempaa paremmin huomioon koko perheen, myös isien hyvinvoinnin neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Isien tupakointia seurataan neuvoloissa lasten 1-vuotistarkastusten yhteydessä ja oppilaiden perheiden tupakointia seurataan kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastuksia tehdään aiempaa enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa. Sähköisiä asiointipalveluja on lisätty. Hoidon tarpeen arviointi toteutuu terveysasemilla kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.

Miesklinikka viittaa vastaanottoon, joka tarjoaa palveluja vain miehille. Maassamme ei julkisella sektorilla ole miesklinikan nimellä tarjottavaa palvelua eikä miesklinikan toiminnan sisällöstä ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Ulkomailla sijaitsevista miesklinikoista merkittävä osa tarjoaa ensisijaisesti seksuaaliterveyteen liittyviä palveluja. Suomessa yksityisellä sektorilla eräät palvelujen tarjoajat ilmoittavat tarjoavansa miesklinikan palveluja, joista osa on perusterveydenhuoltoon ja osa erikoissairaanhoitoon kuuluvia.

Helsingin kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksissa miesten ja naisten välillä ei ole oleellisia eroja tyytyväisyydessä terveyskeskuksen palveluihin, ajan saantiin, odotusaikoihin, hoidon laatuun ja hyödyllisyyteen. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa asiakkaat eivät kannattaneet erillisiä miesten ja naisten vastaanottoja.

Terveyskeskus pyrkii edelleen kehittämään matalan kynnyksen palveluja terveysasemilla ja lyhentämään odotusaikoja. Lasten vanhempien elintapojen ja terveyden seurantaa on tehostettu mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Yhden oven periaatteen toteuttamiseksi terveysasemilla on psykiatrin ja päihdelääkärin konsultaatiotuella toimivat psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdehoitajan ja sosiaalineuvojan vastaanotot. Terveyskeskus pyrkii olemassa olevien resurssien sallimissa puitteissa seulomaan hoitoa tarvitsevia ja terveysasemien elintaparyhmät ovat muun muassa lisänneet yhteistyötä liikuntaviraston kanssa. Vaikka nimenomaan miehille ei ole tarjolla säännöllisiä kutsuja seulontoihin, terveystarkastukset ovat molempien sukupuolten saatavilla.

Uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa päihde- ja mielenterveyspalvelut tulevat olemaan samassa osastossa terveysasemien kanssa. Terveysasemien palvelujen riittävyydessä ei ole sukupuolten välillä eroa, mutta sukupuolten välillä on eroja sairauksien ilmaantuvuudessa ja hoitoon hakeutumisessa. Palvelujen peittävyyden tilastoinnissa pyritään sukupuoli ottamaan nykyistä paremmin huomioon. Miessukupuolen paremmin huomioon ottavaa työotetta voidaan lisätä terveysasemilla henkilökunnan koulutuksella. Yksinomaan tietyille kohderyhmille tarkoitetut perusterveydenhuollon palvelut eivät ole Suomessa yleistyneet eikä Suomessa ole julkisessa terveydenhuollossa pelkästään miehille tarkoitettua vastaanottotoimintaa. On pidetty päinvastoin linjana sitä, että normaalipalvelujärjestelmä olisi kaikkien käytettävissä. Terveysasemien palvelu on huomattavasti laaja-alaisempaa kuin urologiaan ja seksuaaliterveyteen keskittyvillä, yksityissektorilla toimivilla, miesklinikoilla. Edellä olevan selvityksen perusteella terveyslautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena miesklinikan perustamista."

Terveysvaikutusten arviointi:

Erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen ja ylikuolleisuus ovat vakava ongelma. Terveyskeskus pyrkii jatkossakin parantamaan miehille tarjottavia palveluja siten, että palveluihin pääsyä helpotetaan ja yksinkertaistetaan sekä tarjotaan sellaisia matalan kynnyksen palveluja, joissa tutkimuksen ja hoidon alkuun saattaminen on mutkatonta. Nuorten miesten syrjäytyminen ja ylikuolleisuus eivät ole ainoastaan terveydenhuollon keinoin vältettävissä, vaan vaativat useiden yhteiskunnan instituutioiden yhteistyötä. Terveyseroja voidaan kaventaa muun muassa terveyspolitiikan keinoin sekä terveysvalistuksella lisäämällä väestön tietoisuutta. Ei ole ilmeistä, että miesklinikan perustaminen vähentäisi nuorten miesten syrjäytymistä tai kaventaisi väestöryhmien terveyseroja.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Juha Nyman, erityissuunnittelija, puhelin: 310 70198

juha.nyman(a)hel.fi

Raija Puustinen, terveysasemien johtaja vs., puhelin: 310 42700

raija.puustinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/8

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 377

Kuntalisän maksaminen yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle 1.1.2013 alkaen

HEL 2012-014240 T 05 02 09

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti, että kotihoidon tukeen oikeutetulle yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle maksetaan hakemuksesta 134,55 euroa kuukaudessa 1.1.2013 alkaen Helsinki-lisää siltä ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tuen maksu lopetetaan, jos lapsi tänä aikana aloittaa perusopetuksen.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Pirjo Verta, yksityisen päivähoidon asiantuntija, puhelin: 310 43206

pirjo.verta(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Päivähoidon vastuualue

 

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee, että kotihoidon tukeen oikeutetulle yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle maksetaan hakemuksesta 134,55 euroa kuukaudessa 1.1.2013 alkaen Helsinki-lisää siltä ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tuen maksu lopetetaan, jos lapsi tänä aikana aloittaa perusopetuksen.

Esittelijä

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa 20.12.1996/1128 (3 §) todetaan, että ottovanhemmilla on oikeus lasten kotihoidon tukeen, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on ensimmäinen maksupäivä mukaan lukien kulunut kaksi vuotta. Adoptiovanhemmilla on oikeus näin ollen hakea kotihoidon tukea myös yli kolmevuotiaasta lapsesta siihen saakka, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitoraha maksetaan aina kuten alle kolmevuotiaalle. Oikeus päättyy viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa perusopetuksen. 

Helsingin kotihoidon tuen kuntalisät määräytyvät vanhempainrahakauden jälkeen lapsen iän mukaan seuraavasti:

- 264 euroa/kk siihen asti, kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta

- 218,64 euroa/kk siihen asti, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta

- 134,55 euroa/kk 2-3 -vuotiaasta lapsesta.

Adoptioperheet ry:n mukaan Helsingissä on vuosittain noin kolmekymmentä perhettä, joiden adoptoitu lapsi on yli kolmevuotias kotihoidon tukeen oikeuttavana ajanjaksona. Kuntalisän ehtoja tulisi muuttaa siten, että adoptiovanhemmat voisivat saada kotihoidon tuen kuntalisää 134,55 euroa myös yli kolmevuotiaasta lapsesta. Sitä maksettaisiin siihen asti, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tukea maksetaan kuitenkin alle kaksi vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa perusopetuksen. Vuositasolla adoptiolasten kuntalisään arvioidaan enimmillään käytettävän noin 50 000 euroa. Tähän varaudutaan laadittaessa varhaiskasvatusviraston käyttösuunnitelmaa vuodelle 2013.

Kotihoidon tukeen oikeutetulle yli kolmevuotiaalle adoptiolapselle maksettavan kuntalisän maksatus suoritettaisiin kaupungin toimesta, sillä Kansaneläkelaitoksen järjestelmissä ei tätä kuntalisän maksatuksen vaihtoehtoa ole. Maksatuksen hoitaminen tuottaa jonkin verran hallinnollisia kustannuksia.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Pirjo Verta, yksityisen päivähoidon asiantuntija, puhelin: 310 43206

pirjo.verta(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Päivähoidon vastuualue

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/9

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 378

Sosiaaliviraston kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon hankinta

HEL 2012-002674 T 02 08 02 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti käydyn tarjouskilpailun tuloksena:

- Todeta että tarjouskilpailussa saatiin tarjoukset yhdeksältä palveluntuottajalta.

- Todeta että kaikkien palveluntuottajien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.

- Valita kehitysvammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.

- Valita vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.

- Tehdä valittujen tarjoajien kanssa puitesopimukset ajalle 1.1.2013-31.12.2016 tarjousten mukaisilla arvonlisäverottomilla hinnoilla.

Samalla sosiaalilautakunta päätti, että hankintasopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa allekirjoittaa tilaajan puolesta perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096

hannele.rahkala(a)hel.fi

Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149

tuula.poikonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Liite 1.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Tarjoajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaalilautakunta
Liite 1

Hankintayksikkö

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaalilautakunta
Liite 1

Aikuisten palvelujen vastuualue, vammaistyö

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaalilautakunta
Liite 1

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee käydyn tarjouskilpailun tuloksena:

- Todeta että tarjouskilpailussa saatiin tarjoukset yhdeksältä palveluntuottajalta.

- Todeta että kaikkien palveluntuottajien tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.

- Valita kehitysvammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.

- Valita vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon puitejärjestelyyn seuraavat palveluntuottajat: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Attendo Oy, Autismisäätiö, Folkhälsan Syd Ab, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, KVPS TUKENA Oy, Mehiläinen Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Rinnekoti-Säätiö.

- Tehdä valittujen tarjoajien kanssa puitesopimukset ajalle 1.1.2013-31.12.2016 tarjousten mukaisilla arvonlisäverottomilla hinnoilla.

Samalla sosiaalilautakunta päättänee, että hankintasopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa allekirjoittaa tilaajan puolesta perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja.

Esittelijä

Tarjouskilpailu

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto käynnisti kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoitoa koskevan tarjouskilpailun sosiaalilautakunnan hyväksyttyä hankinnan periaatteet ja ehdot päätöksellään 6.3.2012 (75 §).

Tarjouskilpailun kohteena olivat kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoito toteutettuna asumisyksikössä, leiritoimintana sekä kotona, arkipäivisin ja viikonloppuisin.

Tarjouskilpailu koski uusia palvelunostoja.

Tarjouskilpailu toteutettiin julkisista hankinnoista annetun lain mukaisella neuvottelumenettelyllä. Hankintailmoitus julkaistiin HILMA-tietokannassa 26.3.2012. Hankintailmoitus julkaistiin myös sosiaaliviraston Internet-sivuilla.

Kilpailutuksen kulku

Lyhytaikaishoidon hankinta on suunniteltu vuoropuhelussa markkinoiden ja asiakkaiden omaisten kanssa. Palveluntuottajille järjestettiin ideointi- ja innovaatiopäivä 1.11.2011 ja omaisille vastaavanlainen päivä 9.1.2012. Asiaa käsiteltiin keväällä 2012 vammaisneuvostossa.  Hankinta tehtiin neuvottelumenettelyllä. Menettelyn ansiosta palvelutarjonta on monipuolistunut.

Määräaikaan mennessä neuvottelumenettelyyn saatiin 9 osallistumishakemusta seuraavilta palveluntuottajilta:

- Attendo Oy
- Autismisäätiö
- Folkhälsan Syd Ab
- Invalidiliiton Asumispalvelut Oy
- KVPS TUKENA Oy
- Mehiläinen Oy
- Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
- Rinnekoti-Säätiö
- Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.

Tarjousasiakirjat ovat nähtävänä sosiaalilautakunnan kokouksessa.

Kaikki osallistumishakemuksen jättäneet palveluntuottajat täyttivät osallistujille määritellyt vähimmäisvaatimukset ja heidät kutsuttiin neuvotteluihin. Neuvottelujen jälkeen todettiin, että kaikille osallistujille voidaan lähettää tarjouspyyntö. Kaikki 9 palveluntuottajaa lähettivät tarjouksensa määräaikaan mennessä.

Tarjoukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa:
1. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
2. Tarjousten vertailu.

Tarjouspyynnön mukaisesti tarjouksen on oltava muodoltaan ja sisällöltään tarjouspyynnön mukainen. Muussa tapauksessa tarjous tulee hylätä tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Jättäessään tarjouksen palveluntuottaja sitoutuu osallistumispyynnössä esitettyihin palvelun vähimmäisvaatimuksiin. Vähimmäisvaatimukset koskivat mm. kokemusta vastaavasta palveluntuotannosta, vastuuhenkilöiden koulutusta, toimitilojen sijaintia ja saatavuutta. Palvelulle asetettavia vaatimuksia arvioitiin tarjousten mukana toimitettujen tarjouslomakkeiden ja selvitysten perusteella.

Tarjousvertailu

Tarjousvertailussa vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Hinnan painoarvoksi oli asetettu 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Tarjoukset vertailtiin ja pisteytettiin esityslistan tämän asian liitteessä 1 ilmenevällä tavalla. Pisteet laskettiin tarjouspyynnössä esitetyin perustein.

Kilpailutuksen tulos ja sopimukset

Puitejärjestelyyn esitetään valittavaksi liitteen 1 mukaiset palveluntuottajat kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, jossa on huomioitu sekä laatu että hinta. Valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään nelivuotiset puitesopimukset ajalle 1.1.2013 - 31.12.2016.

Puitejärjestelyssä sosiaalivirasto ostaa tarvitsemansa määrän palvelua kunkin asiakkaan tarpeiden mukaista palvelumuotoa tarjoavalta kokonaistaloudellisesti edullisimmalta palveluntuottajalta.

Ne tarjoajat, jotka ovat tehneet tarjouksen, jonka mukaan palvelu on myöhemmin alkavaa, voivat solmia sopimuksen vasta sen jälkeen, kun kaikki palvelun tuotantoedellytykset ovat olemassa ja ne on tarkastettu.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096

hannele.rahkala(a)hel.fi

Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: 310 43149

tuula.poikonen(a)hel.fi

Liitteet

1

Liite 1.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Palveluntuottajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaalilautakunta
Liite 1

Hankintayksikkö

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaalilautakunta
Liite 1

Aikuisten palvelujen vastuualue, vammaistyö

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintapäätökseen, sosiaalilautakunta
Liite 1

Päätöshistoria

Sosiaalilautakunta 06.03.2012 § 75

HEL 2012-002674 T 02 08 02 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen ja hyväksyä kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon hankintaa koskevan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Hannele Rahkala, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43096

hannele.rahkala(a)hel.fi

Tuomas Päivinen, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 64518

tuomas.paivinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/10

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 379

Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankintapäätöksen oikaisu

HEL 2012-002063 T 02 08 02 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä Esperi Care Oy:n oikaisuvaatimuksen ja oikaista 2.10.2012  tekemänsä päätöksen (329 §) siten, että Esperi Care Oy:n tarjous Tilkka 3AD yksiköstä otetaan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävänä tarjousvertailuun. Edelleen lautakunta päätti valita Esperi Care Oy:n tarjoaman Tilkka 3AD yksikön muistisairaiden suomenkielisten palveluasumisyksikköjen puitejärjestelyyn sopimuskaudeksi 1.1.2013 – 31.12. 2016 ja muuttaa sen johdosta valittujen yksikköjen vertailupisteiden mukaista sijoitusjärjestystä pöytökirjan tämän asian liitteen 2 mukaiseksi.

Esittelijä

Paavo Voutilainen

sosiaalijohtaja

Lisätiedot

Maritta Jääskeläinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 43121

maritta.jaaskelainen(a)hel.fi

Tuulikki Siltari, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

Liitteet

1

HEL 2012-002063hankintaoikaisu Esperi Care Oy

2

a Muistisairaat suomenkieliset 30 10 2012.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Esperi Care Oy

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen
Liite 1
Liite 2

Tarjoajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen
Liite 2

Vanhusten palvelujen vastuualue

Esitysteksti
Liite 2

Hallinto- ja kehittämiskeskus

Esitysteksti
Liite 2

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee hyväksyä Esperi Care Oy:n oikaisuvaatimuksen ja oikaista 2.10.2012  tekemänsä päätöksen (329 §) siten, että Esperi Care Oy:n tarjous Tilkka 3AD yksiköstä otetaan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävänä tarjousvertailuun. Edelleen lautakunta päättänee valita Esperi Care Oy:n tarjoaman Tilkka 3AD yksikön muistisairaiden suomenkielisten palveluasumisyksikköjen puitejärjestelyyn sopimuskaudeksi 1.1.2013 – 31.12. 2016 ja muuttaa sen johdosta valittujen yksikköjen vertailupisteiden mukaista sijoitusjärjestystä esityslistan tämän asian liitteen 2 mukaiseksi.

Esittelijä

Sosiaalilautakunta päätti 2.10.2012 (329 §) vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankinnasta. Päätöksellä mm. hylättiin Esperi Care Oy:n Tilkka 3AD yksikköä koskeva tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Esperi Care Oy (jäljempänä Esperi) toimitti määräajan kuluessa oikaisuvaatimuksen, joka on tämän asian liitteenä 1. Sosiaalilautakunnan päätös 2.10.2012 (329 §) on oikaisuvaatimuksen liitteenä 1.

Oikaisuvaatimus ja sen perustelut

Esperi vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että Helsingin kaupunki korjaa tekemänsä päätöksen siltä osin kuin se koskee Tilkka 3AD yksikköä koskevan tarjouksen hylkäämistä.

Esperi toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että se on hankintayksikön pyynnöstä täsmentänyt 18.6.2012 tarjoustaan Tilkka 3AD yksiköstä tarjotun paikkamäärän ja asukashuoneiden osalta niin, että tarjottuja paikkoja on 14, joista 12 yhden hengen huoneissa ja kaksi kahden hengen huoneessa. Täsmennyksen jälkeen tarjouksen voi katsoa selkeästi täyttävän tarjouspyynnön vaatimuksen siitä, että asukaspaikkoja kahden hengen huoneissa on enintään 20%.

Hankintayksikön kannanotto

Hankintayksikkö on 11.6.2012 päivätyssä täsmennyspyynnössään pyytänyt Esperiä tarkentamaan mm. Tilkka 3AD yksikön paikkamäärästä ja asukashuoneista annettuja tietoja ja Esperi on vastannut  annettuun määräaikaan mennessä. Täsmennys on osoittanut tarjouksen olevan tarjouspyynnön mukainen, mutta sitä ei ole kuitenkaan huomioitu lopullisessa tarjousten tarkistuksessa.

Hankintayksikkö katsoo, että Esperin Tilkka 3AD yksikköä koskevan tarjouksen hylkääminen on tapahtunut vahingossa ja että Esperin oikaisuvaatimus on hyväksyttävä.

Esittelijä

Paavo Voutilainen

sosiaalijohtaja

Lisätiedot

Maritta Jääskeläinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 43121

maritta.jaaskelainen(a)hel.fi

Tuulikki Siltari, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

Liitteet

1

HEL 2012-002063hankintaoikaisu Esperi Care Oy

2

a Muistisairaat suomenkieliset 30 10 2012.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Esperi Care Oy

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen
Liite 1
Liite 2

Tarjoajat

Esitysteksti
Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen
Liite 2

Vanhusten palvelujen vastuualue

Esitysteksti
Liite 2

Hallinto- ja kehittämiskeskus

Esitysteksti
Liite 2

Päätöshistoria

Sosiaalilautakunta 02.10.2012 § 329

Pöydälle 18.9.2012

HEL 2012-002063 T 02 08 02 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hankinnasta käydyn tarjouskilpailun johdosta seuraavaa:

- sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle Mentis Care Oy:n sekä Koti-Medi Oy:n, koska ne eivät täytä tarjouspyynnössä tarjoajille asetettuja edellytyksiä,

- hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomina seuraavat tarjoukset (tarjousnumero, tarjoaja, tarjottu yksikkö):

3.   Debora Oy                   Hoivakoti Harmonia
4.   Esperi Care Oy            Tilkka 3AD
4.   Esperi Care Oy            Tilkka ryhmäkodit
4.   Esperi Care Oy            Vanhalinna 1
28. Patolakoti Oy               Olkihattu
28. Patolakoti Oy               Pohjantähti
28. Patolakoti Oy               Uusi, vuonna 2014 valmistuva yksikkö
29. Ratamokoti                  Uusi, valmistuva yksikkö

- valita puitesopimustuottajiksi sopimuskaudelle 1.1.2013–31.12.2016 tarjousten mukaisin arvonlisäverottomin hinnoin seuraavat palveluntuottajat ehdolla, että palveluntuottajat esittävät ennen sopimuksen allekirjoittamista selvityksen tarjouspyynnön vaatimusten täyttymisestä:

Attendo Oy
Coronaria Hoitoketju Oy
Esperi Care Oy
Finlands Svenska Söndagsskolförbund r.f.
Folkhälsan Syd Ab
Gaius-säätiö
HDL Hoiva Oy
Helenan vanhainkodin säätiö
Helsingfors svenska metodistförsamling
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Hoitokoti Päiväkumpu Oy
Hoiva Sofia Oy
Ilmari Helanderin Vanhusten säätiö
Invalidiliiton Asumispalvelut Oy
Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry
Kantti ry
Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry
Käpyrinne ry
Länsi-Helsingin Lähimmäispalvelu Leevi ry
Mainio Vire Oy
Mediverkko Hoivapalvelut Oy
Mefys Oy
Miinan Hoitolat Oy
Omakotisäätiö
Saga Care Finland Oy
Stiftelsen Blomsterfonden i Helsingfors
Stiftelsen Brummerska Hemmet
Stiftelsen Silviahemmet r.s
Uudenmaan Seniorikodit Oy
Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry
Yrjö ja Hanna Oy

Paikat ostetaan pöytäkirjan tämän asian liitteen numero 5 mukaisessa järjestyksessä tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisuusvertailussa parhaiten sijoittuneilta puitesopimustuottajilta.

Lisäksi sosiaalilautakunta päätti, että hankintasopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa allekirjoittaa tilaajan puolesta vanhuspalvelujohtaja, ja että mahdollisesta option käytöstä päättää virastopäällikkö.

Hankinnan kokonaisarvo hankintakaudelta (ilman optiota) on noin 131–168 miljoonaa euroa ja vuositasolla 33–42 miljoonaa euroa. Palvelu on arvonlisäverotonta sosiaalipalvelua.

Käsittely

02.10.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Merkittiin, että esittelijä teki seuraavat korjaukset esityslistan liitteisiin 2 ja 3: Korjaus koskee vain Omakotisäätiötä eli liitettä 2 hankinnan kohde a) muistisairaat suomenkieliset ja liitettä 3 laadunhallinnan kuvaus.  Liitteessä 3 oli Omakotisäätiöllä aikaisemmin 0 pistettä, nyt korjauksen jälkeen 3 pistettä. Omakotisäätiö oli alun perin vertailusijoituksessa sijalla 44, korjauksen jälkeen sijalla 39 eli muutos on 5 sijaa ylös päin liitteessä 2. Omakotisäätiön vertailupisteet ovat muuttuneet seuraavasti:
                       yhteensä             hinta              laatu
alkuperäinen     73,40                  68,40             5,00
korjattu tilanne  76,40                  68,40             8,00

Merkittiin, että kokouksessa jaettiin korjatut esityslistan liitteet 2 ja 3, jotka otettiin pöytäkirjan tämän asian liitteiksi 5 ja 6.

Korjattiin kirjoitusvirheenä Esittelijä-osion Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen -nimisen luvun toisen kappaleen viimeisessä virkkeessä esiintyvä teksti "15 palveluntuottajalta" kuulumaan: "19 palveluntuottajalta".

Merkittiin, että ostopalvelupäällikkö Tuulikki Siltari oli kokouksessa läsnä asiantuntijana tätä asiaa käsiteltäessä.

18.09.2012 Pöydälle

06.03.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

21.02.2012 Pöydälle

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Maritta Jääskeläinen, hankintapäällikkö, puhelin: 310 43121

maritta.jaaskelainen(a)hel.fi

Tuulikki Siltari, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

Kari Laakoli, johdon laskentatoimen asiantuntija, puhelin: 310 24137

kari.laakoli(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/11

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 380

Sosiaalijohtajan tehtävien hoitaminen 20.-21.12.2012

HEL 2012-015330 T 00 01 00

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti, että sosiaalijohtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviä hoitaa 20.-21.12.2012 vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Mauno Rönkkö.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Katriina Ilmonen, hallintosihteeri, puhelin: 310 43492

katriina.ilmonen(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja

 

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee, että sosiaalijohtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviä hoitaa 20.-21.12.2012 vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Mauno Rönkkö.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/12

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 381

Ilmoitusasiat

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee merkitä tiedoksi ilmoitusasiat.

Esittelijä

Sosiaalilautakunta tiedottaa seuraavat päätökset ja muut tiedotusluonteiset asiat (asiakirjat ovat nähtävänä sosiaalilautakunnan kokouksessa):

Kvsto 10.10.2012 § 319 Laajasalon kortteleiden nro 49277 - 49280 ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä puisto- ja katualueen (Kruunuvuorenranta, mm. palvelutalokortteli) asemakaavan muuttaminen (nro 12080)

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/13

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 382

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Lapsi- ja perhejaosto 4/8.11.2012

Toinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto 9/12.11.2012

Vs. sosiaalijohtaja 38/16.11.2012

174 § Tihan tietojenkäsittelynsuunnittelijan oikeuttaminen käyttämään työtehtävissä etäyhteyttä

175 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastopäällikön oikeuttaminen käyttämään taskutoimistoa

176 § Vanha Viertotie 22:n kalusteet

Päivähoidon johtaja 21/16.11.2012

49 § Päiväkoti Sakaran päiväkoti- ja toimistokalusteet

50 § Päivähoitoyksikkö Satakielen päiväkodin johtajan viran täyttäminen

Hallinto- ja kehittämisjohtaja 17/16.11.2012

25 § Sosiaalineuvonnan sulkeminen henkilöstön kehittämis- ja joululounaspäivänä

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijoille.

Käsittely

Esittelijä poisti päätösehdotuksestaan vs. sosiaalijohtajan päätöksistä seuraavan kohdan:

"177 § Osallistuminen HelsinkiMission Pelastakaa Lapset -hankkeeseen vuosille 2012 - 2015"

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten alla mainittuina päivinä tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Lapsi- ja perhejaosto 4/8.11.2012

Toinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto 9/12.11.2012

Vs. sosiaalijohtaja 38/16.11.2012

174 § Tihan tietojenkäsittelynsuunnittelijan oikeuttaminen käyttämään työtehtävissä etäyhteyttä

175 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastopäällikön oikeuttaminen käyttämään taskutoimistoa

176 § Vanha Viertotie 22:n kalusteet

177 § Osallistuminen HelsinkiMission Pelastakaa Lapset -hankkeeseen vuosille 2012 - 2015

Päivähoidon johtaja 21/16.11.2012

49 § Päiväkoti Sakaran päiväkoti- ja toimistokalusteet

50 § Päivähoitoyksikkö Satakielen päiväkodin johtajan viran täyttäminen

Hallinto- ja kehittämisjohtaja 17/16.11.2012

25 § Sosiaalineuvonnan sulkeminen henkilöstön kehittämis- ja joululounaspäivänä

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijoille.

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

Sosj/14

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 383

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti, ettei se ota seuraavia sosiaalijohtajan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Sosiaalijohtaja 39/19.11.2012

178 § Lapsiperheiden kotipalvelu -kehittämishankkeeseen liittyvä verkkopalveluprototyypin hankinta

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijalle.

Esittelijä

vs. sosiaalijohtaja

Helinä Hulkkonen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Sosiaalilautakunta päättänee, ettei se ota seuraavia sosiaalijohtajan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Sosiaalijohtaja 39/19.11.2012

178 § Lapsiperheiden kotipalvelu -kehittämishankkeeseen liittyvä verkkopalveluprototyypin hankinta

Pöytäkirjanote ao. viranhaltijalle.

Esittelijä

vs. sosiaalijohtaja

Helinä Hulkkonen

Lisätiedot

Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460

anneli.levanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

21/2012

(67)

Sosiaalilautakunta

 

 

 

 

 

 

20.11.2012

 

 

 

 

 

 

Sosiaalilautakunta

 

 

 

Sirkku Ingervo

puheenjohtaja

 

 

 

 

Anneli Levänen

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

 

Jouko Kajanoja

Mikko Virkamäki

 

 

 

 

 

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 28.11.2012 ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 370, 372-376 ja 381-383 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

2

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 371 §

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

3

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 377 ja 380 §:t

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

-        se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

-        kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

-        päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

-        miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

-        millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

-        oikaisuvaatimuksen tekijä

-        millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

-        oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

4

OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 378 §

Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.

Oikaisuvaatimusaika

Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.

Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla

-        hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu

-        miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi

-        millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.

Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE

Valitusaika

Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:

Postiosoite:

Radanrakentajantie 5

 

00520 HELSINKI

Sähköpostiosoite:

markkinaoikeus@oikeus.fi

Faksinumero:

029 56 43314

Käyntiosoite:

Radanrakentajantie 5

Puhelinnumero:

029 56 43300

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

-        päätös, johon haetaan muutosta

-        miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

-        perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

-        päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-        todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

-        asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle

Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.

Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Odotusaika

EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

Oikeudenkäyntimaksu

Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

5

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 379 §

Mikäli hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintapäätöstä muutetaan, on asianosaisella oikeus valittaa päätöksestä markkinaoikeudelle.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:

Postiosoite:

Radanrakentajantie 5

 

00520 HELSINKI

Sähköpostiosoite:

markkinaoikeus@oikeus.fi

Faksinumero:

029 56 43314

Käyntiosoite:

Radanrakentajantie 5

Puhelinnumero:

029 56 43300

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

-        päätös, johon haetaan muutosta

-        miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

-        perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

-        päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-        todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

-        asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle

Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.

Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Oikeudenkäyntimaksu

Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

 

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

 

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

 

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

 

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

ANVISNINGAR FÖR SÖKANDE AV ÄNDRING

1

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

§ 370, 372-376 och 381-383 i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

2

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

§ 371 i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

3

Anvisningar om hur man begär omprövning

§ 377 och 380 i protokollet

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

Rätt att begära omprövning

Omprövning får begäras

-        av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

-        av kommunmedlemmarna

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

Omprövningsmyndighet

Omprövning begärs hos Helsingfors socialnämnd.

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

E-postadress:

helsinki.kirjaamo@hel.fi 

Postadress:

PB10

 

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer:

(09) 655 783

Besöksadress:

Helsingfors stads registratorskontor

 

Norra esplanaden 11-13

Telefonnummer:

(09) 310 13700 (Allmän förvaltning, Energi och Hamnen)

 

(09) 310 13701 (Stadsplanerings- och fastighetsväsendet)

 

(09) 310 13702 (Byggnads- och miljöväsendet)

 

(09) 310 13703 (Bildnings- och personalväsendet)

 

(09) 310 13704 (Social- och hälsovårdsväsendet)

 

 

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I begäran om omprövning ska uppges

-        det beslut som begäran om omprövning gäller

-        hurdan omprövning som begärs

-        på vilka grunder omprövning begärs

-        vem som begär omprövning

-        på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta

-        kontaktuppgifter till den som begär omprövning

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor

4

ÄNDRING I UPPHANDLINGSBESLUT

§ 378 i protokollet

Den som är missnöjd med beslutet kan söka ändring i beslutet genom att begära upphandlingsrättelse eller genom att anföra besvär hos marknadsdomstolen eller genom att göra både och.

1 ANVISNINGAR OM BEGÄRAN OM UPPHANDLINGSRÄTTELSE

Den tid inom vilken upphandlingsrättelse ska begäras

Parten ska lämna in begäran om upphandlingsrättelse inom 14 dagar efter att ha fått del av den upphandlande enhetens beslut eller avgörande i ett upphandlingsförfarande.

Ett överklagande hos marknadsdomstolen hindrar inte att upphandlingsrättelse begärs.

Vid användning av den elektroniska kontaktinformationen anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet den dag det elektroniska meddelandet står till mottagarens förfogande i dennes mottagarapparat på ett sådant sätt att meddelandet kan hanteras.

Om delgivningen sker brevledes per post till mottagaren, anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte anbudssökanden eller anbudsgivaren visar att delgivningen har skett vid en senare tidpunkt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den tid inom vilken upphandlingsrättelse ska begäras. Begäran om upphandlingsrättelse ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om upphandlingsrättelse inlämnas första vardagen därefter.

Rättelsemyndighet

Upphandlingsrättelse begärs hos Helsingfors stads socialnämnd.

Rättelsemyndighetens kontaktuppgifter är:

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om upphandlingsrättelse

Begäran om upphandlingsrättelse ska göras skriftligt. I begäran om upphandlingsrättelse ska uppges

-        det beslut eller andra avgörande av den upphandlande enheten som begäran om upphandlingsrättelse gäller

-        hurdana ändringar som söks

-        på vilka grunder upphandlingsrättelse begärs

Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

Rättelsesökandens namn och kontaktuppgifter ska uppges i begäran om upphandlingsrättelse. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om begäran om upphandlingsrättelse har upprättats av någon annan, ska också hans namn och kontaktuppgifter uppges i begäran.

Till begäran om upphandlingsrättelse ska fogas de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

2 BESVÄRSANVISNING TILL MARKNADSDOMSTOLEN

Besvärstid

Besvär ska anföras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Vid användning av den elektroniska kontaktinformationen anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet den dag det elektroniska meddelandet står till mottagarens förfogande i dennes mottagarapparat på ett sådant sätt att meddelandet kan hanteras.

Om delgivningen sker brevledes per post till mottagaren anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte anbudssökanden eller anbudsgivaren visar att delgivningen har skett vid en senare tidpunkt.

Anhängiggörande av en upphandlingsrättelse påverkar inte den tidsfrist under vilken en part har rätt att överklaga beslutet genom besvär hos marknadsdomstolen.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Begäran om upphandlingsrättelse ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast tidsfristens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos marknadsdomstolen.

Marknadsdomstolens kontaktuppgifter är:

E-postadress:

markkinaoikeus@oikeus.fi

Postadress:

Banbyggarvägen 5

 

00520 HELSINGFORS

Faxnummer:

029 56 43314

Besöksadress:

Banbyggarvägen 5

Telefonnummer:

029 56 43300

 

 

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

-        det beslut som besvärsskriften gäller

-        till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

-        på vilka grunder ändring söks

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.

Till besvärsskriften ska fogas

-        det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

-        ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

-        de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten

Underrättelse om besvären till den upphandlande enheten

Den som anför besvär eller dennes företrädare ska skriftligt underrätta den upphandlande enheten om att ärendet förs till marknadsdomstolen. Underrättelsen ska lämnas senast då besvären över upphandlingen lämnas in till marknadsdomstolen.

Underrättelsen ska lämnas på adressen:

Väntetid

Vid upphandling som överstiger EU-tröskelvärdena får upphandlingskontrakt slutas tidigast 21 dagar efter att anbudssökanden eller anbudsgivaren har fått eller anses ha fått del av beslutet och besvärsanvisningen.

Rättegångsavgift

Marknadsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 226 euro för behandlingen av ärendet.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

5

BESVÄRSANVISNING

§ 379 i protokollet

Om upphandlingsbeslutet ändras med anledning av begäran om upphandlingsrättelse, har sökanden rätt att anföra besvär över beslutet hos marknadsdomstolen.

Besvärstid

Besvär ska anföras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Vid användning av den elektroniska kontaktinformationen anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet den dag det elektroniska meddelandet står till mottagarens förfogande i dennes mottagarapparat på ett sådant sätt att meddelandet kan hanteras.

Om delgivningen sker brevledes per post till mottagaren anses anbudssökanden och anbudsgivaren ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte anbudssökanden eller anbudsgivaren visar att delgivningen har skett vid en senare tidpunkt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsmyndighet

E-postadress:

markkinaoikeus@oikeus.fi

Postadress:

Banbyggarvägen 5

 

00520 HELSINGFORS

Faxnummer:

029 56 43314

Besöksadress:

Banbyggarvägen 5

Telefonnummer:

029 56 43300

 

 

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

-        det beslut som besvärsskriften gäller

-        till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

-        på vilka grunder ändring söks

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.

Till besvärsskriften ska fogas

-        det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

-        ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

-        de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten

Underrättelse om besvären till den upphandlande enheten

Den som anför besvär eller dennes företrädare ska skriftligt underrätta den upphandlande enheten om att ärendet förs till marknadsdomstolen. Underrättelsen ska lämnas senast då besvären över upphandlingen lämnas in till marknadsdomstolen.

Underrättelsen ska lämnas på adressen:

Rättegångsavgift

Marknadsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 226 euro för behandlingen av ärendet.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 7000

Toinen linja 4 A

+358 9 310 4011

0201256-6

FI5780001300061638

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 53

Faksi

 

Alvnro

sosiaalivirasto@hel.fi

www.hel.fi/sosiaalilautakunta

+358931043717

 

FI02012566