Yleisten töiden lautakunta

ESITYSLISTA

12 - 2013

Kaupungininsinööri

HKR-Rakennuttaja

Hallinto-osasto/HKR

Arkkitehtuuriosasto

Katu- ja puisto-osasto

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Landén varalla Nyholm ja Pasterstein varalla Korpinen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

3

Ilmoitusasiat

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee merkitä tiedoksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus 25.3.2013 § 330 Kj/7

Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2014-2016 laatimisohjeet

HEL 2013-003198 T 02 02 00

- -

(hallinto-osasto)

Kaupunginhallitus 2.4.2013 § 365 Ryj/1

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 12 ja 13 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

- -

Yleisten töiden lautakunta 26.3.2013

(hallinto-osasto)

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Oheismateriaali

4

Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee, että rakennusviraston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 11. - 17.4.2013 ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi

-        kaupungininsinööri 16.4.2013 § 18

-        palveluosasto, toimistopäällikkö PAK 16.4.2013 § 151-160

-        katu- ja puisto-osasto, toimistopäällikkö KYT 17.4.2013 § 5-11

-        HKR-Rakennuttaja, tulosryhmän johtaja 17.4.2013 § 5

-        HKR-Rakennuttaja, toimistopäällikkö RAT2 17.4.2013 § 17-18

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Oheismateriaali

5

Yleisten töiden lautakunnan kokoukset syyskaudella 2013

HEL 2012-015036 T 00 00 02

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee kokoontua syyskaudella 2013 tiistaisin klo 15.00 rakennusviraston kokoustila Malmi-Tapanila-Puistolassa.

Syyskauden ensimmäinen kokous pidetään tiistaina 13.8.2013 ja viimeinen kokous tiistaina 17.12.2013.

Samalla lautakunta päättänee, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia perua kokouksen. Lisäksi puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajan kanssa neuvoteltuaan, muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Lisätiedot

Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503

antti.rautiainen(a)hel.fi

Otteet

6

Yleisten töiden lautakunnan asuntomessumatka Hyvinkäälle 7.8.2013

HEL 2013-002490 T 01 02 02 00

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee tehdä tutustumismatkan Hyvinkään asuntomessuille 7.8.2013. Matkalle osallistuvat lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet. Lisäksi lautakunta päättänee esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, että lautakunnan kaupunginhallituksen edustaja ja varaedustaja oikeutetaan osallistumaan asuntomessumatkalle.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset maksetaan lautakunnan käyttövaroista.

Esittelijä

Vuoden 2013 asuntomessut järjestetään 12.7. - 11.8.2013 välisenä aikana Metsäkaltevassa Hyvinkäällä. Yleisten töiden lautakunta tutustuu matkalla asuntomessuihin ja tapaa Hyvinkään kaupungin edustajia.

Metsäkaltevan messualue sijaitsee 3,5 kilometrin päässä Hyvinkään ydinkeskustasta etelään. Suunnittelun lähtökohtana on ollut sopivan väljästi sijoitetut tontit ja salliva kaava. Myös erityinen panostus puistoihin ja luonnonmukaiseen hulevesien käsittelyyn näkyy vahvasti alueen toteutuksessa. 

Yksityiskohtaisempi matkaohjelma laaditaan ennen messumatkan ajankohtaa. 

Esittelijä

kaupungininsinööri

Raimo K Saarinen

Lisätiedot

Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503

antti.rautiainen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

1

Yksilöimättömät LVIA-suunnittelutehtävät, puitesopimuksen jatkaminen optiokaudelle 1.5.2013 - 31.12.2013

HEL 2013-005374 T 02 08 02 01

HKR 2008 -2102

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee oikeuttaa HKR-Rakennuttajan tekemään sopimuksen yksilöimättömistä LVIA-suunnittelutehtävistä kahdeksan kuukauden optiokaudelle 1.5.2013 – 31.12.2013. Sopimus tehdään seuraavien 14 konsulttitoimiston kanssa:

Alkuperäinen puitesopimus on voimassa 30.4.2013 asti. Optiokauden sopimus on ehdoiltaan alkuperäisen sopimuksen mukainen.

Puitesopimuksen arvioitu kokonaisarvo alkuperäisessä päätöksessä oli koko hankintakaudella, optiokausi mukaan lukien, enintään 4 000 000,00 euroa (alv 0 %). Tähän mennessä puitesopimusta on käytetty
1 283 052,04 euroa (alv 0 %). Tulevalla optiokaudella alkuperäinen arvioitu kokonaisarvo ei tule ylittymään.

HKR-Rakennuttajan lisäksi Helsingin kaupungin kaikki hallintokunnat voivat omalla päätöksellään käyttää LVIA-suunnittelutehtäviinsä konsulttitoimistoja, joiden kanssa sopimusta jatketaan optiokaudelle.

Esittelijä

Yleisten töiden lautakunta on 19.4.2011 § 241 tekemässään päätöksessä valinnut LVIA-suunnittelutehtävien puitesopimuskonsulttitoimistoiksi 1.6.2011 – 30.4.2013 välisenä aikana seuraavat 14 kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanutta konsulttitoimistoa:

Valintapäätöksen mukaan sopimusta voidaan jatkaa optiona 31.12.2013 saakka.

Esittelijä

tulosryhmän johtaja

Olavi Tikka

Lisätiedot

Olavi Tikka, tulosryhmän johtaja, puhelin: 310 38805

olavi.tikka(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

2

Yksilöimättömät kosteus- ja LVI-tekniset kuntotutkimukset, sisäilmatutkimukset ja asiantuntijatehtävät, puitesopimuksen jatkaminen optiokaudelle 1.6.2013 - 30.6.2014

HEL 2013-005372 T 02 08 02 01

KR 2008-2102

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee oikeuttaa HKR-Rakennuttajan tekemään sopimuksen yksilöimättömistä kosteus- ja LVI-teknisistä kuntotutkimuksista, sisäilmatutkimuksista ja asiantuntijatehtävistä 13 kuukauden optiokaudelle 1.6.2013 – 30.6.2014. Sopimus tehdään Vahanen Oy:n, Sisäilmainsinöörit Oy:n, Wise Group Finland Oy:n, ISS Proko Oy:n ja WSP Finland Oy:n kanssa.

Alkuperäinen puitesopimus on voimassa 31.5.2013 asti. Optiokauden sopimus on ehdoiltaan alkuperäisen sopimuksen mukainen.

Puitesopimuksen arvioitu kokonaisarvo koko hankintakaudella, optiokausi mukaan lukien, on enintään 1 600 000,00 euroa (alv 0 %).

HKR-Rakennuttajan lisäksi Helsingin kaupungin kaikki muut hallintokunnat voivat omalla päätöksellään käyttää kosteus- ja LVI-teknisiin kuntotutkimuksiin, sisäilmatutkimuksiin ja asiantuntijatehtäviin konsulttitoimistoja, joiden kanssa sopimusta jatketaan optiokaudelle.

Esittelijä

Yleisten töiden lautakunta on 10.5.2011 § 302 tekemässään päätöksessä valinnut yksilöimättömien kosteus- ja LVI-teknisten kuntotutkimusten, sisäilmatutkimusten ja asiantuntijatehtävien puitesopimus-toimittajiksi 1.6.2011 – 31.5.2013 välisenä aikana seuraavat viisi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanutta konsulttia:

Valintapäätöksen mukaan sopimusta voidaan jatkaa optiona 30.6.2014 saakka.

Esittelijä

tulosryhmän johtaja

Olavi Tikka

Lisätiedot

Olavi Tikka, tulosryhmän johtaja, puhelin: 310 38805

olavi.tikka(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

3

Yksilöimättömät sähkösuunnittelutehtävät, puitesopimuksen jatkaminen optiokaudelle 1.5.2013 - 31.12.2013

HEL 2013-005373 T 02 08 02 01

HKR 2008-2102

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee oikeuttaa HKR-Rakennuttajan tekemään sopimuksen yksilöimättömistä sähkösuunnittelutehtävistä kahdeksan kuukauden optiokaudelle 1.5.2013 – 31.12.2013. Sopimus tehdään seuraavien 14 konsulttitoimiston kanssa:

Alkuperäinen puitesopimus on voimassa 30.4.2013 asti. Optiokauden sopimus on ehdoiltaan alkuperäisen sopimuksen mukainen.

Puitesopimuksen arvioitu kokonaisarvo alkuperäisessä päätöksessä oli koko hankintakaudella, optiokausi mukaan lukien, enintään
4 000 000,00 euroa (alv 0 %). Tähän mennessä puitesopimusta on käytetty 894 224,79 euroa (alv 0 %). Tulevalla optiokaudella alkuperäinen arvioitu kokonaisarvo ei tule ylittymään.

HKR-Rakennuttajan lisäksi Helsingin kaupungin kaikki hallintokunnat voivat omalla päätöksellään käyttää sähkösuunnittelutehtäviinsä konsulttitoimistoja, joiden kanssa sopimusta jatketaan optiokaudelle.

Esittelijä

Yleisten töiden lautakunta on 19.4.2011 § 240 tekemässään päätöksessä valinnut sähkösuunnittelutehtävien puitesopimuskonsulttitoimistoiksi 1.6.2011 – 30.4.2013 välisenä aikana seuraavat 14 kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanutta konsulttitoimistoa:

Valintapäätöksen mukaan sopimusta voidaan jatkaa optiona 31.12.2013 saakka.

Esittelijä

tulosryhmän johtaja

Olavi Tikka

Lisätiedot

Olavi Tikka, tulosryhmän johtaja, puhelin: 310 38805

olavi.tikka(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

1

Oikaisuvaatimus palveluosaston lakimiehen päätöksestä 21.3.2013 § 138 vahingonkorvausasiassa

HEL 2013-002615 T 03 01 00

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen palveluosaston lakimiehen 21.3.2013 § 138 tekemästä päätöksestä.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai näyttöä, joiden perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin kaupungin tuottamuksesta tai laiminlyönnistä.

Hakemuksen mukaan hakijan auto on vaurioitunut 20.2.2012 klo 17.40 Satamakaaren ajoradalla sattuneessa yhteentörmäyksessä, jossa rekan perävaunu on osunut hakijan auton vasempaan etukulmaan.  

Tieliikennelain 3.1 §:n mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä ja muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Tieliikennelain 23.1 §:n mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Hakijalla on ollut väistämisvelvollisuus ajaessaan Satamakaaren ramppia Satamakaaren risteykseen. Väistämisvelvollisuuden osoittaa ajoradan varressa ennen risteystä oleva kärkikolmio liikennemerkki.   

Edellä  esitetyin perustein kaupunki ei ole korvausvastuussa hakijan ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta. 

Tiivistelmä

Hakija on tehnyt Helsingin kaupungin kirjaamoon 2.4.2013 saapuneen oikaisuvaatimuksen palveluosaston lakimiehen vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä 21.3.2013 § 138. Päätös ja oikaisuvaatimus ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Kuntalain 89.1 ja 2 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle.

Kuntalain 92.1 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen, että asianosainen eli henkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus on kuntalain 93 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta. Hakijalle on lähetetty häntä koskeva päätös oikaisuvaatimusohjeineen 22.3.2013. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisten töiden lautakunnalle määräajan kuluessa 2.4.2013.

Esittelijä

Palveluosaston lakimiehen asiassa 21.3.2013 § 138 tekemää hylkäävää päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Korvausvaatimus

Hakijan ilmoituksen mukaan hänen autonsa vaurioitui 20.2.2012 klo 17.40 Satamakaaren ajoradalla sattuneessa yhteentörmäyksessä, jossa rekan perävaunu osuu hakijan auton vasempaan etukulmaan. Korvausvaatimuksen määräksi on ilmoitettu 613,05 euroa.  

Palveluosaston lakimiehen korvauspäätös perusteluineen

"Palveluosaston lakimies päätti hylätä korvausvaatimuksen.

Hakemuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui yhteentörmäyksessä, missä rekan perävaunu osui hakijan auton etukulmaan. Hakija ei pystynyt väistämään sataman suunnasta tullutta rekkaa, koska kiihdytyskaista oli paksun lumivallin peitossa.

Kunnossapitopiiristä saamamme selvityksen mukaan ajoradan reunoja, kiihdytyskaistojen leveyksiä ja pituuksia tarkkaillaan jatkuvasti. Kun ne ylittävät kriittiset raja-arvot, ne kauhotaan pois.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tällöin kuljettajan on erityisesti otettava huomioon tien kunto, sää, keli ja näkyvyys. Saadun selvityksen mukaan hakija ajoi kärkikolmion takaa etuajo-oikeutetulle tielle.

Edellä olevan perusteella kaupunki ei ole vastuussa hakijan ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta."

Oikaisuvaatimus

Hakija vaatii oikaisua vahingonkorvausvaatimuksensa hylkäämiseen. Hakija toteaa, että kolari aiheutui tien puutteellisesta kunnossapidosta. Satamakaarelle johtavan rampin kiihdytyskaista ei ollut tapahtumahetkellä liikennöitävässä kunnossa kuten oikaisuvaatimukseen liitetyt valokuvat osoittavat, eikä tästä autoilijoita varoitettu.   

Hakija toteaa, että kiihdytyskaistan puuttumisesta ei rampissa varoitettu liikennemerkillä, eikä siihen voinut mitenkään varautua. Kiihdytyskaistan puuttumista on mahdotonta havaita liityttäessä tiukasta kurvista Satamakaarelle, koska kiihdytyskaistan näkee vasta viime hetkellä ennen liittymistä. Hakija toteaa ajaneensa sään mukaista vauhtia eikä voinut kiihdytyskaistan puuttumisen vuoksi välttää kolaria. Rekka tuli satamasta erittäin suurella nopeudella eikä sen kuljettaja välttämättä huomannut onnettomuutta. Hakija kertoo olleensa kiihdytyskaistan tilanteesta yhteydessä rakennusvirastoon, josta virheellinen auraus oli myönnetty hänelle puhelimessa. Hakijan tapahtumapaikalta ottamat valokuvat ovat nähtävänä lautakunnan kokouksessa.

Esittelijä

osastopäällikkö

Antti Hietala

Lisätiedot

Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503

antti.rautiainen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

2

Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 4.12.2012 § 549 vahingonkorvausasiassa

HEL 2012-005174 T 03 01 00

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen yleisten töiden lautakunnan 4.12.2012 § 549 tekemästä päätöksestä.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai näyttöä, joiden perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle liukastumisvahingosta maksettavan lisäkorvauksen tulisi olla lautakunnan 4.12.2012 päättämää määrää suurempi.  

Työansion menetystä korvattaessa on perusteena vain todella saamatta jäänyt tulo. Hakija ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut kaupparekisteriotetta tai vastaavaa sijoittumismaan lainsäädännön mukaista todistusta työnantajansa toiminnasta, josta selviäisi yrityksen työntekijöiden määrä, liikevaihto, toiminnan kesto, maksetut palkat ja muut yritystoimintaan liittyvät tiedot. Hakijalle on tähän mennessä maksettu ansionmenetyksestä korvausta yhteensä 20 214,99 euroa, jonka on katsottava kokonaisuudessaan korvanneen hänelle liukastumisvahingosta aiheutuneen tulojen menetyksen. Asiassa esitetyt enemmät vaatimukset hylätään.

Tiivistelmä

Hakija on tehnyt Helsingin kaupungin kirjaamoon 19.12.2012 saapuneen oikaisuvaatimuksen yleisten töiden lautakunnan vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä
4.12.2012 § 549. Päätös ja oikaisuvaatimus liitteineen ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Kuntalain 89.1 ja 2 §:n mukaan lautakunnan päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle.

Kuntalain 92.1 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen, että asianosainen eli henkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus on kuntalain 93 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta. Hakijalle on lähetetty häntä koskeva päätös oikaisuvaatimusohjeineen 12.12.2012. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisten töiden lautakunnalle määräajan kuluessa 19.12.2012.

Esittelijä

Yleisten töiden lautakunnan asiassa 4.12.2012 § 549 tekemää hylkäävää päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Korvausvaatimus

Vahingoittunut hakee kaupungilta lisäkorvausta Trumpettitiellä 7.3.2012 tapahtuneesta liukastumisvahingosta. Hakija vaatii korvausta ansionmenetyksestä aikaväliltä 2.11.-31.12.2012 työnantajan todistuksen mukaisesti yhteensä 4172,08 euroa. Korvausvaatimus marraskuulta on 2386,37 euroa ja joulukuulta 1785,71 euroa. Hakija pyytää lisäksi oikaisemaan päätöstä siten, että hänelle myönnettäisiin täysi ansionmenetyksen korvaus niin kauan kuin lääkärit katsovat ettei hän ole kykenevä työhönsä.

Yleisten töiden lautakunnan korvauspäätös perusteluineen

"Yleisten töiden lautakunta päätti hyväksyä hakijan lisäkorvausvaatimuksen ja maksaa liukastumisvahingon aiheuttamasta ansionmenetyksestä 1193,19 euroa enemmät vaatimukset hyläten.

Vahingoittunut hakee kaupungilta lisäkorvausta Trumpettitiellä 7.3.2012 tapahtuneesta liukastumisvahingosta. Hakija vaatii korvausta ansionmenetyksestä aikaväliltä 2.11.-31.12.2012 työnantajan todistuksen mukaisesti yhteensä 4172,08 euroa. Korvausvaatimus marraskuulta on 2386,37 euroa ja joulukuulta 1785,71 euroa.

Palveluosaston lakimiehen päätöksellä (23.4.2012 § 175) on todettu kaupungin olevan asiassa korvausvelvollinen, koska jalkakäytävä ei ollut vahingon tapahtuessa jalankulkua tyydyttävässä kunnossa.

Yleisten töiden lautakunnan päätöksellä (29.5.2012 § 299) on hyväksytty hakijan 10 000 euroa ylittävä korvausvaatimus sekä oikeutettu palveluosaston lakimies päättämään sellaisista vammaan liittyvistä lisäkorvausvaatimuksista, jotka perustuvat tositteisiin, ja jotka eivät ole harkinnanvaraisia määrältään tai perusteeltaan.

Tähän mennessä hakijalle on maksettu vahingonkorvausta yhteensä 24 144,33 euroa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 a §:n mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada.

Hakemuksen liitteinä olevien 1.8.2012 ja 15.10.2012 päivättyjen lääkärinlausuntojen sekä 6.8.2012 päivätyn työsopimuksen perusteella voidaan katsoa, että vahingoittunut on jo kykenevä tekemään sopimuksen mukaisia, projektiin liittyviä valmistelevia töitä Suomessa ja hankkimaan ansiotuloja jäljellä olevan työkykynsä puitteissa.

Edellä olevan perusteella hakijalle maksetaan ansionmenetyksestä 2.11.-30.11.2012 kohtuulliseksi katsotut 1193,19 euroa, eli puolet työnantajan ilmoittamasta kuukausipalkasta. Ajalta 1.12.-31.12.2012
korvausta maksetaan samoin perustein 892,86 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan verokortin mukaisesti.
Koska hakijan lisäkorvausvaatimus on määrältään harkinnanvarainen, päättää asiasta yleisten töiden lautakunta."

Oikaisuvaatimus

Hakija vaatii oikaisua korvauspäätökseen maksettavan korvauksen osalta siten, että hänelle maksetaan esittämänsä lisäkorvausvaatimuksen mukaisesti vuoden 2012 marraskuulta 2386,37 euroa ja joulukuulta 1785,71 euroa. Hakija pyytää oikaisemaan päätöstä siten, että hänelle myönnettäisiin täysi ansionmenetyksen korvaus niin kauan kuin lääkärit katsovat ettei hän ole kykenevä työhönsä. Hakija toteaa työnkuvaansa alusta alkaen kuuluneen matkailuun liittyvien retkimahdollisuuksien kartoittaminen, reittien testaaminen ja kehittäminen. Työ on varsinkin alussa erittäin raskasta fyysisesti, koska se vaatii kaikkien retkivarusteiden, muonituksen ja välineiden mukana kuljettamisen, paljon patikointia ja vuoristossa liikkumista. Hakijan tekemän kartoitustyön pohjalta laaditaan kaikki matkailureitit, retkikohteet ja tekemiset retkillä, koska ne täytyy mitoittaa sen mukaan mitä pystyy tekemään ihminen, joka ei ole aikaisemmin liikkunut vuoristoseudulla; ja joka tulee ns. hyvinvointimaista eikä ole tottunut rankkoihin elinoloihin.

Esittelijä

osastopäällikkö

Antti Hietala

Lisätiedot

Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503

antti.rautiainen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

3

JCDecaux Finland Oy:n oikaisuvaatimus ulkomainoslaitekarttoja ja ulkomainoslaitepaikkojen vuokrasopimuksen sovintosopimusta koskevasta yleisten töiden lautakunnan päätöksestä

HEL 2011-002350 T 10 01 01 04

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee hylätä esityslistalta ilmenevin perustein  JCDecaux Finland Oy:n oikaisuvaatimuksen yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 13.11.2012 § 509, joka koskee ulkomainoslaitekarttoja ja ulkomainoslaitepaikkojen vuokrasopimusta koskevan sovintosopimuksen tekemistä Clear Channel Suomi Oy:n kanssa. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta yleisten töiden lautakunnan päätöstä olisi muutettava.

Esittelijä

Oikaisuvaatimus

Yleisten töiden lautakunta päätti 13.11.2012 § 509 merkitä tiedoksi ohjeelliset mainoslaitepaikkoja koskevat kartta-aineistot ja päätti samalla oikeuttaa rakennusviraston allekirjoittamaan ulkomainoslaitepaikkojen vuokrasopimusta koskevan sovintosopimuksen Clear Channel Suomi Oy:n kanssa.

JCDecaux Finland Oy teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka saapui kaupungin kirjaamoon 5.12.2012.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Yleisten töiden lautakunnan pöytäkirja 13.11.2012 on asetettu yleisesti nähtäväksi 21.11.2012, jolloin kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon.

Oikaisuvaatimus on saapunut yleisten töiden lautakunnalle määräajassa 5.12.2012.

JCDecaux Finland Oy on lisäksi toimittanut yleisten töiden lautakunnalle 21.3.2013 päivätyn oikaisuvaatimuksen täydennyksen. Täydennysasiakirjassa yhtiö uudistaa oikaisuvaatimuksessaan esittämänsä vaatimukset ja pitää tilakeskukselta saamansa selvityksen perusteella selvänä, että Clear Channel Suomi Oy ei edes yrittänyt hakea alkuperäisen ulkomainoslaitepaikkojen vuokrasopimuksen mukaisesti määräajassa rakennuslupia alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaiselle määrälle mainoslaitteita.

Clear Channel Suomi Oy:lle on hallintolain 34 §:n edellyttämällä tavalla varattu tilaisuus lausua mielipiteensä sekä oikaisuvaatimuksen että oikaisuvaatimuksen täydennyksen johdosta. Clear Channel Suomi Oy on toimittanut rakennusvirastoon 15.1.2013 ja 5.4.2013 päivätyt lausunnot asiassa. Clear Channel Suomi Oy:n lausuntojen mukaan kiinteistövirasto ole voinut vuokrata vuokrasopimuksen mukaisia mainoslaitepaikkoja Clear Channel Suomi Oy:lle, koska niihin ei ole saatu toimenpidelupia. Kilpailutusvaiheessa tarjoajille annettu kuva menettelyistä lupaprosessissa koskien erityisesti eri hallintokuntien välistä tiedonsiirtoa ei ole toteutunut. Lausunnoissa ei ole tuotu esiin sellaisia uusia seikkoja, joilla olisi merkitystä asian ratkaisuun.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

JCDecaux Finland Oy esittää vaatimuksenaan, että yleisten töiden lautakunta oikaisee päätöstään kumoamalla rakennusvirastolle antamansa oikeutuksen sovintosopimuksen solmimiseen ja päätöksen liitteinä olevat ohjeelliset ulkomainoslaitepaikkoja koskevat kartta-aineistot sekä ensisijaisesti vaatii Clear Channel Suomi Oy:tä hakemaan vuokrasopimuksen edellyttämät rakennusluvat sekä maksamaan kaupungille vuokrasopimuksen mukaisten ulkomainoslaitepaikkojen lukumäärän perusteella kaupungille kuuluvan, tähän asti saamatta jääneen vuokran viivästyskorkoineen ja toissijaisesti palauttaa Clear Channel Suomi Oy:n vuokrasopimuksen rikkomisen perusteelliseen uudelleen käsittelyyn ja teettää kattavat ja läpinäkyvät selvitykset asian käsittelyn tueksi.

Asian taustasta

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto käynnisti ulkomainoslaitepaikkojen vuokrauksesta tarjouskilpailun 14.11.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Sekä Clear Channel Suomi Oy että JCDecaux Finland Oy osallistuivat tarjouskilpailuun, jonka voitti Clear Channel Suomi Oy (kiinteistölautakunnan päätös 15.4.2008).

Rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto eivät osallistuneet tarjouspyyntöasiakirjojen, tarjouskilpailun tai vuokrasopimuksen valmisteluun.

31.7.2008 allekirjoitettu vuokrasopimus on voimassa 1.8.2008 – 31.7.2023. Sopimuksella on sovittu muun muassa mainoslaitteiden lukumäärät ja laitetyypit sekä vuokra kullekin laitetyypille. Lisäksi sopimuksen liitteessä on katuosoitteen tarkkuudella lueteltu laitteiden sijoituspaikat. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja yksittäisestä mainoslaitteesta veloitetaan vuokraa, kun toimenpidelupa on myönnetty.

Vuokrasopimuksen ehtojen mukaan Clear Channel Suomi Oy:n on kustannuksellaan huolehdittava kunkin mainoslaitepaikan käyttämiseen tarvittavan ao. rakennusvalvontaviranomaisen luvan hakemisesta, sijoitettava ulkomainosvälineet tarjouspyyntöasiakirjoissa osoitetuille paikoille sekä maksettava vuokraa kustakin ulkomainosvälinepaikasta.

Yhtiön aloitettua toimenpidelupien hakemisen, havaittiin, että sopimuksen mukaista laitemäärää ei ollut mahdollista toteuttaa esimerkiksi kaupunkikuvallisista, liikenteellisistä tai maanalaisiin rakenteisiin ja laitteisiin tai katupuihin liittyvistä syistä.

Clear Channel Suomi Oy:n ja kaupungin välillä tehdyn sovintosopimuksen mukaan alkuperäisen sopimuksen mukaisia laitemääriä pienennetään, koska niille ei ole mahdollista saada toimenpidelupaa. Lisäksi yhtiölle aiheutuneet vahingot hyvitetään yhtiölle vuokrasopimuksen voimassaoloaikana jättämällä vuokran indeksitarkistus tekemättä 31.12.2015 asti.

Oikaisuvaatimuksen perustelut pääpiirteittäin

Asianosaisuusväite

JCDecaux Finland Oy katsoo, että sen oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen perustuu sen asemaan sekä Helsingin kaupungin jäsenenä että kuntalain 92 §:n tarkoittamana asianosaisena. Oikaistavaksi vaadittu päätös vaikuttaa yhtiön mukaan välittömästi sen oikeuteen ja etuun, koska JCDecaux Finland Oy on Helsingin kaupungin ulkomainospaikkojen vuokrasopimusta koskeneen vuonna 2007 käynnistetyn tarjouskilpailun Clear Channel Suomi Oy:lle hävinnyt, kilpailussa toiseksi parhaan tarjouksen antanut osapuoli.

Vuokrasopimuksen ehtojen noudattamisesta

JCDecaux Finland Oy:n mukaan kaupunki ei ole vuokrasopimuksen voimassaoloaikana vaatinut Clear Channel Suomi Oy:tä noudattamaan sopimusvelvoitteitaan ja on siten sallinut kaupungille kuuluvan vuokratulon perimättä jättämisen. JCDecaux Finland Oy katsoo, ettei sovintosopimuksen tekohetken mukaisella ulkomainoslaitteiden lukumäärällä ole merkitystä asiassa, sillä vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteet perustuvat yksinomaan vuonna 2008 voimassa olleeseen säännöstöön, jotka velvoitteet Clear Channel Suomi Oy on laiminlyönyt kaupungin puuttumatta asiaan. 

JCDecaux Finland Oy:n mukaan se ei ole kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle osoitetuista lukuisista tiedusteluistaan huolimatta saanut tähän mennessä kirjallista selvitystä siitä, onko rakennusvirasto tai sen edeltäjä kiinteistöviraston tilakeskus vaatinut Clear Channel Suomi Oy:ltä sen sopimusvelvoitteiden täyttämistä ja vuokrasopimuksen mukaisten vuokrien maksamista kaikista vuokrasopimuksen mukaisista ulkomainoslaitepaikoista.

Muun selvityksen puuttuessa ja vuokrasopimuksen ehtoja ja Clear Channel Suomi Oy:n pystyttämien ulkomainoslaitepaikkojen tosiasiallista määrää verrattaessa JCDecaux Finland Oy:llä on ilmeinen syy olettaa, ettei Clear Channel Suomi Oy ole edes yrittänyt hakea kaikkia vuokrasopimuksen edellyttämiä lupia, saati että Clear Channel Suomi Oy olisi tehnyt näin sille asetetussa kahden kuukauden määräajassa. Clear Channel Suomi Oy on siten syyllistynyt vuokrasopimusta koskevaan olennaiseen sopimusrikkomukseen, jonka kaupunki yhtäältä toiminnallaan ja toisaalta passiivisuudellaan on hyväksynyt.

JCDecaux Finland Oy katsoo, että päätöksestä ilmenevät perustelut sovintosopimuksen solmimiselle ovat ilmeisen virheelliset.

Clear Channel Suomi Oy:n korvausvaateista

Clear Channel Suomi Oy on vaatinut keväällä 2011 kaupungilta korvausta ylimääräisistä kustannuksista, jotka perustuvat vuokrasopimuksen liian suuriin laitemääriin, työlääseen lupaprosessiin ja maksettuihin vuokriin mainoslaitepaikoista, jotka eivät ole olleet käytettävissä esimerkiksi työmaiden takia.

JCDecaux Finland Oy:n mukaan kaikilla vyöhykkeillä sijaitsee lukuisia voimassa olevien ohjeiden mukaisia ulkomainoslaitepaikkoja, joille Clear Channel Suomi Oy ei ole halunnut hakea lupia. Näin siitä huolimatta, että Clear Channel Suomi Oy:llä on ollut velvollisuus hakea kaikkia vuokrasopimuksen mukaisia lupia, ja mikäli lupia ei myönnettäisi, hylättyjä lupia korvaavia lupia.

Sovintosopimuksen solmiminen ja Clear Channel Suomi Oy:n sovintorikkomusten anteeksi antaminen on JCDecaux Finland Oy:n mukaan perusteetonta ja hallintolain 1 ja 6 §:n mukaisen hyvän hallinnon, luottamuksensuojan ja yhdenvertaisuusperiaatteiden vastaista. Riski tarjouksen liiketaloudellisesta kannattavuudesta kuuluu tarjouksen tehneelle liikeyritykselle. JCDecaux Finland Oy:n mukaan Clear Channel Suomi Oy:n tekemä virhearvio saamistaan mainostuotoista ei voi oikeuttaa sitä sopimuksen sovitteluun.  JCDecaux Finland Oy on jättänyt oman tarjouksensa luottaen näihin periaatteisiin ja ettei kaupunki perusteettomasti anna tarjouskilpailun voittajan sopimusvelvoitteita myöhemmin anteeksi.

Ohjeellisista kartta-aineistoista

Sovintosopimuksen hyväksymisen lisäksi yleisten töiden lautakunnan päätöksellä on merkitty tiedoksi päätöksen liitteenä olevat ohjeelliset kartta-aineistot. Näiden aineistojen merkitystä ja suhdetta voimassa olevaan ulkomainoslaitepaikkoja koskeviin ohjeisiin ei ole päätöksessä käsitelty mitenkään. JCDecaux Finland Oy:n mukaan tiedoksi merkitsemisen asiayhteydestä voidaan kuitenkin päätellä, ettei niitä ole otettu esiin tässä yhteydessä sattumalta, vaan että niillä pyritään perustelemaan väittämää, jonka mukaan vuokrasopimuksen laitemäärät ovat liian suuria ja näin edelleen oikeuttamaan sovintosopimuksen hyväksyminen.

JCDecaux Finland Oy katsoo, että sovintosopimuksen perusteleminen sillä että vuosina 2005 ja 2007 voimaan tulleeseen ja vuonna 2008 voimassa olleeseen säännöstöön perustuville, sovituille ulkomainoslaitepaikoille ei enää yleisten töiden lautakunnan päätöksellä hyväksyttyjen uusien, ohjeellisten kartta-aineistojen perusteella olisi tilaa, on virheellistä. Vuoden 2012 lopussa tiedoksi annettaviin kartta-aineistoihin vedoten ei voida takautuvasti muuttaa vuonna 2008 voimassa ollutta säännöstä ja sen mukaisesti tehtyä vuokrasopimusta antamalla anteeksi niitä velvoitteita, joihin sitoutumalla Clear Channel Suomi Oy alun perin voitti tarjouskilpailun.

JCDecaux Finland Oy pitää konsultin kaksoisroolia yhtäältä Clear Channel Suomi Oy:n ja toisaalta kaupungin konsulttina erittäin arveluttavana. Tämän olisi jo itsessään hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tullut estää kartta-aineistojen hyväksyminen saati niihin vetoaminen sovintosopimuksen perusteena.

JCDecaux Finland Oy toteaa lopuksi, että rakennusviraston teettämät uudet kartta-aineistot vaikuttavat sisältävän merkittäviä tiukennuksia edelleen voimassa olevaan säännöstään, vaikka perusteita tiukemmille näkemyksille ei ole esitetty eikä eri toimijoille ole annettu mahdollisuutta kommentoida laadittuja kartta-aineistoja ja niiden säännösten mukaisuutta. JCDecaux Finland Oy:n mukaan tämä huomioon ottaen on ilmeistä, että uusien kartta-aineistojen laatiminen ei ole tapahtunut hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

Väite laittomasta valtiontuesta

Hyvän hallinnon, luottamuksensuojan- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden ohella JCDecaux Finland Oy katsoo kaupungin rikkovan niin ikään sitä velvoittavia Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä.

Sallimalla Clear Channel Suomi Oy:n olennaisen sopimusrikkomuksen ja siten antamalla anteeksi kaupungille vuokrasopimuksen perusteella kuuluvia vuokria kaupunki käytännössä antaa laitonta valtiontukea Clear Channel Suomi Oy:lle alun perin sovittua alempien vuokrien muodossa.

Vastaus oikaisuvaatimukseen

Asianosaisuus

Esittelijä toteaa, että JCDecaux Finland Oy:llä on oikaisuvaatimusoikeus kuntalain 92 §:n mukaisesti kunnan jäsenenä. Sen sijaan JCDecaux Finland Oy:llä ei ole asiassa asianosaisasemaa. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös ei välittömästi vaikuta JCDecaux Finland Oy:n oikeuteen tai etuun kuntalain 92 §:n tarkoittamalla tavalla eikä yhtiö ole kysymyksessä olevan sopimussuhteen osapuoli. Pelkästään osallistuminen sopimuksen tekemistä edeltäneeseen tarjouskilpailuun ei perusta JCDecaux Finland Oy:lle asianosaisasemaa enää sopimuksen myöhemmissä vaiheissa.

Koska asianosainen on vain se, jonka oikeusasemaa asia koskee, puuttuu asianosaisasema niiltä, joiden asemaan asia tai siinä tehtävä päätös vaikuttaa vain välillisesti. Esimerkiksi kilpailijoiden asemaan kohdistuvat taloudelliset vaikutukset eivät yleensä perusta asianosaisen asemaa.

JCDecaux Finland Oy on kaupungin sopimuskumppanin ja Clear Channel Suomi Oy:n kilpailija. Kun oikeuskäytännössä asianosaisasema on annettu välittömässä kilpailuasemassa olevalle elinkeinonharjoittajalle, on edellytetty riittävää konkreettista yhteyttä ja vaikutusta kilpailijan markkina-asemaan. Asianosaisasema on annettu lähinnä silloin, kun päätöksellä saavutettava oikeustila vahvistaa huomattavasti päätöksen kohteena olevan asemaa markkinoilla ja vastaavasti vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan kilpailijan osalta. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös tuskin vahvistaa Clear Channel Suomi Oy:n asemaa markkinoilla. Päätös ei ainakaan vaikuta JCDecaux Finland Oy:n asemaan markkinoilla.

Oikaisuvaatimus tulee siten tutkia kunnan jäsenen tekemänä.

Vuokrasopimuksen ehtojen noudattaminen

Kaupunki on sopimuskauden aikana vaatinut Clear Channel Suomi Oy:tä noudattamaan sopimusvelvoitteitaan. Ennen vuotta 2011 on kiinteistövirasto edustanut kaupunkia asiassa. Kaupungin ja Clear Channel Suomi Oy:n välinen sopimus siirtyi virastojen tehtäväjaon muutoksen seurauksena 1.1.2011 lukien kiinteistöviraston tilakeskuksesta rakennusviraston hallinnoitavaksi. Rakennusviraston palveluosasto on siitä lähtien selvittänyt mainoslaitteiden lupa- ja sopimustilanteeseen, vuokrasopimuksen toimeenpanoon ja vuokranmaksuun liittyviä epäselvyyksiä yhteistyössä yhtiön ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Kaupungin asiassa tekemän selvityksen perusteella mainoslaitteiden vaatimia toimenpidelupia ei voida myöntää alkuperäisen sopimuksen mukaista lukumäärää. Lisäksi sopimuksen sisältö on osin epäselvä. Rakennusvalvontavirasto ei ole voinut myöntää kaikille mainoslaitepaikoille toimenpidelupia kaupunkikuvallisista, liikenteellisistä tai maanalaisiin rakenteisiin, laitteisiin ja katupuihin liittyvistä syistä. Kaupunki ei siten ole myöskään voinut näiltä osin periä vuokraa vuokrasopimuksen mukaisesti.

Kiinteistöviraston aikanaan laatima 14.11.2007 päivätty tarjouspyyntö perustui myös sille olettamukselle, että lupamenettelyssä ja mallihyväksyttämisessä voitaisiin hyödyntää muun muassa kaupungin sähköistä järjestelmää. Tätä järjestelmää ei kuitenkaan voitu hyödyntää siinä ilmenneiden puutteiden vuoksi etenkään toimenpidelupien hakemisessa. Siten tarjouspyynnössä ja myöhemmin vuokrasopimuksessa edellytettyä kahden kuukauden määräaikaa lupahakemuksen toimittamiselle ei käytännössä voitu myöskään tästä syystä noudattaa.

JCDecaux Finland Oy:n rakennusvirastolle osoittamiin tiedusteluihin on vastattu kirjeitse (mm. 8.3.2011), sähköpostitse sekä puhelimitse. On totta, ettei kaikkia toimenpidelupia ole välttämättä haettu kahden kuukauden määräajassa. Clear Channel Suomi Oy on kuitenkin esittänyt hakeneensa toimenpidelupia sopimuksen mukaisille paikoille. Rakennusviraston tiedossa ei ole merkittäviä viivästyksiä vuokran maksamisessa niiden laskujen osalta, jotka rakennusvirastosta on lähetetty.

Clear Channel Suomi Oy:n korvausvaateet

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen perustelut eivät ole virheelliset. Clear Channel Suomi Oy:n vaadittua kaupungilta korvausta keväällä 2011, rakennusvirasto vastasi vaatimuksiin 25.11.2011. Kun asiassa ei löytynyt yhteisymmärrystä, rakennusvirasto käynnisti neuvottelut yrityksen kanssa. Kaupungin selvityksen mukaan alkuperäisen sopimuksen mukaista lukumäärää mainoslaitteita ei voida toteuttaa eikä kaikille alkuperäisen sopimuksen mukaisille paikoille voida sijoittaa mainoslaitetta. Vuonna 2012 valmistuneista kartoista selviää myös, etteivät alkuperäisen sopimuksen mukaiset mainospaikat edes mahdu kaupunkiin, koska laitemäärät olivat osin ylimitoitettuja. Lähtötilanne on siis alun perin ollut väärä.

Alkuperäisen sopimuksen mukaista maksuvapautusta työmaiden johdosta poistetuista mainoslaitteista ei ole suoritettu vuosien 2011 ja 2012 aikana johtuen sovintosopimuksella ratkaistavista ongelmista. Alkuperäisen sopimuksen mukainen maksuvapautus on osa sovintosopimuksen kokonaisratkaisua.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä ei oteta kantaa sopimuksen velvoittavuuteen. Sopimussuhteen ehtoja tarkistetaan vastaamaan osapuolten tarpeita. Kaupunki ei ota kannettavakseen Clear Channel Suomi Oy:lle kuuluvia riskejä, vaan sopimuksella osoitetaan se tosiasia, että alun perin esitetyt laitemäärät eivät sovi kaupunkiin.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä ei ole rikottu hyvän hallinnon, luottamuksensuoja- ja yhdenvertaisuusperiaatteita.

Ohjeelliset kartta-aineistot

Rakennusvirasto on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa teettänyt vuosina 2010 - 2012 kartta-aineistot. Kartat on tehty apuvälineiksi osoittamaan julkisesta kaupunkitilasta paikkoja, joihin mainoslaitteita voidaan sijoittaa, laitetyypit paikoittain sekä laitteiden lukumäärät. Kartat teetettiin siis helpottamaan hallintokuntien välistä yhteistyötä eli kysymyksessä on kaupungin sisäiseen toimintaan liittyvä materiaali. Kartat osoittavat sen, että alkuperäisen sopimuksen mukaiset paikat eivät enää vastanneet todellisuutta. Kun kaupunki koko ajan kehittyy ja rakentuu, niin myös kartat täydentyvät. Karttojen osoittama laitteiden enimmäismäärä on pienempi kuin vuokrasopimuksessa oli sovittu. Kartat laatineen konsultin osalta esitetyt väitteet ovat perusteettomia.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä ei ole rikottu hyvän hallinnon, luottamuksensuoja- ja yhdenvertaisuusperiaatteita.

Kielletystä valtiontuesta

Valtiontukisäännöt koskevat toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille suoraa tukea tai muuta taloudellista etua. Myös esimerkiksi markkinahintaa alhaisempi kiinteistön vuokra katsotaan tueksi. Kielletyn valtiontukitoimenpiteen tulee vääristää tai uhata vääristää kilpailua. Kaupunki ei ole perimässä Clear Channel Suomi Oy:ltä markkinahintaa alempaa laitekohtaista mainospaikkavuokraa, koska tehdyllä sopimuksella ei ole muutettu vuokrasopimuksen mukaista yksittäisistä mainoslaitteista maksettavan vuokran määrää. Sovintosopimuksella on sen sijaan pienennetty alkuperäisen sopimuksen mukaisia laitemääriä, koska niille ei ole mahdollista saada toimenpidelupaa. JCDecaux Finland Oy:n väite kaupungin antamasta laittomasta valtiontuesta alennettujen vuokrien muodossa on siten perusteeton.

Tilanteessa, jossa sekä kaupungin että Clear Channel Suomi Oy:n toiminnassa arvioitiin olevan suoritushäiriöitä, kaupunki ja Clear Channel Suomi Oy löysivät tyydyttävän kokonaisratkaisun asiassa ja tekivät sovintosopimuksen välttääkseen mahdollisen oikeudenkäynnin. Kaupunki ei menetä sovintosopimuksen tekemisellä vuokratuloja. Clear Channel Suomi Oy sitoutuu sen sijaan hakemaan lisää toimenpidelupia ja rakentamaan mainoslaitteita merkittävän määrän lisää.

Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimuksessa eikä oikaisuvaatimuksen täydennyksessä ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi yleisten töiden lautakunnan tekemää ulkomainoslaitekarttoja ja ulkomainoslaitepaikkojen vuokrasopimuksen sovintosopimusta tulisi muuttaa.

Esittelijän käsityksen mukaan oikaisuvaatimus tulisi hylätä edellä mainituin perustein.

Esittelijä

osastopäällikkö

Antti Hietala

Lisätiedot

Anna-Leena Salo-Halinen, lakimies, puhelin: 310 39844

anna-leena.salo-halinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 26.03.2013 § 133

HEL 2011-002350 T 10 01 01 04

Päätös

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Esittelijä

osastopäällikkö

Antti Hietala

Lisätiedot

Anna-Leena Salo-Halinen, lakimies, puhelin: 310 39844

anna-leena.salo-halinen(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 13.11.2012 § 509

HEL 2011-002350 T 10 01 01 04

HKR 2011-1162/543

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti merkitä tiedoksi ohjeelliset mainoslaitepaikkoja koskevat kartta-aineistot, jotka ovat liitteinä 1 – 6.

Samalla lautakunta päätti oikeuttaa rakennusviraston allekirjoittamaan liitteenä 7 olevan sovintosopimuksen Clear Channel Suomi Oy:n kanssa.

Sovintosopimuksella alennetaan yhtiön ja kaupungin välisessä vuokrasopimuksessa sovitut laitemäärät Helsingin julkisen kaupunkitilan edellyttämälle tasolle. Yksittäisestä mainoslaitteesta veloitettavaa vuokraa ei muuteta.

Yhtiö vaatii korvausta yhtiölle aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Perusteena ovat vuokrasopimuksen liian suuret laitemäärät, työläs lupaprosessi sekä maksetut vuokrat mainoslaitepaikoista, jotka eivät ole olleet käytettävissä esimerkiksi työmaiden takia. Yhtiölle hyvitetään vaadittuja kustannuksia vuokrasopimuksen voimassaoloaikana jättämällä vuokran indeksitarkistus tekemättä 31.12.2015 asti.

Kuukausivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100. Vuokra tarkistetaan kertomalla kuukausivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen vuoden lokakuun pisteluku lokakuun 2014 pisteluvulla. Vuokran määrää ei alenneta tarkistuksessa. Ensimmäinen tarkistus tehdään tammikuussa 2016.

Kaupungin sopimuksen vastikkeena saamia mainospalveluja tarkennetaan pienentämällä adshel-mainospintojen määrä vastaamaan kaupungin tarvetta ja kehittämällä digitaalisten kaupunkinäyttöjen vuorovaikutteisuutta. Lisäksi parannetaan kaupungin sopimuksen vastikkeena saamia mainospalveluita yhtiön valtakunnallisessa mainosverkostossa, Finnairin in-flight -näytöissä, Kampin kauppakeskuksen The Wall -jättinäytöllä sekä Tallinnan ja Tukholman verkostoissa.

Yhtiö rajoittaa alkoholimainontaa päiväkotien ja koulujen välittömässä läheisyydessä vastuullista alkoholinkäyttöä koskevan kaupungin toimenpideohjelman (Khs 16.5.2011 § 513) suuntaisesti. Lisäksi yhtiö ja kaupunki sopivat menettelystä, jos alkoholimainontaa rajoitetaan.

Kaupunki ja yhtiö luopuvat oikeudestaan esittää osapuolten alkuperäiseen sopimussuhteeseen liittyviä vaatimuksia, joiden peruste on syntynyt ennen sovintosopimuksen allekirjoittamista. 

Esittelijä

osastopäällikkö

Pekka Henttonen

Lisätiedot

Jussi Puutio, vs. alueidenkäyttöpäällikkö, puhelin: 310 38656

jussi.puutio(a)hel.fi

Pekka Henttonen, osastopäällikkö, puhelin: 310 38479

pekka.henttonen(a)hel.fi

1

Yleisten töiden lautakunnan lausunto Vesa Korkkulan ym. valtuustoaloitteesta koskien Brahenkentän skeittipuiston aseman vakinaistamista

HEL 2013-002182 T 00 00 03

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä skeittipalveluita järjestävät rakennusvirasto, liikuntavirasto ja nuorisoasiainkeskus. Rakennusvirasto järjestää lähinnä lapsia ja varhaisnuoria palvelevia, pienimuotoisia lähiskeittipaikkoja. Suurin osa rakennusviraston skeittipaikoista sijaitsee leikkipuistojen yhteydessä.

Yleisten töiden lautakunnan 15.10.2009 ohjeellisena noudatettavaksi hyväksymä Helsingin skeittiohjelma 2010–2014 sisältää Helsingin skeittipaikkojen kuvaukset ja kehittämistavoitteet, ylläpidon periaatteet ja tavoitteellisen, uusien skeittipaikkojen rakentamisohjelman. Skeittiohjelmassa ei ole esitetty skeittipaikkaa leikkipuisto Braheen.

Helsingin kaupungin poikkihallinnollinen skeittityöryhmä koordinoi skeittaamiseen liittyviä asioita ja tarkistaa skeittiohjelmaa tarvittaessa. Työssä otetaan huomioon elinympäristön turvallisuuteen, kestävyyteen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät seikat. Skeittityöryhmässä on edustus nuorisoasiainkeskuksesta, rakennusvirastosta, liikuntavirastosta, ympäristökeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja kiinteistövirastosta.

Skeittiohjelman päivityksen yhteydessä ja leikkipuisto Brahen peruskorjauksen hankemäärittelyvaiheessa tullaan tutkimaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle skeittaukseen soveltuvia rakenteita. Selvitys tehdään yhteystyössä alueen muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Peruskorjauksen tarkempi ajankohta riippuu leikkipuistorakennuksen peruskorjauksen ajankohdasta ja käytettävissä olevista resursseista.

Leikkipuisto Brahen alueelle sijoittuvasta skeittipuistosta on laadittu ympäristömeluselvitys, jossa todetaan, että sijoitettaessa alueelle skeittitoimintaa, tulee samassa yhteydessä rakentaa meluesteitä varmistamaan asuinympäristön riittävän alhainen melutaso. Leikkipuisto Brahessa ei ole aluetta, jossa Helsingin skeittiohjelmassa linjattu ehto 100 metrin vähimmäisetäisyydestä skeittipaikasta lähimpiin asuinrakennuksiin toteutuisi.

Kallion aluetta palvelee tällä hetkellä Eläintarhan Micropolis sekä Hämeentien maasillan alla oleva skeittipaikka. Rullalautaliitto on yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttanut väliaikaisen skeittipaikan Sörnäisiin Suvilahden voimalan viereen. Skeittiohjelmassa on linjattu tavoitteeksi, että Kalasataman alueelle tulee uusi skeittipaikka alueen rakentumisen edetessä.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa valtuustoaloitteen hyväksymistä edellä esitetyin seikoin.

Esittelijä

Kaupunginhallitus pyytää Vesa Korkkulan ja 13 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta yleisten töiden lautakunnan lausuntoa 7.5.2013 mennessä.

Aloitteessa esitetään, että Wamma-parkiksi kutsuttu skeittipuisto Brahen kentän pohjoispäädyssä leikkipuiston Brahen alueella Alppiharjussa saa virallisen aseman skeittipuistona. Aloitteessa todetaan, että skeittipaikka voisi sijaita leikkipuisto Brahessa jo entuudestaan skeittauskäytössä olleen pienen asfalttialueen paikalla. Vahtoehdoksi ehdotaan, että leikkipuiston kahluualtaaseen rakennetaisiin betonisia skeittilaitteita, jotka eivät estä altaan käyttöä edelleenkin uimiseen.

Skeittiohjelma

Vuonna 2009 valmistunut Helsingin skeittiohjelma 2010 -2014 on päivitys vuonna 2003 laaditusta skeittiohjelmasta. Päivityksessä tarkistettiin edelliselle ohjelmakaudelle asetettujen toimenpiteiden toteutumisaste ja laadittiin seuraavalle viisivuotiskaudelle uusi, tavoitteellinen rakentamisohjelma.

Ohjelmassa on kartoitus olemassa olevista skeittipaikoista, niitä koskevista kehittämistavoitteista ja mahdollisista toimenpidetarpeista. Skeittiohjelma sisältää myös skeittipaikkojen suunnittelun ja ylläpidon periaatteita sekä katsauksen skeittaamiseen ja sitä sivuavien lajien harrastamiseen Helsingissä.

Osana skeittiohjelman laadintaa käytiin läpi viime vuosien aikana tulleet toiveet uusien skeittipaikkojen rakentamiseksi. Skeittipaikkatoiveiden kartoittamisessa käytettiin työvälineenä karttasovellusta, jossa kaikkien asiasta kiinnostuneiden oli mahdollista merkitä karttaan toiveita uusista skeittipaikoista. Käyttäjien toiveiden, maantieteellisen tarkastelun, edellisen ohjelman seurannan tulosten ja hallintokuntien asiantuntemuksen pohjalta määriteltiin tavoitteet uusien skeittipaikkojen rakentamiseksi.

Skeittityöryhmä edistää ohjelman hankkeiden toteutusta kaupungin taloudellisten resurssien puitteissa korostaen hallintokuntien välisen yhteistyön tärkeyttä. Ohjelma on hankkeiden toteutuksen osalta joustava: sen tarkoitus on toimia ohjeena eri virastojen skeittihankkeiden toteutuksen ohjelmoinnissa. Ohjelma antaa myös ohjeita skeittipaikkojen huoltoon ja tarkastuksiin.

Skeittimelu

Yksiselitteistä tapaa arvioida skeittauksen melun haitallisuutta ei ole. Skeittimelua syntyy eniten laudan iskeytyessä alustaan. Esimerkiksi Ollie-hypyn keskimääräiseksi melupäästöksi on mitattu 103 dB. Skeittimelu voidaan tulkita luonteeltaan impulssimaiseksi eli tavallista, jatkuvaa melua häiritsevämmäksi.

Leikkipuisto Brahessa aiemmin käytössä olleella skeittiradalla vaakaetäisyys pääasiallisesta temppukohdasta eli melun lähteestä lähimpään asuintaloon oli noin 55 metriä. Meluselvityksessä todetaan, että skeittaus sille varassa paikassa leikkipuisto Brahessa aiheutti päiväohjearvon (55 dB) ylittymisen lähimmän asuintalon seinässä.

Skeittipaikan sijainti

Skeittipaikan sijainnin on mieluusti oltava keskeinen, jotta se on harrastajille houkutteleva ja tavoitettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin on oltava niin paljon, ettei melusta aiheudu huomattavaa häiriötä asukkaille. Helsingin ympäristökeskus on linjannut yhteistyössä skeittityöryhmän kanssa suositeltavaksi vähimmäisetäisyydeksi 100 metriä lähimpään asutukseen.

Tavoitteena on suunnitella Kalasataman uudelle asuinalueelle korkeatasoinen skeittipaikka, jonka suunnittelu kytketään alueen puistojen suunnitteluun. Hanke tarkentuu jatkosuunnittelun edetessä.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Anni Tirri

Jarkko Karttunen

2

Yleisten töiden lautakunnan lausunto Belle Selene Xian ym. valtuustoaloitteesta koskien kaupunkiviihtyvyyden parantamista

HEL 2013-002183 T 00 00 03

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että kuka tahansa Helsingissä asuva tai vieraileva voi toimia ja liikkua kaduilla, puistoissa, toreilla ja aukiolla tasavertaisesti ikään, fyysiseen kuntoon ja terveydentilaan katsomatta. Yleiset alueet tulee suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää esteettömästi, jotta tämä tavoite toteutuu.

Yleisten töiden lautakunta korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden kuulemista yhtenä suunnittelun lähtökohdista. Keskeisin asukkaiden kuuleminen tapahtuu rakennusvirastossa aluesuunnitteluvaiheessa, jolloin laaditaan kaupunginosan tai muun vastaavan alueen yleisten alueiden strateginen suunnitelma seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Aluesuunnittelussa hyödynnetään Helsinki kaikille -projektissa laadittujen esteettömyyskartoitusten ja käyttäjille järjestettyjen esteettömyyskierrosten tuloksia. Toinen tärkeä vaihe on vuorovaikutteinen toteutussuunnittelu, jonka jälkeen katu- ja puistosuunnitelmat ovat vielä asukkaiden nähtävillä ennen lautakuntakäsittelyä. Lisäksi asiakaspalvelun ja erilaisten yleisiä alueita koskevien käyttäjäkyselyiden kautta saatu palaute hyödynnetään suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.

Yleisten töiden lautakunta kannattaa erityisesti jalankulku- ja pyöräreiteille osoitettavia talvihoidon lisäresursseja, sillä kaupunginvaltuuston asettama katujen talvihoidon tärkein tavoite on työmatka- sekä vilkkaimpien jalankulku- ja pyöräliikenteen turvaaminen. Talvihoidon resurssit on mitoitettu keskimääräisen talven, töiden laatuvaatimusten sekä käytettävissä olevien määrärahojen perusteella. Viime vuosien runsaslumisina talvina ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa valtuustoaloitetta.

Esittelijä

Kaupunginhallitus pyytää Belle Selene Xian ja kolmen muun valtuutetun valtuustoaloitteesta yleisten töiden lautakunnan lausuntoa 7.5.2013 mennessä.

Rakennusviraston esteettömyystyö

Rakennusvirasto on tehnyt vuosia määrätietoista työtä kaupungin esteettömyyden parantamiseksi. Rakennusvirasto vastaa yleisten alueiden eli katujen, puistojen, torien ja aukioiden esteettömyydestä koko niiden elinkaaren ajan suunnittelusta ylläpitoon. Helsingin kaupungin esteettömyystyötä koordinoiva  Helsinki kaikille -projekti toimi vuosina 2002 - 2011. Projektin päättymisen jälkeen toiminta jatkuu Helsingin kaupungin esteettömyydestä vastaavan projektinjohtajan vetämänä.

Esteettömyyden toteutumista kaikessa rakennus- ja muiden virastojen toiminnassa ohjaavat esteettömyyslinjaukset, jotka kaupunginhallitus hyväksyi ohjeellisesti noudatettaviksi 29.10.2012. Esteettömyysasioiden neuvottelukunta seuraa esteettömyyslinjausten toimeenpanoa eri virastojen käytännön hankkeissa. Neuvottelukunta koostuu eri virastoja, Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostoa sekä yleisten töiden lautakuntaa edustavista jäsenistä.

Rakennusviraston katu- ja puistorakentamisen suunnitteluohjeissa on huomioitu esteettömyysohjeet, jotka laadittiin Helsinki kaikille -projektissa käyttäjälähtöisesti yhdessä keskeisimpien vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Näitä ohjeita ovat muun muassa SuRaKu-ohjekortit ja -kriteeritaulukot sekä katualueita koskevat tyyppipiirustukset. Parhaillaan on käynnissä katusuunnitteluohjeiden päivittäminen, jossa huomioidaan esteettömyyden lisäksi esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston laatimat uudet pyöräilyliikenteen suunnitteluohjeet.

Helsinki kaikille -projekti laati vuosina 2005 - 2009 yhteensä 14 alueellista esteettömyyssuunnitelmaa, joissa selvitettiin yleisten alueiden nykytila, asukastoiveet ja kunnostustarpeet erityisesti esteettömyyden näkökulmasta. Osana kunkin alueen esteettömyyssuunnitelmaa järjestettiin esteettömyyskierros. Kierrokselle osallistui alueen asukkaita, yrittäjiä ja muita toimijoita sekä vanhus- ja vammaisjärjestöjen edustajia ja kaupungin virkamiehiä eri hallintokunnista. Rakennusvirastossa alueellisia esteettömyyssuunnitelmia on hyödynnetty aluesuunnittelun pohjana. Niistä on noussut myös omia, yleensä erillisrahoituksella toteutettuja kunnostushankkeita.

Kaavayhteistyö ja suunnittelu

Rakennusvirasto osallistuu kaavayhteystyöhön ja toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä asemakaavoja ja liikennesuunnitelmia. Kaikessa kaavayhteistyössä ovat lähtökohtina muun muassa esteettömyyden huomioiminen sekä jalankulun ja pyöräilyn edistäminen. Katusuunnittelussa noudatetaan kaupunkisuunnitteluviraston laatimia pyöräilyliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteita ja pyöräilyliikenteen suunnitteluohjeita. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu pyöräliikenteen laatukäytävien verkostosuunnitelma. Näissä ohjeissa on pääperiaatteena, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan aina, kun se on mahdollista. Erottelu voidaan toteuttaa ohjaamalla pyöräliikenne ajoradalle, jos ajoneuvoliikennettä on vähän ja ajonopeudet ovat alhaiset, tai rakentamalla erillisiä pyöräkaistoja tai pyöräteitä.

Asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun lisäksi rakennusviraston katu- ja puistohankkeita ohjaavat aluesuunnitelmat, jotka ovat viraston työvälineitä katu- ja puistoverkoston tasapuoliseen ylläpitämiseen koko Helsingin alueella. Aluesuunnitelma on tarveselvitys, johon kirjataan alueen kehittämis-, korjaus- ja muutostarpeet vuorovaikutteisesti erityisesti alueen asukkaita kuunnellen. Aluesuunnitelmassa esitetään yleisten alueiden ylläpidon, peruskorjauksen ja rakennusviraston tarjoamien palveluiden tavoitetasot, toimenpidetarpeet sekä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys. Suunnitelmaa toteutetaan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Katu- ja puistosuunnitelmat laaditaan vuorovaikutteisesti lähiympäristön asukkaita tiedottaen ja kuunnellen. Kaikki katu- ja puistosuunnitelmat ovat vielä asukkaiden nähtävillä kaksi viikkoa ennen lautakuntakäsittelyä.

Talvikunnossapito

Katujen talvihoidon resurssit on mitoitettu keskimääräisen talven, töiden laatuvaatimusten sekä käytettävissä olevien määrärahojen perusteella. Valtuuston asettama katujen talvihoidon tärkein tavoite on työmatka- sekä vilkkaimpien jalankulku- ja pyöräliikenteen turvaaminen. Kuluvalle vuodelle 2013 rakennusvirastolla on katujen talvihoitoon osoitettu erityislisämäärärahaa, joka kohdennetaan kantakaupungin pyöräteiden ja jalkakäytävien hoitoon. Määrärahan avulla on esimerkiksi mahdollistettu pilottihanke radan varren pääpyöräreitin reittikohtaisesta talvihoidosta. Pääsääntöisesti talvihoito järjestetään alueurakoina.

Esteettömän liikkumisen mahdollistamiseksi myös talviaikaan on tehnyt parannuksia muun muassa nostamalla katujen ylläpitoluokitusta esteettömyyden erikoistason reiteillä. Tavoitteellisia esteettömyyden erikoistason reittejä on määritelty erityisesti terveyskeskusten, vanhusten palvelutalojen ja aluekeskusten ympäristöihin. Nykyiset talvihoidon laatuvaatimukset sisältävät määräyksiä esimerkiksi lumikasojen sijaintiin liittyen: lumivallit eivät saa haitata jalankulku- ja pyöräliikennettä, otetaan erityisesti huomioon pyörätuolin tai lastenvaunujen käyttäjien liikkuminen, ne eivät saa estää suojateiden valo-ohjauksen painonappien tai pysäkkien käyttöä eikä näkemäesteitä saa syntyä. Esteettömyyden laatuvaatimuksista on järjestetty koulutustilaisuuksia sekä kaupungin oman tuottajan Staran että urakoitsijoiden työnjohdolle.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

Tarja Lahin, projektisuunnittelija, puhelin: 310 38632

tarja.lahin(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

1

Jakomäentie välillä Vuorensyrjä - Suurmetsäntie sekä Jaakobintori, nro 29987, Jakomäenkuja ja Jakomäenpolku, nro 29988, Suurmetsäntie välillä Vanha Porvoontie - Huokotie, nro 29990, katusuunnitelmien hyväksyminen, Suurmetsä

HEL 2013-002319 T 10 05 02

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee hyväksyä Jakomäentien katusuunnitelman välillä Vuorensyrjä – Suurmetsäntie sekä Jaakobintorin, nro 29987/1-2, Jakomäenkujan ja Jakomäenpolun katusuunnitelman, nro 29988/1, ja Suurmetsäntien katusuunnitelman välillä Vanha Porvoontie – Huokotie, nro 29990/1.

Esittelijä

Lähtökohdat ja tavoitteet

Katusuunnitelmien lähtökohtana on asemakaavan muutos nro 11986 sekä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston laatima liikennesuunnitelma.

Jakomäentien sijainti Jakomäen ostoskeskuksen kohdalla muuttuu ja katu tulee sijoittumaan osittain nykyisten Jakomäenkujan ja Huokotien paikalle. Jakomäentien ja Suurmetsäntien liittymään rakennetaan uusi kiertoliittymä. Jakomäentien rakentaminen mahdollistaa uuden ostoskeskuksen rakentamisen entiselle Jakomäentien kohdalle ja parantaa alueen liikennejärjestelyjä. Jakomäentien molemmille puolille Jakomäenkujan liittymäalueen pohjoispuolelle rakennetaan Jaakobintori.

Jakomäenkujan liittymä Jakomäentiehen siirtyy uuteen sijaintiin ja kadun toimintoja selkeytetään.

Suurmetsäntien ajokaistoja vähennetään siten, että molempiin suuntiin jää käyttöön 4,5 metriä leveät ajokaistat. Lännestä Mätästielle kääntyville jää käyttöön kääntyvien kaista. Suurmetsäntien eteläreunaan välillä Tattariharjuntie – Jakomäentie rakennetaan eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie.

Suunnitelma

Jakomäentie on alueellinen kokoojakatu, jolla on myös joukkoliikennettä. Katu päättyy Suurmetsäntien risteykseen rakennettavaan uuteen kiertoliittymään. Jakomäentieltä on kevyen liikenteen yhteys Lahdenväylän alikulun kautta Alppikylän asuinalueelle. Yhteys toteutetaan eroteltuna jalankulku- ja pyörätienä.

Jakomäentiellä välillä Jakomäenkuja - Suurmetsäntie ajokaistojen leveydet ovat 3,5 metriä ja niiden keskellä on 2,5 m leveä ajokaista liikekiinteistöille kääntyville. Ajoradan länsireunaan rakennetaan 4,0 m leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie sekä itäreunaan 3,00 m leveä jalkakäytävä. Esteettömät bussipysäkit sijoitetaan molemmin puolin katua Jaakobintorin pohjoispuolelle. Bussipysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä.

Ajoradat, jalkakäytävä, eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie päällystetään asfaltilla. Bussipysäkkien odotusalueella käytetään betonikiveä. Keskikaista kivetetään nupukivellä ja erotetaan ajokaistoista upotetulla reunatuella. Reunatuet ja nupukivet ovat harmaata graniittia. Jalkakäytävän ja pyörätien erotusraita tehdään mustalla graniittisella noppakivellä. Molemmin puolin katua istutetaan katupuurivit ja niiden juurelle istutetaan matalaa pensasta.

Jakomäentien itäpuoleinen Jaakobintorin toriaukio rajataan pohjoispuolen tontin pysäköintialueista 120 cm korkealla graniittisella tukimuurilla. Jaakobintorille sijoitetaan pyörätelineet yhteensä 30 polkupyörälle, joista 25 kpl on Jakomäentien itäpuolella ja 5 kpl Jakomäentien länsipuolella. Molemmille toriaukioille rajataan paasikivimuuriset istutusaltaat, joihin istutetaan pensaita. Idänpuoleisen toriaukion istutusalueelle jää nykyinen lehtipuu. Istutusaltaiden paasikivimuureille sijoitetaan penkkejä. Toriaukioiden pintamateriaalina käytetään ruskeaa betonikiveä, jota jaotellaan mustilla noppakiviraidoilla.

Jakomäenkuja on tonttikatu. Jakomäenkuja liittyy lännessä Jakomäentiehen ja päättyy idässä Jakomäenaukioon. Ajoradan eteläreunassa on noin 3,5 metriä leveä jalkakäytävä ja kadun pohjoisreunaan rakennetaan eroteltuna noin 1,7 leveä jalkakäytävä ja 2,25 m leveä pyörätie. Jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan ajoradasta noin 1,0 metriä leveällä erotuskaistalla. Jakomäentien itäosaan rakennetaan ajoradan molemmille reunoille poikittaisia pysäköintipaikkoja. Lännempänä pysäköintipaikat ovat pitkittäin.

Suurmetsäntien ajokaistoja vähennetään siten, että molempiin suuntiin jää käyttöön 4,5 metriä leveät ajokaistat. Lännestä Mätästielle kääntyville jää käyttöön kääntyvien kaista. Mätästien liittymää kavennetaan ja Mätästietä risteävän kevyen liikenteen väylän kohdalle rakennetaan korotettu suojatie. Suurmetsäntien eteläreunaan välillä Tattariharjuntie – Jakomäentie rakennetaan eroteltuna 1,5 metriä leveä jalkakäytävä ja 2,0 metriä leveä pyörätie. Jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan ajoradasta noin 0,8 m leveällä erotuskaistalla.

Vuorovaikutus

Katusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Katusuunnitelmien luonnokset olivat esillä Jakomäen kirjastossa ja  rakennusviraston Internet-sivuilla 7. - 14.12.2012. Katusuunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille sekä Suurmetsä-Jakomäki Seura ry:lle.

Katusuunnitelmat olivat nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti Paloheinäntunnelin ja Pakilantien osalta 20.2. – 5.3.2013. Suunnitelmista on tehty kaksi muistutusta.

Suurmetsä-Jakomäki Seura ry on tehnyt 5.3.2013 muistutuksen, jossa he esittävät katusuunnitelmaa muutettavaksi siten, että Mätästie liitetään Suurmetsäntien sijasta suoraan uuteen rakennettavaan kiertoliittymään.

Esittelijä

Uuden rakennettavan kiertoliittymän sijainti on 40 metrin päässä Mätästien nykyisestä liittymästä. Mätästien liittäminen kiertoliittymään edellyttää sitä, että se linjataan nykyisen asemakaavassa asuintontiksi merkityn alueen kautta. Tämä edellyttäisi asemakaavan muuttamisen ko. kohdalta. Asemakaavan muuttamisen ajankohta ko. kohdalla liittyy kiinteästi kohdalle mahdollisesti toteutettavaan liittymään Lahdentielle.

Suurmetsä-Jakomäki Seura ry:n laatima ehdotus uudeksi kiertoliittymän sijainniksi ja muodoksi ei ole mahdollinen, koska se ei mahdu nykyiselle kaava-alueelle. Liikenneympyrässä on myös raskasta jakelu- ja joukkoliikennettä, joten liikenneympyrän muoto ja koko on otettava tarkasti huomioon katu- ja rakennussuunnitelmassa.

Helsingin polkupyöräilijät ry. on 5.3.2013 tehnyt muistutuksen, jossa se on esittänyt seuraavia muutoksia katusuunnitelmaan:

-        Suurmetsäntien ja Jakomäentien liikenneympyrässä sekä Suurmetsäntien ja Tattariharjuntien liikenneympyrässä pyörätie linjataan ympyrän muotoiseksi ja pyörätien jatkeet sijoitetaan lähelle kiertotilaa

-        Suurmetsäntien ja Mätästien risteyksessä Mätästietä pohjoiseen kulkeva jalkakäytävä merkitään liikennemerkillä 421

-        raitin välillä Suurmetsäntie – Jakomäentie liittymää levennetään ja selkeytetään tiemerkintöjä

-        Vuorensyrjäntien pohjoispuolella pyöräkaistan linjausta oikaistaan ja pyöräilijöiden turvallisuutta parannetaan

-        Jakomäentien mutkassa väistämisvelvollisuudet osoitetaan selvästi liikennemerkein

-        Jakomäentien itäpuolen pyöräkaistaa jatketaan Suurmetsäntien risteykseen

-        Jaakobintorin kohdalla oleva Jakomäentien ylitys siirretään lähelle risteystä ja pyörätie linjataan suoraksi

-        Jakomäenkujan pyörätie muutetaan sekaliikenne- ja pyörätieratkaisuksi, jalkakäytävää levennetään ja varmistetaan, etteivät pysäköidyt autot aiheuta pyöräilijöille vaaraa

-         pyörätiet levennetään 2,5 - 3 -metrisiksi

-         pyöräteiden jatkeet toteutetaan ilman poikki kulkevaa reunatukea

Esittelijä

Katusuunnitelman ratkaisut on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa ja liikenneratkaisut ovat normaaleja ja nykyisten ohjeiden mukaisia.

Suurmetsäntien ja Tattariharjuntien liikenneympyrään ehdotetut toimenpiteet eivät kuulu hyväksyttävien katusuunnitelmien alueeseen.

Katusuunnitelmissa on noudatettu katuverkkohierarkiaa, jossa pääkatuja ovat Suurmetsäntie ja Huokotie sekä paikallinen kokoojakatu Jakomäentie. Pääpyöräreitti, joka palvelee pitkämatkaisia ja nopea-vauhtisia polkupyöräilijöitä, kulkee Suurmetsäntien pohjoispuolella, Somerikkotiellä ja Jakomäentien eteläpäässä. Jakomäenkujalla kulkee pyöräilyverkon paikallisreitti.

Pyöräteiden rakenteelliset ratkaisut on suunniteltu katuverkkohierarkian mukaisesti. Ratkaisut viestittävät pyöräilijän väistämisvelvollisuudesta autoliikenteeseen nähden.

Liikenneympyröihin on suunniteltu raskaalle liikenteelle yliajettavia korokkeita. Kiertotilasta poistuvat henkilöautot kiertävät korokkeet ja näin ollen hidastavat ajonopeutta. Liittymissä pyörätie on linjattu kohtisuoraan autoliikenteen liittymähaaraan nähden, jolloin havainnointi helpottuu. Pyörätien jatkeiden etäisyydet kiertotilasta ovat noin 6 m, jolloin kiertotilasta poistuva auto ei estä pysähtyessään suoraan Huokotielle jatkavaa autoliikennettä.

Jakomäentiellä pyöräkaistan ja pysäköinnin välillä on 0,6 metrin suojakaista ovenavaustilaksi. Pyöräkaista tuodaan Jakomäentien mutkassa jalkakäytävätasoon, jolloin pyöräilijä on väistämisvelvollinen autoihin nähden. Jakomäentien mutkan takia autoilijat joutuvat hidastamaan ja ajonopeudet suojatien kohdalla ovat matalat sekä kohdan näkemät ovat hyvät.

Jakomäentien itäpuolelle ostoskeskukselta Suurmetsäntielle ei ole mahdollista sijoittaa pyörätietä tilanpuutteen takia.

Jaakobintorin kohdalla oleva pyörätie ei ole pääreitti ja siinä on tarkoituskin, että torialueella pyöräilijöiden vauhti hiljenee ja pyörältä useimmiten jalkaudutaan asioimaan liikekeskuksen tiloihin. Alhaiset ajonopeudet ovat kaavan mukaisella torialueella tarkoituksellisia.

Jakomäenkujan kohdalla pyörätie on jalkakäytävän tasossa, jolloin se myös helpottaa ostoskeskukselle pääsyä. Jakomäenkujalla on paljon lyhytaikaista asiointi- ja taksipysäköintiä, joka tarkoittaa vilkasta autoliikennettä alueella. Lisäksi ostoskeskuksen huoltoliikenne tapahtuu Jakomäenkujan kautta.

Katumitoitus Jakomäentiellä ja Jakomäenkujalla eivät mahdollista esitettyjä mitoituksia pyöräilylle. Ratkaisut on tehty kaikkien liikkumismuotojen hyvän sujuvuuden ja turvallisuuden sekä tonttien toimivuuden ehdoilla.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien arvonlisäverottomat rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 1 556 000 euroa, keskimäärin 75 euroa/m2.

Katualueen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 42 000 euroa.

Jakomäen liikekeskuksen katujen rakentamiseen on varauduttu katu- ja puisto-osaston vuoden 2013 investointiohjelmissa.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Erkki Sarvi, projektinjohtaja, puhelin: 310 36198

erkki.sarvi(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

2

Myllypuron voimalaitoskortteli, pientalotonttien esirakentaminen, maanrakennustyöt, urakoitsijan valinta

HEL 2013-005026 T 02 08 03 01

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee oikeuttaa katu- ja puisto-osaston tilaamaan Myllypuron voimalaitoskorttelin asemakaava-alueelle rakennettavien pientalotonttien esirakentamisen maanrakennustyöt Helsingin kaupungin rakentamispalvelulta (Stara) 880 500 euron arvonlisäverottomaan urakkahintaan. Samalla lautakunta oikeuttaa katu- ja puisto-osaston investointitoimiston käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin lisä- ja muutostöihin sekä tilauksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään 176 100 euroa.

Esittelijä

Yleistä rakennuskohteesta

Myllypuron voimalaitoskortteli on uusi asuinalue, joka sijaitsee Mellunkylän kaupunginosassa. Alue rajautuu lännessä Kehä I:een ja Kontulantiehen ja idässä Kontulan pientaloalueeseen. Suurin osa alueesta on ollut avovarastoa.

Toimeksianto sisältää alueen pientalotonttien esirakennustyöt. Työt ovat tonttien maanleikkaus-, täyttö- ja louhintatöitä. Esirakentamistyöt valmistuvat alueen katujen rakentamisen aikataulussa vuoden 2015 syksyyn mennessä.

Rakentamisen tavoiteaikataulu on laadittu yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt alueen katu- ja puistosuunnitelmat 5.6.2012, § 324 ja § 325.

Kustannukset

Suunnitteluvaiheen arvonlisäveroton pientalotonttien esirakentamisen kustannusarvio on yhteensä 799 226 euroa.

Stara / Kaupunkitekniikan rakentaminen 880 500 euroa alv 0 %.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Anne Tanhuanpää, projektinjohtaja, puhelin: 310 38428

anne.tanhuanpaa(a)hel.fi

Otteet

3

Jätkäsaaren rakentaminen, maaperän kunnostus ja esirakentaminen, urakoitsijan valinta

HEL 2012-015342 T 02 08 01 01

Päätösehdotus

Yleisten töiden lautakunta päättänee oikeuttaa katu- ja puisto-osaston tilaamaan Jätkäsaaren katujen 2. vaiheen maanrakennus- ja kunnallistekniset työt Helsingin kaupungin rakentamispalvelun (Stara) läntiseltä kaupunkitekniikalta 1 052 000 euron arvonlisäverottomaan urakkahintaan ja oikeuttaa katu- ja puisto-osaston investointitoimiston käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin lisä- ja muutostöihin sekä tilauksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään 150 000 euroa.

Esittelijä

Yleistä rakennuskohteesta

Työ sisältää Jätkäsaaren korttelialueisiin 20810- 20820 liittyvät Livornonkadun, Malagankadun, Kap Horninkadun, Suezinkadun, Rionkadun, Hyväntoivonkadun, Hietasaarenkujan, Hampurinkujan, Tyynenmerenkadun ja Välimerenkadun katu- ja kunnallistekniset työt (liitekartta). Työt toteutetaan vaiheittain tonttien rakentamisen aikataulun mukaan vuonna 2013.

Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt alueen katusuunnitelmat. 7.5.2009, § 256, ja 23.2.2010, § 104.

Kustannukset

Suunnitteluvaiheen arvonlisäveroton kustannusarvio on yhteensä 771 546 euroa.

Katujen rakentaminen toteutetaan yhteisenä kunnallisteknisenä työmaana kaupungin muiden kunnallistekniikkaa toteuttavien tilaajien kanssa.

Stara / Kaupunkitekniikan rakentaminen  1 052 000 euroa alv 0 %.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Jarmo Ahonen, projektinjohtaja, puhelin: 310 38624

jarmo.ahonen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 20.11.2012 § 524

HEL 2012-015342 T 02 08 01 01

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti oikeuttaa katu- ja puisto-osaston tilaamaan Jätkäsaareen rakennettavan asuinalueen esirakentamiseen ja maaperän kunnostamiseen liittyvät ylijäämämassojen stabilointiin ja loppusijoitukseen liittyvät työt Helsingin kaupungin rakentamispalvelun (Stara) läntiseltä kaupunkitekniikalta 2 086 000 euron arvonlisäverottomaan urakkahintaan ja oikeuttaa katu- ja puisto-osaston investointitoimiston käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin lisä- ja muutostöihin sekä tilauksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään
200 000 euroa.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Jarmo Ahonen, projektinjohtaja, puhelin: 310 38624

jarmo.ahonen(a)hel.fi