Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

 

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

 

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

01.04.2014 16:15 - 17:32

 

 

Kokouspaikka

Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma

Läsnä

Jäsenet

Niemi, Matti

puheenjohtaja

Stranius, Leo

varapuheenjohtaja
poissa: 118§, 119§

Haavisto, Joona

saapui 16:17, poissa: 112§

Latikka, Timo

 

Lähteenmäki, Hanna

 

Norvio, Sirpa

 

Palaste-Eerola, Tuula

 

Pyhälahti, Timo

 

Vihervaara, Anita

 

Muut

Puhakka, Sirpa

kaupunginhallituksen edustaja
saapui 16:16, poissa: 112§

Forss, Pertti

ympäristöterveyspäällikkö

Kurki-Suonio, Merja

johtava ympäristötarkastaja

Åberg, Riikka

elintarviketurvallisuuspäällikkö

Korkeakoski, Päivi

johtava ympäristölakimies

Moberg, Pirjo

hallintosihteeri

Karmala, Jussi

tiedottaja

Haaparanta, Suvi

ympäristötarkastaja, paikalla 113§

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

 

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

 

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

§

Asia

 

112

Yj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

113

Ysp/5

Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista

114

Yj/2

Ilmoitusasiat

115

Yj/3

Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2013

116

Yj/4

Vuoden 2015 talousarvio- ja 2015-2017 taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet

117

Ysp/1

Ilmoitusasiat

118

Ysp/2

Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta

119

Ysp/4

Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamismääräajan pidentämisestä

120

Ysp/3

Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tarkkailusuunnitelmasta

121

Ysp/6

Helsingin kaupungin metsien luonnon monimuotoisuuden inventoinnin loppuraportti vuodelta 2013

122

Ysp/7

Kiertotie Oy:n ympäristölupa-asia

123

Ysp/8

Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Vantaan Energia Oy:n ympäristölupa-asiassa

124

Ysp/9

Ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa 2013

125

Ysp/10

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Laajasalossa

126

Ytp/1

Ilmoitusasiat

127

Ytp/2

Yleiseen käyttöön tarkoitettujen uimahallien, maauimaloiden ja muiden yleisten allastilojen allasvesien laatu ja allastilojentarkastukset Helsingissä 2013

128

Etp/1

Ilmoitusasiat

129

Pj/1

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

130

Yj/5

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Yj/1

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 112

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Ympäristölautakunta päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Pyhälahti (varalla Hanna Lähteenmäki) ja Sirpa Norvio (varalla Anita Vihervaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Joona Haavisto (varalla Hanna Lähteenmäki) ja Sirpa Norvio (varalla Timo Pyhälahti) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/5

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asia tulisi käsitellä 1.4.2014

§ 113

Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista

HEL 2014-002554 T 08 00 00

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat työryhmät ovat vuodesta 2009 julkaisseet tasokkaita ja monipuolisia aineistoja ruuhkamaksujen vaikutuksista. Nyt käsiteltävänä oleva, oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportti esittää uudentyyppistä liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla.

Liikenteen verotusta on todennäköisesti muutettava tulevaisuudessa polttoaineenkulutuksen pienenemisen johdosta.  On erittäin tärkeää, että uuteen verosysteemiin liitetään myös liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Verottaminen ajoneuvon käytön mukaan on perusteltua ympäristövaikutusten kannalta. Uuden verojärjestelmän sosioekonomiset ja tulonjaolliset vaikutukset sekä vaikutukset valtion ja kuntien verokertymään on selvitettävä tarkkaan ennen veron käyttöönottoa.

Valtakunnallinen kilometriverojärjestelmä on polttoaineen verotuksen kiristämistä parempi vaihtoehto, koska systeemissä olisi mahdollista vaihdella hintaa tarpeen mukaan huomioiden kulloisetkin sekä alueelliset liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet. Yhteiskuntarakenteen hajautumiskehityksen ja siitä seuraavan henkilöautoilla suoritettavien päivittäisten työmatkojen pituuden kasvun hillitsemiseksi on tärkeää, että maksun taso on kaikkialla kohtuullinen ja ohjaava. Yhteiskuntarakenteen hajautumista ei pidä tukea vapauttamalla joidenkin alueiden asukkaita kokonaan kilometriveroista, joilla korvataan nykyistä verotusta. Se ei myöskään olisi taajaan asutuilla alueilla asuville oikeudenmukaista. Toisaalta koko maassa samansuuruisena kerättävä maksu ei olisi käytännössä toimintaa ohjaava vaikkapa pääkaupunkiseudulla, mikäli sen halutaan pysyvän kohtuullisena haja-asutusalueilla nyt asuville.

Jos nykyinen päästöjen mukaan asetettu autovero poistetaan, on riskinä, että paljon polttoainetta kuluttavien, suurten automallien kysyntä kasvaa. Nykyisellä autoverolla on tehokkaasti pystytty pienentämään uusien käyttöönotettujen autojen keskimääräistä hiilidioksidipäästöä. Kilometrivero tulisi porrastaa ajoneuvon päästöjen mukaan, jotta sillä olisi ohjausvaikutusta vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan. Autoveron poistaminen mahdollisesti nopeuttaisi autokannan uusiutumista Suomessa, mikä olisi ympäristön kannalta myönteistä. Olisi erittäin tärkeää, että uusi verotus tukisi myös biopolttoaineiden käyttöönottoa ja lisäämistä.

Järjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- ja sujuvuusmaksuja. Liikenteen aiheuttamat ongelmat kasautuvat alueille, joissa liikennemäärät ovat suuria. Aikaisemmissa liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemissa selvityksissä on osoitettu, että ruuhkamaksu olisi kustannustehokas keino toteuttaa Helsingin liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita.

Tuoton kohdentaminen

Alueellinen vero tai maksu olisi ehdottaman tärkeää voida käyttää kestävän liikenteen kehittämiseen alueella, jolta se kerätään. Tämä lisäisi sekä veron hyväksyttävyyttä että progressiivisuutta, kuten raportissa todetaan. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä hyötyisivät erityisesti pienituloiset, jotka käyttävät joukkoliikennettä enemmän. Tämä kompensoisi sitä, että autoveron poistamisesta saisivat eniten etua kalleimpia automalleja hankkivat. On selvitettävä miten kilometriverojärjestelmä ja pääkaupunkiseudun lippujärjestelmät voisivat parhaiten tukea toisiaan teknisesti ja taloudellisesti siten, että tehokkaalle joukkoliikenteelle otollisella alueella perinteistä joukkoliikennettä ja erilaisia kutsuliikennejärjestelyitä voitaisiin käytännössä tarjota esim. työelämän vaatimaan palvelutasoon yltäen.

Helsingin ympäristöhaasteet ja ruuhkamaksut

Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveyshaittoja erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja vilkasliikenteisten väylien varrella. EU:n yhteinen, valtioneuvoston asetuksella asetettu typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvopitoisuuden raja-arvo 40 μg/m3 ylittyy arviolta noin kahdeksan kilometrin katuosuuksilla Helsingin kantakaupungissa. Helsinki on saanut raja-arvon saavuttamiselle jatkoaikaa EU:n komissiolta 1.1.2015 saakka. Ilmanlaadun mittaus- ja mallinnustulosten perusteella on ilmeistä, että pahimmissa katukuilussa raja-arvo ylittyy edelleen vuonna 2015. Myös tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrä Helsingin seudulla jatkuvasti kasvaa.

Helsingissä liikkumistarve tulee lähivuosina ja –vuosikymmeninä kasvamaan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä. Autoliikennemäärät tulevat lisääntymään huomattavasti ilman voimakkaita toimenpiteitä. Tieliikenteen kasvu merkitsisi sitä, että tarvittaisiin voimakkaita investointeja väyliin, jotta välityskyky säilyisi. Myös liikenteen haitat tulisivat lisääntymään.

Yleiskaavan vision mukaan yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja suuria sisääntuloväyliä muutetaan bulevardimaisiksi ja niiden varsille lisätään asutusta ja työpaikkoja. Ehdoton edellytys tälle on, että autoliikennemääriä saadaan merkittävästi vähennettyä, ja liikkumistarpeen kasvu suunnattua kestäviin kulkumuotoihin. Huolena on, kuinka pyörä- ja joukkoliikenteen kehittämisen toimet pystytään tulevina vuosina toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.

Nyt julkaistussa työryhmän raportissa ei ole selvitetty kilometriveron kaupunkikohtaisia vaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut vuosina 2009 ja 2011 selvitykset ruuhkamaksujen vaikutuksista Helsingin seudulla. Näissä selvityksissä on tullut ilmi, että liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.

Hiilidioksidipäästöjen arvioitiin vähenevän ruuhkamaksujen ansiosta noin 11-21 % verrattuna tilanteeseen ilman ruuhkamaksuja vuonna 2017. Terveydelle haitallisten päästöjen arvioitiin vähenevän noin 8-18 %. Pitoisuuksien väheneminen olisi voimakkainta pääväylien ympäristössä ja kantakaupungissa. Liikenteen aiheuttaman melun määrä pienenisi vähän. Ruuhkamaksu lisäisi Helsingissä joukkoliikenteen kysyntää noin 5-12 %.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus ovat yhteistyössä HSY:n kanssa selvittäneet keinoja pienentää typpidioksidipitoisuuksia vilkasliikenteisillä paikoilla. Selvityksen mukaan ruuhkamaksu oli tehokkain toimenpide vähentää liikennemääriä katukuiluissa.

Selvitysten selkeistä tuloksista huolimatta ruuhkamaksujen käyttöönotosta Helsingin seudulla ei ole tehty päätöstä.

Liikenteen taloudellinen ohjaus Helsingin strategisissa ohjelmissa

Helsingin kaupungin strategiaohjelman ja muiden strategisten ohjelmien tavoitteita konkretisoimaan laaditun Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman luonnoksessa liikenteen hinnoittelun kehittäminen on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Hinnoittelukeinoina on mainittu muun muassa joukkoliikenteen tariffit, pysäköintimaksut ja sujuvuusmaksut.

Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaan 2008 - 2016 on kirjattu toimenpiteeksi: Selvitetään ja otetaan käyttöön Helsinkiin soveltuvat liikenteen hallinta- ja hinnoittelukeinot. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa 2013 eräänä toimenpiteenä on vaikuttaa verotukseen ja lainsäädäntöön. Sen mukaisesti Helsingin kaupunki vaikuttaa aktiivisesti muun muassa moottoriajoneuvoliikenteen hinnoittelun kokonaisuudistukseen.

Parhaillaan Helsingin kaupungilla on ympäristökeskuksen koordinoimana meneillään selvitys siitä, kuinka kaupunki saavuttaa tavoitteensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2014. Raporttiin on ehdotettu toimenpide: Taloudelliset ohjauskeinot henkilöliikenteen vähentämiseksi. Tämä sisältää keskustassa ajamiseen liittyvien maksujen keräämisen.

Liikkumisen hinnoittelu on esitetty yhtenä keinona myös Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030.

Alueellinen kokeilu

Kilometriverosysteemin merkittävänä haasteena on hyvin kallis ja hidas toteutettavuus. Edellä esitettyjen taustatietojen pohjalta olisi perusteltua toteuttaa Helsingin seudulla nopeammalla aikataululla pilottityyppinen kokeilu alueellisesta sujuvuusmaksusta.

Käsittely

Merja Kurki-Suonio: Kappaleesta 6 poistetaan ensimmäisen virkkeen ensimmäinen lause ja kappaleen 6 ensimmäinen lause kuuluu: Järjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- ja sujuvuusmaksuja.

Vastaehdotus:
Matti Niemi: Lisätään kappaleen (3) perään uusi lause: "Uuden verojärjestelmän sosioekonomiset ja tulonjaolliset vaikutukset sekä vaikutukset valtion ja kuntien verokertymään on selvitettävä tarkkaan ennen veron käyttöönottoa".

Kannattajat: Tuula Palaste-Eerola

Vastaehdotus:
Timo Latikka: Poistetaan kappale 3.

Kannattajat: Hanna Lähteenmäki

Vastaehdotus:
Timo Pyhälahti: Lisätään kappaleen (4) "Valtakunnallinen kilometriverojärjestelmä on polttoaineen verotuksen kiristämistä parempi vaihtoehto, koska systeemissä olisi mahdollista vaihdella hintaa tarpeen mukaan huomioiden kulloisetkin sekä alueelliset liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet." loppuun seuraava lisäys:
"Yhteiskuntarakenteen hajautumiskehityksen ja siitä seuraavan henkilöautoilla suoritettavien päivittäisten työmatkojen pituuden kasvun hillitsemiseksi on tärkeää, että maksun taso on kaikkialla kohtuullinen ja ohjaava. Yhteiskuntarakenteen hajautumista ei pidä tukea vapauttamalla joidenkin alueiden asukkaita kokonaan kilometriveroista, joilla korvataan nykyistä verotusta. Se ei myöskään olisi taajaan asutuilla alueilla asuville oikeudenmukaista. Toisaalta koko maassa samansuuruisena kerättävä maksu ei olisi käytännössä toimintaa ohjaava vaikkapa pääkaupunkiseudulla, mikäli sen halutaan pysyvän kohtuullisena haja-asutusalueilla nyt asuville."

Kannattajat: Matti Niemi

Vastaehdotus:
Timo Pyhälahti: Lisätään kappaleen (4) "Valtakunnallinen kilometriverojärjestelmä on polttoaineen verotuksen kiristämistä parempi vaihtoehto, koska systeemissä olisi mahdollista vaihdella hintaa tarpeen mukaan huomioiden kulloisetkin sekä alueelliset liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet." loppuun seuraava lisäys:
"Yhteiskuntarakenteen hajautumiskehityksen ja siitä seuraavan henkilöautoilla suoritettavien päivittäisten työmatkojen pituuden kasvun hillitsemiseksi on tärkeää, että maksun taso on kaikkialla kohtuullinen ja ohjaava. Yhteiskuntarakenteen hajautumista ei pidä tukea vapauttamalla joidenkin alueiden asukkaita kokonaan kilometriveroista, joilla korvataan nykyistä verotusta. Se ei myöskään olisi taajaan asutuilla alueilla asuville oikeudenmukaista. Toisaalta koko maassa samansuuruisena kerättävä maksu ei olisi käytännössä toimintaa ohjaava vaikkapa pääkaupunkiseudulla, mikäli sen halutaan pysyvän kohtuullisena haja-asutusalueilla nyt asuville."

Vastaehdotus:
Timo Pyhälahti: Kappaleen (7) "Tuoton kohdentaminen" loppuun lisättäisiin seuraava virke:
"On selvitettävä miten kilometriverojärjestelmä ja pääkaupunkiseudun lippujärjestelmät voisivat parhaiten tukea toisiaan teknisesti ja taloudellisesti siten, että tehokkaalle joukkoliikenteelle otollisella alueella perinteistä joukkoliikennettä ja erilaisia kutsuliikennejärjestelyitä voitaisiin käytännössä tarjota esim. työelämän vaatimaan palvelutasoon yltäen."

Kannattajat: Matti Niemi

1 äänestys

JAA-ehdotus: Poistetaan kappale 3.
EI-ehdotus: Lisätään kappaleen (3) perään uusi lause: "Uuden verojärjestelmän sosioekonomiset ja tulonjaolliset vaikutukset sekä vaikutukset valtion ja kuntien verokertymään on selvitettävä tarkkaan ennen veron käyttöönottoa".

Jaa-äänet: 2
Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki

Ei-äänet: 7
Joona Haavisto, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Tyhjä: 0

Poissa: 0

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään kappaleen (4) "Valtakunnallinen kilometriverojärjestelmä on polttoaineen verotuksen kiristämistä parempi vaihtoehto, koska systeemissä olisi mahdollista vaihdella hintaa tarpeen mukaan huomioiden kulloisetkin sekä alueelliset liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet." loppuun seuraava lisäys:
"Yhteiskuntarakenteen hajautumiskehityksen ja siitä seuraavan henkilöautoilla suoritettavien päivittäisten työmatkojen pituuden kasvun hillitsemiseksi on tärkeää, että maksun taso on kaikkialla kohtuullinen ja ohjaava. Yhteiskuntarakenteen hajautumista ei pidä tukea vapauttamalla joidenkin alueiden asukkaita kokonaan kilometriveroista, joilla korvataan nykyistä verotusta. Se ei myöskään olisi taajaan asutuilla alueilla asuville oikeudenmukaista. Toisaalta koko maassa samansuuruisena kerättävä maksu ei olisi käytännössä toimintaa ohjaava vaikkapa pääkaupunkiseudulla, mikäli sen halutaan pysyvän kohtuullisena haja-asutusalueilla nyt asuville."

Jaa-äänet: 1
Timo Latikka

Ei-äänet: 8
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Tyhjä: 0

Poissa: 0

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kappaleen (7) "Tuoton kohdentaminen" loppuun lisättäisiin seuraava virke:
"On selvitettävä miten kilometriverojärjestelmä ja pääkaupunkiseudun lippujärjestelmät voisivat parhaiten tukea toisiaan teknisesti ja taloudellisesti siten, että tehokkaalle joukkoliikenteelle otollisella alueella perinteistä joukkoliikennettä ja erilaisia kutsuliikennejärjestelyitä voitaisiin käytännössä tarjota esim. työelämän vaatimaan palvelutasoon yltäen."

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 9
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32061

suvi.haaparanta(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä_raportti.pdf

2

Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö.pdf

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Lausuntoehdotus

Ympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat työryhmät ovat vuodesta 2009 julkaisseet tasokkaita ja monipuolisia aineistoja ruuhkamaksujen vaikutuksista. Nyt käsiteltävänä oleva, oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportti esittää uudentyyppistä liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla.

Liikenteen verotusta on todennäköisesti muutettava tulevaisuudessa polttoaineenkulutuksen pienenemisen johdosta.  On erittäin tärkeää, että uuteen verosysteemiin liitetään myös liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Verottaminen ajoneuvon käytön mukaan on perusteltua ympäristövaikutusten kannalta.

Valtakunnallinen kilometriverojärjestelmä on polttoaineen verotuksen kiristämistä parempi vaihtoehto, koska systeemissä olisi mahdollista vaihdella hintaa tarpeen mukaan huomioiden kulloisetkin sekä alueelliset liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet.

Jos nykyinen päästöjen mukaan asetettu autovero poistetaan, on riskinä, että paljon polttoainetta kuluttavien, suurten automallien kysyntä kasvaa. Nykyisellä autoverolla on tehokkaasti pystytty pienentämään uusien käyttöönotettujen autojen keskimääräistä hiilidioksidipäästöä. Kilometrivero tulisi porrastaa ajoneuvon päästöjen mukaan, jotta sillä olisi ohjausvaikutusta vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan. Autoveron poistaminen mahdollisesti nopeuttaisi autokannan uusiutumista Suomessa, mikä olisi ympäristön kannalta myönteistä. Olisi erittäin tärkeää, että uusi verotus tukisi myös biopolttoaineiden käyttöönottoa ja lisäämistä.

Mikäli kilometrivero olisi samansuuruinen kaikilla alueilla, järjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- tai sujuvuusmaksuja. Liikenteen aiheuttamat ongelmat kasautuvat alueille, joissa liikennemäärät ovat suuria. Aikaisemmissa liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemissa selvityksissä on osoitettu, että ruuhkamaksu olisi kustannustehokas keino toteuttaa Helsingin liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita.

Tuoton kohdentaminen

Alueellinen vero tai maksu olisi ehdottaman tärkeää voida käyttää kestävän liikenteen kehittämiseen alueella, jolta se kerätään. Tämä lisäisi sekä veron hyväksyttävyyttä että progressiivisuutta, kuten raportissa todetaan. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä hyötyisivät erityisesti pienituloiset, jotka käyttävät joukkoliikennettä enemmän. Tämä kompensoisi sitä, että autoveron poistamisesta saisivat eniten etua kalleimpia automalleja hankkivat.

Helsingin ympäristöhaasteet ja ruuhkamaksut

Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveyshaittoja erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja vilkasliikenteisten väylien varrella. EU:n yhteinen, valtioneuvoston asetuksella asetettu typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvopitoisuuden raja-arvo 40 μg/m3 ylittyy arviolta noin kahdeksan kilometrin katuosuuksilla Helsingin kantakaupungissa. Helsinki on saanut raja-arvon saavuttamiselle jatkoaikaa EU:n komissiolta 1.1.2015 saakka. Ilmanlaadun mittaus- ja mallinnustulosten perusteella on ilmeistä, että pahimmissa katukuilussa raja-arvo ylittyy edelleen vuonna 2015. Myös tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrä Helsingin seudulla jatkuvasti kasvaa.

Helsingissä liikkumistarve tulee lähivuosina ja –vuosikymmeninä kasvamaan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä. Autoliikennemäärät tulevat lisääntymään huomattavasti ilman voimakkaita toimenpiteitä. Tieliikenteen kasvu merkitsisi sitä, että tarvittaisiin voimakkaita investointeja väyliin, jotta välityskyky säilyisi. Myös liikenteen haitat tulisivat lisääntymään.

Yleiskaavan vision mukaan yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja suuria sisääntuloväyliä muutetaan bulevardimaisiksi ja niiden varsille lisätään asutusta ja työpaikkoja. Ehdoton edellytys tälle on, että autoliikennemääriä saadaan merkittävästi vähennettyä, ja liikkumistarpeen kasvu suunnattua kestäviin kulkumuotoihin. Huolena on, kuinka pyörä- ja joukkoliikenteen kehittämisen toimet pystytään tulevina vuosina toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.

Nyt julkaistussa työryhmän raportissa ei ole selvitetty kilometriveron kaupunkikohtaisia vaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut vuosina 2009 ja 2011 selvitykset ruuhkamaksujen vaikutuksista Helsingin seudulla. Näissä selvityksissä on tullut ilmi, että liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.

Hiilidioksidipäästöjen arvioitiin vähenevän ruuhkamaksujen ansiosta noin 11-21 % verrattuna tilanteeseen ilman ruuhkamaksuja vuonna 2017. Terveydelle haitallisten päästöjen arvioitiin vähenevän noin 8-18 %. Pitoisuuksien väheneminen olisi voimakkainta pääväylien ympäristössä ja kantakaupungissa. Liikenteen aiheuttaman melun määrä pienenisi vähän. Ruuhkamaksu lisäisi Helsingissä joukkoliikenteen kysyntää noin 5-12 %.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus ovat yhteistyössä HSY:n kanssa selvittäneet keinoja pienentää typpidioksidipitoisuuksia vilkasliikenteisillä paikoilla. Selvityksen mukaan ruuhkamaksu oli tehokkain toimenpide vähentää liikennemääriä katukuiluissa.

Selvitysten selkeistä tuloksista huolimatta ruuhkamaksujen käyttöönotosta Helsingin seudulla ei ole tehty päätöstä.

Liikenteen taloudellinen ohjaus Helsingin strategisissa ohjelmissa

Helsingin kaupungin strategiaohjelman ja muiden strategisten ohjelmien tavoitteita konkretisoimaan laaditun Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman luonnoksessa liikenteen hinnoittelun kehittäminen on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Hinnoittelukeinoina on mainittu muun muassa joukkoliikenteen tariffit, pysäköintimaksut ja sujuvuusmaksut.

Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaan 2008 - 2016 on kirjattu toimenpiteeksi: Selvitetään ja otetaan käyttöön Helsinkiin soveltuvat liikenteen hallinta- ja hinnoittelukeinot. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa 2013 eräänä toimenpiteenä on vaikuttaa verotukseen ja lainsäädäntöön. Sen mukaisesti Helsingin kaupunki vaikuttaa aktiivisesti muun muassa moottoriajoneuvoliikenteen hinnoittelun kokonaisuudistukseen.

Parhaillaan Helsingin kaupungilla on ympäristökeskuksen koordinoimana meneillään selvitys siitä, kuinka kaupunki saavuttaa tavoitteensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2014. Raporttiin on ehdotettu toimenpide: Taloudelliset ohjauskeinot henkilöliikenteen vähentämiseksi. Tämä sisältää keskustassa ajamiseen liittyvien maksujen keräämisen.

Liikkumisen hinnoittelu on esitetty yhtenä keinona myös Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030.

Alueellinen kokeilu

Kilometriverosysteemin merkittävänä haasteena on hyvin kallis ja hidas toteutettavuus. Edellä esitettyjen taustatietojen pohjalta olisi perusteltua toteuttaa Helsingin seudulla nopeammalla aikataululla pilottityyppinen kokeilu alueellisesta sujuvuusmaksusta.

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt ympäristölautakuntaa, kaupunkisuunnittelulautakuntaa, HKL:n johtokuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan asiasta lausunnot 27.3. mennessä. Ympäristölautakunnan lausunnolle on saatu lisäaikaa 1.4. saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa 17.4. mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 3.2.2012 työryhmän selvittämään, miten Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää, ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Työryhmä luovutti työnsä 16.12.2013 liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä totesi, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa.

Lausuntopyynnössään liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausunnonantajia ottamaan erityisesti kantaa seuraaviin asioihin:

1. Tulisiko autoilun verotukseen liittää myös liikennepoliittisia tavoitteita? Miten tämä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista tehdä?

2. Mitkä ovat mielestänne parhaita keinoja varmistaa liikenneverkon kapasiteetin tehokas käyttö sekä liikenteen turvallisuus ja ympäristötavoitteiden toteutuminen?

3. Tulisiko mielestänne autoilun verotuksen olla alueellisesti erilaista eri puolilla Suomessa, esimerkiksi alhaisempaa maaseudulla kuin kaupunkiseudulla. Jos olette tätä mieltä, mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon määritettäessä alueellisesti erilaista autoilun verotusta?

4. Kuinka digitalisoitumiskehitys tulee mielestänne näkymään ja vaikuttamaan liikennesektorilla tulevaisuudessa?

Työryhmän raportti on julkaistu sähköisenä liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa (Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän loppuraportti, LVM julkaisuja 37/2013) ja se löytyy liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta www.lvm.fi/jukaisuja/2013.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32061

suvi.haaparanta(a)hel.fi

Liitteet

1

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä_raportti.pdf

2

Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö.pdf

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.03.2014 § 83

HEL 2014-002554 T 08 00 00

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Lausunto

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittänyt työryhmä on tuottanut erittäin monipuolisen aineiston siitä, minkälaisia vaikutuksia autoilun verotuksen muuttamisella kokonaan käytön mukaiseksi olisi. Muutos tarkoittaisi kiinteiden verojen (autovero ja ajoneuvovero) muuttamista kilometriveroksi. Raportti antaa hyvät edellytykset liikenteen verotuksen uudistamismahdollisuuksien arviointiin.

Kilometrivero olisi hyvä keino valtion liikennepolitiikan tuottavuuden lisäämiseksi. Kilometrivero ei olisi veron keräämisestä aiheutuvilta kustannuksiltaan yhtä tehokas kuin nykyinen veromalli. Kilometrivero olisi kuitenkin nykyistä verojärjestelmää merkittävästi monipuolisempi työkalu, jolla liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita voitaisiin toteuttaa huomattavasti paremmin kuin nykymallilla. Valtion liikennepolitiikkaan aiheuttaa nykyisin mittavaa tehottomuutta se, että valtion usein fiskaalisten tavoitteiden perusteella asettamat liikenteen kiinteät verot ohjaavat eri suuntaan kuin valtion liikennepolitiikan tavoitteet ja niiden perusteella määritetyt liikennepolitiikan toimet. Kilometriveron avulla valtion liikennepolitiikan vaikuttavuutta voitaisiin olennaisesti parantaa, sillä kilometrivero mahdollistaisi eri toimenpiteiden vaikutusten yhdensuuntaistamisen.

Selvityksen liikenteelliset vaikutustarkastelut on tehty valtakunnallisilla strategisilla liikennemalleilla. Mallit antavat hyvän kuvan vaikutusten suunnista ja suuruusluokista valtakunnallisella tasolla, jos kerättävä kokonaisveromäärä kilometriveron myötä säilyy nykyisellään. Kilometrivero nostaisi valtakunnallisesti joukkoliikenteen henkilösuoritetta yli 30 %:lla ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta 4-5 %-yksikköä. Vastaavasti autoliikenteen henkilösuorite vähenisi noin 1 %:lla ja kulkumuoto-osuus 4-5 %-yksiköllä. Myös päästö- ja onnettomuuskustannukset alenisivat. Lähimainkaan näin suuria vaikutuksia ei valtakunnallisella tasolla ole saavutettavissa millään muilla viime vuosina tutkituilla liikennesuunnittelun tai liikennepolitiikan keinoilla. Vaikutuksia kaupunkiseuduille ei ole selvityksessä vastaavalla tavalla tutkittu, mutta voidaan sanoa, että vaikutukset olisivat samansuuntaisia mutta pienempiä. Käyttöön perustuva verotus on kiinteää verotusta selkeästi tehokkaampi tapa varmistaa liikenneverkon kapasiteetin tehokas käyttö sekä liikenteen turvallisuus ja ympäristötavoitteiden toteutuminen.

Edellä mainitut kilometriveron vaikutukset tukisivat hyvin myös Helsingin liikennepoliittisia tavoitteita. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa on asetettu haasteellinen tavoite kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi. Myös liikenneturvallisuus- ja ympäristötavoitteet ovat kaupungille tärkeitä.

Liikenteen verotuksen tulisi olla tasa-arvoista ja samanlaista eri puolilla Suomea, niin maaseudulla kuin kaupunkiseuduilla. Liikenteen hinnoittelulla ei tule luoda yhdyskuntarakennetta hajauttavia kannustimia. Jos liikenteen verotus maaseudulla olisi kaupunkiseutuja alhaisempaa, kannustaisi tämä muuten tasavertaisessa tilanteessa asumaan maaseudulla kaupungin sijasta. Tällä olisi mm. yhdyskuntarakenteeseen, energiankulutukseen ja liikenteen päästöihin kielteisiä vaikutuksia. Liikenteen kilometriverotusta ei tulekaan hinnoitella maaseudulle kaupunkiseutuja edullisemmaksi ja tällä lailla synnyttää tulonsiirtoa kaupungeista haja-asutusalueille. Mahdolliset yhteiskunnan aluepoliittiset toimet tulee tehdä läpinäkyvästi muualla kuin liikenteen verotuksen saralla. Autoilun verotusta ei tule kytkeä osaksi aluepolitiikkaa.

Liikenteen hinnoittelussa tulee kuitenkin varautua siihen, että alueellisia maksuja joskus tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön. Helsingin seudulla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi autoilijoilta perittävää sujuvuus-, ruuhka- tai palvelumaksua, joka voi vaihdella ajoneuvon sijainnin, kellonajan, ajoneuvon päästöjen tai muiden ominaisuuksien tms. perusteella. Tällaisesta hinnoittelusta päättäminen tulisi tapahtua kaupunkiseudun toimesta ja kerättävät tulot tulee olla käytettävissä sillä alueella, mistä ne kerätäänkin. Valtakunnalliseen tienkäyttömaksuun liittyen tärkeää on, että sen teknologia tietojen keräämiseen ja maksamiseen liittyen on sellainen, että kaupunkiseudut voivat tarvittaessa hyödyntää samaa järjestelmää alueellisten maksujen keräämiseen eikä erillisiä järjestelmiä ole tarpeen hankkia.

Jos edellä mainituista näkökulmista huolimatta valtakunnallinen henkilöautojen kilometrivero toteutetaan niin, että Helsingin seudulta kerättävä nykyinen verotustaso ylitetään, tulee sitä varten laadittavassa lainsäädännössä varmistaa nykyisen verotustason ylittävän tuoton käyttäminen kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon rahoituksen lisäämiseen.

Digitalisoitumiskehitys vaikuttaa olennaisesti myös liikkumiseen ja liikenteeseen. Esimerkkejä tästä ovat verkkokaupan kasvun edesauttama logistiikan nopea kehittyminen sekä sosiaalisen median vaikutus tapahtumien järjestämiseen ja markkinointiin. Käyttäjät ovat valmiita hyödyntämään ja myös tuottamaan ajantasaista informaatiota omissa liikkumisvalinnoissaan. Älyliikenteen kehittyvät palvelut ja järjestelmät perustuvat kasvavassa määrin ajantasaisiin liikennetietoihin. Helsinginkin liikennejärjestelmä on jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä muuttumassa ajantasaista informaatiota tuottavaksi ja entistä vuorovaikutteisemmaksi. Tämä kehitys luo hyvän pohjan uusille palveluille. Kaupungin roolina on toimia mahdollistajana palvelujen ja järjestelmien kehityksessä.

Palvelutarjonnassa tulee nykyisten liikkumisen tapojen kehittämisen ohella panostaa uusien palvelumallien mahdollistamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriönkin voimakkaasti esiin nostama Mobility as a Service -malli (MaaS, liikkuminen palveluna), jossa asiakas saa yhden kaupallisen operaattorin kautta kaikki liikkumiseen liittyvät palvelunsa kattaen niin eri liikennemuodoilla liikkumisen, niihin liittyvän informaation kuin maksamisen, on merkittävimpiä potentiaalisista tulevaisuuden ratkaisuista, joilla Helsinginkin liikenteen haasteita voitaisiin ratkaista. Helsinki on valmis osallistumaan älyliikenteeseen liittyvien ratkaisujen kehittämiseen ja mahdollistamiseen yhteistyössä muiden viranomaistoimijoiden kanssa. Helsinki toimii aktiivisesti palvelumarkkinoiden kehittymisen hyväksi ja pitää olennaisena, että yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa määritetään kaupungin ja koko julkisen sektorin tarkoituksenmukainen rooli.

Tienkäyttömaksuihin ja muihin liikenteen sähköisiin palveluihin liittyen on jatkossa tärkeää määritellä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden työnjako ja selvittää mm. tietosuojaan ja hallintoon liittyvät kysymykset. Helsinki on avoin syventämään yhteistyötä mm. edellä mainituissa aiheissa.

Käsittely

25.03.2014 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Eija Loukoila: Kohta 6 / Muutos:
Ensimmäinen virke muotoon: Liikenteen verotuksen tulee olla tasa-arvoista eri puolilla Suomea. Muuten kappale poistetaan.

Perustelut: Tasa-arvo perustuu useisiin tekijöihin. Nämä tasa-arvomittarit tulee laatia etäisyyksien (esim. peruspalvelujen saatavuus), joukkoliikennemahdollisuuksien, tarpeen jne. mukaan. Vastakkainasettelu kaupunki vs. maaseutu ei ole Helsingin asia, siksi lausunnon tämä kohta tulee poistaa.

Kannattajat: Hennariikka Andersson

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kohta 6 / Muutos:
Ensimmäinen virke muotoon: Liikenteen verotuksen tulee olla tasa-arvoista eri puolilla Suomea. Muuten kappale poistetaan.

Perustelut: Tasa-arvo perustuu useisiin tekijöihin. Nämä tasa-arvomittarit tulee laatia etäisyyksien (esim. peruspalvelujen saatavuus), joukkoliikennemahdollisuuksien, tarpeen jne. mukaan. Vastakkainasettelu kaupunki vs. maaseutu ei ole Helsingin asia, siksi lausunnon tämä kohta tulee poistaa.

Jaa-äänet: 5
Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Elina Palmroth-Leino, Outi Silfverberg

Ei-äänet: 3
Hennariikka Andersson, Eija Loukoila, Osmo Soininvaara

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Heta Välimäki

Esittelijän ehdotus voitti äänin 5 -3, poissa 1.

Eija Loukola ilmoitti  seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:  Kohta 6 / Muutos:
Ensimmäinen virke muotoon: Liikenteen verotuksen tulee olla tasa-arvoista eri puolilla Suomea.
Muuten kappale poistetaan.

Perustelut: Tasa-arvo perustuu useisiin tekijöihin. Nämä tasa-arvomittarit tulee laatia etäisyyksien (esim. peruspalvelujen saatavuus), joukkoliikennemahdollisuuksien, tarpeen jne. mukaan.
Vastakkainasettelu kaupunki vs. maaseutu ei ole Helsingin asia, siksi lausunnon tämä kohta tulee poistaa.

 

18.03.2014 Pöydälle

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Ville Lehmuskoski, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 37079

ville.lehmuskoski(a)hel.fi

Mikko Lehtonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37117

mikko.j.lehtonen(a)hel.fi

 

Yleisten töiden lautakunta 18.03.2014 § 124

HEL 2014-002554 T 08 00 00

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittänyt työryhmä on tuottanut monipuolisen selvityksen niistä mahdollisuuksista ja vaikutuksista, jotka liittyvät autoilun kiinteän verotuksen muuttamiseen kokonaan käytön mukaiseksi kilometriveroksi. Raportti antaa hyvät edellytykset liikenteen verotuksen uudistamismahdollisuuksien arviointiin työryhmän toimeksiannon näkökulmasta.

Työryhmän suositus liittää liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttaminen osaksi autoilun verotuksen päämääriä on perusteltu. Tieliikenteen jatkuvasta kasvusta aiheutuvat liikennehaitat ja kiristyvät ympäristötavoitteet edellyttävät nykyistä vaikuttavampaa liikennepolitiikkaa. Tähän tarkoitukseen taloudellinen ohjaus on tehokas väline.

Kilometrivero olisi hyvä keino valtion liikennepolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Sen avulla voidaan saavuttaa haluttuja liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita huomattavasti nykyistä paremmin, koska kilometrivero mahdollistaisi eri toimenpiteiden vaikutusten yhdensuuntaistamisen. Nykyinen autoilun verotus, jota ohjaa ensi sijassa tavoitellun verokertymän varmistaminen, ei johdonmukaisesti tue liikennepolitiikan tavoitteita.

Kilometriveron käyttöönotto toisi mukanaan jatkuvan liikenteen seurantajärjestelmän, joka saattaa vaarantaa yksilöiden yksityisyyden suojan. Tämän järjestelmän mahdollisessa jatkokehittämisessä on erityisen keskeistä määritellä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden työnjako ja toimintatavat siten, etteivät yksilöiden tietosuoja- ja vastaavat oikeudet vaarannu.

Selvityksen liikenteellisten vaikutustarkastelujen mukaan verokertymältään samansuuruinen kilometrivero nostaisi valtakunnallisesti joukkoliikenteen henkilösuoritetta yli 30 %:lla ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta 4-5 %-yksikköä. Vastaavasti autoliikenteen henkilösuorite vähenisi noin 1 %:lla ja kulkumuoto-osuus 4-5 %-yksiköllä. Myös liikenteen päästö- ja onnettomuuskustannukset alenisivat selvästi. Kaupunkiseuduilla liikenteelliset vaikutukset on arvioitu samansuuntaisiksi. Kokonaan ajoneuvon käyttöön perustuva verotus olisi siten kiinteää verotusta selvästi tehokkaampi tapa varmistaa liikenneverkon kapasiteetin tehokas käyttö sekä liikenteen turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutuminen.

Edellä mainitut kilometriveron vaikutukset tukisivat hyvin myös Helsingin liikennepoliittisia tavoitteita. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa on asetettu haasteellinen tavoite kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi. Myös liikenneturvallisuus- ja ympäristötavoitteet ovat kaupungille tärkeitä.

Työryhmän raportissa arvioidaan esimerkinomaisesti myös alueellisesti porrastettuja kilometriveromalleja ottamatta niihin sen enempää kantaa. Lähtökohtaisesti liikenteen verotuksesta ei tule pyrkiä tekemään aluepolitiikan välinettä, joka johtaa hajaantuneeseen, lisäinvestointeja vaativaan yhdyskuntarakenteeseen ja sen myötä kasvavaan energiankulutukseen ja liikenteen päästöihin. Mahdolliset yhteiskunnan aluepoliittiset tasapainotukset tulee tehdä läpinäkyvästi muutoin kuin liikenteen verotuksen keinoin. Liikenteen verotus ylittää nykyisellään noin 7 kertaa tienpidon rahoituksen. Mahdollisen alueellisen porrastuksen sijasta tulisikin varmistaa nykyistä paremmin liikenteen verotuottojen tasapuolinen kohdentaminen liikennesuoritteen perusteella.

Digitalisoitumiskehitys vaikuttaa olennaisesti myös liikkumiseen ja liikenteeseen kuten muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Helsinginkin liikennejärjestelmä on jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä muuttumassa ajantasaista informaatiota tuottavaksi ja entistä vuorovaikutteisemmaksi. Tämä kehitys luo hyvän pohjan uusille älykkäille liikenteen palveluille, joille on huomattavan paljon tarvetta erityisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmässä. Helsinki on osaltaan valmis osallistumaan älyliikenteeseen liittyvien ratkaisujen kehittämiseen ja mahdollistamiseen yhteistyössä muiden osapuolten kanssa.

Työryhmä asettaa huomattavia odotuksia liikenteen verotusjärjestelmän positiivisille vaikutuksille älyliikenteen liiketoimintamahdollisuuksien syntymisessä. Näkökulma on positiivinen, mutta kuitenkaan ei voida lähteä siitä, että liikenteen verotuksen uudistamisen perusteena on uuden liiketoiminnan syntyminen.

Työryhmä toteaa raportissaan, että liikenteen verotuksen kustannukset nousisivat uuteen järjestelmään siirtymisen myötä. Järjestelmän jatkotutkimuksessa on tarpeen arvioida kustannusvaikutuksia tarkemmin. Samoin järjestelmän tekniseen toteutukseen liittyvät riskit tulee selvittää yksityiskohtaisesti ennen mahdollista käyttöönottoa koskevia päätöksiä.

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Osmo Torvinen, osastopäällikkö, puhelin: 310 38537

osmo.torvinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Yj/2

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 114

Ilmoitusasiat

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdat 1.-7.

Kaupunginvaltuuston kokous 26.2.2014

1. § 62 Ryj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kaupunginkierrätysprosessien tehostamisesta

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Belle Selene Xian aloitteen loppuun käsitellyksi.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2014/Kanslia_2014-02-26_Kvsto_4_Pk/446B4A8A-4977-42BB-BAFE-A0B79E631F66/Ryj_-_Valtuutettu_Belle_Selene_Xian_aloite_kaupung.pdf

Kaupunginvaltuuston kokous 12.3.2014

2. § 89 Munkkiniemen korttelin 30098 ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12226, Saga-senioritalo)

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin nro 30098 ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 8.10.2013 päivätyn ja 14.2.2014 muutetun piirustuksen nro 12226 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaupunginhallituksen kokous 17.3.2014

3. § 292V 9.4.2014, Länsisataman korttelin 20817 asemakaavan muuttaminen (nro 12204, Kvarteret Victoria)

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20817 asemakaavan muutosehdotuksen 20.8.2013 päivätyn ja 21.2.2014 muutetun piirustuksen nro 12204 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

4. § 300 Eron myöntäminen ympäristökeskuksen hallintopäällikön virasta ja viran julistaminen haettavaksi

Kaupunginhallitus päätti myöntää ympäristökeskuksen hallintopäällikkö ********** eron Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen hallintopäällikön virasta 1.10.2014 lukien ja kehottaa
ympäristölautakuntaa julistamaan viran haettavaksi kokonaispalkalla, joka määräytyy Helsingin kaupungin johdon palkkausjärjestelmän vaativuus-luokan 19 mukaisesti. Vaativuusluokassa maksettava
kokonaispalkka on 5 129,82 - 7 409,62 euroa kuukaudessa.

5. § 301 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian hakemuksesta (Hanasaari B)

Kaupunginhallitus antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin Energian hakemuksesta, joka koskee Hanasaari B-voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen tarkistamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 25.2.2014 kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin Energian hakemuksesta.

Helsingin strategiaohjelman 2013–2016 tavoitteen mukaan koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Energiantuotannon päästöjä
vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta, ja Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotantorakennetta muutetaan siten, että uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020
mennessä noin 20 %.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian hakemuksen hyväksymistä. Kattiloilla K3 ja K4 aloitettavan pellettien polton tarkoituksena on vähentää Helsingin Energian hiilidioksidipäästöjä.
Pellettien polttaminen tulee alentamaan hiilidioksidipäästöjä muutaman prosenttiyksikön verran.

6. § 302 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian hakemuksesta (Salmisaari)

Kaupunginhallitus antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin Energian hakemuksesta, joka koskee Salmisaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen lupamääräysten
tarkistamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 25.2.2014 kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin Energian hakemuksesta.

Helsingin strategiaohjelman 2013–2016 tavoitteen mukaan koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Energiantuotannon päästöjä
vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta, ja Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotantorakennetta muutetaan siten, että uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020
mennessä noin 20 %.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian hakemuksen hyväksymistä. Pellettien polton tarkoituksena on vähentää Helsingin Energian hiilidioksidipäästöjä. Pellettien polttaminen tulee alentamaan
hiilidioksidipäästöjä muutaman prosenttiyksikön verran.

7. § 303 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian hakemuksesta (Vuosaari)

Kaupunginhallitus antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin Energian hakemuksesta, joka koskee Vuosaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten
tarkistamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 25.2.2014 kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin Energian hakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja puoltaa
Helsingin Energian hakemuksen hyväksymistä.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Yj/3

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 115

Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2013

HEL 2014-003430 T 00 01 01

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2013 tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Kertomus ympäristökeskuksen vuoden 2013 toiminnasta löytyy keskiviikosta 26.3.2013 lähtien osoitteesta: http://www.hel.fi/hel2/ymk/vk2013

Tulostettu versio (1 kpl) toimintakertomuksesta on nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Lisätiedot

Leena Junnila, tiedottaja (to-pe), puhelin: +358 9 310 32066

leena.junnila(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Virastojen ja laitosten tulee antaa toimintakertomuksensa kaupunginhallitukselle tiedoksi lautakuntansa kautta.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Lisätiedot

Leena Junnila, tiedottaja (to-pe), puhelin: +358 9 310 32066

leena.junnila(a)hel.fi

Otteet

Ote

 

Kaupunginhallitus

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Yj/4

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 116

Vuoden 2015 talousarvio- ja 2015-2017 taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet

HEL 2014-003583 T 02 02 00

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2015-2017 laatimisohjeet ja hyväksyä esittelijän selvityksen valmisteluaikatauluksi.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Lisätiedot

Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569

johanna.salo(a)hel.fi

Liitteet

1

Vuoden 2015 talousarvion laatimisohjeet.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Elintarviketurvallisuusosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallinto- ja tukipalvelut osasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Ympäristönsuojeluosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Ympäristöterveysosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Taloussuunnittelu- ja varainhallintaosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallitus on 24.3.2014 hyväksynyt Helsingin kaupungin vuoden 2015 talousarvioraamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2015-2017 laatimisohjeet sekä lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Laatimisohjeet ovat esityksen liitteenä 1.

Ympäristölautakunnalla on mahdollisuus antaa ympäristökeskukselle valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Lisäksi ympäristölautakunnan tulee päättää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohta ottamalla huomioon kaupunginhallituksen antama valmisteluaikataulu.

Laatimisohjeissa kohdassa kolme on annettu vuoden 2015 raamit, joita hallintokunnat eivät voi ylittää laatiessaan vuoden 2015 talousarvioehdotusta. Raamien lisäksi hallintokuntien on talousarvioehdotusta laatiessaan otettava huomioon kaupungin strategiaohjelma, kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa käytetyt laatimistyötä ohjaavat kaupunginhallituksen kannanotot

Raami

Vuoden 2015 talousarvioraamin lähtökohtana on valtuustokauden 2013-2016 strategiaohjelman mukainen talouden tasapainoa ja tuottavuuden tasapainottamista koskeva tavoite. Velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013-2016 ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntivoitoilla.

Vuoden 2015 talousarvioraami on laadittu siten, että kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat raamissa + 0,4 % vuoden 2014 talousarvion tasosta (ilman nettobudjetoituja yksiköitä Staraa ja tilakeskusta tarkastellen). Useimpien hallintokuntien, kuten ympäristökeskuksen, toimintamenot ovat raamissa talousarvion 2014 mukaisia. Kaupunkitasolla raamin niukka liikkumavara on kohdennettu peruspalvelutoimintoihin.

Ympäristötoimelle asetetut käyttömenojen ja -tulojen raamit ovat seuraavat:

1000 e

TP enn 2013

TA 2014

TA 2015 Raami

Tulot

1 164

1 157

1 157

Menot

11 845

12 532

12 532

Toimintakate

-10 681

-11 375

-11 375

 

Irtaimen omaisuuden perushankintojen raami on:

1000 e

TP enn 2013

TA 2014

TA 2015 Raami

Menot

63

150

152

 

 

Kaupungin sisäisten palveluiden sekä tilavuokrien osalta varaudutaan kuluttajahintaindeksin mukaisiin 1,6 % hinnankorotuksiin annetun raamin puitteissa. Tätä yleistä kustannustason muutosta voidaan käyttää myös muiden palvelujen ostojen, aineiden, tarvikkeiden tavaroiden sekä muiden menojen määrärahoja arvioitaessa. Hallintokuntien tulee suunnitella toimintansa raamin puitteissa siten, että voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan.

Hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksiaan laatiessaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot:

-        Hallintokuntien tulee varautua ottamaan huomioon hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon myötä kevään 2014 aikana tekemät päätökset ja sisällyttämään päätösten mukaiset toimenpiteet vuoden 2015 talousarvioehdotukseensa. Kaupunginhallitus tulee antamaan asiasta erilliset ohjeet sen jälkeen, kun valtion toimenpiteet ovat tiedossa.
 

-        Hallintokuntien tulee valmistella 2015 talousarvionehdotuksensa siten että kaupunginhallituksen syksyllä 2013 päättämän mukaisesti eläköitymisen johdosta tai muuten vapautuvat tehtävät virastojen talous- ja hallintohenkilöstön piirissä pyritään täyttämään ensi sijassa virasto- tai kaupunkitasoisin sisäisin järjestelyin. Tavoitteena on se, että kaupungin kokonaishenkilöstömäärä näissä toiminnoissa ei kasva.
 

-        Kaikkien virastojen tulee edistää tietojen avointa ja vapaata jakelua avaamalla julkiset tietovarantonsa vapaasti saataville. hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunkiyhteinen tavoitearkkitehtuuri ja hankeohjaus sekä varmistaa uushankinnoissa sovellusten avoimet rajapinnat, yhteensopivuudet ja sähköisen pitkäaikaissäilyttämisen vaatimukset (SÄHKE2).

Ympäristötoimen vuoden 2015 talousarvioehdotuksen lähtökohtana on kaupungin strategiaohjelma, ympäristökeskuksen oma strategia, kaupunginhallituksen hyväksymät raamit ja valmistelutyötä ohjaavat kannanotot sekä kaupunginvaltuuston 12.2.2014 käymä talousarvion lähetekeskustelu. Keskustelupöytäkirja on lähetetty lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä, pöytäkirja löytyy kaupungin www-sivuilta www.hel.fi  - Päätöksenteko - Kaupunginvaltuusto - Päätösasiakirjat - Keskustelupöytäkirjat 2014.

Käsittelyn aikataulu

Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset on tehtävä kaupunginhallitukselle 23.5.2014 mennessä. Lausunnot mahdollisista talousarvioaloitteista on käsiteltävä talousarvioehdotuksen yhteydessä. Lausunnot avustusanomuksista (vuodelle 2015 mahdollisesti uusista hakijoista) on annettava kaupunginhallitukselle 6.6.2014 mennessä.

Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus esitellään lautakunnalle 6.5.2014 ja tuodaan lautakunnan päätettäväksi 20.5.2014. Mahdolliset lausunnot uusista avustusanomuksista sekä valtuustoaloitteista tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi 20.5.2014.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Lisätiedot

Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569

johanna.salo(a)hel.fi

Liitteet

1

Vuoden 2015 talousarvion laatimisohjeet.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Elintarviketurvallisuusosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallinto- ja tukipalvelut osasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Ympäristönsuojeluosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Ympäristöterveysosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Taloussuunnittelu- ja varainhallintaosasto

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/1

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 117

Ilmoitusasiat

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdat 1.-2.

1. Ympäristönsuojelupäällikön pöytäkirjat 12.3.2014 (23–25 §) ja 20.3.2014 (27–29 §)

YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta-, pontitus- ja purkutyö, Lauttasaarentie 28–30

HKR-Rakennuttajan erityisen häiritsevää melua aiheuttava sillan peruskorjaustyö, Ehrenströmintie/Laivasillankatu

HKR-Rakennuttajan erityisen häiritsevää melua aiheuttava kivenmurskaustyö, Kuninkaantammen esirakentamisalue

SRV Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskeva louhinta- ja maanrakennustyö, Pohjoinen rautatiekatu 33

Rakennusliike Lehto Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava julkisivun purkutyö, Hietalahdenkatu 8

St1 Energy Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Shell Pasilan huoltoaseman alueella osoitteessa Veturitie 17

2. Helsingin liikenteen kehitys vuonna 2013

Helsingin henkilöliikenteen sekä pyöräilyn kehitystä seurataan jatkuvilla ja määräajoin toistettavilla laskennoilla. Liikenne- ja matkustajamäärien sekä autokannan muutokset kootaan vuosittain kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuun "Liikenteen kehitys Helsingissä".

Vuonna 2013 joukkoliikenteen osuus keskustan rajalla syysarkipäivän henkilöliikenteestä oli 65,9 %. Arkiaamuliikenteessä keskustan suuntaan klo 6-9 osuus oli 73,6 %. Molempien osuus nousi 0,03 %- yksikköä edellisestä vuodesta. Poikittaisliikenteessä syysarkipäivänä joukkoliikenteen osuus oli 19,7 % eli 0,84 %-yksikköä enemmän kuin vuonna 2012.

Pyöräily kasvoi 6 - 21 % kesä-elokuussa vuodesta 2012. Kasvu oli merkittävää.

Liikennekäytössä olevia henkilöautoja oli 337 tuhatta asukasta kohti eli prosentti vähemmän kuin vuotta aiemmin, koska kaupungin väkiluku on kasvanut. Pääkatuverkossa oli liikennettä vuoden 2013 syksyllä vähemmän kuin vuonna 2012. Liikenne väheni laskentalinjoilla yhdestä kolmeen prosenttia.

Kaikki kaupungin laskentalinjat yhteenlaskettuna vuonna 2013 liikennettä oli 12 % enemmän kuin vuonna 1993. Kaupungin rajan liikenne on kasvanut tässä ajassa reilun kolmanneksen. Tulevaisuudessa liikennemäärien niemellä ja kantakaupungissa ennustetaan voimakkaasti kasvavan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentuessa.

Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2013 –raportti löytyy kaupunkisuunnitteluviraston Internetsivuilta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2014-2.pdf

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/2

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asia tulisi käsitellä 1.4.2014

§ 118

Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta

HEL 2014-002841 T 11 01 00 00

ESAVI/317/04.08/2013.

Lausunto

Ympäristölautakunta Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena antoi seuraavan lausunnon aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle asioista dnro ESAVI/317/04.08/2013.

Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus täyttää lupahakemukselta edellytettävät vaatimukset, joten laitoksen toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä voidaan hakemuksen perusteella tarkistaa.

Polttoaineen muuttaminen vaiheittain raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn tulee vähentämään laitoksen päästöjä ilmaan. HSY:n mittausten mukaan vuonna 2012 Hernesaaren eteläkärjessä rikkidioksidipitoisuudet olivat erityisesti Munkkisaaren lämpökeskuksesta johtuen ajoittain huomattavan korkeita vaikka eivät ylittäneetkään raja- tai ohjearvoja.

Käsittely

Esteelliset: Leo Stranius

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta Munkkisaaren lämpökeskus

2

ESAVIn lausuntopyynnön liitteet Munkkisaaren lämpökeskus

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka)

 

Kaupunginhallitus

 

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupunginhallitukselta sekä ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa 4.4.2014 mennessä Helsingin Energian hakemuksesta Helsingin Energia Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, toiminnan muuttamiseksi sekä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 17.4.2014 saakka.

Uudenmaan ympäristökeskus on 9.8.2004 myöntänyt Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskukselle ympäristöluvan (No YS 885, UUS-2004-Y72-121). Ympäristöluvassa asetettu määräaika lupamääräysten tarkistamiselle on 30.9.2014. Helsingin Energia on jättänyt hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle 4.12.2013. Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnassa tai sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Lupamääräysten tarkistamisen lisäksi haetaan lupaa toiminnan muutokseen. Laitoksen polttoaine halutaan muuttaa vaiheittain raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. Toinen raskaan polttoöljynsäiliöistä muutetaan vuosina 2014-2015 kevyelle polttoöljylle sopivaksi kaksoisvaippasäiliöksi, jossa uusi kevytöljysäiliö sijoitetaan vanhan raskaan polttoöljysäiliön sisään ja toinen säiliö muutetaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana, aikaisintaan 2018. Helsingin Energia pyytää lupaa aloittaa polttoainemuutosten mukainen toiminta ympäristönsuojelulain 101§:ssä tarkoitetulla tavalla lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Pyyntöä perustellaan sillä, että välittömästä toimeenpanosta ei aiheudu ympäristön pilaantumista eikä se tee muutoksenhakua hyödyttömäksi

Laitoksen toimintaa säätelevät luvat on lueteltu hakemuksen liitteessä 1. Ympäristöluvan lisäksi toimintaa säätelee kemikaalivalvontaviranomainen (Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES). Kemikaalien käsittely ja varastointi on selostettu hakemuksen liitteessä 7. Lämpökeskus sijaitsee Länsisatamassa, 20. kaupunginosassa, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella (ET) osoitteessa Hylkeenpyytäjänkatu 1 B, 00150 Helsinki. Laitoksen kaavoitustilanne on kuvattu hakemuksen liitteessä 2 ja sijaintipaikan ympäristö hakemuksen liitteessä 4.

Lämpökeskuksessa on viisi polttoaineteholtaan 49,5 MW:n kattilaa, jotka on uusittu vuonna 2005. Kattiloissa voidaan käyttää raskasta polttoöljyä, kevyttä polttoöljyä, moottoripolttoöljyä tai näiden seosta. Savupiipun korkeus on 77 m maanpinnasta ja jokaisella kattilalla on oma teräshormi piipun sisällä. Laitoksen vuotuinen käyttötuntimäärä on vuosina 2006 - 2012 vaihdellut välillä 90-420 h ja kaukolämpötuotanto välillä 2,4-13,5 GWh. Huippu- ja varalämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön, kun peruskuormalaitostenlämpöteho ei ole riitä kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi. Yleiskuvaus laitoksen toiminnasta ja ympäristökuormituksesta on hakemuksen liitteessä 3. Tuotteet, tuotanto ja prosessit on kuvattu liitteessä 6.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seuraa pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten toiminnan vaikutuksia ilmanlaatuun osana ilmanlaadun yhteistarkkailuna. Epäpuhtauksien paikallista ja ajallista vaihtelua arvioidaan myös leviämismallein. Kiinteitä mittausasemia täydentävät keskimäärin vuoden mittausjaksoja hyödyntävät siirrettävät asemat sekä bioindikaattoriseuranta. Ympäristöolosuhteet on kuvattu hakemuksen liitteessä 5. Munkkisaaren lämpökeskuksen päästöt ilmaan vuosina 2006 – 2012 vaihtelivat välillä 6 464–14 382 tonnia hiilidioksidia, 12–28 tonnia typen oksideja, 36- 79 tonnia rikkidioksidia, 1-3 tonnia hiukkasia, 25-63 kg nikkeliä ja 82-184 kg vanadiinia. Kattiloille asetettu päästöraja-arvo hiukkasille 70 mg/m³n alittuu tehtyjen mittausten perusteella. Päästöt ilmaan on esitetty yksityiskohtaisemmin hakemuksen liitteessä 9. Laitoksen aiheuttamaan melupäästöön ei tullut muutoksia edellisen ympäristölupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Melupäästö on kuvattu hakemuksen liitteessä 10 ja viimeisin melumittauspöytäkirja on hakemuksen liite 10.1. Munkkisaaren lämpökeskuksessa syntyy yhdyskuntajätteitä ainoastaan pieniä ole määriä, koska laitos on normaalisti miehittämätön. Syntyvät jätteet on kuvattu hakemuksen liitteessä 11. Saniteetti- ja teollisuusjätevedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Veden kulutus ja jätevedet on esitetty hakemuksen liitteessä 8.

Helsingin Energia katsoo, että ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ei paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) ole merkittävästi kehittynyt. Teollisuuspäästödirektiivin (IE) mukaisten päästöraja-arvojen alittamiseksi päästöjä tullaan siirtymäkauden aikana vähentämään käyttöaikoja rajaamalla sekä kevyenpolttoöljyn käyttöä lisäämällä.

Hakija on esittänyt, että laitoksen ympäristölupamääräykset säilytettäisiin pääosin ennallaan, huomioiden hakemuksen liitteessä 14 esitetyt muutokset. Helsingin Energia on ilmoittanut laitoksensa mukaan IE-direktiivin mukaiseen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, josta ei ole vielä saatu komission päätöstä. Näin ollen Helsingin Energia esittää, että kattiloille K1, K2, K3, K4 ja K5 määrätään päästöraja-arvot siirtymäsuunnitelman ajaksi. Helsingin Energia pyytää, että raja-arvot määrätään öljylle tai muulle nestemäiselle polttoaineelle ja ne määrätään voimassaolevaa ympäristölupapäätöstä vastaaviksi 31.12.2015 asti. Siirtymäkauden ajalle 1.1.2016-30.6.2020 esitetään päästöraja-arvoksi rikkidioksidille 1 700, typpidioksidille 450 ja hiukkasille 50 mg/nm³ ja 1.7.2020 alkaen rikkidioksidille 850, typpidioksidille 450 ja hiukkasille 25 mg/nm³. Helsingin Energia esittää, että laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu säilyisivät pääosin ennallaan.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta Munkkisaaren lämpökeskus

2

ESAVIn lausuntopyynnön liitteet Munkkisaaren lämpökeskus

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka)

 

Kaupunginhallitus

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/4

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asia tulisi käsitellä 1.4.2014

§ 119

Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamismääräajan pidentämisestä

HEL 2014-003614 T 11 01 00 00

ESAVI/72/04.08/2014

Lausunto

Ympäristölautakunta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä määrätyn lupamääräysten tarkistamismääräajan pidentämisestä (Dnro ESAVI/72/04.08/2014).

Määräajan pidentäminen on tulevat muutokset ja niiden edellyttämät lupamääräysten tarkistamiset huomioon ottaen perusteltua.

Käsittely

Esteelliset: Leo Stranius

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö, Ruskeasuon lämpökeskus, tarkistamismääräajan pidentäminen

2

Ruskeasuo_ylupa_jatkoaika.pdf

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka)

 

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 14.3.2014 pyytänyt Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä määrätyn lupamääräysten tarkistamismääräajan pidentämisestä. Lausunnon määräaika oli 28.3.2014. Aluehallintovirasto on ympäristökeskuksen pyynnöstä 17.3.2014 myöntänyt ympäristölautakunnalle lisäaikaa lausunnon antamiseen 1.4.2014 saakka.

Uudenmaan ympäristökeskus on 21.5.2007 antanut Ruskeasuon huippulämpökeskukselle ympäristöluvan (UUS-2004-Y877-111). Ympäristöluvassa asetettu määräaika lupamääräysten tarkistamiselle on 31.5.2014. Helsingin Energia on 12.3.2014 lähettänyt Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle pyynnön lupamääräysten tarkistamisen määräajan pidentämisestä kolmella vuodella.

Helsingin Energia selvittää parhaillaan mahdollisuutta siirtyä lämpökeskuksella pelletin polttoon. Pelletin poltto aloitettaisiin vuosina 2016-2019. Muutokset edellyttävät todennäköisesti luvan hakemista toiminnan olennaisen muutoksen perusteella. Ympäristölupa joudutaan päivittämään myös, kun uusi LCP-berf (Large Combustion Plants Best Available Techniques Reference Document) eli suuria polttolaitoksia koskeva parhaan saatavilla olevan tekniikan vertailuasiakirja valmistuu. Ruskeasuon lämpökeskus on myös SuPo-asetuksen (96/2013) mukainen laitos ja mukana kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa. Helsingin Energia tulee laittamaan lämpökeskuksen osalta ympäristönsuojelulain 110 d §:n mukaisen luvantarkistuksen viimeistään 30.6.2014 mennessä. Monta peräkkäistä lupakierrosta olisi hakijan mielestä sekä toiminnanharjoittajan että lupaviranomaisen resurssien tehotonta ja epätarkoituksenmukaista käyttöä.

Laitoksessa on kattilaa, joilla vuonna 2013 tuotettiin yhteensä 13,8 GWh lämpöenergiaa Laitoksen pääpolttoaineena on raskas polttoöljy, jota vuonna 2013 käytettiin yhteensä 1332 tonnia. Moottoripolttoöljyä käytettiin vuonna 92,2 kg. Huippulämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole riitä kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi. Helsingin Energia on sitoutunut käyttämään kattiloita enintään 800 tuntia vuodessa laskettuna kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Vuonna 2013 kattiloita käytettiin yhteensä 365 tuntia.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö, Ruskeasuon lämpökeskus, tarkistamismääräajan pidentäminen

2

Ruskeasuo_ylupa_jatkoaika.pdf

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka)

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/3

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asia tulisi käsitellä 1.4.2014

§ 120

Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tarkkailusuunnitelmasta

HEL 2014-002454 T 11 01 00 00

ESAVI/204/04.08/2013

Lausunto

Ympäristölautakunta Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena antoi seuraavan lausunnon aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle asiasta dnro ESAVI/204/04.08/2013.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaitoksen tarkkailusuunnitelma täyttää tarkkailusuunnitelmalta kohtuudella edellytettävät vaatimukset. Tarkkailusuunnitelmassa on kuvattu päästöjen osalta keskeisten toimintojen käyttötarkkailu sekä päästötarkkailu savukaasupäästöjen, jätevesien ja kiinteiden jätteiden osalta. Ympäristövaikutusten tarkkailu ilmanlaadun, melun, hajun ja pohjavesien osalta on esitetty tarkkailusuunnitelmassa, samoin laadunvarmistus sekä tarkkailun raportointi.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle

2

ESAVIn lausuntopyyntö Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle

3

Lausuntopyynnön asiakirjat

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka)

 

Kaupunginhallitus

 

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupunginhallitukselta sekä ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa 25.4.2014 mennessä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tarkkailusuunnitelmasta.

Uudenmaan ympäristökeskus on 30.12.2009 myöntänyt Vantaan Energia Oy:n jätevoimalalle ympäristöluvan (Dnro UUS-2009-Y-207-111). Lupapäätöksestä valitettiin sekä Vaasan hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja KHO:n päätöksessä ympäristölupa jätettiin voimaan osin muutettuna. Poltettavia jätejakeita koskeva lupamääräys 4 ja liite 2 palautettiin aluehallintovirastoon.  Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 11.3.2013 myöntänyt Vantaan Energia Oy:lle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/90/04.08/2012). Vantaan Energia Oy:n on ympäristölupapäätöksen mukaan laadittava jätevoimalalle tarkkailusuunnitelma ja toimitettava se hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään kaksi kuukautta ennen jätteenpolton aloittamista.

Ympäristölupapäätöksen lisäksi tarkkailussa noudatetaan jätteenpolttoasetuksen (VnA 151/2013), LCP-asetuksen (96/2013) ja PINO-asetuksen (750/2013) määräyksiä. Tarkkailusuunnitelmaan sisältyy myös jätelain (646/2011) mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Käyttötarkkailu sisältää polttoaineen kulutuksen ja laadun tarkkailun, kattiloiden, kaasuturbiinin ja savukaasujen puhdistuslaitteiden toiminnan ja kunnon tarkkailun sekä päästömittausten laadunvalvonnan. Hajupäästöjen tarkkailu sisältyy päivittäiseen käyttötarkkailuun. Jätevoimalan prosessia seurataan automaatiojärjestelmällä mittaamalla prosessiin liittyviä muuttujia.

Yleiseen jätevesiviemäriin johdettavia jätevesiä tarkkaillaan automaattisella näytteenottimella, jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä kookomanäytemittauksilla. Pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasujen puhdistustuotteiden koostumus tutkitaan kokoomanäytteestä vuosittain. Ilmanlaadun tarkkailu toteutetaan osana HSY:n toteuttamaa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailua. Melumittaukset toteutetaan jätevoimalan ensimmäisenä toimintavuonna normaalin toiminnan aikana ja mittauspaikoista sovitaan valvontaviranomaisen kanssa.

Pohjaveden pinnan tasoa tarkkaillaan 33 havaintopisteestä neljä kertaa vuodessa ja 20 pisteestä tehdään kaksi kertaa vuodessa tarkemmat analyysit: pH, sähkönjohtavuus, sameus, kloridi, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ammonium, CODMn, CODCr, kokonaisfosfori, hiilivedyt(C4/C5-C10), mineraaliöljyt (C10-C40), PAH (16 yhdistettä), PCB (7 yhdistettä), VOC, dioksiinit ja furaanit, metallit (antimoni, elohopea, kadmium, tallium, arseeni, barium, koboltti, vanadiini, alumiini, lyijy, kalsium, natrium, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki). Salaojavesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa ottamalla näyte jätebunkkerin alapuolella sijaitsevasta salaojasta sekä öljysäiliön turva-altaan salaojasta ja tekemällä samat analyysit kuin pohjavesistä.

Vesistöön johdettavia hulevesiä tarkkaillaan ennen purkupaikka sijaitsevasta tarkastuskaivosta sekä Westerkullanojasta ennen Långmossenin suoaluetta. Tarkkailu aloitetaan ennen jätteen varastoinnin aloittamista heti, kun sadevesijärjestelmät on asennettu. Ensimmäisen toimintavuodenaikana näytteitä otetaan kerran kuussa ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa. Hulevesistä tutkitaan pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) ja öljyhiilivetyjen (C10—C40) pitoisuudet. Lisäksi analysoidaan metallipitoisuudet (elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki).

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle

2

ESAVIn lausuntopyyntö Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle

3

Lausuntopyynnön asiakirjat

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Hämeenlinnan päätoimipaikka)

 

Kaupunginhallitus

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/6

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 121

Helsingin kaupungin metsien luonnon monimuotoisuuden inventoinnin loppuraportti vuodelta 2013

HEL 2013-002973 T 02 08 02 00

Päätös

Ympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi loppuraportin Helsingin kaupungin omistamien metsäalueiden luonnon monimuotoisuuden inventoinnista (METSO-inventointi) vuodelta 2013.

Ympäristökeskus on teettänyt Innofor Finland Oy:llä Helsingin kaupungin omistamien ja rakennusviraston hoidossa olevien metsien luonnon monimuotoisuuden jatkoinventoinnin Helsingin manneralueilla kesällä 2013. Inventointi oli käynnistetty vuonna 2011, jolloin maastoinventointeja tehtiin 1800 hehtaarin alueella. Vuonna 2013 inventointeja tehtiin maastossa noin 1060 hehtaarin alueella. Olemassa olevan metsä- ja luontotiedon avulla oli etukäteen valittu sellaiset inventoitavat alueet, joilla oletettiin olevan metsäluontoarvoja.  Inventointi tehtiin ympäristöministeriön METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) kriteerien mukaisesti.

Metsien luontoarvojen inventointityön toteutusta varten oli perustettu ohjausryhmä, jossa oli edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusvirastosta, ympäristökeskuksesta ja Innofor Finland Oy:stä. Innofor Finland vastaa loppuraportin työn toteutusta ja tuloksia kuvaavista osista, ja ohjausryhmässä mukana olleet kaupungin virastot ovat laatineet yhteistyössä raportin kappaleen numero 5: Jatkotoimenpiteet Helsingissä. Siinä kuvataan tavat inventointitiedon käyttämiseksi metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun edistämiseksi maankäytön suunnittelussa sekä metsien hoidon ja
suojelun suunnittelussa ja toteutuksessa.

METSO-kriteerit täyttäviä kohteita löytyi yhteensä 294 hehtaaria ja metsien yhtenäisyyden kannalta tärkeitä lisäalueita 20 hehtaaria. Kohteet olivat ympäristötyypeiltään kalliometsiä (106 ha), lehtoja (99 ha), runsaslahopuustoisia kangasmetsiä (58 ha), korpia ja niiden reunametsiä (13 ha), pienvesien lähimetsiä (17 ha) ja metsäluhtia (3 ha).

Vuosien 2011 ja 2013 metsäinventointitiedot on tallennettu kaupungin Luontotietojärjestelmään www.hel.fi/luontotieto. Tietoja ylläpidetään ja tarkennetaan yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Rakennusvirasto toimittaa maastotietoja ympäristökeskukselle, joka vastaa niiden tallentamisesta Luontotietojärjestelmään.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi

Liitteet

1

METSO-loppuraportti_liitteineen_final.pdf

Otteet

Ote

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Rakennusvirasto

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

Päätöshistoria

Ympäristöjohtaja 16.04.2013 § 9

HEL 2013-002973 T 02 08 02 00

Päätös

Ympäristöjohtaja päätti tilata Helsingin kaupungin metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien kohteiden jatkotyön Innofor Finland Oy:ltä 16710.40 euron kokonaishinnalla (alv 0 %), (20720.80 euroa, alv 24 %). Ympäristökeskus tekee kirjallisen sopimuksen Innofor Finland Oy:n kanssa. Hankintasopimus tulee voimaan, kun sopijaosapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Hankinnan kustannukset maksetaan sisäiseltä tilaukselta 7104193400.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin ympäristökeskus pyysi 1.3.2013 tarjouksia Helsingin metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien kohteiden (METSO-kohteiden) inventoinnin jatkamisesta. Tarjouspyyntö lähetettiin neljälle alan konsulttiyritykselle: Faunatica Oy, Innofor Finland Oy, Luontotieto Keiron Oy ja Ympäristösuunnittelu Enviro Oy.

Määräaikaan 2.4.2011 kello 10.00 mennessä saatiin kaksi tarjousta. Tarjouksen jättivät Innofor Finland Oy ja Faunatica Oy. Faunatica Oy:n tarjous oli puutteellinen ja se suljettiin pois tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Liitteet aiemmasta kokemuksesta vastaavista töistä, henkilöiden ammatillisesta pätevyydestä ja laatujärjestelmästä puuttuivat. Innofor Finland Oy:n tarjous vastasi tarjouspyyntöä.

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/7

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 122

Kiertotie Oy:n ympäristölupa-asia

HEL 2013-016454 T 11 01 00 00

Päätös

Ympäristölautakunta päätti Kiertotie Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Kiertotie Oy, Kirjatyöntekijänkatu 14, 00170 Helsinki.

Y-tunnus              2591168-7

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Kiertotie Oy:n rakennus- ja purkujätteen lajittelu- ja siirtokuormaustoiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin kohdan 13c mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty ympäristölautakunnalle 31.12.2013.

Kaavoitustilanne

Toiminnan sijaintipaikka on vastaavaa toimintaa harjoittavalta Sortit Oy:ltä vuokratulla 1000 m²:n kokoisella alueella Verkkosaarenkujalla Sörnäisten kaupunginosassa. Alueen omistaa  Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, joka on vuokrannut alueen Sortit Oy:lle. Kiertotie Oy:n vuokraama alue sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa (10020, 7.3.1996) puistoksi merkitylle alueelle. Alueen maankäyttö tulee lähivuosina muuttumaan, kun se asemakaavoitetaan pääosin asuntokäyttöön. Vuokrasopimus Kiertotie Oy:n ja Sortit Oy:n välillä on tehty yhden kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla. Sortit Oy:n ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston välinen vuokrasopimus on tehty kolmen kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminnan sijaintipaikka on täyttömaata ja ollut vuosia rakentamattomana ja päällystämättömänä varastokenttänä, jolla on mm. varastoitu Helsingin Sataman tuontiautoja. Alueen maaperä saattaa olla osittain pilaantunut aiemmasta toiminnasta johtuen.

Sijaintipaikan lähiympäristössä on Sortit Oy:n jätteidenkäsittelyalue, elintarviketeollisuuslaitoksia, Verkkosaarenrannan venesatama, Lassila & Tikanoja Oyj:n yhdyskuntajätteen siirtokuormausasema, Helsingin Sataman tekninen tukikohta, Peab Industri Oy:n betoniasema sekä erilaiseen varastointiin käytettäviä alueita. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä Hermannin rantatien länsipuolella.

Toiminnan kuvaus

Alueelle tuodaan kuorma-autoilla vaihtolavoilla tai suursäkeissä työmailta peräisin olevaa rakennus- ja purkujätettä, joka voi sisältää puu-, kivi-, metalli-, pahvi-, muovi-, kipsi-, villa- ja rengasjätettä. Jäte kerätään isoille lavoille tai vastaaville ja toimitetaan jätekategorian mukaan eri vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvat mahdollistavat kyseisen jätteen vastaanoton. Alueella ei ole tarkoitus juurikaan välivarastoida jätettä vaan toimittaa se tehokkaasti eteenpäin lajittelua ja jatkokäsittelyä varten. Jätteiden lajittelu ja siirtokuormaus hoidetaan kuorma-autojen, nosturien ja kaivinkoneiden avulla.

Jätettä vastaanotetaan enimmillään 9900 tonnia vuosittain ja kerrallaan alueella on välivarastoituna lajiteltavaa, välivarastoitavaa ja siirtokuormattavaa materiaalia enintään 100 tonnia.

Lajittelu- ja siirtokuormausasema on hakemuksen mukaan toiminnassa joka päivä kello 7-22. Toiminta on suunniteltu aloitettavan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen huhtikuussa 2014.

Kuorma-autoliikenne lisääntyy toiminnan johdosta hieman Kyläsaarenkadulla. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan tulevan ja lähtevän kuorma-autoliikenteen määrä on noin 10-30 ajoneuvoa vuorokaudessa.  Hermannin rantatien liikennemäärä oli syyskuussa 2013 18 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten lajittelu- ja siirtokuormausaseman toiminnalla ei ole juurikaan vaikutusta alueen liikennemääriin.

Toiminnanharjoittajan mukaan kaikki käytännön jätteenkäsittelytoiminta alueella tullaan ostamaan Sortit Oy:ltä, jolla on asiaan tarvittava tietotaito ja kalusto. Toiminnassa pidetään erillään Kiertotie Oy:n ja Sortit Oy:n käsittelemät jätteet merkitsemällä tulevat kuormat kummankin toiminnanharjoittajan omaan kirjanpitoon ja sijoittamalla kummankin toiminnanharjoittajan jätteet erilleen toisistaan.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Merkittäviä päästöjä ilmaan, viemäriverkkoon tai maastoon ei toiminnasta synny. Alueella ei ole merkittäviä luonnonarvoja ja sijoituspaikan maaperä on todennäköisesti ainakin osittain pilaantunut.

Kuorma-autojen ja kuormauskoneiden liikkuminen päällystämättömällä kentällä voi aiheuttaa pölyämistä, mitä ehkäistään kastelemalla aluetta siellä jo olevalla paloautolla.

Aseman tuleva ja lähtevä liikenne sekä lastaus- ja lajittelukalusto aiheuttavat jonkin verran melua, jonka arvioidaan kuitenkin olevan vähäistä.

Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Kaikki jätteiden vastaanottoon ja edelleen toimittamiseen liittyvät siirtoasiakirjat arkistoidaan asianmukaisesti. Käytettävillä kuljetusliikkeillä on tarvittavat luvat ja ne on merkitty jätetiedostoon.  Vuosiraportoinnit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Toiminnanharjoittajan mukaan toimintaan ei liity merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Tällä hetkellä ei ole olemassa Euroopan komission julkaisemaa purkujätekäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Available Techniques, BAT) koskevaa referenssikirjaa, ns. BREF-asiakirjaa.

Kyseessä on purkujätteen välivarastointi ja siirtokuormaus, joten laitoksen energian käytön tehokkuutta ei ole perusteltua arvioida.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 27.1. – 25.2.2014 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Hermanni-Vallila Seura ry:lle.

Hakija on täydentänyt hakemusta tarkemmilla tiedoilla laitoksen toiminnasta ja toiminta-ajoista sekä vaadittavasta asiantuntemuksesta ja yrityksen omistuspohjasta.

Ympäristökeskus on tehnyt alueella tarkastuksen 12.3.2014 ja todennut alueen soveltuvaksi esitetynlaiseen toimintaan.

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä ympäristölautakunnalle.

Ympäristölautakunnan ratkaisu

Ympäristölautakunta päättää myöntää Kiertotie Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan rakennus- ja purkujätteen siirtokuormaustoiminnalle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

1.     Ympäristölupa koskee puu-, kivi-, metalli-, pahvi-, muovi-, kipsi-, villa- ja kumimateriaaleja sisältävien rakennus- ja purkujätteiden lajittelua, välivarastointia ja siirtokuormausta. Muun jätteen vastaanotto alueelle on kielletty. Jos alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, on jäte palautettava lähettäjälleen tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jonka ympäristölupa mahdollistaa kuorman sisältämän jätteen vastaanottamisen. Edellä mainitun kaltaisista poikkeavista jätekuormista tulee ilmoittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 43 §)
 

2.     Toimintaa saa harjoittaa päivittäin klo 7.00 – 22.00 välisenä aikana. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estämiseksi toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa ryhtyä riittäviin pölynsidontatoimenpiteisiin alueella esimerkiksi kastelemalla. (YSL 43 §)
 

3.     Siirtokuormattu jäte tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseiseen toimintaan. (YSL 43 §)
 

4.     Toiminnassa käytettävien kuljetusyritysten tulee olla merkittyjä jätehuoltorekisteriin. (JL 94 §)
 

5.     Vuosittain käsiteltävän jätteen määrä saa olla enintään 9900 tonnia. Kerralla alueella saa olla varastoituna enintään 100 tonnia jätettä. Toiminnasta on pidettävä kirjaa ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tulee toimittaa kirjallinen yhteenveto edellisen kalenterivuoden jätemääristä ja poikkeuksellisista tilanteista 31.3. mennessä. (JL 118 §).
 

6.     Kiertotie Oy:n käsittelemät jätteet tulee pitää selvästi erillään Sortit Oy:n käsittelemistä jätteistä kaikissa käsittelyvaiheissa laitosten toiminta-alueella. (YSL 35 §)
 

7.     Alueelle vastaanotettavista ja alueelta lähtevistä rakennus- ja purkujätekuormista sekä mahdollisista vaarallisista jätteistä on laadittava siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa paikan päällä lupaviranomaisen tarkastettavissa. (JL 121 - 122 §, JA 24 §)
 

8.     Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maaperään päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa on ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Ympäristölautakunta voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 43, 45 §)
 

9.     Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Jos roskaantumista kuitenkin tapahtuu, ympäristö on puhdistettava mahdollisimman nopeasti. (YSL 43 §, JL 72 - 73 §)
 

10. Toiminnan loppuessa ympäristökeskukselle on esitettävä selvitys tontin ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristölautakunta voi antaa määräyksiä tontin kunnostamisesta. (YSL 43 §)
 

11. Kiertotie Oy:n tulee asettaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle 2000,00 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan mahdollisesti loppuessa kyseisessä toimipisteessä. (YSL 42, 43 a-c §)

Perustelut

Yleisperustelut

Kiertotie Oy:n jätteenkäsittelyaseman sijoittaminen lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Jätteenkäsittelyaseman käytännön toiminnasta vastaavalla Sortit Oy:llä on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten perustelut

1.     Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa rakennus- ja purkujätteen siirtokuormaukseen ja lyhytaikaiseen välivarastointiin. Lupa ei oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon. Ilmoitus muunlaisista jätekuormista ympäristökeskukselle on tarpeen, jotta viranomainen voi tarvittaessa puuttua jätteiden syntypaikkalajittelun puutteisiin.
 

2.     Riittävät pölynsidontatoimenpiteet (kastelu ym.) ovat tarpeen erityisesti kuivempina aikoina, jotta asemalle tulevasta liikenteestä ja kuormauskoneiden toiminnasta ei aiheudu pölyhaittaa ympäristöön.
 

3.     Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa.
 

4.     Jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavan on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin.
 

5.     Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
 

6.     Valvonnan ja toiminnan edellyttämän kirjanpidon vuoksi kahden eri luvalla toimivan yksikön toiminnat tulee pitää erillään.
 

7.     Siirtoasiakirjat ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
 

8.     Määräykset ovat tarpeen maaperän enemmän pilaantumisen estämiseksi.
 

9.     Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.
 

10. Tieto toiminnan lopettamisesta on tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.
 

11. Vakuus on tarpeen asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa ja sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on arvioitu alueella kerrallaan varastoitavan jätemäärän kuormauksen, poiskuljetuksen sekä alueen siistimisen aiheuttamista kustannuksista.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 9.4.2014.

Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupa raukeaa, jos maanomistaja Helsingin kaupunki irtisanoo vuokrasopimuksen alueen maankäytön muutoksen toteutuessa. Jos toiminta kuitenkin jatkuu 9.4.2024 jälkeen, Kiertotie Oy:n on tehtävä ympäristönsuojelulain 55 §:n mukainen hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2024 mennessä.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)

Ympäristölautakunta voi muuttaa lupapäätöstä, mikäli toiminnasta aiheutuva vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YSL 58 §)

Ympäristölautakunta voi peruuttaa luvan, jos hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin tai jos lupamääräyksiä rikotaan toistuvasti valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jos toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla. (YSL 59 §)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 1, 3, 4, 7, 8, 28, 35, 37 - 38, 41 - 43, 43 a-c, 45 - 46, 52 - 56, 58 - 59, 96, 100 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7, 24 §

Jätelaki (646/2011) 72 – 73, 94, 118, 121 – 122, 142 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 21.5.2013 (163 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupamaksu on 1470,00 euroa.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 9.5.2014. Valitusosoitus on liitteenä.

Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitoksesta osoitteeseen Kiertotie Oy, Kirjatyöntekijänkatu 14, 00170 Helsinki.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Petri Puttonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32009

petri.puttonen(a)hel.fi

Liitteet

1

ympäristölupahakemus  Verkkosaarenkuja

2

karttaliitteet Verkkosaarenkuja

3

Kiertotie_liite 3.pdf

4

Kiertotie_liite 4.pdf

5

Kiertotie_liite 5.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Asianosaiset

Hallintovalitus, ympäristölupapäätös

Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat)

Hallintovalitus, ympäristölupapäätös

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Pelastuslaitos

 

Rakennusvalvontavirasto

 

Tonttiosasto

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Petri Puttonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32009

petri.puttonen(a)hel.fi

Liitteet

1

ympäristölupahakemus  Verkkosaarenkuja

2

karttaliitteet Verkkosaarenkuja

3

Kiertotie_liite 3.pdf

4

Kiertotie_liite 4.pdf

5

Kiertotie_liite 5.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Asianosaiset

Hallintovalitus, ympäristölupapäätös

Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat)

Hallintovalitus, ympäristölupapäätös

Kaupunkisuunnitteluvirasto

 

Pelastuslaitos

 

Rakennusvalvontavirasto

 

Tonttiosasto

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/8

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asia tulisi käsitellä 1.4.2014

§ 123

Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Vantaan Energia Oy:n ympäristölupa-asiassa

HEL 2013-006086 T 11 01 00 00

ESAVI/28/04.08/2013

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen valituksista, jotka koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisua 14/2014/1, jolla se muutti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaa koskevan ympäristöluvan lupamääräystä 4. 

Ympäristölautakunta toteaa, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisu koski jätevoimalassa poltettavia jätteitä ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Muita osin jätevoimalaa koskeva päätös on lainvoimainen.

Ympäristölautakunta katsoo, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisuun liittyviä näkökohtia, joiden perusteella ratkaisua olisi miltään osin muutettava.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014

hannu.arovaara(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö ympäristönsuojeluviranomaiselle

2

ESAVIn vastinepyynnön liitteet

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Ympäristölautakunta antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 11.6.2013 lausunnon jätevoimalassa poltettavaksi sallittuja jätteitä koskevasta lupahakemuksesta. Ympäristölautakunta puolsi hakemuksen hyväksymistä sellaisenaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi hakemuksesta päätöksen 28.1.2014, jonka ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi 25.2.2014.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014

hannu.arovaara(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn lausuntopyyntö ympäristönsuojeluviranomaiselle

2

ESAVIn vastinepyynnön liitteet

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 25.02.2014 § 70

HEL 2013-006086 T 11 01 00 00

ESAVI/28/04.08/2013

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 14/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Vantaan Energia Oy:n lupahakemuksesta, joka koski jätevoimalan ympäristöluvan lupamääräyksen 4 muuttamista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

11.06.2013 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014

hannu.arovaara(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/9

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 124

Ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa 2013

HEL 2014-003717 T 11 00 01

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa 2013”.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 32045

pirita.kuikka(a)hel.fi

Kaisa Pajanen, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31521

kaisa.pajanen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa – vuosikyselyn tuloksia

Neljässä suuressa kaupungissa eli Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Oulussa toteutettiin keväällä 2013 yhteiskysely kaupunkien ekotukihenkilöille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa ekotukihenkilöiden näkemyksiä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisöissä sekä ekotukihenkilön aktiivisuutta, motivaatiota ja viihtymistä ekotukihenkilön roolissa.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 662 ekotukihenkilöä. Helsingin vastausprosentti oli 29, Espoon 48, Turun 62 ja Oulun 45.

Helsingissä, Espoossa ja Turussa peräti 82 % ekotukihenkilöistä oli joko hyvin tai melko hyvin sitoutuneita ekotukitoimintaan, ja vastaavasti 83 % oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä ekotukitoimintaan kokonaisuutena.

Vastausten perusteella voitiin havaita, että sitoutumisella ja kokonaistyytyväisyydellä toimintaa kohtaan on vahva yhteys ekotukihenkilöiden aktiivisuuteen ja onnistumiseen tavoitteissa. Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät muun muassa ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, lähiesimieheltä ja työyhteisöltä saatu tuki, asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyö muiden ekotukihenkiöiden kanssa.

Lisäksi vastauksissa tuli selvästi esiin, että ekotukihenkilöt kaipaavat enemmän tukea esimiehiltään. Esimiesten ja ekotukihenkilöiden olisi syytä sivuta aihetta niin tulos- kuin kehityskeskusteluissakin. Myös ekotukitoiminnan ja ympäristötyön sitomista koko organisaation käytäntöihin ja toiminnan arviointiin on parannettava.

http://www.eco-support.net/files/2014/03/EKOTUKI_raportti_final.pdf

Helsingin kaupungin ekotukitoiminta

Ekotukitoiminnan malli syntyi vuonna 2006 yhtenä Helsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman konkreettisena toimenpiteenä. Työpaikkojen ympäristövastuullisia toimintatapoja edistetään työyhteisöihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla. Ekotukihenkilönä toimitaan oman työn ohessa ja tehtävään kouluttaudutaan kahden päivän peruskoulutuksessa.

Ensimmäiset ekotukihenkilöt nimettiin keväällä 2006, jolloin järjestettiin myös ensimmäinen peruskoulutus. Ekotukitoiminta on vakiintunut tärkeäksi osaksi virastojen ympäristötyötä. Vuoden 2014 maaliskuuhun mennessä on kaupungin henkilöstöstä nimetty tai kouluttautunut ekotukihenkilöiksi jo yli 1 100 henkilöä 36 virastosta tai laitoksesta.

Ekotukitoiminnalla pystytään parantamaan kaupungin eri organisaatioiden ympäristövastuullisuutta ja henkilöstön ympäristötietoisuutta. Toiminnan avulla luodaan uusia toimintatapoja ja juurrutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja -ohjelmia käytännön toimenpiteiksi.

Ekotukitoimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Kaupungin talous- ja suunnittelukeskus on tukenut koulutusten järjestämistä ja ne on järjestetty yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa.

Toiminnan tulevaisuus

Ekotukitoiminta on osoittautunut erinomaiseksi lähestymistavaksi motivoida ja sitouttaa työyhteisöt toteuttamaan ympäristön kannalta järkeviä toimintatapoja. Marraskuussa 2012 ekotukitoiminnalle myönnettiin Uudenmaan Ely-keskuksen ympäristöpalkinto. Yhtenä tärkeänä valintakriteerinä pidettiin sitä, että toimintamalli on vähäisten kustannusten ansiosta helppo ottaa käyttöön myös muualla julkishallinnossa. Se on myös toimiva keino vähentää päästöjä ja saavuttaa mittavia ympäristöhyötyjä.

Toiminta on laajentunut Helsingistä nopeasti useisiin muihin kaupunkeihin ja organisaatioihin. Tällä hetkellä ekotukitoiminnassa mukana olevat kunnat ja muut organisaatiot ovat: Espoo, Hämeenlinna, Joensuu, Kauniainen, Kotka, Kouvola, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Riihimäki, Vantaa, Uudenmaan Ely-keskus sekä Keski-Uudenmaan ”Kuuma kunnat” eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Myös muista kunnista on ilmaistu kiinnostusta toimintaa kohtaan.

Kansallisen koordinaattoriverkoston vahvistaminen ja kestävän yhteistyön synnyttäminen on tulevaisuudessa avainasemassa toiminnan käynnistämisessä uusissa kunnissa ja sen jatkokehittämisessä sekä tehostamisessa.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 32045

pirita.kuikka(a)hel.fi

Kaisa Pajanen, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31521

kaisa.pajanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ysp/10

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asia tulisi käsitellä 1.4.2014

§ 125

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Laajasalossa

HEL 2013-005180 T 11 01 00 00

ESAVI/141/04.08/2012

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 18.3.2014, nro 50/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta Shell International Petroleum Company Limited -nimisen yhtiön ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koski pilaantuneen maaperän puhdistamista sekä maa-aineksen seulontaa ja hyödyntämistä Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Antti Salla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32016

antti.salla(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn ympäristölupapäätös 18.3.2014

2

Kohteen sijaintikartta

3

Kuulutus 18.3.-17.4.2014, ympäristölupapäätös Shell International Petroleum Company Ltd

Otteet

Ote

 

Kaupunginkanslia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka)

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 18.3.2014 päätöksen nro 50/2014/1 Shell International Petroleum Company Limited -nimisen yhtiön ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koski pilaantuneen maaperän puhdistamista sekä maa-aineksen seulontaa ja hyödyntämistä Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1. Alue kuuluu Kruunuvuorenrannan suunnittelualueeseen ja sen osa-alueisiin Hopealaakso ja Haakoninlahti.

Alueen omistaa Helsingin kaupunki, ja se on ollut vuokrattuna oy Shell ab:lle, jolla on ollut alueella mm. öljyterminaali ja voiteluainetehdas. Vuokra-alueen kolmesta osa-alueesta osat 1 ja 2 on puhdistettu Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikön kolmen päätöksen mukaisesti. Päätöksistä kaksi oli annettu Kruunuvuori Real Estate Oy:lle, joka tuolloin hallitsi aluetta, ja yksi kiinteistövirastolle. Aluetta 3 ei ole vielä puhdistettu. Kahden päätöksen mukaan alueille 1 ja 2 jätettiin pilaantunutta maa-ainesta riskinarvioiden perusteella. Näissä päätöksissä ei otettu kantaa merisedimentteihin. Helsingin kaupunki valitti näistä päätöksistä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka 8.5.2012 kumosi päätökset ja päätti, että koko vuokra-alueen maaperän puhdistamiseen tarvitaan ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.

Ympäristölupapäätöksen mukaan alueen maaperästä on poistettava pilaantunutta maa-ainesta siten, että alueilla 1 ja 2 pääosin eivät ylity valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt ylemmät ohjearvopitoisuudet, ja alueella 3 rajana ovat hakemuksen mukaisesti alemmat ohjearvot. Päätöksen mukaan pilaantunutta maa-ainesta on poistettava enemmän kuin Vaasan hallinto-oikeuden kumoamissa ympäristövalvontapäällikön päätöksissä määrättiin mutta vähemmän kuin Helsingin kaupungin valituksissa vaaditulla tavalla olisi tullut poistetuksi. Ympäristölupapäätöksen mukainen puhdistus ei perustu riskeihin vaan maaperän ennallistamiseen sellaiseen tilaan, joka on hyväksyttävissä maa-alueen teollisuuskäytössä, johon alue oli vuokrattu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan alueen puhdistaminen asuinkäyttöön ei ole tässä päätöksessä ratkaistava asia, vaan sen ratkaisee Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä annetaan useita lupamääräyksiä, jotka koskevat muun muassa toimintaa yleensä, tiedottamista, melua, päästöjä ilmaan, maaperän ja pohjaveden suojelua, muita ympäristövaikutuksia, toiminnan jätehuoltoa, vesien johtamista ja käsittelyä, polttoaineita ja kemikaaleja, poikkeuksellisia tilanteita, maaperän kunnostustavoitteita, maaperätutkimuksia, kaivun toteutusta, kaivu- ja näytteenottosuunnitelmaa, merisedimenttiä, selontekoa pilaantuneesta alueesta, välivarastointia, maa-aineksen seulontaa ja hyödyntämistä sekä tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia.

Ympäristölautakunta antoi ympäristölupahakemuksesta 7.5.2013 lausunnon, jossa hakemusta pidettiin kelvollisena ja hyväksyttävänä.

Valitusaika päätöksestä päättyy 17.4.2014.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Antti Salla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32016

antti.salla(a)hel.fi

Liitteet

1

ESAVIn ympäristölupapäätös 18.3.2014

2

Kohteen sijaintikartta

3

Kuulutus 18.3.-17.4.2014, ympäristölupapäätös Shell International Petroleum Company Ltd

Otteet

Ote

 

Kaupunginkanslia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka)

 

Ympäristönsuojeluosasto

 

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 27.05.2013 § 633

HEL 2013-005180 T 11 01 00 00

Viite: Dnro ESAVI/141/04.08/2012

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Kruunuvuori Real Estate Oy:n hakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Laajasalon öljyhuoltoalueella.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 7.5.2013 kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Kruunuvuori Real Estate Oy:n hakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Kruunuvuori Real Estate Oy:n hakemus koskee noin kahdeksan hehtaarin kokoista aluetta, jolla on toiminut oy Shell ab:n voiteluainetehdas ja öljysäiliöalue. Alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen (1-3), jotka ovat olleet aikaisemmin vuokrattuna oy Shell ab:lle. Oy Shell ab on ympäristönsuojelulainsäädännön sekä vuokrasopimusten perusteella vastuussa alueen maaperän puhdistamisesta, ja se on kunnostanut osan alueesta aiemmin. Oy Shell ab on luovuttanut alueen eteläosan (osa-alue 3) hallinnan Kruunuvuori Real Estate Oy:lle. Eteläosan vuokrasopimus kaupungin kanssa on toistaiseksi voimassa. Muut osa-alueet ovat kaupungin hallinnassa.

Länsiosassa on voimassa osayleiskaava 11756. Suurin osa kohteesta sisältyy asemakaavaehdotukseen 11950, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.4.2013. Eteläosa ulottuu kahdelle eri asemakaava-alueelle (Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 1, 12010 ja Koirasaarentie 11910), jotka ovat tulleet voimaan 5.1.2012 ja 30.11.2012.

Kaupunginhallitus katsoo, että alueen pilaantunut maaperä tulee puhdistaa vuokrasopimusten mukaisesti. Maaperän pilaantumisesta aiheutuvia riskejä tulee tarkastella asianmukaisesti koko alueella ja alue tulee kunnostaa siten, että alueen tulevalle käytölle ei aseteta rajoituksia. Mikäli luvan myöntämishetkellä koko alueen kattavaa lainvoimaista asemakaavaa ei ole, alueen maaperän puhdistamisen tulee perustua todennäköisimmin toteutuvaan suunnitelmaan tai tietoon tulevasta maankäytöstä.

Myönnettävän ympäristöluvan tulee noudattaa alueen kunnostamista koskevia Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiä ja niiden perusteluja. Ympäristölupakäsittelyssä tulee edellyttää alueen tarkastelua kokonaisuutena hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti.

Pilaantumisen laajuus

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan pilaantumisen laajuutta ja astetta ei ole riittävästi selvitetty. Kaupunginhallitus katsoo, että kunnostuksen yhteydessä tulee varmistaa, että koko alue tulee tutkituksi riittävällä tarkkuudella.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että alueille 1 ja 2 jäänyt maa-aines, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on suurempi kuin sen alempi ohjearvo, tulee dokumentoida tarkoin, ja tiedot sen sijainnista, laadusta ja määrästä tulee toimittaa maa-alueiden tuleville omistajille ja haltijoille.

Laaditut riskinarviot

Ympäristölupahakemuksen mukaan riskinarvioinnissa on tarkasteltu kriittisinä haitta-aineina kaikkia aineita, joiden pitoisuudet kohteen maaperässä ylittävät VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot ja taustapitoisuudet.

Hakemuksessa esitetään osasta alueita 1 ja 2 vanhat pilaantuneen maaperän puhdistusilmoituksiin sisältyneet riskinarviot. Kaupunginhallitus katsoo, että nämä riskinarviot ovat puutteellisia ja tehty soveltumattomilla menetelmillä eikä niitä voida sellaisenaan käyttää ympäristöluvan kunnostustavoitteiden määrittämiseen.

Hakemuksen mukaan osa-alue 3 kunnostetaan bentseenijohdannaisia lukuun ottamatta alempiin ohjearvoihin, jotka ovat riskinarvioinnilla saatuja arvoja alhaisempia. Lisäksi alempien ohjearvojen käyttö asuinalueiden tavoitetasona on yleisesti hyväksyttyä. Siten kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa osa-alueen 3 riskinarviointiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että mikäli koko alue aiotaan kunnostaa osittain riskiperusteisten tavoitearvojen perusteella, tulee laatia koko alueen kattava laadukas riskinarvio käyttäen soveltuvia menetelmiä. Kohde voidaan myös kunnostaa kokonaisuudessaan alempiin ohjearvoihin, jotka hyväksytään yleisesti kunnostuksen tavoitetasoksi, ja joiden käyttöä hakija on esittänyt osa-alueelle 3. Tämä yhtenäinen käytäntö koko alueella noudattaisi Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisua.

Muun ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaara

Vaasan hallinto-oikeus on katsonut, että kunnostustoiminnasta aiheutuu muun ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaaraa. Kohteesta kulkeutuu tai on kulkeutunut alueen ulkopuolelle sellaisia öljyhiilivetypitoisuuksia, jotka aiheuttavat maaperän tai sedimenttien pilaantumista. Tämä tulee ottaa huomioon ympäristölupakäsittelyssä siten, että alueen ulkopuolinen pilaantuneisuus esimerkiksi sedimenttien ja rantapenkereen osalta selvitetään ja tarvittaessa kunnostetaan.

Aikaisempien kunnostusten aikana öljynerottimien erotuskyky ei ole ollut riittävä, jolloin on mahdollista, että pilaantuminen pääsee leviämään kohteen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus katsoo, että vesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luvanhakijan tulee esittää ympäristölupakäsittelyn aikana käsiteltävän veden tarkkailusuunnitelma.

Lisäksi alueelle tehdyn pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaista näytteenottoa tulee jatkaa riittävän pitkään koko vuokra-alueen maaperän ympäristöluvan mukaisen puhdistamisen jälkeen niin, että tarkkailulla osaltaan osoitetaan oikeaksi se riskinarvion johtopäätös, että paikoilleen jäänyt pilaantunut maa-aines ei aiheuta ympäristö- eikä terveysriskejä. Tarkkailun lopettamisesta päätetään tulosten perusteella.

Jälkiseuranta

Hakija katsoo, että kunnostuksen jälkeen erillistä maaperän haitta-ainepitoisuuksien jälkiseurantaa ei tarvita. Kaupunginhallitus katsoo, että kunnostuksen jälkeinen orsi- ja pohjavesiseuranta on kuitenkin aiheellista, sillä vedessä on todettu kohonneita pitoisuuksia, alueelle saattaa jäädä pilaantunutta maata sekä tuleva kunnostus muuttaa alueen olosuhteita.

Lopuksi

Kaupunginhallitus katsoo, että kohde tulee kunnostaa alueen 3 tavoitearvoiksi esitettyihin alempiin ohjearvoihin tai riskinarvioperusteisia tavoitearvoja käytettäessä koko alueen riskit pitää arvioida yhtenäisellä riskinarvioinnilla. Lisäksi alueen pilaantuneiden vesien aiheuttama muun pilaantumisen vaara tulee estää ja aikaisempien kunnostusten aiheuttama mahdollinen merisedimenttien pilaantuminen selvittää. Päätöksessä tulee myös kiinnittää huomiota alueella tehtyjen tutkimusten riittävyyteen.

Kaupunginhallitus puoltaa Kruunuvuori Real Estate Oy:n hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon edellä esitetyt seikat.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

 

Kiinteistölautakunta 16.05.2013 § 266

HEL 2013-005180 T 11 01 00 00

Kiinteistökartta J3 P2, Haakoninlahdentie 1

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Tiedot maa-alueen hallinnasta

Kruunuvuori Real Estate Oy hakee ympäristölupaa pilaantuneen maaperän puhdistamiselle Laajasalossa Helsingin kaupungin omistamalla alueella. Hakemus koskee noin kahdeksan hehtaarin kokoista aluetta, jolla on toiminut oy Shell ab:n voiteluainetehdas ja öljysäiliöalue. Oy Shell ab on ympäristönsuojelulainsäädännön sekä vuokrasopimusten perusteella vastuussa alueen maaperän puhdistamisesta ja se on kunnostanut osan alueesta aiemmin.

Alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen (1-3), jotka ovat olleet aikaisemmin vuokrattuna oy Shell ab:lle. Yritys on luovuttanut alueen eteläosan (osa-alue 3) hallinnan Kruunuvuori Real Estate Oy:lle. Eteläosan vuokrasopimus kaupungin kanssa on toistaiseksi voimassa. Muut osa-alueet ovat kaupungin hallinnassa.

Kiinteistölautakunnan kannanotto ympäristöluvan myöntämiseen

Kiinteistölautakunta edellyttää alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista vuokrasopimusten mukaisesti ja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä siten, että maaperän pilaantumisesta aiheutuvat riskit tulevat koko alueella asianmukaisesti tarkastelluiksi ja alue kunnostetuksi siten, että alueen tulevalle käytölle ei aseteta rajoituksia.

Myönnettävän ympäristöluvan tulee noudattaa alueen kunnostamista koskevia Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiä ja niiden perusteluja.

Kohde tulee kunnostaa alueen 3 tavoitearvoiksi esitettyihin alempiin ohjearvoihin tai riskinarvioperusteisia tavoitearvoja käytettäessä koko alueen riskit pitää arvioida yhtenäisellä riskinarvioinnilla. Lisäksi alueen pilaantuneiden vesien aiheuttama muun pilaantumisen vaara tulee estää ja aikaisempien kunnostusten aiheuttama mahdollinen merisedimenttien pilaantuminen selvittää. Päätöksessä tulee myös kiinnittää huomiota alueella tehtyjen tutkimusten riittävyyteen.

Lisäksi ympäristölupaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon muut tässä lausunnossa esitetyt asiat.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös

Helsingin kaupunki valitti Vaasan hallinto-oikeuteen oy Shell ab:lle myönnetyistä osa-alueiden 1 ja 2 puhdistusta koskevista Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikön päätöksistä. Hallinto-oikeus kumosi kyseiset päätökset 8.5.2012 ja siirsi asian Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeuden perustelujen mukaisesti asia ei soveltunut ratkaistavaksi ilmoitusmenettelyllä, koska hanke on poikkeuksellisen laaja, pilaantumisen laajuutta ja astetta ei ole riittävästi selvitetty ja toiminnasta katsotaan aiheutuvan muun ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaaraa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan olisi asiassa tullut antaa koko aluetta koskeva ympäristölupapäätös, jolloin arviointi olisi voitu tehdä kokonaisuutena ja yhdellä kertaa.

Ympäristölupa-alueen tarkastelu kokonaisuutena

Ympäristölupakäsittelyssä tulee edellyttää alueen tarkastelua kokonaisuutena hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti. Lupahakemuksessa näin ei ole tehty, vaan siinä tarkastellaan erikseen kolmea erillistä osa-aluetta, jotka on jaettu vielä pienempiin osiin. Kohteesta ole myöskään laadittu koko aluetta kattavaa yhtenäistä riskinarviota.

Luvanhakija esittää eteläisten alueiden kunnostamista alempaan ohjearvoon. Esitettyä periaatetta tulisi kuitenkin noudattaa koko alueella, koska koko alueelle ei ole tehty yhtenäistä riskinarviota.

Hyvin erilaisten tavoitteiden asettaminen jopa saman osa-alueen sisällä, jossa on yhtenäinen maankäyttö, on vaikeasti perusteltavissa. Nyt esimerkiksi pieni alue (9) esitetään kunnostettavaksi osittain alempaan ohjearvoon ja osittain yli 16 kertaa suurempaan riskinarvioperusteiseen arvoon. Riskiperusteiselle alueelle on jäänyt raskaita öljyhiilivetyjä 5880 mg/kg (piste S802) ja ne sijaitsevat vain noin 30 m:n päässä alemman ohjearvon (600 mg/kg) alueesta.

Laaditut riskinarviot

Ympäristölupahakemuksessa esitetään osasta alueita 1 ja 2 vanhat pilaantuneen maaperän puhdistusilmoituksiin sisältyneet riskinarviot. Niitä koskevat kiinteistöviraston ja Helsingin kaupungin lausunnot on esitetty liitteissä. Kyseisissä asiakirjoissa olevat riskinarvioita koskevat huomautukset ovat edelleen voimassa, ja ne pyydetään ottamaan huomioon osana tätä lausuntoa. Lausuntojen perusteella riskinarviot ovat puutteellisia ja tehty soveltumattomilla menetelmillä. Niitä ei voida sellaisenaan käyttää ympäristöluvan kunnostustavoitteiden määrittämiseen.

Osa-alue 3 kunnostetaan lupahakemuksen mukaan bentseenijohdannaisia lukuun ottamatta alempiin ohjearvoihin, jotka ovat riskinarvioinnilla saatuja arvoja alhaisempia. Lisäksi alempien ohjearvojen käyttö asuinalueiden tavoitetasona on yleisesti hyväksyttyä. Siten osa-alueen kolme riskinarviointia ei katsota aiheelliseksi tarkastella tarkemmin tässä yhteydessä.

Mikäli koko alue aiotaan kunnostaa osittain riskiperusteisten tavoitearvojen perusteella, tulee laatia koko alueen kattava laadukas riskinarvio käyttäen soveltuvia menetelmiä. Kohde voidaan myös kunnostaa kokonaisuudessaan alempiin ohjearvoihin, jotka hyväksytään yleisesti kunnostuksen tavoitetasoksi ja joiden käyttöä hakija on esittänyt osa-alueelle 3. Tämä yhtenäinen käytäntö koko alueella noudattaisi Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisua.

Pilaantumisen laajuus

Hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti pilaantumisen laajuutta ja astetta ei ole riittävästi selvitetty. Tätä tukee kunnostuksien yhteydessä yllättäen löytyneet pilaantuneet kohdat ja poistettujen pilaantuneiden massamäärien merkittävä kasvu. Kunnostuksen yhteydessä on varmistettava, että koko alue tulee tutkituksi riittävällä tarkkuudella.

Muun ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaara

Vaasan hallinto-oikeus on katsonut, että kunnostustoiminnasta aiheutuu muun ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaaraa.

Kohde rajautuu mereen ulottuvaan rantapenkereeseen. Lähellä rantaa on todettu yli ylemmän ohjearvon oleva öljyhiilivetypitoisuus. Kyseisen pisteen (P2029) ja merialueen välillä ei ole tutkimuspisteitä, joten pilaantumisen jatkuminen vesialueeseen on mahdollista.

Aiemman kunnostuksen yhteydessä mereen johdettiin vettä, jossa silloisten määräysten sallima kokonaisöljypitoisuus (5 mg/l) ylittyi, vaikka vesi kulki kahden öljynerottimen kautta. Suurin todettu pitoisuus oli 16 mg/l.

On siis mahdollista, että kohteesta kulkeutuu tai on kulkeutunut alueen ulkopuolelle sellaisia öljyhiilivetypitoisuuksia, jotka aiheuttavat maaperän tai sedimenttien pilaantumista. Myös tämä tulee ottaa huomioon ympäristölupakäsittelyssä siten, että alueen ulkopuolinen pilaantuneisuus esimerkiksi sedimenttien ja rantapenkereen osalta selvitetään ja tarvittaessa kunnostetaan.

Ympäristölupahakemuksen täydennyksessä on ristiriitainen esitys maastoon, mereen tai sadevesiviemäriin johdettavan veden öljyhiilivetypitoisuudesta. Tekstissä raja-arvoksi on esitetty 5 mg/l, ja sitä seuraavassa taulukossa vastaava arvo on 0,5 mg/l.

Koska aikaisempien kunnostusten aikana öljynerottimien erotuskyky ei ole ollut riittävä ja on mahdollista, että pilaantuminen pääsee leviämään kohteen ulkopuolelle, tulee vesien käsittelyyn kiinnittää erityistä huomiota. Luvanhakijan tulee esittää ympäristölupakäsittelyn aikana käsiteltävän veden tarkkailusuunnitelma.

Kaavatilanne

Ympäristölupahakemuksessa olleisiin kaavatietoihin esitetään seuraavia tarkennuksia. Länsiosassa on voimassa osayleiskaava nro 11756. Suurin osa kohteesta sisältyy asemakaavaehdotukseen nro 11950, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.4.2013. Eteläosa ulottuu kahdelle eri asemakaava-alueelle (Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 1, nro 12010 ja Koirasaarentie nro 11910), jotka ovat tulleet voimaan 5.1.2012 ja 30.11.2012.

Jälkiseuranta

Hakija ei ole esittänyt alueelle jälkiseurantaa. Kunnostuksen jälkeinen orsi- ja pohjavesiseuranta on kuitenkin aiheellista, koska vedessä on todettu kohonneita pitoisuuksia, alueelle saattaa jäädä pilaantunutta maata ja tuleva kunnostus muuttaa alueen olosuhteita. Jälkiseurantaa suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että vedestä saadaan edustavia näytteitä ja seurantaa jatketaan, kunnes vedessä ei ole merkittäviä pitoisuuksia.

Aiempien kunnostusten toteutuminen

Osa-alueet 1 ja 2 on kunnostettu pääosin Vaasan hallinto-oikeuden kumoamien päätösten perusteella. Pilaantuneita massoja oli arvioitu olevan alle 24 000 t. Pilaantuneita massoja poistettiin kuitenkin noin
48 000 t. Lisäksi alueelle jäi useisiin kohtiin alemmat ohjearvot tai tavoitearvot ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Osa näistä jätettiin ympäristövalvontapäällikön päätöksen vastaisesti merkitsemättä.

Helsingin kaupunki on teettänyt osalla aluetta lisäkunnostustöitä erillisellä ympäristövalvontapäällikön päätöksellä, koska haluttiin varmistaa mahdollisuus aloittaa alueen rakentaminen turvallisesti ja nopeasti. Kaupungin töiden yhteydessä todettiin tavoitearvojen ylityksiä mm. putkilinjan kohdalla, jolla jouduttiin tekemään lisäkaivuja. Tämäkin osoittaa puutteellisuuksia alkuperäisissä tutkimuksissa.

Vesienkäsittelyn osalta aiempien kunnostusten toteutumiseen on otettu kantaa aiemmin tässä lausunnossa.

Esittelijä

vs. osastopäällikkö

Esko Patrikainen

Lisätiedot

Kati Valkama, ympäristösuunnittelija, puhelin: 310 36573

kati.valkama(a)hel.fi

 

Ympäristölautakunta 07.05.2013 § 152

HEL 2013-005180 T 11 01 00 00

ESAVI/141/04.08/2012

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

Asia

Ympäristölupahakemus koskee maaperän puhdistamista Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, Helsingin kaupungin omistamalla, 7,8 hehtaarin kokoisella vuokara-alueella, jolla on toiminut oy Shell ab:n öljyvarasto ja voiteluainetehdas.

Alueen maaperä on osin puhdistettu ympäristövalvontapäällikön kolmen päätöksen mukaisesti. Nyt käsiteltävä ympäristölupahakemus perustuu Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisuun, jonka se teki kahta aiempaa puhdistamispäätöstä koskevien valitusten johdosta.

Aikaisemmat puhdistamiset

Alueen maaperä on osin puhdistettu ympäristövalvontapäällikön kolmen päätöksen mukaisesti, jotka perustuivat Kruunuvuori Real Estate Oy:n ja kiinteistöviraston tekemiin ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisiin ilmoituksiin. Kruunuvuori Real Estate Oy:n ilmoitusten mukaan alueilta poistetaan maa-aines, joka ilmoituksiin liitettyjen riskinarvioiden mukaan saattaa aiheuttaa ympäristö- tai terveysriskejä alueen suunnitellussa käytössä. Ympäristövalvontapäällikön päätöksissä määrättiin lisäksi maaperän ylin 1 metrin kerros puhdistettavaksi valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007) annettujen alempien ohjearvojen pitoisuuteen. Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan poistetaan sellainen maa-aines, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus oli suurempi kuin sille valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007) annettu alempi ohjearvo.

Kruunuvuori Real Estate Oy on jakanut vuokra-alueen kolmeen osaan toiminnan, tulevan maankäytön ja puhdistamisajankohtien perusteella. Nämä alueet oli jaettu suunnitellun maankäytön mukaan vielä osa-alueisiin, joille oli asetettu erilaiset riskinarvioon perustuvat tavoitepitoisuudet. Alueen 1 maaperä on puhdistettu 2010 ympäristövalvontapäällikön päätöksen 7.4.2010, 57 § mukaisesti, ja kiinteistövirasto teetti osalla aluetta 1 maaperän puhdistuksen ympäristövalvontapäällikön päätöksen 26.7.2010, 176 § mukaisesti.  Alue 2 sen lounaiskulmaa lukuun ottamatta puhdistettiin samana vuonna ympäristövalvontapäällikön päätöksen 14.7.2010, 165 § mukaisesti.

Ympäristövalvontapäällikön päätökset olivat riippumattomia maanvuokrasopimusten velvoitteista, ja ne perustuivat vain maaperän ja pohjaveden puhdistamista sääteleviin lakeihin ja asetuksiin.

Puhdistusten jälkeen alueille 1 ja 2 jäi maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on suurempi kuin sille valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007) annettu alempi ohjearvo mutta pienempi kuin riskinarvioon perustuvassa puhdistussuunnitelmassa asetettu tavoitepitoisuus. Alueelle 1 jäi tällaista maa-ainesta, jossa jonkin haitta-aineen alempi ohjearvo ylittyy, yhteen kohtaan noin 65 m³, ja alueelle 2 viiteen kohtaan yhteensä noin 7 300 m³. Näistä maa-aineksista on tehty puhdistamisen jälkeen erilliset riskinarviot, joiden mukaan ne eivät aiheuta ympäristö- eikä terveysriskiä suunnitellussa maankäytössä. Nämä maa-ainekset ovat päätöksissä määrätyn vähintään 1 metrin paksuisen puhtaan maakerroksen alla niin, että ylimmässä metrin kerroksessa alemmat ohjearvot eivät ylity.

Puhdistuksista antamissaan loppulausunnoissa ympäristökeskus totesi, että puhdistukset oli tehty ympäristövalvontapäällikön päätösten mukaisesti (lukuun ottamatta erään maa-alueen päätöksen mukaista merkitsemistä), ja alueet voidaan ottaa suunniteltuun käyttöön. Lisäksi ympäristökeskus totesi, että alueen 2 lounaiskulma on liitettävä alueen 3 puhdistamissuunnitelmaan.

Alueen 3 maaperää ei ole vielä puhdistettu.

Valitukset aiemmista puhdistamispäätöksistä

Helsingin kaupunki valitti 2010 Vaasan hallinto-oikeuteen ympäristövalvontapäällikön päätöksistä 7.4.2010, 57 § ja 14.7.2010, 165 §, joiden mukaan alueet 1 ja 2 oli puhdistettu. Valituksen mukaan asia pitäisi käsitellä koko vuokra-alueen ympäristölupana, ja koska vesien pilaantuminen on mahdollista, hakemuksen käsittely kuuluu aluehallintovirastolle. Lisäksi valittajan mukaan riskinarviot, joihin puhdistussuunnitelmat perustuivat, eivät olleet riittäviä ja luotettavia.

Päätöksillään Nro 12/0138/1 ja Nro 12/0139/1 Vaasan hallinto-oikeus kumosi valituksenalaiset kaksi päätöstä ja velvoitti Kruunuvuori Real Estate Oy:n tekemään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen koko vuokra-alueen (alueet 1, 2 ja 3) maaperän puhdistamisesta.

Ympäristölupahakemus

Kruunuvuori Real Estate Oy on toimittanut koko vuokra-alueen maaperää koskevan ympäristölupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 4.7.2012.

Ympäristölupahakemuksen mukaan alueiden 1 ja 2 (lukuun ottamatta alueen 2 lounaiskulmaa) maaperä on puhdistettu ympäristövalvontapäällikön päätösten mukaisesti niin, että maaperän haitta-aineista ei aiheudu ympäristö- eikä terveysriskiä alueen suunnitellussa käytössä, ja siksi niiden maaperää ei ole syytä enää puhdistaa. Saman kannan esitti ympäristökeskus 2011 puhdistuksista antamissaan loppulausunnoissa.

Ympäristölupahakemuksen liitteenä on alueen 3 ja alueen 2 lounaiskulman maaperän riskinarvio ja puhdistussuunnitelma. Alueella on arvion mukaan pilaantunutta maata noin 3 560 m³, ja puhdistusmenetelmäksi esitetään pilaantuneen maa-aineksen poistamista. Riskinarvion mukaan alueelle voidaan jättää maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat suurempia kuin valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007) annettu alempi ohjearvo. Kuitenkin suunnitelmassa esitetään maaperän puhdistamista alempien ohjearvojen pitoisuuteen.

Esitetty puhdistussuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset suunnitelmat mm. täydentävistä tutkimuksista, kaivun toteutuksesta, maa-ainesten kuljetuksesta ja varastoinnista, työnaikaisten riskien hallinnasta, puhdistuksen laadunvalvonnasta, toiminnasta poikkeuksellisissa tilanteissa, työsuojelusta, jälkiseurannasta ja raportoinnista. Lisäksi kaivantoihin mahdollisesti kertyvää vettä esitetään pumpattavaksi öljynerottimen kautta maastoon, mereen tai sadevesiviemäriin. Tämän veden öljypitoisuuden ylärajaksi esitetään 5 mg/l ja kokonaisöljymääräksi 3 kg. Veden purkukohta meressä ympäröidään varmuuden vuoksi öljypuomilla. Aistinvaraisesti öljyiseksi todettu vesi toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta puoltaa Kruunuvuori Real Estate Oy:n pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, jos hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat asiat.

1. Ympäristövalvontapäällikön päätökset ja tehdyt maaperän puhdistamiset alueilla 1 ja 2 perustuivat alueen tulevaan asuinkäyttöön, ja päätöksen mukaisten puhdistusten jälkeen alueiden maaperä sopii tähän tarkoitukseen siten kuin Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa 2008 ja Hopealaakson asemakaavan muutosehdotuksessa 11950 / 17.12.2009 esitetään. Jos luvan myöntämishetkellä koko alueen kattavaa lainvoimaista asemakaavaa ei ole, alueen maaperän puhdistamisen on perustuttava todennäköisimmin toteutuvaan suunnitelmaan tai tietoon tulevasta maankäytöstä.

2. Alueille 1 ja 2 jäänyt maa-aines, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on suurempi kuin sen alempi ohjearvo, on dokumentoitava tarkoin, ja tiedot sen sijainnista, laadusta ja määrästä on toimitettava maa-alueiden tuleville omistajille ja haltijoille.

3. Alueelle tehdyn pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaista näytteenottoa on jatkettava riittävän pitkään koko vuokra-alueen maaperän ympäristöluvan mukaisen puhdistamisen jälkeen niin, että tarkkailulla osaltaan osoitetaan oikeaksi se riskinarvion johtopäätös, että paikoilleen jäänyt pilaantunut maa-aines ei aiheuta ympäristö- eikä terveysriskejä. Tarkkailun lopettamisesta päätetään tulosten perusteella.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Antti Salla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32016

antti.salla(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ytp/1

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 126

Ilmoitusasiat

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdat 1.-4.

1. Ympäristöterveyspäällikön pöytäkirjat 7.3.2014 (27 §) ja 19.3.2014 (28–31 §)

Helsinki English Montessori Preschool -esikoulun toiminnan aloittaminen, Lapinlahdenkatu 3 A, 6. krs

T:mi Saijan Servis/Saijan Salonki parturi-kampaamohuoneiston toiminnan aloittaminen, Konalantie 10

Fish Foot Spa KutiKuti Oy:n/Fish Foot Spa KutiKuti kauneushoitolahuoneiston toiminnan aloittaminen, Neitsyspolku 8

L-Beauty kauneushoitolahuoneiston toiminnan aloittaminen, Vuorikatu 6

Metsolan ala-asteen lisärakennuksen toiminnan aloittaminen

2. Terveysinsinöörin pöytäkirja 13.3.2014 (5–8 §)

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, S-Market Maunula, Metsäpurontie 2, 00630 Helsinki

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, 1101 Santeri Lehti Oy, R-kioski Helsinki Kaisametro, Kaisaniemenkatu 5, LH K1058, 00100 Helsinki

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, 1102 Valentina Rajajärvi Oy, R-kioski Helsinki Tallinnanaukio, Tallinnanaukio 3, 00930 Helsinki

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, 1093 Merja K. Heikkinen Oy, R-kioski Helsinki Asema 1, Rautatieasema, 00100 Helsinki

3. Terveystarkastajan pöytäkirja 18.3.2014 (1–4 §)

Terveystarkastajan nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupapäätösten nähtävilläpito vuonna 2014

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, R-kioski Narinkkatori Kampin Keskus, Urho Kekkosen katu 3–7, 00100 Helsinki

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, Aki Luomanen Oy, K-Supermarket Postitalo, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki

Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, Tmi Esa K. Rantala, K-market Merihaka, Haapaniemenkatu 14, 00530 Helsinki

4. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ratkaisu asunnontarkastusasiassa

Ympäristökeskukseen on tullut tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ratkaisu asukkaan kantelusta (dnro 4707/413) ympäristökeskuksen ympäristötarkastajan Anne Hernesmaan menettelystä asunnontarkastusasiassa (tarkastaja ei ole määrännyt suoritettavaksi homeitiötutkimusta eikä ilmanvaihtojärjestelmän kunnostusta) sekä ympäristökeskuksen menettelystä (ympäristökeskus ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut valitusosoituksella varustettua päätöstä asunnontarkastuksesta).

Ratkaisussa todetaan, että apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoo, että valitus ei ole antanut aihetta toimenpiteisiin. Asiaa perustellaan sillä, että asunnontarkastusta ei ole voitu asianmukaisesti suorittaa eikä siten antaa suosituksia tai kehotuksia ryhtyä kantelussa mainittuihin toimenpiteisiin. Asian käsittely ympäristökeskuksessa on ollut vielä kesken, kun asukas on pyytänyt asian lautakuntakäsittelyä. Ratkaisussa katsotaan, että nyt käsittelyn päätyttyä, asukas voi halutessaan vaatia ympäristökeskukselta asian viemistä lautakunnan käsiteltäväksi.

Esittelijä

ympäristöterveyspäällikkö

Pertti Forss

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristöterveyspäällikkö

Pertti Forss

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Ytp/2

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 127

Yleiseen käyttöön tarkoitettujen uimahallien, maauimaloiden ja muiden yleisten allastilojen allasvesien laatu ja allastilojentarkastukset Helsingissä 2013

HEL 2014-002707 T 11 00 02

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen allasveden laadusta Helsingissä vuonna 2013 alla esitetyn mukaisesti.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvoo säännöllisesti yleisten uimahallien ja maauimaloiden veden laatua terveydensuojelulain (763/1994) mukaisesti. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksella (315/2002) tarkempia säännöksiä uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.

Helsingissä oli vuonna 2013 yhteensä 52 valvonnassa olevaa yleistä allastilaa, joista 12 oli uimahallia, kaksi maauimalaa ja 38 muita yleisiä allastiloja kuten kuntoutuslaitosten, hotellien, liikuntakeskusten ja koulujen uima-altaita. Valvontakohteissa on laadittu säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon laitoksen ominaispiirteet. Ohjelma sisältää asetuksen mukaisen näytteenottosuunnitelman, jonka näytteenottotiheys on määritelty laitoksen vuosittaisen kävijämäärän perusteella. Vuonna 2013 allasvesinäytteitä suunniteltiin otettavan yhteensä 973 kappaletta. Yhteensä allasvesinäytteitä otettiin 937, joten suunnitellut näytemäärät eivät toteutuneet täysin. Toteutunut näytemäärä on suunniteltua pienempi johtuen siitä, että kaksi uimahallia oli remontissa ja osa altaista oli suljettu. Allasvesinäytteet ottaa Helsingissä MetropoliLab Oy kohteiden näytteenottosuunnitelmien mukaisesti.

Liitteessä 1 on esitetty uimahallien, maauimaloiden ja muiden yleisten allastilojen allasveden mikrobiologinen laatu sekä fysikaaliskemiallisissa muuttujissa todetut poikkeamat vuonna 2013.

Mikrobiologinen laatu

Allasveden mikrobiologista laatua arvioidaan määrittämällä vedestä heterotrofiset pesäkeluvut kahdessa eri lämpötilassa (22˚C ja 36˚C) ja Pseudomonas aeruginosa - bakteerin esiintyminen. Heterotrofisten bakteerien raja-arvo on 100 pmy/ml ja Pseudomonas aeruginosaa ei saa olla allasvedessä lainkaan. Heterotrofinen pesäkeluku kuvaa allasveden hygieenistä laatua ja desinfioinnin tehokkuutta. Heterotrofinen pesäkeluku 22 °C kertoo veden yleisestä hygieniatasosta ja ympäristön vaikutuksesta veden laatuun. Heterotrofinen pesäkeluku 36 °C sen sijaan viittaa uimareista peräisin olevaan likaantumiseen. Pseudomonas aeruginosa -bakteeri kestää hyvin klooria ja sen on todettu aiheuttavan eniten sairastumisia allasveden välityksellä (mm. silmä-, korva- tai hengityselininfektioita ja ihottumaa).

Allasveden mikrobiologinen laatu oli vuonna 2013 pääosin erittäin hyvä. Edellisvuoteen nähden allasveden mikrobiologisessa laadussa todettujen poikkeamien määrät ovat vähentyneet. Viime vuonna 99 % kaikista otetuista näytteistä täytti allasveden laatuvaatimukset, kun taas vuonna 2012 vastaava luku oli 93 %. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria todettiin yhdessä Mäkelänrinteen Uintikeskuksen monitoimialtaan näytteessä, mutta uusintanäytteessä allasveden laatu todettiin jälleen hyväksi. Bakteeriylityksen syy jäi epäselväksi.

Heterotrofisten pesäkelukujen nousuja yli sallittujen raja-arvojen todettiin neljässä valvontakohteessa ja yhteensä 19 näytteessä. Eniten poikkeamia todettiin Töölön uimahallissa, jossa heterotrofiylityksiä (36˚C ) todettiin kahdessa eri altaassa yhteensä 15 näytteessä. Ylityksiä oli eniten lokakuussa, mutta marraskuussa otettujen näytteiden perusteella tilanne oli saatu korjattua ja veden laatu täytti jälleen laatuvaatimukset. Bakteeriylitysten syy jäi epäselväksi. Heterotrofinen pesäkeluku ei kerro suoraan vedessä olevien tauteja aiheuttavien bakteerien (patogeenien) määrää.

Valvontakohteet ovat oma-aloitteisesti poistaneet uima-altaita asiakkaiden käytöstä korjaavien toimenpiteiden ajaksi, kun veden laadussa on havaittu ongelmia.

Fysikaalis-kemiallinen laatu

Allasveden fysikaalis-kemiallista laatua arvioidaan määrittämällä vedestä vapaan ja sidotun kloorin määrä, pH-arvo, permanganaattiluku (KMnO4-luku), urea, sameus ja trihalometaanit (THM-yhdisteet). Allasvesien fysikaalinen ja kemiallinen laatu oli yleisesti ottaen hyvä ja poikkeamien kokonaismäärä on hieman vähentynyt viime vuoteen nähden. 

Määrällisesti eniten allasveden laatua heikensivät sameuden (≤ 0,4 FTU) ylitykset, joita todettiin yhteensä 44 näytteessä. Veden korkea sameus heikentää kloorin desinfiointikykyä. Toiseksi eniten poikkeamia oli vapaan kloorin ohjearvon alituksissa, joita todettiin yhteensä 35 näytteessä. Vapaan kloorin liian alhainen pitoisuus on osoitus heikentyneestä puhdistustehosta. Vaikka vapaan kloorin pitoisuudet olivat alhaiset, veden mikrobiologinen laatu oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuitenkin hyvä. Allasveden laatua heikensivät lisäksi sidotun kloorin ohjearvon ylitykset, joita havaittiin suurimmaksi osaksi pieninä yksittäisinä ylityksinä yhteensä 21 näytteessä. Kun allasveden sidottu kloori on korkea, on todennäköistä, että vapaa kloorikin on osittain sidottua ja siten desinfiointikyvyltään heikentynyttä.

Allasveden pH-arvon (pH 6,5 - 7,6) ylityksiä todettiin seitsemässä näytteessä. Allasveden pH-arvon nousu johtuu usein siitä, että altaisiin johdetaan korvausvettä suoraan verkostosta ja verkostoveden pH-arvo on allasvettä hieman korkeampi. Mikäli korvausveden viipymä altaassa on alle neljä tuntia (koskee käytännössä useimmiten kylmäaltaita), veden pH-arvo saa olla hieman korkeampi (pH ≤ 8,0), mutta tällöin vapaan kloorin pitoisuuden tulee olla vähintään 0,6 mg/l. pH-arvon alituksia todettiin viidessä näytteessä.   

Permanganaattiluvun (KMnO4) ylityksiä todettiin kahdeksassa näytteessä. Korkea permanganaattiluku on merkki uimaveden orgaanisesta likaantumisesta. Orgaanisten aineiden korkea määrä voi lisätä desinfioinnissa syntyvien ei-toivottujen sivutuotteiden kuten trihalometaanien (THM-yhdisteet) määrää. Trihalometaanien on todettu olevan suurina pitoisuuksina hengitettynä myrkyllisiä ja pieninä pitoisuuksina niiden epäillään olevan karsinogeenisiä. THM-pitoisuuden ylityksiä (≤ 50 µg/l) todettiin neljässä näytteessä.

Ureapitoisuuden vähäisiä ylityksiä (≤ 0,8 mg/l) todettiin 22 näytteessä. Ylitykset olivat useimmiten yksittäisiä ja koskivat suurimmaksi osaksi uimahallien kylmäaltaita. Ureaa eli virtsa-ainetta joutuu uimaveteen hien ja virtsan mukana. Urean runsas esiintyminen vedessä on merkki epätyydyttävästä puhdistuksesta tai riittämättömästä korvausveden määrästä.

Vauvauinti

Vuonna 2013 vauvauintia järjestettiin 14 valvontakohteessa: Itäkeskuksen, Jakomäen, Siltamäen ja Vuosaaren uimahalleissa sekä Aivohalvaukseen sairastuneiden palvelukeskuksessa, Allergiatalossa, Asumispalvelukeskus Wilhelmiinassa, Folkhälsan Rehab - Seniorhus:ssa, Heseva kuntoutuksessa, Hälsoaktivitetshuset - Terveystoimintatalossa, Kuntokeidas Sandelsissa, Käpylinnassa, Kampin liikuntakeskuksessa ja Folkhälsan Arcada Novassa. Vauvauintikohteiden määrä on lisääntynyt kahdella viime vuoteen nähden. Vauvauintialtaista määritetään muiden parametrien lisäksi nitraatti (≤ 50 mg/l), jonka ylityksiä ei todettu. Korkea nitraattipitoisuus voi olla haitallista vauvoille, sillä vauvauinnin aikana pienet lapset saattavat juoda uimavettä ja saada ruuansulatukseensa nitraatteja. Osa nitraatista voi muuttua tällöin nitriitiksi, joka sitoutuu veren hemoglobiiniin estäen hapen kuljetusta. Aikuiselle nitraateista ei aiheudu terveydellistä haittaa.

Tarkastukset ja allastiloihin liittyvät valitukset

Yleisiin allastiloihin tehtiin vuonna 2013 yhteensä kahdeksan tarkastusta. Tarkastuksia suunniteltiin tehtävän 34, joten tarkastusmäärä ei toteutunut.

Allastilojen kuntoon, toimintaan tai veden laatuun liittyviä asiakkaiden yhteydenottoja tulee ympäristökeskukseen melko vähän. Vuonna 2013 kirjattiin kolme allastilojen kuntoon tai toimintaan liittyvää valitusta. Ympäristökeskuksen tietoon ei tullut vuonna 2013 yhtään allasveden aiheuttamaa vesiepidemiaepäilyä.

Esittelijä

ympäristöterveyspäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Tiina Rastas, terveysinsinööri, puhelin: +358 9 310 32026

tiina.rastas(a)hel.fi

Liitteet

1

Uimahallien, maauimaloiden ja muiden yleisten allastilojen allasveden mirkobiologinen laatu sekä fysikaalis-kemiallisissa muuttujissa todetut poikkeamat vuonna 2013

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto/Ympäristöterveydenhuolto

 

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristöterveyspäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Tiina Rastas, terveysinsinööri, puhelin: +358 9 310 32026

tiina.rastas(a)hel.fi

Liitteet

1

Uimahallien, maauimaloiden ja muiden yleisten allastilojen allasveden mirkobiologinen laatu sekä fysikaalis-kemiallisissa muuttujissa todetut poikkeamat vuonna 2013

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto/Ympäristöterveydenhuolto

 

Tiedoksi

Helsingin kaupungin ympäristökeskus, ympäristöterveysosasto

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Etp/1

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 128

Ilmoitusasiat

Päätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdan 1.

1. Elintarviketurvallisuuspäällikön pöytäkirjat 13.3.2014 (9–10 §) ja 26.3.2014 (11-12 §)

Elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen Voipojat Oy:lle

Elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen Yaping Pizza Oy:lle

Elintarvikelain 55 ja 59 §:n mukaisen päätöksen antaminen Lihakonttori Oy:lle

Elintarvikelain 56 §:n mukaisen väliaikaisen kiellon purkua koskeva päätös Chef Trading OU:lle

Esittelijä

va. elintarviketurvallisuuspäällikkö

Riikka Åberg

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

va. elintarviketurvallisuuspäällikkö

Riikka Åberg

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Pj/1

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 129

Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä:

ympäristöjohtaja 

1.4.2014

ympäristönsuojelupäällikkö 

21.3.2014

 

 

 

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

Yj/5

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 130

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

ympäristöjohtaja

Pekka Kansanen

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566

 

 

 


Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

5/2014

(87)

Ympäristölautakunta

 

 

 

 

 

 

01.04.2014

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristölautakunta

 

 

 

Matti Niemi

puheenjohtaja

 

 

 

 

Pirjo Moberg

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

 

Timo Pyhälahti

Sirpa Norvio

 

 

Hanna Lähteenmäki

Anita Vihervaara

 

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 09.04.2014.


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

2

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

-        se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea

-        rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

-        toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

-        elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

-        muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen kaupungin kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Valitus toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Ympäristölautakunnan asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:

helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite:

Ympäristölautakunta

Helsingin kaupungin kirjaamo

 

PL 10

 

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero:

(09) 655 783

Käyntiosoite:

Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero:

(09) 310 13702

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

-        päätös, johon haetaan muutosta

-        miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi

-        perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä 

-        päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-        todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta

-        asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 97 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 13702

0201256-6

IBAN FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 00170

Faksi

 

Alvnro

helsinki.kirjaamo@hel.fi

www.hel.fi/ymk

+358 9 655 783

 

FI02012566