Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 |
|
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Kokousaika | 24.06.2014 16:15 - 16:55 |
|
|
Kokouspaikka | Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma |
Läsnä
Jäsenet
Niemi, Matti | puheenjohtaja |
Stranius, Leo | varapuheenjohtaja |
Norvio, Sirpa |
|
Palaste-Eerola, Tuula |
|
Pyhälahti, Timo |
|
Vihervaara, Anita |
|
Korpela, Timo | varajäsen |
Mattila, Lea-Riitta | varajäsen |
Muut
Forss, Pertti | ympäristöterveyspäällikkö |
Kansanen, Pekka | ympäristöjohtaja |
Kurki-Suonio, Merja | vs. ympäristönsuojelupäällikkö |
Åberg, Riikka | elintarviketurvallisuuspäällikkö |
Nurro, Jorma | hallintopäällikkö |
Fiskaali, Tiina | ympäristölakimies |
Karmala, Jussi | tiedottaja |
Viinanen, Jari | ympäristötarkastaja |
Puheenjohtaja
Matti Niemi | 208-225 § |
Esittelijät
Pekka Kansanen | ympäristöjohtaja |
Merja Kurki-Suonio | vs. ympäristönsuojelupäällikkö |
Pertti Forss | ympäristöterveyspäällikkö |
Riikka Åberg | elintarviketurvallisuuspäällikkö |
Pöytäkirjanpitäjä
Tiina Fiskaali | ympäristölakimies |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 |
|
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ | Asia |
|
208 | Yj/1 | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
209 | Yj/2 | Ympäristökeskus talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017 |
210 | Yj/3 | Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmän asettaminen |
211 | Yj/4 | Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa |
212 | Yj/5 | Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa |
213 | Ysp/1 | Ilmoitusasiat |
214 | Ysp/2 | Kiinteistöviraston tonttiosaston Lauttasaaren vesitornin purkubetonin hyötykäyttöä koskeva ympäristölupa-asia |
215 | Ysp/3 | Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12248 |
216 | Ysp/4 | Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa |
217 | Ysp/6 | Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus (julkaisu) |
218 | Ysp/5 | Uusia työkaluja ja selvityksiä Helsingin ilmastonkestävyyden parantamiseksi |
219 | Ysp/7 | Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Hernesaaressa sijaitsevan maiden välivarastointialueen ympäristölupa-asiassa |
220 | Ysp/8 | Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Länsisatamassa (Jätkäsaaressa) sijaitsevan massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta ympäristölupa-asiasta |
221 | Ytp/1 | Ilmoitusasiat |
222 | Ytp/2 | Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k., JulkL 24 § 1 mom 32 k.) |
223 | Etp/1 | Ilmoitusasiat |
224 | Pj/1 | Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen |
225 | Yj/6 | Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Yj/1 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 208
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Sirpa Norvio (varalla Timo Korpela) ja Anita Vihervaara (varalla Tuula Palaste-Eerola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Päätösehdotus
Ympäristölautakunta päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Latikka (varalla Joona Haavisto) ja Anita Vihervaara (varalla Timo Pyhälahti ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Yj/2 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 209
Ympäristökeskus talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017
HEL 2014-002690 T 02 02 00
Päätös
Ympäristölautakunta päätti hyväksyä ympäristötoimen talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2015-2017 ja lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle.
Samalla ympäristölautakunta esittää, että mikäli käyttökelpoista ratkaisua ei löydetä Suomen luontokeskus Haltian toimintamenojen Helsingin rahoitusosuuden kattamiseksi, on syytä ryhtyä toimiin kaupunginhallituksen 10.6.2013 hyväksymän sopimuksen Haltian toiminnan järjestämisestä purkamiseksi.
Tämä päätös korvaa ympäristölautakunnan 20.5.2014 tekemän päätöksen § 169.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569
johanna.salo(a)hel.fi
Liitteet
1 | PERUSTELUTEKSTI_YMK_24062014.pdf |
2 | TAE 2015 perusteluteksti talousarviokirjaan YMK 24062014.pdf |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Khs hyväksyi 24.2.2014 vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2015-2017 laatimisohjeet, jotka ympäristölautakunta on merkinnyt tiedoksi kokouksessaan 1.4.2014. Laatimisohjeiden mukaan hallintokuntien on toimitettava talousarvioehdotuksensa 23.5.2014 mennessä.
Talousarvioehdotuksen suhde raamiin
Lautakunnan 20.5.2014 tekemässä päätöksessä talousarvioehdotuksen käyttömenojen määrärahaksi ehdotetaan 12 532 000 euroa, joka on sama kuin kuluvan vuoden talousarvio ja vuodelle 2015 annettu raami.
Raamin puitteissa on huomioitu voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset. Yleistä kustannustason nousua 1,6 % ei ole huomioitu.
Avustusten määrärahaksi ehdotetaan 84 000 euroa, joka on 2 000 euroa suurempi kuin vuoden 2014 talousarviossa.
Talousarvioehdotuksessa ei ole pystytty varaamaan 300 000 euron määrärahaa Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsinki on sitoutunut. Haltian toiminnan käynnistyessä Helsingin osuus toimintamenoista on maksettu Khn käyttövaroista. Kun otetaan huomioon, että viraston talousarviosta henkilöstömenot, vuokrat ja avustukset ovat noin 75 % ja sidotut, palvelujen ostoon tai lakisääteisiin tehtäviin varatut määrärahat noin 15 %, vaatii 300 000 euron määrärahasäästö jonkun toiminnan keskeyttämistä tai vähintään viiden vakanssin avoinna pitämistä koko vuoden. Tällä hetkellä kaikki vakanssit ovat täytettyinä, joten ilman palkattomia poissaoloja tai irtisanoutumisia ei kyseistä säästöä synny.
Esittelijä toteaa, että Suomen luontokeskus Haltian perustaminen ja Helsingin osallistuminen sen käyttökustannuksiin ei ole ollut Helsingin ympäristölautakunnan suunnitelmissa missään vaiheessa. Haltia liittyy usean hallintokunnan toimialaan, erityisesti matkailun edistämiseen ja liikuntatoimeen. Mikäli käyttökelpoista ratkaisua ei löydetä Helsingin rahoitusosuuden kattamiseksi on syytä ryhtyä toimiin kaupunginhallituksen 10.6.2013 hyväksymän sopimuksen Haltian toiminnan järjestämisestä purkamiseksi.
Tulojen raamiksi on annettu 1 157 000 euroa, joka on sama kuin vuoden 2014 talousarviossa.
Irtaimen omaisuuden hankintojen raami on 152 000 euroa. Hankintojen esitys on raamin mukainen. Määräraha ehdotetaan käytettäväksi atk-laitteiden uusimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen.
Toiminnalliset tavoitteet
Sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudelle esitetään liitteenä 1 olevassa perustelutekstissä.
Talousarvioehdotuksen laatimisohjeiden mukaan lautakunnan on annettava ehdotus talousarviokirjassa esitettäväksi hallintokunnan perustelutekstiksi. Ehdotus on liitteenä 2.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569
johanna.salo(a)hel.fi
Liitteet
1 | PERUSTELUTEKSTI_YMK_24062014.pdf |
2 | TAE 2015 perusteluteksti talousarviokirjaan YMK 24062014.pdf |
Päätöshistoria
Ympäristölautakunta 20.05.2014 § 169
HEL 2014-002690 T 02 02 00
Päätös
Ympäristölautakunta päättää hyväksyä ympäristötoimen talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2015-2017 ja lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle.
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että avustuksiin esitettyihin määrärahoihin siirretään 2000 euroa palveluiden ostoihin esitetyistä määrärahoista.
Käsittely
20.05.2014 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Pekka Kansanen: Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että avustuksiin esitettyihin määrärahoihin siirretään 2000 euroa palveluiden ostoihin esitetyistä määrärahoista.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Johanna Salo, controller, puhelin: +358 9 310 31569
johanna.salo(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Yj/3 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 210
Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmän asettaminen
HEL 2014-008044 T 00 00 02
Päätös
Ympäristölautakunta päätti nimetä Helsingin kaupungin ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvitysryhmään seuraavat jäsenet ja varajäsenet.
Ympäristökeskus
Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg, ryhmän puheenjohtaja; varalla johtava elintarviketarkastaja Leea Kultanen
Johtava elintarviketarkastaja Leea Kultanen (ravintolat), varalla johtava elintarviketarkastaja Anne Kärnä (elintarvikemyymälät)
Kaupungineläinlääkäri (vakanssi 023133), varalla hygieenikkoeläinlääkäri Karoliina Kettunen (elintarvikevalmistus ja eläinsuojelu)
Elintarviketarkastaja Pirkko Hokkanen (elintarvikemyymälät), varalla terveysinsinööri Tiina Rastas (ympäristöterveysosasto, terveydensuojelu)
Johtava tiedottaja Johanna Joutsiniemi (viestintä), varalla tiedottaja Jussi Karmala (viestintä)
Sosiaali- ja terveysvirasto, epidemiologinen toiminta
Kaupunginepidemiologi Hannele Kotilainen, varalla infektiolääkäri Laura Lehtola
Terveydenhoitaja Anja Kaarna, varalla terveydenhoitaja Virpi Koivusalo
HSY Vesihuolto
Osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto, varalla kemisti Kirsi Hiillos
Perustelut
Epidemiaselvitysryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011).
Asetuksen 4 §:n pykälän mukaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen tulee yhdessä nimetä epidemioiden selvittämistä varten työryhmä. Selvitystyöryhmään tulee kuulua 1) johtava terveyskeskuslääkäri tai terveyskeskuksen johtosäännössä määrätty tartuntataudeista vastaava lääkäri, 2) terveyskeskuksen tartuntatautiyhdyshenkilö, 3) elintarvikelaissa ja terveydensuojelulaissa tarkoitettua valvontaa johtava viranhaltija, 4) kunnan virkaeläinlääkäri, 5) kunnan elintarvikkeiden, talousveden ja uimaveden laatua valvova viranhaltija sekä 6) alueen vesihuollosta vastaavan tahon edustaja. Työryhmää on tarvittaessa täydennettävä riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi.
Työryhmän tehtävinä on huolehtia, että epidemian selvittämiseksi vaadittavat epidemiologiset ja laboratoriotutkimukset suoritetaan, huolehtia epidemian hallintaan tähtäävien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastata tiedonkulusta tutkimuksia tekevien viranomaisten ja laboratorioiden välillä, huolehtia tarvittaessa yhteydenpidosta sairaanhoitopiiriin, asiantuntijoihin ja viranomaisiin, tiedottaa epidemiasta väestölle ja tiedotusvälineille sekä tehdä lainsäädännön mukaiset ilmoitukset muille viranomaisille ja tehdä muut tarvittavat selvitykset.
Ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksen myötä elintarviketurvallisuusosasto vastaa elintarvikevalvonnasta ja talousveden valvonnasta. Uimaveden valvontatehtävät hoidetaan ympäristöterveysosastossa. Epidemiaselvitysryhmän kokoonpanoa on tarpeen tarkistaa ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksen ja henkilövaihdosten vuoksi. Lisäksi ryhmän kokoonpanoa täydennetään viestinnän edustajalla, mikä on perusteltua epidemioihin liittyvän viestinnän varmistamiseksi.
Käsittely
Esteelliset: Riikka Åberg
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Riikka Åberg, elintarviketurvallisuuspäällikkö, puhelin: +358 9 310 32010
riikka.aberg(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
HSY Vesihuolto | Esitysteksti |
Elintarviketurvallisuusosasto | Esitysteksti |
Sosiaali- ja terveysvirasto | Esitysteksti |
Ympäristöterveysosasto | Esitysteksti |
Hallinto- ja tukipalvelut osasto | Esitysteksti |
Asianosaiset | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Helsingissä on toiminut 1980-luvun alusta alkaen työryhmä, joka on selvittänyt ruokamyrkytysten ja vesiepidemioiden aiheuttajia ja ryhtynyt niiden suhteen tarvittaviin toimenpiteisiin. Ryhmä toimi aluksi terveysviraston valvontaosastolla ja organisaatiomuutosten jälkeen vuodesta 1991 ympäristökeskuksessa. Epidemiaselvitysryhmän kokoonpano on viimeksi vahvistettu ympäristölautakunnassa 23.3.2010 (Ylk 142 §).
Selvitysryhmän puheenjohtajaksi esitetään elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åbergia, jonka johtaman osaston tehtäviin kuuluu elintarvikevalvonta ja talousveden valvonta.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Riikka Åberg, elintarviketurvallisuuspäällikkö, puhelin: +358 9 310 32010
riikka.aberg(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
HSY Vesihuolto | Esitysteksti |
Elintarviketurvallisuusosasto | Esitysteksti |
Sosiaali- ja terveysvirasto | Esitysteksti |
Ympäristöterveysosasto | Esitysteksti |
Hallinto- ja tukipalvelut osasto | Esitysteksti |
Asianosaiset | Esitysteksti |
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Yj/4 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 211
Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa
HEL 2014-005880 T 01 01 01 01
Esitys
Ympäristölautakunta esitti lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 016777) valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari vakituiseen virkaan 1.10.2014 alkaen 5400 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.
Valitun ei tarvitse esittää todistusta terveydentilastaan, koska on Helsingin kaupungin palveluksessa.
Esityksen perustelut
Ympäristötoimen johtosäännön 8 §:n mukaan hallinto- ja tukipalvelut -osasto huolehtii keskitetyistä hallintopalveluista, viestinnästä ja tietohallinnosta sekä välillisten pakkokeinojen täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Hallintopäällikkö johtaa hallinto- ja tukipalvelut -osastoa ja lisäksi hänen tehtävänään on muun muassa toimia ympäristökeskuksen henkilöstöpäällikkönä, varmistaa ympäristölautakunnan toimintaedellytykset sekä huolehtia viraston toimitilahallinnosta, valmiusasioista ja oikeudellisista asioista osaltaan. Hallintopäällikkö osallistuu myös koko viraston toiminnan kehittämiseen.
Ympäristötoimen johtosäännön 12 §:n mukaan osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.
Helsingin kaupungin kielitaitosäännön 2 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Hakuilmoituksessa hallintopäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Lisäksi hakuilmoituksessa edellytetään kokemusta toimialan lainsäädännön soveltamisesta käytäntöön ja luetaan eduksi kunnan virka- ja työehtosopimusjärjestelmien mukaisten palkkausjärjestelmien tuntemus sekä suoritettu tuomioistuinharjoittelu.
Johtosäännön 13 §:n mukaan osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
Virka vapautui kaupunginhallituksen myönnettyä 17.3.2014 eron ympäristökeskuksen hallintopäällikkö Jorma Nurrolle 1.10.2014 alkaen. Virka julistettiin kaupunginhallituksen kehotuksesta haettavaksi ilmoituksella HS:ssä, HBL:ssä (23.3.2014) ja Metro-lehdessä (21.3.2014). Lehti-ilmoitusten lisäksi hakuilmoitus oli esillä kaupungin sähköisessä e-rekrypalvelussa.
Määräaikaan 7.4.2014 mennessä virkaa haki 31 henkilöä, joista 29 täytti kelpoisuusvaatimukset. Ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö ja johtava ympäristölakimies haastattelivat näistä kuusi henkilöä, joista kolme valittiin Psycon Oy:n henkilöarviointiin.
********** (jäljempänä hakija 1) on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja lisäksi hänellä on ylempi korkeakoulututkinto liiketaloudesta ja hallinnosta (Master’s of Business Administration) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja asetuksen mukainen opettajakoulutus. Lisä- ja täydennyskoulutuksena hänellä on Helsingin kaupungin keskijohdon valmennusohjelma (7,5 kk) sekä Naisjuristit ry:n johtajakoulutusohjelma (9 kk).
Hakija 1 on työskennellyt johtamistehtävissä Helsingin kaupungin opetusvirastossa tilapalvelupäällikkönä vuodesta 2007 (nykyinen tehtävä) sekä palvelupäällikkönä (2003–2007). Tätä ennen hän on toiminut ulkoasiainministeriössä oikeudellisena neuvonantajana (2000-2003) sekä lainsäädäntösihteerinä (1996-2000). Lisäksi hän on toiminut työsuhdelakimiehenä Suomen Ekonomiliitossa (1992-1995). Hakija 1 on suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
********** (hakija 2) on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja hän on lisäksi suorittanut Organisaatiot ja johtaminen -sivuaineopintokokonaisuuden Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hakija 2 on työskennellyt henkilöstöpäällikkönä Helsingin kaupungin Starassa vuodesta 2012, jota ennen hän on toiminut henkilöstöjohtajana Rautaruukki Oyj:ssä (2011-2012), henkilöstöjohtajana Finnlines Oyj:llä (2009-2011), henkilöstöpäällikkönä ja toimitusjohtajana SAS Group Services Oy:ssä (2006-2009) sekä asianajajana asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksella (2001-2006). Hakija 2 ei ole suorittanut tuomioistuinharjoittelua.
********** (hakija 3) on koulutukseltaan niin ikään oikeustieteen kandidaatti, ja hän on osallistunut useisiin esimies- ja johtamiskoulutuksiin sekä ympäristö-, energia- ja hallinto-oikeudellisiin koulutuksiin vuosien 2008-2013 aikana. Hakija 3 on toiminut hankevastaavana Energiamarkkinavirastossa (2012-2013) ja vuodesta 2014 lähtien kestävyysasiantuntijana Energiavirastossa. Tätä ennen hän on toiminut Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa toimistopäällikkönä (2011-2012), ympäristölakimiehenä (2008-2011) sekä esittelijänä Kuopion hallinto-oikeudessa (2006-2008). Hakija 3 on suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
Hakijalla 1 on näistä kolmesta hakijasta pisin työkokemus Helsingin kaupungilla (noin 10,5 vuotta). Tämän ajan hän on toiminut johtamistehtävissä, joihin on kuulunut mm. tiloista ja hankinnoista vastaavan yksikön johtaminen, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät, opetustoimen ympäristöasiat, sopimusneuvottelut sekä erilaisten prosessien kehittäminen. Hakijalla on aiempaa kokemusta myös henkilöstöhallinnollisista asioista, kuten työ- ja virkasuhdeneuvonnasta, niihin liittyvien sopimusten tulkinnasta sekä sopimusneuvotteluista työnantajajärjestöjen ja työnantajien kanssa. Lisäksi hakijalla on kokemusta juridisesta asiantuntijatyöstä, oikeudellisesta neuvonnasta sekä henkilöstön kouluttamisesta oikeudellisissa asioissa. Hakijan vahvuutena hallintopäällikön tehtävään on pitkä kokemus hallinnollisista ja johtamistehtävistä Helsingin kaupungilla, lautakuntatyöskentelyn hyvä tuntemus sekä tuntemus myös ympäristökeskuksen toimialaan liittyvistä asioista.
Hakijalla 2 on pitkä kokemus henkilöstöhallinnon tehtävistä, josta noin kuusi vuotta hän on toiminut henkilöstöpäällikkönä tai -johtajana pääosin yrityksissä sekä noin viisi vuotta työoikeudellisissa toimeksiantotehtävissä asianajotoimistossa. Helsingin kaupungin palveluksessa hän on ollut noin 1,5 vuotta. Hakijalla on kokemusta muun muassa työehtosopimusten neuvottelusta työnantajaliitossa sekä vankkaa osaamista palkkausjärjestelmistä ja työsuhdeasioista. Johtamistaustansa vuoksi hakijalla on kokemusta myös yleishallinnollisista asioista. Ympäristötoimialan lainsäädännöstä hakijalla ei juuri ole kokemusta. Hakijan vahvuutena hallintopäällikön tehtävään on henkilöstöhallinnollinen osaaminen, työehtosopimusten ja palkkausjärjestelmien tuntemus sekä johtamiskokemus.
Hakijalla 3 on pitkäaikaista työkokemusta ympäristötoimialan oikeudellisista asiantuntijatehtävistä. Hakijalla on tuntemusta myös Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toiminnasta toimittuaan ympäristökeskuksen lakimiehenä noin 2,5 vuotta ja toimistopäällikkönä hallintopalvelut-vastuualueella noin vuoden verran. Samalla hän on toiminut myös hallintopäällikön sijaisena. Hänellä on lisäksi kokemusta laajan hankkeen johtamisesta Energiavirastossa, johon on kuulunut biopolttoaineinen kestävyyttä koskevan lainsäädännön ja sen toimeenpanon valmistelu, tiimin kokoaminen ja projektinjohtaminen, viestintä, suunnittelu-, koulutus- ja asiantuntijatyöt. Johtamiskokemusta hakijalla 3 on hakijoita 1 ja 2 vähemmän. Hakijan 3 vahvuutena on toimialan lainsäädännön monipuolinen osaaminen sekä ympäristökeskuksen toiminnan ja hallinnon tuntemus.
Kaikki kolme hakijaa ilmoittavat äidinkielen (suomi) lisäksi kielitaidokseen hyvän ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon sekä erinomaisen englannin suullisen ja kirjallisen taidon.
Hakemusten, hakijoista tehdyn ansiovertailun sekä haastattelujen perusteella oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari nousee hakijoista etusijalle. Hänellä on muita hakijoita pitkäaikaisempi ja monipuolisempi kokemus Helsingin kaupungilla hallinto- ja johtamistehtävissä, mikä antaa erinomaiset edellytykset ympäristökeskuksen hallintopäällikön tehtävässä menestymiseen. Myös haastattelussa esille tulleet seikat, kuten ongelmanratkaisu- ja ihmiskeskeinen työskentelytapa sekä kyky ja motivaatio tarttua monipuolisiin ja haastaviin hallintopäällikön tehtäviin puoltavat Sarvanto-Hohtarin valintaa tehtävään. Myös Psycon Oy:n henkilöarvio tukee tätä esitystä.
Susanna Sarvanto-Hohtarilla on hakijoista parhaat edellytykset hoitaa ympäristökeskuksen hallintopäällikön tehtävää menestyksekkäästi.
Viranhakua koskevat sanomalehti-ilmoitukset ovat esityslistan liitteenä 1 ja 2 sekä yhteenveto hakijoista liitteenä 3. Yhteenvedon tiedot perustuvat hakijoiden hakemuksissaan antamiin tietoihin. Hakemusasiakirjat ja muu aineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa.
Kaupunginkanslia on antanut kokonaispalkasta puoltavan lausuntonsa.
Muutoksenhaku
Tämä päätös ei sisällä sellaista lopullista ratkaisua, johon voitaisiin hakea muutosta (kuntalaki 91 §).
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, puhelin: +358 9 310 32000
pekka.kansanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Hallintopäällikkö suomi |
2 | Förvaltningschef sve |
3 | Hallintopäällikkö hakijayhteenveto.pdf |
Esitysehdotus
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, puhelin: +358 9 310 32000
pekka.kansanen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Hallintopäällikkö suomi |
2 | Förvaltningschef sve |
3 | Hallintopäällikkö hakijayhteenveto.pdf |
Päätöshistoria
Ympäristölautakunta 10.06.2014 § 188
HEL 2014-005880 T 01 01 01 01
Esitys
Ympäristölautakunta esitti lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero 016777) valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari ensin lomasijaiseksi 11.8.2014 alkaen ja sen jälkeen vakituiseen virkaan 1.10.2014 alkaen 5500 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.
Valitun ei tarvitse esittää todistusta terveydentilastaan, koska on Helsingin kaupungin palveluksessa.
Esityksen perustelut
Ympäristötoimen johtosäännön 8 §:n mukaan hallinto- ja tukipalvelut -osasto huolehtii keskitetyistä hallintopalveluista, viestinnästä ja tietohallinnosta sekä välillisten pakkokeinojen täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Hallintopäällikkö johtaa hallinto- ja tukipalvelut -osastoa ja lisäksi hänen tehtävänään on muun muassa toimia ympäristökeskuksen henkilöstöpäällikkönä, varmistaa ympäristölautakunnan toimintaedellytykset sekä huolehtia viraston toimitilahallinnosta, valmiusasioista ja oikeudellisista asioista osaltaan. Hallintopäällikkö osallistuu myös koko viraston toiminnan kehittämiseen.
Ympäristötoimen johtosäännön 12 §:n mukaan osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.
Helsingin kaupungin kielitaitosäännön 2 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Hakuilmoituksessa hallintopäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Lisäksi hakuilmoituksessa edellytetään kokemusta toimialan lainsäädännön soveltamisesta käytäntöön ja luetaan eduksi kunnan virka- ja työehtosopimusjärjestelmien mukaisten palkkausjärjestelmien tuntemus sekä suoritettu tuomioistuinharjoittelu.
Johtosäännön 13 §:n mukaan osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
Virka vapautui kaupunginhallituksen myönnettyä 17.3.2014 eron ympäristökeskuksen hallintopäällikkö Jorma Nurrolle 1.10.2014 alkaen. Virka julistettiin kaupunginhallituksen kehotuksesta haettavaksi ilmoituksella HS:ssä, HBL:ssä (23.3.2014) ja Metro-lehdessä (21.3.2014). Lehti-ilmoitusten lisäksi hakuilmoitus oli esillä kaupungin sähköisessä e-rekrypalvelussa.
Määräaikaan 7.4.2014 mennessä virkaa haki 31 henkilöä, joista 29 täytti kelpoisuusvaatimukset. Ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö ja johtava ympäristölakimies haastattelivat näistä kuusi henkilöä, joista kolme valittiin Psycon Oy:n henkilöarviointiin.
********** (jäljempänä hakija 1) on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja lisäksi hänellä on ylempi korkeakoulututkinto liiketaloudesta ja hallinnosta (Master’s of Business Administration) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja asetuksen mukainen opettajakoulutus. Lisä- ja täydennyskoulutuksena hänellä on Helsingin kaupungin keskijohdon valmennusohjelma (7,5 kk) sekä Naisjuristit ry:n johtajakoulutusohjelma (9 kk).
Hakija 1 on työskennellyt johtamistehtävissä Helsingin kaupungin opetusvirastossa tilapalvelupäällikkönä vuodesta 2007 (nykyinen tehtävä) sekä palvelupäällikkönä (2003–2007). Tätä ennen hän on toiminut ulkoasiainministeriössä oikeudellisena neuvonantajana (2000-2003) sekä lainsäädäntösihteerinä (1996-2000). Lisäksi hän on toiminut työsuhdelakimiehenä Suomen Ekonomiliitossa (1992-1995). Hakija 1 on suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
********** (hakija 2) on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja hän on lisäksi suorittanut Organisaatiot ja johtaminen -sivuaineopintokokonaisuuden Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hakija 2 on työskennellyt henkilöstöpäällikkönä Helsingin kaupungin Starassa vuodesta 2012, jota ennen hän on toiminut henkilöstöjohtajana Rautaruukki Oyj:ssä (2011-2012), henkilöstöjohtajana Finnlines Oyj:llä (2009-2011), henkilöstöpäällikkönä ja toimitusjohtajana SAS Group Services Oy:ssä (2006-2009) sekä asianajajana asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksella (2001-2006). Hakija 2 ei ole suorittanut tuomioistuinharjoittelua.
********** (hakija 3) on koulutukseltaan niin ikään oikeustieteen kandidaatti, ja hän on osallistunut useisiin esimies- ja johtamiskoulutuksiin sekä ympäristö-, energia- ja hallinto-oikeudellisiin koulutuksiin vuosien 2008-2013 aikana. Hakija 3 on toiminut hankevastaavana Energiamarkkinavirastossa (2012-2013) ja vuodesta 2014 lähtien kestävyysasiantuntijana Energiavirastossa. Tätä ennen hän on toiminut Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa toimistopäällikkönä (2011-2012), ympäristölakimiehenä (2008-2011) sekä esittelijänä Kuopion hallinto-oikeudessa (2006-2008). Hakija 3 on suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
Hakijalla 1 on näistä kolmesta hakijasta pisin työkokemus Helsingin kaupungilla (noin 10,5 vuotta). Tämän ajan hän on toiminut johtamistehtävissä, joihin on kuulunut mm. tiloista ja hankinnoista vastaavan yksikön johtaminen, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät, opetustoimen ympäristöasiat, sopimusneuvottelut sekä erilaisten prosessien kehittäminen. Hakijalla on aiempaa kokemusta myös henkilöstöhallinnollisista asioista, kuten työ- ja virkasuhdeneuvonnasta, niihin liittyvien sopimusten tulkinnasta sekä sopimusneuvotteluista työnantajajärjestöjen ja työnantajien kanssa. Lisäksi hakijalla on kokemusta juridisesta asiantuntijatyöstä, oikeudellisesta neuvonnasta sekä henkilöstön kouluttamisesta oikeudellisissa asioissa. Hakijan vahvuutena hallintopäällikön tehtävään on pitkä kokemus hallinnollisista ja johtamistehtävistä Helsingin kaupungilla, lautakuntatyöskentelyn hyvä tuntemus sekä tuntemus myös ympäristökeskuksen toimialaan liittyvistä asioista.
Hakijalla 2 on pitkä kokemus henkilöstöhallinnon tehtävistä, josta noin kuusi vuotta hän on toiminut henkilöstöpäällikkönä tai -johtajana pääosin yrityksissä sekä noin viisi vuotta työoikeudellisissa toimeksiantotehtävissä asianajotoimistossa. Helsingin kaupungin palveluksessa hän on ollut noin 1,5 vuotta. Hakijalla on kokemusta muun muassa työehtosopimusten neuvottelusta työnantajaliitossa sekä vankkaa osaamista palkkausjärjestelmistä ja työsuhdeasioista. Johtamistaustansa vuoksi hakijalla on kokemusta myös yleishallinnollisista asioista. Ympäristötoimialan lainsäädännöstä hakijalla ei juuri ole kokemusta. Hakijan vahvuutena hallintopäällikön tehtävään on henkilöstöhallinnollinen osaaminen, työehtosopimusten ja palkkausjärjestelmien tuntemus sekä johtamiskokemus.
Hakijalla 3 on pitkäaikaista työkokemusta ympäristötoimialan oikeudellisista asiantuntijatehtävistä. Hakijalla on tuntemusta myös Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toiminnasta toimittuaan ympäristökeskuksen lakimiehenä noin 2,5 vuotta ja toimistopäällikkönä hallintopalvelut-vastuualueella noin vuoden verran. Samalla hän on toiminut myös hallintopäällikön sijaisena. Hänellä on lisäksi kokemusta laajan hankkeen johtamisesta Energiavirastossa, johon on kuulunut biopolttoaineinen kestävyyttä koskevan lainsäädännön ja sen toimeenpanon valmistelu, tiimin kokoaminen ja projektinjohtaminen, viestintä, suunnittelu-, koulutus- ja asiantuntijatyöt. Johtamiskokemusta hakijalla 3 on hakijoita 1 ja 2 vähemmän. Hakijan 3 vahvuutena on toimialan lainsäädännön monipuolinen osaaminen sekä ympäristökeskuksen toiminnan ja hallinnon tuntemus.
Kaikki kolme hakijaa ilmoittavat äidinkielen (suomi) lisäksi kielitaidokseen hyvän ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon sekä erinomaisen englannin suullisen ja kirjallisen taidon.
Hakemusten, hakijoista tehdyn ansiovertailun sekä haastattelujen perusteella oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari nousee hakijoista etusijalle. Hänellä on muita hakijoita pitkäaikaisempi ja monipuolisempi kokemus Helsingin kaupungilla hallinto- ja johtamistehtävissä, mikä antaa erinomaiset edellytykset ympäristökeskuksen hallintopäällikön tehtävässä menestymiseen. Myös haastattelussa esille tulleet seikat, kuten ongelmanratkaisu- ja ihmiskeskeinen työskentelytapa sekä kyky ja motivaatio tarttua monipuolisiin ja haastaviin hallintopäällikön tehtäviin puoltavat Sarvanto-Hohtarin valintaa tehtävään. Myös Psycon Oy:n henkilöarvio tukee tätä esitystä.
Susanna Sarvanto-Hohtarilla on hakijoista parhaat edellytykset hoitaa ympäristökeskuksen hallintopäällikön tehtävää menestyksekkäästi.
Viranhakua koskevat sanomalehti-ilmoitukset ovat esityslistan liitteenä 1 ja 2 sekä yhteenveto hakijoista liitteenä 3. Yhteenvedon tiedot perustuvat hakijoiden hakemuksissaan antamiin tietoihin. Hakemusasiakirjat ja muu aineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa.
Muutoksenhaku
Tämä päätös ei sisällä sellaista lopullista ratkaisua, johon voitaisiin hakea muutosta (kuntalaki 91 §).
Käsittely
10.06.2014 Poistettiin
Pekka Kansanen: Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, puhelin: +358 9 310 32000
pekka.kansanen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Yj/5 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 212
Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa
HEL 2014-008253 T 01 01 00
Esitys
Ympäristölautakunta esitti, että johtavan erityisasiantuntijan viran (vakanssinumero 128030) nimike muutetaan 1.9.2014 alkaen ympäristötarkastajan nimikkeeksi.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Pertti Forss, ympäristöterveyspäällikkö, puhelin: +358 9 310 32002
pertti.forss(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Kaupunginhallitus | Muutoksenhakukielto, valmistelu |
Ympäristöterveysosasto |
|
Esitysehdotus
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Johtavan erityisasiantuntijan viran (vakanssinumero 128030) nimike esitetään muutettavaksi 1.9.2014 alkaen ympäristötarkastajan nimikkeeksi.
Kaupunginhallituksen 27.10.2003 (1224 §) hyväksymien periaatteiden ja niitä koskevan henkilöstökeskuksen ohjeen (16.1.2012) mukaisesti viran nimikkeen muuttaa kaupunginhallitus tai –valtuusto. Nimikkeen tulee ilmaista tehtävää ja sen tulee olla oikeassa suhteessa tehtävän vaativuustasoon.
Ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston asumisterveys-yksikköön sijoitetun johtavan erityisasiantuntijan viran haltija on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.9.2014 alkaen.
Kyseessä on aiemmin vastuualueen (nyk. yksikkö) esimiehenä toimineen henkilön virka, joka muutettiin johtavan erityisasiantuntijan viraksi hänen jäädessä osa-aikaeläkkeelle. Nyt hänen jäädessä vanhuuseläkkeelle on ko. virka perusteltua muuttaa ympäristötarkastajan viraksi. Yksikön kaikkien vastaavaa tehtävää hoitavien nimike on ympäristötarkastaja. Palkka on määritelty samaksi (3162,01 e/kk) kuin muilla vastaavan koulutuksen omaavilla ympäristötarkastajilla. Järjestely tuo palkkasäästöä.
Viran tehtäviin kuuluu asuntojen terveyshaittojen selvittäminen ja tarvittavien korjausten aikaansaaminen. Viran kelpoisuusvaatimuksina olisivat ylempi korkeakoulututkinto sekä kielitaitovaatimuksina suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito.
Asiasta on 4.6.2014 saatu kaupunginkanslian lausunto, jossa nimikemuutosta puolletaan.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Lisätiedot
Pertti Forss, ympäristöterveyspäällikkö, puhelin: +358 9 310 32002
pertti.forss(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Kaupunginhallitus | Muutoksenhakukielto, valmistelu |
Ympäristöterveysosasto |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/1 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 213
Ilmoitusasiat
Päätös
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdan 1.
1. Ympäristönsuojelupäällikön päätöspöytäkirjat 3.6.2014 (70–76 §), 6.6.2014 (77–83 §), 12.6.2014 (84–86 §) ja 18.6.2014 (88–95 §)
Asunto Oy Helsingin Kirsitie 25:n käytöstä poistetun öljysäiliön jättäminen maaperään
Käytöstä poistetun öljysäiliön jättäminen maaperään Urkurintiellä
Woltti Groupin erityisen häiritsevää melua koskeva ulkoilmakonsertti, Radiokatu 26
RL Concerts Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava musiikkifestivaali, Kyläsaarenkatu 1
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma Hämeentien sillan alla skeittipuistossa
Eastway Impact Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ravintolafestivaali, Kansalaistorin puisto
Eastway Live Oy:n ja Live Nation Finland Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti, Kaisaniemen urheilukenttä
YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö osoitteessa Tietokuja 1
E.M. Pekkinen Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutustyö, Kyläsaarenkuja 2
Lemminkäinen Talo Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava porapaalutustyö, Saukonpaadenranta 20
YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Tietokuja 1
E. M. Pekkinen Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutustyö, Kyläsaarenkatu 2
Lemminkäinen Talo Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava porapaalutustyö, Saukonpaadenranta 20
Finnish Metal Events Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti, Parrukatu 2-4, Suvilahti
Neste Markkinointi Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta entisen Neste Mustalahdentie huoltoaseman alueella
Graniittirakennus Kallio Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta, paalutus ja pontitus, Paciuksenkadun alikulku
Lassila & Tikanoja Oyj:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kytkintie 32 tontilla Suurmetsässä
E. M. Pekkinen Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutus osoitteessa Hankasuontie 2
Lemminkäinen Infra Oy, erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitiovaunukiskojen vaihtotyö, Ratapihantie
YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Lauttasaaren uuden ostoskeskuksen ajotunneli
VR Track Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava rautatievaihteen vaihtotyö, Linnunlaulu
Peab Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Karvaamokuja 2
NCC Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava purkutyö, Wavulinintie 3
Warner Music Finland Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttavat ulkoilmakonsertit, Olympiastadion
HKL-Raitioliikenne, erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitioradan kunnossapitotyö, Sturenkatu-Mäkelänkatu
HKL-Raitioliikenne, erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitioradan kunnossapitotyö, Tukholmankatu-Paciuksenkatu
Perinnearkku ry:n erityisen häiritsevää melua aiheuttavat konsertit, Alppipuisto
NHP-Yhtymä Oy, erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Gunillantie 23
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/2 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 214
Kiinteistöviraston tonttiosaston Lauttasaaren vesitornin purkubetonin hyötykäyttöä koskeva ympäristölupa-asia
HEL 2014-004626 T 11 01 00 00
Päätös
Ympäristölautakunta päätti kiinteistöviraston tonttiosaston ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.
Hakija
Kiinteistövirasto / tonttiosasto, PL 2214, 00099 Helsingin kaupunki.
Y-tunnus 0201256-6
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Kiinteistöviraston tonttiosaston aikomus hyödyntää Lauttasaaren vesitornin purkubetonia maarakentamisessa on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin kohdan 13c mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian vireilletulo
Ympäristölupahakemus on jätetty ympäristölautakunnalle 14.4.2014.
Kiinteistöviraston tonttiosasto anoo lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta, koska töiden aloittamisen lykkääntyminen kuormittaisi ympäristöä ja kuluttaisi luonnonvaroja, kun maarakentamisessa käytettävä materiaali pitäisi tuoda muualta. Lisäksi suunnitellut toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olosuhteet voidaan palauttaa entiselleen, jos lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.
Kaavoitustilanne
Toiminnan sijaintipaikka on Helsingin kaupungin omistamalla puistoalueella Lauttasaaren Kotkavuorella. Purettavan vesitornin alue on asemakaavassa (nro 4381, 2.5.1958) merkinnällä Y, vesitornin likimääräinen rakennusala.
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö
Purettava vesitorni sijaitsee Kotkavuoren puistoalueella. Sijaintipaikan lähiympäristössä on pääasiassa asuinkerrostaloja, lähimmät noin 70 metrin etäisyydellä vesitornista. Lisäksi puistoalueella on kaksi huvilaa, joista toisessa toimii päiväkoti Ankkalampi. Päiväkodin rakennuksen etäisyys vesitornista on noin 80 metriä. Lähin merenranta on noin 250 metriä vesitornista koilliseen.
Vesitorni ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.
Toiminnan kuvaus
Lauttasaaren vesitorni on rakennettu vuosina 1958-1959. Vesitorni ja siihen liittyvät rakenteet puretaan rakennuksen tarpeettomuuden ja huonokuntoisuuden takia. Purkutyöt on tarkoitus tehdä 1.8. – 31.11.2014.
Ympäristölupaa haetaan vesitornin alapuolisen kalliokuilun täyttämiseen purkutyössä syntyvällä puhtaalla korkeintaan 300 mm raekoon betonilla. Maarakentamisessa käytettävä betoni pulveroidaan paikan päällä haluttuun raekokoon. Kalliokuilu on yhteydessä Lauttasaaren vesihuoltotunneliin, minkä vuoksi kuilu eristetään vesihuoltotunnelista yhdystunneliin rakennettavalla betonisella sulkuseinällä. Hyötykäyttörakenteen päälle maanpinnalle tulee savikerros.
Purettavasta vesitornista ja siihen liittyvistä rakenteista on tehty syksyllä 2013 haitta-ainetutkimus, joka on lupahakemuksen liitteenä. Tutkimuksen mukaan kaikki betoninäytteiden analyysitulokset alittavat valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (jäljempänä VNA 591/2006) mukaiset raja-arvot eli näytteiden betoni kelpaa maarakentamiseen. Kuiluun sijoitettava betoni tiivistetään hyvän maarakentamiskäytännön mukaisesti. Kuilun täytössä on tarkoitus käyttää noin 1 000 tonnia purkubetonia, mikä on noin kolmannes purkamisessa syntyvän betonin kokonaismäärästä.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Hyödynnettävän betonin haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden liukoisuudet ovat alhaisia, joten hyötykäyttö ei aiheuta pohjaveden, vesistöjen tai meren pilaantumista. Betonin läpi suotautuvan veden määrää pienennetään peittämällä hyötykäyttörakenne savikerroksella. Oletettavasti purkubetonin läpi suotautuvan veden pH nousee jonkin verran. Hyötykäyttörakenteen läpi suotautuvat vedet johdetaan Lauttasaaren vesihuoltotunneliin, jossa veden pH laskee sen sekoittuessa muualta tunneliin tihkuvaan veteen.
Betonin hyötykäytön aiheuttamat pöly-, melu- ja tärinähaitat eivät poikkea tavanomaisen maarakennustyön aiheuttamista haitoista. Purkubetonin pulveroinnista aiheutuvaa pölyhaittaa pienennetään kostutuksella ja tarvittaessa tuulen alapuolelle suihkutettavalla vesiseinällä, jolla estetään pölyn leviäminen tuulen mukana. Naapurustolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi pölyä aiheuttavia purkutöitä ja purkujätteen käsittelytöitä tehdään ainoastaan arkisin klo 7.00 – 18.00.
Vesitornin purkamisessa syntyvää hyötykäytettävää betonijätettä joudutaan välivarastoimaan työmaalla. Muut jätteet toimitetaan niiden laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Purettavan vesitornin rakenteista on tehty haitta-aineselvitys, jonka perusteella tutkittujen näytteiden betoni soveltuu maarakentamiseen. Purkutyön yhteydessä hyödynnettäväksi menevä betoni varastoidaan omiin varastokasoihin. Mikäli varastoinnin yhteydessä havaitaan hyöty-käytettävän betonin sisältävän siihen kuulumatonta rakennusjätettä, toimitetaan kyseinen erä muualle käsiteltäväksi tai vaihtoehtoisesti puhdistetaan siihen kuulumattomasta jätteestä.
Suotoveden laatua ja sen vaikutusta meriveteen tarkkaillaan ottamalla näytteet suotovedestä ja merivedestä suotoveden purkupisteellä. Näytteet otetaan hyötykäyttörakenteen ja yhdystunnelin välisen sulkuseinän lävitse vedettävän suotovesiputken päästä, mereen laskevan poistoputken päästä sekä merestä poistoputken välittömästä läheisyydestä. Näytteitä otetaan työn aikana ja välittömästi hyötykäyttörakenteen rakennustyön päättymisen jälkeen. Näytteistä analysoidaan ainakin kiintoaineksen määrä, pH, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus (Ca + Mg) sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet. Lopullinen suotoveden laadun tarkkailuohjelma esitetään hyötykäytön loppuraportin yhteydessä.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Välivarastoitavat purkubetoniaumat suojataan myrskytuulella peittein, jotta pölyä ei pääse kulkeutumaan ympäristöön.
Kaluston rikkoontumisen aiheuttamat ympäristöriskit ehkäistään tarkastamalla kaluston kunto riittävän usein. Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten henkilöiden työmaalle pääsyn estämiseksi. Polttonestesäiliöiden osalta vuotoja ehkäistään noudattamalla Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Rakennusjätteenä pidetyn materiaalin hyödyntäminen tulevassa rakenteessa edustaa sinällään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hyötykäyttörakenteen rakentaminen betonijätteestä vastaa normaalia maarakentamista. Käyttämällä vesitornin pystykuilun täytössä purkubetonia ei alueelle tarvitse tuoda kiviainesta muualta, jolloin vältetään turhia kiviainesten kuljetuksia ja säästetään luonnonvaroja.
Lupahakemuksen käsittely
Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 30.4. – 30.5.2014 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Lauttasaari-Seura ry:lle.
Muistutukset ja mielipiteet
Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä ympäristölautakunnalle.
Ympäristölautakunnan ratkaisu
Ympäristölautakunta päättää myöntää Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Lauttasaaren vesitornin purkubetonijätteen hyödyntämiseen maarakentamisessa purkupaikalla hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.
1. Vesitornin purkamisessa syntyvää betonijätettä saa hyödyntää vesitornin alapuolisen kuilun täytössä. Hyödynnettävän betonijätteen tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 maarakennuksessa peitetyssä rakenteessa käytettävälle betonijätteelle asetetut laatuvaatimukset. (YSL 43, 45 §, VNA 591/2006)
2. Hyödynnettävän betonijätteen joukossa ei saa olla merkittävää määrää (yli 1 painoprosenttia) muuta rakennusjätettä eikä havaittavassa määrin kevyitä materiaaleja, kuten eristevillaa. Hyödynnettävä betonijäte tulee pitää selkeästi erillään muusta työmaalla syntyvästä jätteestä. Muut jätteet tulee toimittaa niiden laadun mukaisesti sellaiseen paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen. (YSL 43, 45 §, JL 15 §)
3. Betonimurskeen hyötykäyttöön liittyvää toimintaa saa harjoittaa arkisin (maanantai-perjantai) klo 7-18. Toiminnasta tulee tiedottaa naapurikiinteistöille hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43 §)
4. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estämiseksi toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä riittäviin pölynsidontatoimenpiteisiin työmaalla. (YSL 43 §)
5. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa ympäristöluvan määräysten noudattamisesta ja työn valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43, 46 §, JL 141 §)
6. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maaperään päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa on ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Ympäristölautakunta voi tarvittaessa antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 7, 8, 43, 45 §)
7. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Jos roskaantumista kuitenkin tapahtuu, ympäristö on puhdistettava mahdollisimman nopeasti. (YSL 43 §, JL 72 - 73 §)
8. Töiden aloittamisesta ja niiden valmistumisesta on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 43, 46 §)
9. Betonimurskeen hyödyntämisestä on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä vähintään tiedot hyödynnetyn betonimurskeen määrästä ja laadusta sekä hyötykäyttörakenteen läpi suotautuvan veden tarkkailusta hakijan esittämän suunnitelman mukaisesti. Raportissa tulee lisäksi olla tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista prosessin aikana. Loppuraportti tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa työn päättymisestä. (YSL 43, 46 §)
Perustelut
Yleisperustelut
Kiinteistöviraston tonttiosaston Lauttasaaren vesitornin purkamisessa syntyvän betonijätteen hyötykäyttö lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.
Lupamääräysten perustelut
1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa vesitornin alapuolisen kuilun täyttämiseen hyötykäyttöön soveltuvalla betonimurskeella. Lupa ei oikeuta murskeen käyttämiseen muissa rakenteissa.
2. Hyötykäyttölupa annetaan laatuvaatimukset täyttävälle betonimurskeelle, ei muille jätteille. Jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn on oltava ympäristölupa.
3. Toiminta-aikaa on tarpeen rajoittaa ja tiedottaa toiminnasta naapureille, koska kohteen läheisyydessä on useita asuinrakennuksia.
4. Riittävät pölynsidontatoimenpiteet (kastelu, vesiverho) ovat tarpeen erityisesti kuivempina aikoina, jotta toiminnasta ei aiheudu pölyhaittaa ympäristöön.
5. Yhteyshenkilön tiedot ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
6. Määräys on tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.
7. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.
8. Tiedot ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
9. Loppuraportin avulla voidaan varmistaa, että ympäristöluvan määräyksiä on noudatettu, ja antaa tarvittaessa määräyksiä mahdollisten hankkeen aikana ilmenevien ennakoimattomien haittojen korjaamiseksi.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 2.7.2014.
Lupa on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)
Ympäristölautakunta voi muuttaa lupapäätöstä, mikäli toiminnasta aiheutuva vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YSL 58 §)
Ympäristölautakunta voi peruuttaa luvan, jos hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin tai jos lupamääräyksiä rikotaan toistuvasti valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jos toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla. (YSL 59 §)
Päätöksen täytäntöönpano
Ympäristölautakunta päättää määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa 30.6.2014 mennessä 2 000 euron vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 101 §)
Määräystä annettaessa otettiin huomioon, että betonijätteen sijoittaminen esitetyllä tavalla ja lupamääräysten mukaisesti maaperään ei aiheuta ympäristön pilaantumista.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 1-8, 28, 31, 37 - 38, 41 - 43, 45 - 46, 52 - 56, 96, 100 ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7 §
Jätelaki (646/2011) 72 – 73, 122, 141 §
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ympäristölautakunnan 21.5.2013 (163 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupamaksu on 1470,00 euroa ja vakuuden käsittelymaksu 225,00 euroa, yhteensä 1695,00 euroa.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.
Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 11.8.2014. Valitusosoitus on liitteenä.
Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitoksesta osoitteeseen Helsingin kaupunki / kiinteistövirasto / ostolaskut, PL 2281, 00099 Helsingin kaupunki.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Petri Puttonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32009
petri.puttonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | ympäristölupahakemus 2.4.2014 |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tonttiosasto | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat) | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Kaupunkisuunnitteluvirasto |
|
Rakennusvalvontavirasto |
|
Rakennusvirasto |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Petri Puttonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32009
petri.puttonen(a)hel.fi
Liitteet
1 | ympäristölupahakemus 2.4.2014 |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Tonttiosasto | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Uudenmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat) | Hallintovalitus, ympäristölupapäätös |
Kaupunkisuunnitteluvirasto |
|
Rakennusvalvontavirasto |
|
Rakennusvirasto |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/3 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Asia tulee käsitellä kokouksessa 24.6.2014
§ 215
Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12248
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.
Voimalahankkeen ympäristövaikutukset on selvitetty huolellisesti juuri valmistuvan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja selvityksiä on voitu hyödyntää kaavamuutoksen valmistelussa. Kaavamuutos mahdollistaa biopolttoaineiden käyttöön perustavan uuden voimalan sijoittamisen Vuosaareen. Voimalan ympäristövaikutusten tarkempi arviointi ja lupaehtojen määrittely tulee tapahtumaan ympäristölupakäsittelyn yhteydessä.
Ympäristölautakunta pitää uutta kaavavarausta tärkeänä, koska hankeen toteutuminen mahdollistaisi samalla Hanasaaren voimalan lakkauttamisen ja turvaisi siten mm. Kruunuvuorenrannan tulevan raideyhteyden toimivuuden polttoainekuljetustarpeiden poistuessa. Kaavarajauksen muuttaminen takaisin kaavaluonnoksen mukaiseksi siten, että kasvillisuudeltaan arvokas Skillberget voidaan pääosin rauhoittaa, on tarpeen jäljempänä esitetyistä syistä.
Vuosaaren satamaa perustettaessa kaupunki sitoutui toteuttamaan luonnonsuojelulailla Östersundomin lintuvesien rauhoituksen. Pääosa alueesta (Kapellvikenin eteläreuna, Torpviken ja Bruksviken) rauhoitettiinkin v. 2002. Vuosaaren sataman asemakaavaan merkittiin laajahko luonnonsuojelualue sataman ja sen ratapihan sekä Porvarinlahden väliin, mutta sen toteuttaminen jätettiin jo aiemmin perustetun Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen laajentamisen yhteyteen. Tämä oli perusteltua mm. hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen takia. Porvarinlahden ja ratapihan välinen alue merkittiin pääosin luonnonsuojelualueeksi, mutta Skillberget lähivirkistysalueeksi. Tämän perusteluna oli riittävä virkistysaluepinta-ala, vaikka kasvillisuuden perusteella juuri Skillberget on alueen arvokkainta osaa.
Ympäristölautakunta lähetti 25.2.2011 pitkään valmistellun Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen rauhoitusesityksen ja hoito- ja käyttösuunnitelman kaupunginhallitukselle. Esityksestä oli pyydetty asianosaisten lautakuntien lausunnot, ja tarkoituksena oli sen lähettäminen ELY-keskukselle luonnonsuojelualueen perustamista sekä hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista varten.
Sittemmin osoittautui, että C-voimalahankkeen tarpeisiin kaavaa on mielekästä muuttaa siten, että pienehkö osa SL-alueesta otetaan muuhun käyttöön. Ympäristökeskuksessa suhtauduttiin hankkeeseen joustavasti C-voimalahankkeen energiapoliittisen hyödyllisyyden vuoksi ja sen mahdollisuuden pohjalta, että menetetty pinta-ala voidaan korvata laajentamalla luonnonsuojelualuetta Skillbergetin suunnalla. Ainoana varauksena esitettiin, että kaava ei saa aiheuttaa Natura-alueelle luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisessa arviossa merkittävää haittaa.
Hallintokeskus palautti Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen valmisteluun ympäristökeskukselle C-voimalan kaavaan sopeuttamista varten. Maankäytöllisesti kaupunkisuunnitteluvirastossa ei nähty esteitä Skillbergetin valtaosan rauhoittamiselle luonnonsuojelualueena, koska rauhoituksen tavoitteet eivät vaadi polkupakkoa tai muita jokamiehenoikeuden rajoitteita (lukuun ottamatta luonnonsuojelualueille tavanomaista kukkien poimintakieltoa). Kaavaluonnoksen näistä lähtökohdista vallitsi yksimielisyys Helsingin Energian, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja ympäristökeskuksen kesken, kuten monista neuvottelumuistioista ilmenee. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyissä maastotöissä käsitys Skillbergetin alueen luonnonsuojeluarvosta vahvistui.
Asemakaavatyössä vallitsevan vakiintuneen käytännön mukaisesti kaavan periaatteista, ongelmakohdista ja isoista muutoksista kaavoitustyön aikana käydään neuvotteluja hallintokuntien kesken niiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen rajauksen muutoksesta oli päästy huomattavaan yksimielisyyteen, mutta neuvottelutulos uhkaa jäädä epävarmaksi yllättävän kaava-alueen muutoksen vuoksi. Jos näin tapahtuisi, hyvästä käytännöstä olisi poikettu yksipuolisesti ja syytä selkeästi ilmoittamatta. Ympäristölautakunta katsoo, että asemakaava olisi laadittava koko kaavaluonnoksen mukaiselle alueelle siten, että Skillbergetin alueen kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavaluonnoksen mukaiset.
Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 §).
Käsittely
Esteelliset: Leo Stranius
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517
eeva.pitkanen(a)hel.fi
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31534
raimo.pakarinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12248 selostus, päivätty 8.4.2014, päivitetty Kslk:n 15.4.2014 päätöksen mukaiseksi |
2 | Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12248 kartta, päivätty 8.4.2014 |
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa 9.7.2014 mennessä.
Asemakaavan muutos mahdollistaa Vuosaaren uuden voimalaitosyksikön(Vuosaari C) sijoittumisen voimalaitoskortteliin nykyisten voimalaitosten pohjoispuolelle. Kaavamuutos mahdollistaa molempien ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) mukana olleiden hankevaihtoehtojen toteutuksen.
Polttoainevarastoja voidaan sijoittaa voimalaitoskortteliin ja Satamakaaren länsipuolelle. Polttoainekuljetuksia varten rakennetaan vesialueelle uusi pistolaituri sekä ratapihan pohjoispuolelle
ja satama-alueen pohjoisreunaan rautatiekuljetusten lastauspaikat sekä polttoaineiden kuljettimet. Maantiekuljetukset puretaan voimalaitoskorttelissa. Kaavalla mahdollistetaan myös toimitilan lisärakentaminen alueelle.
Nykyisten voimalaitosten korttelista suurin osa on merkitty yhdyskuntateknisen huollon korttelialueeksi, jolle on osoitettu rakennusalat uudelle voimalaitokselle sekä muille voimalarakennuksille
ja energiantuotantoon liittyville toimitiloille. Kerrosalaa on yhteensä 130 000 k-m2. Alueelle saa lisäksi kerrosalan ja rakennusalojen sitä rajoittamatta sijoittaa voimalaitosten ja niiden toiminnan kannalta tarpeellisia varastorakennuksia ja rakenteita, kuten piippuja, polttoaineen murskaimia ja kuljettimia. Korttelialueelle saa sijoittaa myös energiantuotantoon liittyvää yritystoimintaa palvelevia toimitilarakennuksia.
Aluetta saa käyttää kiinteän polttoaineen varastointiin. Alueelle saa sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia rakenteita. Aluetta on tarkoitus käyttää uuden voimalan lisä- ja varapolttoaineen kivihiilen varastointiin. Voimalan kivihiilivarastoista alueelle voidaan sijoittaa noin 200 000 m3, minkä lisäksi tarvitaan kriisitilanteita varten lisää varastoa kaava-alueen ulkopuolelta.
Alueelle saa sijoittaa junaraiteita ja voimalaitoksen toiminnan kannalta
tarpeellisia rakenteita. Alueen kerrosala on 1 200 k-m2. Alueelle rakennettaessa tulee huolehtia tervaleppäkorven olosuhteisiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten minimoimisesta ohjaamalla puhtaat hulevedet korven alueelle tai imeyttämällä ne ET-2 -alueelle. Luonnonsuojelualuetta ja tykkitietä maisemallisesti ja ekologisesti suojaavaksi on merkitty suojaviheralue (EV-1), jolle on merkitty rakennusala kuljetinta varten.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517
eeva.pitkanen(a)hel.fi
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31534
raimo.pakarinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12248 selostus, päivätty 8.4.2014, päivitetty Kslk:n 15.4.2014 päätöksen mukaiseksi |
2 | Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12248 kartta, päivätty 8.4.2014 |
Päätöshistoria
Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 17.06.2014 § 40
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Lausunto
Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12248) seuraavan mukaisen lausunnon:
"Helsingin Satama on antanut tammikuussa 2014 mielipiteensä asemakaavaluonnoksesta. Siinä Helsingin Satama kiinnitti kaavamuutoksen myönteisten vaikutusten ohella huomiota mm. sataman ja satamassa ja yritysalueella toimivien yritysten toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseen sekä sataman liikenteen häiriöttömään sujumiseen. Mielipiteessä esitetyt asiat on käsillä olevassa kaavaehdotuksessa otettu suurelta osin hyvin huomioon. Hanke on mahdollista toteuttaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa sataman ja sataman yritysalueella toimivien yritysten nykyiselle toiminnalle.
Asemakaavan muutosehdotuksessa ei kuitenkaan ole käsitelty kaavamuutoksen ja suunnitellun hankkeen vaikutuksia kaavamuutoksen lähialueella nykyisin toimivaan elinkeinoelämään eikä sen kehittämismahdollisuuksiin. Selvitys on tarpeellinen esimerkiksi siltä osin, että nykyinen T-merkinnällä (teollisuus- ja varastotoimintojen alue) varustettu alue on esitetty KTY -alueeksi (toimitilarakennusten alue). Lisäksi toisin kuin kaavaselostuksessa mainitaan, alueen laajuutta on esitetty pienennettäväksi, vaikka rakennusoikeutta on lisätty. Alueella nykyisin harjoitettu sataman sujuvan toiminnan kannalta välttämätön raskaan kuljetuskaluston huoltotoiminta on tyypillisesti laajaa pihatilaa vaativaa toimintaa. Kaavamuutos esitetyssä muodossa kaventaisi alueen yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia, mitä ei voi pitää hyvän maankäytön suunnittelun tavoitteiden mukaisena.
Voimalaitoksen polttoaineen merikuljetusten purkua varten tarvittavalle pistolaiturille varattua rakennusalaa (ls) on Helsingin Sataman esittämän mielipiteen johdosta laajennettu, mikä parantaa mahdollisuuksia sijoittaa laituri edullisempaan paikkaan suhteessa viereiseen ropax-liikennettä palvelevaan laituriin. Kaavamuutoksessa ei kuitenkaan muutoin ole polttoainelaiturilla tapahtuvan purkutoiminnan, siihen liittyvän kuljettimen ja murskaamolaitoksen osalta asetettu matkustajaliikenteen viihtyvyyden kannalta välttämättömiä rakenteellisia vaatimuksia tai rajoitteita melun, pölyn tai hajun leviämiselle. Helsingin Sataman näkemyksen mukaan matkustajaliikenteen viihtyvyys tulisi haittojen rajoittamisen osalta arvostaa vähintään asumisen tasolle.
Liikenteen osalta voimalaitoksen polttoainehuolto lisää suhteellisesti eniten raideliikennettä, jopa 50-100 % nykyisestä. Kaavaehdotuksessa tai sen valmistelussa ei kuitenkaan ole lainkaan selvitetty polttoainehuollon aiheuttaman liikenteen kasvun vaikutuksia sataman liikenteelle. Sataman raideliikenteen liittyminen satamaradalta pääradalle on jo nykyisellä liikenteen määrällä (noin 7 % sataman tavaraliikenteestä) haasteellista. On arvioitu, että sataman liikenteestä voitaisiin nykyisillä raideliikenteen resursseilla kuljettaa rautateitse noin 20 %, mikä on Vuosaaren sataman rakentamispäätöksenkin taustalla ollut pitkän tähtäimen tavoite sekä merkittävä kilpailutekijä satamalle ja siellä toimiville yrityksille. Raideliikenteen osuuden lisääminen sataman kuljetuksista tukee myös ympäristönsuojelulle asetettuja tavoitteita. Satamaradan liikenteen kaksinkertaistuminen polttoainekuljetusten myötä kaventaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää sataman rautatiekuljetuksia. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä tulisi selvittää raideliikenteen sujuvuus satamaradalla, pääradan liitoskohdassa ja sataman ratapihalla huomioiden polttoainekuljetukset sekä sataman raideliikenteen kasvun tavoitteet, ja varmistaa, ettei sataman ja siellä toimivien yritysten kilpailukyvyn kehittäminen tai ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttaminen vaarannu.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöspöytäkirjassa 15.4.2014 esittelijän perusteluissa mainitaan, että sataman toiminta tuottaa alueelle melua, jonka taso paikoin ylittää sataman ympäristöluvassa asetetut raja-arvot. Pöytäkirjasta tai kaavamuutoksen selostuksesta ei ilmene, mihin tutkimukseen maininta perustuu. Vuosaaren Sataman melun leviämistä on ympäristöluvan ehtojen mukaisesti Helsingin Sataman toimeksiannosta selvitetty melumittauksin sekä niihin perustuvilla melumallinnuksilla. Viimeisimmät mittaukset on tehty ja melumallinnus laadittu vuonna 2013 (Vuosaaren satama, Meluselvitys, TL Akustiikka 1304-1 ja 1304-2), jolloin myös suoritettiin merkittävimpien melulähteiden (sataman työkoneet ja rekat) melupäästömittaukset. Tehtyjen mittausten ja selvitysten perusteella pöytäkirjassa mainittuja ympäristöluvan raja-arvojen ylityksiä ei ole tapahtunut, vaan nykytilanteessa mahdollisissa sataman melulle altistuvissa kohteissa sataman melu alittaa selvästi asetetut raja-arvot."
Esittelijä
Vuosaaren satama, johtaja
Jukka Kallio
Lisätiedot
Jukka Kallio, Vuosaaren satama, johtaja, puhelin: 310 33676
jukka.t.kallio(a)hel.fi
Yleisten töiden lautakunta 10.06.2014 § 246
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Energiatunneli
Vuosaari- Hanasaari -energiatunnelista ja sen ajotunneleista ja pystykuiluista on käynnistetty erilliset selvitykset. Rakennusvirasto on näiden alueiden suunnittelussa mukana.
Liikenne ja katualueet
Asemakaavan mahdollistama uusi voimalaitos lisää biopolttoaine- ja hiilikuljetusten vuoksi sataman tavaraliikennettä, tavarajunaliikennettä ja rekkaliikennettä. Liikennejärjestelyt on suunniteltava toimiviksi niin, että sataman maantieyhteys, raideyhteys ja katuverkko pystyvät välittämään lisääntyvän liikenteen turvallisesti ja tehokkaasti. Liikenne alueen katuverkossa kasvaa kuitenkin huomattavasti kivihiilen varmuusvarastoa purettaessa ja voimalan rakennusaikana.
Polttoaineenkuljettimen rakenteiden tai sen käytön ei tule haitata sujuvaa ja turvallista liikennöintiä katu- ja tieverkolla. Riittävistä näkemäalueista tulee varmistua olemassa olevilla ja uusilla liittymäalueilla, mukaan lukien tonttiliittymät.
Kaavaselostuksessa todetaan virheellisesti että kuljettimen alituskorkeuden on oltava rata- ja katualueilla vähintään yhdeksän metriä. Selostus on muutettava vastaamaan kaavamääräyksessä mainittuja alituskorkeusvaatimuksia, jotka ovat oikeat.
Kuljetinjärjestelmä
Kaavaehdotuksessa on esitetty, että uudelta polttoainelaiturilta tuleva kuljetinjärjestelmä voidaan toteuttaa osittain melumuurin ulkopuolelle. Kilometrin pituinen melumuuri on valittu Vuoden betonirakenteeksi vuonna 2008. Se on ehyt kokonaisuus ja arkkitehtonisesti kunnianhimoinen maisemaelementti. Samalla se toimii myös näköesteenä ja erottaa satama-alueen turvallisesti virkistys- ja ulkoilualueesta. Melumuurin ulkopuolella kulkee jalankulku- ja pyöräilyraitti, joka johtaa Horisontti-nimiselle näköalatasanteelle. Vieressä avautuu tärkeä viheraluekokonaisuus: Porvarinlahden luhdat ja vesialueet sekä Natura 2000-verkoston luonnonsuojelualueet. Yleisten töiden lautakunta esittää, että kaavaehdotuksen LS-k- ja ku-merkinnät ensisijaisesti muutetaan niin, että kuljetinjärjestelmän kaikki rakenneosat mahtuisivat melumuurin sisäpuolelle. Kuljettimen rakenteet saattavat muodostaa liian hallitsevan elementin, joka häiritsisi maisemakuvaa Porvarinlahden suunnasta katsottuna. Jos kuljetinjärjestelmä on kuitenkin sijoitettava muurin ulkopuolelle, tulee se suunnitella hyvin huolellisesti, niin että se sulautuu melumuurin arkkitehtuuriin eikä riko alueen harmonista kokonaisuutta. Suunnitteluvaiheessa tulee tehdä yhteistyötä melumuurin suunnittelijoiden kanssa. Mikäli viheralueena toimivalle EV-1-alueelle sijoitetaan pysyviä kuljetinjärjestelmän rakenteita, tulee Fotängenin alue tutkia osana suunnittelua. Alueella sijaitsee likimääräisesti sijoitettuja, kapseloituja ruoppausmassoja suojarakenteineen. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa että EV-1-alueelle sijoitetut rakenteet eivät vahingoita näitä rakennekerroksia. Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä todetaan erheellisesti, että EV-1-merkinnän alueelle tulee rakentaa melueste ja että lukuarvo osoittaa esteen yläreunan likimääräisen korkeusaseman. Tämä merkintä tulee korjata.
Viher- ja luonnonmukaiset alueet
Laadittu ympäristövaikutuksen arviointi on laaja ja kattava. Yleisten töiden lautakunta pitää hyvänä asiana, että ET-1-aluetta on supistettu niin, että kulkuyhteys Vuosaaren huipulle säilyy. Rakennusvirasto voi tulevaisuudessa toteuttaa viereiseltä, läntiseltä alueelta kulkuyhteyden huipulle sekä siihen liittyvän pienen pysäköintialueen. On hyvä, että ET-2-alue on esitetty verrattain pienenä ja alueen puhtaat hulevedet johdetaan viereiseen lehtokorpeen. Vaikka Skillberget on rajattu tämän kaavaehdotuksen ulkopuolelle, tulisi sen suojelumerkinnän tarve ratkaista tämän kaavan yhteydessä. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että luonnosvaiheessa ollut suojelumerkintä (SL) tulee palauttaa Skillbergetiin niin, että osa alueesta osoitettaisiin virkistyskäyttöön (VL). Skillberget rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen ja merkittävään Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien muodostamaan ja Natura 2000-alueeksi luokiteltuun luontokokonaisuuteen.
Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosta nro 12248 edellä esitetyin huomautuksin.
Esittelijä
kaupunginarkkitehti
Jukka Kauto
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
nina.mouhu(a)hel.fi
Silja Savolainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.savolainen(a)hel.fi
Antti Siuruainen, metsäsuunnittelija, puhelin: 310 75252
antti.siuruainen(a)hel.fi
Pelastuslautakunta 10.06.2014 § 70
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi Vuosaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12248, voimalaitosalue seuraavan lausunnon.
Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota pelastustoiminnan edellytyksiin (mm. sammutusveden riittävyys, automaattisten sammutusjärjestelmien toiminta, riittävät pelastustiet ja kohteiden saavutettavuus sekä pelastustyön turvallisuuteen), onnettomuuden leviämisen estämiseen sekä sammutusvesien keräilyyn. Suunnittelua on tehtävä tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa pelastustoiminnan ja sammutusjärjestelyiden sekä onnettomuuden leviämisen estämisen varmistamiseksi.
Selostuksessa on esitetty, että riskienarviointi tehdään voimalaitoksen rakennushankkeen yhteydessä. Suunnittelun yhteydessä on tehtävä riittävä riskienarviointi ja suuronnettomuusvaarojen arviointi, jossa on huomioitava myös voimalaitosalueen nykyiset toiminnot sekä vaikutukset myös alueen nykyisille toiminnoille esim. satama, rautatie, autoliikenneväylä/-tunneli.
Voimalaitoskorttelin toiminnoilta esim. polttoainevarastot, kattilalaitos vaadittavat suojaetäisyydet voivat aiheuttaa rajoituksia niiden sijoittamiselle tai viereisten korttelialueiden käytölle. Myös viereisen korttelialueiden mahdolliset toiminnot voivat aiheuttaa rajoituksia voimalaitoskortteliin esim. laajamittainen vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi. Voimalaitoksen toimintojen sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet.
Alueella on polttoainevarastoja ja niiden sammutusjärjestelmillä on yleensä erittäin suuri vedenkulutus sekä lisäksi vettä tarvitaan mahdolliseen pelastuslaitoksen sammutustyöhön. Eikä yksi onnettomuus saa vaarantaa alueen muiden toimijoiden sammutusveden saantia. Alueelle on asennettava riittävä sammutusvesiverkosto. Voimalaitos ja satama-alueen vesiverkosto on mitoitettava siten, että se riittää alueen eri toimijoiden automaattisten sammutuslaitteistojen ja pelastuslaitoksen sammutustyön tarpeisiin sekä sen toimintavarmuus on riittävä. Lisäksi kiinteiden polttoaineiden kytöpalot voivat olla pitkäkestoisia. Suurten sammutusvesimäärien myötä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota riittävään sammutusvesien keräilyyn, jotta mahdolliset sammutusvedet eivät pääse kulkeutumaan luontoon ja yleiseen viemäriverkostoon.
Rautatien lastausalue (ET-2) näyttää ahtaalle, eikä alueelle näyttäisi johtavan pelastusteitä. ET-2 alueelle on järjestettävä pelastustiet kahdelta eri suunnalta. Myös voimalaitosalueelle, polttoainesäiliöille, polttoaineen varastoalueelle ja polttoaineen lastauspaikoille on suunniteltava pelastustiet vähintään kahdelta eri suunnalta.
Polttoaineiden kuljettimet sijaitsevat nykyisten rakennusten läheisyydessä sekä ylittävät rautatien ja autotien vähintään yhdeksän metrin korkeudessa. Kuljettimien osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että palo tai räjähdys estetään mahdollisemman tehokkaasti sekä onnettomuus ei pääse leviämään viereisiin rakennuksiin tai aiheuttamaan lisäonnettomuuksia liikenneväylillä. Kuljettimet on varustettava riittävillä automaattisilla sammutusjärjestelmillä, palo-osastoinnilla ja kantavilla rakenteilla sekä niille on järjestettävä riittävät kulkutiet.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska asia koskee lausunnon valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§.
Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot
Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 0403514306
kimmo.kartano(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.04.2014 § 109
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Ksv 0599_2, Käärmeniementie 8 ympäristöineen, karttaruudut L5, M5, L6, M6
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 8.4.2014 päivätyn 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54152 ja katu-, satama-, rata-, virkistys-, vesi-, luonnonsuojelu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12248 hyväksymistä.
- asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.
Samalla lautakunta päätti
- antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
08.04.2014 Pöydälle
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Antti Varkemaa, arkkitehti, puhelin: 310 37053
antti.varkemaa(a)hel.fi
Anni Järvitalo, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37056
anni.jarvitalo(a)hel.fi
Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37250
kaarina.laakso(a)hel.fi
Inga Valjakka, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37087
inga.valjakka(a)hel.fi
Helsingin Satama -liikelaitos Satamajohtaja 10.1.2014
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta nro 12248 Vuosaaren nykyisen voimalaitoksen ja sataman alueelle sekä niiden ympäristöön. Asemakaavan muutos koskee suunnitteilla olevaa biopolttoainetta hyödyntävää Vuosaari C voimalaitosta ja siihen liittyviä rakenteita. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on pyytänyt mielipiteitä kaavaluonnoksesta.
Suunnittelualue sijoittuu osittain Vuosaaren satama-alueelle, sa-taman portti- ja huoltoalueille sekä niiden välittömään läheisyy-teen. Suunnitellun Vuosaari C voimalaitoksen polttoainehuolto on suunniteltu siten, että se hyödyntää Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös lisärakentamista satamaan ja sen liikenneyhteyksiin.
Voimalaitos sekä sen polttoaineen vastaanotto, varastointi ja kul-jetus varastoista voimalaitokselle edellyttävät merkittävää lisära-kentamista suunnittelualueella ja varaavat laajoja alueita satama-keskuksesta. Suunnittelualue satama-alueella ja sataman portti-vyöhykkeellä (Vuosaaren tunnelin ja satama-alueen välinen alue) sijoittuu alueille, joilla on jo vakiintunutta satamatoimintaa sekä muuta satamaan ja liikenteeseen liittyvää elinkeinotoimintaa. Sataman porttivyöhykkeellä sijaitsevat mm. satamaliikenteen kannalta tarpeelliset huoltopalvelualueet monipuolisine liikenteen huoltopalvelukeskuksineen, tankkausasemineen ja liikenteen sujuvuuden kannalta välttämättömine odotusalueineen. Lisäksi porttivyöhykkeellä sijaitsee sataman raideliikenteen kannalta välttämätön ratapiha, jolla satamaan tulevat ja satamasta lähtevät junat järjestellään. Porttivyöhykkeen läheisyydessä suunnittelualue sijoittuu osittain lähivirkistys-, suojelu- ja suojaviheralueille, jotka toimivat mm. suojavyöhykkeenä sataman ja läheisen Porvarinlahden Natura-alueen välillä.
Vuoden 2008 lopussa valmistunut ja toimintansa käynnistänyt Vuosaaren satama on Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Vuosaaren satama ja sen viereinen yritysalue logistiikkakeskuksineen muodostavat Vuosaaren satamakeskukseksi kutsutun alueen, joka on merkittävä elinkeino- ja työpaikkakeskittymä itäisessä Helsingissä. Vuosaaren satamakeskuksessa toimii kiinteästi noin 50 yritystä ja alueella on tällä hetkellä noin 2 000 työpaikkaa. Satama on myös pitkällä tähtäimellä tehty seudullinen liikenneratkaisu, joka on pysyvästi vaikuttanut ulkomaankaupan kuljetusten sekä etenkin raskaan liikenteen liikennevirtoihin pääkaupunkiseudulla. Helsingin Satama –liikelaitos (jäljempänä Helsingin Satama) vastaa Vuosaaren satamakeskuksen kehittämisestä.
Helsingin Satama suhtautuu myönteisesti Helsingin Energian Vuosaari C voimalaitoshankkeeseen. Pyrkimys ympäristöystäväl-lisempiin energiantuotantoratkaisuihin ja päästöjen vähentämi-seen edustaa Helsingin Sataman näkökulmasta kannatettavaa kehitystä. Lisäksi voimalaitoksen polttoaineen merikuljetukset monipuolistavat Vuosaaren sataman kautta kulkevan liikenteen rakennetta sekä sataman palvelutarjontaa ja siten luovat edelly-tyksiä alueen elinkeinoelämän ja sataman suotuisalle kehitykselle tulevaisuudessa.
Helsingin Satama haluaa kuitenkin muistuttaa, että asemakaa-vassa ja suunnitteilla olevassa voimalaitoshankkeessa tulee ottaa huomioon satamakeskuksen alueen nykyinen toiminta siten, että nykyiselle toiminnalle, toiminnan harjoittajille ja liikenteelle voidaan turvata riittävät toiminta- ja kehittämisedellytykset nyt ja tulevaisuudessa. Asemakaava tulee laatia siten, ettei hankkeen toteutuksesta aiheudu taloudellisia menetyksiä tai muutoin kohtuutonta haittaa satamakeskuksen nykyisille toimijoille, toiminnoille tai niiden kehitykselle.
Yksi Vuosaaren sataman tärkeimmistä kilpailutekijöistä on suju-vat esteettömät liikenneyhteydet. Asemakaavassa tulee varmistaa ettei voimalaitoksen polttoainekuljetusten tuoma liikenteen lisäys satamaan johtavilla liikenneyhteyksillä kauempanakaan suunnittelualueesta aiheuta rajoituksia, viivästymistä tai muuta haittaa sataman kautta kulkevalle ja sen yritysalueelle suuntautuvalle liikenteelle tai sen sujuvuudelle.
Suunnittelualueen kaavoituksella ja suunnitellulla hankkeella on vaikutusta myös satamakeskuksen läheisyydessä sijaitseviin luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin ja se on otettava huomioon yhteisvaikutuksena ainakin sellaisissa lupaa tai suunnitelmaa edellyttävissä Helsingin Sataman hankkeissa, joiden johdosta Vuosaaren sataman vaikutukset Natura-alueeseen kasvavat. Kaavamuutoksen vaikutusten arviointimenettelyllä onkin varmis-tettava, että edellä mainittujen yhteisvaikutusten myötä kaavan toteutus ei tulevaisuudessakaan estä tai merkittävästi rajoita Vuo-saaren sataman ja satamakeskuksen toimintaa tai kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla ulkomaan kaupan, tavaraliikenteen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Asemakaavamuutoksella ja suunnitellulla hankkeella on myös merkittäviä vaikutuksia suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan elinkeinoelämän toiminta- ja kehittä-misedellytyksiin. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan ole kaavaselos-tuksessa käsitelty lainkaan ja ne on jätetty kaavaluonnoksessa huomioimatta. Vaikutukset alueella jo olevan elinkeinoelämän toiminta- ja kehittämisedellytyksiin tulee selvittää ja huomioida kaavamuutoksen jatkosuunnittelussa siten, että voidaan varmis-taa, ettei kaavan toteutuksesta aiheudu haittaa alueen nykyiselle elinkeinoelämälle.
Kaavaluonnoksessa on esitetty uutta pistolaituria sataman koillis-osaan. Luonnoksen kaavamerkintä kyseiselle laiturille on ”vesi-alueen osa, jolle saa sijoittaa pistolaiturin”. Tämä laituria varten varattu alue on kuitenkin jatkosuunnittelua ja hankkeen toteu-tusta ajatellen epätarkoituksenmukaisen suppea ja tiukasti rajattu. Lisäksi laituria varten varatun alueen sijainti ja suuntaus on kyseistä laiturivarausta lähinnä sijaitsevan satamatoiminnan rahtia ja matkustajia kuljettavan ns. ropax-alusliikenteen kaksoisramppien, laivapaikkojen ja pistolaiturin käytön sekä liikenteen kehittämisen kannalta epäedullinen. Pistolaiturille varattu alue tulisi rajata siten, että sen etäisyys ja suuntaus voidaan jatkosuunnittelussa valita siten, ettei polttoaineliikenne aiheuta haittaa ropax-liikenteelle tai muulle kyseistä laituria käyttävälle liikenteelle.
Sataman koillisreunalta nykyisin LS-k kaavamerkinnällä varuste-tulta satama-alueelta on rajattu kaava-alueen osa LS-k merkinnällä, jolle on sijoitettu rakennusala kuljettimelle (ku merkintä) sekä erikseen määrittämätön rakennusala. Kuljettimen rakennusalasta on luonnoksessa sanottu, että se on likimääräinen ja sille saa rakentaa voimalaitoksen polttoaineita kuljettavia kuljetinratoja ja niiden pystyrakenteita. Erikseen määrittämättömän rakennusalan merkintää ei luonnoksessa ole täsmennetty.
Vaikka kuljettimen rakennusala onkin mainittu likimääräiseksi, asettaa kaava-alueen rajaus kyseisellä alueella epätarkoituksen-mukaisen tiukat rajat kuljetinrakenteiden sijoittamiselle. Luonnok-sen mukaan toteutettuna kuljetinrata pystyrakenteineen sijoittuisi kaakkoispäästään noin 750 metrin matkalta sataman liikennettä palvelevan junaraiteen ja sen lastauslaiturin kohdalle tehden siten ko. raiteen ja lastauslaiturin käytön mahdottomaksi. Edelleen kuljetinrata luonnoksen mukaisesti toteutettuna sijoittuisi satama-alueella sijatsevalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella satamatoimintaa harjoittavalle yritykselle vuokratulle maa-alueelle siten, että se ylittäisi yrityksen omistaman henkilöstö- ja pysäköintirakennuksen ja sivuaisi yrityksen omistamia varasto- ja korjaamorakennusta sekä terminaalirakennusta. Ratkaisu voi aiheuttaa merkittävää haittaa yrityksen toiminnalle ja rajoittaa kohtuuttomasti sen toiminnan kehittämistä.
Lisäksi rakennusalan käytön rajaaminen asemakaavamääräyksellä pelkästään voimalaitoksen polttoaineita kuljettavalle kuljetinradalle on epätarkoituksenmukaista ja rajoittaa tarpeettomasti sataman kehittämistä tulevaisuudessa.
On huomattava, että jo nykyinen asemakaavamerkintä LS-k mah-dollistaa kuljetinradan rakentamisen alueelle ja antaa sen sijoit-tamiselle enemmän mahdollisuuksia kuin luonnoksessa esitetty ratkaisu. Koska kuljetinrata joudutaan joka tapauksessa toteutta-maan siten, että sen korkeusasema nousee nykyistä meluestettä korkeammalle ja siitäkin syystä koteloimaan, on se luontevinta in-tegroida meluesterakenteeseen sen ylä- tai koillispuolelle sekä sillä osalla, missä meluestettä ei ole, sijoittaa aivan satama-alueen (LS-k) reunaan, jossa ei tällä hetkellä ole aktiivisia satamatoimintoja. Näin olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle (satamatoiminnalle) kaavan toteutuksesta aiheutuva haitta saadaan minimoitua ilman sitä, että kaavan tarkoitus ja tavoitteet kärsivät.
Sataman porttialueella nykyisen asemakaavan LR, LT ja T (kaa-valuonnoksessa KTY) merkinnöin varustetuilta alueilta on rajattu kaava-alueen osa, jolle on sijoitettu rakennusala kuljettimelle (ku merkintä). Kuljettimen rakennusalalle saa kaavaluonnoksen mu-kaan rakentaa voimalaitoksen polttoaineita kuljettavia kuljetinratoja ja niiden pystyrakenteita.
LR ja LT alueilla sijaitsevat Vuosaaren sataman maaliikenneyh-teydet, joita pitkin kaikki satamaan ja satamasta ulos suuntautuva maaliikenne kulkee. T merkinnällä (luonnoksessa KTY) varustetulla alueella kuljetinradan suunnitellulla kohdalla sijaitsee liikenteen huoltopalvelukeskus, joka vaatii toimintansa luonteen vuoksi laajat vapaat piha-alueet. Edellä mainituille alueille ei tule kaavassa sallia sellaista rakentamista kuten kuljetinradan pystyrakenteita, joka aiheuttaa haittaa alueiden sujuvalle käytölle. Sataman maaliikenneyhteyksien ja huoltopalvelukeskuksen sujuvan toiminnan turvaamiseksi kaavassa tulee selkeästi esittää ne alueet, joille kuljetinradan pystyrakenteita on mahdollista sijoittaa sekä kuljetinradan vaakarakenteiden pienin vapaa alituskorkeus. Näillä mää-räyksillä tulee varmistaa riittävät suoja-alueet ja –etäisyydet ny-kyisiin toimintoihin nähden.
Voimassaolevassa asemakaavassa T merkinnällä varustettu alue korttelissa 54152 on kaavaluonnoksessa muutettu jo toiminnassa olevien liikenteen huoltopalvelukeskusten osalta KTY alueeksi, joka asemakaavamääräysten mukaan on toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa energiatuotantoon liittyvää yritystoi-mintaa sekä satamaa ja sen liikennettä palvelevia toimitila- ja tuo-tantorakennuksia. Kaavaluonnoksessa on lisäksi esitetty alueelle lisää rakennusoikeutta.
Alueen nykyinen toiminta muodostuu monipuolisista liikenteen palveluista ja sijoittuu kahteen huoltopalvelukeskukseen, joissa toimii useita alan yrityksiä, jotka tarjoavat kattavan palvelukoko-naisuuden kaikille tienkäyttäjille painottuen kuitenkin raskaan lii-kenteen palveluihin. Sataman liikenteellä on merkittävä osuus näiden palveluiden käyttäjistä, mutta pysyäkseen ja kehittyäksen tämä elinkeinotoiminta tarvitsee asiakaskuntaa laajemmalta tien-käyttäjien joukosta. Kaavaluonnoksessa esitetty kaavamääräys on siten tämän elinkeinotoiminnan toiminta- ja kehitysedellytysten osalta kohtuuttoman rajoittava toiminnan sisällön osalta. Liikenteen ja etenkin raskaan liikenteen palvelutoiminta on luonteeltaan runsaasti tilaa vaativaa, joten kaavaluonnoksessa esitetty merkittävä rakentamistehokkuuden lisäys tähän osaan korttelia on epätarkoituksenmukaista. Sataman, siellä toimivien yritysten ja sen käyttäjien kannalta nämä huoltopalvelukeskukset ovat välttämättömiä ja osaltaan turvaavat sataman ja siihen liittyvän elinkeinoelämän ja liikenteen sujuvan ja häiriöttömän toiminnan. Kaavamuutosta ei siten tule laatia niin, että kyseisen palvelukokonaisuuden ja siihen kuuluvien yksittäisten palveluiden säilyminen ja kehittyminen alueella vaarantuu. Kaavamääräystä tulee lieventää niin, että se tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa alueelle liikenteen palveluita väljemmin ja rakentamisoikeuden lisäys käsitellä alueen nykyisten haltijoiden ja toiminnan harjoittajien kanssa siten, että alueen todelliset tarpeet tulevat huomioiduksi.
Helsingin Satama muistuttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan mm. ”asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.”
Lisätiedot
Ari Parviainen, Vuosaaren satama, Kehittämispäällikkö, puhelin: 0500-214 904
ari.parviainen(a)hel.fi
Rakennusvirasto 10.1.2014
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Hankkeen taustaa
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Vuosaaren voimalaitoksen kaavaluonnoksesta 13.1.2014 mennessä.
Helsingin kaupungin tavoitteena on saada energiantuotanto hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tähän liittyvänä välitavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tähän on mahdollista päästä tuottamalla energiaa jatkossa esimerkiksi biomassalla.
Kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 miten uusiutuvia energianlähteiden käyttöosuutta lähdetään kasvattamaan. Vaihtoehtoina on rakentaa uusi biopolttoaineita hyödyntävä voimalaitos Vuosaareen tai korvata Hanasaaressa ja Salmisaaressa 40 % kivihiilestä biomassalla.
Kyseinen asemakaavan muutos mahdollistaa uuden, biopolttoaineita hyödyntävän voimalaitoksen rakentamisen Vuosaareen. Kaava mahdollistaa myös energiantuotantoon liittyvien välttämättömien toimitilojen, voimalaitosta palvelevien polttoainevarastojen, pistolaiturin, rautatie- ja maantiekuljetuksien lastauspaikkojen sekä polttoaineen kuljettimen rakentamisen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin kaksi vaihtoehtoista ratkaisua kivihiilen käyttövaraston sijainniksi. Asemakaavan muutoksesta on laadittu luonnos alueeltaan ja vaikutuksiltaan suuremman B-vaihtoehdon perusteella. Ympäristövaikutusten arviointi ei ole valmis. Suunnitteluratkaisua kivihiilen käyttövaraston lopullisesta sijoittamisesta ei ole vielä voitu tehdä.
Kaavaluonnosalue sijaitsee Vuosaaren Niinisaaressa nykyisellä voimalaitosalueella ja satama-alueella ja niitä ympäröivillä virkistysalueilla. Kaava-aluetta rajaa pohjoisessa täyttömäkialue, lännessä Vuosaaren urheilupuisto, etelässä satama ja idässä Porvarinlahden länsirannan virkistys- ja luonnonsuojelualueet. Kaava-alueella sijaitsee kivihiilen varmuusvarasto. Rakennettua ympäristöä hallitsevat pääosin nykyisen voimalan ja sataman toimintaan liittyvät suurikokoiset hallimaiset rakennukset.
Rakennusvirasto ei tässä vaiheessa kommentoi yksityiskohtaisesti asemakaavaluonnosta. Koska ympäristövaikutusten ja natura-arviointi ovat vielä kesken, hankkeeseen liittyvät sijoitusratkaisut saattavat vielä muuttua arvioinnin valmistuttua.
Tässä vaiheessa rakennusvirasto pitää uutta suojelualueeksi osoitettua SL-aluetta eli Skillbergetin lehto- ja kallioaluetta erittäin hyvänä suojelullisena kompensaationa mahdollisesti menetettävästä arvokkaasta luontoalueesta. Se sijaitsee kaavaluonnoksen pohjoisimman ET-alueen sisällä. Alue on rakennusviraston inventoinnissa luokiteltu arvometsäksi, ja paikan muu kasvillisuus kuuluu arvoluokkaan 1.
Rakennusvirasto pyytää tarkistamaan vielä ET-1 alueen koon ja sijainnin, koska alueellisesti merkittävän viheralueen, Vuosaaren huipun, eteläinen pääsisäänkäynti on suunniteltu samaan paikkaan. Ideaaliratkaisussa nämä molemmat toiminnot saadaan sijoitettua luontevasti alueelle.
25.4.2013 Lausunto annettu
Esittelijätiedot
kaupunginarkkitehti
Jukka Kauto
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
nina.mouhu(a)hel.fi
Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
jenna.i.ikonen(a)hel.fi
Antti Siuruainen, metsäsuunnittelija, puhelin: 310 75252
antti.siuruainen(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 9.1.2014
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 9.12.2013
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavaluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Suunnittelualue sijaitsee Vuosaaren nykyisten voimalaitosten (Käärmeniementie 8) ja sataman alueella ja niiden ympäristössä. Alueelle suunnitellaan uutta biopolttoainetta hyödyntävää voimalaitosta (Vuosaari C) nykyisten voimalaitosten yhteyteen. Hankkeeseen sisältyy myös uusia polttoainevarastoja, pistolaituri, rautatie- ja maantiekuljetuksien lastauspaikat sekä polttoaineen kuljetin.
Kivihiilen varastopaikaksi esitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A kivihiilen käyttövarasto sijoittui Satamakaaren länsipuolelle. Vaihtoehdossa B ratapihan koillispuolelle ja Satamakaaren länsipuolinen alue käytettiin biopolttoaineen varastointiin. Asemakaavaluonnos on tehty laajemman B-vaihtoehdon perusteella, koska ympäristövaikutusten arviointi ei ole valmis.
Asemakaavaluonnoksessa ratapihan koillispuolen kivihiilen varastoalue tulee sijaitsemaan lähes välittömästi muinaismuistolain suojaaman ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkitien länsiosan eteläpuolella. Tykkitien tätä kunnostettua osuutta käytetään runsaasti huoltoajoihin ja mm. virkistysreittinä Skillbergetissä sijaitsevalle Horisontin näköalapaikalle. Tykkitien käyttämätön itäosa kääntyy päätieltä koilliseen kohti Porvarinlahtea jo ennen kivihiilivaraston itäosaa. Tykkitie on merkitty sm-1 merkinnällä asemakaavakarttaan 10640 (tullut voimaan 2.8.2002). Tykkitien pohjoispuolella sijaitsee kolme erillistä linnoitusaluetta (tukikohdat I:3-5), jotka on merkitty kyseiseen asemakaavakarttaan sm-merkinnällä. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä lisäksi Kalkkisaaressa (kalkkilouhos) ja Porvarinlahdessa (kalkkiuuneja ja Vestersundomin entinen torpanpaikka). Linnoitteiden inventoineissa Skillbergetiin merkityt linnoitteet ja sinne lounaasta tuleva tykkitie on todettu toteutumattomiksi tai tuhoutuneiksi.
Asemakaavaluonnoksessa tykkitien ja ratapihan välinen nykyisen asemakaavan luonnossuojelualueen luontotyyppinä erittäin uhanalainen tervaleppäkorpi muutetaan suurimmaksi osaksi yhdyskuntateknisen huollon korttelialueeksi (ET) eli hiilivarastoksi ja auto- ja junapurkualueeksi. Tykkitien ja hiilivaraston väliin jää vain hyvin kapea suojaviheralue (EV).
Tykkitie ja linnoitteet jäävät asemakaavaluonnosalueen ulkopuolelle. Kaupunginmuseon mielestä muinaisjäännösalueen kulttuurihistoriallinen arvo kuitenkin heikkenee, jos nykyistä ympäristöä muutetaan poistamalla sataman ja tykkitien välissä suoja-alueena olevat suojaviheralueet EV-1, EV-2 ja luonnonsuojelualue SL-1 ja sijoittamalla niiden kohdalle kivihiilen käyttövarastoalue. Kapea suojaviheralue suojaa maisemaa vain osittain.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.
5.4.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
markku.heikkinen(a)hel.fi
Helsingin Energia -liikelaitos Toimitusjohtaja 8.1.2014
HEL 2013-001635 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää Helsingin Energialta lausuntoa Vuosaaren voimalaitoksen asemakaavaluonnoksesta 12248.
Lausuntonaan Helsingin Energia esittää seuraavaa:
Hankkeen tausta
Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 18.1.2013 Helsingin kaupungin energiapoliittista tavoitteista Helsingin Energian päivitetyn kehitysohjelman perusteella. Samalla valtuusto kehotti Helsingin kaupunginhallitusta tuomaan vuonna 2015 valtuuston päätettäväksi esityksen Helsingin Energian kehitysohjelman päivittämisestä niin, että valtuusto voi tuolloin päättää viimeisimmän tiedon perusteella Salmisaaren ja Hanasaaren nykyisiä voimalaitoksia koskevasta laajemmasta biopolttoaineratkaisusta sekä Vuosaaren monipolttoainevoimalaitosta koskevasta hankesuunnitelmasta.
Samalla kaupunginvaltuusto kehotti Helsingin Energiaa käynnistämään välittömästi monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvän energiatunnelin investointipäätösvalmiuteen tähtäävät toimenpiteet.
Ympäristövaikutusten arviointi
Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen suunniteltu polttoaineteho on suurempi kuin 300 MW, joten laitoksen rakentaminen edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnin laatimista. Helsingin Energia on laittanut 25.2.2013 vireille monipolttoainevoimalaitosta ja sen vaihtoehtoja koskevan arviointimenettelyn toimittamalla ns. yhteysviranomaiselle arviointiohjelman. Arviointia on jatkettu muun muassa ottamalla huomioon yhteysviranomaisen ohjelmasta antama lausunto.
Ympäristövaikutusten arviointi on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun 2014 puoliväliin mennessä toimittamalla YVA- selostus yhteysviranomaiselle.
Arvioinnin sisällölle asetetut vaatimukset on säädetty ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa ja asetuksessa. Asetettujen vaatimusten täyttämiseksi Helsingin Energia on teettänyt useita erillisselvityksiä Vuosaaren C- voimalaitoksen ja sen oheistoimintojen vaikutuksista. YVA- selostusta ja tehtyjä erillisselvityksiä voidaan myös suoraan käyttää hyväksi nyt puheena olevien asemakaavojen muutoksia valmisteltaessa.
Vuosaaren C- voimalaitoksen hankesuunnitelma
Vuosaaren C- voimalaitoksesta on tehty esisuunnitelma vuonna 2012. Voimalaitoksen varsinaisen hankesuunnitelman laatiminen käynnistyy tammikuussa 2014 ja sen tulee olla valmis alkusyksystä 2014.
Hankesuunnitelmassa voimalaitoskonsepti täsmentyy muun muassa toimintojen sijoittumisen, liikenneyhteyksien ja rakennusten osalta.
Asemakaavaluonnos 12248
Helsingin Energia toteaa, että esitetty asemakaavaluonnos noudattaa pääpiirteittäin niitä näkemyksiä, joita voimalaitoksen ja sen oheistoimintojen sijoittumisesta alueelle on esitetty.
Luonnoksen yksityiskohtainen kommentointi on kuitenkin tässä vaiheessa liian aikaista, koska osa voimalaitostoimintaan liittyvistä selvityksistä on vielä valmisteilla. Näistä tärkein on luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen NATURA- arviointi, joka valmistuu tammikuussa 2014. Jos kyseinen arviointi osoittaa suunnitellun toiminnan aiheuttavan NATURA- alueille merkittävää haittaa, on sijoitusratkaisut mietittävä uudestaan tältä pohjalta.
Erityisesti tämä koskee junaradan koillispuolella piirrettyä siltaa, autopurkupaikkaa ja hiilivarastoa (ET). Jos voimalaitostoimintaa ei voida sijoittaa tälle alueelle, supistuisi tarkoitusta varten käytettävissä oleva alue oleellisesti. Tämä merkitsisi muun muassa sitä, että luonnoksessa olevaa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) ei voitaisi toteuttaa ainakaan esitetyssä laajuudessa, jos lainkaan.
Suunnittelun jatkaminen
Kuten edellä on todettu, ovat tammikuussa 2014 kaikki voimalaitoksen vaikutusten arvioinnit käytettävissä. Samoin tammikuussa käynnistyy voimalaitoksen hankesuunnitelman laatiminen. Hankesuunnitelma laaditaan yhdelle ratkaisulle, jolloin ei enää tarkastella esimerkiksi vaihtoehtoisia kivihiilivarastojen sijoituspaikkoja. Asemakaavoituksenkin näkökulmasta tarkasteltuna merkitykselliset ratkaisut tehdään näin ollen tammikuussa.
Kirjeessään kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoittaa, että kaavaehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle maaliskuussa 2014. Tästä aikataulusta on hyvä pitää kiinni, koska voimalaitostoiminnan edellyttämä asemakaavan muutos on niitä oleellisimpia hankkeita, joka tulisi olla tehty ennen kuin energiaratkaisu käsitellään valtuustossa vuonna 2015.
Helsingin Energia toivoo, että kaavaehdotus valmisteltaisiin jatkossa kiinteässä yhteistyössä Helsingin Energian kanssa.
23.4.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Ari Laine, Johtaja, puhelin: +358 9 617 3200
ari.laine(a)helen.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/4 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Asia tulisi käsitellä 24.6.2014
§ 216
Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa
HEL 2014-007221 T 03 01 01
ESAVI/293/04.08/2011
Lausunto
Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, antoi Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Rudus Oy:n Konalan betonimurskauslaitoksen ympäristölupapäätöstä koskevasta valituksesta.
Ympäristölautakunta katsoo, että varastokasojen luiskakaltevuuksia ja kasojen korkeutta koskeva valitus on perusteltu. Luiskakaltevuuksia on syytä tarkastella erityisesti Honkasuon puolella. Rudus Oy:n laitosalueen ja Honkasuon tulevan asuinalueen välisen metsäalueen käyttö tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti lisääntymään. Sen vuoksi betonijätteen varastointiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat on perusteltua huomioida tavalla tai toisella.
Vakuuden asettamista koskevan vaatimuksen osalta valituksella on laajempaa merkitystä, koska vastaavia laitoksia, joiden toiminnalle vakuutta ei ole asetettu, on useita muitakin. Yleensä sekalaista rakennusjätettä vastaanottavilta yrityksiltä on vaadittu vakuus varastoituna olevien jätteiden asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Ympäristölautakunta ei lausunnossaan ottanut Rudus Oy:n esityksestä poikkeavaa kantaa toiminnalle asetettavaan vakuuteen, mutta pitää hyvänä, että betoninkierrätystoiminnan vakuustarve ja perusteet mahdollisen vakuuden asettamiselle tulevat tässä yhteydessä tarkasteltua.
Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.
Muutoksenhaku
Tähän lausuntopäätökseen ei voi hakea muutosta, koske se koskee asian valmistelua (Kuntalaki 91 §).
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014
hannu.arovaara(a)hel.fi
Liitteet
1 | ESAVIn vastinepyyntö, ympäristölautakunta, terveydensuojeluviranomainen |
2 | Uudenmaan ELY-keskuksen valitusasiakirjat |
Otteet
Ote |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue |
|
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Hannu Arovaara, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014
hannu.arovaara(a)hel.fi
Liitteet
1 | ESAVIn vastinepyyntö, ympäristölautakunta, terveydensuojeluviranomainen |
2 | Uudenmaan ELY-keskuksen valitusasiakirjat |
Otteet
Ote |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/6 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 217
Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus (julkaisu)
HEL 2014-008020 T 00 04 01
Päätös
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun "Tapahtuman hiilijalanjäljen laskennan rajaus".
Tähän tiedoksiantopäätökseen ei voi hakea muutosta (KuntaL 91 §).
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31606
markus.lukin(a)hel.fi
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Helsingin tapahtumatuotannon ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet viime vuosina, kun tapahtumien ja erityisesti isojen tapahtumien määrä on kasvanut. Tapahtumien osuus koko seudun ympäristövaikutuksista on kasvanut myös siksi, että teollisuuden osuus on vähentynyt Helsingin toimialojen joukossa.
Helsingin vetämä EAKR-rahoitteinen Greening Events -hanke on kahden vuoden aikana kehittänyt toimintamalleja tapahtumien ympäristöasioiden hallinnalle. Keskeisin niistä on Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmä. Lisäksi tapahtumille tuotetaan opas ympäristöasioiden hallinnan tueksi sekä luodaan ympäristövaatimukset kaikille suurille yleisötapahtumille.
Tapahtumasektorilla on kysyntää myös tapahtuman ympäristövaikutusten mittaamisen kehittämiselle. Osana Greening Events –hanketta selvitettiin Tall Ships Races (TSR) -tapahtuman hiilijalanjälki sekä siltä pohjalta kehitettiin laskentatyökalu hyödynnettäväksi myös muissa tapahtumissa.
Tässä julkaisussa on esitelty TSR:n laskennan tulokset, tapahtuman hiililaskennan teoreettinen tausta sekä johtopäätökset laskennan ja työkalun jatkokehittämistä varten.
Tutkimuksen aineisto koostuu Tall Ships Races –tapahtumasta kerätystä hiilijalanjälkidatasta sekä kahdesta hiilijalanjälkilaskurista, joita vertaillaan toisiinsa. Kahta tapahtumalle soveltuvaa hiilijalanjälkilaskuria, Ilmastolaskuria ja Julie’s Bisyclen IG Toolsia, vertaillaan toisiinsa niiden sisältämien elementtien sekä päästökertoimien pohjalta. Hiilijalanjälkilaskureiden vertailun, Tall Ships Races –tapahtumasta kerätyn hiilijalanjälkidatan analysoinnin ja kirjallisuuden perusteella määritetään rajaus tapahtuman hiilijalanjäljen laskemiseksi.
Tutkimustyön ohella kehitettiin laskentaohjeistus sekä hiilijalanjälkilaskuri tapahtumajärjestäjän käyttöön.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että hiilijalanjälkilaskurit eroavat toisistaan huomattavasti niiden sisältämien elementtien sekä päästökertoimien kohdalla. Erot johtuvat osittain maakohtaisista päästökertoimista esimerkiksi liikenteessä ja sähkön kulutuksessa. Myös erilaiset rajaukset ovat johtaneet siihen, että laskureiden antamia tuloksia ei helposti voida vertailla toisiinsa. Tutkimuksen kehittämistyön tuloksena rakennettuun hiilijalanjälkilaskuriin sisällytettiin seuraavat elementit: Esiintyjien matkustaminen, kävijöiden matkustaminen, alihankkijoiden kuljetukset, kiinteä verkkosähkö, aggregaatit, hotelliyöpymiset, markkinointi- ja tiedotusmateriaali, jätehuolto, veden kulutus ja catering-palvelut.
Linkki julkaisuun: http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-14.pdf
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31606
markus.lukin(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/5 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 218
Uusia työkaluja ja selvityksiä Helsingin ilmastonkestävyyden parantamiseksi
HEL 2011-005934 T 02 05 02
Päätös
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun hankkeessa tuotetut uusimmat selvitykset ja työkalut, jotka ovat Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille, Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen selvitys, hiilinielut ja hiilivarastot -raportti, Hiilitaselaskuri ja toimenpidevalikoimaselvitys sekä Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointiraportti.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31519
jari.viinanen(a)hel.fi
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
EU-rahoitteisessa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua ja tuotetaan ilmastotyökaluja kaupunkisuunnittelijoiden avuksi. Hankkeessa on valmistunut kolme raporttia ja kaksi erilaista laskentatyökalua, joilla voidaan kehittää kaupunkisuunnittelun ilmastonkestävyyttä. Lisäksi hankkeessa on toteutettu Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointia, jonka tuloksena on asiantuntijoiden arvio Helsingin tärkeimmistä sopeutumistoimista. Hankkeessa tuotetut tulokset, työkalut ja raportit kootaan syykuussa valmistuvaan sähköiseen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluoppaaseen.
Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille
Viherkerroinmenetelmän avulla helpotetaan vihreiden, viihtyisien ja ilmastonkestävien tonttien suunnittelua tiivistyvään kaupunkirakenteeseen. Menetelmä on käytössä mm. Berliinissä, Seattlessa ja Tukholmassa. Hankkeessa luotiin Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva viherkerroinmenetelmä, jonka avulla tonteilla voidaan säilyttää riittävä määrä viheralaa. Tiivistyvässä kaupungissa viheralueiden säilyttäminen on tärkeää, ja tonteilla erilaiset viherrakenteet viilentävät, imeyttävät hulevesiä, parantavat pienilmastoa ja luovat viihtyisiä pihoja. Menetelmässä kaavoittaja asettaa tontille viherkerrointavoitetason, jonka pihasuunnittelija voi joustavasti saavuttaa käyttämällä pihasuunnitelmassa erilaisia viherelementtejä, kuten istutettavaa ja säilytettävää kasvillisuutta, erilaisia hulevesiratkaisuja ja läpäiseviä pintoja. Viherkerroin voidaan sisällyttää kaavamääräyksiin tai sen perusteella voidaan esimerkiksi antaa helpotuksia rakennuslupaprosessissa. Viherkerroinmenetelmää pilotoidaan Kuninkaantammen alueelle.
Työkaluun voi tutustua osoitteessa: http://www.ilmastotyokalut.fi/tyokalut/viherkerroin/
Kuntien hiilitasekartoitus osa 1: Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maan-käyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, hiilinielut ja hiilivarastot
Hiilitasekartoituksessa selvitettiin Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon kaupunkien metsiin, peltoihin ja puistoihin sitoutuneet hiilivarastot ja niiden muutos tarkasteluvuonna 2011. Hiiltä on laskelmien mukaan sitoutunut Helsingin biomassaan ja maaperään yhteensä 1 250 milj. kg. Tarkasteltaessa helsinkiläisten energiankulutuksen päästöjä voidaan arvioida, että nykyisillä hiilivarastoilla pystyttäisiin kompensoimaan noin 1,5 vuoden hiilidioksidipäästöt. Helsingin hiilivaraston koko puolestaan kasvoi tarkasteluvuonna 35 milj. kg, mikä vastaa noin 26 000 asukkaan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Selvityksestä käy ilmi, että metsät toimivat tärkeimpinä hiilinieluina ja kaupunkien kasvillisuusalueiden hiilivarastot ovat sitä suuremmat, mitä enemmän alueella on metsiä, peltoja ja muita viheralueita, edellä mainitussa järjestyksessä. Hiilivarastot huomioivalla maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa tärkeiden hiilivarastojen säilymiseen ja lisäämiseen. Kartoituksen toisessa osassa paneuduttiin näihin maankäytön keinoihin.
Kuntien hiilitasekartoitus osa 2: Hiilitaselaskuri ja toimenpidevalikoima
Hiilitasetyön toisessa osassa luotiin ensimmäisen osan laskentoihin perustuva hiilitaselaskuri, jonka avulla kaupunkisuunnittelija voi arvioida maankäytön muutosten vaikutusta alueen hiilivarastoihin. Maankäyttömuutosten lisäksi laskuri arvioi uuden rakennuskannan päärakenteiden hiilijalanjäljen sekä rakenteisiin sitoutuneen hiilivaraston suuruuden 50 vuoden tarkastelujaksolta. Tarkastelussa ovat mukana myös viherrakenteet, kuten viherkannet, viherkatot sekä katu- ja tonttipuut. Laskentatyökalun tueksi laadittiin lisäksi kaavoittajan ja suunnittelijan toimenpidevalikoima, jossa kuvataan, miten maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa hiilinielujen säilymiseen ja lisäämiseen. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu eri kaavatasoilla sekä viherrakentamisen että puurakentamisen näkökulmasta.
Hiilitaselaskuriin voi tutustua osoitteessa: http://www.ilmastotyokalut.fi/tyokalut/hiilinielut/
Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi
Helsingissä on melko pitkään tehty eri sektoreilla ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä. Vuosina 2009–2012 toteutetussa BaltCiCa -hankkeessa listattiin ja tunnistettiin uusia sopeutumisen toimenpiteitä ja suositeltiin niiden priorisoimista. ILKKA -hankkeessa toteutettiin neljä teematyöpajaa, johon kutsuttiin kaupungin virkamiehiä, alueellisia asiantuntijoita sekä tutkijoita pohtimaan Helsingin ensisijaisimpia sopeutumisen toimenpiteitä. Toimenpiteet jaettiin neljään teemaan: luonnonympäristö, terveys ja turvallisuus, infrarakentaminen sekä talorakentaminen. Priorisointi tehtiin hyödyntäen multikriteerianalyysimenetelmää, jossa tarkasteltiin toimenpiteiden tärkeyttä, kiireellisyyttä, joustavuutta, muita hyötyjä sekä hillintätehoa. Priorisoitavia toimenpiteitä oli yhteensä 46. Korkeimmalle priorisoiduissa toimenpiteissä korostuvat Helsingissä jo nyt haasteita aiheuttavat hulevedet ja tulviin vastaaminen. Ensisijaisimpina ratkaisuina hulevesien hallinnalle nähtiin erityisesti kaupunkialueelle viherrakenteilla toteutettavat ratkaisut, tonttien hyödyntäminen sekä luonnonmukaiset menetelmät. Painoarvoa toimenpiteissä saivat myös ennakoivan varautumisen keinot kuten kestävän energiaverkoston rakentaminen, tulva-alueille rakentamatta jättäminen ja globaalien heijastevaikutuksien huomioiminen kaikessa suunnittelussa. Priorisoinnin tuloksia voidaan hyödyntää pitkän aikavälin suunnittelussa kuten ilmastotiekartan laadinnassa.
Raportit ovat luettavissa:
Inkiläinen, Elina (EPECC), Tiihonen, Topi (EPECC) ja Eitsi, Eeva (FCG). Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-08-14.pdf
Rasinmäki, Jussi (Simosol Oy) ja Känkänen, Riina (Ramboll Finland Oy). Kuntien hiilitasekartoitus osa 1: Hel-singin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, hiilinielut ja hiiliva-rastot. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-09-14.pdf
Rasinmäki, Jussi (Simosol Oy) ja Känkänen, Riina (Ramboll Finland Oy). Kuntien hiilitasekartoitus osa 2: Hiili-taselaskuri ja toimenpidevalikoima. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 10/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-10-14.pdf
Haapala, Auni ja Järvelä, Elina. Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 11/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-11-14.pdf
Tähän tiedoksiantopäätökseen ei voi hakea muutosta (KuntaL 91§).
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31519
jari.viinanen(a)hel.fi
Päätöshistoria
Ympäristölautakunta 19.11.2013 § 334
HEL 2011-005934 T 02 05 02
Päätös
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Helsingin, Lahden ja Turun kaupunkien vertaisarvio ilmastopolitiikasta ja hulevesien hallinnasta” ja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että vertaisarvioinnin tulosten mukaisesti käynnistettäisiin Helsingin kaupungin ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja hillinnän tiekartan valmistelu.
Tausta
Ympäristökeskuksen tilaama arviointi Helsingin, Lahden ja Turun ilmastopolitiikasta ja hulevesienhallinnasta on valmistunut. Raportti on saatavilla Internetissä http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_15_13_net.pdf
Helsingin, Lahden ja Turun ilmastopolitiikan ja hulevesienhallinnan vertaisarviointi tehtiin Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun (ILKKA) -hankkeessa. ILKKA-hanketta koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja sen osatoteuttajina ovat Lahden kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Hanke toteutetaan vuosina 2012-2014 ja sen EAKR-osarahoitettu kokonaisbudjetti on 1,5 miljoona euroa. Hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua. Tarkoituksena on luoda suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen huomioonottamisesta suunnittelussa. Työkalujen ohella hankkeessa kartoitetaan parhaita ilmastonmuutoksen sopeutumisen käytäntöjä ulkomailta ja Suomesta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on ilmastonmuutoksen huomioivan suunnittelun kehittyminen sekä kaupunkien työntekijöiden ja päätöksentekijöiden kasvanut tietotaito.
Ilmastopolitiikkaa koskevat suositukset
Arvioinnin tulosten mukaan ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden priorisointia tulisi selkeyttää ja priorisoinnin tulisi perustua päästövähennyspotentiaaliin ja sopeutumistarpeeseen. Suomen suurten kaupunkien ilmastotyön toimeenpanon mahdollisuuksiin lukeutuu se, että suurimpiin päästölähteisiin voidaan vaikuttaa omistajaohjauksen ja seutuyhteistyön kautta erityisesti energia- ja liikennesektoreilla. Se kuitenkin vaatii suunnitelmallista poliittista sitouttamista ilmastotyöhön osallistamisen kautta. Ilmastotyön laaja-alainen luonne vaatisi myös jatkuvaa ja laajaa, mutta toisaalta nykyistä kohdennetumpaa raportointia. Esimerkiksi CO2-päästöistä tulisi raportoida lautakunnille vain hallintokuntakohtaisesti relevantteja asioita ja esittää aina samalla toimenpide-ehdotuksia.
Strategisen ilmastotyön laaja-alaisuuden vuoksi myös ilmastotavoitteita on asetettu runsaasti kaupunkien eri sektoreilla. Etenkin Helsingissä tavoitteita on paljon, ne ovat osittain ristiriitaisia ja niiden keskinäinen suhde on ainakin ulkopuoliselle vaikea hahmottaa. Toisaalta Helsingin resurssit ilmastotyön arviointiin ja raportointiin ovat Suomessa poikkeukselliset. Näiden käyttöä vaikuttavuusnäkökulmasta tulisi kuitenkin tarkastella kriittisesti.
Vertaisarviossa esiin nousseita keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia ovat:
• Jollekin organisaation taholle tulee antaa selkeä vastuu (ja pysyvä resurssi) ilmastonmuutostyön koordinoinnista.
• Kokoavan ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumisohjelman tekoa tulee harkita ja ilmastotavoitteiden asetteluun tulee osallistaa kaikki virastot. Tavoitteet tulee priorisoida ja aikatauluttaa nykyistä tarkemmin.
• Osallistumisen kokonaisketju tulee miettiä hillinnän ja sopeutumisen kaikilla osa-alueilla.
• Tiedon keräämistä, toteutuksen seurantaa ja tulosten vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää ja koordinoida kokonaisuutena – esimerkiksi puolivuosittaista raportointia johtoryhmälle voisi kokeilla.
• Kustannus-hyötyanalyysit on otettava suunnittelun työkaluiksi ja päätöksenteon tueksi.
• Konserniohjausta tulee käyttää ilmastotyön jatkuvuuden takaamiseksi tulevissa merkittävissä yhtiöityksissä.
Hulevesienhallinnan arviointi ja suositukset
Hulevesiä on Suomessa hallittu pitkään katujen ja rakenteiden kuivatusnäkökohdista. Tämä perinteinen lähestymistapa, jossa hulevedet johdetaan putkiin, aiheuttaa kuitenkin tulvimisen lisäksi monia muita haittoja, kuten vesistöjen kuormittumista, luonnollisen vedenkierron häiriintymistä, maan painumia, eroosiota, ongelmia virkistyskäytössä sekä uhkia pohjaveden riittävyydelle ja hyvälle laadulle.
Nykyisenkaltaisen, ilmastonmuutokseen kytkeytyvän ja laaja-alaisen hulevesien hallinnan traditio on verrattain nuori. Hulevesien hallinta on Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeisimpiä toiminnan aloja. Hulevesien hallintaa Helsingissä ohjataan hulevesistrategialla, joka julkaistiin vuonna 2008. Strategian laadinnasta vastasi työtä ohjaava johtoryhmä sekä valmisteleva työryhmä. Strategian valmistumisen jälkeen ohjelmatyötä on seurannut poikkihallinnollinen hulevesityöryhmä.
Hulevesistrategian tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungissa hulevesien hallintaa edistämällä tarkoituksenmukaisten ja ympäristöön sopivien ratkaisujen käyttöönottoa, tehostamalla hulevesiin liittyviä toimintoja eri hallintokuntien kesken ja poistamalla kaupungille ja kaupungin asukkaille hulevesistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteena on myös lisätä huleveden hyötykäyttöä esimerkiksi puistojen ja viheralueiden rakentamisessa.
Hulevesistrategia kytkeytyy Helsingin kaupungin tulvantorjuntasuunnitelmaan ja -strategiaan, Helsingin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, Helsingin kaupungin pienvesiohjelmaan ja Helsingin vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan sekä Helsingin luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmaan.
Tässä vertaisarviossa hulevesistrategian lisäksi käytetyt keskeisimmät taustamateriaalit olivat strategiatyön pohjana toiminut selvitys hulevesien hallinnan tilasta, Kuninkaantammen osayleiskaava ja siihen liittyvät hulevesisuunnitelmat sekä hulevesitulvariskikartoitus.
Vakiintumattomat toimintatavat ja vastuunjako, yleinen tietoisuuden puute hulevesien hallinnasta sekä toteutuksen seurannan puute ovat uhka hulevesistrategian toteutukselle. Epäkohdat hulevesistrategian toteutuksessa ja seurannassa kuvastavat laajan ohjelmallisen hulevesien hallinnan kokemuksen puutteetta kaupungissa.
Helsingissä on laadittu hulevesiohjelmatyön pohjaksi esimerkillinen peruskartoitus ja hyvä hulevesistrategia. Kaupungin sisäinen tiedonkulku on kuitenkin heikkoa ja tietoisuus hulevesityöstä yleisesti ottaen huono, mikä hankaloittaa ohjelmatyön toteutusta.
Vertaisarviossa esiin nousseita keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia ovat:
• Hulevesistrategian päivitystä varten on tehtävä selvitys, joka sisältää perustietojen päivittämisen lisäksi myös katsauksen vanhan ohjelman jalkautuksen onnistumiseen sekä perusteellisen sidosryhmäanalyysin viestinnän ja sitouttamisen pohjaksi.
• Arviossa esiin nousseen hulevesien hallintaa ohjaavan viherkaavan tyyppisen ojakaavan laadinnan mahdollisuutta on selvitettävä. Tässä määritettäisiin hulevesien johtamisen kannalta merkittävät vesireitit ja niihin liittyvä hallinnollinen vastuunjako.
• Hulevesistrategian päivitykseen on laadittava nykyistä tarkempi toimintasuunnitelma sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tavoitteille.
• Hulevesistrategian toteutuksen systemaattinen seuranta ja siitä raportointi on vastuutettava ja organisoitava – hulevesityöryhmän rooli tässä yhteydessä kuvattava.
• Koulutusta, opintoretkiä ja kaupungin sisäisiä infotilaisuuksia hulevesiin liittyen tulee järjestää systemaattisesti.
• Hulevesiryhmän jäsenten tulee ottaa omassa yksikössään vahvempi rooli ja tuoda oman yksikön asioita systemaattisemmin hulevesityöryhmän keskusteluun. Hallintokuntien tulee oma-aloitteisesti kantaa oma vastuunsa hulevesistrategian toteutuksesta.
• Pohdintaan: pitäisikö kunkin rakennettavan kohteen osalta perustella, miksi kyseiseen prioriteettijärjestyksen mukaiseen ratkaisuun on päädytty?
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartta
Ilmastonmuutokseen liittyviä tiekarttoja ollaan laatimassa kansallisella tasolla ja suunnitteilla maakunnalliselle tasolle. Kaupungeista esim. Tukholmalla on oma ilmasto-ohjelmansa ja tiekartta. Pääosin kaupungit ovat laatineet lyhyen aikavälin ilmasto-ohjelmia kuten Kööpenhamina, Tampere, Turku ja Lahti. Helsingillä ei ole kokonaisvaltaista ilmasto-ohjelmaa eikä tiekarttaa. Helsingin tiekarttaan olisi tarpeen sisällyttää lyhyt ja pitkä aikaväli sekä hillintä että sopeutuminen. Tiekartta laadittaisiin aina vuoteen 2050, johon mennessä Helsingin on määrä olla hiilineutraali. Parhaillaan ollaan selvittämässä, kuinka voidaan saavuttaa kaupunginvaltuuston asettama 30 %:n päästövähennys, mitä toimenpiteitä vaaditaan ja mitä kustannuksia sekä hyötyjä syntyy. Selvityksessä tarkastellaan myös päästöpolkuja vuoteen 2050 asti. Ilkka-hankkeessa kartoitetaan kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä ja tehdään niistä prioriteettilistaa. Näitä selvityksiä ja monia muita kaupungin raportteja ja ohjelmia voidaan hyödyntää tiekartan laadinnassa. Tiekartta laadittaisiin yhteistyössä keskeisten hallintokuntien kanssa ja valmistelusta vastaisi ympäristökeskus.
Arviointiraportin mukaan on myönteistä, että hulevesien hallinta ja hulevesien seuranta on jo järjestetty Helsingissä poikkihallinnollisena prosessina. Hulevesistrategian seurantaryhmä on jo käsitellyt alustavia vertaisarvioinnin tuloksia ja päättänyt edistää niitä toiminnassaan.
Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumissuositusten edistäminen vaatii nykyistä suurempaa virastojen välistä yhteistyötä. Kaupunki tarvitsisi selkeän, vastuutetun ja resursoidun ilmastonsuojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintasuunnitelman tai tiekartan.
Vertaisarviointi
Vertaisarviossa keskityttiin tarkastelemaan Helsingin, Lahden ja Turun kaupunkien ilmastonmuutostyötä kahden eri teeman alla:
• Ilmastopolitiikka ja sen koordinointi
• Hulevesien hallinta
Vertaisarvio on käytäntö, jossa samalla alalla työskentelevät asiantuntijat eri organisaatioista arvioivat toistensa käytäntöjä ja tuloksia. Vertaisarvio perustuu ennakkomateriaalien pohjalta toteutettuihin haastatteluihin. Helsingissä haastateltiin kahta apulaiskaupunginjohtajaa ja yhtä valtuuston luottamushenkilöä sekä asiantuntijoita ympäristökeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, rakennusvalvontavirastosta, rakennusvirastosta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, pelastuslaitokselta, liikuntavirastosta sekä Helsingin Energialta ja HSY Vedestä, yhteensä yli 40 henkilöä. Arviointi tehtiin arviointihetkellä, talvella 2013, voimassa olevien dokumenttien perusteella.
Ilmastopolitiikan arviointi
Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 yhtenä periaatteena on, että Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa ja että tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ympäristönsuojelussa ja hankintapolitiikassa. Strategisiksi tavoitteiksi on nostettu suoraan ilmastopolitiikkaan liittyen kaupunkirakenteen eheyttäminen ilmastonmuutokseen vastaamiseksi sekä kestävän liikenteen kehittäminen. Helsingin ilmastopolitiikkaa ohjataan kuitenkin varsinaisesti kaupunginvaltuuston hyväksymien ympäristöpolitiikan ja energiapolitiikan kautta. Nämä keskittyvät ilmastonmuutoksen hillintään.
Ympäristöpolitiikka täsmentää ja täydentää kaupungin strategiaohjelman ympäristöasioita koskevia tavoitteita. Ympäristöpolitiikka listaa suoranaisia ilmastonsuojelullisia tavoitteita, joista keskeisimpänä pitkän aikavälin tavoitteena Helsinki tavoittelee hiilineutraalia tulevaisuutta vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ympäristöpolitiikassa on linjattu kaupungin ilmastonsuojelulliseksi pitkän aikavälin tavoitteeksi olla eturivin toimija myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja keskipitkän aikavälin tavoitteeksi integroida sopeutuminen osaksi kaikkien hallintokuntien toimintaa riskien minimoimiseksi.
Helsingin energiapolitiikka (Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia) käsittelee energian tuotannon ja -hankinnan lisäksi energiasektoria hyvin laaja-alaisesti kattaen maankäyttöä, rakennusten energiankäyttöä, liikennettä ja hankintapolitiikkaa. Eri teemoille on kullekin laadittu keskeiset linjaukset tulevaisuuden toimia varten.
Ympäristö- ja energiapolitiikan keskeisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi valtuusto on päättänyt, että taloussuunnitelmakaudella Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannon sekä hankinnan kehittämisen lähtökohtana on Helsingin Energian kehitysohjelma ”Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”. Ilmastopolitiikkaa toteutetaan näiden lisäksi sidosryhmätyöskentelyn ja useiden sektoriohjelmien kautta. Näitä ovat ekorakentamisen ohjelmat, ilmansuojelun toimintaohjelma sekä energiatehokkuusohjelma ja -sopimukset.
Esittelijä
ympäristöpäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31519
jari.viinanen(a)hel.fi
Rahoitusjohtaja 28.10.2011
HEL 2011-005934 T 02 05 02
Päätös
Vs. rahoitusjohtaja päätti allekirjoittaa Helsingin kaupungin ”Ilmastonmuutoksen työkalut suunnittelussa” hankkeen rahoitushakemuksen, osaprojektin kuvauksen, osaprojektin budjetin ja aiesopimuksen.
Samalla vs. rahoitusjohtaja päätti valtuuttaa ympäristökeskuksen toimimaan Helsingin edustajana kyseisessä hankkeessa todeten, että mikäli hanke saa myönteisen päätöksen sen kustannuksiin tullaan hakemaan rahoitusta EU-hankkeille varatusta keskitetystä määrärahasta.
Päätöksen perustelut
Hankkeelle haetaan rahoitusta Euroopan Unionin Etelä-Suomen EAKR ohjelmasta toimintalinjasta viisi. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kaupunkien maankäytön suunnittelussa, rakennusvalvonnan rakentamisen neuvonnassa sekä yksittäisen rakennuskohteen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettävää tietoa. Hankkeen lopputulokset kerätään suunnittelijan työkirjaan ja Ilmatieteen laitoksen ylläpitämään Ilmasto-opas.fi –portaaliin. Tavoitteena on myös parantaa ja lisätä kaupunkien verkottumista ja yhteistyötä ilmastomuutokseen sopeutumisessa ja hillinnässä. Hanke tarkastelee ilmastomuutosta kokonaisena kysymyksenä sekä hillinnän että sopeutumisen kannalta ja edistää ilmastokestävää kaupunkia.
Hankkeen koordinoijana toimii Helsingin kaupungin ympäristökeskus kumppaneinaan kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja rakennusvalvontavirasto. Hankkeen partnereina ovat Espoon, Turun ja Vantaan kaupungit, Espoon ympäristökeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Hankkeen kustannusarvio on 1 480 414 euroa, josta EU:n ja valtion tuki on 1 035 639 euroa, Kuntarahoituksen 358 457 euroa ja muun julkisen rahoituksen osuus 86 318 euroa. Helsingin osuuden budjetti on 392 000 euroa, josta EU:n ja valtion osuus 274 400 euroa ja omarahoitusosuus 117 600 euroa. Hanke toteutetaan vuosina 2012 – 2014.
Hankkeen saama joko myönteinen tai kielteinen rahoituspäätös tulee toimittaa tiedoksi talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle samoin kuin hankeen päätyttyä raportti hankeen tavoitteiden toteutumisesta.
Lisätiedot
Eklund Mirja, EU-suunnittelija, puhelin: 310 36571
mirja.eklund(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/7 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Asia tulisi käsitellä 24.6.2014
§ 219
Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Hernesaaressa sijaitsevan maiden välivarastointialueen ympäristölupa-asiassa
HEL 2014-007375 T 03 01 01
ESAVI/283/04.08/2013
Lausunto
Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen että terveydensuojeluviranomainen, antoi Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemästä valituksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöstä nro 77/2014/1 (9.4.2014) Hernesaaren massojen välivarastoinnista ja esikäsittelystä.
Rakennusvirasto hakee valituksella muutosta ympäristöluvan määräykseen 3 siltä osin, kun panoslangat ym. roskat velvoitetaan poistamaan louheen seasta. Rakennusvirasto esittää määräyksen panoslankoja koskevaan kohtaan muutosta seuraavasti:
Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Ympäristölautakunta katsoo, että louheen panoslankojen ym. roskien poistovelvoitetta koskeva valitus on perusteltu, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös koskee Hernesaaressa rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä maalla eikä massojen ml. louheen suoraa kaatoa esimerkiksi mereen.
Ympäristölautakunta muistuttaa kuitenkin, että massojen välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana panoslankojen ym. roskien pääsy mereen tulee kaikin tavoin ja kaikissa olosuhteissa estää, koska kyseiset roskat huonontavat merialueen tilaa ja voivat aiheuttaa vahinkoa koko meriekosysteemille. Samalla vältytään rantojen roskaantumiselta ja niiden hankalalta ja työläältä jälkisiivoamiselta.
Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.
Muutoksenhaku
Tähän lausuntopäätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (Kuntalaki 91 §).
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Merja Kurki-Suonio, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32007
merja.kurki-suonio(a)hel.fi
Liitteet
1 | ESAVIn vastinepyynnöt 28.5.2014 |
2 | ESAVIn vastinepyynnön valitusasiakirjat |
3 | ESAVIn kuulutus 4.6.-4.7.2014 |
Otteet
Ote |
|
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 9.4.2014 antamallaan ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellä nro 77/2014/1 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan ja luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa koskee erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaressa.
Päätöksen määräyksessä 3 on kohta, jossa määrätään seuraavasti:
Louheesta on poistettava sen joukkoon mahdollisesti jääneet panoslangat ym. roskat ja kerättävä talteen.
Rakennusvirasto hakee Vaasan hallinto-oikeudelta muutosta kyseiseen päätöksen määräykseen. Määräyksen kohta esitetään muutettavaksi seuraavasti:
Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Rakennusvirasto perustelee muutosesitystä mm. sillä, että päätös koskee rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä, mutta ei massojen loppusijoitusta. Rakennusviraston näkemyksen mukaan panoslankojen ym. roskien joutumista pois kuljetettavan louheen sekaan tulee pyrkiä rajoittamaan louhintatyöhön liittyvissä luvissa ja valvonnassa sekä louheen hyötykäyttöön liittyvissä luvissa ja valvonnassa, kuten esimerkiksi vesialueiden täyttöluvissa. Rakennusvirasto muistuttaa myös, että merkittävä osa välivarastoidusta louheesta käytetään sellaisenaan tai esimerkiksi välpättynä Länsisataman aluerakennushankkeen maa-alueen täytöissä ja rakenteissa, mihin ei ole toistaiseksi vaadittu erillistä lupaa.
Rakennusvirasto kuitenkin myöntää ja pitää erittäin valitettavana, että Jätkäsaaren merialueen täyttöihin käytetyn tunnelilouheen seassa olleet nallilankavyyhdit ja panosmuovit ovat aiemmin aiheuttaneet rantojen roskaantumista. Rantoja on rakennusviraston aloitteesta tehostetusti puhdistettu vuodesta 2011 lähtien, jolloin roskaantuminen havaittiin. Lisäksi roskaantumista on yritetty estää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Vuoden 2013 syksyllä havaittiin louhelastit erityisen roskaisiksi, jolloin louheen vastaanotto lopetettiin ennen Länsimetron kanssa ennalta sovittua ajankohtaa.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Merja Kurki-Suonio, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32007
merja.kurki-suonio(a)hel.fi
Liitteet
1 | ESAVIn vastinepyynnöt 28.5.2014 |
2 | ESAVIn vastinepyynnön valitusasiakirjat |
3 | ESAVIn kuulutus 4.6.-4.7.2014 |
Otteet
Ote |
|
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/8 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Asia tulisi käsitellä 24.6.2014
§ 220
Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin kaupungin rakennusviraston Länsisatamassa (Jätkäsaaressa) sijaitsevan massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta ympäristölupa-asiasta
HEL 2014-007371 T 03 01 01
ESAVI/66/04.08/2013
Lausunto
Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen että terveydensuojeluviranomainen, antoi Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemästä valituksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston 7.4.2014 antamaa ja Länsisataman (Jätkäsaaren) massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevaa ympäristölupapäätöstä nro 75/2014/1.
Rakennusvirasto hakee valituksella muutosta päätöksen määräykseen 3 siltä osin, kun panoslangat ym. roskat velvoitetaan poistamaan louheen seasta. Määräyksen kyseinen kohta esitetään muutettavaksi seuraavasti:
Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Ympäristölautakunta katsoo, että louheen panoslankoja ym. roskia koskeva valitus on perusteltu, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskee Länsisataman (Jätkäsaaren) rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä maa-alueella eikä massojen loppusijoitusta esimerkiksi meritäyttöihin.
Ympäristölautakunta muistuttaa kuitenkin, että massojen välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana panoslankojen ym. roskien pääsy mereen tulee kaikin tavoin ja kaikissa olosuhteissa estää, koska kyseiset roskat huonontavat merialueen tilaa ja voivat aiheuttaa vahinkoa koko meriekosysteemille. Samalla vältytään rantojen roskaantumiselta, ja niiden hankalalta ja työläältä jälkisiivoamiselta.
Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole lausuttavaa asiassa.
Muutoksenhaku
Tähän ympäristölautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. (Kuntalaki 91 §)
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Erja Puntti-Hannuksela, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32006
erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi
Liitteet
1 | ESAVIn vastinepyynnöt 28.5.2014 |
2 | ESAVIn vastinepyynnön valitusasiakirjat |
3 | ESAVIn kuulutus 4.6.-4.7.2014 |
Otteet
Ote |
|
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
Lausuntoehdotus
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.4.2014 antamallaan ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellä nro 75/2014/1 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan ja luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa koskee erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Länsisatamassa (Jätkäsaaressa).
Päätöksen määräyksessä 3 on kohta, jossa määrätään seuraavasti:
Louheesta on poistettava sen joukkoon mahdollisesti jääneet panoslangat ym. roskat ja kerättävä talteen.
Rakennusvirasto hakee Vaasan hallinto-oikeudelta muutosta kyseiseen päätöksen määräykseen. Määräyksen kohta esitetään muutettavaksi seuraavasti:
Louheesta on välivarastoinnin ja mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä pyrittävä poistamaan louheen sekaan mahdollisesti jääneitä panoslankoja ym. roskia, ja nämä roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Rakennusvirasto perustelee muutosesitystä mm. sillä, että päätös koskee rakentamiseen käytettävien massojen välivarastointia ja esikäsittelyä, mutta ei massojen loppusijoitusta. Rakennusviraston näkemyksen mukaan panoslankojen ym. roskien joutumista pois kuljetettavan louheen sekaan tulee pyrkiä rajoittamaan louhintatyöhön liittyvissä luvissa ja valvonnassa sekä louheen hyötykäyttöön liittyvissä luvissa ja valvonnassa, kuten esimerkiksi vesialueiden täyttöluvissa. Rakennusvirasto muistuttaa myös, että merkittävä osa välivarastoidusta louheesta käytetään sellaisenaan tai esimerkiksi välpättynä Länsisataman aluerakennushankkeen maa-alueen täytöissä ja rakenteissa, mihin ei ole toistaiseksi vaadittu erillistä lupaa.
Rakennusvirasto kuitenkin myöntää ja pitää erittäin valitettavana, että Jätkäsaaren merialueen täyttöihin käytetyn tunnelilouheen seassa olleet nallilankavyyhdit ja panosmuovit ovat aiemmin aiheuttaneet rantojen roskaantumista. Rantoja on rakennusviraston aloitteesta tehostetusti puhdistettu vuodesta 2011 lähtien, jolloin roskaantuminen havaittiin. Lisäksi roskaantumista on yritetty estää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Vuoden 2013 syksyllä havaittiin louhelastit erityisen roskaisiksi, jolloin louheen vastaanotto lopetettiin ennen Länsimetron kanssa ennalta sovittua ajankohtaa.
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Erja Puntti-Hannuksela, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32006
erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi
Liitteet
1 | ESAVIn vastinepyynnöt 28.5.2014 |
2 | ESAVIn vastinepyynnön valitusasiakirjat |
3 | ESAVIn kuulutus 4.6.-4.7.2014 |
Otteet
Ote |
|
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue |
|
Ympäristönsuojeluosasto |
|
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ytp/1 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 221
Ilmoitusasiat
Päätös
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdat 1-2.
1. Ympäristöterveyspäällikön päätökset 5.6.2014 (59 §) ja 18.6.2014 (61–63 §).
Vuosaaren peruskoulun toiminnan olennainen muuttaminen, Koukkusaarentie 9
Tattarin Arkadia Hotel & Ravintola majoitustoiminnan aloittaminen, Tattarisuontie 1
New Look JG parturi- ja kampaamohuoneiston toiminnan aloittaminen, Liuskatie 9
HairCos parturi-, kampaamo- ja kauneushoitolahuoneiston toiminnan aloittaminen, Lapinrinne 2
2. Terveysinsinöörin pöytäkirja 13.6.2014 (24–31 §).
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, 1149 Ira Purhonen Oy, R-kioski Helsinki Myllypuro, Kiviparintie 2, 00920 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, Suomen Lähikauppa Oy, Siwa Heikinlaakso, Nummitie 2, 00760 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, 1201 Anni Taavela Oy, R-kioski Helsinki Uudenmaankatu 35, 00120 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, R-kioski Oy, R-kioski Hki Mannerheimintie 58, 00260 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, Helsinki Santahamina Sotilaskotiyhdistys ry, Sotilaskotiauto, Santahaminantie 15,00860 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, 1216 Sari Laine Oy, R-kioski Helsinki Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, M2 Lindfors Oy, K-supermarket Pohjois-Haaga, Eliel Saarisen tie 5, 00400 Helsinki
Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin, Suomen Lähikauppa Oy, Siwa Pikku Huopalahti, Tilkankatu 5, 00300 Helsinki
Esittelijä
ympäristöterveyspäällikkö
Pertti Forss
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristöterveyspäällikkö
Pertti Forss
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ytp/2 | |
| 24.06.2014 | Salassa pidettävä | |
|
| JulkL 24 § 1 mom 25 k., JulkL 24 § 1 mom 32 k. | |
|
|
|
§ 222
Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 25 k., JulkL 24 § 1 mom 32 k.)
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Etp/1 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 223
Ilmoitusasiat
Päätös
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kohdan 1.
1. Elintarviketurvallisuuspäällikön pöytäkirjat 11.6.2014 (21 §) ja 16.6.2014 (22–23 §).
Elintarvikelain 56 §:n ja 59 §:n mukaisen määräyksen antaminen Lihakonttori Oy:lle, tuotteiden hävitys
Elintarvikelain 59 §:n mukaisen elintarvikkeiden käyttöä ja hävitystä koskevan päätöksen antaminen Berrymasters & Co Oy Ltd:lle
Reinin Liha Oy:n elintarvikelain 56 §:n mukaisen väliaikaisen käyttökiellon purkua koskeva päätös
Esittelijä
elintarviketurvallisuuspäällikkö
Riikka Åberg
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
elintarviketurvallisuuspäällikkö
Riikka Åberg
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Pj/1 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 224
Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä:
ympäristöjohtaja | 24.6.2014 |
ympäristönsuojelupäällikkö | 13.6.2014 |
ympäristöterveyspäällikkö | 17.6.2014 |
ympäristöterveyspäällikkö | 23.6.2014 |
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Yj/6 | |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 225
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijä
ympäristöjohtaja
Pekka Kansanen
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|
Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 10/2014 | (84) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
|
| |
| 24.06.2014 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Ympäristölautakunta
|
|
Matti Niemi puheenjohtaja |
|
|
|
Tiina Fiskaali pöytäkirjanpitäjä |
|
Pöytäkirja tarkastettu
|
|
Sirpa Norvio | Anita Vihervaara |
|
|
|
|
Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 02.07.2014.
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
2
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen kaupungin kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.
Ympäristölautakunnan asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | Ympäristölautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
| PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13702 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 97 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
3
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianomaiselle tai hänen lailliselle edustajalle.
Postitse tavallisena kirjeenä lähetetystä päätöksestä katsotaan asianosaisen saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
| 00520 HELSINKI |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 97 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
| 00099 HELSINGIN KAUPUNKI |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13702 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 13702 | 0201256-6 | IBAN FI06 8000 1200 0626 37 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 00170 | Faksi |
| Alvnro |
helsinki.kirjaamo@hel.fi | www.hel.fi/ymk | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|